Vapaus, March 5, 1966

              Sivu 2 Lauantai, maalisk. 5 p. — Saturday, March 5, 1966
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R ORGAN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Növ. 6. 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdiiys and Saturdays by VapauB
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Addre.'^: Box 69
Advertlsing rates upon application, u-anslation free of chairge. .
Authorized as second class mail by llie Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in casli.
" H . CANADIAN lANGUAGE-PRESS
TIL.\USHINNAT:
Ganadassa; I vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk.. 2.75
1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
Siiome.ssa:^ 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
I tava.ssii m ä ä r i n " .-irlikkeli ci va.slaa
j todelli-siuilta. Tä;täkääii artikkelia
I ci ole vielä jiilkai.stn.
i Jiilkisiuiteen tihkuneiden tieto
jen mukaan ky.svmyk.scssa o l i s i suh­tautuminen
so.=;iaalitlemokraat!i.sen.
AVehner on ajatellut — niin kerro- j
taan — vieläkin kovempaa Imjaa i
kun puolue olisi hahuinntkaan ja i
k ä y t t ä v ä t e p ä d e n i o k i a a r i i s i n keino |
ja niiden p u o h i e j ä s e n i e n avusianu-seksi
ulos. jotka ovat nousseet hän |
lä vastustamaan: .Samalla kerroliiaii j
h ä n e n pyrkineen sijoittamaan yha j
oneninian "omia m i e h i ä ä n " i>uo!n' j
oen eri a v a i n p a i k o i l l e . ,'\inakin lie '
j d e t ä ä n . että \Vehner sijoitti puo '}
' lueen '.idantoimistoon" - - joka kä i
.uittelee U l ) R : ä ä n l i i t t y v i ä kvsymvk:
Ghanan- vallankaappauksesta
TorstainaJielmikuun 24 päi\!änä suoritti Ghanan armeija,
vallankaappauksen. Sen johdcsta on Canadan ja Yhdysval­tain
lehdistössä Iriirjoiletlu paljon. Asiasta on puhuttu p i t ­kälti
ja leveälti sekä IV- että radiokuLiluttajien ja erinäisten
"politiikantekijäin" toimesta. Mutta: mitä tahansa vivahde-eroavaisuuksia
on valtalehtien kirjoituksissa ja vanhojen
puolueiden poliitikkojen' puhoL^sa havaittavissa, mistään,
niistä ei ole ilmennyt hajuakaan vastalauseiden tai moit^r
teiden esittämisestä vallankaappaajia kohtaan. Päinvastoin
-on esimerkiksi Ottavvassa :suhtauduttu tähän asiaan niin pää­ministeri
Pearsonin kui!v ulkoministeri Martininkin toimesta
ikäänkuin sotilasvallankaappaus, olisi ollut.ainakin itsestään
selvä välttämättömyys.ellei ai\'an toivottu toimenpide Gha-
. . nassa.
Kun Ghanan vallankeikaus liitetään Afrikan maissa v i ir
meaikoina- toinen toisiaan seurannci.siin: vallankaappauksiin,
niin aivan : mahdottomalta ei .tunnu olettamus,- että nämä
sotilasvallankaappaukset, on toteutcltu .'••a.manJaisen johdon
ja suunnitelman mukaisesti;- On siis ailieellista kysyä, että
onko • näiden vallankaappausten takana jonkun ulkovallan,
• esimerkiksi USAn \'aköiluclrn. GIA. mikä on aivan varmasti,
sekaantunut esim. Indonesian asioihin.
• Presidentti Nkrumahin valla.=:ta syökscminen voi hyvin­kin
merkitä surullista rajapyykkiä Afrikan kehityksessä.
Nkrumahia on pidetty maanosansa eräänä johtavana valtio-miehenä.
joka on päässyt rnyös mclko huomattaviin: tulok­siin.
Teollisuus on alkanut Ghanassa nousta. Viime joulu­kuussa
vihittiin: Voltajoon: jatiimäincn voimalaitos, Tcmaan
• on valmistunut uusi moderni satamakaupunki, jne.
Alikehittynyt Ghana on saavuluksiensa eteen joutunut-kuitenkin
tavattomasti ponnistelemaan, totesi Suomen laa-;
jemmin leviävä työväen päiväJehti Kansan Uutiset tästä vai- .
lankaappauksesta kirjoitiaes.saan. Monista kulutustarpeista
:on siellä esiintynyt puutetta, vailion; kassa o n kolissut tyh^
jyyttään ja ULis]a~erokorotuksia oli tulossa. Merkillepanta­v
a a tässä yhteydessä on. etla ulkomaista apua Ghana on
; saanut lähinnä lännestä. :
Nkrurnäh'kan\naili' .spsialistisiä .aa^^^^ mutta, kun ^hän
niitä toteuttaessaan no:.iautui hallitsevasti kapitaUst-isoen län­teen,
niin se Jo. sinänsä ei voinut olla johtamatta ristiriitoi­hin,
totesi yllämainitLU lehti edelleen. Plän joutui, taistele-.
: maan oppositiota vastaan, joka teki montakin murhayritystä
raivatakseen hänet tieltacUi. cika Nkrumaji toisaalta epäröi­nyt
vastata niihin kovin ottein. Monia oppositijohtajia van­gittiin
ja kuolemantucHnioitakin langetettiin. Nkrumah ju-:
listi myös. johtamansa: CPP-puolueen ainoaksi lailliseksi puo­lueeksi
maassa— mikä sinänsä ei Afrikan maissa; ole epä­tavallista—^
ja syyskuuh.sa 1963 hänet valittiin eliniäkseen
Ghanan presidentiksi.—
Vallankaappauksen käyntiinpanevana voimana oli ar­meija,
mikä on sekä enteellistä ttlä tyypillistä tämän päi-
; vän. Afrikalle. Armeijan keikauksia on esiintynyt runsaasti.
Mm. Nigeriassa, Yld-Voltas.^a, Ke.ski-Afrikan Tasavallassa.
Kongossa ja; Dahomey.s.sa. .Juuri päivää aikai.semmin pää­ministeri
Milton Obote keskitti kaiken vallan käsiinsä Ugan-- .
dassa. Tapahtumat viittaavat siihen, että Afrikka perii nyt :
latinalaisen Amerikan manttelin kGnraalijunttien luvattuna
maanosana, eikä se tulevaisuutta ajatellen tiedä hyvää. Se
tarjoaa kulissien takana liikkuville hämärille voimille erin­omaisia
mahdollisuuksia ja eräs tällainen hämärän voima on
USAn vakoilu- ja keikausjärjostö CIA, joka yhä useammin
mainitaan Afrikan rauhattomuuksien, yhteydessä. Kuulta­vaksi
jää, viitataanko siihen myös Ghanan tapahtumissa —
keikauksen luonne panee sellaista miltei odottamaan. Kwame
; Nkrumahin julistama sosialismi, hänen pan-afrikkaläisct aat­teensa
ja hänen Afrikassa nauttimansa arvovalta eivät näet"
olleet lainkaan mieleen IJSAnnykyisellc neokolonistisellc
politiikalle. i•••• ^
.Huomio kiintyy rnytis.siihen tosiasiaan, että Ghanan val­lankaappaus
tapahtui juuri siiloin kun iNkrumah lähti rau-hantavoittelui.
ssa Pohjoi.s-Vietnamin matkalle. Ei-sosialistis-ten
maiden valtionpäiimichiä on nyt käynnissäolevan sodan
aikana nähty hyvin vähän Hanoissa. Tältä pohjalta katsoen
Nkrumahin matka oli erittiiinrnerkitlävä. Siitä oli.si saatta­nut
koitua mvönteisiä .seurauksia, ellei hänen .selkänsä ta- I'^'^^' ole historiallisesti pu-
1- • • ,r 1 i •• •• i huen kovinkaan pitkää aikaa
kana olisi suoritettu tata vallankaappausta. Kysyä sopu, ku- . j j ^ ^ Lontoon siltaa kori.s-ka
hyötyi siita. [c\tun säännöllisesti Englannin
Kaiken tämän Johdosta on Nkrumahin syöksemistä vai- epäonnistuneiden poliitikkojen
lasta pidettävä hyvin valitettavan.^ seikkana. Tämä sitäkin päillä. O n kohtuutonta odottaa,
suuremmalla svyJlä kun hänen .seuraajiensa poliittisesta oh^ ; että Afrikan kansat._,saavutta-i
o i ^ o c t ^ ^; ^1 ; r i ••• .i . v a t muutaman itscnaisyysvuo-varmuutta.
' ^.j,^^,^^, <^,.„^.^^.,^ pcruslus-lakalaisissa
vallalehdissa, radiois«i ja televisioissa on .: Imlli.sen hallitustason, minkä
"ymmärretty" ja '-puolusteltukin"' Nkrumahin vallasta syök- kehittäminen vaati vuosisatoja
semistä sillä,-cttähän..-on toimintansa yhteydes.sä syyllisty- %roopa.ssa ja. Amerikassa . ..
nyt eräisiin epädemokraattisiin rikkeisiini Mutta vaikka täs-
_sä onkin hieman periiä, niiu miten herran nimessä, voidaan
odottaa - .sotilasvaliankaappauk.sen suorittaneilta kenraaleilta
ja muilta.viskaaleilta muuta kuin entisiä suurempaa yksin­valtaa?
"Tämän artikkelin muodossa
m e i l l ä oli todellinen käsikranaat-'
ti hallussanunc ja jos olisimme
h e i t t ä n e e t sen, niin se olisi olhit
hyväksi vain äärimmäisille voi­mille
sosiaalidemokraattisen puo­lueen
keskuudessa."
. Näin k i r j o i t t i hiljattain suuren
l ä n s i s a k s a l a i s c n v i i k k o l e h d e n 'Quic
k i n ' p ä ä t o i m i t t a j a Karl-Heiii7. Ha­gen
selostaes.saan .syytä siihen, mik­si
h ä n e n l e h t e n s ä o l i . l u o p u n u t :c
r ä ä n jo ennakkoon huomioita he­r
ä t t ä n e e n a r t i k k e l i n julkaisemises­ta
Ja t i e d e t ä ä n , e t t ä Ha.ijenin pää­t
ö k s e e n oli vaikuttanut jopa enti­nen
sotaministeri ja kristillisde­mokraattisen;
puolueen Baijerin
haaran johtomies Kranz Josef Stra-;
uss.
Mitä siis " Q u i e k i n " tarkoituksena
"Oli j u l k a i s t a L ä n s i - S a k s a n sosiaali­demokraattisesta
puolueesta? Lop­puun
asti asiaa ei tunneta ja kan­nunvalanta
asian y m p ä r i l l ä jatkuu
edelleen, mutta se t i e d e t ä ä n , että
a r t i k k e l i n nuolet" ojisivat suuntau­tuneet
puolueen varapuheenjohta­jaan
Herbert W e h n e r i i n , ex-koniinu-n
i s t i i n , joka nykyisin esiintyy kiih-k
e ä n ä anti-kommunistina. .Ia tiede­t
ä ä n myös. että VVehncrin y m p ä r i l ­lä
puhaltaa sosiaalidemokraattises­sa
puolueessa mahtava ristiveto,
v a i k k a sen; ulkoiset merkit onkin
p y r i t t y p i t ä m ä ä n pinnan alla. "Siid-d
e u t s c h e Z e i t u n R " kertoo, e t t ä puo­lueen
puheenjohtaja ja Länsi-Ber­l
i i n i n pormestari \V.illy Brandt oli.',i ! iios - - e n t i s t ä i:i;mtumii.kseUiseni-jo
ennakkoon kirjoittanut " Q u i c k i n ' : urassa muodo.ssa.
taholta odotettavissa olleiden pal-i 'Papaus VVchiicr on nyi kelikcy-jastu.
sten johdosta, va.staukscn. Jo.s- | Uii}<^iSiik<:iss:i j;.> i i i i n laajak-
InliassQ turvauduttu
jo siemenviljaan
IJelhi. — y a i k k a miljoonat intia,-
laiset nyt n ä k e v ä t n ä l k ä ä , maan hai-litu.
s uskoo, ettei h ä l k ä k u o l e m . ä p ä ä -
se yi liiti ä n i ä i i h kansaa, jos ulkomail­la
saadaan tarpeeksi viljaa ajoissa.
K r i i tt i .si h: vaihe lienee odotetta vis-s
i i . Iiuhli-, tuoko- ja k e s ä k u t i s s a , . jo:
hon mennessii tuonti v i l j a . on; saata­va
maahan,, ennen kuin monsuunit
rupeavat h ä i r i l s e m ä ä n laivaliiken­n
e t t ä ; - .
V i l j a pitäisi saada ajoissiV kui­vuuden;
k o e t t e l e m i l l e s i s ä m a a n alu­e
i l l e , ennen kuin asukkaat ennäl-nc(;
t e s t e l e m ä ä n " Q u i c k i n " paljas- ' Uiviil. s y ö d ä s ä ä s t ä m ä n s ä siemenvH-siä
— e r ä ä n DDR:sta loikanneen
miehen, joka sitten on toiminut
j o n k i n l a i s e n a suuntaviittana VVeh­n
c r i n p y r k i e s s ä nuiokkaamaan "toi­miston"
omien iiiikemyksien.sä mu­kaiseksi.
Tämä VVchneiin " v a s i k k a"
j o u d u t t i i n myöhemmin vetämään
poi " i d ä n t o i m i s t o s t a " , kun arvostc:
lu häntä vastaan kävi liian kircäk-
.ii: •
FA' ole vailla mielenkinitoa, että
siis k r i s t i l l i s d e m o k r a a t t i s e n puolu­een
johtomiehet — Straussin lisäksi
myös toinen baijerilainen, avain­hahmo
(;ulenberi; — oval asettu-tuksia,
joka siis suomennettuna
nierkit.see sitä, ett-ii. h e i l l e on erin-,
omaisen t ä r k e ä t ä Wehnerin säilyt­t
ä m i n e n SIM)n johtoelimessä. Täl­löin
on viitattu myös siihen, että
AVchneiiii y r i t e t ä i i n vivuta j()i)a puo:
lueen pMheenjohtajaksi, j o l l o i n , s i is
W i l l y Brandt s y i f i y l e t t ä i s i i n.
•Tätä kaii'ta ai-itukset kulkevat
ns. "suureen koalitioon'", . k r i s t i l l i s -;
demokraattisen puolueen yhteishal­litukseen,
joka; viime syyskuun vaa­l
i en iiilkeen oli esiUii, jota mm.
Adenauer ja Strauss kannattivat
mutta joka t y r m ä t t i i n molemmissa
puolueissa. Kun nyt t i e d e t ä ä n :\Veh-nerin
o i k e i s t o l a i s e t m i e l i p i t e e t : ja
o l l a a n hiemankin p e r i l l ä h ä n e n ym-.
parillaan kuohuneiden .skandaalin
p ä r s k e i d e n laadusta, n i i i i : mieleen
h i i p i i ajatus että kaiken pohjalla
on "suuren' k o a l i t i o n " u u . s i m u u n -
Mitä muut sanovat
O V y V r K G TAKUUMIEIIKT SAMAA MAATA?
E i l i s e s s ä v a a l i t e n t i s s ä y r i t t i v ä t kokoomuksen johtomiehet t e h d ä mer:
k i t y k s e t t ö m ä k s i ky.syinyksen, kuinka u l k o p o l i t i i k k a a j y r k ä s t i . arvostele­vien
h e n k i l ö i d e n asettaminen ehdokkaiksi käy y k s i i n niiden yakuutusten
kera, joita kokoomus e s i t t ä ä suhtautumisestaan u l k o p o l i t i i k k a a n . Riht­niemen
ja l l a s k i v e n muk:ian 'ji kokoomuksessa t ä l l a i s i a ehdokkaita ole­k
a a n . H e r r a t asettuivat siis J u n n i l a n takuumiehiksi. H e i d ä n y r i t y k s e n s ä;
p e s t ä Tuure-herra puhtaaksi ulkopoliitti-sista s y n n e i s t ä on tuomittu epä­onnistumaan.
Täyt,vy todeta, e t t ä kokoomus l e i k i t t e l e e v a k a v i l l a asioilla.
Suomenmaa,
IlllillUIIIII!
' K a s s u - P e k k a " .
jan. l ' a i k o i t e l J e n on jo siemenviljaa
.syöty. •
V i r a l l i s t e n arvioiden mukaan
muodostuu X n t i a n leipäviljaji__vaja­us
tänä vuonna 14—1.'5 m i l j . lonn-n
i k s i . S u u r i n p i i u t e o n r i i s i s t ä , jon- i
ka -sato nyt jäi lähes 7 miljoonaii
tonnia arvioitua p i e n e m m ä k s i . In­tian
suurimmat kaupunj^it ovat jo
v i l j a - ja s o k e r i . s ä ä n n ö s t e l y n piirissä,
Epäilee NL:n olevan avaruusalalla
10 vuotta edellä Yhdysvalloista
Nc\v York, — Yhdysvaltalaiset
tiedemiehet j a p o l i i t i k o t ovat huolis­saan
s i i t ä , e t t ä U S A ei saavuta kym
menecn vuoteen Neuvostoliitoa
planeettojen tutkimisessa, selitti
New York Herald Tribune News
la parin seuraavan kuukauden aika-1 . . . . . ; i i-i n
• .... .;• ,• , , • iServicen kirjeenvaihtaja L a r i Ubell
na s ä ä n n ö s t e l y n laajennetaan kos- -•, „
keniaan kaikkia yli
kaan kaupunkeja.
100,000 asuk-irrn.
iii
jTukholma. ^ Ruotsin yhtei.skunnan
j ä s e n numero 1,117,111 on opettajana
työskentelevä enj;lantilainen .Stephen i
Chri.s:<iphcr Talbot Cowiey, joka on J . : ^
kotoisin L)()rs(,'tista Englannista.
Cowlcyn "löysi" tilastotieteellinen i
I keskii.svirasto sääntöjen mukaisesti j
j toimit CI ii.ss;i "op-jraatio s e i t s c m ä n s e i t -•
I sc)7'.iis<-;ii '. Huolsin väkiluku oli vuo- :
v i i k o n alu.ssa.
T o i s i a huolestuttaa se mahdolli­suus,
e t t ä Neuvostoliiton, tiedemie­het
ovat saastuttaneet Venuksen
i n a a l l i s i J l a b a s i l l e i l l a ; Ja eräät muut
haluaisivat kovin saada tietoonsa,
sen mitä tietoja ( N L : n ) Venus 2
ja Venus 3 l ä h e t ivat maan taivaal-lisarplaneetasta.
Icnvailitccssa l%i')—HC)'alustavien la.s-sa
.syytteet k u i t e n k i n torjutaan vain j s j . e t : ä ' i i t ä tuskin enää voidaan pai- kelhiicn m u k a a n 7.77;i,()()(l. Samojen
osittain ja s e l i t e t ä ä n , e t t ä "huomat-; „;i., tay.sjn M l l a i s c l l a SPDii l>iiri^.a l | ; , s k f i n i i e i i mukaar. oli \ ; i k i l u \ u n li-n
i i n hyvin kirin j)Uolii.e onkin
pystynyt pitämään kaikki saiima-kohtan.
s;i vierailta s i l m i l t ä piilos.vi.
Kun ja jo.s sitten asia j o u l i i i i puo­lue-
eli mi.ssä k ä s i t t e l y y n , niin tulok­sista
voidaan tehdä hyvin niiclcn-puolueen
vasemmistosiipeen, koni- | k i i n t o i s i a - j o l i t o p ä ä l o k s i ; i . puolueen
munisteihjn ja s i t ä kautta D I ) R ; ä a n j polii:ti.sista pohjapiirroksista. SIT) , kosta, jotka jättivät henkikirjoituspa
s ä y s viime vuonna 78.000 eh 21-1 ih­misiä
päiviiä köhii...Olettaen, etiii l i -.
s ä } . s ( ) l i s i ollut sama ainakin tämän
vuoden alu.ssa olisi 7.777,777: s asuka:;
ilma' iiii a l u i i u!.; ta m m i k u u n k oi ni a ii ne 11 < i
viikolla. • .•... . '.• •. .' .
• (,:"o\vlcv valittiin niiden ihmisten jpu-on
JO nvt r i i t t ä v ä n t a a i i l u M u i k s c l l i -
neii —•'oiikf.se- k e h i t t y m ä s s ä vielä-;
k n r iriionon'!iaati suunta.vn'.' .—- O L .
[)t,'rip:;a 2') tammikuuta. Henkikirjoi-
U;siu,<•lteio.^^•a o.n kaikilla-, asukkailla
ohi.a ;'umf-ron';a. "
Kuumuutta
persuukseen
Denver, Colo. — Eräs kym-mcnvu')(
ias poika myönsi täku-i
ä s c l l e poliisille; maanantaina, et­tä
hän kaatoi f^usoliinia housu­jensa
takamukseen ja sytytti ne
tulitikulla .palamaan, .yrittäen
•nousta raketin luilla ylös". Foi-ka
oli aikaiscmmi.v sanonut, ettii
kaksi muuta poikaa sytytti hä­nen
persuuksensa palamaan.
'•.'Vvaruusniiehen" reidet .sidot­tiin
sairaalassa — j a niin poika
pääsi lakaisin kotiinsa.
• ..TASS antoi vain p e l k ä t tositiC'
Uot,-niukemmat sellaiset kuin ta­v
a l l i s t a : Venus 2 sivuutti mainitun
planeetan noin 15,000 m a i l i n etäi-
-syyclestä sunnuntaina, ja nyt se on
menos.sa k i e r t ä m ä ä n aurinkoa; Ve­nus
^3 iski maanantaina Venuksen
i pinnalle, mutta. m i t ä ä n tietoja ei
annettu t i e t e e l l i s i s t ä tutkimuksista
— sellaisia tietoja, joista oisi saatu
v i h j e i t ä , mahdollisista elellisistä
orfiaaneista Venuksella.
T ä m ä tapaus . huolestuttaa myös.
n i i t ä t a r k k a i l i j o i t a jotka seuraavat
.Veuvostoliiton ja .Amerikan välis­tä
avaruuskilpailua.
( U S A n ) kaksi avaruustiedemies-t
ä osoitti lauantaina, e t t ä Yhdysval­tain
n ä e n n ä i s e s t ä etumatkasta huo-j
. l i m a t t a planeettojen tutkimusalalla,
I t o d e n n ä k ö i s t ä on. e t t ä Neuvostoliit-
I to menee edelle ja py.syy edellä.
T ä m ä n arvion vahvisti maanan­taina
National Aeronautics and
Space • C o u n c i l i n johtokunnan sih­teeri
t i i I':..v.'arb C. Welsh:
Y h d y s v a l t a i n suunnitelmaan ei.
i lukeudu m i n k ä ä n l a i n e n lasku -Mar-i
s i in eiuKn vuotta 1973, eikä Ve-
I nuk ;een .Laskemisesta ole mitään
i s u u n n i t o l m i a ^ . ' •
Vietnam hajoittaa
USAn demakratiaa
New York: . i;emokraatti.<en
.Michi;4anin v;iltion järjestön i)ii-heenjohtaja
Zoltan K c i c n s / i ilmoil-.
ti Detroitissa, e t t ä hä-n eroaa viras­taan,
koska hän ei voi kauemmin
luke;i presidentti Johnsonin Kaak-kois-
Aa.-ian politiikkaa. Olen luio.
lestunul l a l k l i v a s t a sodan laajenta­misesta
ia . toivon, .etta .hallitus
muuttaa politiikkaansa, sanoi Fe-renszi.
Fcrenszi antoi iinuntuksensa juu
ri ennen laajan Vietnamin kesku.s-telun
aloittamista M i c h i f i a n i n vai-tio.
ssa. Christian S c i e n c e M o n i t or
lehti t ä h d e n t ä ä tapahtumia kom
mentoidessaan, että n ä m ä . t e k i j ät
voivat vain nopeuttaa ja laajentaa
hajaannusta presidentin nykyistä
p o l i t i i k k a a kannattavien; ja vastus­tavien
demokraattien välillä.
ijil!!'!i'l;i
Joutuisa menetelmä
Lontoo. — Uutta vallankumouk­s
e l l i s t a tieto j e n v i i l i t y . s m e n e t c l m ä ii
k ä y t t ä e n l ä h e t e t t i i n h i l j a t t a i n uutis-katsau.
s Pariisista AVa.shin^toiiiin
Lontoon, kautta. K e s k i m ä ä r i n nope­us
oli 1.000 sanaa minuutissa, siis
20 kertaa nopeampi kuin tavallisel­la
kaukokirjoittimella.
Uusi "lJotel"-niminen m e n e t e l mä
011: lehdi.stön kaukoyhteyksien kan­s
a i n v ä l i s e n komitean k e h i t t ä m ä ja
e s i t t e l e m ä . Komitean ; k a k s i p ä i v ä ir
nen kokous oli j o k u aika sitten Lon­toossa.
SYOU!
Maino]:ses.=--.i "Myvilys uuclell('e'tu-iirvaytynTises saiiotaair "'Teiclän puolustusminister tar­vitsee
teitä.; ja te tarvitsette rahaa;" •
iWiisoräin USA-inja
kantona
.Moskova. — Tulevaisuus osoit- .
taa millaisia käytännön johtopää
t ö k s i ä KnRlannin hallitus tekee
rn^lantilas neuvostoliittolaisesta
mielipiteidenvaihdosta. Objcktii- ^
visot mahdollisuudet jatkuvalle
h e d e l m ä l l i s e l l e mielipi-eiden vaih
doile ovat olemassa^ kirjoittaa
N e u v o s t o l i i t o n kommunistisen
puolueen äänenkannattaja Pravda
arvioidessaan sunnuntaina päämi­nisteri
VVilsonin Neuvostoliiton
vierailua.
A r t i k ' \ e l i s s a . jonka on kirjoittanut
lehden Euroopan osa.ston p ä ä l l i k kö
V l a d i m i r .Nekrasov. todetaan,; e t tä
neuvottelut olivat s c l v ä l i n j a i s i a ja •
avoimia. Hän toteaa, e t t ä c r i m i e l i -
'syydet suurista ajankohtaisista ky­s
y m y k s i s t ä ovat s ä i l y n e e t ennallaan.
E n j i l a n n i n labourhallitus takaa US-
.•\n h y ö k k ä y k s e n ' avointa tukemista
Vietnamissa Aikaisemmin Englan­nin
hallitukset niin konservatiiviset
k u i n l a o o u r h a l l i t u k s e t k i n ovat e r i l -•
l i s i s s ä tapauksissa painostaneet US-
.•\:ta kun ne ovat huomanneet e t tä
sen linja on r i s t i r i i d a s s a Englannin
etujen kanssa. Jos nykyinenkin hal­litus
käyttäisi mahdollisuuksiaan
vaikuttaakseen liittolaiseensa voisi
s i l l ä , olla hyviä seurauksia, toteaa
k i r j o i t t a j a .
PÄIVÄN PAKINA
HARRY JEROMEN JEREMIADI
Grianassa ja eräi.ssij -nuii.ssa ^Afrikan mai.ssa nyt suori­tettujen
sotilasvallankaappausten joiiclosta on myös esitelty
oikeistopiiricnmiltei vahin;roniloi<-;ia väitök.siä, että ne kei-kauk.
set ovat muka käytännöllisenä todistuksena siitä, eitä
neekerit eivät.kykene.hallitsemaan Jtseään ja että curooppa-
Jaishallilsijain poistuttua, sieltä, afrikkalaismaat voivat pai­nua
alas heimojärjestelmän kaaokseen.
— Tämä halveksuva . käsityskanta jättää paljon • huo­mioonottamatta
hi.sutria.sta, sanoo asian tä.stä puolesta toron-tolainen
Star-iehli. Vaadittiin satoja vuo.sia sekä paljon väki- ^''"'''^'''''•'^'•''i.''^ •'^''-•'•^^ ".Vt ti)p:ihlu-valtaa
ja kaaosta ennen kuin Euroopan cdistyneimmät maat "^esta vallankeikaukse.sla. se
saavuttivat .sen poliitti.son tasapainotilan, mi.slä ne nyt naut- ' ' '
Starin toteamus on mielcs^
tämme sekä ajankolilainen että
paikkatisapitiivä. Siihen on kui­tenkin
lisäfliivä se, että hiljan
itsenäistyneiden Afrikan mai­den
poliittisen lieikkouden pe­rustana
ei ole "liian suui-i itse­näisyys",
vaan niiden itsenäi­syyden
• s u u r i r a j o i 11 u n eis uus.
IVlone.ssa tapauksessa o n asia
niin, eitä poliitti,s'esti saavutet­tua
it.senäisyyttä heikentää ta­loudellinen
; riippuvaisuus, en­tisten
"emäniaiden" kontrolloi­dessa
vielä m o n i a eri teolli­suuksia
ja tuotantolaitoksia.
Mikäli, on puhe nimenomaan
I l a r i y ;Ieiome on yksi maailman
paras pikamatkojen pinkoj;i. ;
Samalla kertaa tämä inustaiiin-lainen
eaiiadalainen o n ehkä eni­ten
v ä ä r i i i y i n m ä r r e t t y , ellei, suo­rastaan
p 11 e t telutarkoituk.se.ssa
mustam.-ialattu .huipi)U- u r h e i l i j a.
M e l k o i s e l l a v a r i n u u d e l l a v o i c h i an
sanoa, j o l l a vain aniharvat canada-laiset
tietävät, e t t ä .leromen ni
missä o n vieläkin 100 metrin maa­i
l m a n e n n ä t y s 10.0, iniiikä hän.
-juoksi V. liMiO. Saksan A r m m M a iy
on: jtmssu; saman l i i l o k s e i i.
M a a i l i n a n e i i n ä t y s n i i e h i ä ei ole
m e i l l ä liialla C^anadassa kovinkaan
paljoa, mutta kun sell.-iiiieii tek-iiä-mies
Jöytvy, niin häiiestii ei tiedä
j u u r i iniliiäii, ei ainakajin tässä
tapaiik.sesM
P a l j o n y l c i s e n i i n i n lunnettii tosi-
.;isia on kuitenkin se (ittii Ilawy
Jeroi!i(( o n ;iilieiittaniil eräi.ssä ,
suuris:-,a kaiisaiiivälisissii kilpai^.
lui.ssii "p;i|ioja . p e t t y m v k s i ä " Ca-nadalle
ja että Tokion olymi)ia-l
a i s i . s . s a k i i i v ; l i ) (M Iitin sai " v a i n"
Iironssi.-i .sadan i n c l r i n juoksusta.
Ei siis ele inik;«in iliine. vaikk.a
Jeroinen kcrrolatin nyt antaneen
e r ä ä l l e l o r o i i t o l a i s l e i i d e l l e Iniiistat-l
i - l i i n , .iiiil<;i aiheulta.M eiisiiiiike-i
n ä l t ä kuliiiakai:vojtMr kohoutta-nii.
sta. • .
Ko. h-htikirjoittiksen niuk.aan
H a r r y .lei'oine on sanonut, '"ttii hän
ei aio jneniiii ensi elokuussti KinL',.s-lonissa
.lamaikassa pidctliiviiii
Britannia!) kansojcnyhteisiin kisoi­h
i n ja hän (Hl perustellut asiaansa,
.seuraavasti:
" M i n i i olen kyllä.slynyi siihen,
e t t ä n i i n i i ; v e d e t ä ä n pussista ulos
joka neljäs vuosi."
T c i n i ) l e t o n korketikouliissa, Van
coiiveriss;i o|)ett;ijana. toimiva .Je-rome
moitti erikoisesti sitä, miten
Canadan ; . m a ' ö ö r i u r h e i l i i l i i t o n vir
k.-lilijat, tässä tai)aukse.ssa Britan­nian
k a i i s o j e i i y h t e i s ö n kisakomi-
Ican j ä s e n e t — j ä t t ä v ä t amatööri­u
r h e i l i j a t kokonaan huomioonot-:
t.-imalla kunnes edessä on jotkut
t ä r k e ä t kilpailut. Ja sitten hän
l a u k a i s i - '
" S i i i i u k a a minulle, mitä ovat
maani hyväksi suorittan^iani juok-
" s u l tu.ittaneel minulle ja tulevai-
. s u i i d e l l e n iV Minä otaksun että ny-ky;
ijati urheilijat haluavat mate-r
i a a l i s c m p i a ttdoksia k u i n iielkkää
k u n n i a a ."
Mitä "materiaali.sta" h y ö t y ä Je-lumc
sitten rata- ja k e n t t ä u r h e i -;
liista odoltiiaV Hänen kerrotaan
sanoneen:
' Katsokati, kuink;i:i)aljon lu.' ku­luttavat
rahaa. Puolahiisen tirhei-l
u j o u k k i i e c n ])it;iisi tiilhi t ä n n e v.
If)()7, ja saal.-ivtiotisjuhlna valmis-t;
iv;i k ( ) m i t e ä ; : o n ; antanut takeet
k a i k i s t a m a h d o l l i s i s t a tappioista.
" M i k s i ei sitä rahaa p ; i n i i a i i r -
h e i l i j a s t i p e n d e i h i n ? ' l l a l l i t u k . s en
varoja kiiyltävät ihmiset eivät tun­ne
t ä m ä n u r i i e i l u n tarpeita."
T ä l l a i n e n j c r e n i i a d i ei ole muu­ta
kuin loukkaantuneen, y k s i l ön
s i s i i l t e l u : i ja itkua, sillä tosiasiti
on; e t t ä kiiikenhiisten k;insainvä-l
i s l e i r ' l<ili)ailtijen jiirjestäminoii
e d i s t ä ä a m a l ö ö r i u r l i e i l i j a i i i kehi­t
y s t ä a i n a k i n yhtä paljon kuin iir-l
i e i l i j : i - s l i | ) e n d i t k i n . Canadan rtita-j
a kenlläiM h c i l i j a i n y h t e n ä pulma­na
onkin ollut se, e t t ä he — tar­koitamme
h u i p p u m i e h i ä ja -naisia
j o t a k i n B i l l Crothersia ja muita
y k s i l ö i t ä lukuunottamatta ~ ovat
saaneet aivan liian vähän koke^
musta ja cpelusta k a n s a i n v ä l i s i s tä
k i l p a i l u i s t a .
Mutta Harry Jerome oli mieles­t
ä m m e tuhannesti oikeassa esittä­e
s s ä ä n valituksen niiden u r h e i l i ­j
a i n puolesta, jotka lähetetään
maan edustajina. k a n s a i n v ä l i s i in
k i l p a i l u i h i n — m e n e t t ä e n k i l p a i l u -;
j a matkaajan päiviltä palkkatu­lonsa.
Hän kysyy, miksi ei h a l l i t us
olympialai.syhdistys tai Britannitin
p e r h e e l l i s i ä miehiä tai naisia, k i l -
pa i I u j en a i h e u 11 a m i n c n pa 1 k k a m e-netyslen
johdosUi.
T o i s i n sanoen, nämä amatööri-u
r h e i l u s ä ä n n ö t ovtit kaikessa "puo
lueettomuudcssaan" hyvin puolu­e
e l l i s i a varakkaiden urheilijain
h y v ä k s i , j o i l l e muutaman päivä­palkan
menetys ei aiheuta m i t ä än
. vaikeuksia.
—.to-omen arvostelu on siis tässä
y h t e y d e s s ä oikeutettua sikäli kuin
se p y r k i i vaikuttamaan sen hyväk­si,
että canadalaiset a m a t ö ö r i u r -
h e i l u v i r k a i l i j a t tekisivät osaltaan
kaiken voitavansa n ä i d e n sääntö­j
e n muuttamiseksi nykyajan vaa­timuksia
vastaaviksi.
Tuhannesti parempi on, että
e d u s t u s u r h e i l i j o i l l e maksetaan j u l -
k i s e s t r j a laillisesti ne palkkame-n
e l y k s f t , mitä heille koituu k i l -
k a n s o j e n y h t e i . s ö n ki,sakomi(ea kor-._ pailum.atkoiltaan, kuin se, että
vaa e d u s t u s u r h e i l i j o i l l e työpäivis-tii
m e n e t e t t y ä palkkaa?
Jerome on i l m e i s e s t i t ä y s i n . t i e ­toinen
siitä että kansainväli.sct
a m a t ö ö r i s ä ä n n ö t kieltävät tällas--
len palkkamenojen korvatitniset.
Ennen kuin edustusurheilijoille
voidaan antaa l a i l l i n e n korvaus
m e n e t e t y s t ä t y ö p a l k a s t a , , on kau:
s a i n v ä l i s i i n a n u i t ö ö r i i i r h e i l u s ä ä n - ,
t ö i h i n saattiva asiaa koskeva uu-
•• dtstus.
H a r r y .(eronn* ei ole s i l l i tässä
asiassa yksin, E s i m e r k i k s i Neuvos­t
o l i i t o n ja m o n e n muun maan ur­h
e i l i j a t ja u r h e i l u j ä r j e s t ö t ovat jo
l i t k ä n aikaa vttatineel tällaista
s ä ä n t ö m u u t o s t a . Yleisesti tiede- .
tääii; että h u i p p u - u r h e i l i j o i l l e an- .
netaan l i i ; n k i n usein t ä l l i i i s t a kor­vausta
i " p ö y d ä n alitse". Myös tie­d
e t ä ä n , e t t ä k ö y h e m m ä t urheilijat
joutuvat suorastaan taloiis>'aikeuk-s
i i n , v a r s i n k i n s i l l o i n jos he ovat
n ä i t ä "korvauksia" annetaan lait­tomasti
pöydän alitse, kuten nyt
m e i u ' t ' ; ' l l ä ; i n - a i v a n . l i i a n usein.
V - i ä i^iikäsitysten välttämiseksi
,ler(un(> eli sanonut ettei hän eh­d
o t a , (ttii rata- ja k e n t t ä u r h c i l u s ta
t i i l i ' ; i "ammattiurheilua". .
M a l i . i o l l i s e s t a Jamaikan matkas-t;
i hän sanoo e d e l l ä k e r r o t u n lisäk­si,
e t t ä h ä n e n t a r k o i t u k s e n a a n ; o n.
m e n n ä ensi kesänä opettajain ke­s
ä k u r s s e i l l e — sillä h ä n e n , tule-vajsuutensa
on sidottu opettajan
; i m m a t l i i n . Jerome vihjaa, kuiten­k
i n , eitä hän voi mahdollisesti
m e n n ä Jamaikan k i s o i h i n jos hä­nelle
j ä r j e s t e t ä ä n sinne edesta­kainen
pikalentomalka niin, että
h ä n e n opetlajakurssiaikansa ei s i i ­tä
kärsi. ' . •
Kuten htiomataiin, tämä jeremi-adi
antaa Joistakin kielteisistä
i n i o l i s t a huolimatta yhtä ja toista
a j j i l t e l u n aihetta; -— K ä n s ä k o u r a.