Vapaus, February 4, 1922

              VAPAUS
Cbumdan saomalaisen tySväestSn iänenkannatUja* ilmes- fey SBdbturyasa, (ta., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H.PUEO, J.W.SL1JP .
Vahtaava toimittajiu Toimitosnhteen.
V A P A U S
The only organ of p S Ä r i e r B in Canada. Pul^
Ifehed in S u Ä Ont, every Toesday, Thursday and
S»turday. • _.
Adverlising ratea 40c per col. Inch. Minrnium charge
£or single iiiEcrtion 75c. biscount on standing advertis^
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
t•3*i e Finnish People in Canada.
Dmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-flmotXesta75c.
-'KuolemanUmotUkset $2.00 (rauisto-v
ä Ä 50c. kultakin M k s i ) . - Kihlan^ ja aviolutto
ilmoi alin hinta $2.00. nimenmuutosilra. (muuten kuin
SS^Jittoilmotusten yhteydessä $2-00 kerta. - Avioeroil.
motnkset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo-tokset
$2,00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
81.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi yk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
91.50 j a yksi kk. 76c. , , , »r r« v i
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk.
$a.00 ja kolme kk, $1.75. , _ „ _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahottamaan,
paitsi asiamiesten joillp on takaukset. _
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeesecnne, kiiiottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-floonallisella
nimellä. ...
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden; konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St., Puhelin 1038. ^ - Poetiosote: .
Box 69, Sudbury, Ont.
G
Begistcred at the Post Office Department, Ottawa, as
Becond class matter.
Joko vihdoinkin
Lehtemme viime numerossa julkaisimme uutisen
josgä saamairame tietojen perusteella n^öskin Canadan
hallituben toimesta on otettu askel Venäjän nälkäisten
avustamisen aloittamiseksi. Nykyisen hallituspuolueen
yksi' johtavimmista äänitorvista, Torontossa ilmestyvä
The Globe lehti on pitemmän ajan yksinpä johtavissa
artikkeleissaan painostanut että Venäjän nälkäisten
miljöonain avustamiseen olisi myöskin Canadassa
ryhdyttävä. Eikä ole epäilemistäkään, että eikö tuon
lehden vaatimukset olisi olleet vaikuttavina tekijöinä
hallituksen ottamaan kantaan, Venäjän nälkäisten
avustamiseksi. '
Tullaanko valtiorahastoa käyttämään ja jos tullaan,
niin missä määrin on meille toistaiseksi vaikea sanoa,
mutta vaikkapa nyt hallitus suoranaisesti ei uhraisikaan
aineellisesti tuohon avustubeen, on yksinpä päämi­nisterin
kehoituksellakin suuri merkitys. Tähän men­nessä
Canadassa ei ole tehty mitään Venäjällä kärsi­vien
avustamiseksi ja avustus mitä täältä on voitu
kokoon saada' on kerätty miltei kokonaisuudessaan
Neuvosto-Venäjän Canadalaiset Ystävät nimisen liiton
toimesta ja pääasiallisesti sellaisten ainesten keskuu­desta,
jotka ovat olleet ei ainoastaan nälänhätäisiä
kohtaan osottamassa'sympatiaa, mutta, jotka tämän
lisäksi ovat olleet neuvostovallan lämpimämpiä kan­nattajia,
jotka ovat k ä s i t t ä n e e t , että jos nälänhä-taisille
ei saada mahdollisimman tehokasta apua, voivat
useat miljoonat miehet, vaimot ja lapset nääntyä
puutteeseen ja nälkään ja vielä, jotka ovat buomanneett
että ellei nälkäalueille saada tuntuvaa avustusta, voi
tilanteella olla vahingollinen vaikutus Venäjällä ole­vaan
hallintojärjestelmään, jota tilaisuutta kapitalisti-luokka
kaikissa maissa on suurella jännityksellä odot-tonut.
; /
Kuitenkin on avustustoiminta, jota on järjestetty
edellämainjjlun liiton toimesta saanut osakseen mitä
suurinta vastustusta, joka huomattavasti on vaikuttanut
avustus saavutuksiin. Mutta nyt, kun hallituskin on
ottanut alotteen nälkäisten avustamiseksi, huomatessaan
että Neuvosto-Venäjää ei voida nälälläkään kukistaa jo
kun yhä suuremmaksi käyvät nälkään kuolevaisuuden
numerot puhuvat selvää kieltä ja osoittavat, että
Neuvosto-Venäjän kukistamisen toivossa hallitsevain
luokkain taholta on otettu niskoilleen milj oonien
nälkäisten elämä, on uskottavaa, että myöskin The
Friends of Soviet • Russia saa avustustyötään tehdä
rauhasso, ilman että virkavalta siltä kieltää kokous­huoneet
ja sellaiset paikat, joissa suuremmille joukoille
voidaan tehdä selvää nälkoseuduilla valitsevasta
tilanteesta ja siitä suunnattomasta kuolevaisuudesta,
jota Venäjän vihollisten Venäjän avustuksen vastustus
on aiheuttanut, ; ,
Canadan hallituksen toimenpide ei merkitse sitä,
että siltä taholta osotettaisiin mieltymystä Venäjäl lä
olevaan hallitukseen, ja ei asiaa siis, ole olettava siinä
valossa. Mutta se seikka, että yhä useammat miljoonat
sortuvat Venäjällä nälkään itsepäisten riistäjäin ja
heidän'hallituksensa toimesta ottamansa kannan johdos­ta,
saattaa heidät epäonnistuttuaan ottamaan asia
humanisuuden, pelkän ihmisystävyyden konnustamona
ja siksi avustukseen on ryhdytty. Yhdentekevä, olkoot­pa
asiaan vaikuttaneet motiivit mitkä tahansa on
hallituksen nyt ottamalle toiminnalle annettava tun­nustus
ja sellaisenaan tehtävä parhaansa sen onnistu-miselssi.
Tämän yhtejjdessä ei kuitenkaan olisi unhoitettava,
että myöskin meidän työläisten on jatkuvasti tehtävä
työtä Venäjällä nälkään sortuvain tovereiden avustami­sen
tehostamiseksi omassa keskuudcssaamme. Ei riitä
se, elta on sattunut yhden kerran tuohon avustukseen
antamaan, multa on anneltava jatkuvasti ja niin paljon
kun kullekin on mahdollisuuksia. Jos ei huostassanne
ole keräyslistoja tai jos ei ole muita toimenpiteitä
olemassa jatkuvan avustuksen keräämiseksi, niin voivat
yksilöt lähettää rahasummia suoraan toimeenpanevalle
komitealle, joka puolestaan huolehtii, että ne tulevat
malidoUisimman pikaisesti nälkää kärsivien käytettä­väksi.-":
Venäjällä olevien iww:läisten
varoitus '
Senjälkecn kun I. W. W. Uiton Punaisen Taloudel-lisen
Kansainvälisen Moskovassa pidetyssä konferens­sissa
ollut edustaja Williams julkaisi Europan noske-l^
is-kortteerissa laatimansa kuuluisan raportin, jonka
sisältö on mitä huomattavin osoitus siitä vihamielisyy­destä,
mitä tuon liiton johto on tuntenut ja edelleen
tuntee mailman vallankumoukeellisia proletaareja ja
eritoteen juuri Kolmatta Kansainvälistä sekä Punaista
Taloudellista Kansainvälistä kohtaan on kaikista IWW:-
n sanomalehdistä ja julkaisuista tyysten loppunut se
kaksinaamaisuus, jolla ne .ennen raportin julkaisemista
suhtaantui edellämainiltuihin koko mailmaa käsittäviin
vallankumouksellisiin Kansainvälisiin. Ei enään puhu­ta
ja kirjoteta, että IWW. liitto kannattaisi tai tunnus­taisi
edellämainitut Kansainväliset työväenluokan val­lankumouksellisiksi
järjestöibi huolimatta siitä, että
noissa järjestöissä jo on miltei puolet mailman jär­jestyneistä
työläisistä. Mutta sensijaan yritetään selos­tamasta
päästyäkin uskotlaa, että IWW:ssä ja muissa
Kolmatta Kansainvälistä sekä Punaista Taloudellista
Kansainvälistä vastustavissa järjestöissä on se voima,
joka tulee kukistamaan nykyisen kapitalistisen tuotan­tojärjestelmän
ja tilalle luomaan uuden kaikkien työ­tätekevien
yhteistä hyvää tarkoittavan ihanne tai Va­paan
Työn Teollisen Kansanvallan. '
Sen sijaan etta ennen olimme tekemisissä todelliset
tarkoitubensa piilottaneen vihollisen kanssa, olemme
nyt joutuneet taisteluun vihollisen kanssa; joka suora­naisesti
selittää vastustavansa vallardcumouksellista työ-väenliibltä.
Tuota rehellistä naamaa esittävää I\VW.
liiton johtoa me olemme odottaneetkin. Me olemme
tietäneet, että ennemmin,taikka myöhemmin joudum­me
tekemisiin karvansa paljastaneen vihollisen kanssa,
Vanha ja tuttu asia pitäisi jokaiselle olla, että taistelu
suoraa ja rehellistä vastustajaa vastaan on helpompi
kuin vastustajaa,, joka osoittaa . kaksinaamaisuutta.
On todellakin omituista ajatella, että järjestö, joka
ennen niin suurisanaisesti uskolli olevansa vallankumo­uksellisen
työväenluokan asianajaja on alentunut Wil-liamsin
raportin turvissa toimeenpanevan komiteansa
kautta mitä surkeammin vastustamaan vallankumouk-sellistä
työväenliikettä, joka ei ole osoittanut olevansa
sitä ainoastaan sanoissa, mutta myöskin käytännössä.
Mutta Williamsin raportillekin epäilemättä tulee
käymään hiin, että sitä ei ainoastaan selitetä vääris­tellyksi,
mutta vieläpä osoitetaankin suorastaan valheel-
'jfebi. Venäjällä kaikeksi onnebi on sellaisia I W : -
läisiä, jotka ovat osottaneet olevansa sitä todellisuudes^
sa, eikä vain turhilla fraaseilla ratsastamalla. Kuka on
ollut IWW: liiton sielu, kuka on toiminut enemmän
iWW liiton hyväksi kuin juuri William D. Hayivood?
Mutta hänkin huolimatta siitä, että ei olisi saanut työ­väenliikettä
ajatella mutten kuin ahtaassa I .W .W
liiton ilmapiirissä, on tullut tuntemaan ,että niillä
menettelytavoilla ei mennä eteenpäin, eikä milloinkaan
kyetäYSuorittamaan proletaarista vallankumousta. Hän
sattui olemaan Venäjällä ja. hänen mukanaan useita
muita enHsiä IWW:n sieluja. He olivat tilaisuudessa
kokemusperäisesti seuraamaan asiain kehitystä ja mitä
he sanovat nyt Venäjähä käsin Williamsin raportista?
He, Haywood, Laukki, Jaakkola ja useat muut varotta­vat
IWW:n jäseniä pidättämään päätöben tekoa siksi
että on asiasta saatu julkisuuteen tosioloihin perustuvat
tiedot. Eiköhän tämän jo pitäisi selvääkin selvemmästi
osotlaa, että asiassa sittenkin on jotain'vinossa. Tietys­ti
IWW m johdon taholta sanotaan, että Hayvvoodin,
Laukin, Jaakkolan ja muiden heidän kaltaisiin selityk­seen
ei ole luottamista, mutta jos muistetaan mitä nämät
miehet olivat ennen Leavenworlhin kuritushuoneeseen
.joutumistaan niin täytyy tunnustaa, että ei muut olleet
juuri mistään merkitybestä heidän rinnallaan. He
olivat kaikki kaikessa. Multa nyt,'kun nämät miehet
öVat ottaneet asiaft vähän laajemmalta näkökannalta
ja haluavat selittää puhtaita totuuksia tullaan heidät
epäilemättä leimaamaan mitä suurimmiksi lu^uksibi
Ja tämä kaikki tapahtuu ja tulee tapahtumaan iuuri
EidlKflja S Vemjä j i niM
pohjajoukkojen nenän alla ja ylhäältä päin johdettuna.
Vieläkö tämänkin jälkeen väitetään, että joukkoja joh-dettaisiin
alhaaltakäsin? *
Maailmanvallankumouksen aineelliset edellytykset
ovat kypsät. Vallankumouksen voitto riippuu joukko­jen
sosialistisesta tietoisuudesta, tahdosta ja virevoi-masla.
Ennen kaikkea nuorten työläisten joukoista ja
siitä määrästä, jossa Se oh päättänyt vallankumouksen
aikana käyttää kaikkia vallankumouksellisen luokka­taistelun
keJiiQJtf:
Sukupolvemmfe histoifialHhen tehtävä, nuoret to­verit,
oh proletariseli vallankumouksen voittoon
vieminen sekä kommunistisen yhteiskuhtäfakshtfeön
alköniinen.
(1 Berlinin kongressin 11519 maniiFtestista.)
Niitä, jotka ybinomaan huutavat «Kaikkien maitten
työläiset liittykää yhteen», ei voida kutsua vallanku­mouksellisiksi,
eivätkä he itseasiassa sita olekaan, sillä
he taistelevat ainoita proletariaatin vallankumoubeili-sia
mailman järjestöjä vastaan — Kolmatta Intema-
Uonalea ja Punaista Taloudellista Intemationalea
vastaan.
Porvaristo ei pidä työväenluokkaa orjuudessa aino­astaan
alastoman väkivallan avulla, vaan myöskin mitä
taitavimman petoksen avulla. Koulu, kirkko, parla­mentti,
taide, kirjallisuus, sanomalehdistö — kaikki
tämä muodostuu porvariston kasissa vbimakkaabi
työläisten pettämisen ja porvarillisten aatteiden köyhä­listöä
johtamisen kfeinoksi.
Työväen uniot on muodostettava vaUankumoubel-lisiksi
teollisuusunioiksi, jotta työväenluokka
toteuttaa vapautumispyrkimyksensä.
voisi
Korolenkon Venäjän v. 1891 nä­länhätää
kuvaavan kirjan saksalai­seen
painokseen kirjoitti Rosa Lu­xemburg
aikoinaan esipuheen, josta
tähän lainattakoon seuraavaa:
«Nälänhädän jäljissä. seurasi toi­nen
ilmestyskirjan peto: rutto. Per.
siasta saapui se vuonna 1893 hii­pien
pitkin Volgan alijuobua ja
huohottaen yli nälän näännyttämäin
tylsiityneiden kyläin murhaavaa
henkeään. Tsaarististen hallituselm-ten
.menettely tätä uutta vihollista
kohtaan palauttaa mieleeni pienen
mutta hirvittävän tositarinan. Ba­kun
kuvernööri pakeni ruttoa vuo­ristoon.
Saratovin kuvernööri pii­lottautui
levottomuuksien puhjettua
erääseen laivaan. Mutta Astrakanin
kuvernööri oli mielevämpi. Hän lä­hetti
Kaspianmerelle vartiolaivan,
joka kielsi kaikilta Kaukasiasta taik­ka
Persiasta tulevilta aluksilta ru-tonsaastuttamina
pääsyn Volgalle,
mutta ei lähettänyt karanteenivan-geille
enemmän leipää kuin juoina.
vettäkään. Täten seisautettiin yli
400 laivaa. 10,000 ihmistä, sairas­ta
ja tervettä vihittiin kuolemaan
ruttoon, nälkään ja janoon. Viimein
saapui alas Volgaa laiva merkkinä
esivallan huolenpidosta. Menehtjr^ät
suuntasivat toivorikkaan katseen
tähän pelastavaan alukseen. Laiva
toi — ruumisarkkuja!
Tällöin puhkesi valloilleen kan-sanvihan
rajuilma, Kuten laviini
pyöryivät karanteenimartyyriuden
uhrit ylös Volgaa ja heidän muka­naan
kohosi epätoivonhuuto: Esival­ta
levittää tarkoituksellisesti, ruttoa
bamntaakseen kansaa! Koleeraka-pinan
ensimäisiksi -uhreiksi joutui­vat
sanitaarit, sivistyneistöön kuulu­vat
miehet ja naiset, jotka itseuh-raavasti
olivat kiirehtineet laitta­maan
kyliin parakkeja, hoitamaan
sairaita, pelastamaan terveitä, Pa.
rakit j)oltettiin, lääkärit ja laupeu-densisäret
iskettiin kuoltaabi. Sit­ten'
seurasi rangaistusretkikuntia,
verenvuodatusta, kenttäoikeuksiä,
teilaubia. Ybistään Saratovissa ju­listettiin
20 kuolemantuomiota. Iha­na
Volgan seutu muuttui jälleen
kerran Danten helvetiksi.»
Näin Rosa Luxemburgin ja mui­den
esittämäin todistusten mukaan
silloin.
Mutta nyt, kun tsaari pahanteki-jäneuvonantajineen
ja kätyreineen
on poistettu näyttämöltä, kun halli-tusohjabet
on tsaarin entisten uh­rien
käsissä, nyt rientää proletaari-esivalta
kaikin käytettävissä olevin
keinoineen ja mobiliseeraamalla ko.
ko maan nälkäänäkeväin ja nälkä-tautien
uhrien avuksi. Missä ennen
sivistyneiden hyväsydäminen aines;
lähetti jonkun lääkärin ja sairaan­hoitajattaren
vastustamaan kulku­tauteja^
siinä viskaa nyt työläisten
ja talonpoikain valtiovalta nälkä-seuduille
kokonaisia sairashoitoar-mei
jo ja. Minne tsaaristinen halli­tus
lähetti rankalsuretkikuntia ja
pyöveleitä, sinne lähettää imperia­lististen
rosvojen seitsemän vuotta
köyhdyttämän ja kurjistuttaman
maan hallitus kokonaisia elintarve-vuoria,
kaikkinaista apua ja ystäviä.
Slissä kansan kurjuuden hintaan yi.
täkylläisyydessä elosteleva yläluok­ka
ulkopuoliselta maailmalta viimei­seen
asti salasi koko onnettomuu­den,
siinä rientää nyt vallassaole-va
alaluokka kuuluttamaan mailman
äärestä toiseen, kaikille, kaikille,
mutta varsinkin proletariaatille:
Olemme hädässä, auttakaa! Ja mis­sä
kirottu tsaari ja hänen yhtä ki­rotut
virksherransa eivät tienneet
mitään muuta keinoa kuin kurjuu­den
ja onnettomuuden lisäämisen,
siinä löytävät icansan nykyiset työ­läis-
ja talonpoikaisluottainushenkL
löt tnhannenkin keinoa hädän lie­ventämiseksi,
auttavat ihmeteltäväl­lä
kyvyllä itse, mutta saavat myös
muut kansat taikka niiden köyhä­listöt
auttamaan nälän ja kulku­tautien
koettelemia.
Silloin ruumiskirstuja ja sydä-m^
ttömyyttä. Nyt elintarpeita, • hoi­toa
ja rakkautta!
Vastakohta on tavaton. Mutta
yhtäkaikki on tsaristisella paheella
niin hyvät juurensa, että ovat tun­keutunet
jopa maailman köyhälis­tönkin
piireihin. Miljöonain työ.
Iäisten kevytmielisesti johtajikseen
valitsemain luihujen keinottelijain
samentuneessa omassatunnossa ver­sovat
tämän paheen juuret yhä uu­delleen
ja uudelleen, kuinka paljon
parempi sentään olikaan tuo enti­nen
olotila nykyiseen verrat.'n!
«Suuresta» teoreetikosta, Kautskys-ta,
alkaen viimeisimpään noskelais-lehden
pakinoitsijaan saakka on ko­ko
Venäjän nälkäonnettomuus bol-shevikien
työtä, vaikka Kautskyn
omassa maassa (ja sen sis^rmaassa,
Itävallassa) työttömät ja nälkäiset
onnettomat hulinoivat elintarvemyy-mälöissä,
menehtyvät puutteeseen,
ja kaikissa muissa kapitalistisissa
maissa on tilanne suunnilleen yhtä.
Iäinen: kurjuutta ja kuolemaa; sitä
vastaan taisteluun nousseet koiran-kuopissa
taikka vankileireillä; ruu­misarkkuja
köyhälistölle, mutta
pyörryttäviä riistovoittoja ja iloisia
aikoja huijaavalle vähemmistölle.
Mitä totuuden pilkkaa ja vää­ryyden
ihastelua yksinpä niidenkin
piireissä, joissa jokainen proletaa-rivaltiota
taikka -luokkaa heiken­tävä,
halventava taikka siitä vie­roittava
petosyritys ja myyräntyö
pitäisi olla kuolemansynti!
Ja ihmetellä sitten, että länsi­mainen
tsarismi saa rangaistuksetta
laasta tieltään sellaiset suuret pro­letaarisen
totuuden apostolit, kuin
Rosa Luxemburgin, aikakautemme
ylevimmät henget, jotka pelkäämät­tä
ovat lausuneet «mene tekelinsä»
työväenluokan vihollisille yleensä
mutta eritotenkin Venäjän uljaan
työväenluokan vihojlisille. Mutta mi­kä
ei olisikaan mahdollista yläluo­kan
«ruumisarkkutehtaili jäin» ja ala­luokan
«haudankaivajain» lyödessä
hynttyjmsä yhteen. Suuri uhrien
joukko kun kerta kaikkiaan ei vielä
ole tolkullaan.
M. Törmä.
fmiuiiminiiiiiBmiuniniii^fimiiiiiHiim
I
Canadan;
dollarisiai
E LÄHETYSKUSTANNUKSET:
S Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla ?3.50 biitLta
§ Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
1 Box 69, VAPAUS,
Sudbury, Ontl
Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T. Hill 177 u n '
fair Ave. ' "^"«"i
Anatole Francen nielipiteilä
(jatkoa n:röon 14:ta.)
• V. •
Foorumilla toisensa tavanneet
ranskalaiset toverukset olivat siir­tyneet
suosittuun viini tupaan jat­kaen
olkipunoisten viinipullojen ja
ruusujen ääressä järkeilyään. Kes-,
kustelu koski nyt yhteiskunnan tule­vaisuutta.
Puheeseen puuttui Lan-gelier.
Hän huomautti, että on vai­keata
ennakolta arvata tulevaisuu­dessa
täyttyviä •tosiasioita. Mutta
kun inhimillisen yhteiskunnan men­neisyys
on osin tunnettu, niin, ei sen
tulevaisuuskaan saata olla täysin lä­pitunkematon,
yhteiskunnan tulevai­suus
kun on sen menneisyyden joh­donmukainen
seuraus.
— Esimerkiksi, perusteli lange-liet,
ottamalla varteen, etta työn
muodot vaihtuvat, etta orjuutta seu­rasi
maaotljuus, maaorjuutta palk­kaus,
voidaan olettaa -tuleva tuotan­tomuoto.
Toteamalla, • että teolli-sUuskapitälismi
tuskin sata vuotta
sitten astui käsityöläisten ja talon-;
poikain pikku omaisUubien tilalle,!
tullaan houkutelluksi etsimään muo­toa,
joka perii kapitalismm. Tutus­tumalla
tapaan, niillä "luhastettiiu
feodaaliset Verot ja rasitiibet, käsi­tetään,
kuinka tulevaisuudessa su­juu
tuotantovälineiden, jotka mei­dän
pätvinämipe muodostavat "ybi-;
tyisoniaisuuden, Inriastaminen (tai
valtaus), Kun tutkitaan tätä nykyä
toimivaa ^^Itaista valtiokoneistoa,
saadaan eräänlainen käsitys minkä-laisebi
sosialistinen tuotantotapa on
aikojen vieriessä muodostuva, ja kun
tällä tavoin ollaan monen monilta
näkökainnoilta tarkattu teollisuuden
nykyisyyttä ja menneisyyttä, voi­daan
todennäköisyydellä ratkaista,
onko kollektivismi jonakin päivänä
astuva voimaan, ei siksi, että se
olisi oikeudenmukainen •— ei ole
mitään syytä uskoa oikeudenmukai­suuden
voittoon — vaan siksi',' että
<e on välttämätön seuraus nykyi­sestä
olotilasta, kapitalistisen kehi­tyksen
kohtalokas johtopäätös. Otta­kaamme,
jos niin haluatte, muudan
esimerkki. Meillä on jotakin ko­kemusta
uskontojen - elämästä ja
kuolemasta. Erittäinkin roomalai­sen
minijumalaisuuden loppu on var­sin
tunnettu. * Tämän surkean lopun
nojalla voimme päätellä ^irstillisyy-den
lopun: näämme sen jo kallis­tuvan
iltaansa. Samalla tavoin voim­me
tutkia, onko tuleva ihmissuku-kunta
sotainan vaiko rauhaarakas­tava.
— Ei maksa vaivaa tutkia sitä,
vakuutti Coubin. Tiedämme loppu­tuloksen
jo etukäteen. Sotia on ole­va
niin kauaii kuinmailma seisoo.
— Ei milaän todista sitä, vas­tusti
Langelier, ja katsaus mennei-äyyteen
saa meidät pikemminkin Us­komaan,
ettei sota suinkaan muo­dosta
mitään yhtieiskunnailisen elä-;
män perusehtoja.
Langelier selitti, etta ihmiset ei­vät
aina ole dile^t Sotaisia. Niinpä;
ei paimöntölais-aikakausihakaan, jot­ka
lienevät olleet äärettömän pai-'
jon pitemmät kuin maanviljelyksen,;
teollisuuden ja kaupan aikakaudet,
mitkä seurasivat kehityksen välttä-mättomjrydestä
ja aiheuttivat heimo­jen
ja kansain kesken lähes alitui--
sen sö^tilan. Asevoimilla pyrittiin
vasta Itiöin hankkimaan omaisuuk-'
sia, • maa-alueita, naisia, orjia, kar­jaa.
Sotia kävivät ensin kylät,
sitten kansat, jotka olivat muodos­tuneet
voitetuista ja voittajista.
Rikkaufksiaan suojellakseen ja hank­kiakseen
uusia kiistelivät kansat
naapuriensa kanssa tärkeistä maan­tieteellisistä
paikoista, kunnes teki­vät
keskenään liittoja. Sen sijaan,
että oliavat kiistelleet maan aar­teista
rupesivat yhä suuremmat ja
suuremmat ihmisryhmät käyttämään
I VAPAUDEN KIRJABLTAMAT f
s Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille ilmottaneet h, -
= levänsä toimenpanemaankirjailtamat Vapauden hyväksi: ™" £
BEAVER LAKE, ONT.
COBALT, ONT.
FORT WILLIAM, ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE
THORHILD, ALTA,
COLEMAN, ALTA.
LEVACK, ONT.
Kuka on .seuraava?
TIMMINS
SUDBURY
SOINTULA
WEBSTER CORNERS
SALMON ARM
pUMBLANE. SASK.
LAPPI, ONT.
TOV. VAPAUDEN KONnORI I
^iiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiimiiHiiiiiiiiiiiniiiHiiriiriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu
maata hyväkseen. Tunteiden ja etu­jen
yhteisyys laajeni. Rooma uskoi
eräänä päivänä ulottuvansa yli ma­ilman.
Augustus toivoi voivansa
alkaa mailmanrauhan aikakauden.
Tiedetään, kuiiika tämä harhaluu­lo
asteettain haihtui ja kuinka bar-baarivirrat
tulvivat yli roomalaisen
rauhan. * Rooman keisarikuntaan
asettuneet barbaarit katkoivat nel­jätoista
vuosisataa toistensa kaulo­ja
ja perustivat täten uusia verisiä
isänmaita. Siten elivät kansat kes­kiajalla
ja siten pystytettiin suuret
europalaiset monarkiat. Suuret löy­töretket'
avasivat äärettömät kentät
europalaiselle ahneudelle. Valkoiset
vallat alkoivat kilpailla keskenään
eri väristen rotujen sukupuuttoon
lopettamisessa ja antautuivat nel­jän
vuosisadan ajaksi mitä-hurjim-paan
kolmen maanosan ryöstöön.
Juuri tätä kutkutaan nykyaikaiseksi
sivistykse&si. Vielä tänäkään päivä­nä
eivät valkoiset seurustele mustain
taikka keltaisten kanssa muuta kuin
tehdäkseen nämä oi^jikseen taikka
surmatabeen näitä jouköttain; Kan­sat,
joita me kutsumme raakalaisia­si,
tuntevat meidät toistaiseksi vain
meidän rikostemme kautta.
—vEpäilemättä tullaan vielä käy­mään
sotia, jatkoi Langelier. Mut­ta
mailmanrauha pn kuitenkin ker­ran
toteutuva^, ei sen vuoksi, että
ihmiset olisivat tulleet paremmiksi
— sellaista ei liene syy täi uskoa —-
vaan siksi, että uusi olojen järjestys,
uusi tiede, uudet taloudelliset Täit-tämättömyydet
padottavat rauhan­tilaan,
aivan samoin kuin ihmisten
elinehdot ennen muinoin pakottivat
nämä sotatilaan ja pysyttivät ne
siinä,
' — Juokaamme rauhan malja, lau­sui
Leclero ilvehtien, venäläisten ja
jaapanilaisten paraikaa taistellessa
mitä kiihkeämmin Mandshuriassa ja
Koreanlahdessa!
— Tämä sota, huomautti Lange­lier,
merkitsee suuria mailmanhisto-rian
hetkiä. (Näihin aikoihin astui­vat
bolshevikit ryhmänä historian
näyttämölle! —. Suomentajan huo­mautus.)
Venäjä oli; Vallannut
Mandsihurian, sulkenut Korean Ja­panin
kaupalta ja kurkotti jo kar-hunkäpäläänsä
kohti Japanin mehi-läiskekoa.
«Tämä on siirtomaaso­taa
» huomaiatti muudan venäläinen
viricamies. Ja nyt on jokaisen siir­tomaasodan
pääperiaate se, että eu­ropalaiset
ovat sen kansallisuuden
yläpuolella, jota vastaan Sotivat;
muussa tapauksessa ei sota olekaan
siirtomaasotaa. Ja siirtomaasotaan
kuuluu, että europalaiset hyökkää­vät
tykistön avulla , ja aasialaiset
taikka afrikalaiset puolustautuvat
nuolilla, puunliijilla ja tomähavkeil-la.
Saattaa olla, että nämä ovat
hankkineet itselleen jonkun piiluk-koisen
kiväärinkin, mutta se tekee
sodan vain sitä kunniakkaammaksi.
Mutta missään tapauksessa eivät
äiirtomaalaiset saa olla aseistettuja
eikä ohjattuja europalaisten tapaan.
Kiinalaiset, jotka käyttävät porslii-nikranaatteja,
pysyttelevät siirto­maasodan
säännöissä.
Mutta japanilaiset Ovat edistyneet;
He käyvät sotaa ranskalaisten sata-sääntöjen
mukaan, ja ovat paljon
edellä vastustajaansa tiedoissa ja si­vistyneisyydessä.
Turhaian esittivät vakavat peiao.
nallisuudet heille, että heidän pi-täisi
antaa voittaa itsensä ienropa.
laisten markkinain korkeampien etu­jen
vuoksi, kuten parhaassa hoiiJo!-
sa olevat taloudelliset lait edellyttä­vät.
Itsepä Intian varakonsnlilna
suostutteli turilaan heitä käramäätt
joitakin ratkaisevia tappioitamaal­la
ja merellä! Turhaan osoitti bi­le
tohtori Charles Richet luuranio-kourassa,
että koska heillä oli eteen-päintyöntävä
leuka eikä heidän poh-jelihaksensa
olleet kylliksi kehitty­neet,
niin oli heidän välttämättä'
paettava. venäläisiä, jotka ovat ly-hytkalloisia
ja sellaisina mitä sna-remmassa
määrin edistyneitä kult­tuurin
levittäjiä, mfkä näkyi siinä­kin,
että upottivat viisituhatta kii­nalaista
Amurjokeen. Mutta japa­nilaiset
eivät ottaneet mitään käsit­tääkseen.
Ja mitä venäläiset nyt
saavat maksaa Jaapanin-merellä ja
Mandshurian vuorisolissa, niin ei tä­mä
tapahdu- yksinomaan heidäa
oman abnaan jä raa'an Idän poli­tiikkansa
vaan koko Europan siir­tomaapolitiikan
tähden. He eivät
sovita ainoastaan omaa rikostaan
vaan koko sotilaallisen ja kaupalli­sen
kristillisyyden rikosta.
— Mutta jos japanilaiset voitta­vat,
ottavat he Ranskalta Taka-In-tian,
lausui Coubin huolehtuneena.
— He tulisivat siinä tapauksessa
tekemään meille suuren palveluksen,,
vastasi Langelier. Siirtomaat ovat
kansain vitsaus. Siirtomaapolitiikka
on barbaarian uusin muoto taikka^
jos niin haluatte, sivistyksen pää-tekohta.
En tee mitään eroa näi-denkahden
ilmaisun välillä. Ne oval;
yhtä. Mitä ihmiset kutsuvat sivis-tyksebi,
on tapojen nykyinen tila,
ja mitä he kutsuvat barbariaksi on
mennyt, tila. Nykyisiä tapoja tul­laan
kutsumaan barbaarisiksi, jahka
ne kuuluvat menneisyyteen. Myön­nän
kernaasti, että meidän tapoi­himme
ja moraaliimme kuuluu, etta.
voimakkaat kansat tuhoavat heikko­ja.'
Se-on kansainoiieuden penaa-te
ja siirtomaatoiminnan pohja.
: • Ja Boilly lopetti keskustelun to-teamallä:
•'— Niinkuin feodalismi on kapita­lismikin
sotatilaa. Suuret sodat teo-lisesta
herravallasta — niiden ajo­kausi
on alkanut. Kansallisen tno-tannon
nykyisen järjestelmän__aiKa-na
ovat ne kanuunat, jotka niaam;
vät tabat, pystyttävät tulhkaman^
avaavat tai sulkevat merkkmapatot
Ei ole mitään muuta kaupan ja leu
lisuuden säännöstelijää. Juunha^
hävittäminen on niiden taloudeU^^
ten-ehtojen onneton tulos, j^ssa a
vistynyt mailma paraikaa on.
Tässä selostus Anatole F«ncen
cValkealla kiveUä. i l n ^ ^ f ! . 1 ' is-tuksista.
Teos päättyy ^^ff^^^
kunnan kuvaukseen, «lu^f .
jatkaa kaunista ajatusleikk'^^^
'mikä ei runouden i^otiem^l
kaan ole-vähemmän melen^^^^
neukuin muutkaan u1.p.jet
tyk^t. Mutta se »«/'^^j'' j„o-irrallisena
kirjasena ^^^^fJ^^meksi vanhan Työmiehen i^o^
nubeUa. ^^^^^i^^.