Vapaus, February 7, 1953

              Siv» 2 Lauantaina, helmiJc. 7 p: ^ Saturday. Feb. 7,19531 ^^^^^^
CMtan «f flnslsh Csnadians. £9*
tftliU^ed Kotr, e, 1917. AUftnorl^ed
fiecosd claas o»U by tbe Post
OfXlce ]>Q»rtment; Ottava. Pub»
IMied tteJpe we«kJy; Tuesday»
Tbursday» OIHS Satunlays by Vapaus
PilbUsliUiff Company Xt<L,«t 10(V102
sam St. W..B\iäb\iTsr, Ont.« Canada.
TelepRonea: Business OfXlce 4-4284
Bditorlal Office 4-4265. Manager
£. SuksL Editor w; 0dun(LSSaiJlng
address: Box 69, Sudbuiy. On<ar]o.
Advertising rates upoo ajqiU^stlon.
TiranÄlatlon free of charge.
TILAUSHJNNAT;
Casadassa: t Vk. IM &Jkk'9m
3 kk. 2^
Ybdysvanotea: i v k . 8 J O O « s . 4 30
Suomeesa 1 vk. 8.50 0 kk. 4.75
parjätalioön sellaisata "ystäviltä"
Paikallineh päivälehti, joka toisinaan on esiintyvinään Siirto-i
Ia stien -ystävänä*', paljasti äskettäisessä toimituskirjoitukse.ssaan it-i
se isä lehdeksi,.mikä vaatii: kansalaistuneiden canadalaisten oikeuk-i^
k riistämistä siten, että Heidät pantai-iin huonompaan luokkaan
; kj iiluvien kj^nsalaistcn kirjoihin. ^
I I V ] Antaen kannatuksensa Quebecin maakunnan työväenvastaisen
m-ip ehdotukselle mainitun maakunnan vaali-
3 ' lafn* muuttamista varten, Sudbury Daily Star liittyi niihin paheellisiin
f ..v^iHiin, jotka yrittävät jakaa tämän maan kansalaiset kahteen eri-
J-;Jafeeen ryhmään — niihin, joilla on !:ansalaisoikeudet ilman muuta—
^ j;| niihin, joiden kansalaisoikeuksia pitää "epäillä" ellei heillä ole
afta kansalaispaperit taskussa (mikäli ne sellaista kulutusta kestäisi-
I Vät vuosikausia) tai jotakin muuta iiyväksyityä'' rekisterikorttiä,
; l Duplessisin ehdotus Quebecin vaalilain huonontamista< varten
Äi nöstatt todellisen myrskyn Quebecin lainlaatijakunnassa missä esim.
1 ' l i sitä vastaan kaikin käytettävissä
s olevin keinoin. Tämän vaalilain huonontamisehdotukscn johdosta
l esftettiin jo alahuoneen istunnossakin Ot(awassa välikysymys. Parla-i:^^
rm D. Crestohl (L-(Montreal), joka on sattun)oisin syn-
] tyhyt Varsovassa, Puolassa esitti välikysymyksen asiasta .selittäen,
|:/ -että jos kansalaistuneiden valitsijain täytyy tuoda äänestyspaikalle
I malkanaan todistus kansalaistumisestaan, silloin tehdään ero kansa-
^ kansalaisten välillä. >Mr. Crestohl oli tässä
asiassa ehdottomasti oikeassa, kuten hän oli oikeassa selittäessään,
I ' että Duplessisin ehdotus Que. vaalilain huonontamiseksi loukkaisi
r luikkien kansalaistuneiden oikeuksia — ja siten tehdessään uhkaisi
k m
h:-'-hy-' Diiplessisiri ehdotuksen mukaan, Quebecin vaalilakiin tehtäisiin
>v^^:se}}ainen muutos, että koko vaalikoneisto jäisi kulloinkin vallassa ole-
; van poliittisen puolueen käsiin. Tämä tarkoittaa^ että äänestäjäin
i hallituksen tehtäväksi — ja hallitus
I tietysti nimittäisi rekisteeraajiksi "oman" puolueensa luotettuja ih-
[^^^^^^^^^^^ ; m Näille lekisteeraajille jäisi, näin ehdottaa munalukkolaistaan
l kuuluisa Duplessisf, "oikeus" antaa äänioikeustodiistus karls^laistUr
[ ne^Ie canadalaisilte tai kieltää se. ^ässä joutuisivat kaikki kansa-
[ Jäiset*' joilla bn esimerkiksi eurooppalaisperuinen nimi — huolimatta
s siitä ovatkovhe .syntyneet tässä maassa tai 'puussa", ^'todistamaan'^
i>Oi4)Iessisin puolueen silmäntekevillc onko heiltä kansalaispaperit, tai
eikpoTc; Ja todennäköistä on, että jos rekistceraaja epäilee, että k.o.
i ^chehkM on Duplessisin poliittinen vastustaja^ häneltä voidaan mieli­valtaisesti
kieltää äänioikeus — koska siinä ei tarvitse mitään oikeu-
; d e n päätöstä^ vaan ainoastaan rekisteeraajan sana.
l Tällaista kurjaa lakitekelettä riensi paikallinen Star-lehti puo-
1^ kansalaistuneiden canadalaisten ja yleensä siirtolaisten
pääti menoksi^ Sanoi Star: ''Ale olemme samaa mieltä mr. Coten
; (Que. maakuntahallituksen siht&rin) kanssa siitä, ettei ulkomailla
:!Syt|tyneiIlecan^alaisilIe koituisi mitään vaikeuksia, vaikka heidän
V täj^yisi niaakunta- ja liittovaaleissa esittää kansalaispaperi-todistuk-vsen^
siitä, etti^ heillä on äänioikeus . . . " ,
I niä on jo osoitettu, että siitä olisi paljonkin vaikucksia mutta
y:p "vaalilaki" panisi kansallistuneet canada-
J a i ^ t huonompaan luokkaan kuuluviksi kuin ovat tässä maassa synty­ne^.
Sudbury Daily Star myöntää tämän tosiasian kysymällä toi-mitiiskirjoituksessaan:
"Usein on noussut kysymys ulkomailla, synty­neiden
asukkaiden ei valtuutetusta äänestyksestä vaaleissa, emmekä
me usko, että Quegecin hallitusta voidaan arvostella sen turvallisuus­toimenpiteistä
. V . " ,
•Kysymys on siis '^turvallisuustoimenpiteistä" huonompia kansa­laisia
vastaan, joilla sattuu olemaan ulkomaalaissointuinen nimi!
Meidänkin tekisi mieli olla ilkeämielinen ja sanoa, että tämän maan
alkuperäisiä kansalaisia ovat intiaanit — joilta sivumennen sanoen
on tähän päivään asti kielletty äänioikeus — ja niinmuodoin Starin
''epäilys" voisi yhtä hyvin kohdistua kaikkia valkoihoisia vastaan; .
Canadassa ei tarvitse eikä pitäisi laatia mitään sellaisia lakeja,
jotka jakavat kansalaiset kahteen tai useampaan eri luokkaan! Kan-saiaistuneet
canadalaiset ja siirtolaiset yleensä eivät liioin tarvitse
sellaista "ystävää" kuin on Sudburyn Daily Star, joka haluaa meidät
luokitella joko toisen tai kolmannen luokan kansalaisiksi!
KOKONAINEV YKSI £ D i r 6 T A J A
triLf(OPAIESABVN.VlLTA*
.,.Viime sunnuntaina pidetty liik­keemme
csakkeenomlstajien vuosikp-kous
oli yksi kaikkein parhaimpia aai-öiden
]cäsitt«Iyyn Ja iMUStaiUn näb-den
... T^mä- kokoua oli «litä eri­koinen,
että se ikimnkuin osoitti o-saklfienomlstajien-
nousseen kaikiden
pikkuseikkojen yläpuolelle . , . Ulko­puolelta
Toronton ja ympäristön oli
saapunut kokoultseen ainoastaan xiir.
K . Vi Nurmi, Sudburysta . . , — To-rontolaiseny
Vapaa Sanan iruosilto-kousrapörtlsta.
Kuininitteleva kulta
Ennen muinoin, työväenliikkeen ensimmäisen kansainvälisen jär­jestön
päivinä "sj^tettiin" vallassaolevan porvariston taholta, että
*'Lontoon" kullalla villittiin Euroopan rauhallisia ja tyytyväisiä työ­läisiä'taistelun
tielle oikeuksiensa puolesta. -'Todistuksena" siitä esi­tettiin
se yleispätevä väitös, että ensimmäisen kaasainvälisen koti­paikka
oli Lontoossa.
Kolmannen kansainvälisen päivinä — aina hitleriläisten aloitta­maan
toiseen maailmangotaan asti — esitettiin samanlaisia "syytök­siä''
Ja aivan samanlaisilla perusteilla'Moskovan kyllästä".
Yleisesti käsitetään, että nämä '"kultajutut" ovat olleet — jrf ovat
edelleenkin mikäli niitä uudelleen lämmit^tynä tarjoillaan — pelkkää
päfjausta ja panettelua.
'Idutta vierasmaalainen ' k u l t a " kummittelee kuitenkin tämän
tuost4 kylmän sodan sanomalehdissä,
x^^^ tästä humpuukista on kirkuvin otsikoin
Iervite|tyvä[itös, «itä Canadan kiinalaiset ovat joutuneet synnyin-maania
toimesta painostuksen kohteeksi, jonka tarkoituksena on k i -
'ri$taä^heiltä rahaa "kommunistien" hyväksi. Vaikka tämä 'kiristys-juttu'^
osoitettiin vuosi sitten petokseksi ja valheeksi, niin siitä huoli­matta:
se elvytettiin äskettäin uudelleen. Kylmän sodan propagan-dlstit^
littivät, että Canadan kiinalaisten omaisia on Kiinassa uhattu
imitä ^uheammalla kidutuksella Ja kuolemallakin, elleivät täkäläiset
kiinalaiset avaa rähakukkaroitaan j a lähteä "punaisille" tässä ta-'
pauksessa "Canadan kultaa". .Rahan kiristystä on epäilemättä harjoi
fettu^ennen, ja harjoitettanec vieläkin Chiang Kai-shekin rikollisen
koplan toimesta. On esimerkiksi viitattu sellaiseen tapahtumaan, että
jChiaJigio.miehetovatjähettäneet Canadan kiinalaisille sähkeitä, mis-sävuhataan,
että elleivät he hanki joitakin tuhansia dollareita cana-dalaiste
rahaa; "punaiset" ampuvat heidän isoäitinsä ja muut omai-ispnsai^
amun koitossa. Koko tämä "rahan kiristys" on paljastettu
,%l|na|i, sodai) eroittamattomaksi osaksi — mutta siitä huolimatta
q|itärn|ut(uja^ lev^t^tään — sillä ''tarkoitus
pyhittäakeinot''-— olkoot ne vaikka kumka alhaisia ja arvottomia,
kunhan vain saadaan ''punaiset" huonoon valoon.
John Parkerin puo-iustuskomitea
pyyiää avusfusta
Montreal; — Täydellisesti tekais­tun
syytteen perusteella viime mar­raskuun
alussa vangitun John P a r -
kerin puolustuskomitea on lähettä­nyt
kaikiUe työväenjärJestöUle kier-tokirjeenr
Jossa pyydetään rahallista
avustusta' tämän Duplessisin poliisi-terrorin-
uhrin puolustamista varten.
Mr. Parker, Joka on katolisen syndi­kaatin
jäsen, vangittiin Vickersin l a i -
vatelakan. työläisten lakko vartiossa
Ja^ pidettiin vangittuna kuusi viilnäoa
hänen vapaalle Jalalle lasise­inistään
varten ei pyynnöistä huoli­matta
määrätty takausta. Hänet
päästettiin vihdoin viimein vapaalle
Jalalle Jouluk. 18 pnä kun eräs hänen
ystävänsä antoi viidentuhannen d o l -
Lirin amaisuustakauksen. Muiden vä-iiäpätdisemplen
syytteiden lisäksi syy­tetään
häntä Montrealin kapinavas-taisen
poliisikunnan luutnantin John
Boyczumin pahoinpitelystä Vickerin
lakon yhteydessä. Lukuisat silmln-näkSJät
ovat todistaneet syytteen
täydelleen perättömäksi.
Komitea korostaa sitä^ että John
Parkerln Juttu'on osa Quebecin maa-
Luntahallltuksen yleisestä lakon-murskaaanispolitiikasta.
Vickersin
iakön aikana toimi Boyczumin Joh-
?tama poliisijoukko Jatkuvasti lakon
murs'icaamiseksi avustamalla yhtiötä
Ja rikkureita kaikin mahdollisin k e i ­noin.
Kuten monissa muissakin l a ­koissa
syyttävät poliisiviranomaiset
lakcltalsla siltä väkivallan harjoitta­misesta,
mihin he ovat itse syyllis­tyneet,
aivan samaan tapaan kuin
tapahtui muutamia viikkoja sitten
LouiscVilessa.
Oikeudc:ikäyntI John Parkeria vas­taan
on tulossa. Hänen puolustami-sekseen
tarvitaan .varoja. Hänen
tuomitsemisensa tekaistun syytteen
perusteella, on ehkäistävä. Lähettä­kää
hänen puolestaan protesteja por­mestari
Houdelle j a pollisipänlllkkö
Langloisille. Lahjoitukset on lähe­tettävä
soitteella: Tom H i l l , Secre­tary,
Trade Union Commlttee for
the Defence of John Parker, 7770
Gallbert St., Montreal, P. Q.
Port Aftfanriss» beUbik, 2 pnä
pjtänassään pubeessa Canadan
KsobankongreiBsIn poheenlobtai»
tri Jaoies Q. Endicott keboittl ca-nadalalsla
ranbanystävlä moödos-tamaan
helinlkaun 28 päivän kan­salliseksi
amnfannan lopettamis.
vaatlmnspäivaksL Alla jolkalr
scmme pääkohdat tri Endicottin
puheesta:
Me olemme kiittäneet Ja rohkaise
seet julkisissa tilaisuuksissa sitä, että
meidän oma pääministerimms j a B r i ­tannian
pääministeri ovat ottaneet
vastustavan kannan käikenlaisiia :kor:
rean sodan laajeritamlsyrltyksiä
vastaan. Melkeinpä joka päivä saam­me
sanomalehdistä lukea militaristis­ten
kuumapältten pohtimisia hj-ök-käyksestä
Koreassa, K i i n a n saartami>
s^tä; atomiaseiden käyttämisestä Ja
toisista menettelytavoista. Jotka mah­dollisesti
tulisivat Jdhtamaah kol­manteen
maailmansotaan-
Tosiasia on, että ainoa keino K o ­rean
sodan laajentumisen estämiseksi
on sen lopettaminen Ja juuri tätä tä­män
maan ihmiset vaativat kasvavas­sa
määrässä.
:; Korean sota voidaan lopettaa
siten, että kumpikin pnoU antaa
ntääräyksen ammaonan lopetta-nUsesta
nyt. Jättäen ratkaiseinat-tomat
kysymykset sovittavaksi
Jälkeenpäin käytävissä neuvotte­luissa.-,
•
Tn Jain^
rauhanystäviä^ lielniikv 28:^
amiminnaidb^
Tästä päivästä tulisi tehdä se päi­vä,
jolloin 'ammunta loipetettava
nyt"-tunnus vietäisiin satoihintuhan-siin
koteihin j a psydettäislln Ihmisiä
tapaamaan, soittamaan taii k'rjoitta-maan
parlämenttfedustäjllleen. että
he puhuisivat tämän Korean sodan
käjtännölllsen lopettamlsesltyksen
puolesta.
lylutta odottamatta helmikuun 23
päivää, minä keholtan katkkia tä­hän
tilaisuuteen osallistujia ja kaik­kiin
muihin kokouksiin osallistujia
koko maassa, icirjolttamaan . parla­menttiedustajilleen.
Antaitaa äänenr
ne kuulua.
Yleisien mielipiteen painostus sai
aikaan aselepöneayottelpt Koreas­sa.'
Vähän snoretnpi painostos tu­lee
aikaansaamaan anunannan lo­pettamisen
Ja silloin me olemme
saavuttaneet arvokkaan voiton
rauhan hyväksi.
Sen 1 Saksi meidän tulee laajentaa
keskustelu neuvotellun rauhan puo­lesta.
Wienissä pidetty kansojen rau­hankokous
kumosi niiden selitykset,
jotka sanoivat ettei rauhankysymyk­sistä
voldii keskustella sellaisten i h ­misten
kanssa, jotka ovat täydellises­ti
eri mieltä poliittisissa j a uskonnol­lisissa
kysymyksissä.
Mutta jos me emme keskustele rau­hasta
inmisten kanssa joiden kaiussa
mellä on erimielisyyksiä niin kenen
kanssa me siitä keskustelemme?
Wienin rauhank<*ouksen Viidelle
Suurvallalle osoittama .vetoomus, jos­sa
kehoitetaan sopimaan neuvottele­malla
rauhansopimuksesta, on muo­dostunut
keskeisimmäksi asiakirjak­si.
Kahdenkymmenenyhden komi­tea,
mihin mtaulla oli kunnia kuulua,
tulee pian kokoontumaan keskustele­maan
siitä, mitenkä liansat voivat
saada viisi suurvaltaa neuvottele­maan.
Huolimatta sanomalehdistön uutis­pimennyksestä
Wienin kongressiin
nähden, edustajat kertovat siitä kaik­kialla
Canadassa j a tulokset alkavat
näkymään.
Ei iniperialistien
palkkasotureiksi"
Pariisi. — Ranskan Ja Länsi-Sak­san
kommunistiset puolueet Ja Itä-
Saksan demokraattisen tasavallan
sosialistinen yhtenäisyyspuolue lähet­tivät
tammikuun 30 pnä yhteisen ve­toomuksen
malttensa kansoUle, Jotta
nämä yrittäisivät estää Bonnin ja
Pariisin sopimusten vahvistamisen.
Ranskan kommunistipuolueen lehti
Humanlte Julkaisi tämän vetoomuJu-sen,
johon kuuluu seuraavt kolme
kohtaa: Rauhansopimus' Saksan kan­sa,
räuhalUnen, demokraattinen j a.
yhdistynyt SaJcsa ilman natsilaisuut-ta
j a militarismia, sekä takuu siitä,
että Saksa ei liity mihinkään sota-liittoon,
joka on suunnattu jotakin
valtiota vastaan. .
Saksan ja Ranskan kansat eivät
halua palvella Imperialistien' palk-kosotm-
eina^ Ne eivät halua sotaa
Neuvostoliittoa eiLu toisiaan vastaan
huomautetaan vetoomuksessa.
Canadan luonnollinen
väestön lisääntyminen
254,647 henkeä
ottava. — Canadan luonnollinen
väestön lisäys oU vuonna 1951 kaik­kiaan
256,947 henkeä sillä maassa to­detaan
vuoden aikana tapahtuneen
380,101 syntymistapausta ja kuollei­den
lukumäärä oli 125,454.
Canadan syntyvälsyys o l i siten kes­kimäärin
27.2 maan tuhatta asukasta
kohden (ja kuolevaisuus 9.0 tuhatta
kohden. •
Maan luonnollinen väestön lisään­tyminen
oli vuonna 1950 247,282.
Syntyväisyys oli eri maatomnissa
vuonna 1951 seuraavanlainen: New-foundland
32.5: New Brims«'Ick 31.2;
Quebec 29.8; Alberta 28.7; P E I 27.1;
Nova Scotia 26;6; Sask. 26.1; M a n i -
toba 25.7; Ontario 25.0 Ja B.C. 24.1.
Ekielläolevat luvut osoittavat vää­räksi
sen yleisen käslty&sen, että syn­tyväisyys
olisi korkein Quebecissa.
•Neuvottelut ovat sellaisessa umpi­kujassa,
että jos kumpi puoli hyvän-,
sä tahtoo jatkaa vallitsevaa tilannet­ta
koreassa, n i in kalklii mitä tarvit­see
tehdä ön pitää ratkaisemattoma­na
sotavankieh palauttamiskysymys..
Tämän kysymyksen ratkaisun viipy­minen
on pitänyt elävänä maaliman
rauhan uhkan. . ^
Ulospääsytie tästä el ole hyökkäys
.— se oh tie maailmansotaan.
Sotavankien palauttaiiiiskysymyk-sen
pitäminen ratkaisemattomassa
umpikujassa ei ole myöskään u l o s ­pääsytie.
'Myöskin se tie johtaa
maailmansotaan.
Ulospääsytie on siinä, että lopete-'
taan ampuminen. Neuvottelu hetl-kohtaisesta
ammunnan lopettamises­ta.
Jos tämä tehdään, n i i n kukaari
ei vor jatkaa sotaa jarruttamalla l o ­pullista
sopimusta.
Jos ammunta lopetetaan, n i i n kalk^^
ki jälellä olevat e r i j n i e l l ^ d e t voi­daan
sopia kylmemmässä ilmapiirissä.;
Jos molemmat puolet todella iiiaitia-vat
lopettaa Korean sodan, silloin
myöskin molemmat puolet hyväksy­vät
ammuriuan lopettamisen nyt.
Kansojen rauhankongressin vetoo­muksessa,
jonka hyväksyivät 85 maan
ja r/ältakunnan edustajat, sanotaan
seuraavaa: ; :
"Me keholtamme lopettamaan
kaikki vihollisuudet Koreassa heti.
Niin kauan kuin kaupunkeja tuho­taan,
kun veri virtaa, sopimukseen
pääseminen ei ole mahdollista.
Kun vihollisuudet on lojpetettu, o-sapifolet
voivat paljon helpommin
päästä sopimukseen heidän välil­lään
olevissa kysymyksistä."
" M e olemme vakuutettuja, että tä­mä
yksityiskoiitainen, ot'*eudenmu-kalsuuteen
j a ihmisyyteen perustuva
vetoomus tulee saamaan jokaisen hy-väritahdon
omaavan Ihmisen kanna­tuksen."
.•
Tätä ratkaisua olemme me esittä­neet
Canadassa viime lokakuusta läh­tien,
jolloin ensiksi omaksuttiin halli­tuksemme
: taholta ajatus, Toronto
Star-lehden mukaan, että ammunnan
lopettaminen toteutettuna "takaa
mahdollisuuden hyvän puolustamisel­l
e j o k a helpottaa sopimukseen pää­semistä.
iMinun käsitykseni mukaan tulisi
ihallituksen ottaa tämä asenne j u l k i ­sesti
nyt sen sijaan, että pysyä Intian
ehdotuksen takana. Tässä ehdotuk­sessa
on kaksi virheellisyyttä — en­simmäinen
on se. kun piäämlnisterl
Nehru sanoi, että hallitus tiesi ehdo­tuksensa
olevan sellaisen ettei se voi
tulla hyväksytyksi jo ennen kuin se
esitettiin. Toinen oli se, että siinä a -
setettlin kärryt hevosen eteen — sopi-mus
ammunnan lopettamisen edelle.
Minä olen vakavasti sitä mieltä,
että jos naiset ja miehet kaikkialla
Canadassa nousevat puhumaan am­munnan
lopetfamisen puolesta nyt,
niin meidän hallituksemme tulee roh'-
kaistuksi ottamaan samanlaisen kan­nan
YK:ssa ja sUloin siltä muodostuu
väline kauhistuttavan ja tuhoisan so­dan
lopettamiseksi.
ff ff
JAittES G. ENDICOTT
3nJ8E08SA
Opas: — Tässä on kaksisataa -suot.
ta vanha taulu, jonka arvo on nyi
100,000 markkaa.
Vieras: — Voi ihmettä! Onpa «
mahtanut maksaa uutena paljon!
OLI KVLLA
— Oliko juhlissa vilkasta?
— Oli kyliä, sillä yksi vieraista sat.
tui kaatumaan mehiläispesään.
Suomen'kauppalai­vaston
'komein ja
uusin tiilokas
Helsinki. — Suomen kauppalaivaa
ton suurin alus, W.hurin ^/arustamon
omistama moottoritankkilaiva iWi:-
kinkl saapui tammikuun 26 pnä neit.
sytmatkallaan Kotkasta Helsinkiia
Tyhjennettyään Gonstanzasta, Ro-maniasta
tuomansa öljy lastin alus
lähti takaisin Mustallemerelle nouta.
maan uutta lastia. Wiikingin vetoi-suus
on 10,338 brt ja ss lastaa 16,000
tonnia kuollutta painoa.
GGL tuomitsee rikoslain
muutoseKdotuksen No. 93
6 tunnin työpäiyästä ja 35 pros.
sanoo
Vancouver. — Puhuessaan täällä
Pender Aiiditoriumlssa pidetyssä suu­ressa
Lenin-muistojuhlassa, mihin o-sallistul
yli 1,200 vancouverilalsta,
Leslie Morris, joka vieraili äskettäin
Moskovassa, sanoi kuulijakunnalleen,
että St. Laurentin ohjelma "Neuvos­toliiton
vapauttamiseksi fvol johtaa
vain kansalliseen tuhoon".
Moskovassa ivleraillessaan mr. M o r ­ris
osallistui veljesjärjestön edusta­jan
ominaisuudessa Neuvostoliiton
kommunistipuolueen yhdensännen-toista
kongressin kokouksiin. Neu­vostoliiton
nykyistä tilannetta kuvail­lessaan
mr. Morris sanoi:
^ "Kommunismi — profeettain lopu­ton
unelma ja edistyksellisen.^ ihmis-ktninan
tavoite -— on nyt ensimmäi­nen
kerran Ihmiskunnan jhistoriassa
käytännön kysymyksenä työjärjestyk­sessä;'
,. • •' • •'
• "Se oh niin käytännöllisenä kysy­myksenä
Neuvostpliitossa, että siellä
keskustellaan Stalinin johdolla, että
työpäivä lyhennetään ensin kuusi-tuntlselisi
ja että käytäntöön otetaan
yleinen polyteknillinen koulupakko.
"Se on niin käytännöllisenä kysy­myksenä,
että' siellä keskustellaan
suurisuuntaisista muutoksista maa­taloudessa
— missä rioin 97,000 kpl-lektllyltllasta
tulee Neuvostoliiton
kansallisomaisuuksia.
"Se (konamunismi) on niin käy­tännöllisenä
kysymyksenä, että siellä
valmistellaan suurta vaihtoa— ilman
rahaa — teqliisuus- j a maataloustuot­teiden
välillä, perustuen tämä vaihto
kansan tarpeisiin."
Puheensa yhteydessä mr. Morris
selitti, että Neuvostoliittoa tulee nyt
tutkia ihmiskunnan enemmistön nä­kökannalta
katsoen - — K i i n a n , Intian
ja Itä-Eiiroopan silmillä nähtynä.
Meidän täytyy (kansakuntana)
vetää se jcih'töpäätös.; että Neuvosto-hitto
selviytyi toisesta maailmanso­dasta
entistä voimakkaampana, en­tistä
j^tenäisempänä ja entistä päät­tä
väisempänä kommunismin raken­tamisen
suhteen."
Neuvostoliitto ei ole enää eristetty­nä,
eikä sitä voida koskaan enää eris­tää,
selitti puhuja. Nyt el ole enää
vain yksi sosialistinen maa, vaan sen
tilalla on yhdentoista sosialistisen
maan yhteys, inukaanlukien maail­man
suurin maa, K i i n a n Kansanta­savalta.
Neuvostoliitoa ja kansande­mokraattisten
rriaiden kulkemaa tietä
seuraavat nyt maailman siirtomaat.
•'Canadan kans.illisedut vaativat
tarttuinaan NeuvostqUiton ojennet­tuun
käteen" sanoi mr. Morris. Neu­vostoliitto
pnivalmis' muodostamaan
yhden maailmanlaajuisen markkina­järjestelmän.
Se on.•valmiina kohtaa­maan
y l i puolitien minkä tahansa
maan, joka luopiuu sotaohjelmasta ja
haluaa järjestää rauhallista kauppa­toimintaa.
Canadalaisten patrioot­tinen
velvollisuus on vaatia tällaista
muutosta."
•Puheensa yhteydessä mr. 'Morris
kehoitti kaikkia canadalaisia, mutta
erikoisesti sosialistisesti ajattelevia
canadalaisia tutkimaan NeuvostoUi-ton
saavutuksia ja "sosialistista tie-dsttä'*.
.
"Me emme saa 'halvalla hintaa' so­sialismia
Canadassa. Meidän täytyy
oppia, tutkia ja rakentaa L F P : t a.
Meidän täytyy työskennellä työväen­liikkeen
yhtenäisyyden, rauhan, de­mokratian
ja maailmanlaajuisen
kaupankäynnin puolesta."
Tästä kokouksesta lähetettiin prs-sidenttl^
Eisenhowerille sähkösanoma,
missä häntä kehoitetaan armahta­maan
Rosenbergit, sUlä heidän teloi­tuksensa
"tekisi vääryyttä oikeudelle
Ja leimasi Yhdysvallat maailman s i l ­ottava.
— Rikoslain muutosehdo­tuksen
No 93 eräät"pahat ja vaaräl-liset
kohdat uhkaavat vakavasti työ­läisten
lakkoutumis.oikeutta, sanotaan
Canadian Gongress of Laborin jäse­nistölleen
tammikuun 28 pnä osoitta­massa
4iOOO sanaa käsittävässä lau­sunnossa.
Siinä myöskin saatetaan
lakiehdotusta tutkivah parlamentin
erikoiskomitean tietoon union mieli­pide
mainitusta muutosehdotuksesta.
-Kaksi lakiehdotuksen monista
muista muutosesityksistä, luvut 365
ja 372 pn kohdistettu "kaikkein vaa-raUisimmalla"
tavalla järjestytnyttä
työväestöä vastaan.
Nämä kohdat antavat mahdolUsuu-den
"vihamielisille virkamiehille" a -
settaä syytteeseen unlot ja käyttää
niitä lakkojen murtamisessa, sano­taan
C C L : n lausunnossa.
Luku 365 sisältää viiden vuoden
vankeiistuomlon antamisen kenelle
hyvänsä, joka rikkoo yleishyödyllisiä
laitoksia koskevan sopimuksen, taik­ka
pysäyttää a-autateiden liikenteen.
C C L : n lausunnossa sanotaan, että
muutosehdotus antaa työnatajille
mahdollisuuden "pakottaa union lak­koon
sekä, kieltäytyä kunnioittamas­ta
union kanssa tekemilaan soplmiik-sia'.
Lausunnossa jatketaan:
"Tämä lakiehdotus ruuhillllistuttaa
sellaisen laillisen määrittelyh, jota
el löydy missään muualla laeissamme,
nimittäin, että henkilö voidaan rikos­lain
perusteella asettaa syytteeseen
sivlilisopimuksen rikkomisesta.
'Perinteiden mukaisesti siviilivel-vel/
oUisuuksien rikkomisesta on o l ­lut
oikeus vastata siviilioikeudessa,
kuten esim. vahingon aiheuttamises­ta.
Muutosehdotuksen luvussa 365
säädetään sellaisissa tapauksissa kuin
sopimuksen rikkomlstapauksessa, j o ­ka
on sivillikysymys, rangaistus jo­ka
tulee antaa rikoslain perusteella."
Oikeusministeri Garson sanoi a i ­kaisemmin
parlamentissa, että mo­lemmat
canadalaiset uniokeskukset o-
•vat antaneet hänelle täyden hyväksy­misensä
tämän muutosehdotuksen
laatimisessa. CCL:n lausunto, joka
annettiin sen jälkeen kun lukuisat
paikalllsuniot, erikoisesti ;UAW:n o-sastot,
olivat sitä vaatineet ,teki tyh­jäksi
kaikki Xiarsonin (väitteet, että
työväki tukisi tätä lakiehdotusta, jo­ka
on "suunnattu työväenliikkeen
sydämeen", kuten UAW:n eräs ste-ward
asiasta lausui.
missä hysterian ja vääryyden maak-s
i " . ' - -
• Maurice Rush toimi kokouksen p u ­heenjohtajana.
Yhdysvaltalaiset
myyvät ulkomaille
kelvotonta vehnää
Washington.—^Idaholalncn senaat-t
o r i ^ e l k e r sanoi tammikuun 29 pnä,
että siiurtä keinottelua harjoitetaan
yhdysvaltain vehnäkaupoissa. Cana-dasta
tuotettua. V. 1951 hallan turme­lemaa
vehnää, joka on todettu Ih-misravinnokisl
kelpaamattomaksi, se­koitetaan
suurissa määrin paremman
vöhnän kanssa, jauhatetaan ja myy­dään
joko kotona t a i lähetetään ulko­maille.
Keinottelijat selittävät menettelyn
lailliseksi,• koska " l a k i ei kiellä' se­koittamasta
huonoa ivehnää 'hyvän
kanssa. (Asiaa kuitenkin luvataan tut.
kla. Huomiota el ollenkaan kiinnite­tä
siihen, mitä sanovat ne Jotka ovat
joutimeet tätä ravinnoksi kelpaama­tonta
vehnää ostama-anjä syömään.
Sairaalakustannukset
kohonneet 61 pros.
viidessä vuodessa
Ottawa. — Canadan tilastollisen
toimiston julkaisemien tietojen mu­kaan
kohosivat Canadan 714 sakaa-lan
kustannuikset vuosien 1947—1951
välisenä aikana .61 .prosentiila. ollen
yllmeksimalnlttuna vuonna keski­määrin
8.94 dollaria kutakin potilas­ta
ja päivää kohden. Vuoden 1947
keskimäärä oh 5.55 dollaria.
Vuoden 1951 aikana otettiin Cana­dan
755 yleiseen sairaalaan kaikki­aan
1,677,781 potilasta. Niissä 714
sairaalassa, jotka ovat antaneet tili-asioita
koskevia tietoja, maksoivat
potilaat hoidpstaan $177,787,000. Sai­raalat
salvat tuloistaan 73 prosent­tia
potilailta, 13 prosenttia apura­hoina
maakunnilta tai ktmnllta ja
14 prosenttia muista lähteistä.
.1
••iii:
Suomikin joutumassa
influenssa-aaltoon
JHelslnkL (SS) Keski-Eurooppaa
koetteleva Influenssa-aalto on l i i k k u ­massa
pohjoista kohti. Se vaikuttaa'
jo Tanskassa Ja Fjtelä-Ruotsissa, jo­ten
el ole todennäköistä, että Suomi
välttyisi siltä.
Tämän tähden minä kutsun
kaikkia miehiä ja naisia CanadaS'-
sa kirjoittamaan parlamenttiedus­tajilleen
ja kehoittamaan heitä
puhumaan ammunnan hetikohtal-sen
lopettamisen puolesta.
Minä keholtan kaikkia järjestä­jä,
työväen, farmarien, naisten, lii­kemiesten,
nuorison, kulttuuri- ^
veljcysjärjestöjä, keskustelemaan
tästä ehdotuksesta ja lausumaan
siitä mielipiteensä päätöslausel­missa,
jotka tolee lähettää halli­tukselle
ja parlamenttiedustajille.
Minä ehdotan, että tämän maan
ihmiset viettäisivät lauantaina, hel­mikuun
28 pnä, kansallista ammutt^-
nan lopettamisen päivää.
Joku aika sitten kirjoitti ' B r i t a n ­nian
labour-puolueen bevanllaisen
siiven äänenkannattaja Tribune sen
johdosta, että terästyöunion johtaja
Lincoln Evans pn korotettu Churohil-lln
'hallituksen toimesta ritarisäätyyn.
Lehti sanoi, että jos sir Lincoln on
saanut tittelinsä konservatiivien hal­litukselta
palkkioksi lupauksestaan
toimia valtion haltuun otetun teräste­ollisuuden
jälleen kapitalistien käsiin
siirtämiseksi, vastoin uhlon jäsenten
tahtoa, on kysymj-ksessä eräs ' kum­mallisimmista
tapauksista työväen­liikkeen
historiassa." Meidän mie-lestäinme
el tässä titteUjufussa ole
mitään erikoista ja "kummallista"
mikäli mpnet brlttilä^et työväenjoh-tajat
ovat kysymyksessä. Onhan jo
entuudestaan tunnettu tosiasia, että
erinäiset Sritahnlan työväen johtajat
ovat saaneet ritarin titteleitä, jopa
korotettu kerrassaan aatelissäätyyn,
kapitalisteille työväen riveissä teke-miehsär
palvelusten johdosta. Meidän
ei tarvitse viitata muuhun kuin s i i ­hen
tosiasiaan, että kaksi Britannian
ammattiyhdistysliikkeen johtavaa
miestä ovat Jokin aika sitten saaneet
ritarin tittelhi — sh- WUIiam Laivther
Ja sir Arthur t>eiäkin. He ovat teh­neet
parhaansa pidättääksecn' työ­väen
taisteliista parempien palkkojen
ja" työskentelysuhteiden puolesta ja
ovat siten tohnineet kapltallstiei h y ­väksi
työväen riveissä. — Sellaisia
"ritareita" vois'mme nimitellä vaik­ka
kokönaisenylegionan Britanniasta.
Koska meillä Canadassa ei anneta
"ritarien" titteleitä, täällä palkitaan
moiset petolliset työ väen johtajat
muilla tavoilla, kuten tapahtui esi­merkiksi
C C L : n sihteerin Pat Con-royn
suhteen. Ensin hänestä leivot­t
i i n ;'kunniatohtori' ja pian sen jäl­keen
hänet pantiin halhtuksen paik­kalistalle
diplomaattikuntaan, ollen
hänen erikoistehtävänään toimia
Wall Streetin politiikan soluttamisek­si
Canadan työväenliikkeen keskuu­teen.
' .*• • . • •,
P a r i viikkoa sitten pisti torontolai-sen
Globe^and Mail-lehden uskonr
asiain osastossa silmäämme .M. Jane
Scottin artikkeli, joka oli varustettu
otsakkeella "Paikinto-taivaassa-us-konto
on vain toiveajattelua ' — 'Pie-in-
the-Sky Religion Just Wishful
Thinking'. Ilmeisestikin ovat B r i ­tannian
hallitusmiehet j a ammatti­yhdistysliikkeen
oikeistolaiset pomö-miehet
samaa mieltä sillä he eivät j ä ­tä
palkinnon saantia taivaassa toimi­tettavaksi.
Kaiken lisäksi olemmesi-tä
mieltä,'että ei ainakaan työvilen
taivaassa palkita, työväen asian pettä­misestä
vaan kaikenkarvaiset "rita­r
i n " tittelillä palkitut meliet passi­tetaan
suoraa päätä sinne kuu:nem-paan
palkkaan. Eikä työmiehetkään
enää usko" taivaassa kirkkaammalla
fcruuhulla paliritsemiseen koska vaati;
vat alinomaa tuntipalkkain korotta­mista,
työviikon lyhentämistä ja
muita parannuksia työskentelysuhtei­siin.
Siitä' huolimatta lapsilla yhä
edelleenkin laulatetaan hiistä kul­takruunuista,
valkeista vaatteis­ta
ja harpuista, joita heidän pitäisi
saada painkioksi oletetussa taivaassa,
mikäli o.-at kuuliaisia ja uskollisia
vanhemmilleen, työiiantajilleen ja
esivallalle yleensä. Eiköhän jo olisi
aika or.entoitua tässäkin suhteessa
oikealla tavalla koska "Palkinto-tai-vaassa-
uskontö ori vain toiveajatte­lua",
eikä perustu mihinkään tosi­asioihin
kuten Globe and M a i l i n k i r -
Jo.ttaja todisti.
, . • •-. • . » ' ; ' « , • '»
Uudellainen ranskantauti on ylime
aikoina ruvennut raivoamaan yhdys­valtalaisen
dollaridemokratian talu­tusnuorassa
olevissa maissa, varsinkin
niissä maissa, joissa oikeilla sosialis­teilla
ja kommxmistellla on huomatta­va
edustus parlamenteissa. Tämä
•ranskantauti sai alkunsa kuten sen
nimikin todistaa Ranskasta: Siellä
oli edustajahuoneessa kommunisteilla
enemmän edustajia kuin millään-muulla
puolueella koska se sai (vaa­leissa
enemmän ääniä kuin mikään
muu puolue. Ja aisian selventämi­seksi
on todettava, että kommunisti­puolue
on yhä edelleenkin Ranskan
suurin puolue.
Eräänä kauniina päivänä lähetet­tiin
VVashingtonista ParUsiin käsky,
että vaal lakia on 'uudistettava" sillä
tavalla, että kommunistien edustaja­määrä
vähentyisi edustajahuoneessa
ja oikeistopuolueet saisivat enemmän
edustajia. Hallitus ryhtyi heti pikai­siin
toimenpiteisiin käskyn toteutta-mssksl
ja nimpä sitten tapahtui, että
seuraavissa vaaleissa kpmmimlstlen
edustajamäärä vähentyi hupmatta-vasti
äänhnäärän lisääntymisestä
huPLmatta.. WaU'Street saavutti s I -
ten Pyrrhoksen voiton. Sen jälkeen
on tämänlaista "kansanvallan uudis­tamista"
ryhdytty harkitsemaan mo­nissa
eri maissa.
'Italiassa on asian suhteen päästy
niin pitkälle, että parlamentti äänes­t
i tammik. 21 pnä itselleen (vaalivoiton
tulevissa parlamentin vaaleissa, mai­nitun
uuden ranskantaudin mukai-sestl.
Uuden^vaalijärjestetaiän tarkoituk­sena
on supistaa kommimistlpuolue ja
vasemmistososiallstit niin pieneksi
vähemmistöksi, että sillä iel olisi var­sinaista
(vaikutusyaltaa parlamentis­sa.
Lain mukaan joutuu 2/3 edusta­japaikoista
niiden puolueiden ryh­mälle,
joka saa annetuista äänistä
50.01 prosenttia tai enemmän.
Me suomalaiset olemme tottuneet
pitämään suhteellista vaalitapaa e-räänä
porvarillisen kansanvallan tärr
kelmpänä Ilmiönä koska se on ollut
käytännössä myöskin Suomessa. Mut­ta
nyt saamme nähdä, että kun luok­kataistelu
kärjistyy niin porvaristo
on valmis luppiunaan tästä yhtäläi­sen
äänioikeuden periaatteesta, voi­dakseen
lujittaa valtaansa parlamen­tissa
ja sen kautta kaikkialla. Tämä
ranskantaiiti merititsee käytännössä
sitä, että vasenimiston äänestäjät on
asetettu mlellpilteldensä takia erään­laiseen
paarlasluokari asemaan, toi­sen
luokan kansalaisiksi,' joilla on a i ­noastaan
yksi ääni sillohJ k u i n sitä
vastaan äänestävillä on kaksi ääntä.
Sitä tämä * uudistus" käytännöllises- •
ti katsoen merkitsee, eikä mitään
muuta.
Tämä ranskantauti on merkkuiä
porvarillisen "kansanvallan" rappeu­tumisesta
ja luokkatasitelun kärjisty­misestä
kapitalistisessa tnaäilmassa.
siitä voitaisiin esittää lukuisia muita-khi
eshnerkkejä, mutta riittäköön tä­mä
tällä erää Kalle Terä.