Vapaus, March 8, 1952

              taUlstttd Nov. 6, 1917. Autborized
«e mxmd Post
<Utleo Vepaxtamt, Ott&m^^
tUhed ^^tbrioe «eäcty: Tiiesdays,
ISnnsdajn isntf Saturdays Viapaus
PnläUblog Company LUL. at 100>I02
Eba SL W^ Sadbuijr, Ont« Canada.
1 vk. 74)0 6 kk. 3.75
YhdysTalloissa: i Dk. 8.00 0 kk. 4.30
Suomessa:- ' 1 vk. 8i» 6 kk. 4.75
K u t e n oh lehtemme uutisosastolla
r.\Tp:ri Lissalxinin konfereh^
'onnettomuutta tuottaviksi;' s u i i n n i^
Iiaintukseh tulee k a i k i n mahdollisin keinoin vasttistaa^' koska
X>anadi on sellaisessa'asemassa, fe^ Maat jar-ja
rakentavan ohjelman taakse". -C':'
Tämä sellaisenaan edustaa käua.skantöistä ohjelfflati' miiUlosta
O C F : n toiminnassa -r- jä jos tätä ohjelmanmuutosta seurataan ala-istunnossa
» n i in meillä ori {Pitkästä aikaa: CKlotetyivissä puhe^
^ ( ^ | | p i | l | ! $ t e ; ' : j o i^
C C F : n kjMisaliis^nJ ?)e^ uusi
pertistiiu edelleenkin pare
tsomukseen/ eikä sosialistisiin pCTiaatteisiin/^ Mainitussa
tUpmitaan Lissabonin kökoiiksen päätökset •'västuutto-onhettomuutta
tuottaviksi" -^^^
bvat kapitalistien sotapolitiikkojen sosialismivastaisia^su^
ne byat mahdoUomia täyt
tayttämisyritykset murtaisivat jokaisen ^XTO:n
k u u l u v a n ^Euroopan maan talouden." Toisinsanoen - C G F r h oikeisto-johto
~ - jcffea on Uihän me Wall Streetin
e t ä i s t ä bhjelmaäv~l£a
a s e n j e s t a i J s ^ äsettäirät?kd.• rnaille ^Haisen
• kannetiavaj^i, että ne sortuvajt tämän. sptayalrnisite^ alle ^
J^^iajauttivät k a p nopeammin
'^SMialuiiriin tieHe.^; T ^^ Oikeistojohtajat näkevät epäilemättä
?lp:lf^ifl|| , paljon pitemmälle kuin luokkavihan sokaisemat
-S^'^^^^ v^^ kapitalistit ja heidän palkkaamansa poH'
EVAKE MA CAXADA.ST.%
POIS OLJBMINEX
kysjrmys: ; Minä täytän: kohta 70
vuotta ja haluan saada sen eläkkeen
mikä makfletaan kaikille mainitun iän
«aayuttaneille. Koska . olin kerran
toista vuotta Suomessa, haluan tietää
voinko sa^da tämän eläkkeeii siitä,
huolimatta, T - Canadan kansalainen.
>,Vastau»:;;Kyllä te.;ypi*tc sen saada
mikäli olette/ plieet, Cahadassa 20 vuo­den
ajan, aUamainitut poissaolot mv^^
kaan laskettuna. Asiaa koskerassa
asetuksessa sanotaan, että^. mikäli e-
•läkkeen hakija on mainittujen, 20
;;yupden aikana oll^utjK>i^
lapäisesU, pitäen täällä kuitenkin ko­tia,
johon hänellä on ollut aikomus
palata, lasketaan tällaiset poissaolot
yhteen, j a mikäli tällaiset raaasia
pois olemiset eivät ole yhteensä 1,2"0
päivää enemmän, lasketaan ne kuulu­van
mainittuun maassa oloaikaan,
Jo& olette olleet canadaialsen yhtiön
palveluksessa ulkomailla ja teillä on
ollut koti Canadassa. johon teillä ön
ollut tarkoitus palata, lasketaan scl.
lainen aika maassa oleskeluksi vaik­ka
se olisi 1,200 päivää pitempikin.
h'4 'xlf^H >4 i i k o t / Ja nähdessään, että sotavarUsteluohjelma kaivaa
3Ul
kauemmin, jm se mielettömien sotavarustelu^ aarnesta yrittää
maatai Eiiröopän kap^ altä^ C C F r n oikeistojohtajat ovat
l o p u l t a tulieet Rpos0'elt-vaihajari linjalle m in
samalla osoi-
• 'riuhahpiioltfsta j a l n ' '
^«yleisen mielipiteen painostus tuntuu jo C O F : n känMllisessa neuvosr
Vaossakin--joka tahäri
L tässä yhteydes.sä. huomioidjian esim. ulkomihlsWrr '^eirsönin:r
'mm : tojohfö^iy^jbMk^
^mMta^jo^ä ori^j^^^^^
yerpfajonnOT^
Calonhu^^^
K u i n k a pitkälle C C F : n öikeis^pjj[^htajat tätä u l i l t a ohjclmaan|a ,'i
alahupneen nykyisessä istunnossa seuraavat j a kehittävät, s^e,on t o i s -:
,,|^useksi k y s j ^ odotetaan vielä* liiäytännÖUis^ vastausta;/Aö-
' k a a n mahdottomuus ei o l i s i isekäänj S^ik^ca^j^
painostuksen johdosta vetämään ''sarvensa takaisin"; - K a i k e s t a huo­l
i m a t t a me uskomme, että kehityksen suunta on päinvastainen.
XXyF:n jäsenjoukpt ovat valtaosajta rauhanpuolustajia, joiden ihan­t
e e n a on sosialistinen tulevaisuus, eikä kapitalististien sotien tuho..
v i i t t a a yksistään se tosiasia, että 'Saskatdrcwanin- maakunnan
hallituksen pääministeri Douglas oh avoimesti antanut kari-rauhansopimusvaatimuksille
ja kiiten sopii - odottaakin
on samassa yhteydessä sanonut, että hän kannattaa idän j a län­nen
välisen kaupankäynnin elvyttämistä; iKimän Kansantaisavallan
tunnustamista ja sen hjTäksymista V K : n jäsenyyteen. Tämä on
käsittääksemme merkki siitä, että G C F : n jäsenjpukkPjen yleisen mie-
' ' - i t e en painostus pakottaa oikeistojohtajiakin sotapoliU luo­pumiseen
— j a me luotamme vakaasti :siihen, etta kansanjoukkojen
demokraattisesU tulkitsemalla mielipideilmaisulla on loppujen lo^
puksi suurempi j a pysy väisempi vaikutus kuin on sodanlietsoja in ko-
A^paineisella propagandalla, jolla saatetaan hetkeksi piimittääihmi^.
ten mieliä, muttei pysyväisesti. Meidän käsityksemiiie siis on.-että
C C F : n jäsenjoukkbjen j a Canadan ihrasta tarkoittavien rauhanpuo­lustajain
yleisen mielipiteen painostus pakottaa C C F : n oikeistojoh-
^ don, e i v am joihinkin eleisiin, vaan käytännölliseen toimintaankin
f rauhan puolustamiseksi.
51utla mitä sano\ at näistä asioista Toronton l a p a a n Sanan ym
f^TÄ ISOT EDELLÄ;
(FASISTfDIKtATUUBLV
HYVÄKSI)
. . . Sen vuoksi on 'hälyj'ttävää l u ­kea,
että «anskaa uhkaa "poliittinen
haivaantuneisuus". Ranskan poliltti
nen epävakaisuus, sanoo hän (M. Paul
Reyiiaud) huolestnttaa sen ystäviä ja
•Ilahduttaa sen vihollisia^ Vain perus­tuslain
muutos julistaa Reynaud, voi
sen parantaa... — Globe and iMail-lehden
toimituskirjoitijs, maaiisk. 4 p.
.., SITA PIENET PAKKUEN
PERÄSSÄ"
•Maailman, huoniio on jälleen koh­distunut
Ranskaan, jossa sisäiset eri.
mlellsyydet ovat saavuttaneet isellal-scr.
asteen, että maan asema suurval­tana
järkkyy hyytn .pahasti.;... .
. K u n Iällä viikolla iäi^jöttfiripresi-dentin
. puolesta r uuteen hallituksen
^nuodostami^ta'.tu^
-Rey?iaudiiie, pUn,, ^mä;;Oselittl f sao-
/aa?,.; ettji • yalaI:ptun(»^nmxan, hJjlii-
.tusj^EJ(?stplmän. S£^min?n Rap^a^n
kaipaan; maanj .pei"vstuslaln m.uuttbi7 ^
jmlsta,. t -J?, hänen .Ifuusyn^^a ,ilm0i.-
4<?estikin,pn' oikea;. ^;,.,r-:cTofpptön,
Vapaan ^afiaqjt9.imltuskifjpi
rj
Mähkän niemimaan ete]äkärjes.'.ä,
iciähden valtamitren- yhtymäätohdassä
— Tj-yhen ja Intian valtameireh y h -
tymiäohdassa .sijaitseva Englannin
siirtomaa lHalalji ön, anglo-amerik-kalakcn
^ liiton täriceä- sota-strategi­nen
tukikohta; Malaiji kiinnostaa,
imperialisteja tnyöäcin kuten tavat­toman
tärkeä arvokkan- strategisen;
raa^-alneen tulolähde, varsinkin
kautsukin j a tfnan tuotannon tuki­kohtana,
jossa suhteessa .se on en-
.';:..nmaiieilä sijalla maailmansa. Näi­den
luonnonrikkauksien käyttäminen
tuo englantilaisille monopoUyhtioille
s-uunrxattomia voittoja. Lontoon C i ­tyn
äänitorvi, englantilaineh Finan­cial,
Time.s ileihti kirjoitt tiMnmikuun
5: pnä 1»52, että yuödcertomusten
mukaan tinan tuotantoa harjoitta­vien
englantilaisten yhtiöiden voitot
kasvoivat liimC; vuoden 11 kuukau­den
aikana melkein 70 prosentilla
ja Tcautsukkiyhtiöiden voitot-331 prö-
• s e h t i l l a ; - • •:'-'-'^ V,:'
Malaijilla vallitsieva siirttmiaajär-fciha,
perheinä keskitysleiri^ Tällä
hetkeliä,' ori keikitysleireillk }6 300.-
000 henkci; Näitä onneViouila käy
.tetään' '
sillä
Joukki
patrioottien kauhea kiduttaminen;
ilm»|kfi ijto-laJjilia'.
'\ f^Merfcötsi' jlhdci^ätrin.
.kj-lä, jolsa oli puolitoista tuhatta
asukasta, ttihbttiinCl tunnissa, yriras-sin
kaupungin 2,000 asukasta teljet­tiin
Ipon keskitysieirille; Siirtomaa­herrojen
kielellä .sitä sanotaan "lain.
ja järjestyksen palauttamiseksi".
Päästyään Valtaan ;. OhurbhiUin
Icpnservatiivinen hallitus lähetti ko­valla
kiireellä Maläijiin uuden siirto-cdaamihisterin
Oliver Lyttletonin,
joka 'muuten ön kiinteässä, yhtey­dessä
suureen ; englantilaiseen tina-y;
htyinään. Lyttletohin hengenyarti-jaksl
/lähetettiin. .1,000 miehen vah­vuinen
pöllisijoukkq.
Lontooseen ' palattuaan Lyttleton
kehöltti. tehostamaan talsteluliikkei-jestelmä,
joka tuo noin suuria -yoit- tä'''i^ätkaisevalla "tavalla"; koska tä-toja
englantilaisille kapitalisteille, hänastlset taisteluliikkeet ovat osoit-nöViicfiii,
fvft»ij.ti>tr<>vän vJSps+ön iM^fi- tautiinpet tphotthmBc<;i: Ijvt.iipiimin
mm
perUsluti työtätekevän väestön epär
inh&nilliselle riistolle ja 'sen 'alkeelli­simpienkin
oikeulcsien julmalle pol-icemlselle.
.:
, .Amerikkalainen AVashiiigtön P<Bt
lehti, julkaisi .viime vuoden" joulu­kuun
15 p n ä tuntoon klrjeenvaihta^
jahsa Ohildsin tiedonannon kauheis­ta
työiehdoistaMalaljintlhakäiy
si.ssa. Koska kaivosten pönkittämi­nen
käy; kalliiksi, mutta työvoima,
varsinkin lasten,; on halpaa., niin
työn tiirvallisuuteen ei siellä kiinni­tetä
juuri minkäänlaista; huomiota.
Tämän johdosta satoja palkallisia
työläisiä jäi kaivosluhlstmnissa maan
alle. eikä heidän pelastamiseeiiEa o l ­lut
mitään , teknillLsiä ieinöja.
•' 'KbhtböIäiieA' -R^jTioids News leliti
täutuneet tehottomiksi. Lyttletonin
laatimassa uudessa, Malaijin kansan
kansallisen vapautluJliikkeen' tukah-
• duttanäLsen; suunnitelmassa iannetäan;
e'^ikalnen ' 'nierkitys 'poliisivoimien
: uudestijärje^täpiiselle jä/ kduluutta-mis.
dle. C>n alkanut uijsi vaihe ehg-
-lantilaisten. Imperialistien verisessä
sodassa MalaijiUa.
linperlalistien sotajoukot kärsivät
tappion'jb tämänkin vaiheen. alussa;
Vilmie-zvöodeali^asEa- tapahtui tais­telu;
joka^iengiantilai5«n'R)r(fei^ Re-pert(
lt'hdenrjoulukuun:2() päivän 1951
tiedonannon mukaan ;"järkytti; koko
a5aiaijin'.'t,.jju;jonka -iyäffsseni, saman
lehden, laqsvnnon onukaaai ".Westcen-tyn;;
kiinin^HiiUinea.: rylanentti kärsi
suut^f 9ii«^ukfcaä".,/;gisseill». osoit­tautuisi
o l e v ^ odottiawatQn; voima ja
menes^yflj/jk^-joittaa-tliniä-.e
laisten siirtomaaherrojen äänitorvi. •
FingJähtil^nen DaUy: Mali; lehti
niarraskuun 21 päivänä kirjoitti, että
"40 .sotakuukauden todelliset tulok­set
ovat 'suotuisat kommunisteille''.
Impenalisiien raivokkaat; yrltj-kset
tukahduttaa ;_M^ kansan kan­sallinen
"vapautusliike ovat osoittau­tuneet
turhiksi huolimatta siitä, että
imperialisteilla on ollut .suuri yli­voima.
'Kansan .vapautusarmeijan
vallassa on 75 prosenttia maasta, jol­le
imperiälisrt.ien sotajoukoilla ei ole
mitään ' ehahdollisuutta ; astua j a l -
;.kaansav^;\ä'^~; ' '
- Malayillä/-bn tällä i j e t^
lantilalsia, australialaisia, afrikkalai­sia
ym, sotilaita ri35,000 miestä j a hoin
4CÖ,C0O poliisia, joilla on paljon len­tokoneita,
tykistöä,' tulehheittimiä
yms. Suiu-in osa Suezin kanavan
itäpuolella. olevista JEnglanniii • meri-
-yoimista, ati: Malaijin rannikon l ä -
. hellä. «JOiyksistään se, että näin pal­jon
on keskitetty sotajoukkoja- maa­han,"
jöhka • 7äkiluku on kaikkiaan 6
mdljöonää, • Miikeä, osoittaa kansan
vastarmnan' suunnattomia mittasuh­teita.-
'•• ';;•:•'•'•
Ei - ole myöskääii. salaisuus, että
amerikkalaisten - aseideji lisäksi ' on
aikomus käyttää myöskin- amerikka­laisia
sotajoukkoja,; "Churchill tie­tää",
kirjoitti, hiljattain amerikkalai­nen
,New RcpubUc lehti.; "iettei ole
kaukana se aikai rjolloin hänen ehkä
on pyydettävä amerikkalaisten sota­joukkojen
;.lähöttä9il3tä
ten a.vuksi,.3Jalaijille", sillä häh tah­too
, "hitmalla ,millä, hj^änsä sä.ilytiää
Britannian, s i I r t omaavaltakunnan
jätteebv
Yhdysvaltojen taantumuKsellisissa
piireissä on; paljon sellaisen aatteen
kiihkeitä kannattajia, että amerikka­laisia
Vsotajoukkoja on lähetettä:Vä
Maialjille, jossa niitä voidaan sitten
käyttää Yhdysvaltojen vaikutuksen
voimLstamiseksi j a vakiinnuttamiksi
"nuoremman kilpayeljen" rikkaiin-
JOKSI KYSELLÄ TCBau
Rakas, olenko minä easäj_j
jota sinä olet rakastanut, tisii-vetäen
tyttöä lähemmäksi, v ;
— Kuulehan, William, e a ^
vastaan haluan kysyä sinulta Wj
— Ole hyvä ja kysy.
"Tiedäthän.sinä, että aias^i
on miJjoneeri? .
. ::---Kyiii:-;yr;Hv ' •••'.'•V
— Että minä itse omistaa pj
miljoonan omaisuuden ja ^
satojenthuansien arvosta.
' H Kyllä."•';
.—iNo mitä haittaa sUtä sittas,^
ka tuhatta mi^tä piisi suudäiat
nua* ennenkuin tapasin sinut? '
;;.., •;;•*. :;•' ••»' •».• ' i / ' ; -
KYL3IAVERLNEN
Tämä tapaiitui Lontoon panait^
aikaan, ilmähalyytys oU anneta'
kaikki riensivät siiojaan.; viisi ^
nuuttia kaikkien tpisten jälkeea^
eräs nuori mies, .
. —'Minä pidän pääni kylmänä,^
hän ohimennessään. Aimoin-M
massa siirtomaassa,^ Sitä paitsi^me- jeni aikaa ja sidoin kravattinibS
nkicalaiset ovat englantilaisten kans-! - -^»usj
sa hyvin huolestuneet kansallisen va­pautusliikkeen
kasvusta Kaakkois-
Aasiassa.
. >Calaijin kansan taistelu vapäuten-:
sa ja riippumattomtiutensä puolesta
voimistuu .'j-hä enemmän. Älalsiji-lalsteh
patriödttien puolella ön koko
amailman kaöElderitavallisteri ihmIs;
teh \ myötättmfco, kaikkien/ joita kiin^
nptäa räuhaii,' ddistjicsefa jä demof
kratian voitto.' ^; "Kädet -irti Malai-jLsta'^
—^riämasänät saattaa kuulla
kokouksissapa •nileienosoitiiksissä se­kä
Englannissa kilin 'myöskin ihtias*
sa j a Kiinassa. ' Kaikkialla rauhan-puoltajat
vaativat, että Malaijin. kan-isalle
on annettava oikeus olla maan­sa
isäntänä ja; ratkaista kohtalonsa.
ia.;
— Se oli hyvä, sanoi joku snoja
olijoista, mutta olet unohtanut^
susi!'
Tasävertaineri i)älk
isteti kaMs^^
Hiirj^» tVUliäm Käishtan ' • ^'"kustannusindeksi • Yhdysvalloissa sa ovat summilleen samalla tasolla,'^
-J» ..ffM. ..«^ - i .,,,i£3_g; jajxan^asaa l a i A i S e merkit^^ voi" yhdysvältäl^^^
- <työläistenJ,seo-^ijä, ettäilJSAin ja eahadan ityli- enemraän^^aSaI^asuI:^an
I B
tä£(ii.t 'Kakki, Ma^^^ JRajÄlehillfejiJötKft^tipitÄneetijÄivie-
111
vai pauhaavatko he edelleenkin solakapitalistlen paheellisten aikeiden
hyväksi?..-
- "Me tiedämme, ja se t u l i jo melko avbimesti esiin Vapaan Sanan
yhtiökokouksen aikana, jolloin mainittu lehti myönsi että sen osak­keenomistajien
keskuudessa ilmenee järje.stettyäkin vastarintaa ix»r-v
a r i l l i s t a sotapolitiikkaa kohtaan, että Va{)aan Sanan lukijakunnan
keskuudessa on kasvavaa tyytymättömyyttä lehtensä ohjelman suh-
L ' ^ " ^ K u t e n C C F : n jäsenten ja* alemman johdon piirissä, Vapaan
- 7 Sanan l u k i j a in keskuudessa kasAaa hitaasti mutta varmasti niiden i u -
kumäärä, jotka sosialistisia j>eriaatteita kunnioltten tuomitsevat sota­p
o l i t i i k an tukemisen j a atomipommin ihailun, mihin heidän lehtensä
valitettavasti on sjo-llistynyt. ja vaativat omaksuttavaksi sosialistisen
ohjelman, josta rauhanpolitiikka muodostaa kiinteän osan.
Tässä yhSydessä meistä tuntuu, että Vapaan Sanan lukijain vei-,
vollisuus itseään, lehteään. täkäläisiä maanmiehiämme ja Canadaa
kohtaan vaatii sitä, että heidän tulee tehostaa toimintaa lehtensä oh­jelman
parantamiseksi. On tietysti hyvä. että lehden ohjelmakysy-myksistä
keskustellaan yhtiökokouksen aikana, v a i k k a puhtaasti y h -
tiökokouspohjalla toimivan lehden sisältöön on osakkeenomistajain
mxihdoton mitään ratkaisevaa vaikuttaa, sillä yhtiökokousasioista voi
määrätä kourallinen sellaisia osakeenomistajia, joiden käytettä\nssä
o n vähän huomattavampi määrä osakkeita — tai j o t k a asuntoi^aikko-jensa
vuoksi ovat tilaisuudessa kokouksiin menemään silloin k u i n tois­ten
täytyy katsella sivusta. Jos Vapaan Sanan fukijat haluavat saa­da
mahdollisimman pikaisen parannuksen lehtensä ohjelmaan, niin
heidän tulee CCF:a jäsenjoukkojen tavoin avoimesti puhua j a k i r ­j
o i t t a a rauhanohjelman puolesta sekä jatkuvasti vaatia Ichträan p a -
jäamaan sosialistiselle jUnjaUe^ minkä ,kulmaki\'enä on raubanohjelma.
•A
•i.
. »
Amerikkalainen yhtiÖ;
esittää sen omanaan
Tuhannet insinöörit ja tj-Ölälset
tällä mantereella käyttävät nykj-ään
uudenalkaLsta keksintöä, jota tunne­taan
nimellä "Metoodi X " . Se on
uu.sl menetelmä, Jossa erikoisen säli-kökiplnän
avulla katkaistaan metal­lia,
i SäCikökipinä vaikuttaa "toyl-mältä".
mutta siltä huolimatta se
pystyy kovimpiin teräksiin niinkuin
puukko voihin. Tällä menetelmällä
voidaan suoritta mliä monimutkai­sempia
konealaän kuuluvia töitä, ku­ten
metallien katkaisua, höyläystä,
porau.sta jne., äänettömästi j a vai­vattomasti.
Kovempienkin metallien
kanssa voidaan suorittaa työ 1/10.000
tuuman tarkkuudella.
Mutta miksi käytetään niin kum­mallista
nimeä j a miksi yhtiö, joka
on menetelmän takana, käyttää siila-peräistä
nimeä "Metod X yhtiö".
Siihen on helppo vastata.: Tämä
suuKnerkityksellinen sähköiskumene-telmä
on neuvostoliittolainen keksin­tö!
Jä .sitä Oli käytetty siellä vuo­sia.
Vuosia sitten kun tämän kir­joittaja
kirjoitti .siitä, niin . eräs
amerikkalainen julkaisu kieltäytyi
julkaisemasta kirjoitusta sanomalla
ien olevan "perätöntä ryssän tari­naa"...
Nyt tämä häpäisevää nimitystä
käyttänyt amerikkalainen yhtiö myy
tätä ncuvastolilttolaista keksintöä
amerikkalaisena keksintcma. Täten
yhtiö kahmir rikkauksia myymällä
varastettua tavaraa.
Kekshitöä selostetaan Industrial
Bulletin-nimisen lehden No, 280. 1951,
Jok;» on aanerlkkalalnen teknillisiä
asioita käsittelevä julkaisu. Selos­tuksen
lopussa ^^kuitenkin niyönne-täKh
että /"Neuvo^tbliiloss^ , . . m e ­netelmä
on laajasti käytännössä?'
El enää voida pidolteila'kehitystä
Neuvostoliitossa, koska sitä ollajsn
pakoitcttuja matkimaan, ja' neuvos­toliittolaisten
keksintöjen varastami­nen
panee monet tuhannet teJcnlkot
ajattelemaan. — Dyson Carter.
iijodbstul Malaijin k
äutusärmelja, .jolla c
saiisä jäpänilaisteri ki
Malaiijii niäan kairiäralfä. ^•'Öftgläiitä-laiäten"
sotajoukkbjen .takaisin ipälää-misen
aikan oli koko maa demo­kraattisesti
valittujen kansanneuvos-tojen
vallassa.
Palattuaan Malaijilie englantilaiset
impei-ialistit; alkoivat palauttaa enti­selleen
vanhaa siirtbmaakömcntoä,
käyttää demokraattista liikettä vas­taan,
joka kehittyi Malaijin kansan
aseelliseksi taisteluksi sortajiaan vas­taan,
juknla kurlstuskeihoja; '
Englannin Iehdist|ö jakaa Mälaijllla
jatkuvan sodan kolmeen vaiheeseen.
Ensimmäinen vaihe • alkoi vuoden
1948 puolivälissä, jolloin Malalji j u ­listettiin
sotatilaan. Silloin alkoi
"yleishyökkäys" malaijilaisia sissejä
vastaan. • Näitä isota Joukkojen ran-galstusretklä
entinen englantilainen
yljkonilssaari MalaijiUa Gemy -sanoi
"sedäksi sanan varsinaisessa merki­tyksessä".
Mutta englantilaisten ei.
onnistunut murtaa riippumattomuu­tensa
puolesta taistelevan kansan.
vastarintaa. Viime vuoden maalis­kuussa
eräs amerikkalainen sanoma­lehtimies
; kirjoitti japanilaisessa
loinuri lehdessä, että "vapautustais­telu
Maläijilla\jlaajenee lakkaamatta
j a sissiliike ei-ole saanut valji&ansa
I vain maaseutua, vaan myöskin kau­pungit
ja kasvaa joka päivä".
Toinen vaihe Malaijin sodassa
läOön^lä^äfgVi^hadÄ&^SUöIia-^^iDlttp-
•jW<luM£Hvfana-'ft4ueeftarv'-^«U^^ töksl iie
icnrätklö pymtie&i'^ättamaaHiiijysy-'
'väi3%kii'-^ tän«h> • huöhommutf
•koska llrtiärt""^^^^^^
paijoii^j^ ;;i;;,.:^;:; j ^;
Työläiset övät'inonieh vuosien äjän'
pyrkineet poistamaan tällaisen asian,
tilan, mutta heille on aina sanottu
elinkustannusten Canadassa olevan
paljon alhaisempien kuin USA:ssa,
joten todelliset palkat siellä eivät m u .
ka ole paljonkaan korkeammat. Tämä
on ollu; suurllikemiesten j a teollisuus-kapitalistien
kannalta arvokas väite.
Sillä bn ollut määrätty vaikutus myös­kin
työläisten ajatuksiin.
Nykyään tuo väite ei ole vähääkään
'pälk- i. läisten^JalläMjen: eroavaisuus on ledel-'
— . . . . ^ ^ — ^ r—j H , - W e e h s U u r e i i t u n u 6 . ? ! - i : J ' ^ : n ; ;
'kaksi • 'kolmasosaa la^slsia''^i'' T:äy ^:'^nöJK®^ea«iAt»h-^5ä«<>fä^^^ .
Lillua:" -''imiihmem-^^^mt&nm^ tolmituskk
" '^iJyrKn*#ksÄSlH^>»-^- joitukseasaanitniänyrittHae vöAeksi^
- ^ ^ • Cahadasia^tfetfijäakät' aiHaiseiiiAiat, asrr^feel*ityttä;:^e. -seUttl fkiihikä ja-
'['^i^h.ii-^^^^ry-^m^in^^t^^^^^ <HnlriiiSmusJndefcsikisyinyfitär^on:^^
aadsöttu^^rlrhöelliBe8ti,, siainlteni kuipj
ik»Jeipä4i-tca,>mpi^,>k^%-;riaydan.^^
Ja.' sUpikarjäl»n -ka-BiJ.mpaa • Washinfef
) itoaispä ;kuin.jT-oronto65a; .^iSe pji. kul •
teflkjn,pakotettu'samallfti
miiän, ettätaiargariini, - ka.hyi.,4ppel •
iiij^i<(^'hanaänit,-rusina tj^vih^
peninatrjat-io^kiBiniuutij^uoka tarpeet
«vait -l^lIilmplat.Torpn.tftsga )s»in:!Wä't
Ähingköhissa ja että- näAn;pn a5ianlai|
ta. inyöskin. huonekaluihin, sähkötän,
peisiin, jääkaÄppeihin, puuvillatuoti
teisiin ym., nähden. y
USA:N TYÖLÄISET
OSTOKYKYISEMPIA
Toim^ituslficjpituksensa lopussa leh­ti
joutuu'«äifomaan, että "korkeampi
elintaso rajan eteläpuolella näyttää
olevan ^pare&minkin korkeampien
•'palkkojen • kuin alhaisempien hinto­jen
tuipsta.- ^Keskinkertainen USA:n
:yöläineh 'sa'^ palkkaa $65,45 työvii-
Siinä onkin todellinen kysymyksen
ydin^ 'Elin]MiEtapnulcs|t ov^t lähimäi|it
saipfci ^ofä4ft*|a|l%(%, J*|%t||,j
palkkojen,eroavaisuus on huomattava,
nousten* ffcirontoi.etiHimt^it
numtti
viikossa yleensä kaikilla aloilla.
E i ole kysymystäkään etteikö asia
Naiset vaativat Lilly
Wachterin vapauttamista
Port Arthur, p n t . - - "Lilly Wad^
ei ole niikään rikollinen. Toinö
rauhan puolesta ei ole riiikääa j
kos'Y sanotaan siinä kirjeessä nai
Canadan ; Naisten kongressin A
vieripään osasto on lähettänyt TlSi
y - l i k o m i s s i o n e r L John McCk^
Bbnn-Petersbergiin Saksassa: E
jeessä esitetään vaatimus, että i
reassa käyneen naisten kansaln;i
sen komission jäsen Lilly Wadä
vapautettaisiin siltä 15,000 iiaji
sakosta ja vankeustuomiosta,
hän on tuomittu sen johdosta, ö
hän on kertonut Saksan kansalle
tä hän näki Koreassa.
"Kertominen siitä mitä on
silniin.iiähnyt ei ole edes soi
dessa-Tangaistaya; rikos, puhuii
kaaij. , ^ l l 3 y ^ a . / y i r ^ ja||
välttävät" tislrövansa! demofcratlaaa
puhevapauteen", sanotaan' kirj
tusta tätä Canadan työläisten'oikeu­t
e t t a yaätlmä^tav koika:-ne f
MiiytV^I:Car^ ^W
jen'>aiueena>-j.erikoi|5^si^^
tarkoituksella jatkaa suurien'voittojen
kokoamista.
U. S. News and World ^Report p a .
nee asian jotakuinkin paikalleen sa­nomalla,
että "amerikkalaiset sijoitta­jat
ovat todtnneet, että voitot Cana­dassa
ovat nykyään suuremmat kuin
Yhdysvalloissa". Syyksi tähän lehti
sanoo sen, että "palkat Canadassa 0-
vat vähän alhaisemmat kuin Yhdys­valloissa".
Kuinka vähän on vähän? 15 dolla.
vedenpitävä. "Kaikki työläiset tietä- koita joka on 40—45;tuntia, kun cana-vät,
jeitä eliii^iistannukset oyat jääl­lä
körkeanimät ' k i i ^ YhiiysvaUoissa.
Viime marraskuussa esimerkiksi oli e-dalainen
työläinen samalla aikaa saa
$50.04 41*—45;'iuntiselta viikolta, " k ^
elinkustäniiukset kummassakin mäas-stelukohei^
bn; >
punat ItäUäah- '
«inaisi., —j Amerikkalainen ni
ai I W i iH • 'Viijtdiyt 'tpl .'täime toi
telukonetta ja, 176 tonnia lenti
neiden .osia.,., Koneita' tullaan tij
tämääri\talialaistenVlentajien l
hayaitsemaan, että Cu
'ääti*"' työläiset yleensä j a criioa
Queisecm ;työläiset;'tUle^^
jia|^'gVafi?tu^^
ja;tuottamaan suuria•voittoja.Vail |
oitis -pälkkojeri yhtäläistämisestä b
väa. josta' on osoituksena monloi
nioiden tähän suuntaan tähl
valmistelut tulevia palkkaneuvi
varten.
Palkkatason . yhtäläistäm;
muksen vaikutus ulottuu kaikille
iouselämän aloille, ollen
kansallisen riippumattomuuden
Iestä vastaan satelliteetti- ja
semmuusroolia minkä hallitus on
maksunut.
ria viikossa on melkoisen paljon ja On korkea aikä koko Canadan
merkitsee paljon . enemmän voittoja' hikkeen ottaa tämä kysymys
•Wall Streetille. .U. S. News and' käytännöllisellä tavalla kaikissa te
World Report mahdollisesti hyviri iisuuksissa ja taistella se voittooa
läheiseii Idän ö
Oslon kävijät lyötiin
Puijon hiihdoissa
Helsinki. — Maaliskuun 1 pnä alkoi­vat
Kuopiossa "Puijon kisat". Ensim­mäisen
päivän piläkilpailu oli iö km.
hiihto Johon osallistui 64 hiihtäjää.
Huomiota ansaitsee se. että Oslon kä­vijät
lyötiin täydellisesti.
Äänekoskelainen Velitkö Räsänen
voitti kilpailun ajassa 1.03.50. Toisek­si
sljottautul Martti .-Vrkilandcr 1.04.20
Ja kolmanneksi Veikko Salo 1.04.18.
Lälieisessä Idässä, varsinkin Per-sianlalideh
tienoilla, on ; öljyn - käry
entistä voimakkaampi,: eikä ainoas­taan
kuvaannollisesti puhuen vaan
myöskbi oikein. nenällä haistaen.
Siellä sanotaan olevan maailman rik­kaimman
öljyalueen. Asiantuntijat
englantilaisten tietojen mukaan ai- väittävät tähän mennessä siellä to­detun
noin 50,000 miljoonan tynnyrin
öljyreservit. joiden rahallinen aryo
ph 100.000 miljoonaa dollaria — ja
kaiken rikkauksien etsimisen sano­taan
olevan vasta alussa Persianlah­den
tienoilla. Tämä näiden alueiden
rlkkäuksieri etsimiheri'ja kähmimi­nen
ei ole mitääii jjildcuinles^nhön;!-
maa sillä tähän meniiessä' sanotaan
näille aliieiile liiiÄnitetyii pääomia
noin 2.000 miljoonaa ^dollaria, 'josta
suurin osa ' ön yhdj-svältalaisten ja
brittiläisten imperialistien rahoja.
Alkujaan oU alueella voimakkain ote
brittilä Isellä imperialismilla mutt a
nyt näyttää siltä kuin jänkit olisivat
työntäneet John Bullin miehet s i ­vuun
ja häärivät kukkona tunkiolla.
Miten valtavaa tämä öljyn etsimi­nen
ja tuottaminen on .selvää siitä
yksinkertaisesta tosiasiasta, että siel­lä
sanotaan olevan tokninnassa noin
koi vuoden 1950 keväällä, jolloin eng­lantilainen
kenraali Breggs esitti
smmnlteimansa sissiliikkeen "lopulli­sesta
tukahduttamisesta" koko 'Mala­kan
niemimaan kampaämisella -''tu­lella
Ja miekalla' etelästä pohjoiseen
ja sissien kuristamisesta nälällä.
Breggs kehui puolitoista voutta"voi­toillaan"
kunnes tuli l.vödyksi lopulli­sesti.
•Eontoolahien Daily Mail leh­den
Singaporen kirjeenvaihtajan
mielen mukaan Bregg^hi suunnitelma
on "mennyt myttj-jii täydellisesti".
Kansano-apautusarmcija on torjunut
mcnestjiisellä englantilaisten sota-
Jot:kkojen hyökkaj-ksen. Taistelujen
kulussa on kaatunut englantilainen
ylikomissaarl Gerny.
Vastoinkäycrildistään vllliintjTieet
englantilaiset imperialistit alkoivat
toteuttaa MalaijUla vielä julmempaa
väkivaltaa siviiliväestöä kohtaan vai­noten
kaikkia, jolta epäilivät hiukan-'
kin mj-ötätuntol5cf:c5l sissejä koh­taan.
Jättääkseen kansanvapaUtus-armcijan
väestön tukta vtiille eng-lantilaiöct
keksivät ja aikoivat to­teuttaa
inhoittavan ilkeää suunni­telmaa,
jonka mukaan 500,oiQ<> asu­kasta
häädetään pois sotatoimien
vyöhykkeestä ja sijoitetaan kokonai-ri'iikauksi5ta.
puhuu, edelleen se tosi­asia,
et tä Läheisen Idän öl jykaivan-tojen
sanotaan tuottavan ke.skimää-rin
3.7C0 tynpjTiä vuorokaudessa ku­takin
kaivantoa kohden. Venezuelan
vastaava keskimäärä on ainoastaan
201 tj-nnyriä ja Yhdysvalloissa se on
vain l i tynnyriä päivässä.;
Moiset luvut puhuvat niistä satu­maisista
rikkauksista, joita siellä
saadaan, öljystä. F.i ole siis kimima
vaikkasiqyä vehkeillään kaikin mah»
dollisin kainoin siliä- kuka saa suu*
rimmap.. .psau . näistä . rikkauksista.
Kun tiedetään, että porvari mjT
vaikka äitinsä voiton takia n i i n se
tietää.,etti*'%llä;e^'^'äst«tä keinoja
voittojeiijftakia. xäheise^ä Idässä
liehuu nyt" vaikka''minkälaisia asia-miehiäj
sikäläKten' ruhtinaiden jä
val:ioi«i^ten kimpussa. Yhtäällä
ovat eri maldfen ulkoministeriöiden
miehet ja? tolsalla ovat rahamiesten
kätjTlt liikkeellä surien rahamas­sien,
shekkikirjojen, lahjojen ynnä
runsaiden lupausten kanssa. Elleivät
painostus * ja'. uhkaukset tuota tulok­sia
niin sittcii yritetään voidella r a ­halla
ja'kaikenlaatuisilla lahjoilla.
Läheisen:' Idän alueella on kalk-
900 öljykaivoa. joista suurta osa on jkiaan kuusr kuninkas- ja ruhtinas-porattu
viimeisten 15 vuoden aikana "
j a ne ovat sinä aikana tuottaneet
saman verran öljyä kuin Yhdysval-talii
kalkki öljykaivannot tähän men­nessä.
Sitten vuoden 1938 väitetään Lä­heisen
Idän öly tuo tarmon llsääntj--
ncen 650 kertaisesti. Valtavista öljy-kuntaa,
jotka ovat öljyrikkaita. Iran
joutui vilrtie'''^vuonna taapetille kun
kansan tahdita eitettiin vaatimus
öljytuotaiindn kansallistamlse.^^ta m i ­kä
sitten tapahtuikin. Asla «1 ole
vielä \-arshi selvä slUä Iranin shaahi
Ja yallassaoleva luokka yeltkellee
kanstia \^staan j a haluaa tehdä so­vinnon
. ; öljyimperiälistien; kanssa,
edellyttäen tietenkin, että yallaissa-ölijat.'
saisivat 'entistä suuremman
osan. öljyvoitolsta omiin taskuihinsa
ja että kansa .voitaisiin pitää kurissa
öljyvoittojen- -ja -imperialistien ' h y ­väksi/'
• • • • ••;•.•'...;" .
Pienin mutta rikkain näistä, öljy­valtioista
lienee noin kuuden tuhan­nen
neliöinailin laajunen Kuwaitin
ruhtinaskunta, joka sijaitsee Persan-lahden
luoteiskolkassa, jossa saalis­taa
yhdysvaltalais-brittiläinen K u ­wait
G i l Company. Vuonna 1945 r u ­vettiin
sieHä tuottamaan öljyä. T u o ­tanto
kohosi vuoteen 1943 mennessä
240,000 tynnyriin vuorokaudessa. Vii­me
vuoteen mennessä oli se kohon­nut
jo 650,000 tynnyriin ja tuotantoa
laajennetaan ^^hä ^elleen. Tällä pie­nellä"
alueella sanotaan olevan niin
runsaasti öljyä, että se vastaa noin
puolta Yhdysvaltain ja kuudetta osaa
koko maailman todetuista öljyvarois­ta
eli kaikkiaan noin 15,0C0 mii Joo­naa
tjTiniyriä. Kuwaitin'shelkille" oli
luvattii kj-rnmenen senttiä tvnnyris-tä,
mutta kun Iranm öl jyriltä alkoi
kiirehtivät öljyherrat tekemään u u ­den
sopimuksen sdieikin kanssa ja
lupasivat hänelle puolet voitost% jon­ka
.johdosta hänen arvioidaan saa­van
tänä vuonna noin 200 miljoonaa
dollaria, inikä merkitsee sitä, että
hän on eriLs maailman suurituloisim-mlsU
miehisty. Tällä shelkl-lä el ole
varmaan kovinkaan paljon huolta
valtionsa asukkaista sillä asiat ovat
siellä vielä sillä asteella, että orjuus­kin
on siellä laillhien.
Toinen pieni öljyvaltio on Bahrein,
mikä käsittää \-iisl saarta Persian­lahden
länsipuolella,- joka on yhdys­valtalaisen
Bahrein Petroleum Co:n
alue. Stnanexmen, sanoen on "tämä
yhtiö canadalalnen vaikka sen omis­tavat
Jänkit. Toistalsek.sl on tämän
yaltion;, ruhtinas saatu tyj
noin neljän niiljqonän dollaria
teeit vuodessa,
'Saudi Arabia .sijaitsee
den länsipuolella, jossa :häärii
kien Arabian American Oil Co,
on siellä maailman suurimmat
konsessioonit, kaikkiaan 440,0«
liömailia, joiden alia tiedetään
noin 15,000 miljoonaa tynn}Tii.
luneiden 13 vuoden aikana on
yhtiö kohonnut maailman
si öljj-n tuottajaksi — 850,000
riä vuorokaudessa. Kuningas
Saudin osuus öljyvoitolsta oli
vuonna 125 mUjoonaa dollaria.
waitin mittapuuta käyttäen
tämän osuuden olla yli 200 milji
j a -asiasta arvellaan syntyvän
ainakin sitten kun 76 vuoden
kuningas kuolee. Jänkit kyl
kuuleman mukaan tuottaaiaan
di-Arabiasta paljon enemnoän t
sieltä ei kyetä, lähettämään tällä
taa sen enempään laivojen ja
johtojen puutteen takia.
Irakissa Uenee saatu aikaan ^
mus voittojen kahtia jakanuaS
halUU&sen j a Iraq Petroleum
kesken mutta maassa vallitsee
makas imperialistien vastainen
liala mikä merkitsee sitä. että
mys öljytuotarmon kansa
on ainoastaan lykkääntj-nj-t.
Olemme kertoneet näistä
oista näin laajalti, että luki, ^
saisivat oikean perspektiivin Lät»
Idän asioihin nähden: Miden
maiden kansojen keskuudessa i*j
see oikea käsitys siitä, että ^
öljyrikkaudet kuuluvat kansaEe^
ta vallanpitäjät ovat valmiit
toimintaan imperialistien k « » '
heille maksetaan riittävä 0 5 ' ' ^
että myyvät kansojen hionfl^j
kaudet ulkomaalaisille rilstijUk.
den on myös avustettava
kurissa pitämisessä,— Kalle