Vapaus, September 30, 1952

              THtt
il
' lUBEETIT) Independent l a ^
Olgan of PinnUsh Canadians, Es-tabJJshed
No7. e, 1917. Authorized
as second class maa by thJe Pcat
Office Department; Ottawa. Pub-lished
thrice wecUy; Tiiesdays
Jhursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W„ Sudbury, Ont„ Canada;
Telephönes: Buriness Office' 4-4264.
Editoria} Office 4-4265. Manager
E. £ujul, Editi»- W. E3dund.mUing
address: Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertlsing rates upon appliCation.
Translation free of Charge; :
/TILAUSHINNAT:
Cahadassa: 1 v5c. 7i)0 6 kk. 3,75
YbiysväOolssdi 1 vlL BJDOTe ia, 430
Suomessa 1 vk. 8,50 6 kk. 4.75
iii»
SI
- T ^ Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, viikko sitten sun­nuntaina
allekirjoitettiin Moskovassa uusi kxilniikantasppimus, mikä
a^iaiHsesti puhuen ensimmäisen kerran sotien jälkeen vei Suo-men ta-
W suurille markkinoille. Tämä sellaisenaan on jo ensi-
^ ^, ijuokkaisen tärkeän seikka, varsinkin jos muistetaan, että Suomen
. kansan edessä on painajafsunen tavoin kummitellut markkinoiden
. ^^7uute. T^sä tilanteessa^ k^^
^^^^^^^^^ j^^^ missä ei ole puhettakaan markkinain tyrehtymi­sestä,
on Suomen kansan etujen ja sen ystävien kannalta katsottuna
lämpimästi tervehdittävä kehitysvaihe. *
[ " Selvyyden vuoksi sanottakoon, että Moskovassa pidetyn talous-r
• k yhteydessä suomalaiset vientipiirit tekivät noin 250 mil-looban
markan avaussopimuksen. Nyt allekirjoitettu varsinainen
;^ ]^ luonnollisesti alkunsa mainitusta avaussopimukses-l
ta ja sellaisenaan se edustaa kehitystä oikeaan suuntaan — Suomen
• kauppamarkkinain laajenemista kohti, aikana. Jolloin lännen puls-ta-
' lotisjärjestelmät ovat panneet ylipääsemättömiä esteitä Suomen yan-
K?i aijoillekin vientitavaroille,^^ nyt metalliteollisuuden tuot­teista.
; Samalla kertaa on huomattava, että Moskovassa nyi allekirjoi-
: , tettu kolmikantasopimus, vaikka se onkin ensimmäinen Suomen ja
;-~K:Tfaian ^ansatasavallan Jiohdalta, sisältää melko huomattavia tava^^^^^
* ravaibtoja. On muistettava, että tämä sopimus käsittää vain tämän
: i 'kuluvan; vuoden vijnieisten kuukausien ajan. Siitä huolimatta Suo-
1 mesta viedään kolmikantasopimuksen mukaan Kiinaan
* miljoonan^ruplan eli lähes 2 miljardin markan arvosta. Täraa ei
< suinkaan ole pikkuseikka, varsinkin kun muistietäan> että
1 tuodaan Neuvostoliitosta vastaava määrä niitä tavaroita, m Suo-
J messa välttämättä tarvitaan, Kauppavaihdori yhteinien arvo on siis
. i lähes 4 ntiljardia markkaa tämän vuoden viimieisten kuukausien ai-
'.-Itana.
» Tämä kolmikantasopimus on sitäkin edulli.sempi Suomelle kun
•* muistetaan, että Suomi voi nyt lähettää Kiinaan jviurim^^
1 jqtjta lännen pulamarJskinoilla ovat viime aikoina kohdanneet entistä
J | f i ^ i m ^ ^ paperiteollisuuden tuottei-
* ta,, selluloosaa, sanomalehtipaiieria jne.
Myös tuonnin kannalta on tämä sopimus,edullinen Suomelle, sil-
' lä se saa nyt sopimuksen kolmannelta osapuolelta, Neuvostoliitolta
v' Kiinaan vietävien tavaroiden vastineeksi Suomessa kipeästi kaivattu­ja;
taivikkeita,:^^ polttoaineita, iräutaromua jne,^
j Suomen aikaiseniimatkolmikantaäopintukset Puolan ja T^
Slovakian kanssa (Neuvostoliiton välityksellä) ovat jö^
* osoittautuneet Suomelle edullisiksi sopimuksiksi, mikä sellaisenaan
* osoittaa muun ohella sen kuinka ennakkoluulottomasti ja joustavasti
i sosialistinen maailmanosa toimii, vaikka yhtenä osapuolena onkin ka-
; pltaiistinen valtio. ^ v
* Tämä sellaisenaan on opetus myös Canadalle, Meidän edessämme
l on kansaliuntana myös "markkinain puute" ja "ylituotanto", vaikka
• 'Canädallaolbi aivan yhtä hyviä mahdollisuuksia kauppasopimusten
; tekoon sosialistisen maailmanosan pulista vapautuneilla markkinoilla
kuin Suomellakin. Ja jos yleensä "jäykkinä-^jäVsisukkainä'' tunnetut
; - suomalaiset teollisuus- ja finanssipiirit voivat tällaisia Sopimukisia tieh-
; dä — tapahtukoon se sitten vaikka Suomen kansan yleisen mielipir
' teen painostuksesta — niin luulisi täkäläisten ''jpustavarnpien"valt^
' piirien siihen myöskin pystyväni
^ Tässä yhteydessä meille sanottaneen, että VVashingtonin herrat
' kieltävät Canadalta oikeuden kaupankäyntiin järjestämfeeksi siellä
V missä markkinat olisivat: avoinna. Tämä pnt totta.; Mutta
' onko Canadan kansakuntana pakko vetää hirttosilmukkaa kaulaansa,
" kuten Wall Streetin sotatarvetehtailijat yaativat? fii v^
• ole. Muistakaamme tässä yhte>^essä, että monet Eu^^^
; aina pientä Tanskaa myöten ovat saaneet Washingtonistämäär^^
siä^että ne eivät saa .käydä kauppaa Neuvostoliiton jä kärisandempk-
; ratiamaiden kanssa mutta siitä huolimatta hiiden kaupankäjrnti
"itämaiden'' kanssa on viimeaikoina Usääntynyt.Myö
I painostettu Washlngtonin itsemurhalinjalle, muUa sntä--huolimatta
' porvarillisen Suomen vientipiirit suostuivat nyt kaupankäynnin alpit^
V tamiseen Kiinan Kansantasavallan kanssa — ja käyvät parhaillaan
jatkp^^ laajentamiseksi Neuvostoliiton ja
Suomen välillä^ Jos kerra^^ '-pieni" Tanska voivat
^ "jättää hubnniponott^mat^^ Washlrigtoniri joitakin kiirjimpia määräyk-
5 isiä, niin>mil^ Canada?
5 Tämä sitäkin suurenimallavs^^ kysymys pn ennenkaikkea ja
.pääasiassa Capa^ - :
TOBKJEN MIJSTAT
MUNASKUUT
Huomasitteko Toronton ''<yote and
Jfeil" leäiden ^yySkuun d pn toimi-tuskirjoitusta
missä sanottiin: y . .
Kansakunnan historiassa voi tulla
hetki, jolloin vain yksi voim^as mies,
toimien armottomasti, dem<&raatti-
.sista menetelmistä välittämättä, voi
estää kaaoksen Ja töidä sen, mikä on
teäitävä . . . " •'•V'-.-N A'
' Globe puhui Egyptistä, mutta ajat­teli
Canadaa. Onkohan sillä Hitler
valmiina täiä hommaa varten?
— The Ukrainlan Canadian.
8UOSITTELJBE VABIK8EN
PÄÄTTÄMISEN TOINTA
. . V Mikäli on puhe Eisenhowerin
uhkailusta NeuvostolUttoa vastaan,
neuvostokansa nauraa sille kuten se
nauroi Hitlerinkin uhkauflcsUle. On
sanottu, että. peloittejuasetta käyttä­vät
heikot arkoja vastaan. No. jos
hän on niin kiintynyt peloitteluohjel-niaan,
yrittäköön Eisenhower pelolr
telia variksia puutarhassa, —' Pravda.
Vj(iLMISTI KAKSI MAAIL- >
MAVSOTAA — KOLMATTA
VA.LMISTELLAAN NYT^ :, :
. . . Lännen puolustussuimnittelijat
odottavat Ruhrin alueelta suuria ta|--
yikemääriä F.uroopan kasvavalle,
mutta vielä huonosti aseistetulle ar­meijalle
. . . Buhrin alueella ei ole
toisen maailmansodan päättymisen
Jälkeen tuotettu aseita, mutta sen
tehtäväksi tulee täriceä osa lämstoal-den
aseistamistyössä heti kun Saksa
ryhtyy uudelleen aseistumaan puolus­tuksensa
hyväksi , — AP:n uutis-tleto
Saksasta, syysk. 28 pnä.
ja
iitto
on
Kiijeenvaihtajille/ asiamiehille ja
lukijoille
Torontossa vastapidetyn Vapauden yhtiökokouksen hengen ja
suunnitelmien mukaan, sekä neuvoteltuaan asiasta eri työalojemrae
- henkilökuntien edustajain kanssa, viikon" lopulla pidetty lehtiliik-
. , keemme johtokunnan' kokous päätti, että Vapauden liikkeessä, kuten
' niin monissa muissakin sudburylaisissa laitoksissa, otetaan tästä yii-
"y kosta alkaen käytäntöön viisipäiväinen työviikko. Johtokunnan pää-i
tös, johon henkilökunnan edustajat yksimielisesti yhtyivät, on seu-
] raaya: ;
VV Työviikko lyhennetään viisipäiväiseksi; viikkoansiot pide-i
; r• tään ennallaan, ja "työrutiinissa" tehdään sellaiset järjestelyt,
i ' että t3'öt tulevat tehdyksi yhtä kunnollisesti kuin tähänkin asti.
w .Toimitus puhuu, epäilemättä Vapauden koko 20-henkisen työ-i
huonekunnan puolesta lausuessaan tästä järjestelystä "suurkiitoksen"
^ y-htiökokoukselle ja sen kautta varsinaisille työnantajilleen CSJ:n
r jäsenille ja Vapauden lukijoille yleensä. ,
i Tämä toinienpide aiheuttaa luonnollisesti huomattavia muutok-
« sia lehtiliikkeemme työpajan jokapäiväiseen rutiinityöhön. Samalla
i iuleejoitakinseiläisiakin muutoksia, jotka vaikuttavat jossakin mää­r
i i n kirjeenvaihtajiin, asiamiehiin ja (-naisiin) sekä koko lukijakun-
. taan. Tiistai- ja torstai-aamuisin ilmestyvien lehtien suhteen tehtä-
} vait muutokset ervät suuremmin tunnu lehtiliikkeemme seinien ulko­puolelle.
Mutta lauantainen lehti ilmestyy tästä lähtien PERJAN-
^ /I^-ILT^^ jne, tulee
' siis saapiia. Sudburyyn päivää aikaisemmin kuin ennen. Tämä sel-
•; Iäisenään on seikka, joka valitettavasti kyllä antaa "horioppia' kir-
. jeenvaihtajille ja muille.
! Toiselta puolen viikon viimeinen lehti — mihin sivumennen sa-
? noen hankitaan aivan viimehetken tiedot sikäli kum se on toimituk-
- ' ^ 1 ? ? ? " » " ^ " mahdollista — tulee lukijoille nyt päivää aikaisemmin ja
niinmuodoin myös "tuoreempana". Tämä lehden sisällön "nuortu­minen"
tulee vähitellen näkymään muissakin numeroissa, sillä tar-
PeMngi: — (DLP) Kiinan kansan-,
tasavallan hallitusvaltuuäkunnan Ja
Neuvostoliiton hallituksen väUset
neuvottelut ovat herättäneet Kiinassa
iaaijaa vastakaikua. Tietoa solmitus­ta
sopimuksesta ja neuvotteluista'
toisti Pekingin radioasema seuraava­na
' päivänä keskeytyksettä. Kiinan
Itaikki keskuslehdet ovat julkaisseet
hä'cyvällä paikalla neuvöstoliittolais-kiinälaiseh;
tiedonannon neuvotteluis­ta.
Uedonamipn Tshantshungin rau­tatien
lupvuttamisesta Kiinan kan­santasavallan
tballitukselle .sekä myös
Vishihskln Ja Chou Ba-lalh vaihta­mien
npottien sananmiuodon.
Sanomalehden "Zänming^^ibao"
(Kahsaxiiehti) pääkirjoituksessa sa­notaan,
että päivä päivältä kasvava
Ja lujittuva NeuypstplUton ja Kiinan
"välinen veljesliitto on vakaa ja Jäik-fcymätön.
Koko maailmalle :— kir­joittaa
lehti — on käynyt selväksi
se nopea ja pyyteetön apu, jota Neu­vostoliiton
hallitus Ja kansat anta­vat
Kiinan kansantasavallan halli­tukselle
Jä kansoille. Neuvostoihmis­ten
osoittama suuri- ja veljellinen
myötätunto Kiinan kansaa kohtaan
herättää rajatonta iloa Ja kiitolli­suutta.
Tämä ystävällinen yhteistyö
vastaa samalla. täysin Idän ja koko
maaipallon rauhan puolesta taistele­vien
kansojen etuja.
Kiinan lehdissä pn myös erikpi-sesti
korostettu, että solmittu sopi­mus
tarjoaa erinomaisen pohjan ja
läihtökohdan Aasian kansojen suu­relle
rauhankonferenssille, joka ava­taan
Pekingissä kuluvan syyskuun
2S päivänä.
Intia kyllästynyt
maksamaan eläkettä >
prinsseilleen
New Delhi. — Intian 284 eläkkeelle
joutunutta prinssiä kuuntelee synk­kinä
yleistä väittelyä, Joka kulkee
heidäti eläkkeidensä maksamisen lo­pettamisen
suuntaan. Siltä puhuu
myöskin äskeinen sopimus Intian Ja
Kashmirin välillä. Kun Intia 1947
järjestettiin uudelle pohJaUe, lakkau­tettiin
monet entiset ruhtinaskunnat
Ja, niiden hallitsijat siiirettiUi eläk­keelle.
Paitsi Kashmiria, pn Intiassa vielä
Jäljellä seitsemän ruhtinaskuntaa,
joissa valtion päänä on 'toaharajah".
"Mitä on tapahtunut Kashmirissa,
sillä täytyy olla vaikutuksensa myös-kUi>
muualle", sanoo Nehni asiasta
Intian parlamentille,
'Nehru antoi parlamentissa iskun
prinssien eläkkeille. Joihin vuosittain
menee 58 mllj. rupeetä. s.o. $12,180,-
000, nimittämäUä, sitä "hyvin suu­reksi,
Iprpeettoman suureksi"
SENTIN MAKEISET' . ]', '
Ottawa, 'r- Vuonna 1950 valmistet­tiin
Canadassa 3,488,285 grossig sen­tin
makeisia. Niiden tukkumyynti-arvo
oli $3.079.369.
4r
Kirj. Fritjof Lager
Pääministeri Erland«1n tämänvuo­tisessa
vaalilehtolehtisessä sanotaan:
"Ruotsi ei harjoita muuta politiik­kaa
kuin minkä sen valtionjohto jul­kisesti
ilmoittaa. Haluamme noudat,
taa liittovapaata linjaamme. Jos ha­luamme
otmistua. tiedämme olevan
välttämätöntä, etiä ulkomaat käsit­tävät
meidän tarkoittavan totta jul­kilausumillamme.
Kommunisien tak­tiikka
t^dä epäiltävät Ja tulkita
väärin asenteemme muodostaa vaka­van
Uhan rauhaa vastaan."
.Pääministeri tarkoittaa, että ulko­maiden
luottamus hallituksen julki­lausumiin.
Joiden mukaan se halUaa
noudattaa ja noudattaa liittovapaata
linjaa ulkopolitiikassa, ei ole kovin­kaan
luja. "Ulkomaat" epäilevät «vi­rallisia
Julistuksia, Pääministeri tar­koittaa
edelleen, että juuri tämä epä-luuto
tekee hallitukselle valkeaksi
lllttovapaan, linjan npudattamisen.
Ja ketkä ovat syyllisiä siihen, että
hallituksen mahdollisuudet liittova-paan
linjan noudattamiseksi huonon­tuvat
tai ne suorastaan turmellaan?
Juiiri. kommunistit, Jotka "tulkitsevat
•väärin ja tekevät epäiltäviksi" halli­tuksen
selitykset. Siksi kommunistit
muodostavat "vakavan uhan rauhal­le".
; '':^'y-7''-('y':/-^
MIKSI EPÄILLÄÄN?
MIKSI LUOTETAAN?
Pysähtykäämme ensinkin silinän-räpäykseksi
siihen kieltämättä oike­aan
toteamukseen, että "ulkomaat
epäilevät Ruotsin valtionjohdon jul­kilausumia
Uittpvapaasta ulkopolitii­kasta.
Mikä lienee herättänyt ntoi-sen
epäluulon ulkomailla? Kommu­nistien
"väärintulkinta Ja epäiltäväk­si
tekeminenkö?" Tietenkään ei. Jo­kainen
valtionjohto — mikäli se ei, ole
aivan päästään vialla — muodostaa
oman Icäsityksensä. toisten: maiden ul­kopoliittisesta
suuntauksesta sen a-senteen
pertisteella, : minkä näiden
mafden . valtionjohdot ottavat konk­reettisissa
kysymyksissä. Totiseksi an­netaan
vaikutusvaltaisten henkilöiden
Ja järjestöjen lausunnoiljejä selityk­sille
merkitystä. Jos ' ulkomaiden'
•hubiftiöiya valCionJöhtb saattaa ha­vaita,
että käytännöllinen asennoitu.
niinen konkreettisiin kysymyksiin.ja
selitykset ovat yhdenmukaisia, saavat
.^elltyki^et .osakseen, luottamusta. .Jos
''ujS^omaiden" hupmiöiva '. valtiorijpb»
tp .'haviBiteee, että käytännöllinen a-sennoltuminen
konkreettisiiri kysy­myksiin
ei ole yhdenmukainen; seli­tyksien
kanssa, suhtaudutaan selityk.
'siin epäluuloisesti. Näin sitäkin e-nemmän,;
kun Julkisia, enemmän • tai
vähernmäri Juhlallisia s^ pn
diplomatiassa hyvin usein käytetty jd
käytetään asiallisen asennoitumisen
salaamiseksi aivan vastakkaisesti sil­le,
mitä sanotaan selityksissä. v
MIKÄ EI SOVI LIITTO VAPAASEEN
LINJAAN?
Jos me tästä lähtökohdasta tarkas­telemme
Ruotsin valtionjohdon teko­ja
ja • Julistuksia, niin huomaamme,
että "ulkomaat" epäUevät BUotsin
Julistuksia varsirj, pätevillä syillä.
Eräitä esimerkkejä: ^ ^ .
Ruotsin hallitjus puhuu "liittova-paasta
linjasta" ulkopolitiikassa. Tä­mä
on usein toistettu ja viim(BksI pää-miriJsterin
toistama julkilausuma.
Mutta...
Hallitus on solminut jä pitää edel­leen
voimassa sopimusta •(Marshall-sopimusta)
Yhdysvaltain kanssa, joka
sitoo maamme Yhdysvaltoihin Ja an­taa
Yhdysvaltain hallitukselle mah­dollisuuden
tarkkailla laajasti Ruot­sin
taloutta sekä sekaantua Ruotsin
ulkomaankaupan liikimta vapauteen.
Tätä sopimusta ei •voida yhdistää llit-toyapaaseen
linjaan.
Hallitus on ilmoittanut Ruotsin
Euröopan-neuvoston Jäseneksi ja pi­tää
tätä jäsenyyttä edelleenkin voi­massa,
vieläpä senkin Jälkeen kun tä­män
neuvoston valtuuksiin nähden
on suunniteltu ][iuoraattavia muutok­sia
Ja niistä päätetty. Jäsenyyttä
Euroopanneuvostossa ei voida yhdis­tää
liitto vapaaseen ulkopolitiikkaan.
Hallitus on myötävaikuttanut ris.
pohjoismaisen neuvoston perustami­seen
ja ilmoittanut Ruotsin sen jäse­neksi
.. jossa neuvostossa pn jäseninä
samalla kaksi Atlantin liittoon liitty­nyttä
valtiota. Jäsenyyttä pohjoia-raaisessa
neuvostossa ei voida yhdis­tää
liittoväpaaseen ulkopolitiikkaan.
Hallitus on aloittanut ja hyväksy­nyt
epätavallisen vilkkaan kanssa­käymisen
Ruotsin sotilasviranomais­ten
Ja korkea-arvoiste"h armeijanko-mentajien
ja vastaavien Atlantin-liit­toon
liittyneiden valtioiden sotilasvi­ranomaisten
yälilläU^Tätä ei voida
yhdistää iiittoväpaaseen ulkopolitiik­kaan..:-.
^ Hallitun on YK :8sa uskollisesti tu­kenut
Yhdysvaltain hallitsemaa e-nemmlstöä
Ja vain muutamissa har­voissa
tapauksissa pysynyt'omalla nä-köKanpallaan,
(Ne tapaukset, jolloin
Ruotsi huomattavissa . ky^myksissä
on YilSrSsa asennoitunut toisin kuin
yadysvaUat. on liuojtellisesti lueteltu
ulkoministeri uiadenin; vaälileritoleh-tisessä.
Ja ne ovat seuraavat: i) jät­tänyt
äänestämättä, kun Kiinan kan­santasavalta
haluttiin leimata hyök­kääjäksi
Koreari isodassa; 2) omak-suiiut
ppsitiivisen asenteen, kun oli
esillä kysynvys paikan Ja äänioikeu­den
antamisesta Kiinan kansantasa­vallalle
turvallisuusneuvostossa; 3)
kysymyksessä Saksan yhdistämisestä.
Tämä on. kaikki' Muissa suurempaa
poliittista kantavuutta omaavissa
kysymyksissä on Ruotsin valtuuskun­ta
seuranniit USAn viitoittamaa lin­jaa,)
. . • :' • ' • [ ; ; ' v : : ^y
Runptsin hallitus, on lähettänyt
pääntiehensä .viralliselle matkalle Yh­dysvaltoihin,
ja tämä • on matkalla
lausunut, että hän pitää Yhdysvaltoja
johtavana mahtina maailmassa. Täl­laista
matkaa Ja tällaista päärhiniste-rih
lausuntoa ei voida yhdistää liitto-vapaaseen
ulkopolitiikkaan. :
. Tällaiset ovat teot — eivät kaikki,
vaan osa; niistä —, jolta "ulkomaat"
eivät ole. voineet olla huomioimatta ja
jpihin ne eivät ole voineet pila kiin­nittämättä
hupmiota lainkaan otta­matta^
huomioon, mitä lehdet niistä
pvat kirjoittaneet. Näiden hallituksen
toimien ob^tUvisen arvioinnin, jos
niitä verrataan selityksiin, täytyy
johtaa Jphtopäjätökseen. että hallitus
sanoo toista Ja tarkoittaa toista uiko-politiikassaan.
PALJASTAVIA SELITYKSIÄ
Siirtykäämme selityksiin. • •
Eri yhteyksissä hallitus toistaa väit­teitä,
että se on päättänyt noudattaa
liittovapaata politiikkaa. Mutta nä­mä
hallituksen selitykset sotivat niitä
selityksiä vastaan, joita on annettu
porvarillisten puolueiden • johtajien
ja hallituksen yksimielisyydestä pe­rustuvaa
laatua olevista ulkopoliitti­sista
kysymyksistä. Ja porvarilliset
puoluejohtajat tunnustavat ilittovä-paan
politiikan vain sanoissa..
Valtiopäivien' iilkopolilttisessa kes-jsiasteii^^
JS52 er
Bitti ol^eistojol^taja Hjalmarsson fieli-t^
tsen. Jota ^el'Voida ymmärtää
xinia iq}s& o^^pkami liittovapauden
linjasta. Hän;'^usux mm.: 'r
"Ei 'suinkaan-' tarvitse hyväksyä
kaikkea länsivaltojen ulkopolitiikas­sa
voidakseen täysin vakaimmkselli-sesti
väittää, että lännen demokra^t
taistelevat ihanteen puolesta, joka on
myöskin ' m ^ f ^ . , . Tämän ohessa
merkitsevät: muotoamamme varauk­set
;vähieimiiu3n>j^^ se, että selvästi
ja kirkkaasti •myönnämme velvoitta­van
solidarlsuutemme Ja korostamme
yhteenkuuluvaisuutemme läntisen
maailman pyr^tayksiin." \
Satnassa;-käkustelussa lausui kan­sanpuolueen
JbMaja Ohlin mm.: ;
'^uotsalaisefta; näkökannalta kat­soen
on demokratioiden varustautu­minen
ainoa tie. Jolla päästään siitä
eläitnänvaarallisesta asemasta. Jonka
aikaisempi' venäläisten sotilaallinen
ylivoima on luonut. Vapauttamme el
voida säilyttää; jos Europpain demok­ratiat
menettävät vapautensa, liiitto.
vapaa pblitiikkaihme el saa estää
meitä selvästi, sanatnasta tätä."
' Myös talonpoikaispuolueen johtaja
Hedlund käytti puheenvuoron ulkopp-liittisessa
keskustelussa Ja antoi mm.
seuraavan seUtyksen:
••;'Ideologisessa suhteessa ovat de­mokraattiset
puolueet kerta kerralta
korostaneet., ett^ pidämme itseämme
läheisesti sidpttulna länsidemokrati-olhln.
Kansandemokratia sitä vas­toin
on jotakin meille olemuksellises­ti
vierasta, olemme, sanoneet, Vapau-denlntohimomme
ei tässä suhteessa
salli minkäänlaisia kompromisseja
ideologioitten välillä."
Nämä porvarillisten puoluejohta­jien
kolme yksiäänistä todistusta o-soittayati
että omaksuttu liittövapaus
on vain muodollista laatua, kun taas
todellisena asente^a oh "solidaari-suus
ja yhteenkuuluvaisuus" ns. län­tisen
, maailman kalfssa, mikä selvästi
ilmälstuha merkitsee anglosaksilai-sen
imperialismin sotilaspoliittista
liittöpärjestelmää,
HALLITUKSEN TUNNUS:
YKSIMIELISYYS! ;
Onko hallituksella mitään sanotta­vaa
näitä selityksiä vastaan? Ei,
Päinvastbin -— pääministeri todistaa,
että perustavaa laatua olevissa ulko­poliittisissa
kysymyksessä sosialide-,
mokraattinen puoluejohto ja porva-
Jcaanlen senaattpriäidokas Balpb
^landers Vermontista. teld oryskuun
18 pnä Ottavassa parlamenttiyhdis^
tyksen kokouksessa dramaattisen esi-
^ksen, Planders.vaiati "uutta lähes­tymistä",
kehoittaeri poistamaan pe­lon,
että Kiinaan pyritää.n hyökkää­mään
Pohjois-Korean kautta.
Samalla hän kehoitti esittämään
Kiinalle ja PobJols-KoreaUe/kodiituul-liset
rauhan^ot. että vapaat • vaaUt
järjestetään Koreassa ja se rakenne­taan
uudelleen. • v';-5'fV
: Britannian iLaborpuolueen; parla­menttiedustaja
Arthur Henderson ke­hoitti
tunnustamaan P^inghi halli­tuksen
Ja antamaaii sille paikan Y -
k:ssa,;''.'l,^y4,-.-';V-:^v^.-.••;•^^^
:OW«ÄBSlAA
I t ä s lomalainen vietti lomaansa
Floridassa. Häntä peloitti kuiteiZ
uimaan meneminen ja hän kysyi
räältä kanta-asukkaalta:
^ - E i kai täällä vam Ole krokoda.'
— Ei ole. kuului vastaus, ja lonmlaL
nen uskalsi lähteä uimaaa w S
aan jonkin matkaa hän kuitenkla
kääntyi ja huusi rannalla olevalle:
— Oletteko aivan varma siitä «.'tui
täällä ole krokodiileja? ^ ^
Olen. olen. Ne ielvät ikinä uskal
taisi: tulla tänne, sillä täällä on siksi*
paljon haikaloja.
TOIVOTON TAPAUS
lö-vuotias Liisa on hyvin usein eri I
mieltä asioista äitmsä kanssa. Ja jös-kus
tapahtuu heidän välUiään Jppa
•yhteenottojakin. Eräänä päivänä"
Pikku-Liisa tulee kerrosta alempana
asuvan Siiri-tädin luokse ja sanoo: ^
— Täti hyvä, saanhan istua täällä
hetkisen? : Äiti on taas aivan tolvor
ton. ::
rilliset puoluejohdot ovat täydellises­ti
yhtä mieltä. "Svenska .Dagblade­tille"
21.7. antamassaan lausunnossa
Erlander sanoi:
"Edelleen on toivomukseni, että
vaalit selvittäisivät, kuinka suuri yk­simielisyys
vallitsee Ruotsin ulkopo­liittisesta
linjasta."
PorvarllUsten puoluejohtojen Ja oi- Neuvostoliitto on
keistososialidemokraattisten johtajienI ^ , , ; _ x „ x . '
yksimielisyys on täydellinen ulkopo- muiSlUlianui
Jlittisissa ydinkysymyksissä. Viitaten
yllä lainattuihin porvarillisiin selityk­siin
yksimielisyys piilee siinä, että
voidaan noudattaa ulkopolitiikkaa,
Joka perustuu anglosaksilaiselle im­perialismille
osoitettuun "solidaari­suuteen
Ja yhtee^uuluvaisuuteen".
mutta samalla julistetaan llittova-pautta.
.
Voidaan pitää itsestään iselvänä, et­tä
••ulkomaat" tietyllä mielenkihmol-la
seuraavat'myös porvarillisten puo­luejohtajien
ja oikeistososlalidemok-raattlsten
johtajien lausumia ulko­poliittisista,,
kysyinyksistä lukuunotta­matta
lainkaan sitä, kuinka nämä
lausumat käsitetään Ruotsin lehdis­tössä.
Ori myös luonnollista, että ne
vastakohdat, mitkä selitykset liitto-vapaudesta
ja selitykset anglosaksi-
Iäiselle .imperialismille osoitetusta
"solidaarisuudesta Ja yhteenkuuluvai­suudesta"
muodostavat, huomioidaan
"ulkomailla". Nämä Umeiset vas­takohdat
eivät voi tehdä muuta kuin
vahvistaa "ulkomialla" arveluja, että
ruotsalaiset selitykset liittovapaudes-ta
annetaan pääasiassa käytärmölli-
£len liittbpolltiikan salaamiseksi sekä
lisäksi oman kansan rauhoittamiseksi.
— VarTld.
V Vavahduttavia tosiasioita siitä
nMnkälaista. on mustaihoisten ja
jnyöskin ihmisten ^tasa-.arvoisuat-ta,
veljeyttä Ja' rauhanomaista
.. kanssakäymistä puolustavien val­koisten
nauttima "demokratia"
' entisessä "vapauden kotimaassa"
nykypäivinä.
HAItLEM — PELOITTA VA
JSAUPUNGINÖSA
••HARLEM! Tuo sana tuo heti mie­leen
mustien kaupunginosan, onhan
se tuttu niille. Jotka' hakevat halpa-
•liintäista jännitystä amerikkalaisista
filmeistä Ja roskarpmaanelsta, joiden
mukaan hiraomurhaajat, ryöstäjät ja'
rosvot kaikki asuvat Hajrlemlssa. Mut­ta
tämän ghetton 300,000 asukasta
ovat aivan tavallisia ihmisiä, jos hei­tä:
väin pidettäisiin sellaisina. iMut-ta-
he saavat kokea valkoisten taholta
sortoa Ja monet heistä on alistettu
asumaan varsin epähygieenisesti Kar-lemiri
perukoilla, missä ei ole sähkö-,
valoa. Ja jos onkin, pn se niin kallis­ta,
ettei heillä ole varaa sitä käyttää.
Useimpien asunnoissa ei ole ikkunoi­takaan.
Pelolttayasta ympäristöstä
huolimatta suurlii bsa' Harlemin a-sukkaista
on kuitenkin kunnon ihmi­siä,
.työteliäitä, jos heille "annettaisiin
työtä, ja ystävällisiä, jos heitä koh-
,taan .Qspitettalsiin ystävällisyyttä. .
. He asuvat hirsipuun varjossa.
LUULLAAN, ETTÄ NEEKERIT
SAIVAT VAPAUTENSA
Charles Lynch oli virginialainen
tuomari, joka tunnettiin väkivaltai­sista
tuomioistaan, varsinkin jos joku
musta oli kyseessä. Hänen nimensä
herättää edelleenkin kauhua mones­sa
ihmisessä, valkoihoisessakin, joka
ei voi hjrväksyä hänen ja hänen seu­raajiensa
• epäinhimillistä tapaa koh­della
rikollisia tai aivan ^yttömiäkin
Ihmisiä. Jos heidän ihonvärinsä sat­tuu'
olemaan- iumma. Luullaan, että
kun neekrit salvat Lincolnin toimes­ta
vapautensa, ;he saavat sen myös
pitää, mutta niin ei ole tänäkään
päivänä, sillä tilastot kertovat edel­leen
mustien lynkkauksista ja Ku-
Klu-Klanin peloitta vasta toiminnas­ta.
Joka saattaa uhata valkoisenkiti
henkeä, mikäli hän ei '• hyväksy tämän
julman salaseuran menetteljrtapoja.
POLIISI EI "USKAI,LA" •
Ku-klux-Klan Jättää jälkensä
kaikkeen. Se on ollut suuri tekijä
kaikissa presidentinvaaleissa ja se
sanoo painavan sanansa monella
paikkakunnalla. Kun amerikkalainen
liberaali lehtimies William Harter-
Davies noin kymmenen vuotta sitten
kirjoitti paljastusromaaninsa tästä
salaseurasta, häritä uhkailtiin ja pa­hoinpideltiin
useasti niin, että sano­malehtimiehen
oli lopulta muutetta­va
Eurooppaan. Ja tämä kaikki ta­pahtui
poliisin silmien alla eräässä
pienessä etelän kaupungissa. Poliisi
ei uskaltanut tehdä mitään, se ei
puuttunut asiaan sittenkääii, vaikka
kaksi värillistä tarjoilijaa' •hirtettiin
poliisilaitoksen takapihalla!
MIELIKUVITUKSELLISTA
MIELETTÖMYYTTÄ ''
Tämä kaikki sa:attaa tuntua mielir
kuvitukselliselta Ihmisestä, joka ei
ymmärrä eikä tunne Amerikan oloja.
Jos sahotaan,«että mustat elävät >A.-
merlkassa jätkUvasti 'hirsipuun var­jossa,
sille nauretaan usein Eurpopas-sa,
mutta asia on niin. Ku-Klux-
Klan tpimii pieneimmäsitäkin kiihok­keesta,
kerran • eräs neekeripoika
kosketti vahingossa erääri varätuonaa-rlh
housunlahjetta nostaessaan katu­käytävältä
raskasta hedehnälaatik-
• Torkham. Alg. — Neuvo.?tomtto>on 1
kehoittanut Afganistanin äiallitiisia' 1
pitämään yhdysvaltalaiset "teknilli­set
neuvonantajat" pois niistä maa-.
kunnista, jotka sijaitsevat Neuvosto- j
liiton rajalla, ' ' ' * '
koa; Seuraavana yönä Klan raastoi
.pojan kaupungin ulkopuolelle, jossa
tämä sai kokea kaikki helvetin tuskat |
ollessaan sidottuna puuhun. Häntä
lyötiin armotta'raipoilla.ja aamuUa '
hän kuoli saamiinsa vammoihin. E-räs
valkoihoinen ilmoitti asiasta po-liisille,
mutta vaikka hän lupasi sanoa
kaikkien pähpinpitelijoiden nimet, ei
poliisi suostunut tutkimaan juttua,
Joka jäi silleen. Kun kauhea Klan
tällä tavoin yoi toimia rankaisematta.
Icäsittäii mlllaineh anarkia vallitsee |
suuressa osassa etelä-valtiolta, joissa
salaseuran toiminta on kiihkeätä.
OIKEAMIELISIÄ
VIRANOMAISIA VAINOTAAN!
Mutta pn. ollut myös oikeamielisiä
viranomaisia, jotka ovat pyrkineet
rohkeasti kaikin tavoin tukahdutta­maan
Ku-Klux-Klanin toimintaa.
•Heistä mainittakoon ennen muita
newyorkilainen asianajaja Dick
Hammond, joka taisteli ankarasti
Ku-Klux-Klania vastaan eri sanoma­lehtiin
kirjoittamissaan artiickeleissa
jä: joka aktiivisesti osallistui puhdis- |
ttistyöhön eräässä' pikkukaupungissa
saaden siellä paljon aikaan inhimilli­syyden
hyväksi. Hän oli kunnioitet­tu'
kaikkiaUa.ja hänellä;oli korkeita
suojelijoita. Klan ei päässyt häneen
helposti käsiksi. Mutta sodan jälkeep
keksittiin* keino hänenkli» nujertami-sekseen
— häntä syytettiin epäame­rikkalaisesta
tblminnasta Ja hänet
vedettiin oikeuteen kommunistina!
Eräiden päättäväisten viranomaisten
avulla Hammbndin oli muutettaVa
Canadaan. • ' V",''
TRUMAN KATSOI
LÄPI SORMIEN? •.:
Edellä Oli v;Äi muutama esimerkki
siitä, mitä Amerikassa viemkin. ta­pahtuu,
Ku-Klux-Klan oU voimak­kaimmillaan
silloin kun. nykyinen
presidentti Harry Truman oli vara­presidenttinä'Ja
kun hänen hoidetta­vanaan
oli Klanin toimintaan .lilttj-viä
asioita. Rooseveltm tarmokkaalla
toiminnalla vältyttiin monesta pa­hasta,
mutta asiat eivät parantunÄt
sen jälkeen kun Harrystä tuli pröi-denttl
— päinvastoin. Ei ole lainkin
väärin väittää, että Ku-Klux-Klan
on tällä hetkeUä Jälleen saayuttam^i-siilaan
ei-älUä alueilla Jo menettt-mäW
Jalansijan, i
Siltä syystä Amerikan 15 miljoOMa
tuinmäiholsta asukasta elää edellä
hirsipuun varjossa. . i
koitus on ruveta toimitustyötä suorittamaan miltei kokonaan toises­sa
järjestelyssä — mikä sellaisenaan vaatii tietysti kokeilua jä kor­jausta
ajan ja käytännön opettamalla tavalla, ^
Sudburyn ja lähiseudun lukijoille — ja myös pitkämatkaisille­kin
vierailijoille — lienee paikallaan tässä yhteydessä tehdä selväksi,
että Vapauden kauppa ori kuitenkin auki myös lauantaisin, Kirja^
kaupassamme onkin nyt syksyn tullen paljon hyvää kirjallisuutta,
uusia hyviä äänilevyjä on tulossa jne.
Toivomuksemme ori, että Jcirjeenvaihtajat, asiamiehet ja lukija^
ottavat omalta kohdaltaan huomioon tämän muutoksen aiheuttamat
seikat — ja ovat 'pitkämielisiä" komniellusten jä vaikeuksien suh-teen,
mitä uudet järjestelyt aluksi mahdollisesti aiheuttavat. ^ t a
"Siyksy qn tullut Ja myrskyelee",
seisoo siinä vanhassa kansanlaulussa.
Tosin ei velä mlitään suurempia myrs­kyjä
ole ollut, ei ainakaan täällä
maaifanah nikfcelikeskuksessa, mutta
inujiten on Jo hyväisesti syksyn tuni-tua
ilmassa.
Syksyn saapuminen merkitsee en­sinnäkin
sitä, että kesäiset mukavuu­det,
lomat, uinti- 'ja kalaretket ja
muut sellaiset, mikäli niitä kullakhi
on ollut vara ja tilaisuus tehdä, ovat
jääneet muistojen joukkoon.
Järjestöejämässäanme se tarkoittaa
sitä, että aherrus haaleilla — näyttä­möillä;
kuoroissa ym, — aikaa taas
täydellä vauhdilla,
^ Mikäli eri paikkakunnilta läihete-
• tyistä tiedonannoista voi päätellä,
niin tiseiounllla paHkkakunnilla onkin
jo pantu toiminta alulle ja tehty
suunnitebnia entistä votmalkkaampaa
kulttuuritoimintaa varten.
Varsin hyvä Ja kiitettävä toimen-pide:
^- ' V,'.^'
Allekirjoittanut ainakin on .valmis
kohottamaan hattupahaistaaii niin
Ikorkealle kiiin käsivarsi myöten an­taa^;
'v^ittömäiksi ' tunnustukseksi
•niille, jotka vapaa-aikimsa uhraten ja
usein vislä. aineellisia varojaankin
kuluttaen pitävät ' kansallisen kult-taas
J a . , ,
tuurimme lippua korkealla.
El se ole mitään "ruusuilla tans­simista",
niinkuin Joka puustakatsoen
luulisi. • ::\:-:y:-'.^ '
Tosi, että siinä ovat omat haus­kuutensa,
oma vetovoimansa ja sisäi­sen
tyydj-tyksen tuova; vaikutuksensa,
vacsin^in silloin kun sattiSu "onnis­tumaan".
Mutta on sillä polulla run­saasti
ohdakkeitakin.
Myönnettävä on se kiertämätön to­siasia,
että Canadan' suomalainen
"suuri yleisö" • iniuodostaa kiitollisen
katsomon ja palkitsee myötätunnolla;
ja hyvällä. kannatuksella kuKtuiirir
ryhmiemme, näyttelijöittemme ym.
esitykset.
Samalla meidän on kuitenkin tim-nustettava
seikin tosiasia, että hyväl­lä
jmmärryksellä suhtautuvan suu­ren
yleisön jdiella on olemassa Joita­kin
yksilöitä, Jotka pitäjät ikäänkuhi
velvollisuutenaan Julistaa kitkerän
makiiiset '^kiitoksensa". "•'
Jos meillä olisi tilaisuus valita
näyttelijämme,, laulaijamme ym. koko
maan väestöstä, kuten HoUyvroodissa.
palkata miss Universumit Ja sen sem­moiset
kuuluisuudet, niin mikäs siinä.
SlUoin sppisi arvostella, mikäli (kukin
pystyisi, • .;'>••;•••• V;.-,,
Siitä eivät silloin näyttelijät Ja
muut esihityjät piittaisi, sillä eihän
se rahantuloa estäisi.
Mutta meidän oloissamme se on
toinen Juttu, Fi ole varaa röystäi-lyyn.
On ponnistettava parhaan mu­kaan
Jokapäiväisen leipänsä ja ko­valla.
Joskin rehellisellä työllä, an­saitsevien
voimiin jä kykyihin luot­taen.
^ :
'Eivät ne silloin tyypitkään aina Jus­tiinsa
'jetsulleen satu.
kaikella tällä emme suinkaan tar­koita
sitä. etteivätkö meidän tyttöm­me
olisi ythtä .sieviä Ja' axUellyttävlä
kuin mitkä hyvänsä (kauneustuoma-reitten
edessä, itseään pyörittelevät.
Eikä sitäkään, etteikö meidän nai­semme
ja miehemme kävisi naisista
ja miehistä missä ivata.
Tarkoituksena on sanoa, että mei­dän
kulttuurityömme tekijät ovat ta­vallisia
jokapäiväisen työn uurasta­jia,
joille elämän huolet ja kamppai­lut
ovat ensimmäisellä tUalla ja vas-ta„
sitten seuraa kulttuuritoiminnan
Ja yleensä työväen pyrfdmysten
eteenpäin auttaailnen.
Kun kaiken tämän huomioknme,
niin voönme tosiaankin öUa ylpeitä
kaikesta siitä mitä olemme aikaan­saaneet
ja kyenneet esittämään.
Voimme olla ylpeitä sellaisista saa­vutuksista
kuin suurien laulujuhlien,
lUtto- Jä kulttuurijuhlien ja monen
monien onnlstueiden näyttämötilai-suuksleh
ohjelmistot, • ."^
Nfe osoittavat meillä olevan mel­koisen
korkealle Ikehittgmeitä iyfeyjä,
se&ä hyvää'nuorta- ainesta. {Ennen­kaikkea
ne osoittavat meidän Jouk- ^
fcamme omaavan lujan peräänanta­mattoman
talhdon toimia maanmies­temme
kulttuuritason kohottaojisdtsi
ja yleensä hyväntahdon omaavan ja
rauhaa raikastavan ihmiskunnan pyr­kimysten
eteenpäin auttamiseksi.
Kaiken itämän ymmärtäen j» sjy-,
ten toivomme vannaankin kalMö
yhdessä, että nyt alkanut kulttuun-tohntotakausi
tulisi onnistumaan en­tistä
paremmin, että • entistä suuiem-mat
Joukot nuoria Ja ivanhempta
osallistuisi toimintaamme.
Kun me kutsumme uusia, nuoria Ja
vanhempia mukaan, emme luonnolli­sestikaan
tai&oita sitä. että entisl^
uurastajissa olisi Jotakin vikaa. »
sinne päinkään. (Entiset monia vuo­sia
mukana oUeet uurastajat^
juuri niitä. Jotka muodostavat Mo­neen
Ja kokemukstaeen kulttuurltoi-mhitamme
selkärangan.
/iJusien mUkaan tulo voimistuttaa
Ja ononipuolistuttaa ivoimlamnie • j»
erittälrtkln nuorisoonme osallistumi­nen
.tekee innostavan ja rohkaisevan
vaikutuksen. 6e takaa sen. että arvo­kas
suuri työmme tulee jatkum^»;
•Uusien voimien mukaantulo myös­kin
tekee työn helpommaksi, kunsa-mojen
uurastajien ei tarvitse j j ^ -
mittaa olla "remmissä", vaan TOsd*M>
kuoriman vetäjää vaihtaa mahdo^'
simman usein. ^ ^ L
Myöskin suuri yleisö tulee sitä vtf
mästl tervehtimään miclenkiinDf
lisääjänä. 'u
siis toimintaan kädksl J»
entistä suuremmalla Joukolla. _