Vapaus, December 29, 1953

              3 i v u . 2 Ti JS iii in Drx. 20.
( U Ä E Ä T D — Iadepefident-j;.abor
Organ of Finalsh Cahadlaos. Es-tablished
Nov. 6, I9n, Authorlyc-d
as 6€cond cjass inaii b y the Post
Office: De;palarnent,:C>t:awa;:> Pub-.
Ushed thrlce •»•eckly; Tm-sdays
17iUJ5daysand:Sa:!jrdayB.by. Vapaus-
Publ:sh:ns{ Company L t d . , a t 100-J02
BlxDvSi: W;; Sudbtlry; .Ont./X'afiada;.
TeJfjphonfea: Eusinefis Offict 4-4264
i-;d:t<ir.al C f . c i 4-42CÖ Managt-r
£ . SLi/:5i, Ed:tor V/. Ek}und,'Mai]irjg
AdVerusrnjj r a t ^ i upon äppIlcaUon.
Tranglation free cf char^e.
T1LAL'5HINNAT:
Canadassa: 1 vlt. 7,00 e Uc. 375
3 kk 2ii5
yhdysvalJolMa: 1 vk. 8 00 6 kk! 4 30
Suc^aiCfisa 1 vk. 8 50 6 ltk. 4.75
Mossadeghin tuomio
Iranin laillinen i i ä a a i l i i i - l f i i Mussiik-ch tiioni-ittiin J D u l i i n a l i i ^ v i i -
•^•kolla kolnu'k>i viiörkMv.-i vankila.m. "^am-iHa tiedoitcttun r t t a valhm-
«"kaappaiikscn tehnyt Zaliedin lialliiu> tini,tee. jo aMMU. m j a niin v^kiin-tuneek,':
i. e t t ä .-e on paattan_\t lähitiilevai.-iuule.s^a pi{leItavi^>.l "vaa-lei.
ij.sa" hankkia kanaan .-iimaiik.-en oIcniaN-^aololleen. \'aalit pidetään
4+n>nno]li-e5ti "rlenTokraatti-len" ?äantoien.poru.-lccUa. vain silla --pik-. <*-
"'"S?!:;
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
SITÄ
Kij j. OJavi Laine
Ranskan presidentinvaaleista
Jouluii n i f i k i Ran-'-,-'!"a suoriif-liii fire-filcntIn \-i.ih kiinnitti
-uurl.! huoaitoia tall.t puoifu \!ia/i! n "^sjiirt-t paivalt-hfk-t kirjoitti­vat
-Ilta pat-takaupalj,i j a k. i t k k i •hnv\u ]l\.a '•uure.iti kun
p.reisdf- n t i n p.uka^^Ui k;iyt:in n:än k i i . / i ' poliittinen taistelu, ^-tla oli
.«•uoritf-ttava kt)lrnMoi-.i^i .i,iii<\i\ - t a eniie/;kuin .-.latiin peru-Ui-lain vaa­lima
enemmistökannaiu- ijudtik- pre-idrntiile jonka a-iallincn tolrni
on "kiinniavi.rka " ilman iiiitaai* jialiirjnolli-ia valtuiikiia.
' i ä j n l e m a t l a yk-if> !'kohta.-<'i.min jjre-.denlik-i valitun yllatyi-miehen
, yJr".not,a.iTl K<f.( <'((t\ a ((ohau-tri o!enui-ia, me ^oimme
kuitenkin todeta i-.olnie .|i'nk-if- U i i ^ l a -/-ikkia: Ran-kan hal!it-f;van
luokan jjhaehdok.^- p,».r.ij.ni-teri J,.'io;el oi: nu;neitanyt kansanjouk­kojen
kdnnatijk'<n - i j n . i f i i S . i u i , . e t t e i hanf- n vahntaan-a «aatu mi­tenkään
laj-jiajr-Tnk-i. r . i u - - . i ! ' S : - ' - t ei-.at kerja kaikkiaan halunneet
j)rc,-,idenljk-i mie•^t.^ jok. i lioli- D j Ran-kan kansalhat.i iik- n n u : : -
tilaa, mika o n johflonmukai^i n a -eurauk-ena Ran-kan hallit-cvan
luokan ejjä-ran^kalai-e-la ;i-ennoiuimt.-e-ta \'hdy-valtain -olapoli-tiikkojen
hyväk.-!i. ' J ' a m a -elitläa htn. niik-i Ran-kan valla[)iirit jou­tuivat
lopulla luopumaan I.aniel-n ehfioktaiude<-ta. ja velamaan esiin
vdhemmä.n tunnetun senaattori ("(jtyn. joka voitti " y l l ä t t ä e n " presi­dentin
])aikan,
'iVjinen merkiileiianf.ava -eikka oli .-,e, eitä Ran-kan 5o-iaIi.stft
•; ja:- kommunistil olivat horjum;itta :lop.puun. asti yhteistoiminna.s.sa
Län. s i-.Sak-an a- e i - t a m i . s t a va-lu-l.ivan sOr,ialideinokraattiv;n presiden-tinchdokkaan
.Marrel Kdmonrl .Vaetjelen valiiv.mii-en hyväksi. \ae-fjclen
oli mone-li h \ v i n laheiia \fj;ttoa j a me rohkenemme ennustaa,
. että: hänen vai i n tan.sahy vaksi nvii(nJ(>;stiin Iit sozsialistieii ,j;i kommuni.s-':
. t i e n yhtenäisyys' voi- lähitulevien kuukausien .aikana- puhjeta- uudeksi
kanianrinlamaliikkeek-i, mikä \ie Ran.-kan uuddieen entinen '^uu-ruutcn-
a tielle.
Kolmas ja tärkein .-eikk.i on mielestämme lama: Juuri .-uoritellu
presidentin vaali osoittaa, etia Ran.-k;L o n ^yva!lk-en kan-,alli'-en krii­sin
kouristuk-iis-a — por\ a r i - t o n epa-ran'<kalainen politiikkaa o n
vienyt maan kan-^aili-en haf>ean j a no\r y y t y k - c n seka uuden ^Oflan-vaaran
tilantee.^^een - - multa tulisieluinen j ; i moni-^-a vapau^taisteluis-
.sa kunnostautunut Rau-skankan.^a o n ntniscmassa' y h d i s t y v ä n lyiivaen-.:
luokan' johdolla voimak-i. mikä pelä->t.ia maan j a vie ien uudelleen
S u u rva 11 o j e n luokkaan.
K u i n k a huonoon .asemaan ainerikkal;ii-,mieliset p()litiik()t ov:it
Ranskan vieneet, .se n;ikyy:ehk;iparh;iilen seuraavista tosiasioista: •
]}crmuda.<sa va>t-ikään iiidet},'-.'-a ' kolmen suuien'' — iCi^enho-werin,
Churchillin j a Lanielin - l;ont'erens-i->-,a Ranska joutui pe-rusteclli<-
en nfijryytyk>-en j a lia\aist\ksen kohteeksi. I.ehlemine luki­jat
muistavat uutisLiedon. jossa ken;oltiin, että, kun^ Laniel saapui
. . : l k T n v u d ä a n v hänellä jai-uerveluliaislausunto'' puhumall;! • t.a.skuun,
: sillä hänet työnnettiin ilni;in muuta autoon, joka vei Lanielin pois
antamatta hauelle tilai-iiutta lukea etuk.äteen v.ilini-l.imaaiu-,a jiuhelta.
' l ' o l t a o n . e t l . i Lanieli;i oli vastaanotania-.sa ni\rjs soittokunta - -
niuttii.se oli iliiieisest i: un hoit ta luit "-miten soitetaan •"Marseljeesia"";:
CViin •ylimieli--e>-ti kolidcltiin I/mitlia I l L - r i . u d i U i kokouk-e^-a. elt.i
luin tuli siellä poliitli-e'^tI ' - - . l i r . i . i k i i " . Mutta kuva.avaa o n , e l t . i J,;i-niel
oli valittamatta kuten • l e u i , t . a k ' - i \ieta\:i kunmas".
Riinskan l e h d i s t ö <.en sija.iii oli l;i-,ta i.n\oi-'<,irin'. K-.imeikik->i
'•Lc -Mfinde'" kirjoitti: - K a i k k i v i i t t . i . a siihen, etta Ranskan ja .in.t:Io-s.
i\ilai'«teM m.iiden \ . i l i s i s t a M i h l e i - t a on k(hitt>n\l satelliicetin ja
impcrialislksen \;dkm v,ili- e f suhteet". R.m-kan muut lehdet, aina
...kaikkein . k i i v ; M i n p i i n ; - '\
manlaisia inielipileilä j . i v . i l i i l e l u j . i.
Mutta Ranskan h.ivai>ly,s e i piiattynyt A iela t.di.inkaan. Parii-sis.
sa pidettiin JJermudan ktiiifereiivsin jälkeen Atlantin paktimaidcn
ncuvo-lon kokou-> j ; i > e n edellä Vhdy>valt; i in v.altio.-5ihteeri Dulles
häpäisi uudelleen 'Raii>kaa e^itt.unailä jvtlkik^e.^ti \ : i a t i m u k-en. etta
jos Ranska ei h u a k s y L. i n - i - ^ . i k . s m impeti.ilismm uudelleen . t s c i ^ i a -
niista. mitä Kuroo[)an .-irmeij.in sopimuk-en r.itifioiminen tarkoitt.aa,
j a jos Ran-;ka e i jatka ' l i k a i - t a ^oia.i" \'ictn:iniin kan.-,aa vastaan,
n i in Yhdy.->v;dloista e i tule enää " i u u.-lu.-t.i " Ran-kalle.
Kaiken läm.sii h; i\aisi\-luonloi^-en paino.-tiik-en*t.u'koituk-en;i oli
saada Ranska ali.stuniaan \ V . i l l Streetin -otaoh"jelnian kannattajaksi:
Tavoitteena oli se. e t t ä .-aadaan Ran=ka allekirjoittamaan-oman kan­sallisen
ikuolcmantuaniionsa s i t e n . e t t ä i s e ratit toisiMiiroopan armeijan
sopimuksen, mikä tafkoitaa L.msi-Sak-an imperialismin uudelleen
•aseistamista ja sitä tict.i kuolett.avaa hu>kkä\,-ulika i Ran^-kalle.
' l a m a n paino-tuk'.ci^ ed(.':-ä paann"ni'-tert Laniel uh toi^-ten por-
: v ä r i e n lailla..yhtä ;ni:)\-.r;usti niyniitailevä n v i t f i h a n o l i lierinudassakin
— ja kohta,-i siinä luomiolli-e- l i patiicioitislen kansanjoukkojen
' suuttunnik.scn.
rrcsidentin vaalii o-oitlaviit kuitenkin - e n . huolimatta h i i t ä mitä
poliitti.sta suimla.i presidentti Coty edust.ia. etta Vhdysvaltain ja Kni:-
lannin vallanpitäjät ovat p . t h a - t i erelu\neet luulle>-.ian. etta R.in^.k.in
kansa on kokoonp<inlu sa-n.mliti-i-ta loki»poks_\ i - t a kmn I.aniel ja
kiimjipanil. joita \ \ ' a l l ."stieetin.miehet \ . i i \ a t mielin maarin komen­nella.
j)ilkala j ; i hävi-M. \ . i i - t a pie-identni \ a a l e i - l a .si.iiiin -esu
makua >iilä. että suuri R.aiV-k:in k.iUsa. jolta on kuolenuitomat
vapaUi-tai.steUin perinteet, tulee kihitule\aisuudes>a vaatim;ian.'etta
se saa itse ina.irata kotoi-et a-i.in.-.t - ja -a.i tict.i nou-oc Ranska
entiseen .suuruuteensa.
j MjJ«a i''-JJjrif-iJ. M
Matti Mv)lwien, VAV.-:"<. Lukf (jir .
»r^iä s ' j ; j l i C - t . ' ) pL':tt.e! sa KraPiJ voj i Myös brr.t;Id.u-e: ic-oU .'juusmiehf l oh-
; j . v , . i r n - . . . ^ . . h . s l i - ja i..':a-^fc-;v..a:- '.at t a r j o } l a U n a n yntykÄtc-::, r . i a i ia
Ha/L-fi. y.KrjVj,rjU,.l-x, eik.-. - ; ; j : r n U i i - ^ K r u p p lyort-ä. h c d a t syijaan. Krupp
Kysymyksiä ]a
vastauksia
' L . M U O J K N T L I X I V A I ' A f ;S
I K>->>my\: ku.n/:u a:/c.^kiiiia lur,yi'
^ y,i. •lOi" l a h c i l a a i i j i l - i p a a .ti Yndv'-.-
v,i'-"o.h,u j.t rn.ic-n ai-.olcka.l.i l:iJ)j.'.-j.
•.o:daan otto» iui;.vaija'i.s'., Cari:;cJ j ' ^ -
'oi e-;n af ;sav ojaäJvi; J¥i(y h älii jii J: i :i .'^saii^
;da=asiaslav.tie:lon;.s:=-:Vapau.U<?.n lu'«f;
t e l i im Wash;n:^loni.sta, etta Y i i d y . ' - i rno^-iiijp
Valtaln^asukka^t fVo
todeiliiia^--laiijpja: tflUivä^
iutvk':f:n ••rjihh-.ukkfUi ijuoicslutfa-vrrujj.
a jniri(-i'.;i «ji Krujjpin• ttoJIi-
.•,.«u,'«!aiidi;i nojjca. -ja- festecton Jaa-j.-(
H miii( n *s,. jjuoltstut,t \'din
rj^i'.,:r,st.,M^ -..,k,us.s^ Ja .^aksnn -^.j,^^^ , j . . r . - ' . < . ^ t i teaia/.a. Pakibtan. K i u p p on l a h U M n y t P a -
tiikopuok-Ms M- hurilfMuttaa tnyOs ^ . . ^ . ^ oi. t a m o l v . - " ;,:s:a:.in ha! l.tu:'^en kavuoon -neu-ri,^
iantda.-u r.nsKa:a.s.a, I.eU.a. . ,j u^^j,, s^-man^ i ' i n f ^ : t a N^lc.- . o a a n t ^ .M .n.s.noa'Cja-."jy.v.. £ u a r i t -
d ^ ä i J • : : ; ^ l : ä S e h t a^
^Krupp:: )'akt\'iläaf;':i^^^^^
Bpäyjrali^
m a i c s a a 25 — 30 n i i l j . p u n t a a ja
knjii/p^;on-;3U
t a v i a p a a c m i a.
.•-.••Egyptl.-..Kmppin---intr.es5'it;.-E^pi-L5sä;
j •jtikaantiuvai v k ä h d e l ] ^
mc-:iv.n ykimömaan - £ak.-a{a.i;3!&
M I S T Ä I'AAO>r,VT?
— JA -
ANTOI s.\ LLT\
'5 .ttJ}/;!;;!*-;.!
iMkia, 'vpits. l a i s i a , ilalialaisia j ^^jg,^ a s e t e k n i i k k a , k u t e n t u n n e v . ' J a.
.su.;rtef)Ii.suud«Ti harjoittajia, joi- > .suhteuta r u n s a a ^ - : i l u k -
d<rn silmine AJfred Krupp on J« j (ju-naflaa
)iemai)>t tai^teluhansikkaan j.i | Va K k a v o i d a a n i i n p u h u a f'jr,s .^rj-,
turjkcc hc. t a ,.ar)iadl.i<in tienM-• h i t t u u t u n e i d e n •.alvontasopm^ u < -
vijtin :-larkeiUä .murki{ina-alu(:ilia
niin Kurcopas.sakuin •^: ja ennen r
kaikkea:— sen iilUopuolellakin.
K t u p p . c i : kuu'.\:-a!i tehUi.ilija.Vuivun
V a : ' a h a h i . ' i o A l f r t d Krupp
sen:27.artikla jos.sa:puhataan-Sak-
:san h i i l i - - j a - t e r ä s - t r u s t i e n . - ' h a j o i l t a -
mivsesia ku.tenk!n:nyt muodollises-^
i : l a y i c t . y , j a y k s i n t e i n A l f r e d K r u p p,
-Hitler-Saksan: .a-seKumng-as,'-. no.5tc-ctu
^u-^:\ \u '...rjo-. lian-i.-i kii:-i.';:tava-:- i ,
-..a/p^r. P,uio,p',aa h a a l i t t u a cr- i « a n operoi kai..:.<:a!la. mis.=a . e s u i n -
' • - neii-:;kuui:auaen, -kuluttua ;.'laillisen*';
A i n c u K i u p p liyva-'-,yi luonnolliesti
at^a-^^^joä^
v.u.'jk.-;'> •Zvurntaei-giii soI•aol•keut,een,,JOS.•-
^ a • • h ä n t t ; ' l i i b r t T i t t l ^ j ^ ^ h ^^
taan .s : n a t8pauk-e.-.sri, etta ni den j i v vuodeko.
arvo t l kohoa yli"kymm-^^nen dolla-
•J•ii;;^^:;i;•:::t.:':.V^
:, :Canada.'?-5a-.'oli'. .samanlainen. • .vaado.?,
voi.nlassa jo aikaj-crnmm.
JoiÄ^ak n tcipauk;i--a kun lahja:Y
&ryo'.bn yU^icynimeneft^odplla^^^^
t a kun j . i t a oi m^-msi l a l h a Ljif-mpcia
k u i n yk- i d-jlla!-!. ei l u l l v ole oen'.ty
: L a h j a p a k e t . r i j j ä a l l e 'oh.si m e i - k i i i u -
y ä l i ä a r i f t ö y s u i a : jp
ronga u l o t t i i y ä t ; ; u i k o m a t t : o m^
•i'e::,:-',^Lä2is;,e^^
• , , .• r.r^i. magna.ait:en .pelko:"Kruppm
•.anrieuicen ja koko ha- » "
•• .masta-;:^
•kuin^äihetelli^eksi/.':':.;; /:::-^
•h0i o^iViiJsuutöhta-ihä^^^
tarcavai iko.cävaksj.
\ }.±-,An kysyä, oliko K r u p p l n tuo- I I Y O K K A V S M A R K K I X O I I . l -E
rnitiÄeäUni-ri/il H iV Äly
taix-iite- . iu cie'tavii'<5r v:-iknvasti,Kyl-I -.en k u v a u t t a m a n imperialistien jy-
.1 rt ;,oi.i laJo.n jo. v a l i o me-I ran rynna.-tosta. "Pi-opagandan"
!:nTÖ.U';';ja-;ttcA::-äil';^
a ! an^ri-ra-r-^-an nalsijarjes-
'tc-i;iW:i:raiiiii3-;ii'ei-. K r i i i ^ ^
va, etta kysyrnyk.se.va on lahja — . tc'/.l''Uu-.<oI'Js-,. oii l a m a n j a i j e s t e l -'
|:äi)ä>i'.:: tärk:eitä-^.k
j K i - u p p ' h c i m i^
i d'..'-- l i i n u U i i icol'..tu.a=^nv.t;hen kaii->,'-a
|-;yap:iMt.e!;:Uiivä^
" v f i i b j ,^iäh i n n ä' ' R a n s k a r i ^ ^ ..•:VOi-'
:'i;iiakkä;3fö"'v0;£t^
O. V J A I S U r S P A L A U T E T A AN
^^•'/jKiimäL :-;knjpp: Oli .:;ii;yt;.;Vapaa;'mrto;v
Materialismi
kieltää idealismin
• £ c : a j a t u s f n . v a a r a , . e t t a : m u k a a a i -.
tcflli<;cn p t i o i c n , j a ylec-nsa t a j u n n a n ^ cu.,i;tva.-:i' jJiti n ; « t ; ' a jalOiilccn h<i- !
: k e h ; ; l i - : j : ^ t . ä ! : a h . t u u ; V ^^
ha-stelijöiUe .sanoitakocn, .etc- tiedot
•peru.stuvät p ä a a . s i a s s ä . - e n t ' l a n t i l a i s e cn
Manchester Guardian-lehteen.
:- Intia. Y h d e s s ä kahden "muun sakr
salaisen y h t y m ä n ..-Demagin • j a K l o c -
kner.-n kan.?-?a-. K r u p p rakentaa ' p a r -
h a i l l a n I n t i a a n t e r ä s t e h d a s t a , jonka
vUiptänhöksictulee-.l^
dessa. Tehtaanv rahoittavat Intian
hall.tus, maailmanpankki :(.USA.:) • ja
Saksan .raska-steollisuus •. .(Krupp).-
k e n t a m i n e n - K a i r o n IcHiLstolle'ja.ce-
: dol-.kenovat m y ö s , et;ta K r u p p i U a : O I IT
.51 sormensa'£Uunn:telmLssa rakentaa
u u s i . j ä t t i l ä i s . m ä i n e n .A-s-suanin pato.. -
• : T u r k k i . T u r k u hallituksen kanssa
n e u v o t e l l a a n - s i l l ä r i r a l : e n t a m i s e . ä t a , y li
.Eosponn. .: K r u p p i n t o i m c i ^ t i o-i teh­ty
piirustukset j a : s i l l a n ; Inr.n.^.ksi pn.
a r v i o i t u 25.m:lji-puntaa. -:i--;:-;::ita tu-j
h - : noin k . l o m e t n n p i t u . . . i .
E d e l l e e n : S y y r i a n k a n s i „ cn jo teh­ty,
sopimuksia - k : n e i d e n .viemi5.estä.
Jugoslavian, kanssa.-on .tehty laajoja
scpimuksia.-.: ja-':.Kreikkaan,. Ateenan
:p.ohjoispuolei!e, Krupp- r a k e n t a a nikr
k e l i t e h t a a n . .-r,':ela:%Amerikas3a K r u p -
p i i l a on t u u r i a kauppoja. Argent: i -
naan ja-, B r a s i l i a a n : c n . : J O n y t : m y y ty
runsaasti l i i k k u v a a k a l u s t o a - l a B r a s i r:
l i a n kanssa:--kaydaan.enttain.laaja-
EUuntaiHia neuvotteluja; ;N,i:npa- kerr
r o i a a n , e t t ä tri Schachtin, H i t l e rm
f m a n i s i - - h a i n , •.-;.-tehtya .-''vierailunsa"-
E r a s Haan ön uuden..•'Au- .India!':len-t
o h n j a n Brasilian- koneet- kuormitettu
f.- paaomi.t.. . . j i - . u . j j , y
loda• r/Kas -mies.-yks: . m a a i l m a n suur^
r:mp a .-lapiralMeja. : o i : ' i on rt--cr\e-;
•j.äV'jnas:ä/ammentaa; .7^Iu;.t.a--:r
ta.-:;iRn s h e k k i t i l i l l ä e' oteta loppu-ma::/>.
T.i:n j a te.-astcljta.c'':i peiii.—I :ua
; i-äm iasn-; err-^publ tll e;. :ma £\il maa • • kyi^yy:
-päab;m':a!r j^jb
t a i kahdella 'Suomen mr;rkoilla lu-;
fAini e; pelata kauaakaan. Täytyy
=1.3 o l l a j o i t a k i n tantemaitonna lähi­t
e i t ä . Englantilaisella taholla on
/A-ihjaiitu-julk/sesti?^^
.eduliisiri;'ehdoiri'-Jat^
•haueril ta ;:;v iilttoha^
j o l l o i n ' h a n .s;is.',kayttaa-, verorahoja
yk^lt j?i^iin • tä^rköilti
rnyos to nen "mahdollisuus c n hyvin
t o d e n n ä k ö i n e n : . i l m a n : U S A ; n myö-,
: t ä v a ; k u t u s t a .Krupp ei ohsi m i l l o m -
kaan:.nous£Ut.nykyiseen-asemaansa, j a
U i - A i n . sana pauTaa^ i k a p i t a l i s t i s i U a s u -
d e n m a r k k l n o i l l a v i e l ä k i n : n n n .paljon,,
e t t a ' . sö y h ä kykenisi suistamaan Kru:^'
p pm satulasta. Mieleen tulee siis
:ajatus, . r e t t ä K r u p p ' . -osaltaan -. l i i k u t -:
telee myös :• dollareitaj - fcoimn :Wall
-Streetm b u l v a a n i n a .:
M . t c n tahansa. Hitler nostettiin
. v a l t a an .keihaank-ärjeksi Neu» 0 3 i o l i i t , -
• t c a vastaan--ja t u o n - p o l i t i i k a n : tuhojen
• £ejira'ii£^eha.,-"m
haavojaan. Samaa', tarkcitu.':.ta.;var-cen
nostetaan nyt- v a l t a a n Adena-uena
j a h ä n e n siip.ensa .s*uojassa piileviä
mustia- . v o i m i a . - T ä h ä n - p o l i t i i k k a an
l i i t t y y e l i m e i l i s e s t i . K r u p p i n teollisuus-m
a h d i n . l a v im mainen kasvu,, j o k a on
h a a : t e : m a a ilrii an • • • • r a u h qini ilJe;:.
•Krupp:ri ,kohda.ilJi:er..öle;kysyihys-^
.markkinataist-eluista-tai,tehtaiden r a ­kentamisesta;
Pohjalle- katsoen on
kysymvs sodasta, tai.-.-rauhasta.:„,:
:P-;r,:
A A M . x A l L u \ T\
sisaan- • a s i u t t u s än
iiousiihlähkeo^eeh;':
:tääii:,:-'V7vV.|-;':.'.':: V •
•r.:?'^likii:o:V;s^
' • E ; i m e r k : > s „ M: :.>:a
puolen k e h i t t y : T i l s t a . . - : E l a v . a . . ' o l e n t ö ja
;ci. vichvoUul k u n o h -jo olemassa -mm
•tiiiVy;intt!Sriäiu;-;a;-K^ :ivp^hidstuk;
Se -iM^c; t:h j n i-i; h i t^
sanottu ulkomen, 'eloton' luonto Kn-i.-^-J .;t:;>'.i' kuku.MI vuoden niaali.,-
simmaisella rl,i\alia (lennolla t i d-',---Lum 4 p .M .sop.'mi.<.son, jo;5-a maui . -
:lut•:millklCänlai^taV.^^
\aui arlyvaisNydcn o m . n a i S L a u ju en- ' Kiuppm l,.-:.m.chet oin at nlle-s
i m m a i s t a aistinnan o r e i t i. Sen jal- ' ^ ' H ) O i M i u e t scpinu:k.-,cn h e l m i k u u n sa
k e o n e l u n r l U k c h i t t ^ : u i h i t e l c n :.,s-' J^L K i u : ) p t-e h e l a . i k u u n 22 p n ä
tinn.nn kyi^y. joka va^itclk-n. ni:d":i
elmnstorak enteen -. ia. herrnosvsteemm i
kehityksen mukaisesti muuttuu ta-j
.(.unnaksi..-. Jfis apina :oh:-.i'ani:r Inkr j
kunMt- i i e l j d n a j a l a l l a , j a l l e i - s e e i olisrj,
••ribussiit, -pystyäEfiiildpMvifJVm^^
k r l . i i i i c n — iluniMcn — . l.si '.mmi' \
v.ipii.T.,l. kajlt^.a kcuhrir.ojaan j.> . u i -
•nijanteU-aan-- ciku ..nnnallon-. Olisi vor^
nut.. k a y t t a a puhokiclta. . m i k a • oilsi
i)pru.=-ie(}Il .-esti o'duttanyt, h ä n e n t a ­juntansa
ke!iitj.st. i . T. i i vicla- ellei
-.'ipma o l i s i noussut takajaloilleen,'nnn-sD'i
j ä l k e l ä i s e n — ihmisen — o l ' s i o l -
::iii;ti Kariko:';:: li iiikuaV
katsca a l a s p a m ja sntida v s i -
kutclinansa silC.t suunnalta, h a n oi
o l i s i voinut katsella y l ö s p ä i n : j a ; . y m ­p
ä r i l l e e n cika Siis flioi \o.nut .saada
aivoilleen e n e m m ä n vaikutelmia.-kuin
n c I i j a l.Kamen elam s.na Se kaikki
.clisi- ijierusteelhscsti::h;dastultnnul. : i h -
m'i':en tajunnan kch. t y s t a.
T ä s t ä seuraa, etta tajunnan keiiit-ityinisellfc-
:'oii':yä-lftuniät&^^
•elimistorakenne. ; ja :sen . hcrjtiosy-stee--
iiriii' kciiitys;./.'. .: .
T ä s t . i johtuu etta a.ittcf Uiscn JJUQ-leP';:.
li Ph i tys-tai; i^t^
d el l a ä:-.- aineellisen pnolen- • kehi cys.,-- u i - |:
ko.steu olosuhteiden kehitys; ens.n |
ihiui-ttiiviitxtiilkplset^
muutluu.-a!nccllmen-'.:.puoii .,ja • sen. .j.rl-.],•
kcen.- -muuttuu - - vastaavasti - tajunta-,'
aatteellinen puoh.
N ä i n o l l e n luonnon kohity.vsen his­toria-
luijo.Mtau perust eellasesti^pohian'
nnnsanotulta idealismilta.
- • ' A n a r k i s m i . vaiko s o s i a h s i n i ' - - J .
V. Stalinin teosten cnsimma.sestä
osasta. j
^.•,Sopi^ikIksen'Siää>lö ifili;' lyhyesti seii-.
ra 1 -k j .
J. Knipj)->h{\ma:in h i i i ; - j :i
leiaKrji-ikkPol pvvvfiah 11 viiden VHQ-;
kuäi-jssa j ; i t ä td aikaa voidaan
r k;>!MU'!'.t -vuofiril i . Osak-krct
:n\v(!.ian |,:<!i.i i h j i l o i t i . n.
'i. Ivrupi)in i n i l i - j . i terasleh-t
n a t i r i u o d o s t c l a a n uudeksi ylvty-
, TOak.si, jonk:i Jiyvaksjvdt seka l i i t ­to!!
t t n i c i d c n i r u e l i s tjisviranomaisct
f t t a (hvtum!) niyos K r u p p m per-
Iiecii l a k i n i i c l i c t i siis K r n p p ilse.
:{ ."VI\^n;i;.i »lOila.: irtis.scldor-r
«.-a -'..lait (;\a K l i c i i i - I l u h r - p a n k -
k i .
- 4. K a k s i : troUisu-aslaitosla s i i r -
. r n a a n Kruppiii s i « i r c l l e ja\ .ser-
.; Uiitlo .(eli K r n p p i P e it-iellccn). N e l - :
j a n n n i t a K n i i ) p n i porhcuii j ä s e n tä
(c!i Krupp U'^c) saa kukin 11,000,-
(iOO.S;;Ksuii markkaa :(JU!in:550,000,-:
000 -Suonictv mar!d;aa kukinV. osakr.
keiden in.vynnistri.
K a i k k i muut teollssiiuslaitok-
- Kft . j a a v i i t K r u p p i n kasiin. Näi-
-: l i i n ; k i i i / ! u u i.suuriv maara erilaisia
• . \ i i t v k s i a . . k u l c n ; laivatetakoita,
holidleja, - maatiloja, konetehtaita,
e r i l a i s i a kevyen teollisuuden t e h t a i -
1,1 jne.
• (j, K n i p p : maksaa. e l ä k k e e t n i i -
don lohta iden 'vanhoille t y n l ä i s i l -
lt>. v i c l k a jaavat lianun . p a l v e l u k -
sHiisa. l"iakkciden suuruutta ei
oir tar'vcniniin niaaritelt>.
Vietnamissakin voitaisiin
lopettaa pitkällinen sota .
M luottamuksensa Ho C h i M i n h i n h a l l i - | o n ollut' kansallemme m a h d o l l i s t a mo-
: • .koukse.s.sa Wienissä, piti Vietnamin-i tukselle; j o k a koko V i e t n a m i n : a i n o a n a ;..b:lis:ida maann-oimat, --/oittiaa :.ka k k i
Rauhankomitean puheenjohtaja L e r l a i l h s e n a , h a l l i t u k s e n a nautti koko
: Dinh Tham .seuraavan puheen, j o s -[kansan tukea. M u t t a ranskalaiset: s i i r -
. :.sa. h ä n kuvasi Vietnamin•kan,san!:tomaavaltiaat_eivät luopuneet j a l l e c n -
taistelua siirtomaasortajia vastaan,] valtaamisen; . p a ä m a ä r ä s t S . ."Vaikka
sodan jat-cumisen syitä ja mahdcl-! R a n s k a n h a l l i t u s 6 kuukauden aikana,
Hsuuksia sen lopettamiseen, v . | maaliskuusta syyskuuhun- 1046, alle-
.',:: • . - ij k i r j o i t t i kaksi, sopimusta Ho G h i - M i n - . j neet voimakkaaksi kansanarmeijaksi
Sen jälkeen kun aselepo K o r c a r s a ; } ,m h a l l i t u k s e n kanssa,'ovat tosifsiat] T ä m ä on vapauttanut suuren osan
.solmittiin on V i e t n a m i n sota m a a i l - osoittaneet, että ranskalai.sten impe- maasta. Selvät tosiasiat todistavat to-
Vaikeudet ja -voimistua paiva- p ä i v ä l t ä^
K a n s a n : tukemina. paaa.siassa käyt-,
taen viholliselta, v a l l o i t t a m i a a n aseita,
taistelun karaisemina: V i e t n a m i n jou­kot
ovat antaneet. r.änskalai.sille j o u ­k
o i l l e , t u h o i s i a iskuja j a ovat-kasvar
: t & h £ k a n : ; ; k a ! i ä i v^
ma Inke, joka t.-^i.-iOin k-uvnsia""
•^ienyi-eih el lis t^-;-::;r^{T^k:i
myks.a, on euisriny- r-;.; orr^s-:
hie;.kiiukä-usieh'.öil:ä:;ft,. ':\S
rauhaa rakastahan riar.sa.i V
p y y d ä n saadi \ alittaa r,-in5k-.;
ys; t ä villerniri fe-';:^ydä
•tolliset ten^eisemme. ,•.-:..••
H y ö k k ä y s s o d a n jat.-ia.nur.tn v
m i n demokraattista tasa'.il-f3
'ftaan:::bii:.;^;aiheutfe
paljon. •:yähinkoa;.:btj;ä"^
'magnv-::hanitsevi^^^
;asan.;:()l:r' myönjiettäy^^ Stkiyat
voi:-ki!pa,iila:
i nieriät ystc-ii ."ktiri^^^-
^ k u u ! i b , t t ä m a t ia
j o i l l a ei enaa ole :n;-i;m.;!:scn
t u n n o n nppenariaan ja iO--^
, t ay a t : pj SA': n ' imperialjs tieh-;-
«ä, ; y i e t r i a m i h , spdähi^^^
voimlstamisiesta^
ta harvoja i hm .-la jo*ka
tola tasta .sodasta ja haluav^i s-s
i i r t p n i ä a e t u j a i i n . / : ; :.nielkÖn^
-Ranskän\:kansah^.; eri/'piiritä
v ä l t t ä m ä t t ö m ä k s i saada; aik^.ar
% n n e u v 6 t t ö l u t vVik
pettami.fceksi:::
man laajin: - Samanaikaisesti -kun
ttiallä-• kokoonnumme : : l ö y t ä ä k s e m me
keinoja: j a - t e i t ä ma.iilmassa -vallitse­van:
:jannitykscn-:lieventamiseksi.. r i e ­huu
-edelleen t ä m ä sota, j o k a . v a k a ­vasti
uhkaa, r a u h a a kaukaisessa .idässä
ja koko maailmassa.
.-: V i e t n a m i n kansan pakottivat :so-taan.
"kuten e n - kansainvahsissa rau-.
hankonferensseissa. aina • o n - korostet­tu;:
: ranskalaiset isnrtomaavaltiaat.
K a h d e k s a n vuotta • s i t t e n , : , elokuussa
1945, ^Japanin tappion- j ä l k e e n ; fasiSr
minvastaisissa-.:- vastarintataistelui.ssa
p a l j o n k ä r s i n y t kansamme -perusti.
Vietnamin, dem.okraattisen tasavallan
p r e s i d e n t t i : H o : G h i - M i n h i n - j o h d o l l a.
Vapautuneena: • siirtomaasorrosta se
Kiiltatuotannon
apurahaa maksettu
noin 6"0 miljoonaa."
Ott. i v a . — Vuosien 1948 j . i 1952
li.-ena \ i , d e n \u')den ai.-;ana m.ikset-flin^^:
caii%iäii;y
•kulta-kairantoyht
toapuiahaa kaikkiaan 59 9 8 4 164 dol- O . A I H . N MIi:5-Tr..N' T Y o T . \
a-
•^v5öp;;inikj>ec^sä-:^^^
• Lev Krupp.-.-'. • — Jonka mukaan H i t -
lo: myonsL Kiupp;!Ie 1943 täydellisen:
•v'ci-rvi^paurien - k' . : m o a i n i 3 C i . t a . mut-
K>V:::,täii&^^
* m a r e i k k i a etta .-Mfrrd K r u p i l l e t e r ä s -,
g;i':;:int!ipsak^
u t t a v . i ; \ a r a i juava: verottamatta.
:m:käii,;jLaH|Iw£^
^ :^;r i a::ii^nSt;i3:;eivl^
l-piiiiij:aV';/jy&
j:,^aJ-pieh:;:yoidaan
:irVKrtipp:!v:ra1i®
r i a h s t i e n l a r k o i t u s talla , menettelyl­l
ä ä n ei o l l u t : m u u k u i n yleisen m i e l i ­piteen
harhauttaminen ja:: a j a n - v o i t -
tuuden, ettei ivieras,-armeija, olkoon
miten - voimakas- tahansa, voi.^ a l i s t aa
kansaa, joka.tietoisesti j a y h t e n ä i s e nä
t a m i n e n h e i d ä n laajaa h y ö k k ä y s s o t a a I nousee, riippumattomuutensa - ja-;; va^-
Vietnam.in demc^raattista tasavaltaa pautensa turvaksi.
vastaan t a r k o i t t a v i l l e v a l m i s t e l u i l l e e n .
Loukattuaan-. useamman kerran - m a i ­n
i t t u j a .sopimuksia he r-yhtyivat suur­h
y ö k k ä y k s e e n joulukuussa :1946 j a pa-k
o i t t i v a t n a i n V i e t n a m i n kansan tartr
tumaan -aseisiin i s ä n m a a n s a lopullisen
vapauttamisen puolesta.
. S o d a n e n s i m m ä i s i n ä paivina l u u l i ­vat-
i-anskalaiset i m p e r i a l i s t i t , : etta - he.
vol5ivat;-lyöda • h a j a l l e - V i e t n a m i n de­mokraattisen
tasavallan : j a .; l y h y e s sä
toivoi voivansa -parantaa, sodan iske- ajassa . j ä l l e e n --pystyttää y l i h e r r u u t e n -
m a t haavat..-rauhassa- rakentaa maa­t
a a n ja :aloittaa:-..uuden elaman. ;IDe-:
mokraattisen tasavallan j a presidentti
Ho Q h i M i n h m johtaman-hallituksen:
vaikutusvalta: ulottui-;Vietnamin:-koko
alueelle, . s u u n i n - k a u p u n k e i h i n i - . k u t en
H a n o i h i n .-'ja--.Saigoniin, maaseudulle,
r a n n i k k o - j a vuoristoseutuihin.;:Tam-mikuussa/
1946 y l e i s i l l ä " v a a l e i l l a - - v a l i t tu
:sa. -Mutta. sodan kehitys osoitti, etta
he olivat laskeneet v a ä n n ; - Vietnamin
kansa - -on kansallisen i t s e n ä i s y y d e n,
rauhan, j a demokratian puolesta- p ä ä t ­t
ä v ä i s e s t i -; asettunut.-vastustamaan,
h y ö k k ä y s t ä ; - V a p a u t u s s o t a n s a kahdekr
sana vuotena -kansamme on yhä".lu­jemmin
kokoontunut demokraattisen,
tasa v a l l a n h a l l i j t u k s e n j a sen presiden-k
a n s a l l i s k o k o u s : - i l m a i s i •yksimiehsesti t m - H o Ghi M i n h i n ; y m p ä r i l l e j ä - h i in
Ranskalaiset siirtomaaherrat civat
olo - saa vuttanect. :.aset.tamaansa • paä-:
m a a r a ä . -Vietnamin : j ä l l e e n v a l l o i t t a -
mi-sta. j a sen Iisaksi he:ovat karsineet
vakavia t a p p i o i t a i puhumatta: suures­t
a kansanarmeijan tuhoaman-vtai vai-'
l o i t t a m a n ma.teriaalin;V'maarasta on
otettava huomioon; etta • kaatuneitten.-
haavoittuneitten tai vangiksrotettujen-upseerien
ja s o t i l a i t t en m ä ä r ä - j o nou­ssee,
y l i .300:000. - V i e t n a m i n verinen, sor.
t a on Ranskan taloudelle pohjaton
s ä k k i ; t ä n ä . vuonna nousivat sotame-not
n n n .valtavaan :sum.maan kuin; 600-
- m i l j a r d i i n - R a n s K a n . f r a n g i i n . •:-Jokai­nen
päivä,;jonka-; V i e t n a m i n -sota - j a r -
kuu,- merkitsee . : h s ä a n t y n y t t ä taakkaa
R a n s k a n kansalle.
...Gn.paivanselvaa. e t t ä . V i e t n a m i n de­m
o k r a a t t i s t a tasavaltaa: vastaah-:suun^
nattua-, h y ö k k ä y s s o t a a : k ä y d ä ä n väs-:
' t o in Ranskan kansan etuja. On ke­h
i t t y m ä s s ä Inke laman, sodan lopetta­misen
puolesta. jos.sa on mukana
: ..Korean aselepo, on ;!!sann.vi;Ra
ja- -. V i e tna m 1 n -'jK- ma a ii-ni-t n •-:
Taiiha a ra kastavien; liäii^
3i itä, • ^etta: V i e tn äiii m^ söia; Jiiila-p
e t t a m a ä n ja Vicinaiiun .•i\s,.;r.;s
kaistaan .rauhaiK»-.naistri.-nt';;
Aselepo Koreas.-j:' on ; ' rs
taVah-tö-d:i5teeii:'siitä.-'eUä; ,1^^
samvaliset kiistakvsymvkscv, ,vo-'
'rtit.kn;i's'fa .jneui^öMtluteiisir '..Mi
rauhaarakastava'- kan-sat- --^r
huolestunee : i a ; •et-tä:::;yi&i^
yhä'• k a r s i i ' •jiiimaAifi^b.y^
j p n k ä :4<6ht eeksl ;se, mi; joii tAJiiiuti
kassa j a mu- i a l ln ir..)aiiir.a~-a k
taan yha uus^a a a m a i.i suont
::kou-krcettisia tekoja. joi:kar,va:aiiv
m ä n sodan Iopcttami<:'a-j.i ra
neuvottelujen aloittami.^ta -Yiei
- k y s y n i v k s e n-ratkaisemtscKsi.
•: -Mutta- n-menkkalais-et-.impc'.-.
)a k o u r a l l i n e n i , , n - ' ' - l a J , s i"
..her;:-bja'-,/ja'tka;V^
:käansa^'^:Sieh 5 jälkeeni
laisten oh p a k l i o .«olmi.' Koiejn|
lepo. n ä k e v ä t he t.vyaN-tv:-:sel!a,|
Vi'ethärhiii--sQiä;.-^
-E}serJio\Ver- .la. • valtiosihteeri.
ovat vii-alliöesti lolikius^cr: - r,
, s i ä : ' s i i r t p m ä a h o n ; l | a :
TA^^sa taikoituV-^essa o'^ ^-^^Äi
:askeiiv:riiprminatt^^^
Iarin'v-iäy;Us'taäii,:-^^
335 miljoonaa dollaria V i . r r i ' ' ' ii
cläii'::tärfcpitulxSii
Yhd^.Svalta]C' - i \ ^iv> c •ci-' "
oh ä s k e t t ä i n l:a:.n>r P^ir
Hanoissa saadakseen r".kv"r: V.'a
feniii /isuuhiiit^äiria.^^
teuttamisen. Miksi : m" ---ia
i m o e n a l i s t i t o.soU'autu-..'' ;
k a i k s i lassa rikoHiSPSsa socs-^s^s''1
häiiSse-^bte^^
tpja:;;aseitleh::;j^
ja5-eWä,-die::seurat:^
PÄIVÄN PAKINA
Menestyksellistä uutta vuotta!
l a n a , limo.tti , kaivantommister.
Gcora:c Prudham t l - k e i t.im.
. E n . t c n 'ta*a apurahaa maksettiin
\T<:r.na .1949, .o.ikkiaan 1,2.569,14 i
d o l L i i i . i ja ^a•.lmmiln -»Uonna 19^2.
j t l n n niakscttti s i i m n n oh SJ8T 243
d o l l a r i a .
. \ p u i a h a n mak-ammen oi; \ h a e-j*,ain
dclleen kuytar.nos?a j t.i
p?Htib!"it5taäj^i::e
p i i l e e r a t a m t d u l l m c n . Snna ei k u l ­i
e n k a a n olo n n t h a n i h m e t t e l e m i s t ä.
Ä5iii;i:;:;:sc^:im
;iötitiii^eid|ii^|^^
>hyyäksyheet'";;;:^
•ei: t-amanM-vaiossa.-: ole, - S i i n a k a a n
-3>
kueroUik^ella'. etta • Tudoh"' jnioiueen j.L-cnilta nn .i.inioikeus k i c l l e l -
Mcrkillcpanluv.ia oti • t ä m ä : Mn.^^.-adt^yh juIi^tiMtiin .syylHsek.-i
niaanpelokiecn nuilia hänelle anncttiiii"\-aiii kolmcTt vuotltm van-
Vilatuomin. ' K o v i n hell.ikati-tä ja laiipitl-ta hommaa. 'ro?ia>ia hiDji-'
nolliso.Nti on. e t t ä Zaheciin hilluu-, ci ii?kaltanut teloittaa Mo.-Sadoghia.
•-Ocoska se oll.-;i tehnyt häiicslU ••m;irti\'yrin" kati-^anjmikkojcn .-.•ilipi.-iä.
-<Juuri hallituk-cn heikkuu- ku\ri-tuii Mu-Nadeiihin 'iic\a-<-a' tuo-"!
Jtiiossa. ' • ; - ,. ,
' , Mita taa.'; tuloe-ffani,<-a pideltäviin vaaleihin, . n i i n >iinä yhtey­dessä
ei 5 0 v i ' ' | i u h i k i tnitaaii demokratialta'. Muistettakoon, t ä m ä : '
jMoisade^h, 'joka' O" juuri iiiomitlii maanpetokiie.^^ta vankilaan, on
' 'Iranin hallii.sevan luokan iäsen. vkji kaikkein rikkain 'iranilainen.
lu-tajaa ^^elitlamalla. etta'ht.'_kuuii.\at la;ti(>m.ski; j u i l j i e t i u u n Tudeh
jUioktee-een. Selvää on. elta vaaiji-n aikatut. h)^ op-oö.iiiio- !<ehittyy
Ijiiin iinkaa\ak.-i. Zahedm hallituk.-:en kaikki noUltii-ot va-tustajat
jiili-tetaan lakkautetun '1 ude.:h ;^Ul.lueen i t-jr^-,-! la lehdian aani-oikeiideltor-
iiikN,. ku\.tawia niiiutm uut -tieto etta n u vafKiluiita
/ a i i e d i n haliilukn-n poliitu-i-ta \a-iu.-iaji.-i.i voidaan, toinen puoli
U'taa oikeuteen \a-taa-i)aan loijtak-n v t o k - ; - a '— y. toineii puoli
pidet.ian mieluaha.-e.-t. \ , i i n \a.u'!.n a i . i l i . - l c n {•>tii.-toeiia \ a n k i -
| i a|5i:iijÄg|J»^
Mo-adecihin fviomjon yhteyiU- .M ki!n*\y huomio niyi.i? siihen
•to_-ia.-iaan, etta Ur.tai-.i^Lv on paaiianyt akmiaa lUidelleen diplomaat-ti.-
et suhteet Iranin k a i i x - a— ja etta br;ttilai.-ei ja atnerikkaiaiset
•("iljykapitalistit ovat kuutueiseisa touhtisäa Iranin oiivrikkauksien
/ ' M u t t a hallituksen poliittinen paiiiosltis ei kohdistu hänen luokkaan'sa jakanhseksi. - - ' • <
1 — yaah Iranin työtätekeviä vh.^taan. ,HalIitiik>eri trtimesta ö n ' T i i - • ' - ^Mei,stä, Uintuu, etta Iranin k
nieksikiiliincitten (uivien aikana p i d ä t e t t y yli 2,000 poUitlista va?- n.ii^N*! k \ s \ i n y k « i - - ä.
kansan tahtoa ei ole,'vielä kuultu
J o u l u on- s i t t en sivuutettu.; k a i k k i n e
hyvine j a - huonoine .puolineen ja-.nyt
o l l a a n sen "paremmalla puolella". '_
J o u l u n aikana ..ollaan- s a a t u . ; k u u l la
paljon hauskan, r a u h a l l i s e n j a onnel­l
i s en joulun toivotuksia. Toiset ovat
h a l a t a .'::jutuuttanet;-:,-toiset.-; p uK
, m o i s k a u t t ä n e e t ; : : ; j o t k u t , h i e r o n e e t , ne-,
n i a a n -yhteen :ja-;kuka: t e h n y t ; : m i t a k in
"hyvaa tahtoaan" osoittaakseen.
K u i n k a ^ - p a i | ) n ; , n ä i s s ä vkaikissa;.-toi­votuksissa
o n - o l l u t ' " t o d e l l i s t a hyvää
tahtoa :ja -tarkoitusta- o n tuntematon
asia. mutta toivottavasti a i n a k i n osa
on ollut s y d ä m e s t ä l ä h t e n y t t ä.
H y v ä n tahdon ja rauhan rakkau­deksi
t u s k i n voidaan m e r k i t ä s i t a , etta
: j u u r i ; ; j o u l u n - a a t t o p ä i v i n ä : o n n i s t u t t i in
v i h d o i n valitsemaan Ranskalle uusi
, pr esi den.it 1, i t u n t em aton:; v a n h us;: R e n e
C o t y , : j o k a t i e t ä ä k s e m m e o n i R a n s k ä n;
- suurimman-pon-aripuolueenf'-radikaa-lisosialistipuolueen,
jcosen,
Rene Cotyn v a l i n t a presidentiksi o li
taysi y l l ä t y s , s i l l a kahdentoista edelli-s
e n : ä a n e s t j - k s e n : . a i k a n a ei•hanestä';:pu-h
u t t u vicla mitaan. Kaikissa niissä
o l i :Ranskan-:itaantumusvoiniie.n; yhteir'
s e n ä . - e h d o k k a a n a ' nyky i n e n . p ä ä m i n i s ­t
e r i Joseph Läniel, joka on tunnettu
amen.kkalaismielisena Euroopan ar­meijan
kannattajana.
T ä s s ä yhteyc^essä, lienee p a i k a l l a an
muistuttaa,:etta.koskaan ennen-Rans-taa
e n e m p ä ä kuin kaksi ä ä n e s t y s tä
presidentin-valitsemiseksi, mutta' nyt
•onnistuttiin s i m ä vasta : k o l m ä n n e s s a -
toista ä ä n e s t y k s e s s ä,
r- M i s t ä .lamä t ä l l a i n e n : kurittomuus
johtui, selviaa t u t k i m a l l a Ranskassa
t ä l l a - : h e t k e l l a : vallitsevaa y l e i s t ä mie­l
i p i d e t t ä . - . ,
M y ö s k i n huomioimalla sen, minkä.-
laisia-ukaaseja:Ranskan sai namusten
jakaja-sedalta juuri.: p r e s i d e n t i n v äa
l i en aattona. • —
^ I kan historiassa el ole tarvinnut tolmift-
- , . U S A ; n v a l t i o s i h t e e r i ; D u l l e s ' v i e r a i l i
s i l l o i n : P a r i i s i s s a : j a - a n t o i korkeimman
- o m a k ä t i s e s t i ^ (suisesti) :- maar
etta-Ranskan o n p i k a i s e s t i : r a t i f i o i t a va
Euroopan puolustussopimus — joka
e d e l l y t t ä ä Saksan';'a-rmeijan.iuudelleen
rakentamisen — tai muussa tapauk­sessa
seuraa tupenrapinat. '
Dulles ei nyt suorastaan sanonut
s i l a j u u n e d e l l ä m a i n i t u i l l a sanoilla,
mutta tar.koitus oli a i v a n k i r j a i m e l l i ­sesti
sama k u m mil-tä s i s a l t j y "tupen­r
a p i n a t " ' s a n a a n .
V a l t i o s i h t e e r i Dulles n i m i t t ä i n sa­noi,
etta ellei Ranska pikaisesti r a t i ­fioi
Euroopan puolustussopimusta m in
j o u t u u Y h d y s v a l l a : s u r f i t t a m a a n " k i ­pua
aiheuttavan uudelleen j ä r j e s t e ­l
y n ' ' . Hän viittasi ' U S A : n miehitys-;
jouk'kojen:-;poLs s i i r t ä m i s e e n •) j a - . t a l o u ­dellisen
"a \ain" katkaisemiseen; •
Dulles ja h ä n e n k ä s k i j ä n s ä USÄ:n
s u u r p ä ä o m a n i s o t pomot;iietenklnj.la.s-kivat.
että tuollaisella uhkaavalla
esnntymisella , v o i d a a n Ranskaii por­v
a r i t ja osa sosdemeja peloitiaa .suin
p am valitsemaan luotettavan Ameri­k
a n y s t ä v ä n presidentiksi j a s i t t en he­ti^
vahvistamaan Euroopan sotalutto-sdbnnitelman
Tulos oh k u i t e n k i n e n e m m ä n vas-"
t ä i n e n kum m y ö n t e i n e n . Ranskan
yleinen mielipide, joka on ollut kylmä
Saksan aseistamista ja kaikenlaista
uuteen sotaan valmistumista kohtaan,:-
nqusi e n t i s t ä p ä a t t a v a m m i n - s i t ä .vä.s-t
a a n ' D u l l e s i n uhkailujen johdosta.
T a s t a johtui, e t t ä . t u n n e t u n amerik-k
a l a i s m i e l i s e n : ,ja: E u r o o p a n : s o t a l i l t ö n ;
k a n n a t t a j a n presidentiksi vahtsemi-,..sai;takymmenta käyvän .M sr.
sesta ei tullut mitaan. ^ E i s i t t e n k ä ä n , ' s ? l ä n taakse, vaan siina on
v a i k k a viime v^ialeissa'vaalilain " r u k - i s u o r a a n vasten Ranskan/"''^••'-^
-kaamt>5en',;-avulla--esim.;:Sosdemit-jade
G a u l l e n fasistipuolue s a i v a t e n e m m än
edustajia:-:., kansalliskokoukseen . - k u in
kommunistit, -vaiikka kommunisteilla
oli ^ k a k s i n .kolmm::'kerrom;:enerrim
ä a n i a .
K i e r t a a k s e e n yleisen mielipiteen j l u n a i k a oli hj-via toivd*
turvautuivat R a n s k a n porvarit tunte- j )a jos r a u h a n voimat ka;"<--:-.i_'-'^
mattoman suuruuden presidentiksi' v a - ilmassa, Ranskansa." kaikissa t.^^
l i t s e m i s e e n . j a osoittivat siten, k u i n k a ] maissa., Aasiassa, Afrikas^;. j=
h e i k o i l l a o k s i l l a U S A ' n . s u u r p ä ä o m a n ! mantereella lujittavat lo."..-
p i l l i n mukaan tanssijat Ranskassa i s - 1 .-auhan tui-vaamiseksl. n i . n =.--'5
^"^•at. , . ' , j d a a n toivoa pian alkavan u'-d?;
Muuten ei asioiden kulkuun s u i n - i den muodokuvan todella oire-H
kaan vaikuta, m i t a a n se, kuka R a r i s - I m.aks: kuin ovat menne--' ^
kan presidentin'pukilla istuu, s i l l ä m i - , olleet, ' , ,. '
taan todellista valtaa ei s i l l a p a i k a l l a i Nlmpa tolvotamme'<in
o l e \ a I l a henkilöllä Ranskassa ' k u u l u ' s a n i h m i s i l l e ja yleensä k a ' . - - '
-kuV ästi;v:>niai n josifSRÄi-^i)?'
mielipiteen — jo':a ta?- cn siu
a e e i i - i ä r n a ; k^
sänjbiikkojen".^
a-merikkalaisvastaincjv -,
maititöh^'kanssa
t a puolustava.
Se m y ö s k i n on i r . e : k . ' : . i '^^
:täl:-ettäjEur^O^a i r ^
mäii;i:'i-atifipihih^^
helppo kysymys Ei sittc.'"-''-""J
kä5:ahleHk^
i c u i n k i ^ v i h a i s i a j ^^
.Sotaliiton ja Sak.san r-"-'^
s u u n r i i t e i n i ä n ' r a t i f ib
mahdollisuus piiloutua joi-.'-:ir, i-
:iiojen^;k|sttj^^
nelle horjuvalle porvarille rr.cr.r
iflstShSius^
o l i s i k i n halukas tottelen-.^."-n 2^
k a l a i s t e n suurporhojen '^'•''•''^•'-•f
T a i t a kannalta asioita '/r^-'"'-»
Olevan. Han-on v a i n muodollinen k o ­riste,
jonka suurimpana vaivana ,'ja
huolena oh erilaisten pukujen v'alh-telemlnen
p i t - : ln p ä i v ä ä.
• M u f t ä hjTin merkUtdVä oli volnxa-siihteiden;
jakaantuminen vaaleissa; Se'
ja,kansojen' v e l j e y t t ä pnal-^s}^-'^
mislUe OnneHlsta ' U u t t a . Vu/.V
maila keholtamme e n t i s t ä pa^''*
mm esiintymään ja tcim'lni3a:
han ,ja ihmisKiuinan 'hyrir.\^
turvnnmiseksl..-^ KUlkurS,