1973-10-17-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VUOSIEN TAKAA
50 V U O T T A S I T T E N:
- NÄLÄNHÄTÄ
Rantsilan, Kestilän, Pyhännän, Piippolan j a Pukkilan kuntien
valitsema lähetystö on käynyt esittämässä haUltukselle sitä hädänalaista
tilaa, joka mainituissa kunnissa kadon johdosta vallitsee.
Kato on nimittäin näissä kurihissa ollut n i i n täydellinen, ettei kuntien
asukkailla ole lainkaan syömä- j a siemenviljaa. Lähetystö esitti
pyynnön, että hallitus, mikäli mahdollista, auttaisi kuntien asukkaita
viljan hankinnassa, sekä helpottamalla rautatierahteja, että
myös suoranaisilla raha-avustuksilla v i l j an ostoa varten .
— Vapaus, uutistieto, lokak. 13 p. 1923.
30 V U O T T A S I T T E N:
S U S I E N K A R K O I T U S J A E N N U S T US
Y l i kaksi vuotta villi susilauma on raadellut meidän rakasta
J a kaunista maatamme, mutta susien ulosajaminen oh nyt alkanut.
Susia on tapettu oikealla j a vasemnialla. Punainen arlneija on saapunut
suunnattomasti kärsineen j a "kidutetun Valko-Venäjän tasa-
^-allan alueille. J a sitä tervehti laukaus, jolla muuan valkoxsnäläi-nen
patriootti tappoi suuren suden —• Wilhelm Kuben.
Minskin . . . rauniot silloin vielä savusivat kun rehentelevä,
suurimahainen hitleriläincn kängsteri Kube saapui "Valko-Venäjän
reichs-komissaarin" tittelillä varustettuna ryöstämään ja murhaamaan
Valko-Venäjän kansaa . . , Kube varasti j a huijasi, mutta
hänen ympärillään oli toisia samanmoisia kube ja ja yhden varkaan
on toiselta vaikea varastaa j a toista paljastaa. Kube unelmoi suurenmoisista
panoksista. Sota oli erinomainen afääri K u b c l l e . . .
Kuolleen Kuben hprra — H i t l e r — vielä elää mutta pian tulee hänenk
i n vuorona.
— Vapaus, Irja Ehrenburgin kirjx)itukse8ta, lokak. 12 p. 1913.
Lähetystöneuvos Talvitie:
Portugalin vapautettava
siirtomaa-alueensa
TOTUUDEN PURONEN
Chilestä virtaava totuudenmukaisen informaation puronen on
katkeileva, kapea, usein tuskin erottuva. Juntta sulkee siilii tien
estääkseen tietojen pääsyn kansainväliseen lehdistöön.
Ta.pasin Limassa espanjalaisen lehtimiehen. Hän oli juuri tullut
Chilestä, jonne suuri espanjalainen sanomalehti oli hänet lalicttänyt
vallankaappauksen jälkeen. Hän kirjoitti sieltä paljon, mutta hänen
lehtensä julkaisi vain sen, joka sopi yhteen juntan virallisen informaation
kanssa. Ärtynyt päätoimittaja sanoi alaiselleen puhelimitse:
"Chilessii on saanut surmansa 284 ihmistä (juntan ilmoittama
virallinen luku — G. B.). Painakaa se kalloonne. Teloitettu on 8 ihmistä.
Pankaa se myös mieleenne Mitiiän muuta minä en tästä aiheesta
tarvitse."
Täinii espanjalainen lehtimies kertoi minulle auliisti Santiagossa
näkemästään. Se oli hänen ensimmäinen ^mahdollisuutensa kertoa
maailmalle tietonsa. Hän pyysi, etten mainitsisi hänen enkti hänen
edustamansa lehden nimeä, muuten häntä odottaa erottaminen. Seuraavassa
katkelma hänen pitkästä kertomuksestaan.
— Minulla on Chilessä muuan
ystävä, kaivosinsindorL Han on 'alansa
pätevä asiantuntija, työskennel-
Stadionin katsomossa oli tuhansui
ihmisia, monet yhta piestyjä kuin
hankin/Katsomo oli eroitettu ken-leltiin
sisään -kentälle johtavasta
portista. Kenttä oli lyhja. Piikki-lanka-
aidan takana katsomoissa
naimme 700—800 ihmistä. Heidän
ja meidän välissämme oU konepistoolein
aseistettuja sotilaita. Ankarasta
keskustelukiellosta huolimatta
muuan lehtimies huusi;
^ Missä muut ovat?
Monet katsomossa olevat osoittivat
sormella jalkoihinsa. Me ymmärsimme
— sus katsomon alla.
Sitten kysyimme stadionin komendantilta,
miksi meille näytettiin vain
700 eika 7,000. (Juntta itse myöntää
stadionilla olevan taman määrän
ihmisia r - G. B.). Missä ovat
muut vangitut?
Kommendantti vastasi:. ~
— Toiset pitävät auringosta, toi-
Kösllciviiikfco, lokak. 17 p. - r - W-ed., Oct 17, 1973 S i v u 3
Ei hiin siveitä \mn joskus sanotaan
V Helsinki — Esiaviollinen y h dyntä
on Suomessa lähes kansantapa.
92—99 prosenttia naimisissa
olevista on ollut esiavioHi-sessa
suhteessa.
Siinä kuulitte. Emme ole n i in
siveitä, kuin meidän uskotaan olevan
— tai toivotaan.
Suomi on kaikenkaikkiaan aika
salliva yhteiskunta sukupuolia-senteiltään,
j a täällä korostuu
myös sukupuolten välinen tasa-arvo.
• , ...
Suomalaisten sukupuohkäyttäy-misestä
on tehty tutkimus, joka
ilniestyy kirjana marraskuun a-lussa
— sanoisinko, että se on
lyt Chuquicamatan kuparikaivoksissa j tasta piikkilanka-aidalla. Alhaalla sei-j
a , viime kolme vuotta Codilcossaj soi sotilaita konepistooht kasissaan,
(valtion kypariyhtio — G. B.). l u - i Joka yö kello ]2:n jälkeon kersan-tustuin
häneen kaksi vuolta sitten, flinarvoinen sotilas tuli katsomon e-1 pitävät näköjään enemmän varjosta, j Tutkimuksen on tehnyt työryh-saavuttuani
Chileen. Han er ole po-1 teen paperi kädessään .la huusi pari-| Lähellä minua aidan takana sei- mä, johon ovat kuuluneet prof.
set varjosta Katsomon alla olevat I suomalainen "Kinseyn raportti".
liittisesti aktiivinen. Han on mielipiteeltään
maltilhnen, kerrassaan
hyvä mies ja kokenut spesialisti:
Kun lensin nyt Santiagoon, me-kymmenta
sukunimeä. Luullun, etta
heidät kutsutaan "kuulusteltavaksi'.
He nousivat ylos ja laskeutuivat
.t.ai nuori, mies,' ulkonäöstään päätellen
argentiinalainen.: V V . ; :.
Huusin hänelle:
hitaasti kohti piikkilanka-aitaa.' Jot-I — Paljonko - täällä' • on'-;.^Pgentilha.-
nin hänen kotiinsa. En. ollut tun-kuteivat pystyneet omin voiinin.ka-i laisia
Kai Sievers, apul. prof. Gsmo
Koskelainen j a lääketljs. Kimmo
Leppo. ,-
M I E L E N K I I N T O I S IA
ASIOITA
; Suomalaisten sänkykamarista
tuö tutkimus paljastaa. Toivot-tea
hanta. Hän on vasta keski-ikäi-|velemaan, joten lähellä olevat a u t t o i : :— OU paljon, han vastasi,
nen, mutta ede.s.sänj oli voimaton jvat heila. Kymmeni-sen nuniinlin ku-; — Missa hc nyt ovat?
vanhus. ..Han sanoi kuulleensa väl-; iuV.ua - .heidän-..yjimeisestaan. .stiidio-i.;Vksi sotilas ryntäsi:minun,-, toinen.i -{^ygsti myös tekopyhyyttä pbis-lankaappauksesta
radiosta ja myös mm ulkopuolella kajahti laukauksia.; argenlilna! ai.^en. luokse. Ehdin nah-j j^aviä ja asenteita riisuvia, vaik-määräyksen,
että kaikkien on py. i Vaikka Santiagon en puolilla kuului !,(ia. miten han kämmensyrjällään
syttävä kotonaan: Ja hän"" pysyi. Kun ioisin "usein laukaustenvaihtoa. • .-..insi- .'.veti.- kurkkunsa editse.
ka vaikeimmin siveät voivat tietysti
närkästyä siitä, että. tällaisia
Portugalin ja sen hallinnassa olevien
afrikkalaisten alueiden edustajien
kesken on saatava aikaan
neuvottelut Portugalin siirtomaavallan
lopettamiseksi Afrikassa, sanoi.
Suomen edustaja, lähetystöneuvos
Heikki Talvitie puhuessaan
tiistaina Y K : n 28, yleiskokouksen
neljännen komitean istunnossa,
Rauhanomaisen ratkaisun on löydyttävä
j a siirtomaavallan on loputtava,
sillä viimeailkoja järkyttä-yät
esimerkit kertovat tilanteen
pahenemisesta vupsi vuodelta.
Sekä Y K : n yleiskokous, että turvallisuusneuvosto
ovat yhä uudelleen
j a uudelleen ottaneet tilanteen
esille vakavasti huolestuneina,
iNämä YK-€limet ovat olleet sitä
mieltä, että Portugalin hallituksen
harjoittama Afrikkapolitiikka on
syynä jännityksen kasvamiseen sekä
muodostaa näille alueille uhkan
rauhalle ja turvallisuudelle. Lukuisista
Y K :n vetoomulksista huolimatta
Portugali on jättänyt päätöslauselmat
vaille huomiota ja
kieltäytynyt toimimasta Y K : n peruskirja!^
periaatteiden mukaisesti,
jatkoi lähetystöneuvos Talvitie,
Vaikka Y K onkin tunnustanut
ihmisen, perustoiveen saada elää
vapaana, järjestö ei kuitenkaan ole
onnistunut takaamaan kaikille ihmisille
itsemääriiämifloikeutta. Por^
tugalin siirtomaavallan jatkiuninen
on samalla tappio koko järjestöt
lemme. Meidän on kansainvälisen
yhteisön jäseninä. saatava Portugali
tajuamaan, etta tilanteen pahentaminen
Afrikassa johtaa yhteisön
jäsenten ja Portugalin välisten
suhteiden huononemiseen, lisäsi lähetystöneuvos
Talvitie.
Lopuksi puhuja kosketteli Suomen
pyrkimyksiä vaikuttaa.. Porjtu-junttamdutaman;
päivän kuluttua i noon ja hänen. naapurin;sa jis-sivat,; Poisluessammo stadionilta monet p^gj^jj.^:^^^ ihmisiltä yleensä- ky-antoi
-käskyn, että kaikkien on tul-ietta nyt ei ollut kysymys .suta. Nyt i vangit huusivat:. . : . '
tava töihin, hän totteU sitäkin. Mut-' laukaukset kajahtivat yluielia suun-' - i Meillä on nalka! Me kuolemme
ta heti Codilcoon -tultuaan hänet I naita. Luetteloissa: mainitut eivät, nälkään!--'
pidalettnn eika annettu edes lupa.i; palkinneet; takaisin eika edc.-, hei-, i^oj„n^gn(j;ip([ikif, .myönsi, että
ilmoittaa siitä kotiin. Ensin hänet i dan ruumiitaan nähty. vangeille annetaan . ruokaa kerran
vietiin karabmieerien :komissanaat-' Joka paiva stadionille, ajoi sailio-1 ,_,ygj.Qi^v,yfjgj<j.i
tiin. Rakennuksen pihalla hänet ni-| iu'o Sula laskettiin pcl^oainetta ,^ah'ies^amme stadionillo ajoi ka-su*
tnn alastomaksi jd ka-,kettim maa- icskaiipolttouuniin Kuka in ei mmä,^^^^.^^ kuoima-auto ja sotilaat alkoihan
pitkälleen Joku toi paikalle pu-; Pa.vma kerännyt roskia stadionilta., ^^^^ tyhjentää siita ihmisia kivaa-naiseki
lipun,. hänet käärittiin siihen,
ja sotilaat alkoivat potkia hanta ja
galiri politiikkaan siten, että se lo- hakata kiväärinperillä. Hänen lisäk- poltetaan teloitetujenruiimii;a
pettäisi siirtomaavaltansa. Suomi |seen siellä oh kaksj muuta pida- K;jhta!okka-an puolenvoji netkeii
on lisännyt jatkuvasti alueella ole-11 ettya. he clivai bchvia.MiMa Iisi- 'ahe^^es^j pelko valta-. ka'i..m-n i
ville kansoille annettavan humani- da'km pakolefnn iii-uutumaan )j!clcvat ihmi ct . ' o k a u K n de-i C l .
taarisen ja koulutusavun suuruut- kaaritthn punai.'^;:en lippuun. .Heila, kei-^antti Säalt.ta kchta huu-.ad h.i-tä.
Viimeisin osoitus tästä politii- piestiin 9 tuntia. -Vallila .hcita vir-i r.f;ii nmicn.-a. Insnoon naka muukn
kasta on Suomen hallituksen pää- voitettiin kaatamalla kylmaa vctta; pelon. mutt;). il^e han M .-i, a Uii:-
tös lahjoittaa alueilla.toimiville va-f paalle. -Mutta insinööriä • l i a k a t t i i i i i t e n L i t . Ip.iet,inv.i hik^i.: c;';.; '..-.!,.::
pautusliikkeille 300,000 mar'vkaa' lakkaamatta. Illalla iMuet vie'ii" cli ha': t u ia\>.n ''-itj .uu^
mufa uuni toimi joka paiva KMkk.. ^^^^^^^ p„^„„. ^^^^ onnellinen ja
katsomossa oLvat t.e.uat -etta snna ^^^^^ vaivalloisesti' osanuolia tvvdvttävä.
selty.
Ainakin vastaajat, joita oli.kaik
kiaan 2,152 henkilöä, ovat kokeneet
vastaamisen miellyttäväksi,
vapautuvaksi ja tärkeäksi, 85
prosenttia vastaajista hyväksyi
myös kouluissa annettavan seksu-aahopetuksen,
ja puolet heistä
katsoi tilapäisenkin suhteen voi-molemnia
ylo^ j.< pannat ka>kysta kädet ms-]
Ka!i::a iiVvksc: Stadionille 'oli;, tuptu |
.uusi;, era p;dätctty.jä..: Sotilaat^ iimei-1
-sbKli:;!uii!ivatincidän:jö lähteneen.
•.-'.E-puii'";i\2i«cn'. ichlhnies •. kirjoitti-,
osapuolia tyydyttävä.
NEIJ.Ä MORSIANTA
KYMMENESTÄ
j a miksei ensimmäinenkin ovat
huonoja konsteja, ei sitten ihme^
että aineiston naisten raskauksist
a 13 prosenttia oli täysin ei-toi-:
vottuja j a 36 prosenttia ennenaikaisia.
Lisää suomalaisten sukupuolielämästä
voi sitten lukea raar-^
raskuussa ilmestyvästä kirjasta.
Tutkimuksella on muuten arvovaltainen
rahoittaja, Suomen A k a
temia.
Kevyemmältä
kannalta
EDISTYSTÄ SIELLÄKIN
LouisviUe, Ky. — Episkopaalisen
kirkon piispojen kokous on päättänyt
äänin 63—61 poistaa kirkon
kirous-rangaistuksen kirkon jäseniltä
jotka avioeron saatuaan avioituvat
uudelleen kirkkolakeja rikkoen.
Suostutaan kirkon. avioliitto-kano-nin
liberaalisointiin piispat pitivät
vielä tiukasti kiinni pannarangais-tuksesta
niille jotka uudelleen avioituvat.
Joka kolmas vuosi pidettävä alemr
man edustajahuoneen (904 pappi-ja
maallikkojäsentä i kokous hyväksyi
aiemmin avioliittosaantöjen liberalisoinnin
mutta vaati sen lisäksi
kirkon-kirouksen poistamista uudelleen
avioituvilta.
Vanhan kanonin mukaan pappien
täytyi kieltäytyä herranehtoollisen
antamisesta henkilöille, jotka avioituvat
uudelleen kirkkosäädöksiä
rikkoen, kunnes piispa vapauttaa
hänet snta velvoituksesta. Tavallisesti
tama panna kestaa vuoden.
KaytannolLsesti se tarkoittaa sita
1 etta pannaan julistettu henkilö ei
On ollut raskaana avioliittoa ^^^^^ heiranehtooUista, on seh-solmittaessa..
Yhdeksän kymme-
•irisiJiöönu'tapauksestar jn" käynnis-l
i i n n : ;v':iitiiöriilla: .IcHleGnsä; ; m u t t a ;se
I nestä seka miehestä että naises-
1 ta on ollut naimaton ensimmäi-tetty.
-., .
Uuden kanonin mukaan kirkon
avioliittolakien nkkpmisesta ei voida
^ ta riviakaan Minulle. yiidyntansa aikana. Vähin- p^n^aan julistaa, mutta kuten en-koulukirjojen
painattamiseen.
Avustussumma tullaan kanavoimaan
Unescoin ja vapautusliikkei-1
den: yhteistyönä.
puolikuolleena kansalhselle stadionille.
Kun muutamaan paivaan kukaan
ei kajOnnut häneen, han alkoi toipua.
Myytti Israelin ylivoimasta särkyi
Hearst kasvaa yhä
Hearst — Tervehdys täältä
Hearstin perukoilta. Täällä ollut
lämmin j a kaunis kesä näyttää
jatkuvan näinä kauniina syksyisinä
päivinä.
Tämä Hearst kasvaa kovin. Tänä
kesänä on rakennettu uusia
suuria taloja. Farmarien osuuskauppa
rakennutti ajanmukaisen
kaupan j a onhan niitä toisiakin
kauppoja rakenteilla. K u n McMa-nusville
yhdistettiin Hearstiin laajeni
sen pinta-ala j a asukasluku
kasvoi tuhansilla. Kovalla touhulla
päällystetään katuja j a tehdään
kaikenlaisia uudistuksia,.
Newaygo puutavarayhtiö r a kennuttaa
miljoonia maksavaa sa-hamyllyä
muutaman mailin päähän
kylästä.
"Hunttausaika" on taasen alkanut
" j a . sen urheilun harrastajia
on paljon liikkeellä j a j o i l l a k in
Oli ollut hyväkin onni.
Täällä on enää hyvin vähän
^suomalaisia eikähän ole enää m i tään
suomalaisten toimintaakaan.
Saamme sentään Liekin j a V a pauden
tänne, joista voimme seurata
maailman asioita. Haaste-ryntäys
näkyy menevän hyvin e-teenpäin,
mikä on kunnioitettava
asia.
Täällä vieraili kuolemakin keskuudessamme.
{«rikKruut kuoli
Hearstin sairaalassa t.k. 9 p. Hän
oli näitä Hearstin pitkHalkaisia
aaiikkaita. Hän tyÖakenteU met-sftkämpillä.
E r i k oli jo useamman
vUoden ollut eläkkeellä.
Aune
M o s k o v a, r— Pravdan K a i ron-
kirjeenvaihtaja Juri Gluhov
kirjoittaa kommentoidessaan
sotatoimia Suezin kanavalla:
Tänäiin on tosiasia, että Egyp-:
tin joukot ovat murtumattoma-na
pidetyllä Bar Levin linjalla.
Tämä merkitsee, että on voitettu
Suezin kanavan vesieste, miinakentät,
melkein 20rmetrinen
jyrkkä hiekasta rakennettu
panssarivaunuvalli, piikkilankaesteet,
betonilla vahvistetut ja
kaikilla aselajeilla varustetut
tulilinnakkcet.
B a r Levin linja maksoi Tel
Aviville 238 miljoonaa dollaria.
Israelin ilmavoimien suorittamaa
Port Saidin pommitusta, jonka
yhteydessä joutui uhriksi .siviiliväestöä,
Pravdan kirjeenvaihtaja
luonnehtii ilmeiseksi yritykseksi
peloitella Egyptin siviilivä-:
estöä, terrorisoida maan selustaa,
Suezin: kanavalla jatkuvat raskaat
taistelut j a on vaikea ennustaa,
millaisiin harkitsemattomiin
tekoihin Israelin sotakiihkoiliiat
turvautuvat. Selvää on kuitenkin
se, että laskelmien perustaminen
arabikansojen peloittelemiseen
kärsii vararikon, Israelin sotilaspiirien
entiset teoriat alkavat r a koilla.
Tel Aviv. Israelissa ilmestyvät
sanomalehdet kehoittivat k ^ k i -
viikkona israelilaisia valmistautumaa^^
siihen . että lähi-idän uu-dessa
sodassa ei Egyptin vastaisella
rintamalla saavuteta nope-'
asti ratkaisua. Sitä vastoin lehdet
katsoivat Syyrian taholta tulleen
uhan olevan j a torjuttu.
Tel Avivissa ilmestyvä sanomalehti
Haaretz k i r j o i t t i , että tilanne
on paljon vaikeampi etelärin-tamalla.
Lehti mainitsi olevan tus^
kallista myöntää, että egyptiläisten
on onnistunut ylittää Suezin
kanava j a aiheuttaa Israelin a r meijalle
ongelmia, joita ei saada
ratkaistuksi aivan lähitulevaisuudessa.
Lehti tähdensi, että israelilaisten
ei ole syytä sulkea silmiään
todollisuudelta.
Myös beirutilaiset lehdet ovat
käsitelleet lähi-idässä käytävää so
taa. Al-Anwar -lehti, mainitsi keskiviikkoisessa
kirjoituksessaan, et
tä arabijoukot ovat nyt särkeneet
myytin Israelin sotilaallisesta y l i voimaisuudesta.
Toinen beirutilaislehti, A l - H a y -
at puolestaan totesi, että Siinais-sa
j a Golanin kukkuloilla käydyt
taistelut ovat olleet suun
menestys a r a b e i l l e . ^ (Tass, Reu.)
karabinieenen komissanaalin pihal-ila.
Hänet vapautettiin yhta akkia
nan sanoi:
— Pyydän teita kertomaan taista
ehdottomasti. Ehdottomasti! Sanokaa kiunoU pidätettykin. Eraana paiva-; . . . . ..
, . •, nä hänet ku t,s uttiin k,.o mend,a nt,i:n l,u o„k, |i ukuoilleune;, .e,t:t en_ v.o i. ..s.a.n oa nimea-
.se: "Olette vapaa", komendantti sanoi
kuivasti. "Anteeksi erehdys, u-nohtakaa
kaikki taalla näkemänne.'.'
Mutta han e r ole unohtanut mitään
eika onnettomuudekseen pysty
milloinkaan unohtamaan. Hänet va-pautettim
siksi, etta juntta haluaa
ilmeisesti kayttaa hyväksi hänen
taitojaan erinomaisen pätevänä kai-vosinsinöorina.
Han on alallaan eriini.
Mutta kaikesta, mitä/olen kertonut:
menen takuuseen, jokaikisestä
sanasta. . .. . .
Lima
Genrih Borovik
APN:n erikoiskirjeenvaihtaja
Nilsen tuh aamulla toimeensa surkean
näköisena.;
. —-, Onko jotain ikävyyksiä, Nils-tain
tunnettu. Hänen nimensä on i sen?
Antoni Dominges .la han asuu E l
Commendador -kaSulla.
— Eraana paivana, espanjalainen
kollegani jatkoi :kertomustaan, juntan
edustajat veivät meidät, suuren
ryhmän ulkomaisia lehtimiehiä, Santiagon
keskusstadionille. Meidät päas-
— Voittoko kuvitella, Hanssen oli
eilen niin humalassa, että myi kaupungin
rautatieaseman.
— Mita sina sita suret, 'eihän^se
sinua liikuta! .
— El kai muuten, mutta kun se
ostaja;.. olin mina.;.
taan .joka kymmenes avioliitto
ou solmittu pääasiallisesti ras-kaudentakia.
;
Seksuaalinen tyydytys on onnellisen
avioliiton perusedellytys,
j a onnelliseen avioliittoon kuuluu
voimakas yhdyntähalukkuus. Suomalaisessa
avioliitossa yhdytään
noin joka viides päivä. Naiset haluaisivat
selvästi harvemmin kuin
miehet.
Ensimmäisen yhdyntäkumppa-ninsa
kanssa on naisista mennyt
naimisiin noin puolet ja. miehistä
vain noin 13—20 prosenttia.
74 prosenttia miehistä j a 48
prosenttia naisista oli harjoittanut
ainakin jossakin elämänsä
vaiheessa itsetyydytystä.
Yleisimmin käytetyt ehkäisymenetelmät
ovat kondomit, eh
käisytabletit j a keskeytetty y h dyntä.
Koska viimeksi mainittu
nenkin, uusi avioluttolupa on saatava
etukäteen piispalta.
Isä, olen varma että tykkäät
minun tämäniltaisesta poika-tuttavastani.
Hän e i tanssi,
ei laula eikä soita mitään
soittimia.
Just $237 buys you a round-hrip
tlcket firom Montreal to Copenhagen,
Bergen, Oslo, Stavanger and
Gothenburg. $259 to Stöckholnn,
And just $272 for Helsinki. Because
our low Winter 2245 day Economy
Excursion fares start in Novembet
And there's really no nicer änie in _
thevvoridtobehome.
You can leave earljt stay late, and
spend n^ore time back home, With
the economical fares you'd e)q3ect
from yourairiine, yourpeople, We've
got more nonstop flights to Scandinavia
than anybody else. And more
connecäng flights between major
Scandinavian cities,
Justaskyour travel agent Or call
usdlrect And have agoodChristmas,
Dependonvour
airline to give you the most
fdryourdollar.
"bke off «vtth the Scandinaviain.
Navli^itoiB oT thoVMNM.;
slnc«itW8sflat.
m
Ticket offices: 199 Bay St., Toronto, Ont. Tel. (416) 362-5221. — 930 DorchesterBlvd. W. Montreal, P.Q^,Tel. (514) 861-831L
For reservations and inforniation: .Winnipcg - - Tel. (204) Z E n i t h 5-6500. — Edmonton — Tel (403) ZEnith 5^6500
M.
'f Ui
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 17, 1973 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1973-10-17 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus731017 |
Description
| Title | 1973-10-17-03 |
| OCR text |
VUOSIEN TAKAA
50 V U O T T A S I T T E N:
- NÄLÄNHÄTÄ
Rantsilan, Kestilän, Pyhännän, Piippolan j a Pukkilan kuntien
valitsema lähetystö on käynyt esittämässä haUltukselle sitä hädänalaista
tilaa, joka mainituissa kunnissa kadon johdosta vallitsee.
Kato on nimittäin näissä kurihissa ollut n i i n täydellinen, ettei kuntien
asukkailla ole lainkaan syömä- j a siemenviljaa. Lähetystö esitti
pyynnön, että hallitus, mikäli mahdollista, auttaisi kuntien asukkaita
viljan hankinnassa, sekä helpottamalla rautatierahteja, että
myös suoranaisilla raha-avustuksilla v i l j an ostoa varten .
— Vapaus, uutistieto, lokak. 13 p. 1923.
30 V U O T T A S I T T E N:
S U S I E N K A R K O I T U S J A E N N U S T US
Y l i kaksi vuotta villi susilauma on raadellut meidän rakasta
J a kaunista maatamme, mutta susien ulosajaminen oh nyt alkanut.
Susia on tapettu oikealla j a vasemnialla. Punainen arlneija on saapunut
suunnattomasti kärsineen j a "kidutetun Valko-Venäjän tasa-
^-allan alueille. J a sitä tervehti laukaus, jolla muuan valkoxsnäläi-nen
patriootti tappoi suuren suden —• Wilhelm Kuben.
Minskin . . . rauniot silloin vielä savusivat kun rehentelevä,
suurimahainen hitleriläincn kängsteri Kube saapui "Valko-Venäjän
reichs-komissaarin" tittelillä varustettuna ryöstämään ja murhaamaan
Valko-Venäjän kansaa . . , Kube varasti j a huijasi, mutta
hänen ympärillään oli toisia samanmoisia kube ja ja yhden varkaan
on toiselta vaikea varastaa j a toista paljastaa. Kube unelmoi suurenmoisista
panoksista. Sota oli erinomainen afääri K u b c l l e . . .
Kuolleen Kuben hprra — H i t l e r — vielä elää mutta pian tulee hänenk
i n vuorona.
— Vapaus, Irja Ehrenburgin kirjx)itukse8ta, lokak. 12 p. 1913.
Lähetystöneuvos Talvitie:
Portugalin vapautettava
siirtomaa-alueensa
TOTUUDEN PURONEN
Chilestä virtaava totuudenmukaisen informaation puronen on
katkeileva, kapea, usein tuskin erottuva. Juntta sulkee siilii tien
estääkseen tietojen pääsyn kansainväliseen lehdistöön.
Ta.pasin Limassa espanjalaisen lehtimiehen. Hän oli juuri tullut
Chilestä, jonne suuri espanjalainen sanomalehti oli hänet lalicttänyt
vallankaappauksen jälkeen. Hän kirjoitti sieltä paljon, mutta hänen
lehtensä julkaisi vain sen, joka sopi yhteen juntan virallisen informaation
kanssa. Ärtynyt päätoimittaja sanoi alaiselleen puhelimitse:
"Chilessii on saanut surmansa 284 ihmistä (juntan ilmoittama
virallinen luku — G. B.). Painakaa se kalloonne. Teloitettu on 8 ihmistä.
Pankaa se myös mieleenne Mitiiän muuta minä en tästä aiheesta
tarvitse."
Täinii espanjalainen lehtimies kertoi minulle auliisti Santiagossa
näkemästään. Se oli hänen ensimmäinen ^mahdollisuutensa kertoa
maailmalle tietonsa. Hän pyysi, etten mainitsisi hänen enkti hänen
edustamansa lehden nimeä, muuten häntä odottaa erottaminen. Seuraavassa
katkelma hänen pitkästä kertomuksestaan.
— Minulla on Chilessä muuan
ystävä, kaivosinsindorL Han on 'alansa
pätevä asiantuntija, työskennel-
Stadionin katsomossa oli tuhansui
ihmisia, monet yhta piestyjä kuin
hankin/Katsomo oli eroitettu ken-leltiin
sisään -kentälle johtavasta
portista. Kenttä oli lyhja. Piikki-lanka-
aidan takana katsomoissa
naimme 700—800 ihmistä. Heidän
ja meidän välissämme oU konepistoolein
aseistettuja sotilaita. Ankarasta
keskustelukiellosta huolimatta
muuan lehtimies huusi;
^ Missä muut ovat?
Monet katsomossa olevat osoittivat
sormella jalkoihinsa. Me ymmärsimme
— sus katsomon alla.
Sitten kysyimme stadionin komendantilta,
miksi meille näytettiin vain
700 eika 7,000. (Juntta itse myöntää
stadionilla olevan taman määrän
ihmisia r - G. B.). Missä ovat
muut vangitut?
Kommendantti vastasi:. ~
— Toiset pitävät auringosta, toi-
Kösllciviiikfco, lokak. 17 p. - r - W-ed., Oct 17, 1973 S i v u 3
Ei hiin siveitä \mn joskus sanotaan
V Helsinki — Esiaviollinen y h dyntä
on Suomessa lähes kansantapa.
92—99 prosenttia naimisissa
olevista on ollut esiavioHi-sessa
suhteessa.
Siinä kuulitte. Emme ole n i in
siveitä, kuin meidän uskotaan olevan
— tai toivotaan.
Suomi on kaikenkaikkiaan aika
salliva yhteiskunta sukupuolia-senteiltään,
j a täällä korostuu
myös sukupuolten välinen tasa-arvo.
• , ...
Suomalaisten sukupuohkäyttäy-misestä
on tehty tutkimus, joka
ilniestyy kirjana marraskuun a-lussa
— sanoisinko, että se on
lyt Chuquicamatan kuparikaivoksissa j tasta piikkilanka-aidalla. Alhaalla sei-j
a , viime kolme vuotta Codilcossaj soi sotilaita konepistooht kasissaan,
(valtion kypariyhtio — G. B.). l u - i Joka yö kello ]2:n jälkeon kersan-tustuin
häneen kaksi vuolta sitten, flinarvoinen sotilas tuli katsomon e-1 pitävät näköjään enemmän varjosta, j Tutkimuksen on tehnyt työryh-saavuttuani
Chileen. Han er ole po-1 teen paperi kädessään .la huusi pari-| Lähellä minua aidan takana sei- mä, johon ovat kuuluneet prof.
set varjosta Katsomon alla olevat I suomalainen "Kinseyn raportti".
liittisesti aktiivinen. Han on mielipiteeltään
maltilhnen, kerrassaan
hyvä mies ja kokenut spesialisti:
Kun lensin nyt Santiagoon, me-kymmenta
sukunimeä. Luullun, etta
heidät kutsutaan "kuulusteltavaksi'.
He nousivat ylos ja laskeutuivat
.t.ai nuori, mies,' ulkonäöstään päätellen
argentiinalainen.: V V . ; :.
Huusin hänelle:
hitaasti kohti piikkilanka-aitaa.' Jot-I — Paljonko - täällä' • on'-;.^Pgentilha.-
nin hänen kotiinsa. En. ollut tun-kuteivat pystyneet omin voiinin.ka-i laisia
Kai Sievers, apul. prof. Gsmo
Koskelainen j a lääketljs. Kimmo
Leppo. ,-
M I E L E N K I I N T O I S IA
ASIOITA
; Suomalaisten sänkykamarista
tuö tutkimus paljastaa. Toivot-tea
hanta. Hän on vasta keski-ikäi-|velemaan, joten lähellä olevat a u t t o i : :— OU paljon, han vastasi,
nen, mutta ede.s.sänj oli voimaton jvat heila. Kymmeni-sen nuniinlin ku-; — Missa hc nyt ovat?
vanhus. ..Han sanoi kuulleensa väl-; iuV.ua - .heidän-..yjimeisestaan. .stiidio-i.;Vksi sotilas ryntäsi:minun,-, toinen.i -{^ygsti myös tekopyhyyttä pbis-lankaappauksesta
radiosta ja myös mm ulkopuolella kajahti laukauksia.; argenlilna! ai.^en. luokse. Ehdin nah-j j^aviä ja asenteita riisuvia, vaik-määräyksen,
että kaikkien on py. i Vaikka Santiagon en puolilla kuului !,(ia. miten han kämmensyrjällään
syttävä kotonaan: Ja hän"" pysyi. Kun ioisin "usein laukaustenvaihtoa. • .-..insi- .'.veti.- kurkkunsa editse.
ka vaikeimmin siveät voivat tietysti
närkästyä siitä, että. tällaisia
Portugalin ja sen hallinnassa olevien
afrikkalaisten alueiden edustajien
kesken on saatava aikaan
neuvottelut Portugalin siirtomaavallan
lopettamiseksi Afrikassa, sanoi.
Suomen edustaja, lähetystöneuvos
Heikki Talvitie puhuessaan
tiistaina Y K : n 28, yleiskokouksen
neljännen komitean istunnossa,
Rauhanomaisen ratkaisun on löydyttävä
j a siirtomaavallan on loputtava,
sillä viimeailkoja järkyttä-yät
esimerkit kertovat tilanteen
pahenemisesta vupsi vuodelta.
Sekä Y K : n yleiskokous, että turvallisuusneuvosto
ovat yhä uudelleen
j a uudelleen ottaneet tilanteen
esille vakavasti huolestuneina,
iNämä YK-€limet ovat olleet sitä
mieltä, että Portugalin hallituksen
harjoittama Afrikkapolitiikka on
syynä jännityksen kasvamiseen sekä
muodostaa näille alueille uhkan
rauhalle ja turvallisuudelle. Lukuisista
Y K :n vetoomulksista huolimatta
Portugali on jättänyt päätöslauselmat
vaille huomiota ja
kieltäytynyt toimimasta Y K : n peruskirja!^
periaatteiden mukaisesti,
jatkoi lähetystöneuvos Talvitie,
Vaikka Y K onkin tunnustanut
ihmisen, perustoiveen saada elää
vapaana, järjestö ei kuitenkaan ole
onnistunut takaamaan kaikille ihmisille
itsemääriiämifloikeutta. Por^
tugalin siirtomaavallan jatkiuninen
on samalla tappio koko järjestöt
lemme. Meidän on kansainvälisen
yhteisön jäseninä. saatava Portugali
tajuamaan, etta tilanteen pahentaminen
Afrikassa johtaa yhteisön
jäsenten ja Portugalin välisten
suhteiden huononemiseen, lisäsi lähetystöneuvos
Talvitie.
Lopuksi puhuja kosketteli Suomen
pyrkimyksiä vaikuttaa.. Porjtu-junttamdutaman;
päivän kuluttua i noon ja hänen. naapurin;sa jis-sivat,; Poisluessammo stadionilta monet p^gj^jj.^:^^^ ihmisiltä yleensä- ky-antoi
-käskyn, että kaikkien on tul-ietta nyt ei ollut kysymys .suta. Nyt i vangit huusivat:. . : . '
tava töihin, hän totteU sitäkin. Mut-' laukaukset kajahtivat yluielia suun-' - i Meillä on nalka! Me kuolemme
ta heti Codilcoon -tultuaan hänet I naita. Luetteloissa: mainitut eivät, nälkään!--'
pidalettnn eika annettu edes lupa.i; palkinneet; takaisin eika edc.-, hei-, i^oj„n^gn(j;ip([ikif, .myönsi, että
ilmoittaa siitä kotiin. Ensin hänet i dan ruumiitaan nähty. vangeille annetaan . ruokaa kerran
vietiin karabmieerien :komissanaat-' Joka paiva stadionille, ajoi sailio-1 ,_,ygj.Qi^v,yfjgj |
Tags
Comments
Post a Comment for 1973-10-17-03
