1925-08-04-06 |
Previous | 6 of 11 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I B
Ti
^ I J
•St I
'•4 ff i
m (• li
M, ii
.Ui
* '1
5
1
it 1
1^
1( ,
\,4- r
>
I
1
}
Maailmansodan tuloksena syntyi
Keski-Europsan saurimmaksi osaksi
entisen Itävallan keisarikunnan
alueesta Tshekko-Slovakian porvarillinen
tasavalta. Tässä nuoressa
tasavallassa ovat kansallisuustaiste-lut
tasavallan monien kansallisuuksien
välillä melko kireitä, Tshekkoslovakian
kansallisuuksista mainittakoon:
shekkiläiset, slovakit, saksalaiset,
unkarilaiset ja ruteenit.
Kullakin näistä kansallisuuksista on
useitakin talonpoikaispuolueita, joit
a aivan viime aikoihin saakka o-vat
pyrkineet johtamaan suur- ja
keskivarakkaat talonpojat. Nykyään
on kuitenkin Tshekko-Slovakian
pienviljelijäin joukossa havaittavissa
liikehtimistä oman vallankumouksellisen
pienviljelijäpuolueen muodostamiseksi.
Porvarillisissa talonpoikaispuolueissa
on voimakkaita
pienviljelijäin oppoaitsioniryhmiä,
joten edellytyksiä, kansallisista ristiriidoista
huolimatta, koko maata
käsittävän vähäväkisten puolueen e-siintymiselle
on olemassa.
Selvänä Umiönä tällaisesta pienviljelijäin
voimien keskittämisestä
, on se koko maata käsittävä vähäväkisten
talonpoikain j a uutisasuk-kaiden
järjestöjen edustajakokous,
mikä viime vuoden syyskuulla p i dettiin
Launen kaupungissa. ' K o koukseen
oli saapunut osanottajia
tasavallan kaikilta kulmilta j a hy-väkssrttiin
siinä m.m. koko tasavallan
työtätekevälle talonpoikais-väestölle
osotettu julistus, jossa m.
m. sanotaan:
"Meidän kSrsivällisyytemme on
lopussa. On tullut aika, jolloin
on sanottava, ettemme tahdo kärsiä
syyttä. Lohduttavilla sanoilla
meitä ei auteta, vaan ainoastaan
teoilla. Emme tahdo enää olla
teollisuus- ja maakapitalistien tukena.
Meille kuuluvat maa, metsät
j a tehtaat, ja voidaksemme toteuttaa
kaupungin j a maaseudun työtätekevän
väestön vapauttamisen,
täytyy vallan siirtyä meille. Tehtaat
työläisille, maa talonpojille 1"
Edelleen kääntyi edustajakokous
''Domovina"-nimisen talonpoikaispuolueen
jäsenten puoleen. Tämän
puolueen johdossa ovat vielä
suurtilalliset, mutta muodostuu jä-senenemmistö
keskivarakkaista ja
köyhistä talonpojista. Erikoisesti
näiden puoleen kääntyi edustajakokous,
kysyen heiltä mitä on tämä
:^uoIue , antanut luvattujen inaare-formien
asemasta. Ja julistus l a u -
9uu: "Reformien asemasta otetaan
ineiltä viimeinen lehmämme, takavarikoidaan
maaseudun köyhältä
suutarilta hänen lestinsäkiti. Lupauksia
ei täytetä. Ensi sijalla ovat
aina tilanherrojen ja maakapitalistien
edut. Mutta me jäämme aina
varjoon. Afeidjän on päästävä selville
vesille, saatava aikaan oma
järjestyksemme."
"Tshekko-Slovakian kansan puolue"
pn iiiyöskin onnistunut saamaan
ta1uti\snuoraansa. koko joukon
talonpoikia, jotka. kuuluvat n.s.
"Ötshini"'-nimiseen talonpoikaisjär-jestöön.
^Tämänkin järjestön jäsenten
puoleen kääntyi edustajakokous,
I kehottaen. heitä käymään voimaperäistä
taistelu^ pappien herraval-taa
vastaan, jotka vihamielisesti
suhtautuvat köyhän talonpoikaiston
taisteluun oikeuksiensa puolesta.
Julistuksessa kehotetaan mainitun
talonpoikaisjärjestön jäseniä yksimielisesti
taistelemaan kaikkien'
pienten talonpoikain ja uutisasuk-kaiden
yhtymisen puolesta sekä poliittisen
vallan valtaamisen puolesta
niiden ainesten käsiin, jotka y h ;
dessä proletariaatin kanssa muodostavat
valtion ja yhteiskunnan
oikean perustan.
Merkille pantavaa oli tässä pienten
talonpoikien edustajakokouksessa
se, että sen jäsenet yleensäkin
esiintyivät päättävästi läheisen yhteistyön
puolesta ' proletariaatin
kanssa. Niinpä sanotaan edustajakokouksen
eräässä päätöslauselmassa
seuraavaa: "Kaiken vallan t u lee
kuulua työläisille j a pientalonpojille.
Kaikkien järjestöjen tulee
yleensä työtätekevän väestön käsiin.
Lännen edustajakokouksen edustajat
kääntyivät erikoisella tervehdyksellä
Moskovassa olevan talonpoikain
kansainvälisen neuvoston
puoleen ja lausuivat toivovansa
taistella käsi kädessä kaikkien tähän
neuvostoon kuuluvien talonpoi-kaisjärjestöjen
kanssa.
Kuten alussa mainitsimn^e, on
Tshekko-Slovakiassakin havaittavissa
toimakasta liikehtimistä vähäväkisen
maalaisväestön keskuudessa,
liikehtimistä, mikä ennustaa voimakasta
yhteisrintamaa maaseudun
köyhälistön j a teollisuusproletariaatin
välillä heidän yhteisessä vallankumouksellisessa
taistelussaan kapitalisteja
j a tilanherroja vastaan.
K i r j . Kaarlo Lento,
I
Y l l i e i ollut mikään tavallinen poika.
Jo kansakoulua käydessään ja
lomaaikoina sanomalehtiä kaupitel-lessaan
hän sen näytti. Kun poikien
puhe meni koulussa tai kadulla k i r joihin,
niin kyllä hän niistä tiesi, t a i
suurin seikkailuihin, oli Y l l i poika,
joka. useamman sellaisen osasi kertoa.
Toisinaan ympäröivät pojat Y l l in
j a huuirfvat yhteen ääneen:
— Y l l i , kerro meille yksi meriseik-k
a i l u !
J a Y l l i kertoi. Hän unohti kaiken
ympärillään ja e l i kaukaisilla merillä
j a mailla hurjaa seikkailuelämää.
Hän ei itsekään ymmärtänyt, mistä
kaikki pulppusi, mutta- niitä syntyi
hänen mielessään. J a toisinaan hän
miltei itsekin uskoi niihin.
Mutta Y l l i n koti o l i köyhä. Hädintuskin
hän sai koulunsa käydä, k un
joutui työhön. Hän olisi enemmän
pitänyt kirjoista j a seikkailuista.
Hän olisi tahtonut lukea ja vaeltaa
maailmaa. Mutta kun .pienet veikot
huusivat leipää j a äiti'laskeskeli a i na
viimeisiä, pennosiansa huokaillen,
alistui Y l l i ja meni työhön tehtaaseen.
Hammastsi purren hän teki tehtaan
työtä. Kun ulkona oli kesäisiä
päiviä, auringon paistetta j a merikin
aaltoili vapaana, hän l o i katseensa
tehtaan liasta hämärtyneestä
akkunasta ulos, mutta itsekseen k i roten
hän pian painui ikävään työhönsä
vinkuvan j a kitisevän koneen
ääressä.
Ennen niin iloinen j a avomielinen
Y l l i tuli n3rt synkäksi j a vaiteliaaksi.
Hän puhui harvoin, mutta sen m i tä
hän sanoi, se o l i asiaa. Hänestä
tuli aikaisin sosialisti. Silloin kun
toiset pojat lukivat vielä intiaaniro-maaneja,
niin Y l l i lueskeli jo silloin
punaista oppia. \
Vaikka Y l l i teki kymmenen tuntia
joka päivä työtä j a usein vielä monta
ylityötuntia lisäksi, niin sittenkin
nälkä oli jokapäiväinen vieras. K o tona
oli monta suuta, vuokrat olivat
kalliit ' isä usein työtönnä. Hänen
oli vaikeaa saada työtä, koska hänet
tunnettiin taipumattomaksi kapitalismin
viholliseksi. J a näin joutui
Y l l i usein elättämään koko perhettä,
j a tämä tapahtui jo ennenkuin hän
oli täyttänyt edes neljäätoista vuotta.
Mutta kirjoja e i Y l l i voinut unohtaa.
Kansankirjastossa o l i hän vakinainen
vieras. Intohimoisesti hän l u ki,
luki valikoimatta j a ilman suunnitelmaa.
Hänellä oli voimaa vielä
työpäivän päätyttyäkin painautua
kirjan kimppuun. J a hän myös k i r -
jotteli. Kirjotteli mitä milloinkin
sattui. Runoja, kaunokirjallisia pätkiä
ja yhteenvetoja tietokirjoista,
joita oli lukenut. Monta kertaa hän
nukkui kirjan ääreen. Kerran savuten
palavan öljylampun öljy paloi
loppuun hänen nukkuessaan j a vihdoin
hän heräsi täydessä pimeydessä.
Hän e i tajunnut heti herättyään,
missä oli, vaan hänen sydämensä
iski kauhusta väristen pimeän
.kaaoksen ollessa joka puolella. Sitten
hän tointui, kun kaaoksesta a l koi
erottautua huoneen ääriviivat
Ihminen on aina luonut
jumalia itselleen, ^
joita, uhraten j a palvoin,
huutanut on avukseen,
maassa, jossa vaarat, tuhot
aina vaanii asujaa,
jossa tuska, vaiva, nälkä,
vihollinen ahdistaa.
Rakensimme temppeleitä
vaikka äidit vaikeroi,
vaikka lasten nälänhuuto
aina korvissamme soi,
rakensimme, vaikka oma
koti oli katoton,
vaikka rukoellen kuorma'
kevennjrt ei kohtalon.
Tuhansittain temppeleitä
maailmahan nousi niin,
joista kärsimysten usko,
orjan oppi saarnattiin,
joissa henki sekä ruumis
kirvoitettiin kahleeseen,
joissa säätyeron muuri
luotiin kansan keskuuteen.
Uskoifnmekin kerran että
niistä totuus kajahtaa,
että sieltä huutamansa
oikeuden orja saa,
että kun vaan uskoo, uhraa,
kärsii nöyrtyy, rukoilee,
viimein oman valtakunnan
suuret ovet aukenee.
Kauhistuimme ajatusta,
joka joskus välkähti:
Entäpä jos jumalainen
itsessämme piHisi?
Entäpä jos jumalaisen
antais nousta toimintaan,
entäpä jos toiminnasta
nousisi se mahdiks maan?
Ahdas uskovaisen polku,
laaja epäuskon tie,
afinat sormes saatanalle,
niin se koko käden v i e—
Annat ajatusten lentää,
askarrella aivojen,
niin ne muru murenelta
viimein löjrtää totuuden.
Vanhat temppelimme yhä
uhkaa, loitsii, lumoaa,
mutta synnin laakson tiellä
elon riennot rallattaa, —
kylmä kone jyskyttävi,
tuhatäänin takoo työ,
kehityksen pyörä vonkuu,
rauhaton on kirkon yö.
Kansajouköt kahtahalle
ajan virta asettaa,
toiset rahamahdin taakse,
toiset työstä muurin saa.
Kumman valta? Kumman valta?
ajan vaaka punnitsee,
punnuksien raskas lasti
synkeänä suurenee.
Mille puolle työ j a veri,
hikivirrat viskataan,
se on raskahampi rahaa,
kalleuksia kaiken maan,
se on kaiken suuren summa,
maisen elon mahtina.
se on sivistyksen hinta,
vapauden lunastus.
Rakennamme temppeleitä
tälle jumalalle jo,
' päämme päälle nousevana
kirkas tiedon aurinko,
täällä vapautta palvoin, .
itseämme ylentäin,
palvelemme elävätä
jumalata viimein näin.
Kaatuu vanhat kahleinensa,
jumalineen, uskoineen,
juureltansa nuori polvi
etsii tietä vapauteen, —
nousee proletariaatti,
kaksin köytty kahlehin,
vapauden kukkuloille
vaikka rinnoin verisin.
Nousenune sen joukon kanssa,
^ etuvartijoina sen,
rohkeana minkä voimme
voitontietä raivaten.
Vaikka rautakorko tallaa,
vaikka vainon vitsa lyö,
tiemme ala aukenevi —
se on historian työ.
Kaikuu laulu laulamamme
I tuhat kertaa: Herätkää!
A i k a kutsuu metsämiestä,
moukarmiestä, kyntäjää.
A i k a kutsuu, veljet, siskot,
aika kutsuu, kiiruhtaa:
pyhä toveruuden vala
nopeasti vannokaa!
j a sieltä täältä kuului nukkuvien
t u l l a syvästi tietoisiksi siitä, että hengitys. J a tällä hetkellä hän y h -
parannusta oloihin voidaan saavut-' della silmäyksellä näki edessään e-taa
vain siten, että kaikki pientä- lämän, jota hän e l i ' j a joka vielä o l i
lonpojat , ja uudisasukkaat yksimie- elämättä —tulevaisuuden es^pun
lisesti käyvät taistelua kylki kyljessä
vallankumouksellisen proletariaatin
kanssa.'*
Samassa päätöslauselmassa vaaditaan
edelleen tOanherrojen omaisuuden
ja metsien korvauksetonta
pakkoluovuttamista, suunnitelmallist
a sähköistämistä valtion kustannuksella,
pienten maanvuokraajien
etujen puolustamista j a valtion mai-kätkössä.
O i , elämä! Kuinka synkkänä hän
näkikään sen edessään. Juhdan elämä,
orjan elämä! Hän näki isänsä,
veljensä, oman itsensä j a lukemattomat
..kohtalotoverinsa tehtaiden p i meissä
onkaloissa koneiden' hirveän
sekamelskan keskellä. Koneet huusivat
j a ryskyivät j a siellä täällä lian
•tahrimat varjot ahersivat hiessä k y l -
avannut. Mitä he tiesivät estetiikasta,
kehitysopista, taloustieteestä?
Joku harva heistä tarkemmin' näitä
oli, tutkinut, joku voimaihminen, joka
kaikenkin uhalla oli ponnistautunut,
ehkä jonkun sattuman alku-sysäämänä
tai luontaisen opinhalun
pakoittamana, tiedon puuhun käsiksi.
Mutta suurin osa heistä eli ja
kuoli työtä tehden, puutetta kärsien
korkeimpana elämännautintona su-kupuolinautinnot
ja lauantaiiltana
vaikeasti hankittu humala. Tuoko o li
hänenkin kohtalonsa? Eikö hänkään
voi olla muuta? J a eikö heidänkään
kohfelonsa voisi olla muuta?
Ja tänä pimeyden kaaoksen ympäröimänä
hetkenä hänelle selveni s i säisen
kamppailun jälkeen oma tehtävänsä
elämässä. Hän tahtoi oppia,
voidakseen auttaa noita pimeydessä
nukkuvia kirkkaampaan elämään.
Hän tajusi, että o l i taisteltava oloja
vastaan j a muutettava ne toisiksi.
J a hän ymärsi^ että tämä o l i raskas
tehtävä. Mutta häntä hurmasi juuri
tehtävän raskaus.' Hän tunsi suonissaan
8e(Uaisen elämänvoiman j a riemun
kuin sille «i mikään olisi liian
raskasta. Hän oli nuori.
|T:ri H. Quackenbushj
HammaslHalcari
107 Cathb«rtsoD BlIc
<
(
(
<
<
ONTÄRIOI
<
Auki iltasin sopimuksella J
— Phone S. 2334 ~ j
>
>
>
»FORT WILLIAM,
\ r —
>
Fort Williamin s.a. osaston työkokoukset
pidetään joka kuukauden 1
ja 8 sunnuntai. Kirjeenvaihto-osoto
211 Robertson St.
Finlandin K. P , S. os. työkokoukset
pidetään osaston talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päivällä.
Kirjeenvahto-osote: K.P.S.
osasto, Finland, v i a Banvick, Ont.
Fort Francesin Kommunistipuolueen
suomalaisen kielijärjestön osaston
kirjeenvaihtajan osoite o n :
Emil äoderholm, Fort Frances,
Box 804, Ont., Can.
K. P. S. J . 2>sen piirin Piiritoimi-kunnan
sihteerin osote on: H .
Elimen, Box 26, Sudbury, Ont.
Kirkland Laken S. osastoin osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
I N T O L A N 8^.<osaaton tvdkokoukset
pidetään j o k a kuun enIsSilml äinen sun
nuntai, klo 2'j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
intola, Ont.
Lako Coteaun Finnish Social Societyn
työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden toisena sunnuntaina,
kello 1 päivällä. Postioso-te
Box 13, Dunblane, Sask.
OSLON T A I KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän
laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt senrasrf^^^^
kavuoron HaUfaxUta «aoraaa Sh^ihuoLmutn. ^
Porjehdakcet Halifaxisla, N. S.
S. S- H E L U G OLAV, Joolakonn 5 p.
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
edestakaisten m a t f a J B hin&at
S£istätiä 545.50 ja ostakaa edestakainen piletti Tnrtn
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00. "'«loa
Erinomaiset mukavuudet , kolmannessa luokassa. I T V H - 2..ia 4 bengeUe, V a r a t l ^ hyttipaikka paikaUiselta asiatSS
mm aikaism kum mahdollista. ""caejta
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta v , ,
ten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamiV
hen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan PääkonttorUn:
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
461 Main St. Winnipeir-Can. 51 Upper Water St,, Halifax, Caa.
J . V . KANNASTO
Box 69, Sndbury,. Ont., Can. ERICH J . KORTE.
Port Arthur, Oat,, Can.
l i
Osastojen ja Järjestöjen
osoteilmotukset
den vuokralle antamista, uudisasuk- pien. Aamusta iltaan iloton työ j a
kaiden j a pientalonpoikien verotaakan
poistamista, lisääntyvää rikkaiden
verottamista, yhteiskunnallis-tuttamista
j a kaiken vallan siirtä-mifi*
a Oulaisten, vähäväkisten t a -
illalla likainen j a leivätön koti. N i in
paljon kärsimystä j a vaivaa, niin
vähän palkkiota niistä. J a henkinen
pimeys! Se o l i suunnaton. Kuinka
vähän- nuo juhdat tiesivät kaikesta
l o n p o i i a i n j a andisasukkaiden sekä sutä, mitä oU kirjasto hänen eteensä
Bowio'n S. S. o:ton kokoukset pi*
detään l:nen j a 3:mas sunnuntai
kuussa. Kirjevaihto-osote on: Bowie,
via Solsqua, B. C.
Beaver Laken Lome Farmari Yhdistyksen
kokoukset ensimäinen
sunnuntai kuussa Beaver Laken
Haalilla, alkaen kello 1 päivällä.
Kirjevaihtoosote: Beaver L . L . F .
Yhd. Naim Centre, Box 60, O n t
Canadan Kommaniotipuolneen Sno-malaisen
Järjestön sihteerin osoite
on: A . Hautamäki, 957 Broad-view
Ave., Toronto, Ont.
Cobaltin s,s. osaston osote on: Box
816 Cqbalt. Ont.
Creiehton Minen K . P . Suomalaisen
osaston työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden toinen ja neljäs
sunnuntai kello 2 päivällä.—
Kirjeenvaibto-osotö P. O. Box 92,
Creighton Mine, Ont.
Colemanin S.S. osaston kokoukset p i detään
joka toinen j a viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p.. Eirjeenvaih-to-
osote: 6. S. Osasto» Box 31,
Coleman, Alta.
K.P.S.J. Cotean Hillin osaston työkokoukset
pidetään jokaisen kuukauden
ensimäinen j a kolmas
. sunnuntai kello 2 päivällä. K i r j e -
vaihto-osote on: J. E . Koski,
Sawyer, P . O;, Sask., Canada.
Larder Lake O. K . P . Suomalaisen
osaston osote on: Box 10, Larder
Lake, Ont.
Ladysmithin S. S. osaston kokoQk-eet
pidetään joka toinen stinnun*
tai, alkaen kello 7:mäa illalla.
Kirjeenvaihtooaote on Box 263,
Ladysmith, B. C
Levacltin S. S. 0:ton kirjeenvaihtajan
osote on: S. S. Osasto, L e -
vack Mine, Ont. B o x 72.
Loner Laken K.P.S. osaston kirjeenvaihtajan
osote on: Wm. M a r t t i nen,
Box 237 Copper Cliff, Ont.
Kokoukset on jokainen ensimäinen
sunnuntai kuussa klo 2 i . p .
Lapin S. S. Osaston kuukaasikoukset
pidetään joka kuun toinen sunnuntai
klo 2 . Kirjenvaihto.oaote:
H. Kallinen, Kivikoski, via Port
Arthur, Ont.
k . P. S. J . Nommolan osaston osote
on Box 29, Shaunavan, Sask.
Nolatun S. S., osaston kuukausiko-koukset
pidetään joka kuun toinen
Ja neljäs sunnuntai klo 2
päivällä. Kirjevaihto-osote on: S.
S- Osasto, Nolalu, P. A . D., O c t
Nipison 8.8. osaston työkokoukset p i detään
joka kuun 2, j a 4 sunnuntai
j a kirjeenvaihto-osote on: S.f. o-sasto.
Box 11, Nipigon, Ont.
K. P. S. J . North Branchin osaston
osote on: Sanna Kannasto, Box
430 Port Arthur, Ont.
C. K. P. S. J . Pottsvillcn osaston
varsinaiset työkokoukset pidetään
jokaisen kuukauden ensimäinen
j a kolmas stinnuntai kello 2 j.pp.
Osote: C. K . P . S. J . Pottsvillen
.osasto, Porcupine, Ont.
Port Arthurin osaston kokoukset o-vat
joka toinen sunnuntai, kello
8 iUalla, omaUa talolla 316 Bay
St., sekä naisjaoston kokoukset
joka toinen torstai Kirjeenvmh-to-
osote: 316 Bay S t , Port A r thur;
O n t
Port Arthuria piiritoirallcaaBan k o kous
on joka kuukauden ensimäinen
tiistai P. Arthurin haalissa,
316 Bay S t , kello 8 illalla. K i r -
jeenvaihto^sote on samaan paikkaan.
Rosesroven suom. K. P. osaston
kokoukset pidetään joka kuun
toinen sunnuntai klo 1 j . pp. K i r -
jevaihto-osote: Hilja Hiltunen,
Rosegrove, P, O. Ont.
Sault Ste. Marien K . P . S. osaston
työkokoukset- pidetään joka t o i -
- nen sunnuntai j a ohjelmakokouk-shet
toisina alkaen kello 8 L p.
Osote: 126 Thompson S t , Sault
Ste. Marie, Ont.
Sndburjrn 8.S. osaston kokoukset p i detään
Liberty HaaliUa joka toinen
sunnuntai. Johtokunnan kokoukset
kahdesti kuukaudessa.
Postiosote: Box 26, Sudbury, Ont.
Sointulan osasto,. osote: Sointula, j
B. C. Työkokoukset kuukauden
1 j a 3 sunnuntai kello 1. Ohjel-makokoukset
samoina päivinä kello
8 i.p.
rimminsin C. T. P. Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaihtoosote:
S. Osasto, Box 1090, T i m -
mins, Ont Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kaivanto-
ia metsätyöläisten järjes-tööP
South Porcupinen s.8. osaston tyfiko-
, koukset pidetään joka toinen aun-nuntai
kello 7.30 jpp. Kirjeun-vaihto-
osote Box 528.
K. S. J :n Toronton Osaston työkokoukset
pidetään Toronton Suomalaisen
Seuran huoneustolla,
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen j a kolmas
mmmmmmmmmmmmmmmmimmmmmmmmmmfmimmmmmmimmmmmm
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
Halifaxista Suomeen (Göteborgin kautta) 8—9 vuorokaudem.
TURISTIMATKAT
f \
NEW YORKISTA
STOCKHOLM elok. 1 p.
DROTTNINGHOLM elok 20 p,
STOCKHOLM syysk. 10 p.
DROTTNINGHOLM syysk. 19 p.
STOCKHOLM lokak. 13 p.
DROTTNINGHOLM lokak. 24 p.
DROTTINGHOLM marras. 21 p.
HALVAT
KOLMANNESSA LUOKASSA
Suomeen ja takaisia Caaadau
maksavat nyt edestakaisin yhteensä
vain 186 dollaria, siis
Vain 93 Dollaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kampikin
matka $166 ja cabin
luokassa $170.
Matka alkaa ja päättyy linjan
omilla laivoilla. £i mitään
tulli- tai passitarkastulcsia eikä
mitään muita viivytykää
Ruotsissa.
Tilatkaa hyttipaikat nyt
f
Tarkempia tietoja, neuvoja j a piletit saadaan lähimmältä pai-kallisasiamieheltä
tai osotteella
SWEDISH AMERICAN LINE
818 St. Catherine Street, West, Montreal, Que.
470 Main St., Winnipea, Man.
71 Upper St., Halifax, N. s : 73 Monroe St., Detroit. Mich. 6th fltkor.
J . V. KANNASTO, ERICK J . KORTE,
Box 69, Sudbury, Ont., Cän. Port Arthur, Oat, Can.
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään' jokaisen kuukauden toinen
ja neljäs sunnuntai-ilta, a l kaen
kello-8.00. Osote: K. S.
Osasto,. 957 Broadview Ave.
Tarmolan W. P. S. Osaston työkokoukset
ovat joka ensimäinen
sunnuntai kuussa omalla talolla
kello 2 päivällä.' Postiosote: Box
510, Port Arthur, O n t
Can. Tyolaisp. Vancouverin suomäl.
. osaston varsinaiset kokoukset p i -,
detään joka kuun toinen j a nel
jäs keskiviikko 7.30 j.pp. 2606
Pender S t E .
P. S. J . Wannp!n osaston kuukausikokoukset
' pidetään joka
kuukauden 3:mas sunnuntai klo
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont
K. P. S. J . Websters Comersin 0-
saston kokoukset pidetään ensimäinen
j a kolmas sunnuntai kuukaudessa
kello 7.30 Balia. Kirje-vaihto-
osote on K . Kukkola Webs-tere
Comers, B. C.
Yhdysvaltain W. P. S. Järjestön
Keskusviraston ja Näyttämöliiton
osote on: Finnish Federation 1113
W. Washington St., Chicago. HL
Luraber Workera Industrial Union
of CfHTtnlflTl
toimisto osotteet ovat:
Ontarion piirin sihteeri Henry Kulmala,
121 Huron S t , Sault Ste.
Marie, O n t , Canada.
KaUe ILaiho, 158 Secord S t , Port
Arthur, O n t
V. Valo, P. O. Box 421, Timmina.
Ont.
T y ö l ä i s e t : Järjestykää parempien
elinehtojen saavuttamisek-
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
«HOWDY" uusi juoma.
SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISKETTIÄ aina varaitoijs.
Tämän k
kaikkiin
Ty
Kai
jaston j o i
Ko:
MUISTAB
hxml
Vanha, tunnettu ERKKILÄN LIIKE
Omistajat: ERKKILÄ & MILTON
130 Cumberland Street S., Port Arthur, Ontario.
(Bay kadun kulmauksessa)
Suosittelee
MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasn
helpoimmilla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Yksi ja sama hinta kaikille. — J a .—
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
rauhallisine j a puhtaine huoneineen.
KAHVILA-, VIRVOKE. J A TUPAKKAMYYMXLÄÄ.
1 I
• Valmistaa •
parhaat pehmeät juomat Fort WilUaniin ja Port Arthurin piin»*»
Kaikki tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. Tilatk&a
koetteeksi. Takaamme että olette tyytyväinen. Osote
TWIN CITY BOTTIiNG WORKS
819 Minnesota S t ~ Puhelin South 2100. — :'ort Winiani, Oat
että oariiaimmat ja taonipuolisemmat »irvotusjuomat J)»''?^!'
alueelta saa kun tilaa oe International BottKng Worksu»-
Phone 2003 North.
International Bottling Works _
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont
Postipiirijako,
maan elokuun
on epäselvä moi
lostammc sitä vi
taan kymmeneei
rajat ovat: alak
järven, Bathursi
ton katujen ja
No, 3 Bathuri
la, College, C N ,
kadun eteläpuol
No, 4, Colleg
port ja C N , rs
No, 5, Spadin
Don-virta, Meri
Belt line rautat
No, 6, Gerri
rantatien pöhjoii
ja Woodfine-kad
No. 8, Gerrai
tätien, Woodbini
Toadin eteläpuol
Victoria park m
No. 9, Länsi-T
dun pohjoispuoli
länsipaolells.
No. 10, Daven
puolella, C N . «
roadin välillä.
No, 12, Pohj<
Belt line rautatii
pohjoispuolella.
No, 13, Victc
puolella.
Uuden järjeste
tuu postin jaetta
iuniin piirin po
ta Montrealista
posti lajitellaan
ivassa, Postila
tiplirin numero. ]
silleen ja tovere
tavat kirjeitä, lis
sanan perään oso
tipiirin numero.
Paus, 86 TVidme
Ont. Can.
15 hevosta lasli
iltana irralleen 1
dalen meijerin t
tuleen. Hevoset
»aan kukin niiti
joka aamu tekevä
doniakelukierrok&
tiinkin hevosten
tehtyään säännön
alkoivat kuitenkin
^ rien kanssa niiti
I \ saivatkin ne vähi
Työtilanne on 1
6«n työnvälitystoi
"on mukaan seui
Jon ajalla ilmott
näkijöitä 391 ja I
tiin 808, Näistä
työläisten osastoi]
88 ja muihin kau
• ^ oleviin töihin (
tolta asetettiin 21
paikkoihin j a 35 i
tehtaisiin. Farmi
ta on kysyntää su
maitoisten työläi
hyvin harvinaista-
^iitä ulos kaupu:
JJJmeisen viikon a
hentynyt j a on s
«empi kun vastnfli
»kesänä. Naistyölä
^ " r i n kysyntä
"sta. keittäjistä j ,
^ Naisten päi\
<"> olhrt tarjolla t
paikkoj, Päivi
«skiaäärrin 78 j
^"een monet ääi
f f ^ a - Se seikka
" n on viime viiko
«««mmän miehiä
^^Joita on ilmoit
^ työvoiman p
että kaikille
J^^^ riittäisi
Jftoioiston kirjoi
"hansia miehiä, j<
SnooalalBia per
Torontossa rnnsaa
i
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 4, 1925 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1925-08-04 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus250804 |
Description
| Title | 1925-08-04-06 |
| OCR text |
I B
Ti
^ I J
•St I
'•4 ff i
m (• li
M, ii
.Ui
* '1
5
1
it 1
1^
1( ,
\,4- r
>
I
1
}
Maailmansodan tuloksena syntyi
Keski-Europsan saurimmaksi osaksi
entisen Itävallan keisarikunnan
alueesta Tshekko-Slovakian porvarillinen
tasavalta. Tässä nuoressa
tasavallassa ovat kansallisuustaiste-lut
tasavallan monien kansallisuuksien
välillä melko kireitä, Tshekkoslovakian
kansallisuuksista mainittakoon:
shekkiläiset, slovakit, saksalaiset,
unkarilaiset ja ruteenit.
Kullakin näistä kansallisuuksista on
useitakin talonpoikaispuolueita, joit
a aivan viime aikoihin saakka o-vat
pyrkineet johtamaan suur- ja
keskivarakkaat talonpojat. Nykyään
on kuitenkin Tshekko-Slovakian
pienviljelijäin joukossa havaittavissa
liikehtimistä oman vallankumouksellisen
pienviljelijäpuolueen muodostamiseksi.
Porvarillisissa talonpoikaispuolueissa
on voimakkaita
pienviljelijäin oppoaitsioniryhmiä,
joten edellytyksiä, kansallisista ristiriidoista
huolimatta, koko maata
käsittävän vähäväkisten puolueen e-siintymiselle
on olemassa.
Selvänä Umiönä tällaisesta pienviljelijäin
voimien keskittämisestä
, on se koko maata käsittävä vähäväkisten
talonpoikain j a uutisasuk-kaiden
järjestöjen edustajakokous,
mikä viime vuoden syyskuulla p i dettiin
Launen kaupungissa. ' K o koukseen
oli saapunut osanottajia
tasavallan kaikilta kulmilta j a hy-väkssrttiin
siinä m.m. koko tasavallan
työtätekevälle talonpoikais-väestölle
osotettu julistus, jossa m.
m. sanotaan:
"Meidän kSrsivällisyytemme on
lopussa. On tullut aika, jolloin
on sanottava, ettemme tahdo kärsiä
syyttä. Lohduttavilla sanoilla
meitä ei auteta, vaan ainoastaan
teoilla. Emme tahdo enää olla
teollisuus- ja maakapitalistien tukena.
Meille kuuluvat maa, metsät
j a tehtaat, ja voidaksemme toteuttaa
kaupungin j a maaseudun työtätekevän
väestön vapauttamisen,
täytyy vallan siirtyä meille. Tehtaat
työläisille, maa talonpojille 1"
Edelleen kääntyi edustajakokous
''Domovina"-nimisen talonpoikaispuolueen
jäsenten puoleen. Tämän
puolueen johdossa ovat vielä
suurtilalliset, mutta muodostuu jä-senenemmistö
keskivarakkaista ja
köyhistä talonpojista. Erikoisesti
näiden puoleen kääntyi edustajakokous,
kysyen heiltä mitä on tämä
:^uoIue , antanut luvattujen inaare-formien
asemasta. Ja julistus l a u -
9uu: "Reformien asemasta otetaan
ineiltä viimeinen lehmämme, takavarikoidaan
maaseudun köyhältä
suutarilta hänen lestinsäkiti. Lupauksia
ei täytetä. Ensi sijalla ovat
aina tilanherrojen ja maakapitalistien
edut. Mutta me jäämme aina
varjoon. Afeidjän on päästävä selville
vesille, saatava aikaan oma
järjestyksemme."
"Tshekko-Slovakian kansan puolue"
pn iiiyöskin onnistunut saamaan
ta1uti\snuoraansa. koko joukon
talonpoikia, jotka. kuuluvat n.s.
"Ötshini"'-nimiseen talonpoikaisjär-jestöön.
^Tämänkin järjestön jäsenten
puoleen kääntyi edustajakokous,
I kehottaen. heitä käymään voimaperäistä
taistelu^ pappien herraval-taa
vastaan, jotka vihamielisesti
suhtautuvat köyhän talonpoikaiston
taisteluun oikeuksiensa puolesta.
Julistuksessa kehotetaan mainitun
talonpoikaisjärjestön jäseniä yksimielisesti
taistelemaan kaikkien'
pienten talonpoikain ja uutisasuk-kaiden
yhtymisen puolesta sekä poliittisen
vallan valtaamisen puolesta
niiden ainesten käsiin, jotka y h ;
dessä proletariaatin kanssa muodostavat
valtion ja yhteiskunnan
oikean perustan.
Merkille pantavaa oli tässä pienten
talonpoikien edustajakokouksessa
se, että sen jäsenet yleensäkin
esiintyivät päättävästi läheisen yhteistyön
puolesta ' proletariaatin
kanssa. Niinpä sanotaan edustajakokouksen
eräässä päätöslauselmassa
seuraavaa: "Kaiken vallan t u lee
kuulua työläisille j a pientalonpojille.
Kaikkien järjestöjen tulee
yleensä työtätekevän väestön käsiin.
Lännen edustajakokouksen edustajat
kääntyivät erikoisella tervehdyksellä
Moskovassa olevan talonpoikain
kansainvälisen neuvoston
puoleen ja lausuivat toivovansa
taistella käsi kädessä kaikkien tähän
neuvostoon kuuluvien talonpoi-kaisjärjestöjen
kanssa.
Kuten alussa mainitsimn^e, on
Tshekko-Slovakiassakin havaittavissa
toimakasta liikehtimistä vähäväkisen
maalaisväestön keskuudessa,
liikehtimistä, mikä ennustaa voimakasta
yhteisrintamaa maaseudun
köyhälistön j a teollisuusproletariaatin
välillä heidän yhteisessä vallankumouksellisessa
taistelussaan kapitalisteja
j a tilanherroja vastaan.
K i r j . Kaarlo Lento,
I
Y l l i e i ollut mikään tavallinen poika.
Jo kansakoulua käydessään ja
lomaaikoina sanomalehtiä kaupitel-lessaan
hän sen näytti. Kun poikien
puhe meni koulussa tai kadulla k i r joihin,
niin kyllä hän niistä tiesi, t a i
suurin seikkailuihin, oli Y l l i poika,
joka. useamman sellaisen osasi kertoa.
Toisinaan ympäröivät pojat Y l l in
j a huuirfvat yhteen ääneen:
— Y l l i , kerro meille yksi meriseik-k
a i l u !
J a Y l l i kertoi. Hän unohti kaiken
ympärillään ja e l i kaukaisilla merillä
j a mailla hurjaa seikkailuelämää.
Hän ei itsekään ymmärtänyt, mistä
kaikki pulppusi, mutta- niitä syntyi
hänen mielessään. J a toisinaan hän
miltei itsekin uskoi niihin.
Mutta Y l l i n koti o l i köyhä. Hädintuskin
hän sai koulunsa käydä, k un
joutui työhön. Hän olisi enemmän
pitänyt kirjoista j a seikkailuista.
Hän olisi tahtonut lukea ja vaeltaa
maailmaa. Mutta kun .pienet veikot
huusivat leipää j a äiti'laskeskeli a i na
viimeisiä, pennosiansa huokaillen,
alistui Y l l i ja meni työhön tehtaaseen.
Hammastsi purren hän teki tehtaan
työtä. Kun ulkona oli kesäisiä
päiviä, auringon paistetta j a merikin
aaltoili vapaana, hän l o i katseensa
tehtaan liasta hämärtyneestä
akkunasta ulos, mutta itsekseen k i roten
hän pian painui ikävään työhönsä
vinkuvan j a kitisevän koneen
ääressä.
Ennen niin iloinen j a avomielinen
Y l l i tuli n3rt synkäksi j a vaiteliaaksi.
Hän puhui harvoin, mutta sen m i tä
hän sanoi, se o l i asiaa. Hänestä
tuli aikaisin sosialisti. Silloin kun
toiset pojat lukivat vielä intiaaniro-maaneja,
niin Y l l i lueskeli jo silloin
punaista oppia. \
Vaikka Y l l i teki kymmenen tuntia
joka päivä työtä j a usein vielä monta
ylityötuntia lisäksi, niin sittenkin
nälkä oli jokapäiväinen vieras. K o tona
oli monta suuta, vuokrat olivat
kalliit ' isä usein työtönnä. Hänen
oli vaikeaa saada työtä, koska hänet
tunnettiin taipumattomaksi kapitalismin
viholliseksi. J a näin joutui
Y l l i usein elättämään koko perhettä,
j a tämä tapahtui jo ennenkuin hän
oli täyttänyt edes neljäätoista vuotta.
Mutta kirjoja e i Y l l i voinut unohtaa.
Kansankirjastossa o l i hän vakinainen
vieras. Intohimoisesti hän l u ki,
luki valikoimatta j a ilman suunnitelmaa.
Hänellä oli voimaa vielä
työpäivän päätyttyäkin painautua
kirjan kimppuun. J a hän myös k i r -
jotteli. Kirjotteli mitä milloinkin
sattui. Runoja, kaunokirjallisia pätkiä
ja yhteenvetoja tietokirjoista,
joita oli lukenut. Monta kertaa hän
nukkui kirjan ääreen. Kerran savuten
palavan öljylampun öljy paloi
loppuun hänen nukkuessaan j a vihdoin
hän heräsi täydessä pimeydessä.
Hän e i tajunnut heti herättyään,
missä oli, vaan hänen sydämensä
iski kauhusta väristen pimeän
.kaaoksen ollessa joka puolella. Sitten
hän tointui, kun kaaoksesta a l koi
erottautua huoneen ääriviivat
Ihminen on aina luonut
jumalia itselleen, ^
joita, uhraten j a palvoin,
huutanut on avukseen,
maassa, jossa vaarat, tuhot
aina vaanii asujaa,
jossa tuska, vaiva, nälkä,
vihollinen ahdistaa.
Rakensimme temppeleitä
vaikka äidit vaikeroi,
vaikka lasten nälänhuuto
aina korvissamme soi,
rakensimme, vaikka oma
koti oli katoton,
vaikka rukoellen kuorma'
kevennjrt ei kohtalon.
Tuhansittain temppeleitä
maailmahan nousi niin,
joista kärsimysten usko,
orjan oppi saarnattiin,
joissa henki sekä ruumis
kirvoitettiin kahleeseen,
joissa säätyeron muuri
luotiin kansan keskuuteen.
Uskoifnmekin kerran että
niistä totuus kajahtaa,
että sieltä huutamansa
oikeuden orja saa,
että kun vaan uskoo, uhraa,
kärsii nöyrtyy, rukoilee,
viimein oman valtakunnan
suuret ovet aukenee.
Kauhistuimme ajatusta,
joka joskus välkähti:
Entäpä jos jumalainen
itsessämme piHisi?
Entäpä jos jumalaisen
antais nousta toimintaan,
entäpä jos toiminnasta
nousisi se mahdiks maan?
Ahdas uskovaisen polku,
laaja epäuskon tie,
afinat sormes saatanalle,
niin se koko käden v i e—
Annat ajatusten lentää,
askarrella aivojen,
niin ne muru murenelta
viimein löjrtää totuuden.
Vanhat temppelimme yhä
uhkaa, loitsii, lumoaa,
mutta synnin laakson tiellä
elon riennot rallattaa, —
kylmä kone jyskyttävi,
tuhatäänin takoo työ,
kehityksen pyörä vonkuu,
rauhaton on kirkon yö.
Kansajouköt kahtahalle
ajan virta asettaa,
toiset rahamahdin taakse,
toiset työstä muurin saa.
Kumman valta? Kumman valta?
ajan vaaka punnitsee,
punnuksien raskas lasti
synkeänä suurenee.
Mille puolle työ j a veri,
hikivirrat viskataan,
se on raskahampi rahaa,
kalleuksia kaiken maan,
se on kaiken suuren summa,
maisen elon mahtina.
se on sivistyksen hinta,
vapauden lunastus.
Rakennamme temppeleitä
tälle jumalalle jo,
' päämme päälle nousevana
kirkas tiedon aurinko,
täällä vapautta palvoin, .
itseämme ylentäin,
palvelemme elävätä
jumalata viimein näin.
Kaatuu vanhat kahleinensa,
jumalineen, uskoineen,
juureltansa nuori polvi
etsii tietä vapauteen, —
nousee proletariaatti,
kaksin köytty kahlehin,
vapauden kukkuloille
vaikka rinnoin verisin.
Nousenune sen joukon kanssa,
^ etuvartijoina sen,
rohkeana minkä voimme
voitontietä raivaten.
Vaikka rautakorko tallaa,
vaikka vainon vitsa lyö,
tiemme ala aukenevi —
se on historian työ.
Kaikuu laulu laulamamme
I tuhat kertaa: Herätkää!
A i k a kutsuu metsämiestä,
moukarmiestä, kyntäjää.
A i k a kutsuu, veljet, siskot,
aika kutsuu, kiiruhtaa:
pyhä toveruuden vala
nopeasti vannokaa!
j a sieltä täältä kuului nukkuvien
t u l l a syvästi tietoisiksi siitä, että hengitys. J a tällä hetkellä hän y h -
parannusta oloihin voidaan saavut-' della silmäyksellä näki edessään e-taa
vain siten, että kaikki pientä- lämän, jota hän e l i ' j a joka vielä o l i
lonpojat , ja uudisasukkaat yksimie- elämättä —tulevaisuuden es^pun
lisesti käyvät taistelua kylki kyljessä
vallankumouksellisen proletariaatin
kanssa.'*
Samassa päätöslauselmassa vaaditaan
edelleen tOanherrojen omaisuuden
ja metsien korvauksetonta
pakkoluovuttamista, suunnitelmallist
a sähköistämistä valtion kustannuksella,
pienten maanvuokraajien
etujen puolustamista j a valtion mai-kätkössä.
O i , elämä! Kuinka synkkänä hän
näkikään sen edessään. Juhdan elämä,
orjan elämä! Hän näki isänsä,
veljensä, oman itsensä j a lukemattomat
..kohtalotoverinsa tehtaiden p i meissä
onkaloissa koneiden' hirveän
sekamelskan keskellä. Koneet huusivat
j a ryskyivät j a siellä täällä lian
•tahrimat varjot ahersivat hiessä k y l -
avannut. Mitä he tiesivät estetiikasta,
kehitysopista, taloustieteestä?
Joku harva heistä tarkemmin' näitä
oli, tutkinut, joku voimaihminen, joka
kaikenkin uhalla oli ponnistautunut,
ehkä jonkun sattuman alku-sysäämänä
tai luontaisen opinhalun
pakoittamana, tiedon puuhun käsiksi.
Mutta suurin osa heistä eli ja
kuoli työtä tehden, puutetta kärsien
korkeimpana elämännautintona su-kupuolinautinnot
ja lauantaiiltana
vaikeasti hankittu humala. Tuoko o li
hänenkin kohtalonsa? Eikö hänkään
voi olla muuta? J a eikö heidänkään
kohfelonsa voisi olla muuta?
Ja tänä pimeyden kaaoksen ympäröimänä
hetkenä hänelle selveni s i säisen
kamppailun jälkeen oma tehtävänsä
elämässä. Hän tahtoi oppia,
voidakseen auttaa noita pimeydessä
nukkuvia kirkkaampaan elämään.
Hän tajusi, että o l i taisteltava oloja
vastaan j a muutettava ne toisiksi.
J a hän ymärsi^ että tämä o l i raskas
tehtävä. Mutta häntä hurmasi juuri
tehtävän raskaus.' Hän tunsi suonissaan
8e(Uaisen elämänvoiman j a riemun
kuin sille «i mikään olisi liian
raskasta. Hän oli nuori.
|T:ri H. Quackenbushj
HammaslHalcari
107 Cathb«rtsoD BlIc
<
(
(
<
<
ONTÄRIOI
<
Auki iltasin sopimuksella J
— Phone S. 2334 ~ j
>
>
>
»FORT WILLIAM,
\ r —
>
Fort Williamin s.a. osaston työkokoukset
pidetään joka kuukauden 1
ja 8 sunnuntai. Kirjeenvaihto-osoto
211 Robertson St.
Finlandin K. P , S. os. työkokoukset
pidetään osaston talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päivällä.
Kirjeenvahto-osote: K.P.S.
osasto, Finland, v i a Banvick, Ont.
Fort Francesin Kommunistipuolueen
suomalaisen kielijärjestön osaston
kirjeenvaihtajan osoite o n :
Emil äoderholm, Fort Frances,
Box 804, Ont., Can.
K. P. S. J . 2>sen piirin Piiritoimi-kunnan
sihteerin osote on: H .
Elimen, Box 26, Sudbury, Ont.
Kirkland Laken S. osastoin osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
I N T O L A N 8^. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-08-04-06
