Vapaus, November 26, 1955

              Haasterahastoon tuli
Jkuviikolla $ 1 0 2 . 00
Tähän mennessä on paperirabasfoon jo
kertynyt $S,220.85 ja kamiianja jadniu
viikon alussa, tonstsjlsamuoii ipeiincsaä t n l i %'apaudcn baasteraiustoMi
aas 46 j a b j o i t u s t o , jotto Bortlrot p»peilral»«l#a
^jjjjkiaah ovat \'ap»»ien yslävÄt Ja kaniuMajat UbJoiUaneet Jo - k a r b i i -
f g ^ o i t t a i n i s e k d - V a p a n d e n IfcpdM* «ÄOJfö^
• Lahjoituksia J a unsia baastelt» saapnl qyt MoraavasU:
l SIRVIÖ sudborysta vasta» f 5 V i c t o r n o r a a s t f n haasteeseen J» baas-
^ Busti iJndBtrömin P r i n c e A l b e r l a s t a , Sask., gek» toiroo. että kaikki
„pgtfcin myöbästytieet matoavat kunniavelkansa.
AINO j a V A I N U A X T T I L A A z i l d a s t a vastaavat $2 saamiinsa baastei-fiin.
• . .• •
i rALTEB R I X N E Alattasrasta vastaa $5 E t o a r K a n k a a n baastccseen.
3IARY M A K I E c k v i l l e s t a vasta» $1 Blarjr H i l l i n baastecseen Ja haastaa
M ^ M a t s o n i n . LyytI Sarmanto, VUI L n n d i n , W a l t e r Lnndto Ja H i l m a O r a -
^n, isälkki S y I v a n L a k e l t a , ' A l t a , t d i e m S 5 n samoin.
CSJ:n M E A D O W P O R T A G E N O S A S T O l a h j o i t t a a $5 Vapauden paperi-riliastDon.;
. ' . . . ..
ARNE H I L L MeaaowPortage»t» vaste» $2 W i l l i e H i l l i n haasteeseen j a
haastaa Kosken veljekset Meacrowtortageste sfek» Etoo Simosen SauU Ste.
Mariesla, Ont.
WILLIE JÄNTTI M e a d o v PorUgesta vasta» $1 N i c k K i v i h a r j u n haas-ittseen
ja haastaa P a n i J o h n s o n i n Rokertonlste, M a n .
JOHX JÄNTTI Meaäow Pcwtagest» vastaa $1 N i c k K i v i h a r j u n haasteer
5«n ja haastaa George N i e m e n P o r t " A r t h u r i s t a , O n t . .
MATTI K U J A L A Sault S t e . M a r i e s t a . v a s t a a $5 saamiinsa haastetsito ja
kebbittaa k a i k k i a haasteen saaneita maksamaan kunniavelkansa.
BETTY jä J A L L U S A L O N E N K i r k l a n d L a k e l t e vastaavat $2 J o h n Tuo­nen
haaisteeseen j a haastavat k a i k k i myöhästyneet tekemään samoto.
SELMA N A U L l a h j o i t t a a $2 V a p a u d e n paperirahastoon.'
VILHO K Y Y R I A I N E N N i a g a r a O n T h e . L a k e vastaa $2 Otto Korkolah
haasteeseen, •
EINO W U O L L E T WeUer P a r i d s t a vastea $3 V i l h o V i r e n i n haasteeseen
ja liaastaa k a i k k i myöhästyneet vastaamaan haasteensa. :
TYYNE S I N E R V O Torontosta vastaa $2 T e k l a Vuoren haasteeseen.
TYYNE T O I V A R I Torontosta vastaa $2 M a n d i K a r i k a n haasteeseen
AINO j a V A I N O K U J A N E N Torontosta vastaavat $2 saamiinsa haas-.
leisun.
FAUL P I I T T U L A Torontosta l a h j o i t t a a $1 Vapauden paperirahästoon.
HANNES P A R T A N E N Torontosta vastea $1 Toby L a u r i l a n haasteeseen.
ARNE P E L K O N E N Torontosta l a h j o i t t a a $1 Vapauden paperirahästoon
ja haastaa Mamie Pelkosen Mattawa8ta, O n t . .
SAMI L U H T A N E N Torontosta l a h j o i t t e a $1 Vapauden paperirahästoon.
ERKKI L A H T I N E N H e a r s t i s t a o n äskettäto saapunut "träppilainlltaan''
ja kiiruhtaa vastaamaan $5 A a n i e S a l o n haasteeseen Vapauden paperira-haslon
hyväksi, , . , • •;
GUST H U H T A L A Bocky Mountato Housesta vastaa $2 A l e x Schroderuk-sen
haasteeseen j a h a a s t a a naapurinsa K u s t i K o j o l a n sekä mr. j a mrs. K u s -
Ua Apposen Rocky Mountato Housesta, A l t e.
LHSA j a W I L L I A M A H O Soosta vastaavat $2 E m i l Kohvakon Ja o u l u n -
läänilaisten haasteeseen Ja haastavat k a i k k i myöhästyneet maksamaan haas­teensa.
.•
JALMAR H O R M I S T O Beamsvilleste l a h j o i t t a a $2 Vapauden paperi-rahastoon
j a haastaa k a i k k i haastetut maksamaan haasteensa.
ANJA L A A R I Torontosta vastaa $2 saamaansa haasteeseen. .
SALLI j a W M . HEIKKILÄ Torontodt» vastaavat $5 saamiinsa haastei-
VILHO H E L M I N E N Torontoste vastaa saamitosa baasiteislin.
E. H A M L I N Torontosta vastaa $2 H . B o n t y n haasteeseen.
ERO R A N T A Torontoste v a s t a a $2 saamaansa haasteeseen.
ANNA L E I N O N E N Torontosta vastaa $2 T . J a K a n k a i s e n haasteeseen.
MARTTI A H O N E N Torontoste vastaa $3 Y . Palomäen Ja T . Nupposen
haasteisiin...-'
ARVO R A A S U Sudburyste vasta» $2 J . A ; Seppälän haasteeseen.
MARTHA j a T O B I L E H T O Wahnapltaesto vastaavat $1 L l i l i a h J a George
Gustafsonin haasteeseen J a haastevat Esther Ja V i l h o Luoman Torontosta.
HELEN j a E I N O T I K K A N E N Beaver L a k e l t a Vastaavat 53 V i l h o S a h n i -
sen haasteeseen Ja haastavat Tauno P n r r a n Sudburyste^ entisen kalakaverin
Marjamaan Larder L a k e l t a J a M I t t e r l h tarkastajan, B i l l Sundholmin Soo
IIieJiway'n varrelta, Jatkamaan haastetta vointinsa mukaan.
E. O R A V A V i l l e L a S a l l e s t e vastaa $5 s a a m i i n s a haasteisito.
ASTRID j a L A U R I S A L O W a n n p U t a vastaavat $2 Tyyne Ja Vätoö A n t ­tilan
haasteeseen j a h a a s t e v a t Uuno Leppäsen Wanupista.
D. N I I N I V I R T A E l m a s t e vastaa $2 Lasse Sinisalon haasteeseen Ja h a a s ­taa
pari Moosesta Elmaste, M a n . , J a t k a m a a n haastetto.
HENRY O N N E L A S o I s q u a s t e , B . C . , l a h J o i t t o a $1 Vapauden paperira-liastopn
j a haastaa*John H i p p u l a n Ja A r t h u r Kankaanfflaan,Jostokto S u d -
buryn tienoilta tekemään samoto.
MANDI Ja F R A N K L E I N O Port A r t h u r i s t a vastaavat $1 O. K a t o o l a i s en
.•haasteeseen. - . . '.^ ••
TILDA j a E M E L I M A L I N P o r t A r t h u r i s t a vastaavat $1 O ; K a t a u l a i s en
haasteeseen.
L. R I S T O N E N P o r t A r t h n r l s t e vastaa $2 E . L a m p i a l a n haasteeseen. . .
E R K K I H E I S K A N E N Loonlste vastaa $1 P . K r a t t t o haasteeseen.
AINO j a J U S S I L E H I K O I N E N Port A r t b u r i s t e l a h j o i t t e v a t $5 V a p a u ­den
paperirahästoon. .
ANNI K A U H A N E N P o r t A r t h n r l s t e v a s t e a $1 Peter Jylhän haasteeseen-
>'ERNER K I V I P E L T O Mokomonista vastaa $1 saamaansa haasteeseen
ia hautaa k a i k k i V m i e r i t tekemään samoin tel parenunto.
V I L L E I H A L A I N E N F o r t WiUlamiste vastaa $1 J u s s i l a n haasteeseen j a
«hoittaa myöhästyneitä vastaamaan haasteensa.
Tässä katsauksessa 102.00
E n n e n Julkaistuja - 5,118Ä
Yhteensä $5;?20.85
SAKSALAISET KILPAILEVAT
^•ew York. _ Länsi-Saksan l i l k e -
'"'fispiint työntävät terjbuksillaan
alhaisilla h i n n o i l l a a n n i i n amerik-
^laiset kmn venäläisetkin E g y p t in
J^ Intian markklnoilte, sanoi tänne
J^vuttuaan teoUisuusmallien plirtä-
» Ja tuottaja W i l l i am K r e t z e n . Hän
'«PUI v-limeksi K a i r o s t e.
Kretzen sanoi suurimman osan
j o n ja A l e x a n d r i a n l i n j a - a u t o l s te
-^evan .saksalaista tekoa j a 50 pros.
^^"^oj^taxi-aut^ on v a l m i s t e t tu
Saksassa. Saksalaiset liikkeet terjosf-vat
"edullisempia Hintoja j a parem­p
i a Itiöttoehtoja", lausui hän.
K r e t z e n o l i johtamassa tekstiili­teollisuuden
värjäystehtaan r a k e n t a -
m i s t e Kalyanissa, Intiassa. Hän p i t i
saksalaisten kapitelistien k i l p a i l un
kiihtymistä "hyvänä merkkinä",
koska se hänen mielestään pienentää
venäläisten "mahdollisuuksia'l V a i k ­k
a se koskee enemmän Amerikan por­v
a r i e n kukkaroa, joka harjoittaa
kauppaa profUtteja tehdäkseen.
g^SITUIN LÄÄKÄRIKIRJA
^ ; V T
neuvonanteja
• 1017 s i v ua
• 8 yäriteulu»
• 353 fciivaa Ja. p l l r r o s te
HINT^ SID. $6 50
T&m&n erittäin kä^
teväsifi järjestetyn,
p e r u s t e e l l i s e n Ja
yleJstoJuIsen käsi­k
i r j a n ovat t o i m i t ­taneet
professorit
CKiste Becker Ja A .
M . R i t a l a avusteJl-xiaan
20 suomalais-erikoislääkäriä.
o n jo
yhdeksäs
to
l^eoScseste
menossa
painos.
Tutkaaaa osoitteella:
Suomalainen met-ätyöfäinen
kadon­nut
tiefämäflöniiin
Ccpper Lake, Re^an. Kulunut
/ i ^ y oh liyvuj sateinen, mutta n y t
laalla JO vallJtseekin täysi t a l v i , joten
ajotyöt aloitettaneen, tilliä viikolla.
Ansiot talla kämpällä . ovat olleet
•kokolailla huonot, sillänietsät ovat
oUeet .TiElkolsen heikot. Ruokaa-'
liaan ei voj ylistaa Ja suurin osa mie­histä
sanookin sitä huonoksi.
Marraskuun 13 päivänä lähti käm^
paita t5'ohon tavallisuuden mukaisesti
myoikin nom 30 vuoden ikäinen met-sätyölainen
Aaro Hurkainen. K u n
han ei palannut kamppaan lllalliseHe
lahti joukko miehia häntä hakemaan,
ajatellen hänen j o l l a k in t a v a l l a louk-kantuneen.
Työmaalla o l i k u i t e n k in
kaikki tyovalmeet pantu hyvin peit­toon
ja miestä ei näkynyt missään.
Sen jälkeen on suoritettu kadon­neen
etsintöjä, mutta vieläkään hän­tä
ei ole löytynyt. On vaikea uskoa,
etta mies voi tällaisella a j a l l a k o v i n ­kaan
montaa paivaa h a r h a i l l a met­sässä
Ilman ruokaa, kun uupumus
saavuttaa. — O. H .
Yhdysvaltain uusi suurlähettiläs J. D. Hickerson ja hä­nen
puolisonsa olivat Ruotsin Amerikan Linjan lippu­laiva
Kungsholmin lähtiessä Ne\v Yoi-kista viime ker­ralla
matkustajien joukossa. Mr. Hickerson astuu uu­teen
toimeensa joka 6n ollut avoinna siitä lähtien kun
entinen Yhdysvaltain edustaja Jack McFall oli pa-koitetettu
terveytensä vuoksi ottamaan virkavapautta.
Jules Verne, kirjailija
jota ei voitu tappaa
VAPAUS PUBLISHING CO. 1^^^
I"- o. B O X 69 SaDBOBY. ONTABIO
Metsätyöläinen
ioukkaantunut
Port A r t h u r . - ^ Metsatyöläisille on
kaikenlaisia vaaroja, mutta maanan-:
tama talla viikolla tapahtui ensim­mäisen
kerran: sahikosahan päälle
kaatuminen, jossa saha- vUlti vatsan
h a l k i T. Rintamäeltä; joka oli k a t ­kaisemassa
Possakka'n kämj^llä- 62,
Sbebandowin taikana, lähellä K a b i -
gonia.
Kämppä on useita maiha suomai­seman
takana, josta ei paase k m n
t r a k t o r i l l a kulkemaan ulos autotien
varteen; Täten meni j o pitemmän
a^ikaa ennenkuin loukkaantunut pää­s
i MoKellar sairaalaan Fort W ] l l i a -
missa, jossa suoritettiin leikkaus ja
s a a t i i n muu lääkärinapu. R i n t a -
makea ei ole vielä ulkopuoliset pääs­seet
. katsomaan, mutta sairaalan
puolesta kerrotaan hänen toipuvan
h y vm ja amakm perjantaina voi jo
mennä katsomaan Ja hänen p u h e i l ­leen.
• . ' •
S U O M E N ITSENÄISYYSPÄIVÄN
J U H L A J O U L U K U U N 4 P .
Juhlaohjelma alkaa kello 8.30 i l ­l
a l l a . Ohjelmassa on laulua seka­kuoro
" K a i k u " , - tervehdys Suomesta,
yhteenveto Porkkalan palautuksesta
j a ystävyys- ja- yhteisavun,sopimuk­sen
jatkamisesta 20 vuodella, soolo­laulua
ym. Myös esitetään, Canadan
rauhankongressin varaama elokuva.
Sen nimen, ym. suhteen katsokaa
paikallLsnn; ilmoituksiin. — A T I I . .
Kultarannikon
kaivostyöläiset
lakkoutuneet
Accra. — . T a a l l a tiedoitettiin t a s -
tama,. etta viime sunnuntaina meni
35,000 kaivostyöläistä lakkoon K u l ­tarannikon
e n osissa senjalkeen k un
kaivosyhtiöt kieltaj-tyivat hyväksy­mästä
union esittämää 15 prosentin
palkankorotusta kaivostyolai.sille.
Jules Verne on eras maailman e n i ­ten
luettuja k i r j a i l i j o i t a . Hänen k i r ­jansa
ovat ilmestyneet kaytannölliT
sesti katsoen k a i k i l l a sivistyskielillä
j a vahan on n n t a nuona, Jotka elvat
olisi matkanneet maailman ympäri 80
Palvassa Phileas Poggm kaiissa t a i
astuneet kapteeni Nemon ihmeelli­seen
sukellusveneeseen. Mutta k u i^
t e n km . . . H u o l i m a t t a kaikista seit­semän
j a seitsemänkymmenen v u d -
den Vallila olevista innokkaista l u k i ­joistaan
on Jules Vernen k i r j a i l i j a -
tittelin ympärillä aina ollut ivalliset
lainausmerkit. ;
V a i k k a Jules Verne saavutti jö
eläessään valtavan kansansuosion j a,
huolimatta kaikista ulkoisen arvon­annon
merkeistä, ei h a n saanut p u ­keutua
Ranskan akatemian vihreään
f r a k k i i n , kosKa sen a i k u i n e n arvostelu
hylkäsi hänen teoksensa.
Samanlaista suhtautumista tapaa
edelleenkin porvarillisen arvostelmi
parissa samaan aikaan; kun koko
edistyksellinen maailma j u h l i i häntä
nyt, kun on kulunut 50 vuotta hänen
kuolemastaan.- Ku-jallisuuden histo­riassa
hänestä ei mainita mitaan.
Vielapa Tletojenklrjaa vastaavassa
ran-skalaisessa laitoksessa on vain
summittainen luettelo hänen k u u l u i ­simmista
teoksistaan seka niTea m a i ­n
i n t a , etta " h a n teki sen aikaisen t i e ­teen
viimeisiä keksintöjä rahvaan­omaisiksi".
Eikö Jules Verne ollut sitten m i ­tään
muuta k u i n aikansa bestseller­k
i r j a i l i j a ? Sellainen on todella " k o r ­keampien
piirien" suhtautuminen.
Ajatellaan, etta Jules Vernella o li
kunnioitettavaa tieteellistä taitamista
eika hauen tyyliiisaKaan ollut h u l ­lumpi,
mutta ettei hän ollut mikään
ihmiskuvaaja. Tas.sa suhteessa a r ­vostelussa
on kieltämättä peraa. Jules
ratiismsa oli maallisen todellisuuden
runous, jossa ilmeni edistysystavalll-sen
ihmisen ehtymätön luomisvoima.
On ihmeellistä ajatella, että hänen
kuuluisat romaaninsa ovat meikein
sata vuotta vanhoi-i, k u n toteaa, m i ­ten
perehtyneesti ja asiantuntemuk­sella
l i a n puhuu sukellusveneistä, te­levisiosta
j a lentokoneista — vielä­kään
ei tiede ole valloittanut kaikkia
niitä alueita; -joita hänen l a a j a mie»
likuvituk-sensa on koskettanut.
M u t t a vaikka mc atomikaudella
elavat olemmekin kaukokatseisen k i r ­j
a i l i j a n kantapäillä, n i i n ovat hänen
kirjansa kuitenkin tänäänkin yhtä
elavia j u u n sen vuoksi, etta ne a n t a ­vat
mahtavan kuvan ihmisen suuruu­desta
j a kehityksen mahtavasta käyt­tövoimasta,
sen kehityksen, Joka joka
paiva Jattaa yhä useammat Jules
Vernen pienisieluisista arvostelijoista
taakseen.
Amerikkalainen
lääkäri NL:n.
; New York. — "Newsweek" j u l k a i -
suE.sa kertoo m a j u r i Paul W. Schäfer
— Walter Reed armeijan sairaalan
r i n t a - , sydän- j a verisuonten kirur­g
i a n lääkäri Washingtoni.ssa, D. C . —
Neuvostoliiton lääkinnästä matkus­tettuaan
siellä tuhansia maileja kol­men
ja puolen viikon aikana, v i e r a i l ­tuaan
35:ssa sairaalassa, tutkimus­keskuksessa
j a klinikassa j a keskas-teltuaan
noin 200 venäläisen lääkärin
kanssa.
Venäläiset laakarlt, sanoo majuri
„ . , , , Sehafer, vastasivat k a l k k i i n kysy-
Vernen oli valkeata kuvata psykolo- ^^^^^^^ ^^^^^^^^ M i n k a l a a -
lisesti ei saa lisäkorvausta Fordin
kassasta. Se r i p p u u silta k u i n k a s u u ­r
i tuo yhtiön tyottomyysvakuutusra-hasto
on. Yxsmpa sillomkm, k u n saa
korkeamman mahdollisen tyotto-myysmaksun
. hänen edessään tulee
olemaan näköala — joko tehdä p a l ­j
o n velkaa tai u h r a t a nykyinen e h n -
tasonsa. .-.
- J a jos Brackett sattuu vakavasti
sairastumaan, n i i n k u i n ka^Jiki m a h ­dollisuudet
ovat olemassa ottamalla
huomioon hänen pifckan työpäivänsä
j a työn Iciihdytfyksen autotehtaissa,
n i i n hän tulee saamaan vain $52.80
viikossa .«airautensa kuutena ensim­mäisena
kuukautena. Silla summal­l
a hänen täytyy ei v am maksaa nor­maaliset
kulunsa vaan vieläpä l a a -
•kärin J a lääkkeiden laskut. Nama
viimeksimainitut ovat usemkm: hjvvin
suuret. Jos hänen sairautensa kestaa
enemmän k u i n 70 paivaa, m m hänen
täytyy myös maksaa sairaalan h u o -
nemafcsu. Pitkäaikainen sairaus näin­ollen
toisi häneUe ankaraa puutetta.
Joten näemme siis, etta yksmpä
Brackett, Joka o n paljon paremmas­sa
asemassa kuin s u u n n osa Y h d y s ­v
a l t a i n työläisistä, omaa vain pientä
suojelusta työläisten kaksoispaina-j
a l s t a — työttömyyttä Ja sairautta i
vastaan.
Läksyssään NeuvostoUiton edus-taiiUe,
Julkaisun töhnittäjat u n ­hoittivat
vielä . m a i n i t a yhdestä
mutista tärkeästä _ tosiseikasta.
SaatTitokset, joista autotyöläiset
ovat nauttineet olivat talosta hei-^
hän pcnnlstelaistaan rakentaa
uhio j a tehdä sUtä olkea j a teho­kas
talsteloväline: Se o l i j n o r i
tämä unio, Joka kÖTlUa pomils-toksiUaan
puristi nämä saavutuk­set
vastabafcoisUla k a p i t a l i s t e U U.
Nyt suurpääoman julkafau y r i t ­tää
käyttää näitä saavutuksia.
Joita se n i i n synkästi Ja k a t k e ­rasti
vastusti, väitteenä k a p i t a l i s ­m
i n pnolcsta. On t o d e l l a k in m i e -
lehkltotolsta, että »en t o i m i t t a j at
eivät valinneet nnloon kaoloma-tonta
tyypillistä etelän työläistä
venäläisille esittämänsä kerto­muksen
aiheeksL
gista kehitystä tai oikeammin sanot­t
u a hanta ei kunnostanut tellainen.
Hänen ihmisensä ovat, mikali heidät
i r r o i t e t a an erilleen,: tietyssä määrin
kaksiulotteisia. He eivät ole s a r j a -
olentoja nykyaikaisessa mielessä,
mutta he tulevat aivan l i l a n helpo.sti
tapahtumien . k u l u n koristeiksi. He
tuskin kokevat mitaan muutoksia ja
ovat ehdottomasti riippuvaisia toi­sistaan.
Professori Aronnaxin a l i t u i ­nen
seuralainen on saamaton Conseil
kirjassa "Sukellusveneellä maapallon
ympäri" — ky.symyksessa on sama
jalo isällinen suhde k u i n Sherlock
Holmesin j a tohtori Watsonin välillä;
(Se etta M r . F o g g kirjassa "80 päi­vässä
maailman y m p a n " on valmis
erottamaan palvelijansa sen vuoksi,
etta tämä on lämmittänyt partave­den
86 asteseen 84:n asemesta kuu­l
u u myös Vernen ihmiskuvauksen oik- i
k u i h i n !^
tuista o n neuvostoliittolainen lääkin­nällinen-
huolto? "Verrattavissa mei­dän
laakinnalhseen hoitoomme", vas-ta.
si majuri Schäfer.
Neuvc-sloliitossa on 300,000 ammat­tiaan
harjoittavaa lääkäriä verrattu­na
Yhdysvaltain 209,000:an eli noin
y k s i l a a k a r i k u t a k i n 6C6 ihmtstä kohti
verrattuna 790 henkilöön meidän
maas-sammc.
T a n a .syk.syna meni 27,000 u u t t a y l i ­oppilasta
Neuvostoliiton 70.1aäkintä-kouluun
verrattuna 7,500 Amerikan
7.5;en h y v a k i y t t y y n laaklntakouluun.
Ensi vuonna kesäkuussa on Neuvos­toliitossa
maara valmistua 20,000
uutta laakana, verrattuna Y h d y s v a l ­t
a i n 7,000:en.
Neuvostoliiton lääkintäalan k a n d i ­daatit
valitaan huolella akateemisien
.'-aavutustem;a perusteella. Nilsä on
n o i n 40 pro.s. kunniaoppilalta v a l m l s -
, , , t a v i s t a kouluista. Toiset .saavat lää-
'^^.'^'^^ hyväksymisensä tiu­on
toisella t aho l l a . Hänestä t u l i edis­k
a n k i l p a i l e v a n t u t k i n n o n perusteella.
tyksen näkemyksellinen profeetta.;
Han syntyi vuonna 1828 Nantesissa,!
jossa han kavi ly.seota. V a l l a n k u -i
mousvuonna 1848 tuli hän k a i k k e i n |
vastaanottavaisimmas-ia lassä Paril-1
s u n suorittamaan Juridisia tutkintoja. 1
Hänestä ei kuitenkaan koskaan tul-I
lut sen paremmin tuomaria icuin v i r - •
kamiestakaän, vaan j o 25 vuotiaana
Dumasin P a n i s i n teatterin sihteeri.
Teht>-aän muutaman huvinäytelmän
j a tekstit koomillisiin oopperoihin
N o i n 60 pros. venäläisistä laä^
kareista on n a i s i a . M i t a a n r a j o i ­tusta
ei ole n a i s i i n nähden läa-klnnälllNisfia
opl»toissa opiskele­mista
vastaan, yhdysvallofssa on
suunnilleen 12,000 naislääkäria.
Vähemman k u i n 6 pros. a m e r i k -
k a l a i s U t a lääketieteen oppilaista
on naisia.
Terveystilanne on Neuvo,stoliitoBsa
.siirtyi han k i r j o i t t a m a a n " l u o n n o n - , " h y v i n samanlainen kuin Yhdyaval-tieteelllsiä"
romaaneja, mikä teki hä-1 Joissa", sanoo majuri Schäfer. "Siinä
nestä sittemmin maailmankuulun;
Jules Verne o l i Icalkfesa suhteissa
edistyksen mies. K a n s a n vapaustais­telu
J a ennenkuulumaton teknillinen
kehitys tänä : h i s t o r i a l l i s e n a aikakau:^
on vain yksi eroavaisuus; siellä on
h y v i n vähän läpsihalvaustapaukisla.
Sydänviat j a .syöpä —^johtavat i h m i s ­ten
tappajat . Y h d y s v a l l o i s s a — ovat
yhtä vakavia probleemeja Neuvosto-vautumaan
"liionnollisen sjTinytyki
sen" tekniikkaan, • v a i k k a k i n ennen
tena innosti j a lumosi hänet. L a a - j Uitossa. M u t t a Neuvostoliitossa suorl-
Joine tietoineen hänestä tuli edistys- j tetaan enemmän ehkäisevää lääkln-ystävälltsen
a j a n sUurI tulevaisuuden j taa k u i n Yhdysvalloissa."
keksintöjen.kaavalUja, Hänen maa- Venälähiä naisia kannustetaan t u r -
lailukyvyllään o l i isamanlaisiä^önnel-l
i s i a ominaiÄUiiksia k u i n On Swiftiliä.
G u l l l y e r i n i t l r j o l t t a j a l l a , j o l l a m i e l i - ] synnytystuslclen tulemista lääkintää-;
kuvitus pääsee valkuttaihaa n . sen j k l n on erikoistapauksia varten saata-vuoksi,
että se perustuu j o h d o n m u - i vifisa lievine tuskia vaimentavine
kalseen j a todelliseen , y l ^ t j [ i s k o h t a - i lääkkeinecn; Naisille annetaan ' p a l k -
kuväukscen. M u t t a , J u l e s Verne k e - 1 k i o t a " hyvästä layttäytymisestäsyn-h
i t t i arkipäivän todelllÄUtidesta mie- j nytykscssä". Sen seurauksen^, vält-llkuyltulMensä
l i n j a t suorastaan nä- i tävät a y n n y t y i s e n lääiärlt, o n saatu
kemykseliisellä voimalla; Lukekaapa {äitien j a Jasten synnytyksessä kuole-esim.
ihmeellinen kuvaus syvänme-! mleen määrä. laskemaan,
renmatkasta kirjasta "Sukellusve- r — —————-—
neellä maapallon ympäri". Jules — N ew Z e a l a i x l i s s a sijaitseva T a s -
Vernc ei s u i n k a a n maalannut mitään man-jäätikkö on laajuudeltaan 20
p a r a t i i s i l l i s i a näkymiä. Hänen pa- n e l l d m a i l i a.
Toronton loiorol
valmistavat
suurta l(onserttia
Toronto. Musikaaliset voimat
valmistavat toHjIä konserttia kovalia
kiireellä. K u o r o i h i n o n /tullut lisää
l a u l a j i a , n i i n että sekakuorossa on
pian 50 laulajaa, mutta lisää edel­leenkin
halutaan. Harjoittelun a l a i ­sena
on myöskin monta uutta k a u ­nista
laulua.
K o n s e r t t i t u l l a a n pitämään uuden-
AHicden päivänä, alkaen kello 4 l p .
Siellä t u l l a a n esittämään paljon u u ­sia
lauluja J a tietenkin myöskin
osa \'anhoja, sekä paljon muuta m u ­sikaalista
ohjelmaa. Pitäkäähän
mielfc:isännc tämä merkkitilaismis.
Nä>*ttAmömme tulee esittämään
sitten tammikuun 15 pnä näytelmän
•PäLvä perijättärenä". Paula Wood-ley
huolehtii Ulmän näytehnän o h -
jauicsesta ja, k u t e n olen k u u l l l u t , k o ­valla
touhulla. Olen myöskin huo­mannut
A r t o n häärivän " P o h j a l a i s ­ten"
roolien kanssa, joten meillä on
nyt monta rautaa tulessa.
Ensimmäinen tilaisuutemme on n y t
k u i t e n k i n edellämainittu konsertti,
joten valmistautukaamme k a l k k i s i e l ­lä
tapaamaan. — O. ^
Sateentekeminen
on "businesta"
Äskettäin oli neljänä peräkkäi­senä
päivänä rankkasateita noin
9,000 neliömallia laajoilla alueilla
Lake Abitlbin j a Kapuskaslngin
välisellä seudulla. Alueen sutuet p a ­peritehtaat,
joiden käynti oli v a r s in
suuressa määrin riippuvainen vesivoi­mista;
olivat jälleen täydessä käyn-ntesa.
Tehtaiden johtajat olivat m l e -
lisiän, että heidän tuotantonsa o li
jälleen täydessä (käynnissä v a i k k a l ä ­hiseutujen
tehtaat ollva-t edelleen
vaikeulcsissa kuukausia kestäneen k u i ­vuuden
johdosta. Tästä annetaan
ansio kahdelle "sadeinshiöörlUe"
Montrealista, 34-vuotla8 P a u l Denison
ja 36-vuotias Bernard Powcr. Jotka
ovat perustamansa j a omistamansa
Weather Enghieerhig Corporation of
Canadan johtajat.
Sateentekijät Denison ja Power
ovat anunattlmiehlä a l a l l a a n . Yliol­i
o i s t a vuotta kestäneiden ikokeUujen
jälkeen haUltuksen säätietotoUniston
palveluksessa, löivät he tuiunat tuk­koon
j a perustivat noin vuosi sitten
yhteisen sateentekollikikeen, JoOoa e n ­nustaa
säitä j a kylvM, sadetta p U -
vistii. Ajatus oli menestyksellinen
h e t i aluista. laskien. Niin virvoitus­juomatehtaat
kuin polttoöljy-yhtiöt­k
i n , jotka - pohjaavat toimintansa
sääsuhteislhi, o l i v a t sateenteGdjäln l i l -
kobuittavbia. Samoin tekivät r a k c n -
misurakoltsijat. Joiden pitää tietää
olla v a r o i l l a a n betonin jäätymistä
vastaan j a puutavaraliikkeet, joiden
pitää olla valmiit .varustautumaan
metsäpaloja t a i sateita varten. E3n-simmäisen
vuoden ailtana o l i V e a t h e r
Engineering Corp. 40 sääurakkaa,
joista yhtiömiehet salvat miltei 100,-
000 d o l l a r i a Intiittotuloina.
Denison j a Power pohjaavat tie­tonsa
j a palveluksensa U S A : n j a C a ­nadan
h a l l i t u s t e n t i e t o i h i n m u t t a l a a ­jentavat
palvelustaan tilanteen v a a -
t u n a l l a t a v a l l a siten, että ilmoittavat
sääsuhteista puhelimitse kerray k a h ­dessa
t a i kohncssa tunnissa. Sateen
kylvämiseen käytetään generaattorei­t
a hopeajodin hiukkasten kehit­tämiseen.
Tähän h o m m a ^ käyte­tään
3 - 4 0 generaattoria, riippuen
sateen kylvämlsalan laajuudesta ^
250 nellömailista 20,000 neliömaiiihi.
Generaattorit toimivat vielä sateen
jalkteenkin s i i h e n saiakka. kunnes p l lr
vet on «Ivmrtettu, Palveliis ei ole
halpaa: $100-'.$400 kuukaudessa sään
ennustamisesta j a $50-^$100 k u s t a k in
sateen luomiseen käytetystä gene­raattorista.
KiirelmpäRä aikana o l i
liikkeellä 60 miestäkin sateen teke­misessä;
....
Vailkka tällä liikkeellä" ei ole C a n a -
dassa k i l p a i l i j o i t a o n niitä U S A : s sa
n o i n 25. M u t t a Denison j a Powcr
edottavat saavansa k i l p a i l i j o i t a C a - :
nadaan varsin p i a n mutta a l a l l a on
p a l j o n tilaa. Weather Engineering
Corp. aikoo laajentua salamoinnin
vastaiseen toimintaan p u u t a v a r a l i i k ­keiden
j a f a r m a r i e n hyväksi; T a r k o i ­tuksena
c n p i l v i e n hajoittaminen ja
he sanovat tällä a l a l l a olevan t a r j o l la
varsin paljon työtä;
Ka<ksi metsästäjää
paloi kuoliaaksi
kämpän palossa
Montreal. — Täällä tledoitettiin
maanantaina, että montrealilalset T ,
C. B r a i n e r d - j a J e a n - P a u l Oulte p a ­loi
va t kuoliaaksi metsäsiysicämpän
palossa lähellä S t , B a r t h e l e m i a , T i e ­donannon;
mukaan tulipalo aMcol
kello 3.15 aamuyöllä, Mcssore R a i n -
ville onnistui pakenemaan palavasta
kämpästä.
Läpsi syntyilcadiifia
Neir York, — V a r h a i n t i i s t a i a a m u ­n
a synnytti ntiori äiti lapsen East
551^-kadulla . p i a n «en jälkeen k u n
hänen miehensä meni noutanuian
taxia. •
M » , feealy j a hänen y l i vUsl pau­naa
painava tyttölapsensa k u l j e t e t t i in
heti'«ynnjrttyksen JäJkeen «airaajaan,
josta tledoitetaan, että äiti j a lapsi
voivat h y v i n .
I*auan(aina. marrask. 26 p, — Satiirday, Nov. 26,1955 SJvu 3
Sointutan osuusliilciceen
vuosikokouksen rapoftti
g o i n t u l a . ~ T Soiutulan osuusliik­keen
vuosikokous pidcttiiiv C S J : n t a ­l
o l l a 4 p. manöjikuuta 1955, alkaen
kokous kcHo 10 anmuUa.
Ensiksi k u u l t i i n liikkeenhoitajan J a
johtokunnan rnportit, joista Ilmeni,
että kaupan lllkevailito vliuiiTsen y h ­deksän
kuukauden aJijana o n osoittav
n u t jonkin verran laskua j o i l l a k in
osastoilla. Ruokutavaruosaston l i i k e ­vaihto
on .«itavastoni noussut yhä
edelleen. Tämä la.sku vaate- sekä
rautatavaraosastolla on johtunut t i e ­tenkin
huonosta kalansaalista tänä
kesänä. Liikevaihto Port M c N c i l i in
on vuo.si vuodelta myoä kohonnut, o l ­len
.se viime vuonna ylidcksan k u u ­kauden
aikana $54,231.30 ja tänä
vuonna vastaavana aikana §55,078.76.
Kaupan koko liikevaihto syyskuun
loppuun mennessä oli^227,473.50. J a ­kautuen
myynnit eri osastoilla seu­raavasti:
Ruokatavaraosasto" S172.-
459.75. rautatavaraosBSto $51.243.34 J a
vaatetavaraosasto «53,770,41.
K a u p a n r a h a l l i n e n »sevoA « n voj-^
mlstunut J a t u k k u l i i k k e i d e n saatavat
on suoritettu säännöllisesti. > <Qn
myös s a a t u k a i k k i mahdolliset i d e n -
nukset, - *
Valistuskomltea v a l i t t i i n uusi, kos-'.
ka katsottiin, ettei se o l l u t toiminut:
t>-ydyttävästl. : T o i v o t t a v a a oliai/vettä
tämä uusi valistuskomltea imni^uli»!
paremmin,
Palveluskunta kaupassa vaihtuu
usein.: Se v a i k u t t a a 'häintsev8stt':<>s-''
t a j i i n , sillä vasta*alkaja e i o l e endi
lutikkoina tehtävästään o i k e i n tietol»
nen. Ottaa j o n k u n a i k a a e n n e n l m i n.
han; tutustuu l i i k k e e n p a i k k o i h i n - J a >
työjärjestykseen. Toivottavaa v; alis
olisi, että kaupan palveluskunta"olisl
yhtä tyytyväinen k a u p p a a m m e a k^
me ostajatkin olemme olleet, mlkä'^
näkyy siitä, että kauppamme Aina
vain vobnistuu j a kasvaa.
— E , T a i p j o .
Inhimillisyydeo nimissä
vakoilua ja t u h o t y ö tä
B e r l i i n i . (OLP) — Vakoilua,
sabotasliia j a elintarpeiden m y r - .
kytlämlstä Saksan demokraatti-
Gessa tasavalla.ssa, vihankylvuä
kansojen vulllle. maaperän muok-kaamlLta
uudelle sadalle, ryöstö­j
ä j a murhia — yleensä epäin-.
. himiillsyyttä sen kaik{;isa muo­doissa
harrastaa Länsl-Bcrliinis-säpäämaJaanKa
pitävä j a ame­r
i k k a l a i s t e n rahoittama KgV-järr
jestö. Sen n i m i kuuluu kokonai­suudessaan
Kampfgruppe gcgen ;
Unmensehllchkcit (suom. ^ ' T a i s ­teluryhmä
epäinhimillisyyttä vas­t
a a n " ) .
Tämän terrorijärjestön suoi-astaan
pöyristyttävästä tolpiinnasta • k e r t o i
yk.sityiskohtttisesti joku päivä sitten
eräs sen entinen johtaja Ruprecht
Wagner demokraattisessa Berliinissä
Äitinsä murliaajalie
vaaditaan kuolemaa
Denver, C o l o . — ; Coloradon valtio
on ottanut tehtäväkseen J o h n Gilbert
G r a h a m i n syyttämisen siitä k u n hän
asettamalla 25 d y n a m l l t t i p u l k o n p a ­noksen
matkustajalentokoneeseen,
saattoi sen räjähtämään 11 m i n u u t in
k u l u t t u a ficn Jälkeen, k u n se o l i nous­sut
ilmaan Denverin lentokentältä
aiheuttaen kuoleman 44 henkilölle.
N i i d e n joukossa oli myös G r a h a m in
oma, a i t i . Jolle murhaaja o l i ottanut
$37,500 henkivakuutuksen Denveristä
Alaskaan lennon ajaksi aikomuksella
periä vakuutusmaksun.
Denverin oikeuspiirin syyttäjä-laki-mles
Bert M ; K e a t i n g tlcdolttaa t u ­levansa
vaatimaan G r a h a m i l l e kuole­maa
kaa8ukammlo.5sa. ,
järjestetyssä lehdistökonlerenssissa/;; ?
K g U ; s t a , Jonka toiminta o n v l r a l - iv
ILsesti käsittänyt "yhteyksien järjes­tämistä
sot& v a n k i en j a heidän o n i a l s -
tensa välille sekä pakolaisten: a n t t a - l
mistä", ovat saksalaiset lehdet j o v u o - i
sikausia kirjoitelleet. Myös Länslr-
Saksossa on ollut Julkisena a a l a i s u u r i
tena; että K g U : n toiminnassa o n . p a l -
jon4iämärää; Viime a i k o i n a ovat jo
porvarilohdetkin vaattaeet , äänek­käästi
poliisitutkimusta. (Mainitta­koon,
että ; LäJisl-Saksan -
Ri£ti J o k i n a i k a s i t t e n lopetti txiolle
Järjestölle suorittamansa avustuksen.
sillä perusteella,vettä K g U e l ole m i - !
kään humanitäärinen järjestö. ;
: Lehdistökonferenssissa Wagner ker-:)
t o i osallistuneensa ryhmän likaiseen ; i
t o i m i n t a a n vuodesta 1951 alkaen. TlS^i
n o n toimintapilrlnsä oli T h u e r i n g e n l nf
alue Saksan demokraattisessa tasa>'
vallassa. J o i t a k i n v i i k k o j a s i t t e n hän^
i l m o i t t a u t u i vapaaehtoisesti Saksan/
demokraattisen tasavallan v i r a n ­omaisille.
Wagnerin J a hänen a l a i s ­ten.*
» tehtäviin Saksan demokraatti*
EOiiea tasavallassa kuului mm.-: s i l t o ­j
e n räjäyttäminen/ elIntarvlkekorttien|
väärentäminen, : rautatieliikenteen);
häiritseminen, auto-onnettomuuksien
järjestäminen, j n e .
Wagnerln- pyynnöstä - s a k s a n de­m
o k r a a t t i n e n tasavalta' o n ' äskettäin :f
armahtanut v i i s i pidätettynä o l l u t t a|
K B U : n jäsentä, j o i s t a kaksi — näyt­telijä
Hans J o a c h im Schmid Ja E r l c h f
Döring ~ myös kertoivat lehdistökorf-t
icrcnsslssa entisestä toiminnastaan.';
He vetosivat k a l k k i i n K g U : n palve­luksensa
oleviin, että; nämä Jättäisi->
vät terrorijärjestön/ Jonka ainoana ^
tehtävänä o n aikaansaada epäjärjes-i.
tystä j a rauhattomuutta j a muuttaa
kylmä sota kuumaksi.
Puolueeton Itävalta
W i e n . — Itävalta on keholttanut
k a l k k i a malta. J o l l i i n sillä on d i p l o ­maattiset
suhteet, tunnustamaan sen
puolueettomuuden, ilmoitettiin v i r a l -
lise.sti viime .viikon torstaina. Asiaa
koskevat nootit on J o jätetty a s i a n ­omaisten
maiden hallituk.<slllc.-
P. W. VIIKERI
Suomalainen silmälasiipesialisti
SILMIEN TARKASTUSTA
Toronto — 36 Sandford A v e , ; .
Pub. H A . 1260
J o k a keakivllkko k l o 3 — 8 l p .
ARVOKKAAT KIRJAUUTUUDET
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
D A P I I N E D U M A U B I E R :
"Rebekan" tekijän uusi menestysromaani
iVIARY ANNE 535 «Ivna
H l n U «Id. |3 J O '
" M a r y A n n e " on monivaiheinen kertomus kauniista j a härkällemät-'-
tömästä naisesta, j o k a Yrjö m : n ajan Englannissa pääsee huomatrv;
tavaan asemaan Y o r k i n h e r t t u a n rakastajattarena j a j o u t u u ^ p ä ä -.
henkilöksi erääseen maan h i s t o r i a n sensaatiomalsimmlsta oikeusr,
••jutuista.,
P E A R L S. B U C K :
ITÄTUULI - LÄNSITUULI
219 sivua — H i n t a s i a . $2.50
Pearl 8. Buck lienee amerikkalalBista N o b e l - k l r j a l l l j o l s t a Suomessa
parhaiten tunnettu. Hänen tuotannostaan on suomennettu useita
romaaneja j a n y t j u l k a i s t a a n suomeksi myös hänen esikoisteoksensa r
"Itätuuli Länsituuli", joka Ilmestyi alkukielellä v. 1929. Tälld
romaanilla Buck a l o i t t i K i i n a n olojen kuvaamisen.
B u c k h i ensimmäisen romaanin päähenkilönä o n k i h i a l a l s e n ylhäisö?,,;
perheen tytär, j o k a - naitetaan länsimaisen sivistyksen saaneelle
kiinalaiselle lääkärille. Toisen juonikudoksen muodostaa se s o v l t t a - -
maton rlHtlrllta, j o n k a aiheuttaa se, että päähenltilöri veU, J o k a h a r - -
j o i t t a a opintoja Amerikassa, ottaa vastoin vanhempiensa tahtoa.
vaimokseen amerikkalaisen naisen.
ITOflvua
H h i t a s i d .
M A R T T A HÄÄTÄNEN:
ILTARUSKO
M a r t t a Haatasen uuden romaanin ympäristönä o n pohjoinen k i r k o n ­kylä
j a »en arkisen aherruksen keskipiste, sahalaitos, j o n k a v a l h e i l la
myös teoksen tapahtumat pysyttelevät. Ester, romaanta päähenkilö,
on sahan entisen isännöitsijän nuori l e s k i ; hänen miehensä isä o n ;
«en perustaja, j a Ester itse, leskeksi jäätyään, j o u t u u palaamaan
sinne saman työpöydän ääreen, j o n k a hän kohnetolsta vuotta a i k a iv
semmln oli nuorena morsiamena jättänyt. ; . ,
T i l a t k a a osoitteella V , '
Vapaus Publishing Co. Ltd.*
Box 69 Sudbtunr, Ontario