1956-06-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
7ust^m. tesak, 32 p. — Tuesdsy, Jun« 12.1956 iiiiiiiilJii iUttfionnn Ibdepoident I«bor Organ of FtonM) Canadian*. UUisbed Hbr. »17^ Auttioflzed «» Moaod c im SMUI IV tiie j ^ b ^ ttorfec iredUy: Tuesfays, Tbonday» and Satuntay» fay Vapaa» FobUahing company Ltd., at tOOrKS EimJBL W, eodbiny, Ont, Canada. TeI«pdU»esiB08i Offloe €6.4.«aM: BÖitorm Office OB. 4^€2fii.lSMt>^ S, Sukit eutor Vf.EUmA.Mam* »aarem: Bex «9, eodMm Ontailo. AOvenmag niea vpon »pjiUeatUm, ^'»nslatton free of ^ebaise. TXZJlUBHZIRfAT: Canadaasa: X vk, 7Ä>« kk, 3.75 •3 kk. 255 7hdy«vaIIoiBsa; 1 vk, 8X0 6 kk. 4^ Suomessa; 1 vk. 6JS0«kk. 4.75 Mitä nmul ianovat Otat%e iieaayn Ja Wa)t«r BeoUie' riö keskustelu, noin lievemmin 1 saunoen, bddän tatxmaumlf^MLnVi' tfaan nlbden «n vain aat&maOa Väitöksiä yhteistyön puolesta l i B3> j i i l i m •lai mmmmv -'^Vaikka Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana kiivaili sille oni/nalsella ]tavalla tiistaisessa^ numerossaan työväenliikettä ya^an yleensä ja erikoisesti Canadan suomalaisten yhteis- |o.ij5i|inn?n ehkäisemiseksi, niin i)eruSolemukseltaan mainitun ^^1^ väitökset ja argumentit; puhuvat kuitenkin korutonta kieltä yhteistoiminnan tarpeellisuuden ja mahdollisuudenkin puolesta/ I '*Tämä toteamuksemme kaipaa luonnollisesti perusteluja ja niinmuodoin pyydämme kiinnittää mainitun lehden toi-mittjiksen huomiota sen, omien väitösten todelliseen merki-tykseen « ' ^ Polemisoidessaan pitkästi ja paksusti täkäläisten maanmiestemme yhteistoimintarajatusta vastaan, .Vapaa Sana . myöntää asiallisesti puhuen, että tällaisella yhteistoiminnalla on kannatusta kaikissa järjestöissä, seuroissa seurakunnissa ja mulssia kansalaispiireissä, kuten on esimerkiksi Vapaus selittöijyt., 'Enemmänkin. Tämä yhteisymmärryksen ja yhteistyön kaipuu on ilmeisesti Vapaa Sanan lukijakunnan keskuudessa jo niin voimakas^ että mainitun lehden toimitus uhkasi' omia lukijoitaan "uudella hajaannuksella" jos he ryhtyvät tällaiseen kaikkikäsittävään, yhteistoimintaan. Mainitun lehden toimitus esitti pakinapalstallaan seuraavan uhkauksen lukijoilleen: ^ ' ^ , , * "On paljpn hyvin paljon/— meitä suomalaisia, jotka 'emine hyväksy kommunisteja joukkoomme puhumattakaan menemisestä 'yhteistoiminnassa' komukkapaikkoihin, joten tuosta *naimiskaupasta' olisi ensimmäisenä seurauksena selvä -hajaannus ja etisten seuralaisten muuttuminen toisilleen vihamieliseksi. Tämän luulemme olevan totuuden asiassa." ; Melko suoraapuhetta. • , Mutta menneisyys on osoittanut, ettei tällaisen peloittelun tarvitse ehdottomasti toteutua.' Muistetaanpa esimerkiksi sodan jälkeen toiminutta Suomi-apua. Vapaa Sana vastusti fiilloinkih kiven kovaan kaikenlaista yhteistoimintaa. Mutta kun kansalaistemme valtavan suuri enemmistö asettui yhteistoiminnan kannalle, niin Vapaa Sana tuli mukaan, vaikka se toisinaan vähän siitä nurisikin — ja tämän yhteistoiminnan loistavat tiilölKet ovat kirkkaana johtotähtenä maanmiehU-lemmesiitä mitä mahdollisuuksia on olemassa yhteistyön perusteella. Kun täkäläiset maäiimiehemme rupeavat taas vaatimaan, yhteistoimintaa nim voimaperäisesti, että toivomuksesta tulee tosi, niin Vapaa Sanan toimituksen on silloinkin vaikea riW«oa välejään lukijainsa kanssa. Se voi tatfs nurista, mutto tulee kuitenkin m u k a a n j a meidän lehten)jn^ toivoo, qillpin, kuten se toivoi Suomi-Avun päivinäkin, ettei'Vapaa Sana tekisi poliittista itsemurhaa, vaan tulisi joukkojen rau- ^icana. \ Mutta.Vapaa ^aiiä esitti viim.e 'tiistaina tahtomattaan , suoranaisen haasteen, ei vain yhteistoiminnan, vaan järjes- . töUisenkin yhteenliittymisen puolesta. Sen pakinapalstalla kirjoitettiin yhteistoimintaa vastaan seuraavasti: "Toisekseen, mehän jokainen — niin nuoremmat kuin vanhemmatkin suomalaiset — tiedämme, mitä tämä uusi kotii .maanne, odottaa meiltä. . . ; . "Mutta jos Canadan suomalaiset alkaisivat harjoittamaan yuodeyhteyttä ryssäläisten poliittisten huoruudentekijäin kanssaj niin jokainen käsittäisi, ettemme silloin olisi enempää kunnon kansalaisia tälle maalle . . ." ,Siis, me emme saa muka itse päättää omista asioistamme, vaan oh kuunneltova sitä, mitä kulloinkin vallassa oleva poliittinen puolue meiltä vaatii ja "odottaa"? Asiallisesti puhuen — ja lainkaan välittämättä tuon lainauksen voimallisesta kielenkäytöstä yhteistyötä vastaan T-sen paremmin ei yoida^^p den tärkeyttä! ' ; Oittakaamme vaikka Canadan suomalaisten uutislehdet. Me alemme täysin vakuuttuneet siitä, että jos se oli^i käytännöllisesti mahdollisia,,^Canadan suomalaiset ottaisivat paljon mieluirimiiin yhden hyvän ja monipuolisen lehden, seii sijaan, että meillä on nyt kolme pientä lehteä, jotka kamppailevat •^'alinomaisessa talousahdingossa ja ovat pääasiassa tämän vuoksi teknilliseltä taholtaan kaikkea muuta muttei tyydyttäviä. 'Ottakaamme joitakin enemmän tai vähemmän tunnettuja tosiasioita: Port Arthurissa ilmestyvä Canadan Uutiset-lehti vaihtoi 'äskettäin omistajaa viitaten se siihen, ettei entinen omistaja: öiliit tyytyväinen taloudellisiin tuloksiinsa, sillä lehden jul- .k^isukustannukset nousevat jatkuvasti. j "'Mikäli on puhe tästä meidän lehdestämme Vapaudesta niin sen taloustilanne on suoraan sanoen kiristynyt-'niin paljon, ettei enää voida puhuakaan talousaseman tasapainossa pitäniistä ilman joka. vuosi pidettäviä rahoituskampanjoita. : Vaikka Toronton Vapaa Sana on kerskunut talousasemas- ' taan, niin sen"viimeksipidetystä vuosikokouksesta ilmdiÖ, että taloustilanne on Iciristynyt. Tosiasiassa Vapaa Sanakaan ei tule enää toimeen ilnnian jatkuvaa avustusta. Sen ^ ^ k ^ että Vapaa Sana (ja Csmadatt^^^U^ saavSuuren Rahafn!yomialla toimivan CS:n nimimerkillä tunnetun propagand«^ toimitusapua, Toronto Daily Star julkaisi toukokuun-25 päivän nuunerossaan suuren kuvan eräitten/vieraskielisten lehtien etusivuista ja niiden kuvien joukossa näkyi olevan myös ; Vapaa Sanan:nimii Tämän kuvan vieressä oli^^ierinäisten vie^ raskielisten lehmien toimittajien kuvia, mukaanlukien myös Vapaa Sanan yhden toimittajan kuva; Näiden kuvien alla oli ^elostuSi missä kerrottiin Ontarion toryhallituksen edustajan,. matkailu- ja mainosministeriHon. Brian Cathcartin.'luvan- V neen> että näille työväen vastaisille vieraskielisille lehdille tullaan tästä alkaen antamaan entistä enemmän Ontarion hallituksen ilmoituksia. Kallis, kovin kallis on siis se hinta, jonka meidän pikku- ; lehtemme joutuvat maksamaan siitä "ilosta", että saamme jatkaa lehtienune palstoilla ryhmäkinastelua. Vapauden väki joutuu tästä alkaen järjestämään rahoit- »tamiskampanjoita joka vuosi ja Vapaa Sanan toimitus joutuu , tunnustamaan itsenäisjrytensä menetyksen julistamalla, että .-'Hiedäinme, mitä täntiä uusi kotimaa odottaa meiltä", jos mielivät saada vissiä talousapua! ^ , ; Jos mikään, niin tämä puhuu kaikkien uutislehtiemme 5 demokraattisen yhdistämisen puolesto. Selvästikään yhdistettävästä lehdestä^^ pulisi Vapautta, Vapaa Sanaa Ca-pieni <»a siitä y M U laajenevasta keskustelusta Ja väittelystä, joka on par-hatllaan käynnissä maamme niin paljasti ontuvalta JiUu^Utiikasta. alutta ilmeistä on, että tämä Meanyn ja Reutherin välinen keskustelu -r- P i kemminkin välttely — ei ole mieluisa ta niille plireUle. jotka ovat pitäneet tällaisia asioita jä yleisen, mielipiteen muokkausta vain heille' kuuluvana asiana. Niinpä esimerkiksi JNe«r York Time» on katsonut tatpeclliseksi kyhätä mainittujen työväenjohtajien keskustelusta tolmitpskirjoituksen. Jossa huomautetaan, että heidän olisi parasta pidättäytyä keskustelemasta tällaisista ulkopoliittisista kysyr myksistä. Aliksi? Miksf eivät työväenmlehet voi keskustella Jä väitellä tällaisista ky^rmykslstä? Haluaako Suuren J i a - han lehU esittää väitteen, että keskustelu ulkopoliittisista kysymyksistä kuuluu ;>vain sen korkeapalkkaisille toimittajille; tai että ;kysymys olisi nUn monimutkainen. Johon vain, sen palstanikkarit kaikessa viisaudessaan ovat kykeneviä? Me emme halua asettua puoltamaan TySväenliikkeen edessä olevista vaaramerkeislä Kiij. wmiam Kasbtan Autotuotanto on useiden vposlen ajan ollut kobtuullisen hyvä Canadan taloustilan puntari ja nyt se on näyttänyt leimaantumisen merkkejä, joka sellaisenaan aikaansaa vakavia seurauksia auto- ja maataloas-konetyöJäisUle sekä lukuigille muille. • Joitakin viikkoja sitten Cbrysle-rin tehdas suljettiin viikoksi. >Tätä seuraisi i;000 työläisen määrääinät-tömäksi ajaksi lomauttaminen Fordin Windsorin tehtaalla, ja 700 lomauttaminen Oakvillen tehtaalla. Sitä ennen maataloudessa valitoeva jatkuva kriisi kuvastui Massey-Har-ijs- Ferguson yhtiön päätöksestä eiroittaa huomattava määrä työläisistään. On paikallaan huomioida, että lomauttamiset autoteollisuudessa eivät ole tyypillisiä ykslnonuan Canadalle, Niitä: ennen lomautettiin suuret määrät autotyöllOsiä Yhdysvalloissa sekä Britanniassa. Nämä ovat niitä vaaran merkke-sen paremmin Walter Reutherin kuin ' f^, jotka kannattaa huomioida au-muidenkaan työväenjohtajlen esittämiä ajatuksia tai kannanottoja sen paremmin Intiaa: koskevissa , kuin muissakaan kysymyksissä; .Heidän kannanottonsa saattaa olla joko liyr väksyttävä tai tuomittava. Mutta varmasti haluamme puoltaa heidän ja kaikkien muidenidn amerikkalaisten oikeutta julkilausua mielipiteensä kaikista kysymykisstä, jotka tavalla tai toisella koskevat maamme asemaa ja sen suhteita muihin kansoihin, ja eritoten suurkansoihin, tässä. nykypäivän levottomassa' ja-kuohuvassa maailmassa. Ja kun: sanomme asian halki, me pidämme paljon tärkeämpänä sitä, mitä i^mä tavalliset työtätekevän kansan johtomiehet sanor vat näistä kysymyksistä kuinmltä jokin New. Yorki: Itoiesin pal£|tanikk&ri kyhää' pallckansa ansaitsemiseksi. —Työmies-Eteenpäin. tolyöläisten, UAW:n ja äskettäin perustetun Canadian Labbr Con-gressin toimesta. On ilme|^täkin, että autoteollisuudessa ja mahdollisesti muissakin teollisuuksissa alul-lav oleva tuotannon rajoittaminen Johtaa teollisuuden nousukautta seuraavaan lamaannuskauteen.' * Sellaiseen tilanteeseen ovat vaikuttamassa lukuisat vaikuttimet aina lisääntyneestä luotosta:: ylenmääräiseen verotukseen, jotka; vähentävät suuressa määrassä^yölals-ten ostokykyä. Niin kauan kuin työläisten palkat lisääntyivät' nopeammin kuin velat, tuU autoja tehtaista. Nyt kuitenkin, kun yhä lisääntyvä luku työläisiä on kiinnite tänyt tulevat palkkansa maksafik-seen viimevuotisista tai tämänvuotisista ostoistaan,: on kehittymässä vaarallinen tilanne. Montgomeryn urheat puheet kuoleman levittämiseksi joi^kkomitassa Tuntuu siltä kuin kaikki muut ih^ miset, paitsi kenttämarsalkka varakreivi: Montgomery, on yhtä mieltä kanssamme, että vetypommeilla käydyn sodan jälkeen ei olisi muuta jälellä tästä matosesta/.maailmasta kuin haaskalinnul ja hautakukar; Mutta niin tosiaan, Montgomery ei yhdy ajatukseemme. Hän ^'ain jatkaa ristiretkeään kautta maailman j a pitää ydinaseilla käytävästä sodasta sellaisia puheita, jotka saattavat tavallisen kansalaisen ajattelemaan, ' että tämä Britannian hallitsevan luokan jäsen on todellakin aloittanut tämän elämänsiä varsin heikkomielisenä ja vanistetcina päättäväisyydellä saavuttaa pdes mielipuolen aseman^ . Erinomaisesti käyttäytyneet tunnetut sotilaat ^ ovat tavallisesti vapaita arvostelun vaikutuksista. Ja ^ tämä lieneekin . syy miksi kukaan arvovaltaisessa asemassa oleva ei ole^ vielä ehdottanut, että Montgomeryn aivokoppaa tulisi tutkia jonkin täysin pätevän asiantuntijan toimesta. Tavallisesti sellaista ehdotusta voitaisiin pjtää vallan: sopimattomana, mutta: jos tarkistatte Montgomeryn viime vuosina pitämiä puheita vähän tarkemmin, niin voitte hyvälläkin syyliin päästä siihen johtopäätökseen, että kaikHi, jotka antavat hänelle "hullun'Meiman, osallistuvat sellaiseen pidättyväiseen arvosteluun joka rajoittaisi Caesarin kuolinilmoituksen kahteen^ r i viin kuolinilmoitusten palstalla! Koko kylmän sodan vuosien ajan Montgomery ei ole koskaan lakannut olemasta halukas, kärsivällinen, kekseliäs, kauhistumaton, pettymä-tön, väsymätön, voittamaton ja .•nuuttamaton kiihkeässä ja vaatimat lomassa auttavaisessa halussaan osallistua ydinsodan järjestämiseen. Jos tavallinen muukalainen ka-puaiäi korokkeelle ja alkaisi pauhata joukkomurhaamisen puolesta niinkuin Montgomery on tehnyt, niin meidän urhoolliset poliisimme raahaisivat hänet sinne vähemmän järkevimyien su o jeluslaltokselle. Mutta n i i n - e i käy Montgomerlle; hänet saatetaan juhlallisesti loor-dlen: ja senaattorien seuraan, joita yleisesti on pidetty täysin selvä|är-kisinä. , . ' , Montgomery on niin varma atomi-' hullujen päämäärän saavuttamisesr ta, että hän kehoittaa laatimaan suunnitelmia, joiden mukaisesti, kustannettaisiin kaiiäallisia ja alueellisia sanomalehtiä "tulioutunei-den alueiden palvelemiseksi". Hän sanoi sanomalehtlmiehille Otta;^asr: sa, että tulisi ''kauhean" tarpeelliseksi jotta poliittiset johtajat voisivat puhua; kansalle ja että siltä syystä sanomalehtien olisi jatkettava ilmestymistään sodankin aikana. Kuvittelemme tämän tapahtuvan varsin yksinkertaisesti. Kustantajan ei tarvitse: tehdä muuta kuin etsiä maasta sellainen kuoppa, joka on aikaisemmin ollut sanomalehtipaino, koota joitakin jalkoja, käsiä ja multa ruumiin osia kunnes saa kokoon kustannusliikkeen tarvitse^ man henkilökunnanv hankkia vielä hahmollaan oleva painokone ja .sit-ten vielä sellaisessa kunnossa oleva politiikko, joka voisi selostaa, että viime yönä kuuletäamme kova ääni ei ollut muuta kuin. kotiin tuleva isä raskaine kenkineen. Me puolesta uskomme, että von ''kauhean" tarpeellista, jotta Montgomeryn aivokoppaa vähän tutkittaisiin.— Sivusta katsoja. Tätä tilannetta: on edelleen vajir rantaout hallituksen f^kovan ranan" inHatiovastainen politiikka, .jonka tarkoituksena on ollut keinotekoisen lamaannuskaudcn kehittäminen ja työttömien armeijan lisääminen, mikä sellaisenaan heikentäisi työläisten neuvottelutehoa. On mielenkiintoista . fauoiniojdai että auto^ teollisuudessa Ipmauttamiset tapahtuivat juuri työehtonuevottelujen aattona ja aikana. Tämän lisäksi on huomioitava jatkuva lisääntyvään verottamiseen ja inflatloon johtava asevarustelu ja jatkuva kaupankäynnin rajoitta-minen niiden maiden kanssa, joissa yhteensä on y l i miljardi kuluttajaa. Tämän tilanteen valossa työläisten tulisi ehdottomasti sanoa sanottavansa: Ensiksikin työväestön tulisi tarkistaa .lamaannuskausivas-taista. ohjelmaansa nykyhetken tapahtumien valossa, laatia sellaiaen taloudellinen ja lainlaadinnallinen ohjelina, joka takaisi autotyöläisten elintason j a työmahdollisuudet. ^ : Taloudellisella • rintamalla, auto-moinnin,'. ^teknillisen kehityksen, työtehon nopeistuttamisen ja lomauttamisen valossa, näkyy selvä; piirteisimmin taipeelllsuus kehittää taistelua 30^v tai 35-tunlisen>työvii: kon puolesta viikkopalkkoja vähentämättä. Tämä vaatimus tulisi yhdistää vaatimuksiin työttömyysvakuutusmaksujen lisäämisestä ja pitemmistä palkallisista lomista, rLainlaadinnalllselia rintam-illa on käynyt yhä selvemmäksi, että on kohdistettava hallituksen yhä l i - lisääntyvää painostusta Canadan talouden kaikinpuolin kehittämiseksi ja laajan kehittymättömien maiden avustusohjelman toteuttamiseksi i l man minkäänlaisia poliittisia ehtoja. Tähän liittyvät Canadan ja Neuvostoliiton välisen kaupankäynr nin laajentaminen ja samanla'sen kauppasopimusten sitoaminen toistenkin maiden kanssa' muitakin tavaroita koskevana kuin .yksist?»än vehnää. Autotyöläiset ja UAWA palvelisivat omia 'etujaan jos he kehoittai-sivat iCanadian Lahor Congressia ryhtymään tämän piirteiseen maanlaajuiseen toimintaan. : Toimettomuus juiiri tällä hetkellä Vqisr. aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa työläisten loppu-mattpmal} e taistelulle täystyöUi-syyden pnolesta, eriluiIsestikiD cill» syystä fcosba autoteoUlsuos esittää stnitegista osaa Canadan lalondessail Vaikka nyt olisikin väärin tehdä johtopäätös, että olemme jo talousr pulan kourissa, on myös väärin ajatella, että lomauttamiset ovat yksinkertaisesti ' vain sesonki llmiö. Lomauttamiset leviävät kuin syöpä. On ryhdyttäväftyötätekevien yhte^ naiseen toimintaan ilmiön hävittämiseksi heti alussa. lonmia palautettu Moskova,» y ^ i T M t o l i i t o o vai' lion ytdJBCB cyjtlajä» UmnaSi Bndesko ylistää aikakaoslehden "Nevvoctovaltio Ja iSöT 9f&M|^^ i»ewi oamerpssa <nt rtkrBCTitöis» terin» Nikolai Wlaiaun »uofit' t a r ä tieteellistä työtä, Kryle^ fcostä ei ole pobotto nUäSs p^i^c tilnlqmuneneeo voofeen Ja mair ' Hinta, puletpän iMikkfiii Krylcn-kon nlineo palauttanlsesta enli» seen asemaansa, Rudenko korostaa edelleen kirjoituksessaan/ että Stalinin iiehkilö-kultti antoi Berialle ja hänen apureilleen' mahdollisuuden'saada vaikutusvaltaa: Hän moitti sunhuntai-na lopetettua .oikeusministeriötä ja ehdottaa : todellisen rikostilaston laatimista. SiTA TÄ BOHDOSKAUPASSA Noori l a kaunis neitonen robdosfcaiipastä ostaa ij«iinic kyseleeiuioIestUBeena kaui keinoja, |ip(itea sen saisi nai siten, ettei raaku missään sessa tuntuisi.^ Ha^n^^beti k i i j an sano pisb, miss? luetellaan useita j a siihen. Mutta sitä ennen telisin teiUe uuden mehuteh maismaistialsia. Neitonen juo hänelle tarjo sillisen, minkä jokeen kaupi noo naureskellen:: •—•No, eihän se malstunu kaan pahalta! —^Voi laupias taivas! Ha äidilleni enkä suinkaan itsel Punaista valkoihoisill va Ikoista vaiKoinoisiite — mustaihoisille Dag Hammarskjöld lähtee Moskovaan Tukholma. — Y K : n pääsihteeri,Dag Hammarskjöld matkustaa kesäkuun 24 päJtVänä iMqskovaan' keskustellakr seen neuvostojohtajien^ Hrushtshfvin ja Bulganinin.kanssa mäailmanjrau-han; säayttämisestä,-; kertoo vStpck- .hoIms-Tidnlngenin; New Yorkin kirjeenvaihtaja. Hammarskjöld; kohtaa myös .Neuvostoliiton uuden; ulkoministerin, Shepilovin. Hän on täten ensimmäinen johtava valtioinles, joka neuvottelee uuden: -ulkoministerin kanssa. YKn kirjeenvaihtajan Pierre Hus-sin kertoman, mukaan Hammarskjöl-din matka kestää 6 viikkoa ja se ulottuu Neuvostoliiton V liittolaisvaltioihin. Hän tapaa pääministerit Varsovassa, •:- Prahassa Ja Budapestissa sekä mahdollisesti Sofiassa Ja Bukarestissav London Observer Servicen kirjeenvaihtaja Cyril Dnnn sai kool-; la JSalisbiiTyssa, Etelä-Rhodesiassa hallituksen alkuasnkkaiden de- : pärtmentin eräältä nuorelta toi- . mitsljalta, että "niissä punainen mnlta loppua, siitä aikaa. alkn- , asukkaiden reserviaine". Mainittu kirjeenvaihtaja kertoo näkemäs- \ tään, kanlemastaan Ja omista arvioistaan (Joihin kaikkiin emme voi yhtyä) seuraavaa: "Olimme' automatkalla vSalisburysta Chinyikan reservialueelle nähdäksemme, mitä Etelä Rhodesian hallitus tekee Af rikan maatalouden parantamisen' hyväksi..:: Hän (alkuasukkaiden departmentiuFnuori tolinitsija).antoi minulle lajajan yleiskuvauksen matkalla. •* :CbInyacaaii Johtavalla tiellä .on tämä ' muutos ' odottamattoUian : äkidnäinen ja hämmästjrttävä. Tie laskee knlvunneel|e vesitielle. T h - , della pengermällä maa on punaista koin härän veri Ja siellä^sijalt-see'valkoihoisten fhodesianilalsten : tilat; Toisella pengermällä on maa ;- kerman valkobta Ja se on osa siitä maasta. Jonka brittiläiset Jätti-vät vallatuille mashonadlaisille yli 50 vuotta sitten. Punainen multa näyttäähedlel- - malliselta. Toisella puolen oleva maa näyttää sannalta,: Ja syystä : kyllä, sillä se on eräänlaista san- -l: taa. .Vaikutelma siitä, että valko- :iholset kolonistlt ovat ottaneet:' parhaat maat itselleen^ on miltei: kipua: aihenttavastl silmin nähtävissä. Etelä-Rhodesian: tässä osassa, selitti tämä nuorimies^ alkuasukkaat eivät ols: koskaan yrittäneet: viljellä maata punaisen mullan alueella, sillä sadekaudella se on raskasta Ja kiiimi-tarttuvaa multaa ja kuivuuskaudella kovaa kuin kivi. He ovat aina pitäneet parempana graniittimalsta santaa, vaikka se ei ole niin. hedelmällistä kuin pimalnen multa, sillä se on sekä kuivana että märkänä helpompaa käsitellä. Sen lisäksi nämä santamaat ovat monimutkaisissa laaksoissa, jylhien graniittikallioiden välisiä, jotka antavat alkuasukas-alueille komean, mutta alastoman kauneuden. : Mashona^ sit txmsivat Itsensä • turvallisemmiksi siellä Matabele-naapuriensa-alinomai-sia reittauksia vastaan. Afrikkalaiset myöntävät, että kaikki tämä on totta, mntta.sano^ : vat, että nyt on näillä asioilla alr\ noastaan historiallinen arvo • > Ja': mielenkiinto, ••: Mashonasit eivät vlljellect'>' graniittimalsta : santa-^ y^ maata yksinomaan sen vuoksi et^ tä he vihaavat kovaa työtä; HeiUäri:: el oliot työvälineitä lasluianpnT naisen mullan kultivointia varten.^ Alkuasukkaat seUttävät, että M a - tabele-heimon taholta tulleet vaa-_ . rat: knulnvat njrt menei^teen. - Jps-he saisivat olla rauhassa Ja ; käjrtettäväkseen traktoreita, niin nyt ei ole mitään syytä, miksi ftfri^^iraiaiginp ^ihnai^M^anif ei voida.antaa kohtnnllista osaa.pur naisen mullan maasta. Saamieni tietojen mukaan suunnitteilla. :el ole mitään laajakantoista maan uudelleen jakoa; Tarkoituksena on mieluimminkin se, että saataisiin Euroopasta lisää siirtolaisia käyttämättä olevUle alueille. Siellä tuntuu olevan heille tilaa, sillä valkoihoisten hallussa nyt olevasta 30,000,- 000 eekkerinalan suuruisesta farmi-maasta on nyt kultivoitu ainoastaan miljoona eekkerlnalaa. : Mutta ;Ete]ä Rhodesialla on dynaaminen ÖTVUotissuunnitelma alkuasukkaiden reservialueiden parantamiseksi sisältyen-'siihen sosiaalisia ja maatar loudeUisiä -tavottelta. Julistettuna: tavoitteena on erottaa Afrikan, maaseutuyhdyskunnat A(ri-kan. :•• kaup^mkiyhdyskunnista • niiden kummat)(kih"eduksl: ; Asiainrnykyisel-: lään: oUess^: afrikkalaisilla on ^ mtista-hälahVlellä-voittoa' tuottamat-' ta' ..valkoihoisten; kaupunkitöiden ja reservialue^n maatalouselämätt - välillä. " ' " Afrikan maaseutuväestön elämän vakiinnuttamiseksi on ryhdytty muuttamaan - maaseudUn koko fyysillistä ja sosiaalista olemusta; :' Valkolhotset maatalonsekpertit ovat ilmakuvien perusteella kartoittaneet heimokuntien maat viljelys- Ja laldtanmaiksL • Maan eroosion eli syöpymisen ehkäisemiseksi — mikä on Afrikan maatalouden vitsauksena — on rinnemaille ja vesistöjen rannoille merkattu alueita, joiden kaikenlainen käyttö on kielletty. Afrikan karjakantaa on suuresti pienennetty. Maan plkknjako'loiietetaan. Lopulta .Afrikan maaseutu kuntavähennetään .'^ sellaiseks sen elämä perustuu tiukasti mi jelykseen, ei vain juuri olema: säilyttämiseksi, vaan myös voitc vuttamiseksi.: Hallitus Jcatsoo, e servlaluelden: nykyinen 3,500.00( nan:vuositiilO' voidaan kahdc vuodessa nostaall miljoonaar taan ja 20.000,000 pimtaan 2( Heimomaiden y h t e i s omistus, vaikka se ;säilytetään .paperilla, tulee knltenUn hilJalsesU sivuutetuksi KuUekhi afrikkalaiseUe farmarille; kannetaan asiallisesti kaikki oikeudet r pikkutilaansa. dessa. Mikäli voidaan havaita. Etelä desian afrikkalaiset hyväksyvät ajatukset reservien parantamls Tämä on ehkä snunnitelmai : meellisin puoli, sillä munalla afrikkalaiset päättävästi va: ; taneet samansuuntaisia ajata Afrikkalaisten ja eurooppal suhteissa maanviljelykseen on kuilu:.: afrikkalaisten suhtautu maatalöi4^enj)n?suuresti tuntee valkoihoisten kokonaan Mytä perustuva. Eurooppalaisten s\ tuminen ^tuntuu järkevältä; af laisten: maaseutuväestön suhtai seen: sisältyy sen itsetuho. • Yritettyään ^tuloksettomasti pagandaa. Etelä Rhodesian, vä Iholsten liallltns toteuttaa yb kertaisesti Ja: säälimättä mää misvaltaansa,' ajaen läpi suu telmaa. mikä v. 1^0 men sä muuttaa- 47,000 neliömaillni V ruiseh :maaValaeen; Enemmän '<'lialIitns^:OBl-~fclertämässä^ tolsfa , sunrvaikentta,. valkoihoisten , : tomenetelmän'> 'fcällentta,' va >: maila,' ^«ttä afrikkalaisten tä; itse maksaa suurimman man män suunnitelman menoista t teldensa verojen muodossa. Nämä ovat. erikolsseikkoja, afrikkalaiset Etelä Rhodesiassa taipuvaisempia alistumaan valko ten hallintaan.:kuln heidän heii sensa muilla alueilla. Reservialu Joillakin paikoilla, ^ missä muut* jo suoritettu, r afrikkalaiset fan Joista toiset ovat Itaksinkertalsl neet tulonsa, näyttävät hyväk ajatuksen, että tämä suunniteln hyvä. <» Mutta minä Iiavaltsin, ( enemmistö maaseudun afrib laisista on nyrpeissään tästä y lankumonksellisesta sekaanio sesta heidän elämäänsä. Keskusteltuani 'pääministeri Jatkuu 4. sivi Auringon energialla kulkeva pienoisauto ' Yhdysvaltain autotehtaiden liiton tutkiroustyönteKijät ov^t valmistaneet auton pienoismallin, joka kulkee auringon voimalla. Tämän 38 sm pituisen "ajoneuvon" katolla on 12 valosähkökennoa, jotka muuttavat vastaanottamansa auringonsateet sähköenergiaksi ja antavat siten 'käyttövoiman autoa kuljettavalle pienelle sähkömoottorille.^ ^ nadan Uutista — vaan uusi lehti, mikä olisi kyllin avara kai-,, kille ja riittävän monipuolinen tyydyttämään maanmiestemme suuren enemmistön tarpeet. Tällainen järjestöllinen yhtenäisyys, niin toivottavaa kuin ' se olisikin, sekä lehti- että muilla aloilla, on kuitenkin vastä huomispäivän kysymys. Mutta käytännöllinen yhteistoiminta ja yhteistyö on nyt jo sekä mahdollinen että parempia tuloksia tuottavaa. Sen lisäksi tällainen yhteistoiminta poistaisi epäluuloja eri ryhmien ja järjestöjen välUtä, kehittäisi keskinäistä luottamusta ja yhteisymmärrystä, sekä tasottaisi tietä järjestöllisellekin yhdistymiselle tulevaisuudessa. Mikäli sydämellemme on täkäläisten maanmiestemme yhteishyvä, silloin emme voi tulla muuhtm lopputulokseen kuin siihen, että vallitsevat ryhmäriidat heikentävät voimi^- me, huonontavat toimintaamme kansallisten kulttuuriperki-teiden vaalimiseksi ja haaskaavat voimiamme keskinäiseen ki-" nasteluun. Kaikki seikat — mukaanlukien Vapaa Sanan yh-tenäisyysvastaiset väitökset — puhuvat siis ryhmäriitojenio-' pettaniisen sekä yhteistyön ja yhteistoiminnan aloittaminen' puolesta. . Tuskin se enää onnistuu Ollen henkeen ja vereen asti "puolueeton" Suomen vanhan , ko-koomusmamman perustamaa "Lain; suoja" järjestöä eli ''kaartin" hy-iväksl, Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana julkaisi toimituspalstallaan kaksi, mahdollisimman arvovaltaista lausuntoa"kaartin" puolesta, vaikka^ joutuikin surukseen myöntä-. mään. että Suomen Sosialidemokraattikin ?vastustaa:v koko hommaa. ; \ Kuvaava onkin tämä: Pakuiapals-: talla mainitun lehden toimitus k i i vailee: tunnetulla .säädyttömyydel-: ' lään.ja; jopa omien riviensä hajoit-tamlsella uhaten kaikenlaista- yhteistoimintaa ::vastaan: i .täkäläisten "koriiujeto'? kanssa;^ toimituspalstallaan'niyötällee saman lehden toimitus Suomen äärimmäisen oikeiston suunnitelmille uusien lyokkakaar-tlen< perustamista varten! *Tässa;selIaisenaan on saman työ-väenvastoisen ^ mitniin molemmat puolet. ; Miitta V mistä on .oikeastaan kysymys? ' 'Suomen suurpääomaa on kismittänyt jd,kismittää vieläkin se, että se joutui perääntymään' yleislakon johdosta Suomen yhdistyneen työväen voiman edessä. Siitä häviöstään :jisti se on panhaimut yleislakon, aikana- muka tehdyistä "laittor muuksista'* j a selittänyt, että koko yleislakkokin oliisauri^laittonmus". .Suomen työväenliike kokonaisuudessaan —: molemmat. suuret työväenpuolueet, ammattiyhdistysliike ja muut työväenjärjestöt —^ on 7 T i i - tenkin osoittanut humpuukiksi koko olkeistorintaman "lalttomuusva- •ituksen". Mutta; tosiasioista piittaamatta ryhtyi Suomen äärimmäisen oikeiston, kokoomuspuolueen johto perustamaan erikoista ''Lain suoja" järjestöä, jonka pitäisi huolehtia: siitä, että maassa- säilyy sellainen"lainsuoja" . mitä vanha kokoomusmam-ma janoaa ja niitä Vapaa Sanakin nyt myötäUlen puolustelee; Vaikka Suomen kansa on jo ai-kojavsitten; kääntänyt selkänsä näille ''menneisyyden • miesten" vouhotuksille^ niin; kokoomusta janottaa kuitenkin vielä vanha suola. .Niinpä oli aivan äskettäin eräänlainen Mannerheimini patsaan paljastustilaisuus > Tampereella, missä: esiintyivät entiset IKL- ja suoje-luskuntamiehet sekä nykyiset "lain suojan^' perustajat vedoten menneisiin 'vsankaritekolhin'> : Puhujina esiintyi sellaisia kuuluisuuksia kuin rikkurikaartien:' perustajan-'M<urtti Pihkalan veli proL Rurik y Pihkala j a laittomaksi'' julistetun suojeluskunnan: historian kirjoittaja kenraalimajuri:- Niilo Hersalo ^ jnel E i voida siis kieltää etteikö "Lain suoja" ".ole osannut vetää keidaku-vakseeen, tehtäväänsä sopivia yksilöltä, aina'- manalle menneestä marskista alkaen! - Sivumennen sanoen onkin paikallaan mainita^, että ''Lain suqia?' juhlapuhujat ylistivät, ei sentään: Mannerheimin patsasta,^ vaan Jtee marskia siitä osaista,: mitä hän vei "kolmessa sodassa" — siis myös valkoisen armeijan ylipäällikkönä Suomen kansan kurissapitämiseksi! ;Ja juuri "kurissa pitämisestä" oli kysymys, sillä ristihän Suomen So^ sialidemokraatin'kuuluisa ja pidetty pakinoitsija Sasu Punainen suojeluskunnan kiväärin "köyhän kuriksi". Mmkälaista "laillisuutta" sitten nämä> -kumpujen yöstä nousseet '^Lain suojan" miehet haluavat? V Tässä yhteydessä haluaisimme suositella lakitieteen tohtori, Ensio Hiitosen kurjoittamaa, y l i 500 sivua käsittävää kirjaa "Vääryyttä oikeuden valossa". : Siinä osoitetaan ammattimiehen tarkkuudella jä taidolla niitä lukemattomia: oikeusjuttuja mitä nämä kokoomusmammah "lallllsausmie-hef* järjestivät ama vuodesta 1918 alkaen vuoteen 1944 asti. Tri Hiitonen; osoittaa kirjassaan, että '^Ulsuusmlesten" tarkoituksena kansalaissotaa valmistaessaan oli "köyhien kurissaplto". Hän sanoo: '•Oireellinen oli tässä suhteessa Helsingin porssiklubissiai 3. 10. 17 pidetty kokous, jossa ratsumestari H. Ignatius, pyysi läshäoIleUta teol-lisuusmiehiltä varoja suojeluskuntia varten ilmoittaen heUle suoraan; että näiden tehtävänä oli työväestön pitäminen Icurissa." Juuri tässä mielessä järjestettiin histoifian' Isiinä: valheessa suojeluskuntia, lalliliittoja, .Suomen lukkoja, lottajärjestöjä j a Lapuan keitä. Ja että asian todellista tilaa temattomat henkilöt eivät p tuisi,: lienee 'paikallaan palai mieleen, että nämä "suojel esiintyivät tavallisesti sarkataki lapikasjalkaisina maalaisina. 1 sit:olivat talonpoikaismarsseja mutta narut, joista nyittlin. Iät pankeista jne., eli kuten Hiit sanoo, että lapuanllikkeelle vai kuntaa valittaessa siihen tuli: " . . . kokonaista 7 panklnjoht .4 pappia, . 3 tehtaanjohtajaa, upseeria, 1 HO-asessori ja 1 oil neuvosmies sekä > nimismies, lonpoikia ei mahtunut . • • muutamia." Edelleen tri Hiitonen osoi että virkavalta, aina. ukko Svii vudista' alkaen suosi ja suoras yllytti näiden '.'maakunnan i ten" laittomuuksia jopa siinä J rin, että: kun nimeltä mainitut liislviranomaiset ottivat se eräistä niistä murhatapauksista tä silloiset "lain suojaajat" tek he 'salvat^kylmästi kalossinto lakamukslinsa^ ja tulivat erotet poliisilaitoksen palveluksesta. ^ Tälläisi on Suomen oikei •laillisuus" ollut j a siihen se i lemättä " k a a r t i n s a " avulla PJ nytkin. Me kuitenkin uskomme, et^ mä laillisuuden nimissä suunnit rikollisuns ei tule enää Suonx onnistumaan. .Samalla me toivomme, etta kaan. täkäläinen-maanmiehenntf ei - edes Vapaan Sanan toimitm antautuisi moisten MUSUOSD ten" toivottoman, raskaan kivif vetäjiksL — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 12, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-06-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560612 |
Description
Title | 1956-06-12-02 |
OCR text |
7ust^m. tesak, 32 p. — Tuesdsy, Jun« 12.1956
iiiiiiiilJii iUttfionnn Ibdepoident I«bor
Organ of FtonM) Canadian*.
UUisbed Hbr. »17^ Auttioflzed
«» Moaod c im SMUI IV tiie
j ^ b ^ ttorfec iredUy: Tuesfays,
Tbonday» and Satuntay» fay Vapaa»
FobUahing company Ltd., at tOOrKS
EimJBL W, eodbiny, Ont, Canada.
TeI«pdU»esiB08i Offloe €6.4.«aM:
BÖitorm Office OB. 4^€2fii.lSMt>^
S, Sukit eutor Vf.EUmA.Mam*
»aarem: Bex «9, eodMm Ontailo. AOvenmag niea vpon »pjiUeatUm,
^'»nslatton free of ^ebaise.
TXZJlUBHZIRfAT:
Canadaasa: X vk, 7Ä>« kk, 3.75
•3 kk. 255
7hdy«vaIIoiBsa; 1 vk, 8X0 6 kk. 4^
Suomessa; 1 vk. 6JS0«kk. 4.75
Mitä nmul ianovat
Otat%e iieaayn Ja Wa)t«r BeoUie'
riö keskustelu, noin lievemmin 1 saunoen,
bddän tatxmaumlf^MLnVi'
tfaan nlbden «n vain aat&maOa
Väitöksiä yhteistyön puolesta
l i
B3>
j i i
l i
m
•lai
mmmmv
-'^Vaikka Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana kiivaili sille
oni/nalsella ]tavalla tiistaisessa^ numerossaan työväenliikettä
ya^an yleensä ja erikoisesti Canadan suomalaisten yhteis-
|o.ij5i|inn?n ehkäisemiseksi, niin i)eruSolemukseltaan mainitun
^^1^ väitökset ja argumentit; puhuvat kuitenkin korutonta
kieltä yhteistoiminnan tarpeellisuuden ja mahdollisuudenkin
puolesta/
I '*Tämä toteamuksemme kaipaa luonnollisesti perusteluja
ja niinmuodoin pyydämme kiinnittää mainitun lehden toi-mittjiksen
huomiota sen, omien väitösten todelliseen merki-tykseen
« '
^ Polemisoidessaan pitkästi ja paksusti täkäläisten maanmiestemme
yhteistoimintarajatusta vastaan, .Vapaa Sana
. myöntää asiallisesti puhuen, että tällaisella yhteistoiminnalla
on kannatusta kaikissa järjestöissä, seuroissa seurakunnissa
ja mulssia kansalaispiireissä, kuten on esimerkiksi Vapaus
selittöijyt., 'Enemmänkin. Tämä yhteisymmärryksen ja yhteistyön
kaipuu on ilmeisesti Vapaa Sanan lukijakunnan
keskuudessa jo niin voimakas^ että mainitun lehden toimitus
uhkasi' omia lukijoitaan "uudella hajaannuksella" jos he
ryhtyvät tällaiseen kaikkikäsittävään, yhteistoimintaan. Mainitun
lehden toimitus esitti pakinapalstallaan seuraavan uhkauksen
lukijoilleen: ^ ' ^ , , *
"On paljpn hyvin paljon/— meitä suomalaisia, jotka
'emine hyväksy kommunisteja joukkoomme puhumattakaan
menemisestä 'yhteistoiminnassa' komukkapaikkoihin, joten
tuosta *naimiskaupasta' olisi ensimmäisenä seurauksena selvä
-hajaannus ja etisten seuralaisten muuttuminen toisilleen vihamieliseksi.
Tämän luulemme olevan totuuden asiassa."
; Melko suoraapuhetta. •
, Mutta menneisyys on osoittanut, ettei tällaisen peloittelun
tarvitse ehdottomasti toteutua.' Muistetaanpa esimerkiksi sodan
jälkeen toiminutta Suomi-apua. Vapaa Sana vastusti
fiilloinkih kiven kovaan kaikenlaista yhteistoimintaa. Mutta
kun kansalaistemme valtavan suuri enemmistö asettui yhteistoiminnan
kannalle, niin Vapaa Sana tuli mukaan, vaikka
se toisinaan vähän siitä nurisikin — ja tämän yhteistoiminnan
loistavat tiilölKet ovat kirkkaana johtotähtenä maanmiehU-lemmesiitä
mitä mahdollisuuksia on olemassa yhteistyön perusteella.
Kun täkäläiset maäiimiehemme rupeavat taas vaatimaan,
yhteistoimintaa nim voimaperäisesti, että toivomuksesta
tulee tosi, niin Vapaa Sanan toimituksen on silloinkin
vaikea riW«oa välejään lukijainsa kanssa. Se voi tatfs nurista,
mutto tulee kuitenkin m u k a a n j a meidän lehten)jn^ toivoo,
qillpin, kuten se toivoi Suomi-Avun päivinäkin, ettei'Vapaa
Sana tekisi poliittista itsemurhaa, vaan tulisi joukkojen rau-
^icana.
\ Mutta.Vapaa ^aiiä esitti viim.e 'tiistaina tahtomattaan
, suoranaisen haasteen, ei vain yhteistoiminnan, vaan järjes-
. töUisenkin yhteenliittymisen puolesta. Sen pakinapalstalla
kirjoitettiin yhteistoimintaa vastaan seuraavasti:
"Toisekseen, mehän jokainen — niin nuoremmat kuin
vanhemmatkin suomalaiset — tiedämme, mitä tämä uusi kotii
.maanne, odottaa meiltä. . .
; . "Mutta jos Canadan suomalaiset alkaisivat harjoittamaan
yuodeyhteyttä ryssäläisten poliittisten huoruudentekijäin
kanssaj niin jokainen käsittäisi, ettemme silloin olisi enempää
kunnon kansalaisia tälle maalle . . ."
,Siis, me emme saa muka itse päättää omista asioistamme,
vaan oh kuunneltova sitä, mitä kulloinkin vallassa oleva poliittinen
puolue meiltä vaatii ja "odottaa"?
Asiallisesti puhuen — ja lainkaan välittämättä tuon
lainauksen voimallisesta kielenkäytöstä yhteistyötä vastaan
T-sen paremmin ei yoida^^p
den tärkeyttä!
' ; Oittakaamme vaikka Canadan suomalaisten uutislehdet.
Me alemme täysin vakuuttuneet siitä, että jos se oli^i käytännöllisesti
mahdollisia,,^Canadan suomalaiset ottaisivat paljon
mieluirimiiin yhden hyvän ja monipuolisen lehden, seii sijaan,
että meillä on nyt kolme pientä lehteä, jotka kamppailevat
•^'alinomaisessa talousahdingossa ja ovat pääasiassa tämän
vuoksi teknilliseltä taholtaan kaikkea muuta muttei tyydyttäviä.
'Ottakaamme joitakin enemmän tai vähemmän tunnettuja
tosiasioita:
Port Arthurissa ilmestyvä Canadan Uutiset-lehti vaihtoi
'äskettäin omistajaa viitaten se siihen, ettei entinen omistaja:
öiliit tyytyväinen taloudellisiin tuloksiinsa, sillä lehden jul-
.k^isukustannukset nousevat jatkuvasti. j
"'Mikäli on puhe tästä meidän lehdestämme Vapaudesta
niin sen taloustilanne on suoraan sanoen kiristynyt-'niin
paljon, ettei enää voida puhuakaan talousaseman tasapainossa
pitäniistä ilman joka. vuosi pidettäviä rahoituskampanjoita.
: Vaikka Toronton Vapaa Sana on kerskunut talousasemas-
' taan, niin sen"viimeksipidetystä vuosikokouksesta ilmdiÖ, että
taloustilanne on Iciristynyt. Tosiasiassa Vapaa Sanakaan ei
tule enää toimeen ilnnian jatkuvaa avustusta. Sen ^ ^ k ^ että
Vapaa Sana (ja Csmadatt^^^U^ saavSuuren Rahafn!yomialla
toimivan CS:n nimimerkillä tunnetun propagand«^
toimitusapua, Toronto Daily Star julkaisi toukokuun-25 päivän
nuunerossaan suuren kuvan eräitten/vieraskielisten lehtien
etusivuista ja niiden kuvien joukossa näkyi olevan myös
; Vapaa Sanan:nimii Tämän kuvan vieressä oli^^ierinäisten vie^
raskielisten lehmien toimittajien kuvia, mukaanlukien myös
Vapaa Sanan yhden toimittajan kuva; Näiden kuvien alla oli
^elostuSi missä kerrottiin Ontarion toryhallituksen edustajan,.
matkailu- ja mainosministeriHon. Brian Cathcartin.'luvan-
V neen> että näille työväen vastaisille vieraskielisille lehdille tullaan
tästä alkaen antamaan entistä enemmän Ontarion hallituksen
ilmoituksia.
Kallis, kovin kallis on siis se hinta, jonka meidän pikku-
; lehtemme joutuvat maksamaan siitä "ilosta", että saamme jatkaa
lehtienune palstoilla ryhmäkinastelua.
Vapauden väki joutuu tästä alkaen järjestämään rahoit-
»tamiskampanjoita joka vuosi ja Vapaa Sanan toimitus joutuu ,
tunnustamaan itsenäisjrytensä menetyksen julistamalla, että
.-'Hiedäinme, mitä täntiä uusi kotimaa odottaa meiltä", jos mielivät
saada vissiä talousapua! ^ ,
; Jos mikään, niin tämä puhuu kaikkien uutislehtiemme
5 demokraattisen yhdistämisen puolesto. Selvästikään yhdistettävästä
lehdestä^^ pulisi Vapautta, Vapaa Sanaa Ca-pieni
<»a siitä y M U laajenevasta keskustelusta
Ja väittelystä, joka on par-hatllaan
käynnissä maamme niin paljasti
ontuvalta JiUu^Utiikasta. alutta
ilmeistä on, että tämä Meanyn ja
Reutherin välinen keskustelu -r- P i kemminkin
välttely — ei ole mieluisa
ta niille plireUle. jotka ovat pitäneet
tällaisia asioita jä yleisen, mielipiteen
muokkausta vain heille' kuuluvana
asiana. Niinpä esimerkiksi JNe«r York
Time» on katsonut tatpeclliseksi kyhätä
mainittujen työväenjohtajien
keskustelusta tolmitpskirjoituksen.
Jossa huomautetaan, että heidän olisi
parasta pidättäytyä keskustelemasta
tällaisista ulkopoliittisista kysyr
myksistä.
Aliksi? Miksf eivät työväenmlehet
voi keskustella Jä väitellä tällaisista
ky^rmykslstä? Haluaako Suuren J i a -
han lehU esittää väitteen, että keskustelu
ulkopoliittisista kysymyksistä
kuuluu ;>vain sen korkeapalkkaisille
toimittajille; tai että ;kysymys olisi
nUn monimutkainen. Johon vain, sen
palstanikkarit kaikessa viisaudessaan
ovat kykeneviä?
Me emme halua asettua puoltamaan
TySväenliikkeen edessä
olevista vaaramerkeislä
Kiij. wmiam Kasbtan
Autotuotanto on useiden vposlen
ajan ollut kobtuullisen hyvä Canadan
taloustilan puntari ja nyt se on
näyttänyt leimaantumisen merkkejä,
joka sellaisenaan aikaansaa vakavia
seurauksia auto- ja maataloas-konetyöJäisUle
sekä lukuigille
muille. •
Joitakin viikkoja sitten Cbrysle-rin
tehdas suljettiin viikoksi. >Tätä
seuraisi i;000 työläisen määrääinät-tömäksi
ajaksi lomauttaminen Fordin
Windsorin tehtaalla, ja 700 lomauttaminen
Oakvillen tehtaalla.
Sitä ennen maataloudessa valitoeva
jatkuva kriisi kuvastui Massey-Har-ijs-
Ferguson yhtiön päätöksestä
eiroittaa huomattava määrä työläisistään.
On paikallaan huomioida,
että lomauttamiset autoteollisuudessa
eivät ole tyypillisiä ykslnonuan
Canadalle, Niitä: ennen lomautettiin
suuret määrät autotyöllOsiä
Yhdysvalloissa sekä Britanniassa.
Nämä ovat niitä vaaran merkke-sen
paremmin Walter Reutherin kuin ' f^, jotka kannattaa huomioida au-muidenkaan
työväenjohtajlen esittämiä
ajatuksia tai kannanottoja sen
paremmin Intiaa: koskevissa , kuin
muissakaan kysymyksissä; .Heidän
kannanottonsa saattaa olla joko liyr
väksyttävä tai tuomittava. Mutta varmasti
haluamme puoltaa heidän ja
kaikkien muidenidn amerikkalaisten
oikeutta julkilausua mielipiteensä
kaikista kysymykisstä, jotka tavalla
tai toisella koskevat maamme asemaa
ja sen suhteita muihin kansoihin, ja
eritoten suurkansoihin, tässä. nykypäivän
levottomassa' ja-kuohuvassa
maailmassa. Ja kun: sanomme asian
halki, me pidämme paljon tärkeämpänä
sitä, mitä i^mä tavalliset työtätekevän
kansan johtomiehet sanor
vat näistä kysymyksistä kuinmltä jokin
New. Yorki: Itoiesin pal£|tanikk&ri
kyhää' pallckansa ansaitsemiseksi.
—Työmies-Eteenpäin.
tolyöläisten, UAW:n ja äskettäin
perustetun Canadian Labbr Con-gressin
toimesta. On ilme|^täkin,
että autoteollisuudessa ja mahdollisesti
muissakin teollisuuksissa alul-lav
oleva tuotannon rajoittaminen
Johtaa teollisuuden nousukautta
seuraavaan lamaannuskauteen.' *
Sellaiseen tilanteeseen ovat vaikuttamassa
lukuisat vaikuttimet aina
lisääntyneestä luotosta:: ylenmääräiseen
verotukseen, jotka; vähentävät
suuressa määrassä^yölals-ten
ostokykyä. Niin kauan kuin
työläisten palkat lisääntyivät' nopeammin
kuin velat, tuU autoja
tehtaista. Nyt kuitenkin, kun yhä
lisääntyvä luku työläisiä on kiinnite
tänyt tulevat palkkansa maksafik-seen
viimevuotisista tai tämänvuotisista
ostoistaan,: on kehittymässä
vaarallinen tilanne.
Montgomeryn urheat puheet kuoleman
levittämiseksi joi^kkomitassa
Tuntuu siltä kuin kaikki muut ih^
miset, paitsi kenttämarsalkka varakreivi:
Montgomery, on yhtä mieltä
kanssamme, että vetypommeilla
käydyn sodan jälkeen ei olisi muuta
jälellä tästä matosesta/.maailmasta
kuin haaskalinnul ja hautakukar;
Mutta niin tosiaan, Montgomery
ei yhdy ajatukseemme. Hän ^'ain
jatkaa ristiretkeään kautta maailman
j a pitää ydinaseilla käytävästä
sodasta sellaisia puheita, jotka saattavat
tavallisen kansalaisen ajattelemaan,
' että tämä Britannian hallitsevan
luokan jäsen on todellakin
aloittanut tämän elämänsiä varsin
heikkomielisenä ja vanistetcina
päättäväisyydellä saavuttaa pdes
mielipuolen aseman^
. Erinomaisesti käyttäytyneet tunnetut
sotilaat ^ ovat tavallisesti vapaita
arvostelun vaikutuksista. Ja
^ tämä lieneekin . syy miksi kukaan
arvovaltaisessa asemassa oleva ei
ole^ vielä ehdottanut, että Montgomeryn
aivokoppaa tulisi tutkia jonkin
täysin pätevän asiantuntijan
toimesta.
Tavallisesti sellaista ehdotusta
voitaisiin pjtää vallan: sopimattomana,
mutta: jos tarkistatte Montgomeryn
viime vuosina pitämiä puheita
vähän tarkemmin, niin voitte
hyvälläkin syyliin päästä siihen johtopäätökseen,
että kaikHi, jotka antavat
hänelle "hullun'Meiman, osallistuvat
sellaiseen pidättyväiseen
arvosteluun joka rajoittaisi Caesarin
kuolinilmoituksen kahteen^ r i viin
kuolinilmoitusten palstalla!
Koko kylmän sodan vuosien ajan
Montgomery ei ole koskaan lakannut
olemasta halukas, kärsivällinen,
kekseliäs, kauhistumaton, pettymä-tön,
väsymätön, voittamaton ja
.•nuuttamaton kiihkeässä ja vaatimat
lomassa auttavaisessa halussaan
osallistua ydinsodan järjestämiseen.
Jos tavallinen muukalainen ka-puaiäi
korokkeelle ja alkaisi pauhata
joukkomurhaamisen puolesta
niinkuin Montgomery on tehnyt,
niin meidän urhoolliset poliisimme
raahaisivat hänet sinne vähemmän
järkevimyien su o jeluslaltokselle.
Mutta n i i n - e i käy Montgomerlle;
hänet saatetaan juhlallisesti loor-dlen:
ja senaattorien seuraan, joita
yleisesti on pidetty täysin selvä|är-kisinä.
, . ' ,
Montgomery on niin varma atomi-'
hullujen päämäärän saavuttamisesr
ta, että hän kehoittaa laatimaan
suunnitelmia, joiden mukaisesti,
kustannettaisiin kaiiäallisia ja alueellisia
sanomalehtiä "tulioutunei-den
alueiden palvelemiseksi". Hän
sanoi sanomalehtlmiehille Otta;^asr:
sa, että tulisi ''kauhean" tarpeelliseksi
jotta poliittiset johtajat voisivat
puhua; kansalle ja että siltä
syystä sanomalehtien olisi jatkettava
ilmestymistään sodankin aikana.
Kuvittelemme tämän tapahtuvan
varsin yksinkertaisesti. Kustantajan
ei tarvitse: tehdä muuta kuin
etsiä maasta sellainen kuoppa, joka
on aikaisemmin ollut sanomalehtipaino,
koota joitakin jalkoja, käsiä
ja multa ruumiin osia kunnes saa
kokoon kustannusliikkeen tarvitse^
man henkilökunnanv hankkia vielä
hahmollaan oleva painokone ja .sit-ten
vielä sellaisessa kunnossa oleva
politiikko, joka voisi selostaa, että
viime yönä kuuletäamme kova ääni
ei ollut muuta kuin. kotiin tuleva
isä raskaine kenkineen.
Me puolesta uskomme, että von
''kauhean" tarpeellista, jotta Montgomeryn
aivokoppaa vähän tutkittaisiin.—
Sivusta katsoja.
Tätä tilannetta: on edelleen vajir
rantaout hallituksen f^kovan ranan"
inHatiovastainen politiikka, .jonka
tarkoituksena on ollut keinotekoisen
lamaannuskaudcn kehittäminen
ja työttömien armeijan lisääminen,
mikä sellaisenaan heikentäisi työläisten
neuvottelutehoa. On mielenkiintoista
. fauoiniojdai että auto^
teollisuudessa Ipmauttamiset tapahtuivat
juuri työehtonuevottelujen
aattona ja aikana.
Tämän lisäksi on huomioitava
jatkuva lisääntyvään verottamiseen
ja inflatloon johtava asevarustelu
ja jatkuva kaupankäynnin rajoitta-minen
niiden maiden kanssa, joissa
yhteensä on y l i miljardi kuluttajaa.
Tämän tilanteen valossa työläisten
tulisi ehdottomasti sanoa sanottavansa:
Ensiksikin työväestön
tulisi tarkistaa .lamaannuskausivas-taista.
ohjelmaansa nykyhetken tapahtumien
valossa, laatia sellaiaen
taloudellinen ja lainlaadinnallinen
ohjelina, joka takaisi autotyöläisten
elintason j a työmahdollisuudet. ^ :
Taloudellisella • rintamalla, auto-moinnin,'.
^teknillisen kehityksen,
työtehon nopeistuttamisen ja lomauttamisen
valossa, näkyy selvä;
piirteisimmin taipeelllsuus kehittää
taistelua 30^v tai 35-tunlisen>työvii:
kon puolesta viikkopalkkoja vähentämättä.
Tämä vaatimus tulisi yhdistää
vaatimuksiin työttömyysvakuutusmaksujen
lisäämisestä ja pitemmistä
palkallisista lomista,
rLainlaadinnalllselia rintam-illa
on käynyt yhä selvemmäksi, että on
kohdistettava hallituksen yhä l i -
lisääntyvää painostusta Canadan talouden
kaikinpuolin kehittämiseksi
ja laajan kehittymättömien maiden
avustusohjelman toteuttamiseksi i l man
minkäänlaisia poliittisia ehtoja.
Tähän liittyvät Canadan ja
Neuvostoliiton välisen kaupankäynr
nin laajentaminen ja samanla'sen
kauppasopimusten sitoaminen toistenkin
maiden kanssa' muitakin tavaroita
koskevana kuin .yksist?Ȋn
vehnää.
Autotyöläiset ja UAWA palvelisivat
omia 'etujaan jos he kehoittai-sivat
iCanadian Lahor Congressia
ryhtymään tämän piirteiseen maanlaajuiseen
toimintaan.
: Toimettomuus juiiri tällä hetkellä
Vqisr. aiheuttaa korjaamatonta
vahinkoa työläisten loppu-mattpmal}
e taistelulle täystyöUi-syyden
pnolesta, eriluiIsestikiD
cill» syystä fcosba autoteoUlsuos
esittää stnitegista osaa Canadan
lalondessail
Vaikka nyt olisikin väärin tehdä
johtopäätös, että olemme jo talousr
pulan kourissa, on myös väärin ajatella,
että lomauttamiset ovat yksinkertaisesti
' vain sesonki llmiö.
Lomauttamiset leviävät kuin syöpä.
On ryhdyttäväftyötätekevien yhte^
naiseen toimintaan ilmiön hävittämiseksi
heti alussa.
lonmia palautettu
Moskova,» y ^ i T M t o l i i t o o vai'
lion ytdJBCB cyjtlajä» UmnaSi
Bndesko ylistää aikakaoslehden
"Nevvoctovaltio Ja iSöT 9f&M|^^
i»ewi oamerpssa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-06-12-02