Vapaus, October 21, 1952

              Sivu 2 Tiistaina, lokakuun 21 p. — Tuesday, Oct. 21,1952
ORgao of Fin&Ifib C a n a d i a n s . S s -
tgbUsibed lYov. 6, 3917. Autfaorized
es «econd class j n a i l by d i e Post
QffJee Dcpartsnent, Ottawa. P u b -
Jisbed thrice iveekly; Tuesdaya
rttmfAa,^^ a n d S a t u r d a y s b y Vapaus
PubUtihing C o m p a n y L t d . , a t 100-102
E l m 8 t . W . i S u d b u i y , O n t . , C a n a d a .
Telephones; Burlxtssa OUlce €'VtM.
E d J t o r i a l OttUx 4-426». Manager
E . eu&si. E d l t o r W . S k l u f l d . M a U i x^
flddress; Bo» <a?, gudbuty^ 43gtayk),
A d v e r t i s i n g t a t e s : u p o n « p p l i c a t ^.
TransJatJon free of charge.
m A V S H I N N A T :
Canadaa^a: 1 v k . 7JOO 6 idp. 3.75
3 U c 22$
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 v k . GX» O k k . 420
Suomessa 1- v k . 8.S0 6 fck. 4.75
•»tl
i i
aa-
-liiton uusi 5-v. suunnitelma
Kuten Viime lauantaina lehtemme uutisosastolla kerrottiin, C a ­nadan^
liittohallituksen sotaveteraanien mini.steri Lapointe oli Mon-trdlissä
suurliikcmiehille pitämässään puheessa myöntänyt, että
sösiailistisen maailmansosan teollisuustuotanto saavutta^ nopeassa
tempossa kapitalistimaiden teollisuustuotannon määrän. •
^/ Tämä sellaisenaan on vallan toista kuin eräitten naapuriemme
i keskellä päivää näkemät olemattomat ja mistään tosiasioista piittaa­mattomat
"unet"..
. Tosiasia onkin, että Neuvostoliiton uusi viisivuotissuunnitelma,
jonka tavoitteena on lisätä kansallistuotantoa noin 70:llä prosentilla
nykyisestä tasosta, kohottaa väestön elintasoa 30—40 prosenttia
f n y k y i »W jne., onr saanut kautta maai^
: 1 ^ porvarien kuin työläistenkin sanomalehdissä: Tä-
Xy.v.J'^^^""-^^ viisivuotissuunnitelma on todellakin historiallinen
Ä a^^^ kuin mitkään puheet korostaa sosialistisen
tiaJoudeo ruhnomaisuutta ja sitä, että maailman sosialistisen sektorin
väestön elintaso menee meidän aikakautenamme — ia ios rauha
säilyy,,Tp7 hyvin läheisessä tulevaisuudessa etumaisten k a p i t a l i s t i m a in
d^lLoMeisen elintason ohi.
, Palauttakaamme tässä yhteydessä mieliimme eräitä kumoamat­tomia
tosiasioita. Hitleriläiset hyökkäysjoukot tekivät suurinta ja
Ia|[jäkatttoisinta tuhoa Xeuvostoliitossa. Vertailun vuol^i mainit-takoonr
«tta Yhdysvalloissa ei pommitettu tuhkaksi yhtään kaupunkia,
Jkjrlää tai teollisujjslaitosta. Britannia oli nalsipyövelien kovan pom-
HM^tuksen kohteena — mutta Britanniassakin natsien aiheuttamat va-huigot
ovat pikkuruisia ilkityön tuloksia verrattuna siihen joukko-nSttaiseen
tuhoon^ mitä Xatsi-Saksa liittolaisineen Neuvostoliitossa
aiheutti. Huomioonottamatta lainkaan niitä miljoonia neuvostokan-slfaisia
,jotka siinä sodassa kaatuivat ja sitä taloudellistakin vahinkoa
aiheutti, natsihyökkääjäin Nemostoliiton talouselämälle
dol-nama.
;t^;-> .äJheuttamien vahinkojen suuruus lasketaan 128,000 miljoonaksi c
V ^^'''ÄiY' hintojen mukaan) jota vastoin Britafmiassa nä
4 / ' v a h i i ^ o l i v a t ainoastaan 6,800 miljoonaa dollana.
» *r¥^P"**^'* kaupunkeja, kuten Stalingrad, ja Leningrad, kokonai-tuhottiin
ja suuria teollisuuslaitoksia kymmenissä
klupuhgeissa hävitettiin niin, ettei jäänyt kiveä kiven päälle.
l ..^Sfatkaamme nyt YK.n tilastotietoihin nojaten eri maiden ta-
Irfuselämän kehitystä toisen maailmansodan päättymisen jälkeep.
^ ' ' ^ ^ ^ J ^ " mukaan Yhdysvaltain tuotanto v.
l & 5 M i t 7 7 prosenttia suurempi icuin v. 1937, Ranskan 13 prosent-
• t?^, Britannian 27 pi-osenttia — mutta Neuvostoliiton 250 prosenttia
j^UKtnpi kuin v. 1937.
i i i -
i ^^p^^ Lapointe myönsikih
flijkemiehille pitämässään puheessa, että sosialistisenr maailmanosan
tuotanto saavuttaa nopea^jti kapitalistimaiden tuotantoa! Mainitta-
:-5 keon Y^^^^
aytilla •Neuvostoliitto saavutti ja sivuutti'Britannian kivihiilen tuo-tannossa'*—
mutta v. 19^5 Neuvostoliitto tuottaa nyt laaditun viisi-vjiotissuunnitelman
avulla 43 prosenttia enemmän kivihiiltä kuin v,
1?S0.
• ö'; J Samanlaista tuotannon huimaavan suurta lisäystä suunnitellaan
: kiikilla elämän aloilla. Ottakaamme maanviljelys, mitä on ehkä hel-
' pompi seurata kuin joitakin miljoonia rautatonneja. Suunnitelman
• niukaan- 'Neuvostoliitto tuottaa v. 1955 noin 40—SO prosenttia enem-
*4äj»l)K^kenla|sta viljaa kuin nyt ja 55—65 prosenttia enemmän piiu-vjllaa"
k«in nyt.
* :Mitä tämä kaikki tarkoittaa "leivässä", 'vaatteissa" ja -'asun­noissa"
laskien, se ilmenee seuraavasta:
* --Jiiuonna 1955 Neuvostoliitossa ^'v^^ 61 prosenttia enem-
;TOänpuuvillatuotteita kuin V , 1950, 54 prosenttia enemmän villatu^^^^
t^ita ja 55 prosenttia enemmän nahkatuotteita.
. i Sivumennen sanoen voidaan mainita, että Neuvostoliitossa, mis­sä
teollisuuslaitokset eivät käy yksityisomistajain rikastuttamisen,
vaan väestön tarpeiden tyydyttämisen hyväksi, on sodan jälkeen alen-
P e t t u , yifsi kerta kulutustavarain hintoja. Käytännöllisesti katsoen
t|mä tarkoittaa, että leivän hinta on laskenut 70 prosentilla vuoden
1947:n jälkeen (jolloin astui voimaan ensimmäinen hintojen alennus) •
J^JionJn» juuston, lihan ja kananlihan hinnat ovat samanaikaisesti
laskeneet noin puolella. Tämä tarkoittaa, että sillä hinnalla, m i l ^
vi 19470Ceuvostoliitossa maksettiin voikilosta, saa nyt kilon voita ja
lisäksi noin kaksi kiloa makkaraa ja pari kiloa vehnäleipää: Merkille-
P?3Jaya3. on, että nyt hyväksyttyyn uuteen viisivuotissuunnitelmaan
sisältyy myös uusia hintojen alennuksia, sillä sosialismin olosuhteissa
tuotetaan tavaraa väestön kulutusta V a r t e n , eikä varastoihin seiso­maan.
Otettakoon vielä yksi esimerkki siitä, miten nopeasti Neuvostb-
HHpn tuotannon lisääntyminen kohottaa väestön elintasoa. Ottaen
huomioon Neuvostoliitossa nyt suoritetut hintojen alennukset, työ­läisten
todelliset (reali)Ttulot ovat vuoden 1947:n jälkeen kohonneet
35'prosentilla ja kollektivisitien 40 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että
' tJi^läinen, joka v. i 947 käytti tuhat r u p l a a kuukaudessa elämäänsä,
, S i t t nyt 650 ruplalla saman tavaraa käytettäväkseen kuin v.
1947.
; - r K^^^ tämän teollisuus- ja maataloustuotannon lisääntymisen
5 yhteydessä on suoriteltu suuria kanavarakennuksia ja siitä huolimat-
; : C t / i > n riittänyt työvoimaa ja materiaaleja myös työläisten, koUektivis-
• ti^^ jajnuiden asuntojen rakentamista varten. Eräitten luotettavien
s t^^\oJ«?^^^^ nyt keskimäärin 1,OÖO
i^^i^inykslkköä joka päivä 4—5 henkistä perhettä varten — ja nyt
hyväksytyn viisivuotissuunnitelman perusteella asuinrakennusten val-
; mistamiste aiotaan suuresti lisätä.
-»^^ E i siis ole ihme, vaikka Neuvostoliiton uusi viisivuotissuunnitel-
< ma'onkin saanut niin suurta huomiota kautta maailman. Tämä viisi-
!f vft^tissuunnitelma ja Neuvostoliiton talouselämän valtava kas\^u on
n^^^ös vakuuttavana todistuksena siitä, että Neuvostoliiton talous on
1 rajuhan taloutta, ei eli kuten Stalin sanoi viime
vutoln na:
.'•^ ''Pitäisi olla selvää, etta jos NeuvT)stoliitto ei rajoita, vaan laa-
JMtaa »aiviilituotantoaan, ei rajoita vaan laajentaa suunnitelmiaan
jajtiläiskokoisten Voima-asemain ja kastelulaitteiden rakentamiseksi;
e^1uovu,,vaan jatkaa ohjelmaansa hintojen alentamiseksi, niin se ei
v^? samalla kertaa laajentaa sotateollisuuttaan ja asevoimiaan jou-vtmtiatta
vararikon partaalle."
Mitä muut @anwat
SVOatEN KAVPPA GÖTA'
tiouvAv^na iAv&ms
fSlrJolttaessaan äskettäm toronto-teis^
iSBa S a t u r d a y Njgftt-viikJsolehdesi.
sä sanoo Suonoen päakonsult Kitnsley
Oräbam mm. että nyt o n "suurena
Ssjirsyroyksenä miten Suomi onnistuu
myymäSn t u o t t d t a a » . . . Mitä epäi-
Jyjä lieneekään tulevaisuuteen näh­den,
on ne o s i t t a i n poistuneet Tenä-läls-
suomalaisen vuoden 1950 k a u p p a ­sopimuksen
kautta. Venäläiset o\a%,
sitoutuneet ostamaan joulukuussa
xmy-pHMtyvän viisivuotiskauden a i ­kana
saman verran kun sotakorvaus-tairaro:
ta lähetettiin sinne edellisten
Viiden vuoden ^ a i k a n a . Suomalaiset
lähettävät teollisuus- J a metsatyölait-,
teitä, pumppuja, Kaapeleita, ajoneu­voja
j a alulisia. Neuvostolaiset lähet­tävät
n i i d e n vastineeksi vehnää, r u i s ­ta,
teolljäuuslscmikaaleja, öljyä ym.
K a u p a n arvo tulee olemaan nom 350
m Ijoonaa doUaila kummallekin t a ­holle
j a h i n n a t vallitsevia m a r k k i n a ­h
i n t o j a ,"
Kysymyksiä ja
vastauksia
• *
Kysymys: Olisitteko n i i n ystävälli­set
j a Ilmoittaisitte miten p a l j o n C a -
nadassa o n u n l o i h i n k u u l u v i a työläi­siä
Jä miten paljon kussakin kes­kusjärjestössä.
Olen lyönyt asiasta
vetoa j a h a l u a n saada varmat tiedot.
— Vapaudet lukija.
Vastaus: V i i m e i s i n tieto asiasta s i ­sältyy
l i i t t o v a l t i o n työministeriön 41.
vuotuiseen katsaukseen; Canadan
uniotden Jäsenmääristä taman vuo­den
tammik. i l pnäi Sen .mukaan
k u u l u i u n i o i h i n yhteensä 1,146;121 j ä ­sentä,
jakautuen e r i keskusjärjestö­j
e n kohdalle seuraavasti:
TradeS and Labour Congress of
Canada. 552,965 jäsentä.
C a n a d i a n Congress pf L a b o r , 330,-
778 jäsentä.
C a n a d i a n Catholic Confederation
of Labour, 89,013 jäsentä.
Rautatletyölälsten veljeskunnat,
41385 jäsentä.
Loput •jäsenmäärästä kuuluu s e l -
lalsUh p a i k a l l i s i i n tai m u i h i n u n l o i ­h
i n . jotka eivät sisälly edellämai-n
l t t u l h i n . Osa n a u t a unloista kuu­l
u u Y h d y s v a l t a l a i s i i n emajarjestöi-h
i n . Suurin osa n a i s t a i r r a l l i s i s ta
u n i o i s l a on puhtaasti canadalaisia.
J o t k a eivät ole yhteydessä yhdysval­t
a l a i s i i n u n i o i h h i.
U$Ä:n 'demokratia'
ei satii vierailua
Neuvostoliitossa
. . N ew Y o r k . ' - ^ New Y o r k i n P u b l i -
shers P r i n t l n g Co. e r o t t i l i i k k e e n p a i .
veluksesta painaja A r t h u r . Deutshm
syystä,; k u n tama viime talvena oh
unionsa edustajana Moskovan" talous­konferenssissa.
Yhtiö i l m o i t t i aluksi
erottamisen syyksi sen, etta Deutshin
o l i "laiminlyönyt velvollisuutensa''i
P a i n a j i e n unio el hyväksynyt " l a i ­minlyönti"
selostusta, koska Deutsh
teki matkan loma-aikanaan. Yhtiö
r y h t y i s:tten väittämään, etta sen
Uike-edut karsivat, jos se p i t a a palve.
luksessaan henkilöä jota epaiUaan
"kommun-.stisuudesta".
Nyt on p a k o l l i s en sovittelun "puo­lueeton"
v a l i t t a j a T. W . K h e e l a n ­tanut
6.000 sanaa sisältävän lausun­non,
jossa h a n vakuuttaa yhtiöllä ole­van
oikeuden mainitun työläisen e.
rottamiseen. Sillälailla tounu " d e ­m
o k r a t i a " U S A :ssa.
Britanniaa ei
liuoitta Tyynenme­ren
neuvotteluun
, Lontoo. — Jännitys U S A : n j a B r i ­t
a n n i a n välillä on lisääntynyt T>'y-nenmeren
sotaliittoneuvottelujen
johdosta, k i m U 9 A e i ole hyväksj'nyt
B r i t a n n i a n edustajaa edes t a r k k a i ­l
i j a k s i . B r i t a n n i a n halhtiricsen k e r ­rotaan
olevan "vaivaantunut j a h ä m ­mästynyt"
j a o l e v an sitä mieltä, että
B r i t a n n i a a \ei voida kohdella - k u in
juoksupoikaa.' V '
K r h s l on k e h i t t y n y t jo n i i n pit­källe,
että arvellaan U S A : t a k a t k a i ­sevan
neuvottelut sotaluton muodos­tamisesta
kokonaan, s i l l a n i i n Aus­t
r a l i a k u m U u s i Seelantikin ovat
joutuneet hrittilaiseen yhteisöön
kuuluvina v a r s i n pahaan j a k i u s a l l i ­seen
asemaan. B r i t a n n i a n vaatiessa
oikeutta lähettää, a i n a k i n t a r k k a i l i ­j
a n neuvotteluihin. Huhujen m u ­k
a a n aikoo Australian työväenpuo­lue
ottaa asian esille parlamentissa,
mutta toisaalta pitaa halhtus asiaa
l i i a n "arkaluontoisena", jotta näin
v o i t a i s i i n menetellä.
JiJELS THIBAVLT
N o i n kaksi kuukautta s i t t en r y h t yi
M i n e - M i U . järjestämään aiiannoran'
läheisyyteen Ontarioon kehitettävän
rautakaivannon työläisiä. Tämän k a i ­vannon
omistaa yhdysvaltalainen
Bethlehem Steel Corporation j a siitä
muodostuu ajanoloon sUuri avOkal-vantö,
jossa t a r v i t a a n , t u h a t k u n ta
työläistä. Tällä hetkellä o n k a i v a n ­n
o l l a n o i n 160 miestä työssä k a i v a ­massa
maata pois oorikerrosttunan
p a a l ta
B a u t a o o r i n kaivaminen k u u l u u niii^
h i n työaloihin, j o i t a i M i n e - M i l l j ä r ­jestää
j a jokainen. Joka sekaantuu
tämän a l a n työläisten järjestämiseen
ön käsitettävä union hajoittajalcsi Ja
valloitustyön tekijäksi.
Uniomme kaksi kuukautta sitten
a l k a m a JärjestänUstyö.edistyi s u o t u i -
sasti vaikka yhtiön taholta t e h t i in
j o i t a k i n yrityksiä, joiden t a r k o i t u k ­sena
o l i ehkäistä työläiset liittymästä
unioomme j a A F L : n taholta t e h t i in
y r i t y s vallata tämä tuotantolaitos
sen alueeksi. Terasunlon edustaja o li
o l l u t aikaisemmin alueella mutta, o l i
luopunut yrityksistään k u n työläiset
e:vät halunneet liittyä hänen unioon.
sa. /
K a i k i s t a vaikeuksista huolimatta
me kykenimme saamaan valtavan e-nemmistön
miehistä unioomme Ja
esitimme syysk. 8 pnä anomultsen
uniomme tunnustamiseksi. Muutamia^
päiviä myöTiemmln maakunnan t y d -
suhdelautakunta: i l m o i t t i , etta ano­muksemme
käsitellään syysk. 30 pnä.
•Hyvin p i a n sen jälkeen t u l i i l m i , e t .
tä k u n yhtiö o l i nähnyt^ työläisten o l e ­van
vakavissa aikeissa union. suhteen^
keräsi se kokoon muutamia k a n n a t t a !
j i a a n , joiden toimesta esitettiin t ^ -
suhdelautakunnalle kh-jelma, jossa
i l m o i t e t t i i n vastustettavan M i n e J M i l lr
union anomusta.,
'Mitä: on tapahtunut sen- Jälkeen
•yhtiön avustamiseksi etta se k y k e n i s i
ehkäisemään työläisensä saamasta
unioturvaa?
Terasunion Charley M i U a r d j a h ä ­nen
käskyläisensä t u l i v a t t a h a n tais­t
e l u u n yhtiön puolelle työläisiä, v a s -
,taan; •
E n s i k s i hän lähetti sinne R a l ph
C a r l i n n — joka muutamia vuosia
s.tten teki hajoitusta , uniossa r—
yrittämään että työläiset Ijiopuisivat
M i n e - M i l l - u n i o s t a . * Terasunio^ oli
myöliästynyt voidakseen esittaa t y o -
suhdelautakunnalle anomuksensa.
Siitä syystä sen hajoitusmestarit y h ­tyivät
yhtiön yritykseen, etta työläi­set
äänestäisivät yhtiön, eika union
puolesta.
P a r i viikkoa sitten levitettun työ­p
a l k a l l a R a l p h C a r l i n m toimesta l e n -
tolebtisiä, joissa i l m o i t e t t u n kokouk.
sesta, jossa M i l l a r d o h j o h t a v a n a p u ­hujana.
K o s k a h a n e i rohjennut koh­data
yks.naan työläisten rehellistä
suuttumusta, toi M i l l a r d mukanaan
n o i n 15 palkkaamaansa miestä, joiden
joukossa oh muita sellaisia M i n e -
' M i l l - u n i o n pettureita kuin Leo
" B u c k " Behie, Joe R a n k i n (muistat­tehan
hänet?) j a kovaiskuinen n y r k.
k e i l i j a k s i p y r k i n y t L a r r y Bennett. Sen
Iisaksi o l i kokouspaikan läheisyydessä
useita n i a a k u n t a p o l l i s i n autoja.
T a h a n terasunion kokoukseen meni
' väliemmän k u m p u oU t u s i n a a B e t h l e '
,lMm-yhtlön, työläisiä. Sokouspaikan
fiUK^uoIeUe kokoontui y l i 300 ^nyt
lakossa olevan) D e l o r a n stilaton Ja
. Setblehem.'^yht:ön työläistä protestoi..;
m a a n M i l l a r d i n Ja b ä q e n säkkinsä
3iajoitustyötä vastaan. Ulkopuolella
p i d e t t y suuri kokous tuomitsi M i l l a r -
d i n yhtiön avustajaksi yrittäessään
ehkäistä työläisten u n i o o n ^ l i i t t y m i,
sen ja" tuomitsi hänet myöskin h a -
Jbitustyön tekijäkst Delora-yhtiän
työläsiin nähden. Jotka o U r a i s i l l o in
l a k o n p a r t a a l l a.
K u n M i l l a r d e i välittänyt mitään
Deloran J a Batblehem-yhtiöiden työ­läisten
tuomiosta hänen y h t e i s t o l i n i n -
^'pastaan ylitiön kanssa j a t m i o n murs.
kaamisen Jqfhdosta, lähetti h ä n J o h t a ­van
l i k a i s e n työn tekijänsä; ' W i U i am
(Maloneyn Ja m u i t a käskylälsiään O n . ,
' t a r l o n • työsnhdelautakunnan kokouk­seen
syysk. 30 pnä, avustamaan sitä
Jcourallista yhtiölle u s k o l l i s i a miehiä,
^o^ka vastustivat M i n e - M i l l - u m on
anomuksen hyväksymistä, l i i m an
pienen r a u d a n k a l v a j a i n ryhmän, j o ka
. e s i i n t y i yhtiön puolesta J a M i n e . ; M l l -
unota vastaan, l a i n o p i l l i s e n a avusta-
':Janaj>U. e i k u k a a n m u u k u i n entinen
. C C F : n kansallinen sihteeri David
Iiewis, J o k a t o i m i i n y t C C L : n Ja. t e -
: ^ u n i o n lakimiehenä.
Taistellessaan yhtiön puolesta M i n e -
i M i l l - u n i o t a vastaan s y y t t i Lewis, e t ­tä
j o i t a k i n IBe6hIehiem^yht:än raudan.;
k a i v a j i a vastaan o l i s i (harjoitettu pa-i
koltusta k u n oU s a a t u heidät llitty-^
mään ui^Ioon. Tämän syytöksen j o h ;
dosta o n l a u t a k u n t a päättänyt pitää
toisen kuulustelun, j o h o n mennessä
se t u t k i i syytöstä.
M i n u n mieleltäni tämä o n a l h a i s i n ;
teko m i h m kukaan t i n l o n i s t i k s i - i t ­seään
nimittävä ijtenkilö s a a t t a a a l e n ­t
u a . Meillä oD i ä s s ä kaubiätuttava
kuva eräästä miebestS. Union JOSK.
tajäksi itseään ;fnim:ttävä aiUIard.
epäonnistuttuaan^ ensiksi suoranal-sessa
u n i o ^ valtaamisyrityksessä. 7 -
Tittää n y t työsubdelautakunnan edes­sä^
ehkäistä yöläiäet k u u l u m a s t a u n i ­a
n s a . M i l l a r d j ja X e w i 8 ovat tällä
t e o l l a a n täydelliäesti paljastaneet it«
sensä e i a i n o a s t ^ n u n l o l d e n v a l t a a.
J i k s i Ja i h a j o l t t a ^ l k ^ , m u t t a myös­k
i n työnantajan'likaisen, t y ö n t e k i ­jöiksi
työläisiä vastaan.
Bethleheanin j a Deloran:^työläisiä
e i saad£v h o r j u m a ^ j yr^ksissään
• B t i n ^ - M i l l - u n l o n perustaifiiseksl r a tu
d a i ä c ä i v a j i a v ä r t ^ r ^ b s i e n samaan
tmioon. Joka taistelee nyt D e l o r an
n a i s t e n j a l a s t e n toQ<e!aen.ptiolesta.
K a l k k i M i l l a r d i t t leivän ^ ö j ä t j a h ^ ^
dän hysteerinen punakavehun l i e t s o n ­tansa
e i kykene ehkäisythän työläisiä
^taistelustaan oikean: u n i o n , korkeam>
p i e n palkkojen, tuniottuvan Ja p a r e m ­p
i e n työskentelysuhteiden . puolesta.
•Ne ovat sellaisia Joki^iaivälseen l e i ­pään
k u u l u v i a k y s y n ^ k i ^ . Joista M i l ­l
a r d J a hänen uq(I(i|detaliaJoittaJansa
eivät tiedä mitääin!'-'^
P o r t Colbornenä; S u d b u r y n , C a l u.
m e t l n Ja T r a i / i ^ työläiset ovat Jo
v a r s i n ratkaisevalla t a v a l l a Ihyljän-neet
M l U a r d i n j a d i i n r tekevät myös­k
i n Bethlehem^-cjä^ Delora-yhtlöiden
työläiset.
M i n e - i M i l l - u n l o n s u d b u r y n osaston
avokalvontojen miehet menevät v i e .
r a i l o l l e Bethläiem-yhtiön miesten,
luokse - avustaakseen ir heitä i k a i ^ n
m a h d o l l i s i n t a v o i n taistelussaan k a i ­vosmiesten
vaatimusten Ja oikeuksien
puolesta.
^gmsslon, — Tyj^t&mo. Hyvää
sanomslebtipaperia vcSäaan v a l m i s ­t
a a ediinisesti sdkeziruäkojätteistä
Qkgassei, Umolt& kaoppa-asiain
söiteen caxaiTes 6awyer, äskettäin
kongressille. " H ä n s a n o i kokeUuJen
todistaneen^ että t^UnSn sanomalebti-p
a p e r i n tuotantdkustannuksefc, ovat
n y ^ r i s t e n k a s t s m m s t e n t a s ^ J a e t ­tä
niitä v o i d a a n vielä huomattavas­t
i vähentää.
M r . S a ^ e r e s i t t i lausuntonsa sille
edustajahuoneen alakomitealle mikä
t u t kU sanomalehtipaperin puutetta
j a k a r k e i t a h i n t o j a . . V a l t a v a osa
Y h d y s v a l l o i s s a käytetystä sanomaleh­t
i p a p e r i s t a tuotetaan Canadassa. yU
kuusi m i l j o o n a a t o n n i a vuodessa/Ko­m
i t e a v o n syyttänyt canadalaisia y^'
tlöitä monopoolikontrollista Ja b i n -
t a i h määrittelemisestä ostajille.
Sokeriruökojätettä i l m o i t e t a a n tuo­t
e t t a v a n maailmassa n o i n 25 m i l j o o ­n
a a t o n n i a vuodessa J o s ^ n o i n puor
l e t saadaan Yhdysvalloista Ja. sen
alusmaista sekä Keski-tAmerikan
m a i s t a . Joten r a a k a - a i n e e n s a a n t i on
t u r v a t t a .
SITÄ
— JA —
TÄTÄ
JVJOALVVSOPVIA
— Joutuvatko lehmät j a mehiläiset-k
i n taii-aaseen?
— 6 u s s i u n a t k o o n ! sepä vasta k y .
symysl Miks: lapseni sellaista k-
^selet? —
• — K u n pastori puhui meille pyhä.
koulussa n i m h a n sanoi taivaassa ole.
v a n maitoa, mettä j a hunajaa, täyl
tyyhän siellä sifs o l l a lehmiä jä mei
hiläisia s i l l a eihän siellä käytetä kan-u
u t e t t u a tavaraa.
sCNeuvostoliiton; lehdistö kansaim'äli-
; sistä kysymyksistä)
it^STeuvostoliiton lehdistö:, kommentoi
l a a j a s t i Neuvostoliitojn; hallituksen
'noottia Ybdysvaltojeni £nglanbin'Ja
R a n s k a n l i a l l i t u k s e l l e e l o k u u n 23 päi­vältä
^Saksan kanssa sohnlbtavasta
rauhansopimuksesta.
i p r a v d a " k i r j o i t t a a , että ."'Neuvos-tolliton
hallltulksen " n o o t i l l a \ o n tär­keä
kansainnrällnen m e r k i t y s ; ^iNen-v
a j t o l i l t t o o n a i n a vaatinut Saksan
kyj^mjrksen rauhanoiääis^a>'Ja. b i k e u -
deiunulkaisesti ratkaisemista, Saksan
kansan palauttamista rauhantahtois­ten
kansojen peIiheeseen'^;.
Neuvostoliiton nootissa vaaditaan
neljän v a l l a n edastajahi neuvottelu-kpkoulksen
koollekutsumista a i v a n l ä ­himmän
ajan sisällä, Joka taipauk-
Sj^ssa tämän vuoden lokakuussa. T a ­n
j a n neuvottelukökoulksen o n e n s i t i ­lassa
käsiteltävä sellaiset taxkeät k y -
nen. saada Länsi^aksa yhtymään
niinsanöttuun P o h j o i s - A t l a n t t o l i i t ­t
o o n J a käytitää Läiisi-Saksaa t ä y -
dellisemmhi tämän l i i t o n agressilvl-s
i i n (taiilkoituksiin. R i k k o e n raa'asti
P o t s d a m m ^ s o p i m u s t a - k o l m e n länsi­v
a l l a n ; haUituks^^v-ovat • sobnhieet
Bonniin; hallituksen/kafassa n i i n s a n o ­t
u n "yleissopimukseft" • J a k o h t a sen
jälkeen sopimuksen "Euroopan ptio-lustusyihtelsöstäV
\ <
K a l k k i nämä tapaukset osoittavat
;sitä. etteivät länsivallat^ ole -^Juopu--
neet aikcmulösestaah^-^^saada lÄlnsi-
S a k s a osallistujaksi, agresslivisiin
symyksefckuin S a k s a n kanssa s o l m i t - J j e n "eoptmusten"i> agressUvinen ole-tavan
raifliansopimuksen v a l m i s t a m i ­nen
j a k o k o S a k s a n h a l l i t i i k s e n m u o ­dostaminen,
yleissaiksalaisten vapai--
den v a a l i e n t o i m i t t a m i n e n sekä v a l i o -
k u i m a n muodostaminen. Jonka tehtä­vänä
olisi tarkastaa, onko Saksassa
olemassa välttämätJtömäit ehdot täl­l
a i s t en vapaiden vaaUen t o i m i t t a m i ­selle,
tämän (valiokunnan kokoonpano
j a sen teihtäivät j a oik»xdet.
P a l j a s t a e n länsivaltojen separaatti-s
i a toimenpiteitä S a k s a s s a " I z v e s t i j a"
k i r j o i t t a a : "Tosiasiat 4)S0lttavat v a ­kuuttavasti,
etteivät k o l m e n länsival­l
a n hallitukset tahdo S a k s a n yhdis­tämistä
enentpää k u i n - rauhansopi­muksenkaan
solmimista sen kanssa.
Päinvastoin n i i d e n p y r k i m y k s i ä on
vaikilnnuttaa Saksan k a h t i a j a k a m i -
suunnitelmiinsa.
" T r u d " - l e h t l k i r j o i t t a a , , e t t ä ; ' i p a -
k o t e t t u a a n Länsi-Saksan a l l e k i r j o i t ­t
a m a a n separaattisen sotilaallisen
sofpimuksen länsivallat ovat teilmeet
sen vastoh) Saksan kansan, enemmisr
tön j a kokomaaUman,rauhantaIhtols-<
t e n kansoijen tahtoa. Yllämainittu-
S ^ s a n fiisäisltok asioihhi aseellisten
voimiensa käyttämiseen a s t i ".
- >Näi<fen tosiasioiden valossa käy
p ä i v f i n s e l ^ ^ i Yihdysvaltojen^ S n g -
l a n n h i Ja - R a n s k a n h a l l i t u s t e n l u ­pausten
ulkäkultaisuos sen suhteen
että yleissaksalalsella haUituksella
tulee olemaan täydellinen t o i m i n t a ­vapaus
ratfljaiBopimtuksen voönaan
astumiseen asti.
'IPlravda" ikSfjölttaa, että 'Manslval-t
o j en asettama k y g m i y s takeista l U t -
t y y »kiinteästi :kysymykscen ylelssak-salajsett
h a l l i t u k s e n o&euSssista.. S e n
vuOksi NeunrOätoUIton h a l l i t u s jälleen
n u i i s t u t l a a . että yleissaksalaisen h a l -
UtUksen^ 'oikeuksia koäkeva kysymys
o h r a t k a i s t u P o t s d a m i n sopimuksel­l
a . JosSa o n mäfiriteKy n e periaatteet,
JolUe raubantaihtoinen, demokraatti­nen,
r i i p p u m a t o n J a yhtenäinen S a k ­s
a o n rakennettava".
Neuvostoliiton h a l l i t u k s e n nootissa
elokuun 23 päivältä uudemman ker­r
a n korostetaan sitä aseistamista, et^
t e l S a k s a l l a t u l e o l e m a a n mitään o i ­k
e u t t a "yhtyä mihirikään sellaiseen
liittoon t a i ylhtyanään. J o k a o n suun^
n a t t u Jotakin s e l l a i s t a maat« vas­t
a a n ; - Jonloi aseelliset voimat ovat
osallistuneet s o t a a n Saksaa vastaan".
'tRravda"^ k i r j o i t t a a , että " o n selvää,
ettei tämä asettamus estä Saksaa
yhtymästämuihln k a n s a k u n t i i n r a u ­hanomaisessa
taikoltuksessa, mutta
•se ei sam :l3aksaäi yh^^^ sellaisiin
ai{;res&iivisiinv liittoihin kuin esimer-
Iclksi Fiobjiols-Atlantba liitto. Jonka
mus o n selvä k a i k i l l e . ; iSotUaallinen
sopimus l ^ i s t u t t a a v JSaksan m i l i t a -
risahhi sekä myöskin Lähsl^^ksan
p a l k k a - o r m e l j a n - henkiinherättämi­sen
hitleriläisiten k e n r a a l i e n Johdolla,
l^kmalla se tekee Län^i-Saksanzlip-puvalseksi
länsivalloista. (Bonnin
"sopimuksen" onjuuttava olemus t u ­lee
erikoisen selvästlvihni niissä " e r i ­koisoikeuksissa",
tjotka länsivallat
ovait jätitäneet Itselleen. N i i U n k u u -
l im raljolttamaton oSkeus majoittaa
LänsI-iSaksaan .aseellisia voimia. J u ­l
i s t a a (Länsl-iSaksa s o t a t i l a a n länsi­v
a l t o j e n onielen m u k a a n Ja k a a p a ta
tällaisessa itapaiä&sessa koko valta
käsiinsä. iSitä> p a i t s i Yhdysvallat,
E n g l a n t i j a R a n ä c a - o v a t Jäittäneet
Itselleen oikeuden puuttua Länsi-t
o i m i n t a ' u h k a a ;^ylJt&ä ixuden m a a -
i t m a n s o d a n ; . Kysymyksen, asettami­n
e n : mllä vitavnna ivastaa kaikkien
S a k s a n naapurbnaiden sekä myöskin
Saksan: k a n s a l l i s i a e t u j a " . ..
IKeuvostbliiton h a l l i t u k s e n nootissa
o n p a l j a s t e t t u länslyaltojen - perätön
väite,'ettei S a k s a n kanssa s o l m i t t a ­v
a a rauhansopimusta ivolda v a l m i s t aa
ennen ^ yleissaksalaisen hallituksen
muöddstämteta. "Nootissa.muistute­taan"^
k t t ^ i t t a a [ " L i t e r a t t u m a j a gar
z e t a " , . "että .Potsdamin sopimuksen
m u k a a n S a k s a n kanssa solmittava
' rauhansopimus o n a n n e t t u ulkoasi-
•Blnminlsterien n e u v o s t o n vahnistet-tanraEcsi,
J o t t a t ä m ä n sopimusluaimok-sen
voisi sit;ten hyiväksj^ sitä varten
sopiva S a k s a n h a l l i t u s , k u n se tulee
muodostetuksi".
S e n vuöksi länsivaltolien vaatbnus-t
a — Ijikätä r a u h a n s ^ i m u k s e n v a l ­m
i s t a m i n e n siksi^ kunnes tulee muo­dostetuksi
ylelssaksalainen hallitus,
e i voida pitää minään muuna kuin
yrityksenä pitkittää h k m a l l a mlUä
-hyvänsä Saksan k y s y n ^ k s e n rau­hanomaista
r a t k a i s u a ."
^•Noyaja vremja" k i r j o i t t a a , että
"länsivallat (vaativat itsepiittaisesti
kansainvälisen komitean lähettämis­t
ä S a k s a a n t a r k a s t a m a a n vaalien toi-amttamisen
mahdollisuutta, vaikka
s i tä ei v o i d a pitää minään muuna
k u m loukkauksena Saksan kansaa
keoltaan, j o k a o n toista sataa vuotta
elänyt parlamentaarisen järjestelmän
oloissa J a j o t a e i missään tapauk­sessa
voida' pitää takaipajuisenä kan­sana.
«Neuvostoliiton nootissa on sa­n
o t t u , että tällaisen komitean voisi­vat
neljän vallan . suostumuksesta
muodostaa saksalaiset itse saksalai­s
i s t a , esUnerkiksi, S a k s a n demokraat­t
i s e n tasavallan kansankamarin ja
länsi-Saksan valtiopäivien edusta­j
i s t a . Taman komitean pitäisi ensi
työkseen tarkastaa, missä määrin on
täytetty P o t s d a mm konferenssin ^33-
tqksla. joiden tayttaminen*on .todel­l
i s t e n : yleissafcsalatsten vapaiden
v a a l i e n suonttamisen j a yleissaksa­l
a i s e n hallituksen muodostamisen
ehto. Kysymys o n niistä Potsdamin
konferenssin paatoksista, jotka kos­kevat
Saksan demiUtarisoifflista ja
demokratisoimista seka natsilaisuu-d
e n hävititäml^".
K o l m e n lansrvallan halhtukset tah­tova*
ilmeisesti r a j o i t t a a sitä kysy-myspiuna,
j o k a pitäisi käsitellä Neu­vostoliiton,
Yhdiysvaltain. Iso-Britan­n
i a n J a R a n s k a n edustajam neuvot­telussa.
Länsivallat kehoittavat kut­sumaan
tällaisen neirvottelun käsit­telemään
v a i n S a k s a a n lähetettävän
tarkastuskomitean kokoonpanoa, teh­täviä,
j a v a l t u u k s i a .
" T o d e t e n nootissaan, että kirjeen­v
a i h t o tästä kysymyksestä o n hiukan
lähentänyt Neuvostoliiton ija länsi-v
a l t o j e n n ä k ö k a n t a a , Neuvostoliiton
h a l l i t u s " , kh^joittaa "Pravda", "on
sanonut olevansa . valmis käsittele­mään
länsivaltojen ehdottaman ky­symyksen,
m u t t a pitää Välttämättö­mänä,
että'neljän vallan edustajain
neuvottelukokouksessa käsiteltäisiin
e n s i tilassa sellaiset täaikeat kysy-mykset
k u i n rauhansopunuksen sol­m
i m i n e n S a k s a n kanssa j a yleissak­salaisen
h a l l i t u k s e n muodostaminen."
" I z v e s t i j a " khijoittaa. että "ehdot-t
a e n kutsuttaivaksi koolle tällaisen
neuvottelukokouksen. lähimmän.ajan
sisällä, viimeistään taman vuoden
lokakuussa, Neuvostoliiton hallitus
pitära. välttamättomäm käsitellä täs­sä
neuvottelukokouksessa my&icin ;
kysymyksen miehitysjoukkojen Sak­s
a s t a . . poisviamisen - maaraaja^a.
Neuv'ostoliiton (hallituksen mielestä"
^tähan neuvottelukokoukseen on kut­s
u t t a v a myöskin Saksan demokraat­t
i s e n tasavallan j a Saksan liittotasa­v
a l l a n edustaijat".
(Neuvostoliiton hallituksen nootissa
o n annettu selvä ohjelma Saksan
yhtenäisyyden palauttamisesta ja
rauhansopimuksen solmimisesta Sak­s
a n k a n s s a : .
" P r a v d a " k i r j o i t t a a , että "Neuvos
- t o l i i t o n hallituksen_ehdotusten -hy-väfesyminen
olisi, i so askel eteenpam
S a k s a n Icysymyksen rauhanomaisen
r a t k a i s e m i s e n tiellä Euroopan j a k o ­ko
m a a i l m a n rauhan j a turvallisuu­den
vuoksi".
— Y l i 70 pros. canadalaisista asuu
enintään sadan m a i l m paassa Y h ­dysvalloista.
— Canadan sairaaloissa syntyi v.
1951 267,000 lasta.
PÄIVÄN PAKIHA
U i ^ t vaalit pidetään
piajck^in Kreikassa •
(Kuningas määräsi äs­kettäin
K r e i k a n parlamentin hajoi-tettamUui>
Ja uudet vaalit toimltettä-v
i k s L V a a l i t tultanee pitämään m a r ­raskuun
puolivälissä' j a uuden vaaj,
l a i n mukaan . v a l i t a a n edustajat
nemmistöjärjestelmän eikä s l i h t e e i ii
sen vaalitavan perusteella.
^ M a i n i n n a n ansaitsee se, että . a a i i -
laklmuutos tehtiin Y h d y s v a l t a i n lä­hettilään
P e u r i f o i n vnatimuksesta-
Toronton työttömyys,
Toronto. — Tyottomyysvakuutus-
«S>konJlssion paikallisen tohniston k i r ­joissa
oh lokak. 9 pnä 11.234 työ­töntä
henkilöä, joisat 7.267 oli mie-lila
j a 3.9S7 naisia. T>-öttömien l u -
kumaara väheni viikon kuluessa 204
henkilöllä.
M a i n i t t u n a paivanä oli töitä tar­j
o l l a 6,164 henkilöUe.
USA»i kirkot
puolustavat
siviilivapauksia
Boston. — Massachusetts CouncU
o'r Churches (kirkkojen neuvosto) on
l a a t i n u t koko valtiota käsittävän v a -
listusohjelman "tavatonta slvillloi.
keuksien uhkaa v a s t a a n ' j a se hyväk­s
y t t i i n yksimielisesti k i r k k o j e n koko
v a l t i o t a käsittävän neuvoston johto­k
u n n a n kokouksessa. K i r k k o j e n neu­vosto
tulee myöskin tekemään y r i t y k ­siä,
j o i d e n tarkotuksena o n saada v a l ­tion
l a m l a a t i j a k u n t a j a kongressi p e .
ruuttamaan, taikka korjaamaan nyt
JO voimassa olevat lait; jotka kieltä­vät
perustuslailliset vapaudet tiedo­tetaan
taman kirkkoneuvoston tahol­ta..
T a m a kirkkojen neuvoston johto­kunta
edustaa Massachusettsin v a i .
t i on protestanttisia ku-kkoja. S e teki
paatoksensa kuultuaan l a i n l a a d l n n a l -
hsen komiteansa raportin, jossa esi­tetään
ohjelma, jonka tarkoltuicsena
on " k o r j a t a yleinen tietämättömyys
Oikeuksien l a i s t a ( B iU o f Rights^Istä)
j a s:käh k u i n ' se koskee uskonnollisia
j a p o l i i t t i s i a uskomisia vapauteen."
Industrialistin suuri "humaanisuus"
Yhdysvalloissa ilmestyvässä suo­menkielisessä
."tevollisuustyöväen" ä ä ­nenkannattajassa
I n d u s t r i a l l s t i s s a t a ­pasi
tässä takavuosina k o m e i l l a , m e l ­keinpä
j o k a numerossa, I W W : n p e r i ­aatejulistus,
jossa s a n o t t i i n : "Työ­väenluokalla
Ja työnantajaluokalla e i
ole mitään yhteistä . . ."
Nykyään tuo " p e r i a a t e j u l i s t u s " , saa
enää hyvin harvoin p a i k a n m a i n i t im
l e h d e n s i v u i l l a , v a i k k a a i n a k h i alle­k
i r j o i t t a n e e n käsityksen m u k a a n sen
j u l k a i s e m i n e n I n d u s t r i a l i s t i n Joka n u ­merossa
on käynyt entistä t a r p e e l l i ­semmaksi.
: M e . nimittäin rohkenemme olla sitä
mieltä, että aviisissa, Joka vakuuttaa
olevansa palkkatyöläisten äänenkan­n
a t t a j a ; pitäisi o l l a a i n a k i n taajtäcsi
Jotabin j o h o n -voisi vedota, että n i in
o n asla k u i n sanotaan.
J o vuosikymmeniä o n a s i a ollut s i ­ten,
että I n d u s t r i a l i s t i n tohnituksella
j a työnantajaluokalla o n o l l u t p a l j on
yhteistä, kuten yleensäkbi tuplajuur
pomondehillä 'ja suurrahamiesten
edustajlUa.
N i i n ö n o l l u t asla B i l l Haywoodin
Jälkeisistä ajoista lähtien. -
j o ^ K r o n s t a d t l n k a p i n a n päivinä o U -
vat länsimaiden i m p e r i a l i s t i e n r a h o i l ­l
a ostetut j a s u u r i l l a v a l h e i l l a h a r ­haanjohdetut
/»Ishevikeja vastaan
k a p i n a a n nousseet upseerit Ja n ä i d en
komentamat sotilaat I n d u s t r i a l i s t in
toimituksen j a k o k o m a a i l m a n k a p i ­t
a l i s t i e n yhteisiä lempilapsia.
N i i n ovat s i t t e n a l b a niistä päivistä
lähtien olleet k a l k k i , j o t k a ovat lähte­neet
sotimaan p i i k k e i n e e n J a p y s s y i ­neen
Neuvostoliitoa,^ t a i k o i t u k s e l la
k a a t a a j a hävit;t&ä. työkansan oman
h a l l i t u k s e n J a o m a n tälouskomennon.
T o i s e n maailmanscklan'aikana, J o i .
l o i n Y h d y s v a l t a i n k u t e n m u u n k i n d e -
moluraa/ttisen maailman työkansa
p o n n i s t e l i . innokkaasti voimavarojen
.bjkoamiseksi f h i t l e r i s m i n Ja f a s i s m in
k u k l s t a m i s e k s i . : k e l i o i t t e l i i n d u s t r i a l i s ­t
i n toimitus —r Joskin varovaisesti —
työläisiä nojaamaan, a i s o i h i n . Samoin
tekiväit k o k o m a a i l m a n s u i u p o r v a r i t .:
. Yhteistä o l i se, että t a h d o t t i i n antaa
H i t l e r i n käyttää- > . m a h d o l l i s i m m a n
t a i k k a a n k a i k i d voimansa Neuvosto­l
i i t t o a vastaan, tuhota sen talous Ja
saattaa se länsimaiden k a p i t a l i s t i en
armoille.
Tänä iJäivanä I n d u s t r i a l i s t i n t o i m i ­tuksen
o n v a l l a n n u t suuri h u m a a n i ­suuden
puuSba, Joka_6opli Jetsulleen
yhteen Y h d y s v a l t a i n suuren rahan
v i i t t a u k s i e n mukaan . t o i m i v a n P e n t a ­gon,
Y h d y s v a l t a i n asevoimien pääma­jan'^
humaanisuuäcäsitteen" kanssa.
L o k a k u u n 10 päiväxiä käsiteltiin I n ­d
u s t r i a l i s t i n ' tc^miniSkl^oltuksessa
K o r e a n aseleponeuvottelujen keskeyt­tämistä
j a ' s i i h e n j o h t a n u t t a e r i m i e l i ­syyttä
sotavankien palauttamiskysy-myksessä.
Näin siinä sanotaan:
Laitövaltäin <lue USA:n alle-klrj.)
poölellä pysytään lujasti sillä
kannalla, että niitä sotavankeja,
Jotka eivät halna palata omalle
pnolelleen, ei ole pakolla palautet­tava.*
'Konunmtlstlen'. puolella ol­laan
yhtä ttoUmättmästt sitä miel­tä,
eitä kaikki vangit on palautet­tava"
S i t t e n sanoo toimitus oman p a i ­navan
- k a n t a n s a r P U k l e n s e n s e u ­r
a a v a a n v a i k u t t a v a a n asuun:
"LUttovaltton kanta näyttää hu-maanlsennnalta
ja ei^emättä si­tä
onUn . . .Jos sseleposoplmak-scssa
Jää palon vankien itsensä
päätettäväksi, ntln ennen taistelun
päättymistä tnUsi s u a r l a Joukkoja
lionunanlstlen* puolelta antautu­maan
vapaaditoisesti vangeiksi..."
I n d u s t r i a l i s t i n toimitus o n s i i s täy­s
i n yhtämleltä Pentagon, amerilEka-l
a i s t en s o d a n l i e t s o j a i n ' J a korealais­t
en j a k i i n a l a i s t e n sotavankien m u r -
b a a j a i n kanssa siitä, että kansainvä­liset
l a i t j ä asetidcset roskakoppaan,
s i l l o i n k u n ne eivät sovellu m a a i l m an
v a l t i j a i k s i p y r k i v i e n amerikkalaisten
Imperialistien p i i r u s t u k s i h i .
Hienotunteisesti I n d u s t r i a l i s t h i t o i ­m
i t t a j a , Jokn samassa lehdessä Ja s a ­m
a l l a s i v u l l a vaUttelee, että l u k i j at
moittivat " t o i m i t u s k i r j o l t u k s l a j a l e h ­den
periaatteettomuutta". Jättää m a i ­nitsematta
k u i n k a inonet sadat k i i n a ­laiset
j a korealaiset sotavangit ovat
saaneet hengellään m a k s a a sen, e t t e i ­vät
ole " v a p a a e h t o i s t e n " allekb-Joitta-neet
vakuutusta o l l a palaamatta k o ­t
i i n s a .
Tyhmyydestä johtuneeksi voidaan
katsoa se,' k i m m a i n i t u s s a tobnltus-kh-
joituksessa sanotaan, etta "kom­m
u n i s t i t " antautuisivat jouirottain,::
jos palaaminen jäisi heidän itsensä
päätettäväksi.
Jos asia Olisi siten, olisi sota jo a i ­k
o j a loppunut J a k a i k k i kiinalaiset ja
korealaiset olisivat amerikkalaisten
vankeina j a C h i a n gm seka Rheen tu-holaisjoukolssa.
M u t t a n i h i ' ei ole asia. Sotavangit
v a a t i v a t kansainvälisten lakien, ja
määritelmien-noudattamista sekä van­k
i e n k o h t e l u n että palauttamisenkin
suhteen. K u n se ei sovellu sodanliet-söjain
j a "mäaihnan valloitusta" haa­v
e i l e v i en Amerikan suurkapitalistien
s u t m n i t e l m l l n o n se torjuttava.
M a i n i o k s i tekosyyksi kaapattiin sil­l
o i n "humaanisuus" j a p i s t i n n.skassa
p a k o l t e t t im vankeja kirjoittamaan
" v a p a a e h t o i n e n " vakuutus, etteivät
h a l u a palata k o t i i n s a . Jotka tähän
eivät o l e alistuneet nUtä on ammuttu
j a p i i s k a t t u toisille kauhubsi, kuten
v i i m e k s i Ohejun asarella lokakuun 1
pnä.
" H u m a a n i s i s t a syistä" IndustriaUs-t
i n t o i m i t u s siunaa puolestaan kiina­l
a i s t e n Ja korealaisten sotavankien
keskuudessa toimeenpannut monet ve-silöylyt.
L e h d e n työläislukijat eivät tahdo
tätä "ymmärtää J a m o i t t i v a t tohnitusta
periaatteettomuudesta, jonka tounitus
j u l i s t a a "Ukeäksl" j a "tappavaksi".
Tosiaan, helvettiin periaatteet K
poikki aiTOsteUjoilta. kansain­väliset
bifcenskäsitteet roskakop­paan
ja tnlta knonoon sotavan-gelHe.
S e l l a i n e n o n " h u m a a n i s u u t U " , jon-k
a suhteen I n d u s t r i a l i s t i n toimitus.
Pentagon Jä Y l i d y s v a l t a i n suurraha-miebet
ovat yhtämleltä. — K u l k u n .