Vapaus, January 20, 1959

              Sivu 2 Tiistaina, tammik. 20 p. r.-^ Tuesday, Jan. 20^ 1959
I
'£
j-
. iii
1
Cl
I
VAPAUS
: (UBERTY) ; — Independent;Labor
Organ of Finnish Canadians. Ks-tablished
Növ. 6.: 1917. Authörized
as second class mail by: the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm iSt. W,, Siidbury, Ont, Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorial Office OS..4-4265. Manager
iE.:Suksi;EdltorW.. Eklund. Mailing
address: Box 69; • Sudbury.- Ontario.
Advertisnig rates"UlJon application,
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk- 2 25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk". 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Maho öhjelmapuhe
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Maria Rauhala, Waters Township
Ont., täytti hmantaina, tammikuun
17 pnä 70 vuotta.
Yhdymnie sukulaisten ja tutta-vain
onnehtoivotuksiin.
Totta ja hälyä Kiinan kommuuneista
24 :nnen parlamentin avajaisistunnossa viime torstaina luettu
hallituksen öhjelmapuhe on tavallista piteiiipi ja useampia asioita kä­sittelevä,
mutta sittenkin maho, eli hedelmätön asiakirja, sillä se
, välttelee tämän 'hetken tärkeimpiä ongelmia kuin kissa kuumaa puu­roa.
iSelyää On, että hallituksen lainlaadinnallinen ohjelma vaatii pe
rusteellisia muutoksia ja parannuksia, mutta nähtäväksi jää, kyke­neekö
heikko oppositio sitä tekemään ja onko sillä siihen haluakaan.
IKieltämätön tosiasia on, että tämän hetken avainky.svmyksinä
on yhä paheneva työttömyys, kiihtyvä inflaatio ja sosiaalisen huol­lon
heikkeneminen.
Ohjelmapuheessa mainitaan talouselämän elpymisen"' aiheiitta-mista
vaatimuksista, mutta tosiasia kuitenkin on että maassamme on
nyt enemmän työttömiä kuin vastaavana aikana viime vuonna, ja etiii
maalfskuun loppuun mennessä voi työttömien lukumäärä nou.^ta jopa
miljoona-luvun lähetty\-ille. ^
• Totta tietenkin on. kuten on selitetty, että nyt on työssäolevien
lukumiäärä suurempi kuin vastaavana aikana viime vuonna, muUa
tämä ei vielä oikeuta puhetta talouselämän elpymisestä, sillä tällai­set
asiat ovat suhteellisia seikkoja, niissä on huomioitava myös maan
• väestön lukumäärän lisääntyminen. Kaikki merkit viittaavatkin sii­hen,
että työttömien lukumäärä on tänä vuonna sekä absoluuttisesti
että suhteellisesti suurempi kuin vastaavana ai'kana edellisenä vuonna.
' Selvää siis on, että tämän hetken tärkein talouspoliittinen tehtä­vä
on työlttömyyden torjuminen ja juuri tässä asiassa on hiillituksen
öhjelmapuhe heikoin. Työttömyyden lisääntyes.sä ja työttiimyyskau-sien
venye-Ssä entistä pitemmiksi. hallitus ehdottaa Miian vähän j i
liian myöhään" toimenpiteitä työtilai.-iuiksit-n jiiijestiimiseksi. Täs­sä
on pari esimerkkiä: Liittohallitus esitti --- aivan oikein kyllä •—
kunnille "talvitöiden" järjestämistä siten, että liittohallitus maksaa
niistä toisen puolen palkkamenoista. .Mutta tämänkin tervehdittävän
ehdotuksen heikkoutena on se, että so tehtiin niin myiihään. ettei
kunnilla oHut riittävästi aikaa suunnitella tällaisia talvililitä. Ja toi­seksi
hallituksen lupaama 50 ii\m on liian pieni kunnille, jotka
kanipfjailevat jatkuvasti varattomuuden kanssa. •
Toisena esimerkkinä voidaan nvainit:i [y("nnini<teri Starr in (ois­ta
viikkoa sitten pitämä T\'-puhe. mi<sä hän ki-rtni ikäiinkuin suu­rena
saavutuksena että hallitus on ohjelmallaan varannut 15,000 (!)
työpaikkaa talven ajaksi' — jättäen tiet_\sti sanomatta sen • pikku-seJkan"'
että joulun tienoissa oli jo yli .^OG.OöO tyiitiintii.
Hallituksen esittänKi •taloudellinen kehitysohjelma" ja t\öttö-myysvakuutuksen
pieni parantaminen ei seK'ästik;iän tyyd\tä tiLss.i
tilanteessa nykyisiä tarpeita. Paljon päättävämpiä ja suurempia
toimenpiteitä tarvitaan ja vaaditaan''työttömyyden torjumiseksi.
Sama pitää paikkansa kan.sakunnan elinjuuria kalvavan infkia-tion
suhteen. Kyseenalai-seen •talou.-Jelämän elpymiseen" |)eriistavat
'"kireän rahan ohjelmat", mihin ohjelmapuheessa viitataan, eiviit mi­tenkään
paranna tilannetta vaan pahenta\\it silii, sillä nykyise:i
mflaation perussyma on: I) hiuiryhtioiden ennen kuulumattoman
suuret voitot ja 2) aivan luan suuret puolusiusnienot; jotka kummat­kin
horjuttavat dollarin ostovoimaa ja tulevat kuhflyttamaan inflaa­tion
kehitystä, kaikista budjettikepposim i)ohiauluvi~ta. otijelmista
huolimatta.
Selvaa myös on. tlla öhjelmapuhe ei vastaa lähestulkoonkaan
vanhuudenelakelaisten. .sokeiden ia .sotaveteraanien tarjjeita. R;;-
hanarvon jatkuvan huononemisen — inllaation lakia; nvkviset elaK-keet
ja lapsilisät ovat tulleet kokonaan .riittämättömiksi, hlakkeita
,ja lapsilisiä on tuntuvasti korotettava, .sairaalavakuutuk.-en täytän­töönpanoa
tehostettava ja itse vakuutusta parannettava, jos mieli­tään
välttyä tarpeettomilta inhimillisiltä kärsimyksiltä tiussa maas.sa,
missä voidaan taata suhteellinen hyvinvointi kaikille a,-ukkaille, lus
sita todella halutaan.
EI liioin voida olla huomaamalta sna. etla nyt ei |)uhuta mitaan
esimerkiksi liitto-. maakuntc'u ja kunnalli.shahuUojen finan.ssiasiam
uudelleen järjestämisestä, mita torypuolue vaalien edellä lupasi, .^en
sijaan käytetään vanhaa keinoa —- asian -tutkimista ilmeisesti silla
mielellä, etta saadaan lamakin epämieluinen asia joksikin ajaksi
päiväjärjestyksestä. Tutkimustyöllä on tietysti paikkan.sii ja oma
arvonsa, mutta kun kaikki päivänpolttavat kysymykset alistetaan
joko sen tai taman komitean,: kuninkaali.sen komi.ssionin tai jonkun
valiokunnan "tutkittavaksi , niin .silloin nayttaa silta, etta tutki­musten''
avulla pyritään välttämään vaalilupausten täyttämistä.
iKaJken kaikkiaan hallituksen öhjelmapuhe jattaa hyvin jxdjun
toivomisen varaa, \aeston katseet kohdistuvat lassa tilanteessa
oppositioon, erikoisesti CCF':n jäseniin, mutta, ratkaiseva tekija on
kuitenkin. yleisen mielipiteen painostus lavallisten kansalaisten )a
heidän järjestöjensä toimesta.
YLEISÖN
KIRJE
AJATUKSIA NYKYAJAN
MORAALISTA
Kohtasin kerran savolaisen rou­van,
jolla oli "poortari", jolle hän
y r i t t i parhaiten laittaa syömistä,
multa se ei olliit jostain syystä mie­luista.
Silloin tämä rouva ärähti,
e t t ä "'kyllä minulla on aika kronkeii
'poortari', sillä jos minä keitän sop-poo
tai roppoo, niin ei mikkeen kel­paa".
Edelläoleva kelpaa vertauskuvak­si
kuiin naulan kantaan luodessa sil­mäyksen
maailman tilanteeseen.
Sillä katsokaas, jos Neuvostolii­ton
taholta tehdään kuinka hyviä
esityksiä tahansa maailman ristirii­tojen
tasoittamiseksi, niin ne lyö­dään
alas. Vaikka näitä tehdes­sään
se ei pidä silmällä ainoastaan
omia etujaan ja vaatii oikeutta
muillekin valtakunnille, porvarilli­sillekin
niin se ei kelpaa länsival­loille
ja ne syyttävät Neuvostoliit­toa
kaiken moraalittomuuden tyys­sijaksi
ja puskevat kaikki rikokset
Neuvostoliiton syyksi.
Jos katsoo Saksan asioiden selvit­telyä,
niin tullaan huomaamaan
kuinka länsimaiden sotahullut yrit­tävät
ajaa maailmaa tuhoon,
IVykyisin tietoon tuJlut Neuvosto­liiton
tieteellinen tekniikka on saa­nut
koko maailman korkea-arvois­ten
tiedemiesten kiitokset ja onnit­telut.
Tämän alle murskaiintuii
kaikki TVn ja sanomalehtien prn-
Toinen toisiaan ihmeelliseniiJää
povausta, vääristelyä, mutta myös
h ä m mennystä, mahtaako^uo-olla-totta-
ajattelua, väärinkäsityksiä ja
paljon muuta tulee i l m i kohta kun
keskustelu kääntyy Kiinan kansan
kommuuneihin. Eikä yksin kom­muuneihin,
vaan yleensä kaikkeen
siihen uuteen, josta Kiinasta saa
puu tietoja. V. 1958, Kiinassa ta­pahtunut
kehitys on sananmukai­sesti
lyönyt ällikällä ei vain Kiinan
viholliset, vaan myös koko joukon
Kiinan ystäviä.
Tyypillistä on, että tiedot Kiinan
kehityksestä eivät herätä epäluuloa
Kiinan vihollisten keskuudessa —
päinvastoin, he yrittävät näistä saa­vutuksista
kertoessaan uskotella sa­malla
jotakin sellaista kuin että
Kiina muka aiheuttaa kehitysno­peudellaan
huolta toisille sosialis­min
maille, ennenkaikkea tietysti
Neuvostoliitolle, jonka johtoaseman
sosiali-stisen leirin keskuudessa K ii
na muka haluaa vallata, että Kiinan
yhteiskunnalliset p e r u s yksiköi,
kansan kommuunit, muka aiheutta­vat
ideologista skismaa näiden mai­den
välillä jne.
Epäuskoa on sensijaan syntynyt
joidenkin Kiinan ystävien keskuu-dc.
s.sa. Pidetään mahdottomana, et
tä Kiina olisi voinut saavuttaa kai­ken
sen, josta on kerrottu. Esiin­tyyhän
siellä myös joitakin yhteis­kunnallisia
muotoja, joita pidcm-mälle
teollistuneissakaan sosialisti­sen
leirin mai,ssa ei ole.
.MIKSI IIAÄIMENNYTAAN.'
On kaksi perussyytä, jotka sane
levät nähdäkseni sen, että syiilyv
se on mahdotonta"'kaiitoja Kiin;m
asioista puheenollen. Ensinuniimen
on se, että ei muisteta, että k>^y
mys on nimenomaan kimalai>-i-l.i
olosuiiteista. Kiinan kl'illlyk^^-t;i,
jossa on paljon vain Kiinaiii.' omi
naista.
Toinen — elikii tärk<'iii svv —
KIKJ. A. NOJONEN
Kansan kommuunit näyttävät
tien, jota kulkien maaseudulla voi­daan
asleellain toteuttaa teollista­minen.
' N e osoittavat, niiten maa-
.-:eudulla voidaan asleellain siirtyä
kollektiivisesta o m i s tusmuodosta
koko kansan omkstusmuotoön. Niin­ikään
kommuunit antavat viitteen
siihen, miten .sosialistisesta periaat­teesta
"jokaiselle työnsä mukaan"
voidaan asleeltaih siirtyä kommu­nistiseen
"Jokaiselle tarpeittensa
mukaan"-periaatteen noudattami­seen.
. E d e l l e e n päätös korostaa
kommuunien morltilystä kaupun
j^in ja talonpoikien sekä henkisen
ja rmmiiilli.sen työn välisten eroa-vaisuuksifii
asteettaisessa supista­misessa
ja hävittämisessä, Samal­la
ne ovat viiiteenä valtion sisäis­ten
telitävien asteettaiseen supi,sta-misoen
ja häviltämiseen.
Päätös toteaa, että muutaman
kuukauden aikana entisi,<;tä 740,000
maatalousosuuskunnasta on muo­dosteltu
yli 26 000 kansan kommuu
nia jotka käsittävät 120 milj, talout­ta,
eli j l i 1)9'. maaseutuväestöstä.
Se merkitsee, että lukuunottamatta
Tiibettiä ja eräitä muita alueita on
maaseutu •kommunoilunut'", ja et­tä
kokeiluja on tehty myös kaupun-jicissa.
Kommuuneista muodostuu
tulevaisuiides.sa kaupunf,'eissakin —
iärjestelmä, ioila vanhat kaupun-
;4it UMdistetian sosialistisiksi, niistä
t i i k - ' tuotannon vaihdon, jaon ja
kansan sosiaalihuollon yhtenäinen
organisaattori, uusi kaupun,i4in yh
teiskunnallincn Järjestö. Samalla
miiislultt;i;'n erosta. Joka \aliitsee
nKias"ii( l i i l l . i ja kaui)un,U('issa ja et­t
ä kau|)unm.-issa on ensin saatava
i i i l l ; i \ c i l kdkeiniikiel niille sopivis
t a kDiniiumniiiinuodoista Ja vasta
sitten tulee laaji'mni;i.«sa mitassa
maorit',la kouiinuuiiieii perustamis
t a.
leniniläisen teorian mukaan voi­daan
todeta, että kansan kommuu­nit
nopeuttavat Kiinan sosialistista
rakennustyötä. Edelleen voidaari jo
sanoa, että kansan kommuunil tu­levat
olemaan parhain muoto K i i
hän maa.seudulla kollektiivisesta
omistusmuodosta koko kansan omisv
iusmuoloon siirryttäessä. Niinikään
kansan kommuuni tulee olemaan
parhain nuioto Kiinassa sosialisti­sesta
ylitciskunnasta koinmunisti-seen
yhtei?kunlaan siirryttäessä, sa-notcuin
päMlöksessä, joka korostaa,
KOMMUNISMIA VAIi SEN ITUA?
"Kiinalaiset väittävät kommuu­neissa
jo toteutettavan; kommunis
mia", sanovat länsilehdet, mm.
Helsingin Sanomat ja että väittämä
muka inerkitsee ristiriitaa Neuvos-toliitori
ja Kiinan, Hrushtslievih jä
Mao Tse-tungin katsomusten. välil­lä.
: .
Todellisuudessa kukaan kiinalai­nen
ei ole koskaan väittänyt kan­san
kommuuneissa toteutettavan
kommunismia. Eikä sitä väitetä
tässä keskuskomitean päätöksessä,
kuten jo edellä voi todeta. Kiina­laiset
sanovat ja ko. päätöskin sa-että
kommunistisessakin Kiinassa noo vain sen, että kansan kommuu-kommuunit
tulevat edelleen ole­maan
yhteiskunnan perusyksikkö,
EDESSAOLEVANA TEHTÄVÄNÄ
on puolueen esittämän päälinjan mu­kaisesti
kehittää suurella nopeudel­la
tuotantovoimia. Sen tulee tapah
tua kan.san kommunien kautta. Tu­lee
edistää valtion ja kolnmuunien
teollistamista, maatalouden koneel­listamista
ja sähköistämistä. Niin­ikään
on tehtävänä siirtyä a.steet-tain
koko kansan omistusmuotoon
Ja saattaa Kiinan sosialistinen ta­lous
k()kon;:isuude,ssaan koko kan­san
omistukseen. Tehtävänä on ra­kentaa
Kiinasta mahtava sosialisti­nen
valtio, jolk' on korkealle kehit
tynyt nykyaikainen teollisuus, maa­talous,
tiede ja kulttuuri. Tässä
proses,sissa kommunistinen sektori
tulee asteett;iin kas\amaan. se tu­lee
kommunismiin siirtymisen poh­jaksi
amoelli.>ella ja henkisellä
alalla.
Piiätus korostaa tehtävän moni-nuitkai>
uutta Ja saiuxi, että vaikka
Kiinan olosuhteiden pohjalta voi- j
nien toteuttamassa jakelusysteemis
sä (siirtyminen maksuttomaan ruo­kailuun
ym., eli rahapalkan osittai­nen
poistaminen) on kommunisti^
sen "jokaiselle tarpeittensa mu-kaan"-
periaatteen ituja. He sanovat
vain, että kommuunien teollisuuden
ja maatalouden samanaikaisessa ke­hittämisessä,
niiden keskinäisessä
yhdistämistavassa on aukaistu ura
kaupungin ja maaseudun, työläis­ten
ja talonpoikien välisten eroa­vaisuuksien
vähentämiselle. Kun
kommuuneissa on siurytty sosialis­tisesta
kollektiiviomistuksesta so­sialistiseen
koko kansan omistuk­seen,
niin on myönnetävä, että
näissä on kommunismin ituja, mut­ta
että kysymys ei suinkaan ole jo
kommunismista sinänsä. Päinvas­toin,
päätös korostaa, että ko. pro­sessi
on pitkäaikainen ja monimut­kainen
ja että koko tämän ylimeno-prosessin
aikana yhteiskunnan
luonne on sosialistinen. Päätös va­roittaa,
ettei tule liian varhain, sil­loin
kun ehdot eivät ole kypsyneet.
SITÄ1
JA
KUKA OLI ROSVO?
Eräs mies oli 'juuri ohittamassa
erästä lihakauppaa kuHi hän kuuli
sisältä tulevan SQJQaista ääntä ja me­teliä,
että päätti meimä^-^ tu^
kimaah asiaa. K^^ ollut
kuin kauppias itse. ''Kenen hem-,
metin kanssa te täällä väittelette
tuolla tavalla?"; kysyi mies. "Te­hän
olette täällä aivan yksin".
"Minua kylläsyttää se niin, että
kauppa kay niin huonosti;ja siitä
syystä puhun itseni kanssa."-
"Motta miksi niin kauhea väit­tely?"^-
" E n pidä rosvoista ja väärinteki­jöistä",
oli kauppiaan vastaus.
(laan suhteellisen varham siirtyä !^''!"tyä "jokaiselle työnsä mukaan"-
koko k-uisin «mistiismiiotoon, niin | Pe'"''>atteesta "jokaiselle tarpeitten-aik:.
a ei s,-,a :nvi(.Kla liian Ivhveksi. | mukaan"-periaalteeseen.
Vaikka k "hitvsvauhti Kiinassa on Hätiköinti koko kansan omistuk-
:u)p. a. arvellaan, e t t ä taloudelli,ses -secn Ja "jokaiselle tarpeittensa mu-
JÄRKEVÄ POIKA
Eräs pikkupoika oli kokeillutr'
isänsä kellolla. "Katsohan isä",
huusi hän kun oli kokeilunsa suoritr
tanut, "otin sinun kellosi hajalle ja
kokosin sen uudelleen — ja sam
voittoa kolme hammasaratasta."
KIIRETTÄ OLI
Filmiyhtiön johtajalla oli kiirettä.
Hyvin ärtyisen näköisenä hän ärähti
sihteerilleen: "Missä minun kynäni
on?"
"Korvanne takana, herra,"
"Älkää hemmetissä haaskatko ai­kaa!
Kummanko korvan?"
m
•JM
Delgado pakeni
rr salazarismia
Ii t ä y s i n nykyaikaiseksi kehitty
•Kan-aii koMnnuiini nn inaainme j neen Kiiivui- inno.lo^tumiseen tar-
- U M ; lisli-t"i \htei^kuiitaiakeivteen i vila.m ir)--li(J vuotta, ehkä hieman
pa-andan likainen moraalittomuus,'"" ^ i ' ' ^'t'" ei tunneta t.o ei tunneta
Nyt on kautta maailman hämmäs-; l^y"'» hjvin sitä liikkeellepanevaa
tytty kun Neuvostoliiton tiedemio-' ^«'n^''''- -losta lähtee kaikki se mitä p. i u^yKMkko, .ios>a yhtyvät leolli ; enemmän,
het ovat avaruustutkimuksissa «n. Knna.ssa vnme vuonna saatiin .-n
Puolan taideaarteista
iMaanantaina .saatu uutistieto, etta sodan aikana OlUiwa,s.sa
sailyteyt, mutta sittemmin siella vastoin Puolan-ta'htoa pidetyt kor^
vaamattoman arvokkaiksi .sanotut iPuoIan taideaarteet on lähetetty vih-:
doin viimeinkin takaisin kotun, .saa o.sakseen kaikkien hyvaa tarkoit­tavien
canadalaisten hy\asymiscn ja kannatuksen.
: Tosiasia tietenkin .on, etla meidän- miuimmc öTnien etujen kan­nalta,
nimenomaan Juuri moraalisten etujen kiiiinultamisla niin. u.sein
.päivälehtien palstoilIaz=puhutaan kesku.steltaes.sa idan ja Jannen vali-.
sista asioista, olisi ollut tulnat keitaa paremprjos nama taideaartcec
olisi lähetetty (Puolaan heti sodan päätyttyä. .Mutta ''j)arcmpi myö­hään
kuin ei milloinkaan" on paikkansapitav-a sanonta tcussakin ta-paukiessa.
VahtettavaiL on kuitenkin se etta Quebecin paaministcii Duples-sis
kieltäytyy: viela nytkin 'lahetlanva.sta- takaisin Puolaan nuta^^
laisia taideaarteita, jotka-ovat Quebecin m.iakunnassa . kuvaavaa
muuten on. etta mr. Duplessis ei yiilak.ian tuivaulu.i nuhinkaan ve­rukkeisiin
silla, kenelle nam.i Uiidea.irlcel kuuluv.it, vaan julistaa
juur- julmetusti etla Quebeci.s-sa olevia puolalaisia laidcaarteila ei
palauteta ''niin kauan kuin Puolas,sa on koiuinunistihallitus."
'Miksi tama liivintaskudiktaatloii oilcin itsea.m Kmlce? Totta
on etta hiin ylläpiti maakunnallista tciroria noin kaksikymmenlii
vuotta surullisen kuuluisalla munalukkol.iilla.m '. jok.l osoittautui
perustuslakivasUiiseksi lekeleek.si.: iKaksikyninienta- vuoUUv I)uple.ssis:
harjoitti siis ]aitont<i terroria, laittoman lakilekeleensä avulla Quebe­cin
maalkunnassa. '.Mutta ]6-, han nyt luulee voivansa mieTivalt.iisesli
Jioniennella myoS'Puolan hallitusta ja kansaa, min .siinä mr. Duplc<isis
on epailemiitta ottanut purtavakscen lii.m suuien palan. lulistae^-
.saan nyt, ettei hänen kontrollissaan olevia Puol.m laide.iaitiiita p.i-lauteta
niin kauan kuin iPuol.ussa ' on kommunistihallitus", mr. Dup-
Icssis sekaantuu kerlu kaikkiaiin tuomitttWalla lavalla Tuolan sistii-on-nisUineet
rakentamaan maan ja aii-liuLion
satelliitit. Tämän sijaan
sellaisen johtavan maan kuin Ame­rikan
ti<'demiehet mittailevat mat­kaa
kuuhun. En väheksy amerikka­laistenkaan
tiedemiesten tuloksia,
onhan heidänkin tilillään hiupp.i-saavutuksia.
On valitettavaa, että Suomestakin
on lähtenyt tälle mantereelle mie­hiä,
kuten e.sim. Vapaan Sanan toi­mittajat,
jotka puhuvat Seta-Samu-iin
pulmannin vaunun kokoisesta
ja painoisesta raketista ja saattavat
itsensä naurunalaiseksi. On mer­kille
pantavaa, etta USAn toimesta
on lähetetty nelja rakettia kuuhun,
joista jokainen on tuhoutunut alku­taipaleelle,
puhumattakaan perille
pääsemisestä. Vaikka Neuvostoin
ton tiedemiehet olisivat tarkoitta­neetkin
rakettinsa lähettämistä
kuuhun, niin sen sivuttaessa se ei
merkitse epäonnistumista tieteen
kannalta koska ei kukaan aikaisem
mm ole päässyt niin pilkalle. Ko-s-ka
,se kuitenkin lahetettnn auuin-koa
kiertämään ja siina onnistut­tiin,,
niin se on suuremmoinon tu­los.
Kaiken likaisen melun keskellä
on ilahduttava nahda se ilmio, etta
maailman kansakunnat luovat kat-
,secnsa tulevaisuuteen uuden ajan
hengessä. Maailman kansakunnat
rupeavat eroiltamaan akanat jyvis­tä.
Koko maailma antaa kunnioi-tnkscnsa
Neuvostoliiton, Yhdysval­tain
ja muiden maiden tiedemiehiä
\ ' \ Nain ajattelee — Kansakoulun
käymätön.
siin asioihin. .Minkälaisilla val-luiiksilla
mr. Diiplcssisiila on oi­keus
.sanoa minkälainen hallitus
Piiola.ssa. täytyy olla., cli ei KUI ol­la^
,'\sia on sitäkin vakvamj)! kun
imii.stelaan e t t ä Canada on tunnus­tanut
Puolan hallituksen ja ylläpi­tää
diplomaattisia suhteita sen
kan.ssa, ..
iMiLahan Ottawassa: .sanottaisiin
JOS ilUiolan joku .maakunnallinen
••.su u ru us., esi tiliisi vaatimuksen; et­ta
Canadan siellä olevia omaisuukr
sia. Cl palauteta imn : 'kauan kuin
Ganadassa on kapitalistinen halli-;
lus'^'
'Lutlohaliituksella on selvä vel­vollisuus
sekaantua : tahau asiaan
niiii, oikeudellLsella kuin . kjinsain-valisten
hyvien laix)jenkin kanna,
l.i k.itsoen.
Uusi polio, johon
rokote ei pysty
Lontoo. — Lääketiedettä on uh-maillut
uiusi lapsihalvausmuoto,; )o•
k a ' o n kohdannut 1 a psi a: En g I a n n i
s.i. Tavallinen, poliorokote.ei Ne\v.s
G h ioni el en nni kaa n a n n<i lain k aa n
suoiaa t.iutia vastaan joka aiheuttaa
halvauksia, • A s i a n t u n t i j a i n :arvelun
mukaan •taudin aiheuttajana' on por
liotyyppinen "ekoviius".' Tautia ei
tunneta vielä -rnttävastii jotta:'voi-laisim
valmistaa rokotetta sen vas^
tuistiuniseen,
kaan. .la se on: vuoden li).")7 ke
väällä alk^mut r.s. tsylinoikai^uliike
ja siihen liittynyt o i k e i s t o l a i s i en
vastainen taistelu. Se o l i \ o i i n a.
J o k a s y n n \ t t i Kiinan p . i r l i a i l l a an
suoriltauKin • s i u u e i i eteenpamine
non " niin talouden kuin ylitei^kun
nankin .iloilla. - Inohtaa ei l ie
lystikään >a.i, m.vös k i i i i l u i - a a kii
najaisten "Joukkojen l . i i i a a '.
.MA» T S E T l N(;iN F : H 0 :
KANSAN KCnnU I MT
Vnme viikkojen a i k a n a keskii^l,»'
lu Kiinasta on pvorinvt laliiniiä
kahden kvsvmvksen vinpaiilla. K;i
siksi: Kiin;:n k(jniintmistisen puo
lueen oaalos eraista k a n s a n koin
inuunien kvsvmyksista. toi.sek-i:
pulieenjohl.ija .Mao i>eIiMi;,;in
pyyntö o l l a asettumatta-maan pa;.
miehen valinnassa eluiokkaak.ii. - l !
se a.siassa un lialutlii, kuten t i - l i t i in
mm. eiaas-sa l l e l s i i i ^ i i i .S.unMnieir
pääkirjoituksessa; yhdistää nania
kaksi yhteen ja sanotaan, e t l a .Mau
lsetun;^iii pvvnnosta t e l i t v i)a;ito-)
olla asettamatta h a u t a valtion paa
miehen lehtavaan ehdokkaaksi )oh
luu muka valltamattoinv\(K'-ta
tarkastaa politiikkaa, kansan koin
muunien perustamisessa. toisir.
sanoen: halutaan vaittaa. etta kv
symys oli Kiinan komniuivistiseii
puolueen kansan kommuunien pe
rustamista tarkoittavan politiikan
ep.-ionnistumisesla.
.Jos meillä enemmän tutkittaisiin
knnalaispolitiikan Iinioia j a l o s n i i
ta tutkittaisiin nimenomaan ; i l k ii
peraislahteista eika AVashmulonin
tai Lontoon tai %Taipein tai lion;;-
konj;in tarjottimelta, niin tiedettäi­siin,
elia Kiinan kommuni.stiseii
puolueen keskuskoniite;in . paatos
,olla asellamatta Mao 1 se tutiyia eh­dokkaaksi
johtuu nimenomaan su­la,
imka on ilmoiteltu: laaden vain
puolueen . puheenloht.ijan ti^hla
vaan, - Mao: T.sc-luny voi keskitt.aa
voimansa puolueen ja valtion po­liittisiin
ky.symyksiin, VOI kavttaa
enemmän aikaansa inai-xilais-lenini-laisen
teorian ky.symyksille., T ania
kaikkihan ei imssaan tapauksessa
esla hanta latkamasta tyol.-iaii niyos
Kiinan johtajana, Mieluimmin päin­vastoin
— Sitäpaitsi, ei ole ensi
-kerta kun TRI-IIO '1 ,se4ung. esitti Iata
koske.'m pyynnön Ensi keila si'n
sijaan on, etla keskuskonille.i k.it
sor olevan talla hetkellä- malulollis.
ta suostua lahan pyyntöön
Kl^Pn KLSKUSKOMITEA ^
KOMMUUNEI.STA
• Kuvaavaav länsimaisen ^lehdistön
asenteelle on kysvnns suhteosl.i
keskuskomitean:• eraista. .\kansaii-kommuunei.
i koskevist.i kvsymyk
sisla tekemään paatokseen,. Onhan
väitelty, etla "-imd keskuskomitea
muka esitti kans.in komnuumei-i
kosktvan. •kehitvk,sen.-:hulastaniista,
lopa sen kokona.m tai osittain t.ii
kistamisla, vaikka tällaiseen v.iit
toeseen ci ko p.ialoksesla li.ikein.il-lakaan
loyda .iihelt.i P.iiiTv.isloin,
keskuskomitea koiosl.ia paatokses­saan
'kan,san:koiiimuuni liikkeellä
olevan suinen histoi iällisen mei-kityksen
ja osittaa ne ,siiavuluksel
lorla sima lyhyenä aikana o n saatu.
Maaseudun k.ins.in kommuunien
peilislami&liikkeella on syvällinen
merkitys, sanotaan k();.'iiaalökseS.S!i,
joka 011 pilkaMu K.insan Paivaleli
den numoio.ssa 19. 12. -.')»,
- r
Xiinikä-in piiiitös huomauttaa, et
I ; i \ . - l i k k a ni;iascudim konimuuneis-
-a un t ä l l ä heiki-llä koko kaiLsan
-,uiot:i,in p ä i i l i i k s e s s ä , , oini^tusiniiodon ;.ineksia. niin ne ei
ao.-,uta.:in, e t t ä Jo n y l ; \ ä ! ole ^itä \i( lä kokonaisuudes-
-im-. Mia:it;.l()Us kau|)pa. kouluhii
1n> |<i M i i i l a . > : i > i a l Samalla ;ie on
- i i H . i J i - t i M - n \ail.iiir.L;;inisaatiun |)e
rii-^v ksikkii",
J()>s.-i sitti'n
^aaIuJen kukeniii^teii ja inar.xilais I >aan
V(ili;in: vli kaksi viLolla sitten Fidol Castro oli metsissä
|a vi.i()ri.sto;ssa B5 seLirakiisen kanssa p i i l e s k e l e v ä Kuu-
Ixirv cliklaatlorivaltasla vapaiiluiiTKsia vaaliva sissijoh-'
la|;.i:.Tanaan, han on kansansankari.
kaan" periaatteen toteuttamisessa
merkitsee pikkuporvarillista leivel-lerismiä.
tasajako-oppia, huomaute­taan
päätöksessä.
"PERHE HÄVITETÄÄN"
•Kiinalaiset hävittävät kommuu­neissa
perheen. Vaimot erotetaan
I miehistä, lapset vanhemmista", ku-i
kapa ei olisi kuullut tätä väitettä
i toistettavan porvarillisen lehdistön
I palstoilla. Ja jatketaan: "Kiinalai-i
selle perheelle on ominaista yh
teenkuuluvaisuus, 'suuret perheet',
poissa isoisä tai jopa isoisänisä on
arvossa pidetty, kaikkien pelolla
kunnioittama," Josi. kysymys_on.
I Iästä, niin Kiinassa todella halu­taan
havittaa ja on hävitetty tällai­nen
feodaalinen perhe, ja kannate­taan
dem )kraattisen perheen muo­dostamista.
Perheen, jossa ei ole
toisten yläpuolella olevaa päämies­tä,
vaan vallitsee tasa-arvo perheen
I ja.sentcn k?sken,
US.-\n valtiosihteeri Dulles on
eräs nnsta, jotka hyökkäävät kom-muuneita
vastaan ulkomailla, sano­taan
keskuskomitean paatoksessa,
" l i a n ei vmmarra mitaan Knnan
asioista, mutta haluaa esiintyä Ku
nan asiantuntijana . jatketaan.
•Kerrotaan, etta olemme hävittä­neet
tuhatvuotiset perinteet omaa­van
perhejärjestelmän. Ja aivan
oikein. Kiinan kansa on hävittänyt
feodaalisen perheenpaamies^jarjes-telman.
Mutta on syytä tietaa, etta tällai­nen
perheenpaamies-jarjestelma on
kapitalistisessa y h t e i s kunnassa
yleensä io kauan sitten lakiumut
olemasta, ja se on kapitalismin eras
edistysaskel. Mc haluamme vielä­kin
enemmän eteenpäin, perustim­me
demokraattisen yhteenkuuluva!
suuden perheen, jollaisia kapitalis­tisessa
yhteiskunnassa on yleensä
vahan."
Yllä on käsitelty vam paria koh­taa
tasta laaiasta paatoksesta, josta
suomenkielellä tulisi noin 3—4 si­vua.
Kokonaisuutena paatos on
Lissabon. — Portugalin oppo­sition
johtaja, kenraali Humberto
Delgado pyysi viikko sitten maa­nantaina
poliittista turvapaikka­oikeutta
Brasilian Lissabonista
olevalta suurlälietystöltä.
Delgado oli opposition ehdok­kaana
viime vuoden presidentti­vaaleissa.
Suurlähetystö on vah­vistanut
tiedon, että hän on tullut
sinne, mutta enempää ei haluttu
ilmoittaa.
Delgado asetettiin keskiviikkona
eläkkeelle, koska hän ei ollut "nou­dattanut
sotilaallista kuria koskevia
määräyksiä". Virallisessa tiedon­annossa
sanottiin, että monet hänen
presidenttiehdokkaana suorittaman­sa
teot ja antamansa lausunnot oli­vat
sisältäneet "vakavia rikoksia",
jotka olivat voimassa olevien lakien
mukaan rangaistavia. Hallitus ei
ollut aluksi aikonut puuttua asiaan
mutta kenraalin päällysmiehet oli­vat
varoittaneet häntä. Siitä huoli­matta
hän oli jatkuvasti lausunnois­saan
"loukannut hallituksen jäse­niä."
Kenraali Delgado on 52-vuotias ja
ensimmäinen opposition jäsen, joka
on Portugalissa asettunut president­tiehdokkaaksi
30 \iioteen.-
Hallituksen tiedonannossa väitet­tiin,
että kenraali Delgadoa ei ole
uhattu pidattaa — niinkuan hän il­moitti
suurlähetystössä — ja ettei
hallituksen tarkoituksena myöskään
ole pidättää häntä hänen tähänastis­ten
tekojensa vuoksi.
Tiedonannon mukaan ei kenraali
Delgadoa estetä poistumasta Portu­galista,
mutta on 'valitettavaa", et­ta
Portugalin kansalainen poliitti­sessa
tarkoituksessa on tällä tavoin
"käyttänyt hj^väkseen" ystäväUis-mielisen
maan suurlähetystöä.
marxilais-leniniläisyydelle mitä ar­vokkain
asiakirja, jossa. sekä teo­reettiselta
että käytännön pohjalta
tarkastellaan kansan kommuunien,
naiden sosialistisen Knnan uusien
yhteiskuntayksikköjen muu tama-kuukautisen
olemassaolonsa aikana
antamia kokemuksia. Kansan kom­muunit
sinänsä ovat uutta sosialis­min
käytännössä ja nain ollen nii­den
tarkastelu teoreettiseltakin
kannalta kiinnostava.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Suomen "syntinen" kansa
, . Puhuen lonkun toisen laskuun ar-
\i)v,ill.in inenet\ksL'st.i mka Suo
nven •'eduskuntaa . i;i valtianenv.os-to.
i sodan lalkeen oh'- kohdannut
j.i suositeltu i.'n s.im.i.in hengen\e
toon t.ihiatlom.in seul.m jatkuvaan
k.iNtioon ottoa , Toi onton Vap.ia
S.in.i l.iiisui nom nimeensä viimc
toistai.sessa pakinassaan;
muita^ isänmaan vst a via., jotka, kiel-taytyval
tanssimasta, "kokoomus-inamman
;j^a leskislaislen Liantu
muspiliin mukaan'
" S y v l l i s i a S u o m e n hallilusvai-keuksiinenTal
siis olokaan mitkaan
ulkopuoliset voimat, vaan. itse Suo­men
kansa.: n)ka ei;luiomannuit tulla
Toi outoon p i \ lamaan neuvoja M
"Mutt.i n.ivttaapa vahan silta, o|)eluksia siita, miten olisi pittinyl
kipn \nineksimainiltu atvosteliia o
:lisiiunlu)itl;tiuit.maililla,,otta kans'a
itse ei kayltanvt seulaa \.i<deissa,
kosk.i|>a kunnon ivvien sekaan oli
loriihtanulnim vietävän paljon aka­noita
\
.).i ne o\,i1 n vi v.isleksma myös
km h.illttust.i ka.iv.ull.iess.i "
Kas nain se tulee totuus esiini
Aikaisemmin on Vap.ia Sana p.m-liannut
.-kerra.s.saan . vastuuttomajla
lavall.i miten Suomen hallituskin";!
lohtui * NeuvosloliitOM paiiiosluk-sesla"
''kommunistien \ehkeilys-ta"
i n c , mutta nyt se huomaamat-
1,1 lunniisla.i, elia yikji onkin sima
k u i r cduskunltian v . i l i l t i i i r niin- pi-mtilaltoin.
m palton ".ikanoila T^äi
koittaa kans.indemokiaaUeja, ja
aanestaa \iime heinäkuussa
Tain.i Suomen k.iiisan syjKely
"vaanii .lancslamisosta" ei ole ai­van
tuntomaton käsite Suomenkaan
poi\ai ien keskuudessa
ToUa on, ett.i .iima.issa synnyin
inaassainino nuislinkaan taanUinuis
ei puhunut 'Venäjrin; sekaaiitumi-
Scsl.i Siiomen .isioiinn", kuten mc
ncltelivat toiontolaisel viikave!
lemme
Kokoomuksen seka sosdemien la
k.ms.inpuolucen oikeiston —' si.s
a.'irimmaiseiioikeislon tahoUa Suo­messa
osoitetlim syyttävän soimella
maalaisliitloa la skottilaisia selit­täen,
otta heidän on syy, miksi hui­lit
us kaatui ja miksi uutta hallitusta
oli U l i n pelin \aikea leipoa.
Mutt;i Kauppalehden pakinoitsija
"Partaniekka" kirjoitti puolestaan
viikko sitten perjantaina tähän mal­l
i i n : . . ,: .
Vika on sima. etta viime vaalit
menivät pain mantya. Suurimmak­si
puolueeksi tuli SKDL, jota kaikki,
mi:iut vierastavat, toiset enemmän
kuin toiset, ja toiset vähemmän
kuin toiset Meillä ei olisi mitään
pulaa, JOS ne puolueetj jotka: menet­tivät
vaaleissa,. < olisivat voittaneet,
la ne puolueet menettänoeti: jotka
\ o i t t i \ a t"
Kas Siina onkin nyt päättyneen
hallituskriisin pciusolcmus
Suomen kansa äänesti "vaäiin",
SIIS ilseaan vastaan ja nyt täytyy
•piskuisen, kokoomuspuolueen rita-riUisesti
uhraiiituen '"koko kansan
li>\aksi", kulon sen sanaleikeissä
sanotaan'
Kukounuis yksinään ci tietysti
VOISI aikaansaada sellaisia;ihmeitä;
kuin Kagerholinin hallituksen muov
dostaminen, :silla :kun on vain •29
edustajaa eduskunnassa.: Mutta kun
Leskinen ja kumppanit ovat sitn-noet
sosdemien;. eduskuntaryhmän
38 jasentarkokoomusmamman kivi­reen
vetäjiksi,: niin se ; nosti äärioi­keiston
voimantuntoa j o siinä maä^
rin, elia scvlUiulitaasvvoivansa "teh­dä
mita haluaa", kuten tavattiin la-pualaishulinoitsijain'toimesta
^julis­taa.
Kaikesta huolimalta Suomen leh­det
kertovat, että hallituspulan lop­puvaiheessa
yhtynyt oikeisto esiin­tyi
eduskunnan budjettikeskuster
lussa sulassa soxiissa ja vaati jopa:
eduskunnan hajoittamista ja uusien
vaalien järjestämistä?
Tämän .vaatimuksen todellisena
tarkoituksena oli luultavasti maa­laisliiton
horjuvien ainesten painos­taminen
sillä koululapsetkin tietä-:
vät, reltei Suomen oikeisto halua
mistään hinnasta lähteä uusiin vaa­leihin
nykytilanteessa, missä kan­sandemokraatit
ja muut isänmaan­ystävät
saisivat vieläkin suurem­man
Jvaalivoiton- kuin; viime heinä­kuussa
. I h m e t e l l ä . sei;täan: :täytyy: niiden
ajatuksenjuoksua"' jotka yrittävät
Suomen kansaa mustata jopa "isäii-maattomuudesta"
vain sen vuoksi
kun se ei muka osaa "äänestää oi­kein"?
Näin sitä on \-ain menetelty
nhn teoissa kuin sanoissakin; Kun
vaalit osoitti.että kansa haluaa siir­tymistä
vasempaan : ~ kun Suomen
kansa valitsi toisen kerran histo­riansa
aikana enemmistön työväen-miehiä
ja -naisia eduskuntaan, "yli-ishnmaallinen'^
yhtynyt kokoomus
muodosti; kokoomusmammanYjoh­dolla
entistä oikeistolaisemman hal­lituksen!
Ja sitten vielä ihmetellään miksi
vastoin kansan tahtoa muodostettu
Fagerholmin hallitus ei \-oinut saa-da
toimeksi mitään muuta kuin pa­haa.
— Känsäkoura.
1
.11 .il
t
i l
•M
rl
f
I