Vapaus, June 15, 1968

              S i v u 2 ' Lauanltai, keisäk. 15-p.-— 6iaitodäy, Jtuoe 15,1968 DmJtrt Ckläiköv:': |
VAPAUS INOEPENOENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANAOIANS
1 L I B E R T Y ) Established NOT. 6. 1917
EDITORI W. E t f h m U ' . M^NApKRt O,
Publlsfaed IHrtce yyee^y: Ti^e«}ays, Thwpd|OTB and Saturdays by VapMJs
PubIisbliiffCo.l4iiate(|, XoO-iQ» 9t. Sudtapy, OaDi^q, Q^aMtt.
Adl«rtl8iag rates upon application. translation ttee cS tbaxgt.
vAuthorlKed as second c l a w X l f Qiffm,
and for payment of poetage >l&>oaBh
- CANADIAN LANbUAuL-PnLSS '
IU.AU8I11NNAT.
U8A:n. 1 Tl:. 911.00, ett. $5.19
JiuJiäiimisvaalieii täiiceydestä
% n iJäjmiVi^ivMm iSlkeen. tarkemnnin ssnottvn? kesäkuun 23
päivänä, sHMtctaan Canada» yjeisvaali^, Jptka yaifeuttav^t ei y ? ip TOWPI-me
tulevaan keiutykseen^ vaan w < » i n e U^
Tästä johtuu,.että yhdessä muiden omd8laist«n^^k^ meidän
kail&ien tulisi täyttää silloin ikansalaisvejlvo^isuutemme ja käydä äänes-tämassä
oman harkintanroe i a omlein Y?|caurauksienyne p^^
Vaalien aikana yritetään vanhojen puolueitten j a niiden avustajien
toimesta vaikuttaa myös monella ala-arvoisella tavalla valitsijain mieli­piteisiin.
Mutta kysymys ei ole vaaleissa s i i t ^ minkä puolueen johtajana ja
ehdokkaina on suurempia"hurjnureita"i tai niiden vastakohtia;
Kysymys ei o le mistään kauneuskilpailusta e l i ehdokkaiden iltään,
ulkom^uotQon ja käyttäytymistapoihin perustuvan kansansuosion hank­kimisesta;
Kysymys ei Ole '^arvauskilpailusta" siitä, mikä pyolue sattuu nyt
eniten ääniä saamaan;
Kysymys ei ole l i i o in pelkästä mupd«lUauudeata johtuvasta vaali»
uumalla käynnistä ja vanhojen perinteiden mukaan sen t a i tuon vaur
han puolueen kannattamisesta muka si^ä perysteella kun työväenpuo-lueilla,
vaikka saavatkin edustajiaan valituksi, e i ole ehkä vielä njiah-doUisuutta
hallitusasemaan pääsemiseksi.
M A A N J A K A N S A N B T U J E N V A L V O N T AA
Kysymys on lyhyesti sanoen koko maan ja kansan etujen valvo­misesta.
Meillä canadalaisilla on tilaisuus perustuslain mukaan ilmaista
äänestyslipun avulla mielipiteemme siitä, mitä me ajattelemme halli­tuksesta
ja mitä toivomujcsia meillä o n tufevalta hallitukäelta.
Ken tahansa on sitä mieltä, että työttömyyden jatkuva lisäänty­minen
on toivottavaa; että kulutustavarain hintoja sekä eri hallitus-portaiden
veroja tulee herkeämättä korottaa; että sosiaalinen huolto
on pidettävä m^doUisimman kehnossa tasossa siksi että voidaan käyt-,
tää varustelukilpaan j o yU $15 miljardia kansakunnan varoja, hän
tietenkin äänestää, jompaa kumpaa vanhaa puoluetta — ' j o k o nyt val-lassaolevaa
liberaalipuoluetta tai samanlaista ohjelmaa edustavaa kon^
servatiivipuoluetta. , . ,
Ne meistä, jotka haluamme saa^a sulun hintojen j a verojen korot-tamiselle;
canadalaisille tilaisuuden itse päättää maan ^ taloudellisista
j a poliittjsist^, asioista; työttömyyden lopettamista; elinmahdollisuutta
pienfarmareille. joita talous-pakkok^noja käyttäen häädetään tuhan-s
i t t a i n j q k a vuosi mailtaan j a mannuiltaan; midiettömän varustelukil-pailun
lopettamista sekä ranskalaisen Canadan oikeuksien tunnusta­mista
kaiiden kansan tasa-arvoisuuden perusteella niin, että liittoval-
-tiomme .ei" higoa vaan voimistuu -r- ääniämme luonnollisesti työväen­puolueiden
ehdokkaita, mikä tarkoittaa ensisijassa NDP:n ehdokkaiden
puolesta äänestämistä-
ALEMMUUSKOMPLEKSI ROSKAKORIIN
Joissakin kansalaispiireissämme on omaksuttu "periaatteettomuus-kanta"
sikäli, ettei virallisesti e l i muodollisesti oteta kantaa ollenkaan
vaaliasioissa joko sen tai tuon puolueen puolesta;
Tätä periaatteettomuutta puolustellaan sekä alemmuuskompleksin
että opportimismin kannalta katsoen.
Alemmuuskompleksin mukaan meit^ Canadan suomalaisia on muka
n i i n vähän, että on loppujen lopuksi saman tekevää käymmekö äänes­tämässä,
ketä äänestämme'tai jäämmekö peräti kotipuoluelaisiksi.
Tosiasia on tietenkin.vallan toinen. Kansalaisina meillä on sekä
vastuuvelvollisuuksia että oikeuksia tässä maassa. Kansalaisvelvolli­suuksien
täyttäminen vaatii meitä ilmaisemaan muiden canadalai£i>3n
rinnalla oman mielipiteemme hallitus9sioista Ja vaikka onkin totta,
että ineitä Canadan suomalaisia on suhteellisen vähän, niin tosiasia
on kultenkiii, että joissakin tilanteissa voivat Juuri meidän äänemme
olla ratkaisevia. Näin tapahtui esimerkiksi viime vuonna täällä Sud-buryssa
pidetyissä täytevaaleissa, missä NDP:n ehdoka? tuli valituksi
vain 150 äänen enemmistöllä- K u n Sudburyn suomalaiset yleensä ovat
vastuuntuntoisia ikansalaisia; kun he jkävivät silloin miltei viimeistä
miestä j a naista myöten vaaliuurnalla, j a k u n valtaosa meistä äänesti
(kuten äänestää nytkin) NDP:n ehdolckaan puolesta, niin helppo on
nähdä, ettäVpienuudestamme" huolimatta Sudburyn suomalaisilla o l i
niissä vaaleissa tilaisuus vaikuttaa todella ratkaisevalla tavalla loppu­tulokseen.
Opportunistisia käsittein on vähän eri vivahteisia. Keltaista lehti-politiikkaa
seuraavan sanomalehden ilmeisenä tavoitteena on palvella
joko kahta tai useampaakin herraa selittämällä, että vaikka emme
ottaneetkaan vaaleissa kantaa, niin lehtemme palstoilla annettiin sekä
mainosr että uutistilaa ennenkaikkea voittajaksi selviytyneelle puo­lueelle.
Opportunismin ilmaisuna on siis oletetun oman ryhmäedun
nostaminen kansakqnan yhteisetujen yläpuolelle. Opportunismin ilmai­suna
on myös joko työnantajan t a esim- mutkan kautta jonkun suku­laissuhteissa
olevan ehdokkaan kannattaminen j a tukeminen huolimatta -
siitä mitä puolueyhteyksiä hänellä on •
Vissien-seikkojen ja erikoisesti inhimillisten heikkouksien perus­teella
tällaiset opportunistiset asenteet flvat ymmärrettäviä^ mutta eivät
missään tapauksessa hyvjUuyttäviä. Ne koituvat joko tietäen tai tietä­mättä
va^fiöjen puolueiden hyväksi j a meidän "tavallisten Virtasten"
vahingoksi.
Vaaleissa on ratkaistavana koko kansakuntaa j a sen kaikkia jäseniä
koskevia asioita j a vastuunalainen kansalainen pyrkii osaltaan vaikut­tamaan
siihen, että maan ja kansakunnan edessä olevat pulmat j a teh­tävät
ratkaistaan mahdollisimman eduljlisella tavalla.
Tämä vaatii meiltä kaikilta poliittista ryhdikkyyttä, kannanottoa
j a äänestystä vakaumustemme perusteella.
Huomioiden sen, kun työväenpuolueilla ei ilmeisestikään ole vielä
mahdollisuutta hallituspaikan voittamiseen, me puolestamme toivomme,
että l^umpikaan vanha puolue ei voisi kesäkuun 25 päivän vaalien
p e r u ^ t ^ l l a «oupdostaa euenunisti^hallitu&ta, minkä e i tarvitse aikai­semmin
kokemusten perusteella välittää tuon taivaallista kansakunnan
y l e i s e s i mielipiteestä. Me toivomme, «ttä^öväWuolueiden kannatus,
sekä edustus- ja äänimäärät kasvaisivat, da että kansalaisemme yleensä '
antai?ltäU]il5fliaa]^p;Kjan jjgnnatuksensa työvH*!^ ehdoJtkail^lQ.
I r
Hitler-Saksan propagandaministe­ri
q w s nouvoi.MASP; W |
hirvlttäj^lfcroBi vaHie !Uf»««»r
mat "ihmiset uskovat siihen." Jotkut
Jaatiset pr<»pftganÖis0t ov^t Qttanept
'tgstä s ^ m iiiUMiciaUsmin ja' so^a^
lismin voimien aatetaistelussa. ^ou-dvttu^
an Klirsiniä»A jokapäiväisiä
tappiolta uiko- ia «isäpoUtiikaasaaA
imperiaUsmjn voiniat ov^t tehosta-iieet
tuholalstoimij^taa ja ideologilta
taistelua Euroopan sosialistisia mai­ta
vastaan.
Erityisen aktiivisina ovat viime
viikkoina toimineet amerikkalaiset
vuljistoimstot j i "Amerikan äänen"
radioasemat. Niistä eivät'jää jäl-
Iceem brittiläiset lehdet ja puolueet^
lorauuttaan mainostava /BBC* ' Ne
yrittävät kaikin tavoin heikentää Ja
horjuttaa sosialististen maiden ja
kon«nuni$twen_ liikkeen yhtenäi-i.
vyittä, -
VääristeiemäUä TsheW«>5lweW^n
uudiatuaten «»wkitÄstä i a Bikäläis-ten
tapahtumien teiplcaitusta läntiset
propagandistit yrit^äivät r^kaist» ja
aktivoida sosialismille viJi^mieUsiä
aineksia käyttämään hyv^Kseen t i ­lannetta.
Toukokuun alussa uuti«r
;(umisto U P l levitti maailmalle täy»
sin valheellisen tiedon, että Neuvos­toliitto
on lopettanut vehnän toimi-tulisen
Tshekfltoslovakiaan- Aikai­semmin
samainen uutistoiinisto ker­toi,
että Neuvostoliitto on lopetta­nut
öljyn j a puuvillan toimitukset.
Tshekkoslovakian ulkomaankauppar
ministeriö kumosi nämä v ^ e e t j a
ilmoitti, että pelistään hul^tikuun
1-^25 päivänä Neuvostoliitto toimit­t
i Tshekkoslovakiaan 124.000,000
kiloa vehnää.
Seuraavat läntiset propagandavi-isstQt
päättivät päästää liikkeelle
uuden ^ a n herättääkseen Tshek­koslovakiassa
vihamielisyyttä Neu­vostoliittoa
kohtaan. Toukokuun 10
pnä Englannin kaikki porvarilehdet
julkaisivat kirjeenvaihtajiensa ja
cgenttiensa uutisen: "Etelä-Puolassa
keskitetään Tshekkoslovakian rajan
läheisyyteen neuvostoliittolaisia
joukkoja." Väitteensä tueksi lehdet
esittivät lukuja ja värilöcäitä yksi­tyiskohtia
neuvostoarmeijan osasto­j
e n liikkeistä. Esimerkiksi Daily
Mail ilmoitti, että Tshekkoslovakian
rajoja kohden l i i k k u u 40,000 neu­vostoliittolaista
sotilasta ja että he
ovat kulkeneet j o Krakovan halki ja
ovat 60 m a i l in pää.ssä -Tshekkoslovar
kian rajasta. Guardian kertoi vähän
vaatimattomammin 30,000—40,000
neMV«ffi|«»(Waasta,' jotk? ovat Js^fi
tyneet Wi>9sl«\yj[B luot» Tshe^hoajloi.
ve-ljian rajalle/
^aikbi ennätykset löi Daily Teler
;^raph, joka julkaisi 10 toukokuuta
ffjitaikaa kohne artlHHelia oeuYfia^o-:
joukkojen siirtymisistä. David Floy^
din, "'isoniTOunifltiasiain kirjoenvaih-tcjpn"
artikkelin otsakkeena o li
"Neuvostoarmeija uhkaa tshekkejä".
Leljiden Moskovan-kirjeenvaihtajan
artikkelissa julistettiin! "Varokaa,
sanoo Venäjä tshekeille;" "Euroopan
asiain kirjeejnvaihtajansa", Strass-bourgista
lähettämän artikkelin mu­kavin
"14 divisioonaa lähestyy jTshek:
'ko^ovakian^ rajaa'': Tekstissä^ kor-rottiin,
että NATOn ipiireissäj Ijutki-taan
tarkoin tietoja "14 yenälftisdi-:
visioonan liikkeistä i Tshekkoslova-
•kiap kohti", B B C teisti tämän ankan
viitaten mainittuihin lehtiin, j a puo­leenpäivään
mennessä 10. 5. sen o l i,
vat j o siepanneet kaikki amerikka­laiset
lehdet j a "Amerikan ääni".
E i tarvitse olla psykologisen so-
^tmkäynpln «pgsialist) ymmSrtääk-i
m ^ tuonkaltaii^n p t ^ l m o »
tcrkoitettu myrkyttämään Tshekko­slovakian
j a Neuvostoliiton 8\dit«tta.
Mutta ' läntiset propagandavirastot
veivät jäHen vesiporan, No unohti­vat,
että Tshekkoslovakia on Varsoa
vfl» Hiton jäsenin»» ja on hyvin tie­toinen
kaikista sotajoukkojen manpö
veroista j a Varsovan sopdmusmaiden
joukko-osastojen liikkeistä; Tästä
syystä Tshek^koslovakia kumosi en­simmäisenä
jyrkästi valheet ^'neuvos
tojou^Ekoj^n liikkeistä" ja "flfuvos-toliiton
miihdollisesta aseellisesta
interventiosta". Marsalkka Jakubov-ski
• puoleistaan kuonosi Pravdassa
länsilehdistön j a / raidion provokaa­tiot.)!,
JiNämä /pahantahtoiset yritykset
horjuttaa psykologisen sodankäyn­nin
avulla Euroopan sosialististen
maiden yhteyttä ovajt epäonnistuneet
eivätkä ne koskaan^ tule onnistu­maankaan.
3
ON NYT tv
Elokuun alussaSudburyssa ja W a - ' ( P o r t Arthurista), miss y ^ i P a k a
nupina (noin in«i}|n fMiä^g^; kau­pungista
• etelään) vietetään SCA-ViLm
ja CSJ:n yhteisten urheilu^, ja
UHisiikkijuhlien suosikkiehdokkaiksi
on flimitetty kolme eba<*88ta, nuss
A i r a Pukkala, Länsi^ntariosta
KESKI-ONTARION
SUOSIKKIEHDOKAS
SUOMEN UUTISIA
IIII
H e l f d n k i .— (Suomi-Seura)
Viisitoista tykkiä löytyi meren­pohjasta
Kymmenen ilmeisesti 17()(V-luvun
lopulta -peräisin olevaa isoa laivar
tykkiä ja viisi pientä laita- e l i
reelinkitykkiä löysi helsinkiläinen
urheilusukeltajain seura Vesikissat
Miokebkärin saaren luota Porkka­lasta
kevään ensimmäisellä sukel-luamatkallaan
1. ikesäkuuta. Kaksi
pientä tykkiä nostettiin veneeseen
j a tuotiin .Kansallismuseoon, jossa
niiden kunnostustyö alkoi heti.
Muiden tykkien nostamiseksi tarvi­taan
merivoimien apua ja voimak­kaita
nostolaitteita.
Kaikki tykit ovat yhdessä rykel-mässä,
ja niiden lisäksi paikalta
löydettiin ainoastaan muutamia,
lyijypaloja, .'kgsintaottuja raudan-kappaleita
sekä yksi kuula. Jälkeä­kään
ei ollut laivan hylystä, jonka
ai^vellaan hioutuneen ahtojään vaiku
tuksesta kokonaan murskaksi, tai
sitten tykit on yksinkertaisesti hei­tetty
mereen haaksirikkoutuneesta
laivasta.
Mukana retkellä oli Suomen me-rimuseoyhdistyksep
sihtecjri Chris-tolfer
Ericsson, joka pitää suurtn
RANSKAN
SAANUT UUSIA VOlMiÄ
Pariisi, - r - Taistelu Ranskassa
ei ole suinkaan vdelä päättynyt,,
mutta kuitenkin voidaan miiärät-tyjä
keskeisiä, vaatimuksia ja tu­loksia
esittää jo aivan selvästi,
toteaa Ranskan kommunistisen
puolueen keskuskomitean poliitti­sen
toimikunnan jäsen Georges
Marchais puolalaisen uutistoimis­ton
Interpressin välittämässä haas
tattelulausunnoesa. Hallituksen
on selvästi täytynyt antaa perään
työläisten lakkolUkkeen edessä ja
työväenluokka on saavuttanut tär­keitä
etuja palkkoja' ja työaikaa
koskevissa kysymyksissä. Lisäksi
hallitus on pakotettu suorittamaan
laajan uudistuksen korkeakoulu­järjestelmässä.
Haastattelulausunnossaan Georges
Marchais toteaa, että Ranskan viime
viikkojen tapausten juuria pn etsit­tävä
aina 10 vuoden takaa. Erityir
sesti taloudellisella alalla on työläis­ten
tyytymättömyys johtuput siitä;
että he eivät ole viime vuosikymme­nen
aikana saaneet minkäänlaista
korvausta työn tuottavuuden nou­susta,
jonka tekninen kehitys ja tuo­tantoprosessin
nykyaikaistaminen
ovat osaltaan aikaansaaneet.
Mitä tulee ylioppilasmielenosoi­tuksiin,
erottaa Georges Marchais
niissä kaksi eri puolta. Ensi sijalla
ovat ylioppilasnuorison oikeutetut
vaatimukset korkea koulujen demo-
]:ratisoimiseksi j a työtilaisuuksien
turvaamiseksi korkeakouluopintonsa
päättäneille ylioppilaille. Näihin
nähden kommunistinen puolue on
täysin solidaarinen. Näiden rinnalla
on kuitenkin esiintynyt erilaisten
vasemmistopoikkeamia edustavien
ylioppilasryhmien vaatimuksia, jot­ka
ovat kyseenalaisia. Nämä ryhmät
esiintyvät kyllä kapiiaXismia vastaan
tai niillä ei ole ylimalkaan mitään
selkeää ohjelmaa, kuten esimerkiksi
paljon puhutulla nuorisojohtaijalla
Cohn-Beneditillä.
Georges Marchais toteaa, että
Ranskan korkeakoulujen opiskeli­joista
on vain 10 pros. lähtöisin työ­väenluokasta,
j a tällöinkin vain var­sin
rajoitetuista ammattiryhmistä.
Kuitenkin viime viikkojen mielen­osoitusten
aikana' on kommunisti^
sen ylioppilasliiton UECui merkitys
kasvanut, sinä sen ohjelma ja tais-telumenetelmät
vastaavat hyvin laa­jojen
nuorisopiirien etuja ja käsi­tyksiä.
'
Georges Marchais korostaa myös
sitä, että Rani^kan vjimeaikaiset
tapahtumat ovat voimistaneet työ­väenluokan
järjestöjä. Niinpä
Ranskan kommunistiseen puoluee-soott.
on toukokuun viimäsf^ltS vii­kolta
lähtien lUttynyt 15,000 uutta
jäsentä ja samoin vasemmistolai­sen
ammattiyhdistysIUtoa CGT:n
Jäsenmäärä on touko-kesäkuun
mielenosoitusten ja lakkojen yh­teydessä
kasvanut 300,000—400,-
000:11a. Myös vaaleissa odottavat
vasemmistoryhmät saavansa huo­mattavan
äänimäärän lisäyksen
siitä huoUmatta, että gaullistit
ovat lähteneet vaalitaisteluun kom
munlsminvastaisin tunnuksin ja
yhdistäen tähän kaikki taantumuk­selliset
ainekset, vieläpä sellaiset,
jotka ovat toimineet gaullisteja
vastaan mm. näiden USA-politil-kan
suhteen.
Georges Marchais korostaa, että
näitä voimia vastaan asettavat kom­munistit
demokraattisen rintaman,
johon kuuluu kommunistien.lisäksi
muita vasemmistopuolueita. Tämän
rintaman ohjelmaan kuuluu edis-tvksellinen
talous- ja sosiaalipoli­tiikka
mm. monopolien vallan ra­joittaminen
— sekä Ranskan riippu­mattomuutta
tukeva ulkopolitiikka,
joka pyrkii hyvien suhteiden luomi­seen
kaikkien maiden kanssa-löytöä
hyvin n^rkittävänä. Tämä
löytö kuvastaa jälleen Suomen ran­nikoiden
erikoisasemaa, sillä var­sinkin
Suomenlahti on isoko maaiU
massa kuuluisa hylyistään. Vasta
pieni osa rannoillamme haaksirik-koutuneista
aluMsista on löydet­ty,
joten työtä kyllä riittää, Olon»-
me meriakrelogiassa vasta sillä ta­solla
kuin Ruotsi pii j o vuosikym­menet
sitten, sanoi kirjailija Erics­son.
(HS)
Insinöörien työn saanti vaikeutu­nut
Lamakausi on synnyttänyt työn
puutetta myös insinöörien keskuu­dessa,
kertoivat tiedot tänä ke­väänä
valmistuvien insinöörien
sijoitusmahdollisuuksista. Peräti 40
prosenttia • teknillisistä opistoista;
valmistuvista insinööreistä jää v a i l .
le koulutustaan vastaavaa työtä.:
Myös diplomi.insinöörien kohdalla
on vajausta työpaikoista, mikä i l ­menee
siten, että insinöörien toimia
ja virkoja on ollut hakemassa run­saasti
myös diplomi-insinöörejä.
Teollisuuden piirissä tapahtunut
laajentumisen pysähtyminen on s i ­ten
vaikuttamassa työhön sijoittu­misen
oleelliseen vaikeutumiseen.
Teknillisiä opistoja on perustettu
runsaasti igOO-luvulla, niitä on
maassamme tällä hetkellä 14, ja
Insinöörien joukkovalmistuminen
purkaa työnhakijoita pahaan la-
.«paan. Edessä oleva teollisuuden
.laajentuminen tulee vasta hitaasti
tuomaan kevennystä tilanteeseen:
Tällä hetkellä arvioidaan noin tu­hannen
insinöörin olevan joko v a i l.
la työtä tai olevan tilapäisluontoi-sissa
töissä, jotka eivät suinkaan
vastaa koulutusta. Kun yhden insi­nöörin
koulutuksen arvioidaan mak­savan
yhteiskunnalle noin 50,000
markkaa, ollaan kokemassa huomal-tavaa
kansantaloudellista tappiota.
(SS)
Urheiluseura Alerts, Sudburyn
osasto ja Sävel-kuoro ovat nimit­täneet
v. 1968 suurjuhlan suosikki,
ehdokkaakseen Joan Palomäen,
Sudburyn seudulla syntynyt ja nyt
IVahnapitaessa asuva Joan on osal­listunut
sekä urheilu- että voimiste-lutoiinintaan
ja näyttämötyöhön.
Häi) on naimisissa Vapauden lator
ja9, Karl Palomäen kanssa. Heillä
on kohne lasta, joista kaksi poU
kaa, 9-vuotias David ja 3-vuotias
Steven sekä yksi tyttö T-vuoUas
Nancy. Monista kotitehtävistä huoli­matta
Joan on paikallisen juhlako.
mitean aktiivinen jäsen/ osallistuen
siinä ominaisuudessa suurjuhlien
valmisteluun.
rin§n, Etelä'Onta<^iflata'i • (iCorflJJtos-ta)
j a mra. Joan Palomäki,, K e s k i -
Ontariosta (Sudbudysta.)
K u l l a k i n alueella toimitaan jo ale
tiivisesti äänien j a ^ ^ n m t ^ ^ n
hankkimiseksi omien suc^ikkiehdok-kaiden
valitsemisen hyväksi ^^ÄfyOäi
muiden alueiden kansalaisemme a i .
na Tyynenmeren rannikkoa myöten
voivat osallistua tähän hauskaan.ja
mielenkiintoiseen '^vaalitoimintaan'!
lähettämällä heidän mielestään
mieluisimman ehdold^aan -puolesta
sentti- ja- ääni lahjoituksia supr-;
juhlaikomitealle, osoitteella ; > i ,957
Broadview ave, Toronto. ; Juhlien
£UOsikiksi-julistetaan jokaivuosi hen­kilö,
joka saa eniten näitä sentin
hintaisia kannatusääniä.
LANSI-ONTARION
SUOSIKKIEHDOKAS
traktoria.
Pääjohtaja Mattila sanoi, että eri
maiden maastosta ja turvallisuus­määräyksistä
johtuvat erikoisvaati­mukset
asettavat traktorin kehitte­l
y l l e uusia ongelmia. Pienelle t i ­lausmäärälle'
e i kuitenkaan kannata
tehdä suuria muutoksia. (H.S)
Makeisviennistä puolet Ruotsiin
Suomen makeisteollisuuden on
viime vuosina onnistunut vallata
varsin huomattavasti uutta jalansi
jaa Ruotsin markkinoilla: Neljä
vuotta sitten oli makeisten vienti
Ruotsiin 100 tonnia^ vuonna 1967
c l i vienti kiivennyt lähes 2,600
tonniin, mikä arvioltaan vastasi 5;
9 m i l j . kruunua. Makeisten vlennis.
tämme suuntautuukin tätä nykyä yli,
50 pi-osenttia Ruotsiin. Suomalais^
ten makeisten viejistä ovat suurinv
p i a Fazer ja HuhtamäkiTHellas. ..
(HS)
Kauppalaivastomme
pistunut
tonnisto su-
Valmetin
keutunut
traktorien vienti
Valmetin traktorinvienti Euroo­pan
ulkopuolisiin maihin ei ole e-distynyt
lupaavasta alusta huoli­matta.
Valmetin pääjohtaja Olavi
Mattila totesi^ että vaikeudet vien­nin
kehittämiseksi johtuvat osaksi
kunkin maan ostamilleen trakto­reille
asettamista erikoisvaatimuk­sista.
Lisäksi on maksujen saanti
kaukaisista maista epävarmaa.
Valmet vei joitakin vuosia sitten
Kiinaan 350 traktorin erän, mutta
kauppa ei ole saanut seuraajia. Myö
hemmin Kiinaan toimitettiin vielä
(traktorien varaosia, mm. 10,000
kappaletta suuttimia. Thaimaahan
on viime vuosina viety noin 500
Kauppalaivastomme pieneni tou -
kokuussa, sillä rekisteristä poistot-tiin
kahdeksan alusta pruttovetoi-suudeltaan
19,780 tonnia, mutta l i
säyksenä saatiin vain yksi 826 ton-nin
alus. Vuoden alusta tonnistom­me
on vähentynyt 23,600 tonnilla
j a sen yksikköjen määrä: on 13.
Toukokuun lopussa kauppalaivas­tomme
bruttovetoisuus oli 1,074,284
tonnia alusten määrän ollessa 512.
(HS)
.Urheiluseura Isku, Kailhi'- kuoro
ja CSJ:n Pori Arthurin osasto valit­si
suosikkiehdokkaakseen Aira Puk-kalan.
Aira on ollut Iskun jäsen ko­ko
elämänsä ajan ja osallistunut
Suurjuhliin Iskun joukoissa kym­menvuotiaasta
lähtien. Aira on ot­tanut
osaa rata. ja kenttätirheilnnn
sekä yhteisvoimisteluun.:
Aira on 17-vuotias, käy koAea-koulua
ja toivoo pääsevänsä yliopis­toon
voidakseen, valmistautua voi­mistelun
opettajaksi. : V
ETELA-ONTARION
SUOSIKKIEHDOKAS
— Australiassa on tällä hetkellä
noin 1,000 ammattilaista mehiläis­hoitajaa,
jotka tuottavat 86 prosent­tia
koko Australian hunajamääräs-tä.
Tämän lisäksi lasketaan olevan
noin 9,000 maanviljelijää, jotka pi­tävät
mehiläisiä pääasiassa turva­takseen
viljelniiensä pölytyksen.
Finlandia kuoro, Toronton osas­to
ja Yritys valitsivat 1968 suosik.
kiehdokliaaksi Lisa Pakarisen. Lisa
tuli Suomesta Canadaan vuonna
1965 ja hän liittyi Finlandia kuo­roon
melkein heti tultuaan. Näiden
muutamien vuosien aikana hän on
tullut hyvin tunnetuksi keskuucles-samme
sillä Lisa on myöskin aktii,
visesti osallistunut Toronton osas­ton
näyttämötoimintaan, ollut niu.
kana myöskin Järjestön näytelmä-festivaaleissa,
josta työstään on
saanut ainakin kaksi "Oskaila".
P Ä I V Ä N PAKINA
J O U T I K I N MENNÄ PLÖRÖKSI
Saimme eräält.r lähiseudun kan­salaiselta
hyvin mielenkiintoisen
kirjeen j a sen yhteydessä "jutun;
jatkoa'', kuten hän selitti.
Mikä tässä tulisikaan neuvoksi,
jos ei tulisUukijoilta kirjeitä, mis­sä
tavalla tai toisetta pyritään aut­tamaan
pakina-nikkaripoloisen viai-voja.
Joskus lukijat kiinnittävät' huo­miota
asioihin, jotka'on joko un­hoitettu,
J a i jäänyt lukijan mie­lestä
l i i an vähälle huomiolle. Toi­sinaan
ilmaistaan mielihyvää joko
siitä tai tuosta .nsiasta. Ja joskus
tulee kirpeätä arvosteluakin. Mut­ta
yhteistä niille kaikille on halua
auttaa ja edistää yhteistä asiaa —
Vapftus-lehtemmo asiaa.
Alussamainitussa kirjeessä tuli
vähän "koiran nuuskaa" — aiheel­lista
sellaista, on ehkä myönnet­tävä
—- siitä kun Vapaudessa e i
selostettu lainkaan sitä, miten su­juivat
toukokuun 16 pnä "vapaus­soturien"
voittojuhlat Tampe­reella,
Kirjoitiaja ihmetteli puolostaan
si,tä kun vielä lii^rran vuonna 1968
löytyi Suomostataantumuspiirejä,
jot(c« ryiityivät pjuuhaopiaai^ touko-..
kuun 16 pnä pidettyjä "vapausso­dan
50-vuotisjuhlia" sen johdosta
kun silloin tuli kuluneeksi 50
vuotta kenraali Mannerheimin
johtamien valkoisten sotajoukko­jen
saapumisesta Helsinkiin.
Juhlassa-oli aikomus paljastaa
"jääkärien patsas" ja järjestää
"ohimarssi" tarkoituksella elvytiää
vanhaa ja valheellista historian se­litystä
"vapaussodasta".
Asia on monelle meistä mielen­kiintoinen,
sanoo lukija, vaikka i l ­man
muuta onkin selvää, ettei sel­laisista
kemuista voinut mitään
"kansanjuhlaa" tulla koska mai­nittu
merkkipäivä on suomalaisille
joko täysin merkityksetön tai kir-velevästi
kielteinen muisto.
Lukija oli saksinut asiaa koske­van
uutisticdon Helsingissä. ilmes­tyvästä
Kanaan : Uutiset-lehdestä.
Hän sanoo kirjeessään, että " p r i n ­tatkaa
siitä jotakin" muiden nähtä­väksi.
Mainitun uutistiedon mukaan
Punaisen Tampereen nuoret olivat
kehoittaneet kaupunkinsa häpäisi-rjöitä
poistumaan. Tapahtumien
kulkue yleensä selostetaan näin:
Suomen J^uokkasödan voitta­j
i en uudeksi esiinmarssiksi suun­niteltu
juhla muuttui yllättäen sul­jetuksi
perhetilaisuudeksi. E r i
puolilta maata kootut "veteraanit"
joutuivat suorittamaan : sotilaalli-seksi_
tarkoitetun paraatinsa Tam­pereen
stadionin sisällä. Juhlakut­sussa
mainittu "vapaa sisäänpää­sy"
kumottiin myös, sillä paikalle
hälytetyt runsaat poliisivoimat es-tivät-
yleisön tulon stadionille.
Juhlan alkaessa kuului stadionin
ulkopuolelta tahdikas huuto, jos­sa
vaadittiin juhlijoiden poistumis­ta
^ja ilmaistiin vastalause Tampe­reen
yliopiston rehtorille, joka
o l i suostunut äärioikeistolaisten
juhlan puhujaksi. Hetken liehui
stadionin valleilla myös punainen
vviiri, kunnes poliisit pidättivät ajo­jahdin
jälkeen sen kantajan.
Kaiken tämän takana oli,sosiali­demokraattisten
ja kansandemo-kraaUisten
nuorten ryhmä, joka
tunnuksin, punaisin viirein, puna­kaartin
käsivarsinauhoin j a Kan­sainvälistä
laulaen ilmaisi vasta­lauseensa
työläisten kaupungin hä­päisijöille.
2,500 "vapaussoturin" aloitti luok­kasodan
päättymisen vuosijuhlan
paljastamalla aamulla Saksan jää­käreiden
patsaan Tampereen naa­purikunnassa
Pirkkalassa-Epäon­nistuneessa
pääjuhlassa johti har­tautta
puolustusvoimien paiveliric-sessa
oleva kenttärovasti Rolf T i i -
vola. Useiden kieltäytymisien jälf
keen oli juhlapuhujaksi saatu
Tampereen yliopiston rehtori
Paavo Koli, jonka tehtävänä o l i
siis esittää aivan päinvastaista roo­lia
kuin länsieurooppalaiset virka­veljensä.
Nuorison uskollisuuden
vala menetti myös arvonsa, sillä
tei-vehdyksen esittäjäksi oli saatu
vain sotilaspukuinen vänrikki.
"Punaisten nuorten mielenosoi­tukseen
osallistui noin 100 opiske­lijaa.
Poliisi pidätti kuulusteluja
varten kaksi opiskelijaa. Pidätyk­sen
syynä oli, etteivät kaikki mie­lenosoittajat
pysyneet poliisin, h e i l ­le
määräämällä alueella.
Näin kirjoitti Mauri Sirniö T am
pereen kirjeessään toukokuun 17
päivänä.
Kiitos vaan lukija sekä kirjeestä
että sen mukana tulleista leikke­leistä.
Hänen "kohennuksensa" oli mie­lestämme
asiallinen toimenpide —
ja lähetyksensä vielä vähän van­hentuneenkin
mielenkiintoinen.
Toivotan toisten lisää
,.\ — Känsäkoura.