Vapaus, June 7, 1951

              m
m §iyu2
ä
Torstaina, kesäkuun 7 p—Thursday, June 7,1951
mm
m
1-' ' (UBEBTY) Independent Labor
Olgan of Finnish Canadians. Es-tablisbed
Nov. 6. 1917. Authorlzed
as second class mall by the Post
'•Office Department, Ottawa. Pub«
Ushed thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ck>mpaDyLtd./at 100-102
Elm S t W.. Sudbu^, Ont;, Canada!;
Telephones: Business Office 4-4264.
EditoTial Office 4-4265, Manager
E. SuJcsL Editer W. EUmKL Hfailing
addregs Bo» 69, Sudbmy. Ontario.
AdvertisJng rate» upon application.
Translation free of chaige.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 v t 7M 6 kk. 3.75
3 kk. 2^23
Yhdy»vaUolssa: 1 vk. BM 6 kk. 44»
Suomessa: : 1 vk. 8J50 6 kk, 4.75
Tervehdys edustajille
Ensi lauantaina, sunnuntaina Ja maanantaina pidetään Toron-
^;ipssa kaksi tärkeätä kansallista kokousta: Canadan Suomalaisen Jär- .
jestön edustajakokous ja Vapaus kustannusliikkeen yhtiökokous, mi­ehin
ttjlce edustajia kautta maan.
Lainkaan liioittelematta voidaan myös sarioa, että yllämainittui­hin
kokouksiin saapuvien naisten ja miesten työtä ja edesottamisia
.seurataan:hyvin tarkasti laajojen piirien toimesta, sillä keskustelun
-alaisena ei ole vain mainitun järjestön Ja Vapauden asiat, vaantäkä-
Iäisten maanmiestemme probleemit yleensä, sillä nämä laitokset on
a perustettu Canadan suomalaisten toimesta nimenomaan heidän yhtei- ^
< seksi hyväkseen.
1 "Kumoamaton tosiasia myös on, että täkäläisillä maanmiehil-
* lämmeer ole toista sellaista kulttuurijärjestöä ja sellaista sanomaleh-
|teä> joiden vuosikokouksiin lähetetyt henkilöt edustavat niin demo-
^ kraattisella tavalla laajoja jäsen joukkoja, kuin edustavat nyt To-
^ rontossa kokoontuvat miehet ja naiset C S J : n jäsenistöä ja Vapauden;
lukijakuntaa. Totta tietysti on, että näiden kokousten edustajamää­rä
saisi olla paljon suurempi. l*arempi olisi jos Järjestömme kaikki
jäsenet voisivat osallistua ainakin, kerran kahdessa vuodessa taliai­vo
seen kansalliseen kokoukseen. Canadan laajuuden ja kyytikustan-
.rmisten kalleuden takia on Icuitenkin tyydyttävä rajoitettuun edustuk-sieen.
Mutta CSJ:n edustajakokouksen ja Vapauden yhtiökokouksen
"leimaa-antavana piirteenä on se, että näiden kokousten osanottajat
e4ustavat/ kukin omalta alueeltaan, yhtä suuria jäsen joukko ja, joi-
-jden luottamusta nauttivia puhemiehiä ja edustajia he ovat. Tämä
-•-Äedusttiksen kautta'.' konventioniin osallistuminen ei suinkaan ole "täy-dellistä
demokratiaa", sen paremmin kuin sitä on edustajien valinta
. j-parlamenttiin, mutta, se on kuitenkin paras mahdollinen menettely-
; muoto. Ja jos tätä menettelymuotoa verrataan eräitten "ultrade-
^liokraattien" menettelymuotoihin, esim. tavallisen yhtiökokouksen
* h*engessä;järjestettyyn kokoukseen — mihin tulee kuka sattuu pääse-
! mään ja jää pois joka ei pääse tulemaan — niin silloin nähdään se
i kuinka Qjkeassa ovat ne jotka sanovat, että C S J : n edustajakokous ja
' sen yhteydessä pidettävä Vapauden yhtiökokous muodostavat pienois-
* koossa Canadan suomalaisten parlamentin, missä keskustellaan Ca-
4 aadan suomalaisten työläisten, farmarien ja muiden pikkueläjien yh-j[^
teisistä ongelmista ja laaditaan suuntaviivat seuraavaa toimikautta
varten.
im
sf ff*'IS . 1 .
Mitä varsinaisiin kokousasioihin tulee, niin itsestään selvää on
ijyt;käydyn alustavan keskustelun perusteella, että kysymys kaikille
rehellisille maanmiehillemme kalliista rauhantyöstä, Järjestömme kult-iuiirityön
tehostamisesta ja lehtemme entistä kansanomaisemmaksi te^
kemisestä, muodostaa sen punaisen langan, joka sitoo ja yhdistää niin
««uuremmat kuin pienemmätkin tehtävämme yhteiseksi toimintaohjel-
' maksi'.
Rauhanasiasta keskusteltaessa on aivan oikein korostettu kahtaf
>.>seikkaa: 1. Kysymys sodasta tai rauhasta on nyt ratkaisuvaiheessa;-
'^^'ukaan ei voi sanoa että tämä kysymys ratkeaa tänään tai huomenna
eli tänä tai ensivuonna, mutta yleisesti käsitetään, että rauhan ja so-
..„dan voimat ovat nyt ratkaisevassa' ottelussa-ihmiskunnan sielusta ja
~siifä, miten tämä valtava suurottelu päättyy riippuu rauhan mahdolli-
J"suudet, 2. Rauhanvoimilla on kaikki mahdollisuudet kansainvälisen
» rauhan säilyttämiseen. Milloinkaan ennen ihmiskunnan historiassa
* ei>1)le vallinnut niin edullinen tilanne kuin nyt, missä voidaan vähää-
I kään liioittelematta sanoa, että rauhan säilyminen on ihmiskunnan
! omissa käsissä — että sodantekijät voidaan hillitä jos kaikki rauhan-i
voimat, niin heikot kuin voimakkaatkin, pysyvät lujana oikeutetun
* ja ihmiskunnan korkeimpia ihanteita edustavan rauhanasian puolesta.
J Järjestömme monipuolisen kulttuuritoiminnan yhteydessä nousee
* monenlabia kysymyksiä ja niistä on mahdoton määritellä jotakin
i "tärkeintä" toimintahaaraa, sillä kaikki järjestötyömme on tärkeätä.
'.JSdutta kiireellisimpänä ja päivän polttavana kysymyksenä on CSJ:n
- 40-vuotisjuhlie^ järjestäminen kautta maan ja me uskomniekin, että
litaniakin; kysymys saa-sille kU
*\ •Mikäli pnpuhfc Vapauden yhtiökö
* oita kuin toimituspolitiikkaa koskevien kysymysten käsittelystä,
niin toivomuksemme on, että edustajat käyttäisivät tässäkin asiassa
. f" isäritävaltäansa lehtemme lukijakunnan toivpmusteh j a : demokraätti-
^--se
«aikeuksista ja vastuksista huolimatta Vapaudesta on saatava entistä
.Tfansanbmäisempi lehti, mikä tyydyttää lukijakuntansa toivohiuksirt
lilja tarpeet niin hyvin kuin suinkin', mahdollistä. Tämä olkoon yhtiö-
**J kokouksen tavoitteena eikä siinä auta katsoa sitä, että lentääkö siitä
ehkä joitakin särmäisiä lastuja toimituksen kasvoille.
^1 Tässä hengessä lehtemme tervehtii CSJ:n 18. edustajakokoukseen
«•'Ja Vapauden yhtiökokoukseen nyt kokoontuvia edustajia ja toivottaa
heidän vastuunalaiselle työlleen menestystä:
41 mm
!; Niin on Vapauskin selittänyt
Sanotaan, että '-totuus ei pala tulessakaan". Ja meidän piieni,
vaatimaton lehtemme Vapaus on pitänyt kiinni tästä " v a n h a n a i k a i -
sesta" käsityksestä vaikka mustaa on s a n o t t u ^ l k o i s e k s i ja yötä päi-n"
'H •
-a vaksi.
lii:;'
4 i ^'li ^1
4 Mr.
Kä5mnissä olleen "kylmän" sodan aikana ja "kuuman sodan" val-v.
l mistelussa on meille paatostaen ajettu mieleen sellaista käsitystlj, että
'1 Yhdysvallat "voitti yksinään" sodan Japania vastaan, että "Venäjä
liittyi sotaan Japania vastaan vasta sitten kuin näki Japanin lyödyk-
; ! ' s i " ja että Yhdysvaltain edcsvastuuttomasti käyttämät atomipommit
-:• panivat "Japanin polvilleen".
; "Noita yllämainittuja valheita bn pauhattu sanomalehdissä, radios-
"Isa, elokuvissa jne. sen hitleriläisen käsityskannan mukaan, että "jös
.if valhe ön kyllin suurija sitä toistetaan riittävän usein, niin kansa uskoo
rjsen lopulta". Tästä huolimatta A^apaus on kaikessa väatimattomuu-
'»['dessaan liittynyt niihin piireihin, jotka katsovat, että noilla "selityk-sillä"
ei ole mitään yhtäläisyyttä historiallisten tqsiasiain kanssa, ja
il'kuten niin monesti on todettu, "totuudenpuhuja ei ole kiitosta saanut"
'"tässäkään asiassa.
V' Nyt kuitenkin voimme todeta pttä totuus näyttää sittenkin päUse-
'jjvän oikeuksiinsa. Ei seh vähempiarvoinen henkilö kuin Yhdysvaltain
«• valtiosihteeri Dean Acheson sanoi kenraali MacArthurin erottamis-
>uasiaa tutkivan senaatin komitean kuulustelussa viime maanantaina,
*i!cttä Neuvostoliitto supstuijaltan konferenssissa (tammikuussa 1945)
liittymään sotaan Japania vastaan. AP:n kirjeenvaihtaja Don White-
^11 head kertoo: "Acheson sanoi, että tämä sopimus (Neuvostoliiton kans-
'!^) tehtiin pääasiassa takeeksi, että venäläiset sitovat miltei 2>00l0,000
^Japanilaista sotilasta Aasiassa, ja ehkäisee ne palaamasta Japaniih, mi­hin
Mac.'\rthur suunnitteli silloin hyökkäystä . . . Jaltan sopimuksen
Mitä miiiil sancyval
"HELPOSTI MUKAUTUVA"
Britanniassa olevan juutalaisten
kansanedustajain lautakunta on esit­tänyt
protestin sen Johdosta kun sllr-tolaisminlsterid
on nimittänyt paha­maineisen
Auschewitzin; muriiakäm-pän
jofhtajan tri Deringin Somalilan-dtn
sah-aalaan.
Vastauksena juutalaisten lautakun- 1 päivinä "Vaaleanpunaisessa palatsia-
Kaksi' palitiikkaa
Amerikkalaisten imperlaUstieir su­rullisen
kuuluisa "totaalinen diplo­matia'''
ei ole nä^htävästi^ vielä. mJl4
loinkaan näyttäytynyt iEansäilJe min
alastomassa, niin äärimmäisen avoi-messa
ja kyynilliscssä muodoss^^-Jcjiin
näinä neljän vallan apulaisulkomi­nisterien
neuvottelun - ratkaisevina
nalle, slirtolaismhristeriö lähetti sille
kopion kirjeestä, jonka perusteella t r i
Derlngia oU suositeltu mainittuun teh
tävään. Tietäen Deringin riScollisen
menneisyyden Juutalaiset kansane­dustajat
hämmästyivät kun hänet
(Dering) luokitellaan virallisesti
"pidetyksi henkilöksi — hänellä on
hyvä huumorintaju. Ilmeisesti hyvät
luonteenominaisuudet. Ja että hänen
pitäisi helposti sopeutua, siirtomaa-palvelukseen".
Auschewitzln päämlehenä Deringia
on haluttu sotarikollisena kolmeen
maahan j a viime vuonna oli. vähällä
ettei häntä luovutettu Btitannlan toi­mesta
Puolalle. Hänen kirurgisiin ko­kemuksiinsa
liittyy vankien sterili­sointi
Ja kuohitseminen .seka kaasu­kammioiden
uhrien merkitseminen.
Juutalaisten kansanedustajain lauta­kunnan
Jäsenet muistuttivat, että De­ring
— Joka on puolalaista alkuperää
—- yritti peitellä Jälkensä siten, että
hän liittyi kenraali Andersin puola­laiseen
legioonaan sodan jälkeen..Sit­ten
hän yritti oikeuttaa tekojaan se­littämällä,
että hän "lähetti vain y h ­den
puolalaisen joikalsta kahdeksaa
Juutalaista kofhti kaasukammioihin".
Ko, raportissa kuvaillaan tämä nat-isl-
tappäja mi^eksl- joka "tuntee hy­vin
klassillista kirjallisuutta ja on i l -:
mei^estl hyvin kulttuurinen mies".
Hänen kirurgista kelpoisuuttaan k u ­vatessa
tässä raportissa sivuutetaan
sota-aika seuraavalla lyhyellä lausun­nolla:
!"Vii3i vuotta Auschewltzlssa an
toi hänelle runsaasti kirurglkokemus-ta."
—Paliflc Tribime..
•••• ' •••.
"MISTÄ SAADAAN RAHAT»
JA PALJONKO HAASKATAAN.
KAAN SOTAAN?
. . . Juuri nyt. 70 Ikävuotta ylittä­neille
maksetaan eläkettä $110 m i l ­joonaa
vuodessa., Alkaen tammikuun
1; päivästä, se maksaa $350 miljoonaa.
Miten saadaan kootiiksi tarvittava
$240 mlljoomia? . . . — Globe and
M a l i .
Vapauttamisliike
kasvaa nopeasti
Indoneesiassa
Äskettäin kerrottiin Telepressin In-doneeslasta
lähettämässä tiedonan­nossa
seuraavaa:
" K a i k k i Indoneesian demokraatti­set
puolueet ovat muodostaneet y h -
•teisrintaman Indoneesian kommunls-llsen
. puolueen esittämän ohjelman
tueksi. Tässä ohjelmassa vaaditaan
kumottavaksi Hollannin kanssa teh­ty
sopimus, koska se monissa ta­pauksissa
Jättää voimaan Indoneesian
siirtomaa-aseman. Siina mydskin
vaaditaan aktiivista rauhanohjelmaa.
"Niiden .15 puolueen joukossa jotka
ovat hyväksyneet yhteisrlntamaohjel-man
on Kansallinen puolue, jolla on
toiseksi suurin edustajamäärä^ parla­mentissa.
Vain kaksi kaikkein taan-tumuksellislnta
puoluetta, Masjumi
(Muslim) jä soslalistipuolue, eivät
ole hyväksyneet yhteisrintamaohjel-maa.
Huolimatta siitä, että kom­munistipuolueella
ei ole edustajia par­lamentissa,
on sillä hyvin laaja kan­natus
teollisuus- ja; plahtaashityöläis-teri.
Joukossa, on selvää ettei Indo­neesiassa
voi:olla vakavalla pohjalla
olevaa hallitusta ilman kommunis-tien
tukea.
"Yhteisrintamaohjelma on seuraa­va::"
DTäydelllnen itsenäisyys indo-neesialle.
Hollannin kanssa tehty
sopimus peruutettava. .
2) 'Rauhanohjelma, ilman min­käänlaisia
indoneesian kansan etuja
loukkaavia sopimuksia ;ulkoyaltojen
kanssa. Siirtomaakansojen vapautus­liikkeitä
tuettava/ .
\ 3) Maareformit: Maata maatyöläi­sille,
ulkomaalaisten omaisuudet kan­sallistettava
ja pienviljelijäin velat
kuoletettava.
4) Tärkeät ulkomaalaisten omista­mat
laitokset otetta,va kansalliseksi
omaisuudeksi.
5) . E i minkäänlaisia Indoneesian
talouden riistämiseen oikeutettavia
sopimuksia ulkomaalaisten monopo-llstlen
kanssa.
6/ Tuettava pieniä Jä keskikokoisia
indoneesialalsteh yrityksiä.
"Ohjelmassa myöskin vaaditaan
Natslr Muslimin hallituksen läkko-vastalsen
lain peruuttamista. (Natsir
Muslim pn ollut hallituksen päämi­nisterinä.)
;
"Presidentti Söekarno on pyj-tänyt
Kansallista puoluetta. Joka on liitty­nyt
yhtenäisyysryhmään. muodosta­maan
hallltiiksen Natslrln hallituk­sen'
tilalle."
:•
Ylläoleva uutinen osoittaa kuinka
äärettömiin voimakas Indoneesian 24-
sa". Amerikkalaiset diplomaatit sekä
heidän Englannin ja Ranskan • ulko­ministeriöissä
olevat apurinsa eivat
ole vielä milloinkaan paljastaneet
korttejaan min .selvästi.
He eivät kuiU-nkaan tee sitä omasta
hyvästä tahdostaan, ei, vaan heid-it
pakottaa siihen neuvostovaltuuskun-nan
johdonmukainen Ja tarinokas
taistelu .sen puolesta, etta löydettäi­siin
tie kansainvälisten riitakysymys­ten
rauhanomaiseen selvittelyyn, sel­laisten
määritelmien löytämiseen, jot­ka
soisivat neljän vallan ulkomini.sr
tereille mahdollisuuden käsitellä ja
ratkaista inita tärkeimpiä .rau.han
avaimen Jiiuodostavia kysymyksiä;
Joita ovat £a-k:;an demllitarisomti.
neljän vall:^n a-scLStuksen ja asevoi-:
mien supistaxn;nen se.ia kysymys At­lantin
iiitof.ta, ja -Euroopassa ja lahi-
Idäs.sä olevista a.Tieri.ckalaisista sota-tukikohdista.
. Muistellen miten ilostunein ilmein
Ja toJvefilkkain katsein pariisilaiset
lukivat maaliskuun 6 paivan aamulla
lehtiä, joissa julkai-stiin ensimmäiset
neuvostovaltuuskunnan ehdotukset,
sulkiessaan "Figaron" - iakas intel­lektuelli
sanoi naapureille linja-au­tossa
; 'Tiedätteko, etta minun on
käynyt vaikeaksi kasittaa, mita; leh­temme
kirjoittavat; Ne, haulckuvat
taas venäläisiä, mutta mielestäni
Gromykon ehdotukset ovat Järkeviä
ja helposti toteutettavissa. Olen var­ma,
että "Vaaleanpunaisessa palatr
sissa" päästään sopimukseen kaiides-sa
päivässä ja tulee loppu meita
vainoavasta painajaisesta.'' .
'EI kulunut kahta paivaa, vaan kak­si
kuukautta: naiden kuukausien a i ­kana
"Figaron" lukija on- alkanut
ym.Tiärtää lehteaan viela vähemmän.
Mutta hankin ja hänen maanmie­hensä
käsittävät mainiosti tärkeim­män:
Neuvostoluton ehdotukset ovat
todella Järkeviä ja taysm toteutetta­vissa:
mutta niiden hyväksymiseksi
tarvitaan hyvaa tahtoa j a yhteisym­märrystä
ja juuri niitä puuttuukin
"Vaaleanpunaisessa palatsissa" olevil­ta
länsivaltojen edustajilta. Se kay
erittäin selväksi, kun erittelee apu­laisulkoministerien
neuvottelun vii­meisten
kymmenen paivan tapahtu­mia.
, •
Mikä on erikoista talle neuvottelu­jen
vaiheelle? Yhteisymmärrykseen
tähtäävien neuvostovaltuusfönriäii
jatkuvien ja tarmokkaiden ponnis­tusten
ansiosta on paasty sopimuk­seen
kaikista toisarvoisista sekä useis­ta
tärkeistäkin iprobleemeista, jotka
tulee juttaa ministereiden käsiteltä­väksi.
Länsivaltojen diplomaateilla
ei ole enaa ollut mahdollisuutta s u l -
.keutua menettelytapa-aarnioililn : • ja
piiloutua muunnelmarykelmaan jo­kaisesta
työjärjestyksen pyJmlästa.
Jäljelle ovat jääneet tärkeimmät pe­ruskysymykset,
joiden suhteen kun-,
km valtuuskunnan on otettava aivan
määritelty ja avoin kanta.
Toukokuun 14 pai vana neuvosto-valtuuskunta
avasi ovet viipymättö­mään
yhteisymman^kseen pääsemi­selle
ehdottamalla hyväksyttäväksi
kokonaisuudessaan kolmen lunsiyallan
edustajien: esittämän työjärjestyksen
"Ä" variantin, sillä ainoalla ehdolla,
että siihen otetaan kysj^ys neljän
vallan sotavoimien supistamisesta.
Gesseppe, Davis jä Parodi vastasivat
viipymättä: Ei, me enlme halua s u ­pistaa,
vaan lisätä aseistusta.
Toukokuun 10 päivänä neuvostoval-tuuskunta
avasi jälleen tien viipyr
mättömään sopimukseen pääsyn iän-slyaitpjen
ehdottaman työjärjestiyksen
.-'B'' variantin pbhjalla; jonka mukaan
kysymys aseistuksen Ja sotavoimien
sujiistaniisesta öhsi jätettUivä iil-komi-nisterineuvoslolie
avoimenna, kah­dessa
sanamuodossa — Ncuvo.jtoliiton.
esittämässä sekä Yhdysvaltojen, Eng­lannin:
ja Ranskan edustajien sana­muodossa.
• Neuvostovaltuuskunta e h ­dotti
mainitun variantin hyväksymis-,
tä kokonaisuudessaan sillä edellytyk­sellä,
ettia ulkoministerineuvostqlle Jä-.
tetään avoimena toinenkin kysymys,
nimittäin Atlantin liitosta sekä Euroo­pan
ja lähl-Idän maidin muodoste­tuista
amerikkalaisista sotatuklkbh-d
l s t a . ' .
Samalla ottaen huoniioon Saksan
demilitarisointia koskevan kysymyk­sen
merkityksen rauhan asian kan­nalta,
neuvostoValtuuskunta lyiaatii
tietenkin, että se otettaisin työjär-jKtykseen
etualalla. Neuvostovalfc'uus-kunta
on tähdentänyt että jos 'pääs­tään
sopimukseen näistä kysymyksis­tä,
niin voidaan pitää sovittuina
kaikkia muitakin työjärjestyksen * ' B ;'
varianttiehdotuksessa esitettyjä ky­symyksiä,
nimittäin: probleemelta, jot
ka koskevat "Saksan yhtenäisyyden
aikaansaamista ja rauhansopimujcfeen
valmistelua", "Italian rauhaasopimuk-:;
sen täyttämistä' Triesteä koskevalta •
miljoonaisen kansan vapautusliike on.
Se myöskin osoittaa kuinka suurta
luottamusta maan kommunistineh
Kirj. Juri Zhukov
kohdalta". "Sopimuksen: aikaansaa­mista
Itsenäisen Ja: demokraattisen
Itävallan elvyttämiseksi", "Italian,
Romanian,' Bulgarian Ja Unkarin
rauhansopimusten täyttämistä seka
Saksaa Ja I t i valtaa koskevien nel­jän-
vallan sopimusten-täyttämistä",
mutta miten:kävi? Ge&seppe, Davis
ja Parodi vastasivat nytkin E i . ..
He käyvät edelleenkin kauppaa, vit­kastelevat,
yrittävät sanella neuvot­telulle
omaa-tahtaan. Aika kuluu,
mutta sopimukseen ei paastäv
Mitä tämä kaikki osoittaa? A i ­nakin
kahta asiaa: ensiksikin länsi­valtojen
edustajat myöntävät. avoi­mesti,
että he elvafhalua kuulla p u ­huttavankaan
aseistuksen supistami­sesta
kiiruhtaessaan sotavalmistelu­jaan;
toiseksi heidän väitteensä, et­tä
he. ovat muka suostuvaisia käsitte­lemään
Saksan demilitarisointia kos­kevaa
kysymystä on vain juoni, kos^
ka heidän näennäisen suostumul^sensa
ehdoksi on asetettu • ultUnatiivinen
vaatimus neuvostovaltuuskunnalle —
luopua kaikenlaisesta; neljän vallan
aseistuksen supistamisen välttämättö­myyttä
koskevasta mainmnasta.
Enempää Gesseppe k u in liänen k o l -
leegansakaan eivät tietenkään us­kalla
lyödä nyrkkiä pöytään ja- läh­tea
"Vaaleanpunaisesta palatsista"
jattaen omalle vastuulleen neuvotte­lujen
epäonnistumisen:- "Ajat ovat
muuttuneet! He eivät voi olla otta­matta
.huomioon maailman yleistä
mielipidettä,- joka vaatii yhä - tar­mokkaammin
ja paatta/vammm, etta
tehdään loppu Yhdysvaltojen vaaral­lisesta
pelistä ja dyhdytaan kansain­välisten
riitakysymysten rauhanomai­seen
selvittelyyn. Siksi Gesseppe yhä
julistaa, etta USA pyrkn riitakysy­mysten
rauhanomaiseen selvittelyyn.
Sitävastoin Yhdysvaltojen lehdistö
avaa sydämensä vaatien suoraan neu­vottelujen
katkaisemista . ..
Ranskan porvarilliset lehtimiehet
eivat voi suoda itselleen sitä ylelU-syytba,
etta puhuisivat yhta a yoimes-tl
kum amerikkalaiset kyna-gangste-r
i t . : Ranskan porvarillinen sanoma­lehdistö
on pakotettu näyttelemään
haluavansa ulkoministerineuvoston
koollekutsumista ja soittaa joko vaie­ta
neuvostoliittolaisista ehdotuksista
tai vaäristelee niitä törkeästi, huu-.
taen ulkokultaisesti, että länsivallat
OTrkivat sopimukseen, mutta Neuvos­toliitto
ei muka sita haluay Tässä
mielessä ovat kuvaavia Panisin sano­malehtien
silmänkääntdtemput sitä
Nci»vast6lUton ehdotusta vastaan, et­tä-
.ulkoministerien työjärjestykseen
liltfet^fbiin kys>-mys Atlanthi sopl-mulEsesta
sekä F,uroopassa Ja Lähi-
Idässä olevista amerikkalaisista ^spta-tukikohdista.
''Monde" lehtikin myön­tää,
että länsivaltojen edustajien kiel­täytyminen
käsittelemästä tästä k y ­symystä
on "heikko kohta länsimaa­laisten
asenteessa". USA:n, Eng­lannin
*Ja Ranskan-edustajien: omaa
esimerkkiä:; seuraten Yhdysvall?»jen
palveluksessa oleva Ranskan. lehdistö
ei ole kertaakaan yrittänyt selittää
miksi nämä edustajat vastustavat
neuvostovaltuuskunnan ehdotusta. S a ­malla
tämä porvarillisten lehtien
kuoro on Jo kokonaisen kuukauden
väsyneesti inttänyt, että NeuvostoUi-
Vancouverin tyttö
jdbtaa nimu
keräyskOpailussa
VancoDver. — Kuusitoistavuotias
Carol» Kelley. Vancouverin tyttäriä,
oli viime viikon puoUväliin meimessä
keränn;:^! 1,200 allekirjoitusta rauhan^
sopimuvaatimukseerL Ensimmäisenä
canadalaisena hän' yhtti 1,000 nimen
maarän.
Monet muut nuoret allekirjoitusten
kerääjät eivät kuitenkaan ole kovto
kaukana jälessä.^ B i l l -Endicott^ T t a i -;
lista; on kerännyt 750 j a monet muut
ovat »annastautuneet hyvioi parhain
B C : n keriäjä lähetetään; Berltoifai
nuorten äiansalnväliiäeen = Julilaan elo­kuussa,
/ i'
joutuneet '•• umpikujaan. Ne ] eivät voi
^ _^ enää todella kieltäytyä hyväksymästä
ton'"ehdötus tekee muka mahdotto-j-neuvDstovaltuuskunnan__ ehdotuksia
maksi kaikenlaisen yhteisymmärryk­sen.
Mutta jo aikoja sitten on ollut
tunnettua, että .valheella on lyhyet
Jäljet. Enempää'Ranskan porvaril­lisen
lehdistön vaärinpelaajien veh­keilyt
kuin halpahlntahien labour-puoluelaisten
demagogiakaan, jota
EÄvisV esittää "Vaaleanpunaisen pa­latsin"
ipyöreän pöydän ääressä, eivät
pysty salaamaan kansoilta totuutta,
mitä todellisuudessa . tapahtuu kol­matta'
kuukautta kestävässä apulais­ulkoministerien
neuvottelussa.
Tämä totuus on se, että neuvosto-valtuuskunta
taistelee johdonmukai­sesti
ja tarmokkaasti sellaisen työ­järjestyksen
pikaisen laatimisen puo­lesta,
joka soisi ulkomhiistereille mah­dollisuuden
käsitellä mitä tärkeimpiä
kansainvälisiä ongelmia ja tehdä vas­taavanlaisia
paatoksia.
Edelleen tama totuus on se, etta
"totaaltsen diplomatian" ministerit,
Neuvostoliiton edustajien yritysten
vastaisesti, tekevät kaikkensa h a i r i -
takseeri neuvottelujen menestyksellis­tä
kulkua.
Tama totuus on vihdota se, etta
Ulkomlrflstenneuvosto olisi jo kauan
sitten voinut kokoontua, jos Gesseppe
j a . hänen kolleegansaeivat olisi jar­ruttaneet
neuvotteluja.
Tässä yhteydessä ei voi olla mai­nitsematta,
etta "Monde" lehti kuvasi
Vaaleanpunaisessa palatsissa'' v a l -
htsevaa tilannetta seuraavasti kom­mentoidessaan
neuvostovaltuuskun­nan
huhtikuun 28 paivana esittämiä
ehdotuksia:
—' Ltiinsivallat voivat kiistaa eri py­käliä,
pyrkiä parempaan (?) sanan-iQUotoon
taman tahi tuon pykälän
suhteen,^, mutta - ne ovat itseasiassa pauden tylsistyttäminen.
säilyttämättä itsensä kannettavaksi
maailman yleisen ^ mielipiteen - edessä
vastuuta neuvottelujen mahdollisesta;
karille-ajautumisesta. .
NeuvostovalDUUskunta, on .sen jäl­keen
esittänyt useita uusia ehdotuksia.
Toukokuun 10 päivänä se-suostui huor
mattavita myönnytyksiin ataoana tar­koituksenaan
suoda mhiistereille
mahdollisuuden vihdoin kokoontua ja
käydä neuvotteluihin. Maaihnan ylei­nen
mielipide tietenkta pitäisi parem­pana,
että Jo nyt olisi päästy täydel­liseen
yhteisymmärrykseen koko työ-järjestyksesbä.
mm. siitä, että mukaan
liitettäisiin kysymykset neljän vallan
aseistuksen ja sotavoimien supistami­sesta.
Atlantin liitosta sekä Eiuoo-passa
J a Lähi-Idässä olevista amerik­kalaisista
sotatukikohdista. -
Mutta koska Gesseppe Ja hänen
apurmsa kiertävät stanikkaästi t a l -
laiseii yhteisymmärryksen aikaansaa­mista
Neuvostoliiton valtuuskunta on
valmis jättämään itsensä mtaisterien
kohtaamiseen saakka avoimeksi kysy­myksen
silta, missä muodossa Ulko-nunisterineuvosto
tulee naita ongel­mia
käsittelemään.
Neuvostovaltuuskunnan asenteen
ollessa selvän ja johdonmukaisen
länsivallat joutuvat lähipäivinä pal­jastamaan
korttinsa lopullisesti. J o ­ko
ne suostuvat kutsumaan koolle
ulkoministerineuvoston jonka tulisi
käsitellä mitä tärkeimpiä kansainvä­lisiä
kysymyksiä ja tehdä vastaavan­laisia
päätöksiä rauhan varmentami­seksi,
tai sitten heidän suostumuksen­sa
alustavan neuvottelun koollekut­sumiseen
oli teeskentelyä, jonka tarr
koituksena on länsivaltojen asevarus­telun
huolestuttamien kansojen valp-r-
SITÄ
TERÄVÄÄ
Oli kerran mies. jrtJaoUajjai.
vä kieli, että hänen partansa ttiiitj
Metsätyöläisten uuden union
perustavasta kokouksesta
tua. kun hän nuolaisi sUiä sum-.»
pärystää.
PÄÄSI OS.%KRAJlKsi
Ville.käveU kadulla kun hiali*.
huutoja. Katsahdettuaan ^3
suuntaa han näki isonkokoisS
hen ahdistavan pienempää.
Hän riensi paikalle ja isUny^i-
Isoa miestä leukaan nijn etti ^
tuupertui maahan tiedottomäa,
"Paljon kUtoksia! oUpa
huuksen onni etta saavuit p j
Nyt pääset osakkaaksi tästä ^
kymppisestä mtakä sieppasin H
äijältä." ^
• » »
UUDELLEEN MAAUTIr
•Matti: Sinullahan oli uusi maj
Ien illalla?" '
Jussi: " E i oUut. Entinen o i,
uudelleen maalattu."
• • *
. ^ VIIMEINEN SANA
Agentti: — Tämä auto on ebdt
masti, viimetaen saha. i
Mies: — Älkää vain sanoko sitj
moUeni, sillä hän ei pidä
n i in paljon kuin viL-neisestä
• * *
PALOKUNNAN ASIA
Nuori rouva jonka mies olilieg
sairas, tai paremminkin hiukan j
novoIntmÄi. soitti lääkäriUe:
"Hyvä tohtori, tulkaa ^eti. i
miehessäni on kuumetta 136 asta
" R a k a s rouva.^ minä en voi s
tapauksessa enaa auttaa, soiia
palokunta", kuului vastaus
Metsä työläiset päättivät kieltäytyä alistumasta
jänkkipomojen mielivaltaan ja perustivat uuden
itsenäisen puutavaratyöläisten järjestön
Port Arthur, Ont. — Viime perjan­taina
tk. 1 pnä aamulla täkäläisellä
C S J : n haalilla noin 60 metsakamp-pien
edustajaa ja yksityisiä metsä­miehiä
olivat registeerautuneet osan­ottajiksi
yleiseen metsätyöläisten ko­koukseen.
Kello 10.30 aamulla avasi
kokouksen Ontarion metJsätypläisten
johtaja Bruce Magnusoh selittäen, et­tä
United Brotherhbbd of Carpenters
& Joiners of America kuuluvan osas­ton
2786 johtokunnan jäsenille .tuo­tiin
keskiviikkona (tbukok. 30 p.) mr.
Andrew Qoppperin toimesta ja .mai­nitun
emäjärjestön yhdysvaltaiaisen
johdon nimessä Ontarion ylioikeuden
kautta hankittu estetuomio, jolla j u ­listetaan,
että ori.laitoiitä kokoontua
ja:esiintyä osaston 2786 nimessä, eikä
myöskään sen jäsenillä ole oikeutta
tohnla j a esiintyä sen nimessä. E s -
tetuomlon perusteella pidätetään lo-kaahn
27CS kaikki lailliset toiminta­perusteet
ja se lakkaa olemasta.
Hän edelleen selitti että tä.stä joh­tui,
että ei voitu pitää suunniteltua
metsamiesunion osaston 2786 konven-tsiohia
Trades &: Labor haalilla, mut­ta
jouduttiin levittämään kutsu ylei­seen
metsämiesten kokoukseen. Tä-niän
i^ökbukseh on nyt päätettävä
mitfäseiryhtyy tekemään. Huomioi­den
selitettä entinen metsamiesunion
osiastö;\^:Öri lakkautettu; eikä sen n i ­messä
voida. toimintaa jatkaa, niin
Thunder ,Bayn metsätyöläisten edut
täoiistäK^^r Sitten esitettiui ja kanna­tettiin,.
»: että kokous julistautuu Car
nädahy Puutavaratyöläisten Union
ThUnder Bayn alueen osaston perus-tavak.
si kokoukseksi.
Taman esityksen johdosta keskus­teltaessa
todettiin, että Ontarion met-aätyöläisten
uniotoiminta alkoi' jo
yli kolmekymmentä vuotta sitten. E r i ­koisesti
kokoukseen osallistuvien suo­malaisten:
puolesta A: T. H i l l korosti
tata seikkaa j a totesi, että Canadan
Puutavaratyöläisten Teollisuusunion
yh kolmekymmentä vuotta sitten a l ­kama
toiminta on lakkaamatta jat­kunut.
Se oh eri aikoina liittynyt
yleiseen^ työväen Unioliikkeeseen eri
muodoissa, k u n se kävi Jakkotaiste-lua
V. 1929 syksyllä, Joka muodostui
katkeraksi taisteluksi Ja Jonka yhtey­dessä
kaksi union järjestäjää, Ros­vall
j a Voutilainen murhattiin, n i in
tuo taistelu sai rahallista j a . siveel­listä:
tukea muitten teollisuuksien Ja
vaativat; toiminnan uudelleen järjes- jalojen työläisten järjestöiltä.; Kun
taas V. 1932 oU pohjois-Ontarion met­sätyöläisten
lakko, niin s'amoin tuli
toisten työväenliikkeen järjestöjen
tuki siveellisenä, rahallisena ja jär­jestöllisenä.
Työväen järjestöjen y h ­teydet
ovat hyvin läheiset ]a
luokkajärjestojen siteet sohsS
kulloinkin sopivimmin yliteistöii
jen parhaimmalla tavalla edissi
sen perusteella. V; 1936 Onai
metsämiesten union liittyminenij
rikan kirvesmiesten veljesliittoon s
tiin siksi, etta silloin katsotöa
sopivimmaksi muodoksi olla jbdsi
tynä muuhun uniolukkeeseea i
kun nämä siteet ovat tulleet riliti
si diktaattorimaisesti tuon jäijs
Yhdysvaltain puolella olevan jä
taholta niin on johdonmukaista; i
lähdetään uudelleen järjestäE
kautta kokoamaan metsämlöiK:
peasti, jotta voidaan ylitenäiseä
smtyä uusissa sopimusneuvottela
ym.. ,•
Kun tämä ehdotus keskustelmj
keen yksimielisesti hyväksyttiin, i
seurasi perussääntöjen luonnoksa
sittäminen. Luonnos perustui
läheisesti aikaisemmin metsätjtS
ten union sivusaantojen mäinä
mille tarkoitusperille ja nimets!
väksyttiin Canadian Union of VTi
workers (Canadan puutavaratjS
ten unio). : Jäsenmaksu $5.00 i
taan vuosineljänneksen ajalta yU
kertaa, ja sisältyy siihen mjös
saänkirjoitusmaksu.
Perussääntöjen luonnoksen «a
misen jälkeen valittiin sMntöJeni
kistuskomitea, joka. paivaUisliz
Jälkeen ehdotti saantojen hjrä
mistä pienillä lisäyksillä, joista;
tettim kustakin erikseen.
Kun union perustammen oli i
valmis, nun: seurasi johtokunnan
linta, jonka tuloksena ilmemi
siihen oli tullut valituksi kuuä i
sen unio-osaston johtavaa jiss
Johtokunta nyt muodostuu as
vasti: Presidentti Marc Leclertö
varapresidentti Aug. Bartell ja;
nen varapresidentti Kusti Salsa
sihteeri Bruce Magnuson. raias
sihteeri H. Timchisin, rahasto^
ta ja John Zaykpwski. ja oviaiä
A. Blanchard ja muiksi jä2
Nick Koslow, K. Isotalo ja 0 .0
; Täten perustetun itsenäisen i
sä työläisten union toimintaohje
selosti raportissaan Bruce Mssis
(Jatkuu 3. sivulla)
ulkomaalaisten kontrolloimia laltok- ranbmäiset, aloittivat ja vaiitf
Mikäli muistimme el pebäi eikä tä­män
ku-joittajan muistissa ole. mitään
muuta vikaa kuin se, että se on ko­vin
lyhyt, niin Mooseksen selityksen
.mukaan 'Eedenl, missä paratiisi sijait­si,
oli ihana paikka, jossa vallitsi
erittäin onnielllnen olotila.
Koulun penkillä opetettu ylläoleva
raamatunhistorian selitys tuli mieleen
lukiessamme Torontossa ilmestyvän
mainion työväenlehden. Canadian
Tribunen viimeksi-ilmestyheestä n u ­merosta
entisen valtuusmiehen Char­les
Slmsin artikkelin, missä viitataan
r;7denin paratiisiin' seuraavasti:
" . . . Iranin tilanne on •h3rvin paljon
samanlainen kuin suUren arabialais­ten
maiden perheen— Irakin, Egyp­tin,
Arabian, Syyrian, Lebänonln ja
muiden tilanne — joiden väkiluku pn
103 miljoonaa henkeä. Siellä oli m u i ­noinen
Eedenin paratiisi. Nyt näillä
mailla on ; 42 prosenttia maailman
öljyresursseista; mutta Britannian ja
mukaan Venäjän tuli liittyä Kaukoidän sotaan kolmen kuukauden
kuluttua Euroopan sodan päättymisen jälkeen . .
Kuten tiedetään, juuri näin on Vapaus asiaa selittänyt ja me voini-me
siis tyydytyksellä todeta lehtiliikkeemme yiiliökoköukjen aattona,
että valheilla on sittenkin suhteellisen lyliyet jäljet, sillä "totuus ei pa­la
tulessakaan".
puolue nauttii väestön keskuudessa.
i-svAmerikan Imperialismi korjaa siltä
voitot.
• "Viime vuonna imperialistit lähet­tivät
arabialaisista mäl^a pois 70 m i l ­joonaa
tonnia öljyä. Arabialaisen
öljytyölälsen korkein palkka on noin
5 shllllngla perhettä kohti viikossa f
Irakissa kuolee CO prosenttia kaikista
lapsista ennen viidettä syntymäpäi­väänsä.
Kirjoitus ja lukutaito on
timtematon arabialaisissa maissa..."
Lohduton on se kuva mikä nyt
avautuu eteemme entisestä Eedenin
paratiisista.
Tämä kuva on myös hyvä- pitää
silmieihme edessä silloin kuin luem­me,
ärsj-ttäviä j a kiihöittavla propa-gandauutisla
siltä, miten Iranin h a i - :
Utus j a kansa muka tekevät Jorikin^
laista. "väär>7ttä" joko brittiläisiUe
tai amerikkalaisille iniperialistellle,
yrittäessään päästä Itse päättämään
oman maansa luonnonrikkauksista.
Iranin jutun yhteydessä on myös
eräs mielenkiintoinen ilmiö.: VUme-aifcpina
ori: totuttu siihen, että kom-rimnlstlt
j ullstetaan "syyllisiksi" kaik­kien
sorrettujen ja aläspainettujen
maiden vapaustaistelujen Järjestäjinä
ja,Johtajina. Meille on selitetty, että
kaikki olisi hyvin tässä matoisessa
maailmassa jos ei vain olisi niitä pit­käpartaisia
kommunisteja. Jotka jär­jestävät
työläisten lakkoja jä mie­lenosoituksia
sekä kansallisia vapaus­liikkeitä
niin kotoisia kvdn ulkomai­siakin
rilsbäjlä vastaan.
Mutta Iranissa ei voida "syyttää"
konununlsteja siltä kun Iranin h a l l i ­tus
on päättänyt kansallistaa eräitä
sia, mitkä riistävät Irariin luonnonre-sursseja.
Tosiasia on, että Iranin
hallitus, on Jiihstanut maansa kom­munistipuolueen
panriäan. Maanalai­sena
toimien 'Ii-anin kommiuriistieri s a ­notaan
auttavan taistelua, ulkomaa­laisten
imperialistien riiston lopetta­miseksi,
mutta näissä Samoissa liutls-tiedolssa
kprostetaan sitä, ettei Ira­n
i n hallituksessa ole ainoatakaan
konununlstla. : J a kuitenkin Iranin
hallitus on kansanJoukkPjen vaati­musten
mukaisesti päättäriyt kansal­listaa
Anglo-Iranin öljy-yhtiön — m i ­kä
Pitää, kuteri ylempäriä todettiin,
iranilaisia öljy työläisiä nälkäpalkaUa
työssä. ':
N o n i i n , eräs tuttavamme huomaut­t
i -äskettäm, että on niitä isänmaal-lisia
voimia vielä muidenkhi kuin
kommunistien jä reheUisten soSialls-tl.
en keskuudessa — kuten Iranin t i ­lanne
toteaa;
Ja minkä takia Iranin porvarit ovat
nihi "pahoja'^ että >vaativat konlmu-nlstlen
ja sosialistien • kanssa esim.
Ariglo-Iranlan öljy-yhtiön karisallls-tamlsta?
, \
Teheranilahien sanomalehti Dena
väitti äskettäin, että Anglö-Iranian
öljy-yhtiö saa 486 miljoonaa dolla­ria
Iranhi öljystä, mistä se luovuttaa
Iranin hallitukselle vain 20 miljoo­naa
dollaria, samalla kun iranilaisille
öljytyölälsille el makseta Juuri m i ­tään
palkkaa.
Lainatkaamme vielä lopuksi kuu­luisan
kirJaUijan James Aldridgen
kirjasta "The Diplomat" sivulla 185
seuraavaa: ' *
"Te Vältätte, että NeuvostoUiton v i -
(Iranin) Demokraatipuolueeseo
Yksinkertalsm keino niitätöiä
leton väitöksenne on se, että B
taan teille Jotakin Iranista, i
ette ; ilmeisestikään tiedä mitäiJ
"Iraniri karisa elää sonrosst
hyydessä ja kurjuudessa »S
tautien pahiamana. Kuolevaiss
maaihnan korkeimpien joub^
lasten kuolevaisuusmäärä. ulihr
ko Iranin olemassaoloa. In^
hallitaan feodaalisten kartaac
rahi, sääUmättömien Khansie^
tettavissa olevien teol
tohnesta. Talonpojat ovat «J*
työläisille maksetaan muutama r
nejä '12-tuntisesta. työpäivästä^-
edes riittävästi heidän
ruokaa varten . ..
'IMInä voin , myös lainaU
toja niistä rikkauksista fflitäj
vuosittahi pois IranisU
nian öljy-yhtiön toimesta,J^
tannian hallitus on suurin
omistaja; teidän Öljy-J*öa^
vuosittairi Iranista pois 2« _^
naa pSntaa, mikä flo
suurempi summa kuin I n ^
kansallistulo ja iyvaroaieP
kertaa suurempi kuin IraBJ»
tekevien vuositulot. L u o ^ ^
piiolesta Irani on öljyresnrss»
teen maaihnan yksi rikkain"*^
rikkaus menee Britannia*»_
kuri Iran pysyy köyhjyciesi
talouselämä vakauttama"*^
Entisestä Eedenin Pä«"^3l
ta on riistetty ja r j ö s t e t j ^
siis tehdä uudelleen
sijaa. Ja siksi siellä kuohuu.'
koura. . '