Vapaus, March 27, 1952

              •C.a^ai^k$fl!Uy''<-^ titUlepetiaaxttebcat
Qgjgm ;<of ?gftaatel> Oaiia<Uan&. ':.es-talbUabed
Kor. e, m7. Autborized
«8 JMCond class maU b7 tbe Post
OtOeO Pepartment, Ottaja, Pub-llnrMajv
and eaturdays ( 7 Vapaos
pQbllaliliiff Company JAd^M^rUXi
E3m £ L W<» Sudlmxy, Ont, Canada.
Telephonesr Business Offlce 4l<>ti04.
Editorial Office 4 . i 2 f ö / . Manager
E. Sutoi.EditorW.Ekltmd, Mailing
«ddresa Box Bodbnrjr, Ontajrio,
Advertisfn; rates opon appUcation.
TrtraiJSlation free cf ctoaige.
TILAUSHINNAT:
«Änadaaaa; 1 irk-7Ä> 6 Idt 3/75
YlidyaKilloJaaa:;»rrit ft^ie;Wt *30
Suomessa: 1 vk. 8S0 6 kk. 4.75
il st i
Ketoittaen"osastoja, aluet^ muita järjestöorgaane-jammeönulla
tavallaan auttamien toukokuun l^^ IJ pakina To­rontossa
jpidettäirä^
TUKS£2^VÄHEX
( CSj;n Icansalljsen Jicc^ kiertokirjeessä lausutaan:
merkit Viittaavat siihen, etta tuleva kongressi lulee
mtiödostinnaan paljon suuremrhak^^^^
scnunaf kongressit ovat qllcel ja kaikla valmis^ tehdään myöskin
siltä varalta. Kpkoushuoneeksi esimerkiksi on yaratlu Mässey-haali,
johon sbjpii 3,000 edustajaa. On
Maaflman RatUiahneuvoston johtavisb henkilöitä tjileeoiM
maan täfaäri konferenssiin. Kaikki nämä seikat lisäävät mielenkiin-r
toa konferenssiin ja tekevät sen arvovaltaisemmaksi. Samalla ne
velvoittavat meitä työskentelemään tarinokkaasti konferenssin onnis­tumiseksi.'
olleet edustettuina aikaisemmissakin '
m. Mutta meidän olisi nyt toimittava
j edustuksmme Hsääntymääri hubmattavasti
yapausyhtyy täydellisesti tähän toivömuk^
tosiasia on —.huolimatta lainkaan siitä "mitä sotaiset porvarit sano­vat—-
että mikään ei ole sen suurempaa palvelusta iCanadallc ja Ca­nadan
kansalle ktiin toiminta rauhan säil^ vä- ^
ientämisen ja kaupankäynnin elvyttämisen puolesta ''^ ja "län-
:^n(Bii'V välillä,
Palauttakaamme tässä yhteydessä mieleemme Harvard Yliopis
jJr^identin viime viikolla antama' lausunto, että 'rme käymme yh-^
dessä, me kaikin, varjon laaksosi
ätomiipommin käytön ja kolmannen maailmahsodah vaaraan. On
tietysti tot^ että C^^^
maASotaan ja seJvini^^
Kiliä vaurioilla; Mutta
mas sota syttyy, niin. silloin Canada ei ole enää niin ofjnellisessa ase-*
massa ettei sen kamaralla nähdä sodnh hirvittävien hävitysten jälkiä:
ijokaisehi. joka häluaa^^s^^^ ettei Canadan kansa joudu sodan jalkoihin,
':tiliisi^^^^^ rauhan, aseistuksen vähentämisen ja kan­sainvälisen
kaupan elvyttämisen puolesta juuri nyt.
Meille selitetään ~ jä monet pahaa-aaygstamaftomaj:;,rehelliset
Hihmisct uskovatkin siihen että,Cnriada voi autta^tkansainvJUisen
ascistunfiisen avulla; että fauha/on :pelastettä-
"avullai AIyösselitetUän>^ kuten tapahtui ^^^e^^^
CBC: n uutiskommenthattorm" tdhneÄta — ettK k)taH-fustelu
antaa työtä työttömille.
Kosti Vilen. Toronto. O n t . täyttää
maallsicuun 30 pnä, ensi sunnuntaina,
50'vuotta.
Tbdyoune onnittehtiiUh!
Ikirj. Peter Fryer Ollisuudessa väbientää.,työaikaa
5 miljodnaUa päivällä viikossa, joten
Lontoo; - - P ä i v ä «en JäUuen kun | vastaa mfljponaa työtöntä;
Britannian konservaUlvihallituksen ; Korkokannan korottaailnen kiristää
chsimmäinen h-s. Butlerin'bacljettiredelleen tilannetta:. Klckuliikeniiehet
fUitv.fyittui. i9* mMcUSoM, 200 $*aun. TiMia
"KAtJNIS VEEBA-
•suomalainen musiilcin ' ja huumo­r
i n tj^yteinen etokuva saapiinut C a -
tiadaan. ,.' ''•'•:}:
.Blokuva on SUOMr-PnillN, tuote.
Sen käsljkirjoltus on T a t u Pekkarisen.
Pääosi&Ki ovat: Anssi ^Nortia ja-Kalle
Viherpuu sekä monia parhaimpia*eio-kuvanäytteiijöltä,
kuten Uuno Laakr
SO, Bolf labart, Elsa Turakainen,
Hellman, y.m,
Mutta mitä sanovat tosiasiat? enemmän Canada'käyttää
rahaa aseistukseen "--jäascis^^^^
JulkaJstlin, seisoi seitsemää. r^iaoääL
kaivossnlehiä Icaivosaiikkojen ympä-i
rillä Kamesin kaivoskylassä^ Ayrshi-ressa,
Scotlandissa «ie jMttteliyat
Jalkojaan aamukylotässä, -odotellcsr^
saan -vuorpaan laskeutua kaivokseen
työvuorolleen. He olivat v i l i a i ^ uu­den
budjetin Johdosta • ei?kolsesti
leivän liinnan kohoamisen takia. K a i -
voskylissä käytetään paljoft leipää.
Vaimot täyttävät miestensä eyäslaa-tikot
pääasiassa voileivillä pälvällis-aikaa
varten. Leivän hlnnan^kohoa-minen
114 pennyllä, yhdessä muiden
hintojcri korotusten kanssa, tulee
merkitsemään huomattavaa elämän
•kiristymistä.-; ; ^ •'
Nämä kairosi^jichet eivät tarvinneet
pitkää aikaa mielipiteensä määrlttc-
; M i t ä hyvänsä puutteellisuuitsla Ber
vanilla lieneekin, persoonallisesti Ja
poIilttiseM^— h ä n ei ole vastaan a-seistautuniista
sellaisenaan, mutta
haluaa sen vähentämistä seUaisek^^
kuiri Britannian talous.voi kestää —
h ä h on asennoitunut puohieen sisällä-olevan
,voimaklwariyasenunistolaiM
*Elokwa on laulun ja musilkintäy- -lemlseen. He havaitsivat lieti sen.
teinen "Ballaadi Saimaalta". Sen
huumori ylitsevuotava Ja ellcä siinä
tapaa yhtään kuolleita Icohtla. Sen
äänitys j a kuvaus ovat moitteettomat,
"Ja sen tcrvahöyryn nimi oU
- ; • ••Prinsessa A ^
Ja parrulastissa seilattiin noita
Saimaan aaltoja"
Tämä laulu Ja monet muut, kaiku­vat
läpi koko elokuvan.
Elokuva esitetään Ontariossa huhti-toiikolcuun
aikana.;
•Elokuyan esityksestä huoIehtitP^
,muri Elokuvat.
minkä havaitseminen; mahdollisesti
Joilta i i n toisilta Britannian työläis-rylimiltä
vie muutamia päiviä kauem­min,
että se on väärä luokkabudjetti,
jonka tarkoituksena ei ole katkaista
Britannian kauppapulaa, mutta ottaa
rahat työläisten taskuista j a pahna ne
rikkaiden täyskuihin: Ainakin yhdestä
asiaista yklsmielishiä he palasivat työ-
\ ubrpltaan kotiin. Joukkokokoukses­sa
myöhemniin päivällä välivistettiin
heidän mielipiteensä*päätöksellä j u ­listaa
päivän kestävä protestilakko.
Unlo-osäston siliteeri tulkitsi' kaivos­miesten
mielipiteen seuraavasti:' "Tär
mä on kaivosmiesten •mleienosoltus
a- r M i i i i f c a « A v i » f fsen puolesta budjettia tule"hy-a
m U U I . »CUIUVAL ^ ^ ^ ^ lainlaatljakUnnassa; ^
l^yyäf f enlttst^ laaiuftomämmifa;! te-keixiään
uiidistuk6ia>^ sijoittamaari
varojaan uusyn koneisiin tai rnuihin.
Toryt kuitenkin: uskovat, että. työt- j Uikeiittoiseln ;jp
tfJnJiensmuri/lukumäärä t^
dyttämään .työläisten lakkoutumishä-
»lutp j a ettSr se antaa heille .mahdolli­suudet
torjua kaikki palkkavaätinjuk-
5Ct jar vieläpä: tilaisuuden palkkojen
alentamiseenkin. :.;.••..'- v-
-MYRSky ALAHUO.VEESSA
Joka päivä budjetin julkaisemisen
Jälkeen työläisten suuttumus j a jouk-kolilkebtiminen
butjettia vastaan o-soitti
kasvamien merkkejä. Kaivok­sella
kaivoksen perään työläiset päät*
tivät lopettaa vapaaehtoisen lauantai­päivän
ylityön. Kasvayan työttömyy­den
edessä plevat irioottorityölälset lo­pettivat
työnsä tuntia tai, kahta; en-'
nenimftf j a pitivät Joukkpkok<3?iÖen.
1 $|fdk4. ..päij^ '• iunlöhfisÖc^l^ 'täsuluslilk-
'£e"ideri, perheenemäntien,' e*läkieen-
'na^jttijain prm. edustajia k^ii!l^|aitk
maksta{ i j y i i ^ r ? ) ^ H 4 r j e^
''il
•f fti-
1
' i <*
i" rt
H'
seen — niiden rnyös täytyy Vä kulutustaan'jäsiäura'uksfe'ri^^^
että Britannia ja monet muut rasiakasmaät*'%sta\^:m^n^
, lienimän viljaa, lihaa ja muita tuotteita. Sota varustelu. Jonka sano­taan
antavan lisää työtä, johtaakin siis entisiä äkuuttisempaar työttö- -
••myytecn. •• • :
Entäs sitten se ''voiman avulla rauhaan"' tunnus, jota niin y i l -
?Jalti nykyaikana käytetään?
Selvää on, että mikäli me aseistaudumme "riittävän voimaniäärän"
saavuttamiseksi, samoin aseistuvat muut maat ja lopputuloksena on
se, että vuoden tai kahden ajan kestäneen aseistumihkaithpanjan jäl­keen
olemme jotakuinkin tasoissa toisten aseistumiskilpailuunosallis-ttineiden
maiden kanssa. Todellisuudessa on asia siten, että sodan-vaara
el ole vähentynyt; vaan lisääntynyt, sillä aseistumispaljouden
keskelle nousee aina sotaisia voimia, joiden sormia syyhyt tää halu
kokeilla mihin näillä valtavilla asemäärillä päästään.
'Meidän vakaa käsityksemme on, että seuraamalla "rauhaan voi­malla
ayulla''rtunnUsta mcjoudumme kansakuntana tuhon ja peri­kadon
tielle. jEnemmänkin, me uskomme, että kaikkien Canadan ja
koko ihmiskunnan parasta tarkoittavien ihmisten velvollisuus on pu­hua
päättävästi rauhan ja aseistuksen vähentämisen puolesta, että
saadaan uhkaava onnettomuus vältetyksi.
Tässä yhteydessii lienee paikallaan korostaa, että Vapaus ja CSj
eK'ät suinkaan ole tässä asiassa yksinään eivätkä edes pienissä ja
voimattomassa ryhmäkunnass;i. Tosiasia nimittäin on, ett* kysymys
rauhan säilyttämisestä ja aseistumisen vähentämisestä on jo muodos­tunut
yleismaailmalliseksi väittelyksi niin "isoisten" kuin pikkuihmis-tenkln
keskuudessa. Monet maatoval esittäneet virallisestikin, vaikka
monessa tapauksessa kovin ristiriitaisia ehdotuksia kansainvälisen rau­han
säilyttämiseksi jä aseistumishullutuksen lopettamiseksi. Onpa
"i^jesim. YK:n toimesta muodostettu erikoinen aseistariisumiskomissio-
;m, joka kuvastaa ihmiskunnan enemmistön tahtoa siitä, että jotakin
^on tehtävä ennenkuin tämä matoinen maailma räjähtää atomisodan
paloksi, jonka hävitysvoimasta ja -laajuudesta meillä tavallisilla kuole-
•\'aisUla ei ole tuskin harmaatakaan käsitystä.
Eikä tätä väittelyä käydä ainoastaan hallitusten \-älillä ja VK:^
puhiinjalayoilla, vaan myös laajojen kansanjoukkojen keskuudessa.
Me olemme myös täysin vakuuttuneita siitä, että jos maailman
kaikki kansat pitävät kiinni rauhantahdostaan ja painostavat "omia''
hallituksiaan toimimaan rauhn säilyttämisen, seistukscn vähentämisen ;
ja kansainvälisen kaupan eKyttämi.sen hyväksi, niin, mikään mahti
ei wi vastustaa tätä valtavaa yleisen mielipiteen demokraattista tah-
•• toa.
Toiselta puolen, jos tämä rauhantahto voidaan saattaa täytän­töön
siten, että kaikkien maiden a.<:cvoimia vähennetään yhteisesti teh­tyjen
suunnitelmien i)ohjalla. niin silloin voidaan keskittää maan
kaikki voimavarat siviilitavarain tuotannon lisäämisen luvaksi, mikä
avaisi bjvinvoinnin nousun mahdollisuudet, tavarain hintojen ja ve­rojen
alenemisen sekä yleisen yltäkylläisyyden ajan.
Xämä ovat niitä jx?riissyitä. joiden vuoksi Vapaus katsoo, ettäi
toiminta rauhan säilyttämisen, aseistuksen vähentämisen ja kansain­välisen
kaupan elvyttämisen hvTäksi on parasta palvelua, mitä me
voimme Canadalle ja samalla muiden maiden kansoille antaa. Toi­selta
puolen, meidän omat henkilökohtaiset etumme ovat \-älittömäsli
sidotut näihin kysymyksiin. Jos sotavarustelun ohjelmaa jatketaan,
niin se aiheuttaa kiextämättömästi elintasomme huononemisen ja lisää
työttömyyttä canadalaisille yleensä ~ ja suiirin osa tästä kuonnasta
lankeaa suhteellisesti puhuen siirtolaisten kannettavaksi. Ja jos tätä
•mlhen.-*'ii- -A^PJri ötltliti^tö VSTashing-'
; I ^ T t r « U U L U t f ^ I E l t t E ' ^ - . : r :
'4jnitineri"'kllpa;-ajörätsaistaja Char­les
E . Compton on rekisteröinyt itsen­sä
demokraattien ehdokkaaksi Yhdys­valtain
prcsldcntinehdokkaan nimit­tämistä
varten. Hän on ilmoittanut
ohjclmakseen: "Usko Ja laillinen uh­kapeli".
— Time, Chicago.
"TAANTUSIUKSELLINEX"
ON OIKEA SANA
Drew katsoo että Progresslve-sa-nan
käyttö (Progressive iconservatlve
puolueen nimen yhteydessä) on tar­peeton.—^
Olobc and äiall-lehden uu-tistarinan
otsikko, maallsk. 26 pnä.
MUTTA AMERIKKA
ASEISTUU KUITENKIN?
Kenraali ,?:fe^l PJ f :lti, p^^ajpi#l-noi
tännään, ettei {}än odpt^ IVcpäJ^n
hyökk^ s r t . t ] 4 h l t 5 l c v a t e ^ ^ sa, .jä|[
hän säitU»kbft&e»llri uB*3iaiWliö-'^^^^^^ . - ...^ . .-
kunnan Jäsenille "Meidän vallassam- dostaen suurimman _ Joukkovlerailun
nie^öirest^ä sodäri iAllfolnkiah
loinkaan e n n e n n ä h n e e t ; ' - i i • i ^ f ^
iRapitällstifict KÄomalehdiBt tekei äiJ
p ä r h a a i i S a ' : T ä l i e k ^ -Ifixäfs id
köyhempään väestöön tekemaä'irailiu-tustä.
Neljän-mfljöonäri .päl!V»pai-noksena
leviää' Daily Mirror Julistaa
sen "cl kovin ^iahaksl •: biidjetiksi;*.
mutta ty-öläiset eivät ole narirättäVlsÄ'
Ja. nekin jotka mahdollisesti saadaan
harhaanjohdetuksi elyät tule s i i ä b i e -
maän kauan. • ' • • • - • • i ' ' - ' -
• • /•ly.'.•'•
RUOAN HINNAT LENTOd>f.];;
Vähentämällä ruokatarpeiden tuki­rahat
160 miij, puntaan ovat töryt
päästäneet < ruokatarpeiden hinnat
lentoon. liClväh hinnan nous\m l i ­säksi
maksavat' Jauhot perinyä
enemmän paunaa kohti. Llhapauna
maksaa 4 pennyä enemmän, tee 8
pennyä Jariiaito yhden pennyn enem­män
kvarttia kohti.
iMuutaman kuukauden kuluttua t u -
lee rasva, voi. Juusto, sokeri, pekoni Ja
munat kallistumaan. Ja kun kansleri
oli tuskin ehtinyt ilmoittaa, että gaso-lllnln
hintaa korotetaan 7 hi: pennyä
gallohalta, antoi Road Haulagc A s ­sociation
kehoituksen Jäsenilleen
Tiostaa kuljetusten hintaa 10 prosen­tilla,
mikä merkitsee hedehnlen, kas-viksien,
perunoiden Ja tomaattien
hinnan kohoamista.
MILJOONIA TYÖTTÖMIÄ
Korottamalla pankkien korkokan­taa
2>.t: prosentista 4 prosenttiin; ot­tivat
töryt ensimmäisen askeleen tlel:-
•Nämä kaksi edustajaa, Mlbly K o i - lä, joka joiitaa miljoonien tj-ött«ipiyy-
B E V ^ ON J O « D O S S A :
Britannian työväestö Talmistäutuu
suiu-etti taisteluun työnsä, palkkansa
ja elintasonsa tturvaamiseksi.TUhan-net
Jotka pidättivät taisteluhaluaan
Lahor-hallitukseri aikana, eivät ole
halukkaat tekemään sitä nyt toryjen
:hyväksi;
Tämä uusi mieliala, virkistävä tuu-lahdius
Joka pyyhkäisee yU kökö B r i ­tannian
työväenluokan, tuntuu itsen­sä
'Labor-puolueen korkeimmilla por­tailla
asti. Huolimatta lehdistön suu-rimman
osan, mukana Labor-puolu-ecn
oma' Daily Herald, pbnriisteluista
keittää aMls^utiimlskymyksestä B e -
vaniri Ja Attfeen välinen; kysyniys
määräysvallasta, ;pn kamppailu käy­nyt
syvemmäksi ja väkavaniina
kerralla. Niin y o i ^ ^
ke^timmenV e t t ä ' 57 Labor-puolueen^
p a r l a i n e n t t i r y h m ä n ; jäsentä, johdon
kantaa yastiistaen; ä ä n e s t i toryjen a i
seistautximisohjelmaa vastaan.
Tämän liikkeen voimakkuutta osoit­taa
myöskin se, k u n Bailway Beview,
450,000 rautatieläisen äänenkannatta».
Aiistralian hallitukselle "voimnkkafin
protestin" niiden .tuontirajoitusten
Johdosta mitkä ön saatettu voimaan
Australiassa trudessa .ja
joiden yhdistys sanoo muodostavan
käytännöllisesti katsoen vientikiellon
•canadalaisia tehtaita vastaan j a a i ­heuttavan
"huomatta-.Ta vaikeuksia'"
iniille; iuudto^ Seelannissa on saa­tettu
^käytäntöön: samamuttotaih^ '^r:':f::s^'^m^mi
P i k k u ^ d i e oli ä i t l o f i ^
raamassa . f a ä ä s e r e m ö n ^ ^^
ripa:d palasi vihpalliita
ä i d i l t ä ä i i : "*«
•Muuttiko tuo tyttö i ^
" E i suinkaan... ^mT^
laista kysyt." ;
• tNo.::fcmiHhän:memV^^^
miehen kanssa ja palasi T
tuonnin rajoittaminen ktifo' 'Austra­lianakin;
Yhdistyksen varafire^jmt^
ti s;* A. MacKay-Sniith Isänöriut,
että, useat; canadalalsetTtdytäat ;övät
valistaneet enkpisproie^^/^edenyii
täviä tavaroita A u s t r a l i a n j ^ TJudeii
Seeljinnin markkinoita varten j a e t tä
liämä tuötteiet eirat kelpaa;'muuallei'
ja, kirjoitti viime Viikolla t o i m i t u s - - ^ ^ j ^ j^
palstallaan seuraavaa:
"Työväen'Xö^tajlsto 0^^ Jo kauan
sitten viefaaritunut. joukoista. E i ole
olemassa minkäänlaista epäilystä, et.
t ä jos y l ^ ^ ä r i e s t y s olisi toimitettu
n i i n enemmistö olisi antanut kanna­tuksensa
» bevanilalsille."
N i i n ypimakas oh t ä m ä vasemtoisto-lalnen
suuritaus, e t t ä erimielisyyksien
ratkaiseminen on siirretty toistaisek­si
k ö m p f p m ^ p ä ä t ö k s e l l ä . mutta ensi
syksynäjpidettävässä vuosikokpukses.
sa tullaan epäilemättä käymään vaka-va
kamppailu sotapolitiikan seuraami­sen
kannatta j ä i n Ja sen vastustajain
välillä."
sai surmansa
lumivyöryssä '•••)::\y./;-:'.yy[..
\ntn. — A i n a k i n 7 sähkötyöläistä
sai surmansa lumivyöryssä Itävallan
TjTOlissa lähellä Galtueria. Onnet-toshuus
tapahtui kun miehet olivat
korjaamassa sähkölinjaa. '
Poliisi arvelee, e t t ä 8 miestä pelas­tui.
Kuluvan talven aikana 54 ihmis­t
ä pn saanut surmansa Itävallan a l ­peilla
lumivyöryissä.
- ^"KSI «ELVA VASTÄts
- Mies palasi ^ashiiigtaijr
toi itsellään .pll^p k i i i ^ *
käydessään 'siellä inonissarjj
asioitaan' järjestämässä. •
siBllinen .tapaiis sattui
melsenä iltana, kun
tytön kanssa. Hän kertoi: -
• /•Kävimme, illallisella ja ^
simme halusin suuteloa ja tiSj»
läimäytti poskelleni."
"Sinä varmaan suutuit sjäi^i
ystävä. '
" E n ollenkaan, sillä se (
suora vastaus mitä sain släa
ni", tuli vastaukseksi.
— Tweedsmuir-Itansallispulsto B r i .
tish Coliiinbiassa käsittää noin 5,400
ncliömailia.-
Kirj. Harry Kaymond .
New York. — Älaaliskuun 12 p n ä oli
Pythian haalin Juhlasali tupaten
täynnä Ihmisiä, Jotka protesteeraslvat
Julius «ja Ethel Bosenbergille. — nuo­relle
juutalaispariskunnalle — "sala-lllttoutumisesta
Ja vakoilusta" lange­tetun
kuolemantuomion , johdosta,
jonka tjuömiipn toimeenpanoa Jie nyt
odottavat Sfii^ Ringin ''kuple^
Ipssa. .l»föin. tuhannen ihmistä oli s i -
säiiä haaiissa j a 500 pdPtti haalta li}-
1 opuolella.' itun
' .tili
Siirtomaaministeri
kieltäytyi vastaanotta­masta
edustajia
Lontoo. - - Siirtomaa-aslaln sihteeri
Oliver Lyttelton kieltäytyi ottamas­ta
vastaan kahta edustajaa. Jotka o-yat
kotoisin Englandin siirtomaasta
Kcnyasta, kun he tulivat anomuksen
kanssa jonka allekirjoittajina oli sa-tojatuhansia
.afrikalaisia. Tässä ano­muksessa
vaaditaan äfrikalaisille o i ­keutta
ottaa isoja siirtomaa-alueita
haltuunsa ja k ä y t t ä ä niitä; maanyll-
Jclystarkoltuksiin. kun näitä alueita el
olo ennemmin käytetty. Brittiläiset
viranomaiset ovat säästäneet nämä
maat valkoihoisten käyttöä varten.
suus, jonka Rosenbergin asian Ixy-
• v ä i s i ^ .iperustetto. s «ikeukiehr turva^^
..mlti)oailtea:on;JäsjBstänyti::j; K h
uvSfislologt-t!i£ary xVan Kileeok .syytti,
r e t t ä Bos^libets^iU^ l^n&etettn ^ j ^ -
«naotupmio .-.=0», "«JiäikällemätiQii; '^to^
inenpide koviUa ponnlstiiksUla.fK^
; tun.^amerikkalalfien järjestelmän ö|-
vkeMaturyan:.aias;!ii»plmiseiMi;-««'- | i
L Käinöittäen<^eclkoi5«tl!:ihuomic|t^
.Rosenbergien 7 j a p ^ n , ^jNa£ste^iKai|-
sain valiten ^ - r l J e m p k i a ä t t l n e n - L u t ^ ,
johon kuuluu.-naisjärjestöjä fö. m a a ^
>ta. -protesteeraa-sotahysteriatuömiotl^
vastaan j ä ' - v a a t i i - u u t t a «kuiilusteluä.
Tämä järjestö lähetti tervehdyksensä
edellämainitulle kokoukselle. :
JUUTALAISVASTAINEN
-Netv Vork. — • Kannattaen väitettä,
e t t ä tuomio j a sen toirheenpanp ovat
"juutalaisvastaista laillista murhaa-
Deinokiraattisten Oikeuksien Liiton
sanomalehtitiedonanto. Joka perustuu
D O L : n JManitoban Brandrailn osas­ton
hallussaoJevaan aineistoon, antaa
kuvan taustan muodostavista saman­laisista
tapahtumista, ulottuen "Drey­fus
juttuiin Ranskassa 1890 luvulla ja
Sacco-Vanzettl juttuim ^Yhdysvallois-sa
1920 luvulla. .
j Julius,,. ja^! J Pthel . Rpsenbei? . ovat
kaksi i nuorta amerikkalaista, jotka;
asuivat NeVr Yorkissa kahden ppiKähi
sa ikansiäa. joista Michael 8-vuotias
j a Bobbie 4^TJuptiRs; , > dpj^; ilxeiclfin
naimi^£f]j:^ep.o|1^"^Ike^!;?^ ^-^IS^Pi 'SjJ^
Julius *^ön' fuäAÄi' sii^aälJköi^nJi-sisial
•iN6w^ Vöritissa-. • VUonnä* l Uii
t ö i ä ä ^ ^ e l - ^ j l K ^ i p i t ^ i^nincy
t^^^^^^^0^''yjf^^^^ ' ! : l { ^ k o i ^
baW'Greengi£UsJn:'kät^
kal-i tj^ökmnppanuuden •;1949.-« Green-;
glas^/ i^idätÄtiitf * ^ t o u k o k a u s s ä ' ' ^ ^ ^
s3ryW(tjM_^a|c^P^^
ko^key^itletojen aQtemis^ta^^^ Harry
Goldhi: yäitteideii • perustieella;^ jKaKsi
kuukanttä'^"inyöhranmih 'Rirt^ jä'' D a ­vid
Greenglass sekoittivat Rosenber-git
Juttuun, sanoen Julius Rosenber?
gin värvänneen lankonsa "Venäijän
yakollurehkaaseen" aikaisin v. 1945.
, Tänä päiysnä Rosenbergit ovat
Sing Siiigiii kuolemantalossa, eristet-tj-
nä pojistaan. Heidän syyttäjänsä,
mistä". Siviilioikeuksien Kongressin! Ruth Gxeenglass, itsensä leimannut
kauas meidän; persoonallisen elämäm.;,
me ulkoipuoielle. Meihiii kohdistetut
vainotölmenpiteet tekevät ilkeän vai­kutuksen
koko Ajnerikän väestöön,"
'Rosenbergit ovat vedonneet asiansa
korkeimpaan oikeuteen. Liike Rosen-bergien
pelastamiseksi kasvaa Y h -
cfysvallolssä ja kansallinen oikeuk­sien
turvaajnislkomitea sahoo, että
"me öleapne vasta aloittaneet toimin-nanl^
• :W hallitusta/ tplml;^
maan, .Jt&ö^ määräämällä'(U)ider^"^^
lusteliih tai kieltäirnään tuomion'täy^
i ^ t ö ö i p ^ a ^ n . /KajiUd ^ikii-jeefl s^^^
i ^ a n ^ ^ t j a päät^^a;'^'e'linaf' j ^
imusta tuetaani; tulee lähetfi
..tääijo^pitlei^la; Hi^; ExCellencji Tlie
"Äonoataläey W o o d ^ i - j i i n b^
USA. r: 100|^We]ilirigtOTj{.St.,, life
ö^tj.i.tft^t^*töi » e s i d e n t t t r - . i r n m ä r - . nOs- Ä l f t s l s t a suoraan tullen oliä
t ä n y t .vain "kolme/ndj^ '
Montevideo; —j Vaikka TJajj
hallituksen Jkielto Amerikan
rauihanlibngresslä vastaan oniij
leen voimassa, niin siitä; hBoli
on täällä, pidetty lukuisia
jolliin' ovat osallistuneet läai»
saapuneet 300 edustajaa. Eri Jai
edustajistoihin kuuluvat inteMs
Iit, naisjärjestöjen edustajat, E
nistlt j a nuorison edustajat (jratt;
taneet mielipiteitä ija kokennä^
keskenään ja kertoneet, raalaa J
telusta maissaan.
: Tuhansittain kirjeitä, sähkötä i
postikortteja saapuu hallituin
kaikissa, niissä esitetään Taai
e t t ä rauhankongressin pit<Äi£it|ii
lee, .peruuttaa. Sekä Uruguaji \
toisten maW
ty^i^V. .pv4t"yi4r^ilieet hallitulcsaj
ssnte^ pMutheillaikonsressi^^^^
lein ' johdosta.. • /
!;: k i i i i Ä a -"vaStea; monien|to
bri Viilut tpääistä tänne 1
g r i s a h ; oli-' i n ä ä r ä kbkbontua t
•imn,;;seiuraavä esimerkki': ArgoSl
lais«i .edustajat,. Jpiden;?m^i
johtaja William Patterson sanoi:
. "Tokyo Rose. Axis Sally. Ezra
Pound — kaikki ei juutalaisia — sa­moin
kuin amerikkalaisten sotilaiden
j ä kuuden miljoonan juutalaisen
cnurhilh osallistuneet tullannet natsi-pyövelit,
ori armialiäettu 'Jä päästetty
vapauiteCTi. tai sitten "on heidän tuo^
Olionsa alennettu' riilnimiin. Sitävas-tolii
lithel j ä Julius Rosenberg tup-^
mittlin yalehtelijaih Jä vääränvälän
tekijäin todistuksilla kiiolemaän säh-
! kötuölissa rauhan ' aikana, mikä' on
haatuaan ensimmäinen tapaus Ame,-
rlkan historiassa."
vakoilija, on vapaana kahden lapsen­sa
kanssa. Hänen 'miehensä David
tulee 'Vapaiitumaan kahdeksan vuo­den
kuluttua, y .:
. Ethel Rosenberg sanoi Slng Singin
vankilaan saavuttuaan:
"Me olemme törkeän poliittisen te-ko55'
ytteen uhreja. Me yritämme
omalla tavallaa^e todistaa; s j y t t ö -
myytemme. f Kuitenkin toe pyydämme
Amerikan ihmisiä huomioimaan asi­amme
poliittisen •täri£eyden'^'ja tule­maan
vineidän avuksemme. -Puolisoni
kanssa olemme vain kaksi ihmistä.
nage ja Achlong Oneku^ Kenya AI-rikan
Unionista, osoittivat puheissaan,
e t t ä Kenyan työläisten keskimääräi­nen
kuukausipalkka on$5.32 <38 shil-llnglä),
e t t ä "maan varsinaisten asuk­kaiden
reservialUeet", jotka Britan­nia
on Järjestänyt, ovat ylikansoitet­tuja
Ja äärimmäinen ryöstöviljelys pi­laa
maaperän.; Lakien mukaan af.
rikalalset on kielletty käyttämästä
viljavaa maa-aluetta, jota ej ole käy­t
e t t y j ä on säästetty vain ^•alkolhoisil-le
slirtolalsUle.
Simpson Co. Ltd.
myytänec yhdysvalta­laiselle
yhtiölle
Toronto. — Täiillä on Ilmoitettu.,'
i,että Robert Simpson Co. Ltd., toinen !
Canadan suurimmista osastokaupols- j
ta. tnltanee mj^jTnään jättlläismäi-1
jellc yhdj-svaltalaiselle postitilaus-!
I korporalionlUc. Sear.v Roebuck y h - |
r tlölle. jonka päämaja sijaitsee Ohlca-;
} gc&sa... '« ' \ ;
1. Mainittu yhtiö omistaa *631 kaup-i
pa.i 47 valtiossa. 4 latinaualseäsa I
• .\merlkassa Ja Hawalllla. j
teen, kuten entinen Labor-hallltuk-sen
mtaisteri on radiopuheessaan sai-nonut.
Jo nyt Britanniassa on suun.
nllleen 400,000 työtöntä Ja osk-äika-työ
tekstiili-, vaatetus- j a metallite-
Canadan unkarilaiset
kehoittavat tukemaan
rauhmipyrkimyksiä
Toronto. — Viime viikon lopulla p i - |
dettiln ainakin seitsemässä Ontarion '
kaupungissa vuosien 1848—49 itseriäi-sj-
j-ssodari 104. vuosijuhlaa Ja vuonna
1M5 tapahtuneen Unkarin vapautukr
j sen 7 vuosijuhlaa. Näihin julilatilai-
H suuksiin osallistui yU 2.000 Canadan
; unkarilaista.
•Näissä juhlatilaisuuksissa hyväksyt­tiin
Canadan hallitukselle osoitettu
päätöslauselma. Jossa 4,OC0 Kossuth-järjestön
Jäsenen ja kymmenien t i u ;
hansien muiden Canadan ukrainalais­ten
nimessä keholtetaan hallitusta 1
':iac:ssa tukemaan aseistautumisen j
vuhentämlsesltyksiä, koska aseistuk- {
sen vähentäminen on ainoa tie rau- j
haan ja kansainväliseen yhteistoimin­taan.
mutta täriiänf^jutun merkitys ulottuu
McGratKijler TVashingtoniin, D- C
I i i ' i i i U - i V . •V
Tnnr^ . . :.• • Q|; 1 i
pi^^psai kansallistetun,
icanä^atiäisten^omaisiUiiden
|tori?äöf;f :',;;••;':.,':•.:::;:,^:v,/^^^^
j f W ^ ^ r i i ? U l k o a s ^
m ö i t t a ä / e t t ä Canääa' öri; yhdessä TTli-dlstyrieen
Kuningaskunnan hallituk­sen
kanssa esittänyt Unkarin halli­tukselle
vaatimuksen Unkarissa ta­kavarikoitujen
canadalaisten omai­suuksien
pikaisesta j a r i i t t ä v ä s t ä kor­vaamisesta.
Kummatkin hallitukset
ovat samalla pidättäneet itselleen
kaikki kansalaistensa oikeudet taka-,
varikoltujen omaisuuksien suhteen.
Kysymyksessä ovat ne kiinteät omai­suudet,
jotka on.kansallistettu viime
helmikuussa annetun dekreetin perus­teella.
•;.;.
viipyivät matkalla kolme päivää, i
ka: rieidänioli.pakkb kulieä
'Pftä^i^^ j ^ Braziilan kautta, i
mpin .'ovaV' "'mönfet muut jotf^
ktSSemaan ;'ptti!clä -•kiertoteitä.
• Huolimatta kalkista'yaikecfcisijl
, yalridtpÄeiipifels^ Amerftah
•.idieri;'.:raulianilTO^ tiite^;;:ltiji |
maan taistelua rauhan pnoiesta.
Aneurin Bevan r.
sairastunut '
Lontoo. — Ti-öväenpuolueen vasem-mtstosliyen
johtaja Aneurin Bevan
on sahrastunut Ikurkkutautiih. T ä s tä
s j y s t ä On p e r u u t e t t u ; ' h ä n e n pidiuja-matkansa;
Hänen tarkoituksenaan oli
puhua lauantaina Wallsendissä.
Päättivät yhtyä
autotyöläisiin
Fort William. — Huomattara
mistö tääUä olevan Canadiao
and Foundry Co. työläisistä
United Automobile Workersiin
niisen puolesta.
Äänestyksessä, joka toimitettlini
tauia. annettiin UAW:lle 952 i»
tematlonal Association of
sille (AFL) 230 ääntä.
Käsikranaatti tappoi
8 japanilaista
Sendai, Japani. — Täällä sai
mansa kokne japanilaista fanoca,
neljä loukkaantui kun
amerikkalaiset sotilaat; harjoil
heittivät käsikranaattia.,
neen iääikranaatin sirpaleet
vat kysj-myksessä olevat Ji
FÄIYÄN PÄ^im
Meitä on asialliseHkistettu
aseistumiskilpailua jatketaan niin pitkälle, että se johtaa uuteen
niaailm.insotaan — kuten kaikki aseistumiskilpailut ovat aikaisem­min
johtaneet ja tulevat aina johtamaan — niin silloin ei enää ky^iä
sitä kuka lähtee vapaaehtoisena merentakaiseen rintamapalvelukseen,
sillä varmaa on, että siinä kahaLissa me kaikin joudumme sodan jal­koihin.
Kannattaa siis toimia rauhan puolesta yhdessä toisten rau­hanpuolustajain
kanssa.
Isot pojat sanovat, että sanoma­lehtimiesten
palkkaan kuuluu luori-talsetima
lukijain keskuudesta tuleva
arvostelu.
Mainio Juttu! Rehti, avoin ja o i ­kealle
tielle, toimittajia, ^-etävä luki­jain
arvostelu on Jotakin n i i n arvo­kasta,'
ettei mikään muu voi ottaa
sen palkkaa; ' ^
Rakentavalla arvostelulla, mls£ä
osoitetaan virheet seka se hilten ne
voidaan ja pitää korjata; on >iiteistä
asiaa edistävää huolimatta lainkaan
siitä kuinka terävästi tai ankarasti
se esitetään.
Luomiolllsta tlet^Tstl on, että! tällai­nen
rakentava arvostelu voi sattua
asianomaisiin erittäin kipeästi — ja
sitä kipeämmin se sattuukin, mitä
oikeutetumpaa ar\-ostelu on. Kukaan
ei välitä mitään nimettömistä hauk­kumakirjeistä
ja n i i h i n verrattavista.
Jolta toisinaan työ^-äenlehtlen toimi-tuksUn
tulee, mutta erikseen on se
kun pannaan sormi kipeän palkan
päälle Ja sanotaan, e t t ä "tuossa tar­vitaan
sellainen tai tällainen leik­kaus".
T ä m i ori Juuri sellaista itse-arvostelua.
mitä tarvitaan ja mitä
ilman el työväenlehU voi v ä l t t ä ä niitä
lukemattomia salakareja. Jolta sen
edessä ^ött-r-fRiriottakoon myös sekta.
e t t ä iällairieh rehti Ja asiallinen ar­vostelu
ei suinkaan aiheuta "pahaa
verta" lukijahi Ja toimituksen välillä,
vaan sitoo j a yhdisiää ne e n t i s t ä l ä -
heisenjj^tai tblnen^tolsUns^'
EsimerSti^sUtä mitä ylläolevalla
tarkpitctaäri.'^ Voidaan lainata a l l e t o -
Joittaneen vastikään* Wliltefishlsta,
Ontarlosta('eräläJtä farmarilta saa­masta
SLirjöestä, m i s s ä oli m ä a l i d c 18
p n ä ilmestyneestä Vapaudesta sak­sittu
leikkele j a sen johdosta joitain
kotoisia retmamuistutuksia.
Mainittu uiitistietei oli kokonaisuu­dessaan
seiffaava:
'THelsin^\y— Kaksi suomalaista
nuorukaista i^otkasta on tuomittu
Neuvostoliitossa kolmeksi vuodeksi
vankeuteen.
"Nuorukaiset lähtivät viime kesänä
Suomenlahdelle ja heidän uskotaan
joutimeen tuuliajolle ja ajautuneen
Neuvostoliiton aluevesille."
Tämän —j.selfästl prppagandaluon-tplsen
Jutyri^hohdosta — ylläviitattu
rarmarilukija kirjoittaa mm. setiraa<^
vaa:
«MistUiim lähteestä Vapaus on
saanut täUalaen NenrostoIUtto-vastalsen
Jntnn palstoilleen. Oli
miten oU, mutta lämä on sitä"via­tonta'*
valkoisten propagandaa
jossa askpmusten perusteella tah­dotaan
asettaa Neuvostoliitto l u ­kijain
silmissä väärään .valoon.
" E i mikään maa, NenvostoUitto
sen paremmin - kuin mautkaan
maat. pidäi rikoksena sitä, että
henldlö tai henkilöt nqrrskyn tai
konevian takia ajaatUvat sen ran­nikolle.
Minä en usko, että Neu­vostoliitossa
tuomitaan syyttömiä
Ihmisiä vankilaan... . .Jos heidät
on täomittu näin pttkSItsl a^kst
vankeuteen, niin he ovat varmasti
»yyllistyneet johonkin.TTikokse«p,
eivätkä ole vain tuuliajon kantta
Ncajovtoliiton vesilie joutuneet:..-.
**>Unnn käsitybsenrnrakaan-ei
tällafsia Suomen juttuja' tarvita'
Vapauden palstoilla. Eikä tässä
kelpaa puolustukseksi Mire UOml'
tnksessa, sillä niin kiirettä ei saa
«lla, etteikö ajattelemaan e h d i . : .
"Minun käsityksail mukaan täl­laisena
aikana on Vapaudessa uu­tistenkin
suhteen oltava entistä
varovaisempia, ettei joudnU por­varien
perässä propasohnaan yh­dessä
Wall Streetin kanssa." '
Oikein, ajankohtaisesti ja palkal­leen
sanottu, toveri Vapauden lukija!
Se. Jos vastaavan toimittajan kor­vat
tuosta punoittavat, kuten ne epäi­lemättä
tekevätkin, on vain osoitus
siitä, eitä tahallaan ei tällaisia
"käenmunja" öle lehteen päästetty
—tnutta sellaista huolimattomuutta
se on. ettei s i t ä Arolda millään puo­lustaa.
Selvää nimittäin on, että
missään maassa ja vielä vä
sosialismin maassa; ei ketään 1
pitkäaikaiseen vankilaranga
sen vuoksi, jos h ä n on joutaaot \
lomassa tuuliajossa sen alue
Ylläesitetty juttu olisi tletjsti'
haudata allekirjoittaneen Ja
omaisen Vapauden lukijan viL
"ykäitj-isasiaksl" — Ja '
pinnallisesti: katsoen näjttänp.'
van h>-vä^ä "oortelissa". MaJ»
sesti voidaan sanoa, että yaffl_i
harvat lukijat feimnittivät'
huomiota t ä h ä n seikkaan.
Mutta- vllcä onkin juuri s l i »'
me työläiset,emme ole läheskSsa^
tävässä anääxässä valppaina,
loin tahansa. työläWen Ja 1»
äänenkannattajan Vapauden «
tus nukJrau poliittisesti,
luklJoUla ei .vain oikeus v?aa ^
velvollisuuskin tarttua toAtoi**
kasta kiinni. ^
ylläoleva larmarin kiije
mainio esimerkki siitä, o^^^ifj
Vapauden väen tulee ^^T^^
korvaamatonta itsearvostelBB ^
SUnä n ä y t e t ä ä n kädestä pltäea-*:
on vika ja lausutaan s u o » » ^
joittajan ajatus miten ^ . ^ ^ ^
Jata. Enemmän vain seU^»^^
se takaa lehdeUemme vannafl
vaisuuden. --«ao
Arvottomia ovat tietysti
Usten lemplpyyteiden n ä ä c »^
esitetyt venkoUut, joita i^^^
koon tolshiaan saamme. ^ ^ ^ ^
loinkaan emme saa iuc^jua
ja'uutta elätoänuskoa anta«s»
dln Itsearvostelun aseesta.
;i4