1952-10-21-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, lokakuun 21 p. — Tuesday, Oct. 21,1952 ORgao of Fin&Ifib C a n a d i a n s . S s - tgbUsibed lYov. 6, 3917. Autfaorized es «econd class j n a i l by d i e Post QffJee Dcpartsnent, Ottawa. P u b - Jisbed thrice iveekly; Tuesdaya rttmfAa,^^ a n d S a t u r d a y s b y Vapaus PubUtihing C o m p a n y L t d . , a t 100-102 E l m 8 t . W . i S u d b u i y , O n t . , C a n a d a . Telephones; Burlxtssa OUlce €'VtM. E d J t o r i a l OttUx 4-426». Manager E . eu&si. E d l t o r W . S k l u f l d . M a U i x^ flddress; Bo» <a?, gudbuty^ 43gtayk), A d v e r t i s i n g t a t e s : u p o n « p p l i c a t ^. TransJatJon free of charge. m A V S H I N N A T : Canadaa^a: 1 v k . 7JOO 6 idp. 3.75 3 U c 22$ Y h d y s v a l l o i s s a : 1 v k . GX» O k k . 420 Suomessa 1- v k . 8.S0 6 fck. 4.75 •»tl i i aa- -liiton uusi 5-v. suunnitelma Kuten Viime lauantaina lehtemme uutisosastolla kerrottiin, C a nadan^ liittohallituksen sotaveteraanien mini.steri Lapointe oli Mon-trdlissä suurliikcmiehille pitämässään puheessa myöntänyt, että sösiailistisen maailmansosan teollisuustuotanto saavutta^ nopeassa tempossa kapitalistimaiden teollisuustuotannon määrän. • ^/ Tämä sellaisenaan on vallan toista kuin eräitten naapuriemme i keskellä päivää näkemät olemattomat ja mistään tosiasioista piittaamattomat "unet".. . Tosiasia onkin, että Neuvostoliiton uusi viisivuotissuunnitelma, jonka tavoitteena on lisätä kansallistuotantoa noin 70:llä prosentilla nykyisestä tasosta, kohottaa väestön elintasoa 30—40 prosenttia f n y k y i »W jne., onr saanut kautta maai^ : 1 ^ porvarien kuin työläistenkin sanomalehdissä: Tä- Xy.v.J'^^^""-^^ viisivuotissuunnitelma on todellakin historiallinen Ä a^^^ kuin mitkään puheet korostaa sosialistisen tiaJoudeo ruhnomaisuutta ja sitä, että maailman sosialistisen sektorin väestön elintaso menee meidän aikakautenamme — ia ios rauha säilyy,,Tp7 hyvin läheisessä tulevaisuudessa etumaisten k a p i t a l i s t i m a in d^lLoMeisen elintason ohi. , Palauttakaamme tässä yhteydessä mieliimme eräitä kumoamattomia tosiasioita. Hitleriläiset hyökkäysjoukot tekivät suurinta ja Ia|[jäkatttoisinta tuhoa Xeuvostoliitossa. Vertailun vuol^i mainit-takoonr «tta Yhdysvalloissa ei pommitettu tuhkaksi yhtään kaupunkia, Jkjrlää tai teollisujjslaitosta. Britannia oli nalsipyövelien kovan pom- HM^tuksen kohteena — mutta Britanniassakin natsien aiheuttamat va-huigot ovat pikkuruisia ilkityön tuloksia verrattuna siihen joukko-nSttaiseen tuhoon^ mitä Xatsi-Saksa liittolaisineen Neuvostoliitossa aiheutti. Huomioonottamatta lainkaan niitä miljoonia neuvostokan-slfaisia ,jotka siinä sodassa kaatuivat ja sitä taloudellistakin vahinkoa aiheutti, natsihyökkääjäin Nemostoliiton talouselämälle dol-nama. ;t^;-> .äJheuttamien vahinkojen suuruus lasketaan 128,000 miljoonaksi c V ^^'''ÄiY' hintojen mukaan) jota vastoin Britafmiassa nä 4 / ' v a h i i ^ o l i v a t ainoastaan 6,800 miljoonaa dollana. » *r¥^P"**^'* kaupunkeja, kuten Stalingrad, ja Leningrad, kokonai-tuhottiin ja suuria teollisuuslaitoksia kymmenissä klupuhgeissa hävitettiin niin, ettei jäänyt kiveä kiven päälle. l ..^Sfatkaamme nyt YK.n tilastotietoihin nojaten eri maiden ta- Irfuselämän kehitystä toisen maailmansodan päättymisen jälkeep. ^ ' ' ^ ^ ^ J ^ " mukaan Yhdysvaltain tuotanto v. l & 5 M i t 7 7 prosenttia suurempi icuin v. 1937, Ranskan 13 prosent- • t?^, Britannian 27 pi-osenttia — mutta Neuvostoliiton 250 prosenttia j^UKtnpi kuin v. 1937. i i i - i ^^p^^ Lapointe myönsikih flijkemiehille pitämässään puheessa, että sosialistisenr maailmanosan tuotanto saavuttaa nopea^jti kapitalistimaiden tuotantoa! Mainitta- :-5 keon Y^^^^ aytilla •Neuvostoliitto saavutti ja sivuutti'Britannian kivihiilen tuo-tannossa'*— mutta v. 19^5 Neuvostoliitto tuottaa nyt laaditun viisi-vjiotissuunnitelman avulla 43 prosenttia enemmän kivihiiltä kuin v, 1?S0. • ö'; J Samanlaista tuotannon huimaavan suurta lisäystä suunnitellaan : kiikilla elämän aloilla. Ottakaamme maanviljelys, mitä on ehkä hel- ' pompi seurata kuin joitakin miljoonia rautatonneja. Suunnitelman • niukaan- 'Neuvostoliitto tuottaa v. 1955 noin 40—SO prosenttia enem- *4äj»l)K^kenla|sta viljaa kuin nyt ja 55—65 prosenttia enemmän piiu-vjllaa" k«in nyt. * :Mitä tämä kaikki tarkoittaa "leivässä", 'vaatteissa" ja -'asunnoissa" laskien, se ilmenee seuraavasta: * --Jiiuonna 1955 Neuvostoliitossa ^'v^^ 61 prosenttia enem- ;TOänpuuvillatuotteita kuin V , 1950, 54 prosenttia enemmän villatu^^^^ t^ita ja 55 prosenttia enemmän nahkatuotteita. . i Sivumennen sanoen voidaan mainita, että Neuvostoliitossa, missä teollisuuslaitokset eivät käy yksityisomistajain rikastuttamisen, vaan väestön tarpeiden tyydyttämisen hyväksi, on sodan jälkeen alen- P e t t u , yifsi kerta kulutustavarain hintoja. Käytännöllisesti katsoen t|mä tarkoittaa, että leivän hinta on laskenut 70 prosentilla vuoden 1947:n jälkeen (jolloin astui voimaan ensimmäinen hintojen alennus) • J^JionJn» juuston, lihan ja kananlihan hinnat ovat samanaikaisesti laskeneet noin puolella. Tämä tarkoittaa, että sillä hinnalla, m i l ^ vi 19470Ceuvostoliitossa maksettiin voikilosta, saa nyt kilon voita ja lisäksi noin kaksi kiloa makkaraa ja pari kiloa vehnäleipää: Merkille- P?3Jaya3. on, että nyt hyväksyttyyn uuteen viisivuotissuunnitelmaan sisältyy myös uusia hintojen alennuksia, sillä sosialismin olosuhteissa tuotetaan tavaraa väestön kulutusta V a r t e n , eikä varastoihin seisomaan. Otettakoon vielä yksi esimerkki siitä, miten nopeasti Neuvostb- HHpn tuotannon lisääntyminen kohottaa väestön elintasoa. Ottaen huomioon Neuvostoliitossa nyt suoritetut hintojen alennukset, työläisten todelliset (reali)Ttulot ovat vuoden 1947:n jälkeen kohonneet 35'prosentilla ja kollektivisitien 40 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että ' tJi^läinen, joka v. i 947 käytti tuhat r u p l a a kuukaudessa elämäänsä, , S i t t nyt 650 ruplalla saman tavaraa käytettäväkseen kuin v. 1947. ; - r K^^^ tämän teollisuus- ja maataloustuotannon lisääntymisen 5 yhteydessä on suoriteltu suuria kanavarakennuksia ja siitä huolimat- ; : C t / i > n riittänyt työvoimaa ja materiaaleja myös työläisten, koUektivis- • ti^^ jajnuiden asuntojen rakentamista varten. Eräitten luotettavien s t^^\oJ«?^^^^ nyt keskimäärin 1,OÖO i^^i^inykslkköä joka päivä 4—5 henkistä perhettä varten — ja nyt hyväksytyn viisivuotissuunnitelman perusteella asuinrakennusten val- ; mistamiste aiotaan suuresti lisätä. -»^^ E i siis ole ihme, vaikka Neuvostoliiton uusi viisivuotissuunnitel- < ma'onkin saanut niin suurta huomiota kautta maailman. Tämä viisi- !f vft^tissuunnitelma ja Neuvostoliiton talouselämän valtava kas\^u on n^^^ös vakuuttavana todistuksena siitä, että Neuvostoliiton talous on 1 rajuhan taloutta, ei eli kuten Stalin sanoi viime vutoln na: .'•^ ''Pitäisi olla selvää, etta jos NeuvT)stoliitto ei rajoita, vaan laa- JMtaa »aiviilituotantoaan, ei rajoita vaan laajentaa suunnitelmiaan jajtiläiskokoisten Voima-asemain ja kastelulaitteiden rakentamiseksi; e^1uovu,,vaan jatkaa ohjelmaansa hintojen alentamiseksi, niin se ei v^? samalla kertaa laajentaa sotateollisuuttaan ja asevoimiaan jou-vtmtiatta vararikon partaalle." Mitä muut @anwat SVOatEN KAVPPA GÖTA' tiouvAv^na iAv&ms fSlrJolttaessaan äskettäm toronto-teis^ iSBa S a t u r d a y Njgftt-viikJsolehdesi. sä sanoo Suonoen päakonsult Kitnsley Oräbam mm. että nyt o n "suurena Ssjirsyroyksenä miten Suomi onnistuu myymäSn t u o t t d t a a » . . . Mitä epäi- Jyjä lieneekään tulevaisuuteen nähden, on ne o s i t t a i n poistuneet Tenä-läls- suomalaisen vuoden 1950 k a u p p a sopimuksen kautta. Venäläiset o\a%, sitoutuneet ostamaan joulukuussa xmy-pHMtyvän viisivuotiskauden a i kana saman verran kun sotakorvaus-tairaro: ta lähetettiin sinne edellisten Viiden vuoden ^ a i k a n a . Suomalaiset lähettävät teollisuus- J a metsatyölait-, teitä, pumppuja, Kaapeleita, ajoneuvoja j a alulisia. Neuvostolaiset lähettävät n i i d e n vastineeksi vehnää, r u i s ta, teolljäuuslscmikaaleja, öljyä ym. K a u p a n arvo tulee olemaan nom 350 m Ijoonaa doUaila kummallekin t a holle j a h i n n a t vallitsevia m a r k k i n a h i n t o j a ," Kysymyksiä ja vastauksia • * Kysymys: Olisitteko n i i n ystävälliset j a Ilmoittaisitte miten p a l j o n C a - nadassa o n u n l o i h i n k u u l u v i a työläisiä Jä miten paljon kussakin keskusjärjestössä. Olen lyönyt asiasta vetoa j a h a l u a n saada varmat tiedot. — Vapaudet lukija. Vastaus: V i i m e i s i n tieto asiasta s i sältyy l i i t t o v a l t i o n työministeriön 41. vuotuiseen katsaukseen; Canadan uniotden Jäsenmääristä taman vuoden tammik. i l pnäi Sen .mukaan k u u l u i u n i o i h i n yhteensä 1,146;121 j ä sentä, jakautuen e r i keskusjärjestöj e n kohdalle seuraavasti: TradeS and Labour Congress of Canada. 552,965 jäsentä. C a n a d i a n Congress pf L a b o r , 330,- 778 jäsentä. C a n a d i a n Catholic Confederation of Labour, 89,013 jäsentä. Rautatletyölälsten veljeskunnat, 41385 jäsentä. Loput •jäsenmäärästä kuuluu s e l - lalsUh p a i k a l l i s i i n tai m u i h i n u n l o i h i n . jotka eivät sisälly edellämai-n l t t u l h i n . Osa n a u t a unloista kuul u u Y h d y s v a l t a l a i s i i n emajarjestöi-h i n . Suurin osa n a i s t a i r r a l l i s i s ta u n i o i s l a on puhtaasti canadalaisia. J o t k a eivät ole yhteydessä yhdysvalt a l a i s i i n u n i o i h h i. U$Ä:n 'demokratia' ei satii vierailua Neuvostoliitossa . . N ew Y o r k . ' - ^ New Y o r k i n P u b l i - shers P r i n t l n g Co. e r o t t i l i i k k e e n p a i . veluksesta painaja A r t h u r . Deutshm syystä,; k u n tama viime talvena oh unionsa edustajana Moskovan" talouskonferenssissa. Yhtiö i l m o i t t i aluksi erottamisen syyksi sen, etta Deutshin o l i "laiminlyönyt velvollisuutensa''i P a i n a j i e n unio el hyväksynyt " l a i minlyönti" selostusta, koska Deutsh teki matkan loma-aikanaan. Yhtiö r y h t y i s:tten väittämään, etta sen Uike-edut karsivat, jos se p i t a a palve. luksessaan henkilöä jota epaiUaan "kommun-.stisuudesta". Nyt on p a k o l l i s en sovittelun "puolueeton" v a l i t t a j a T. W . K h e e l a n tanut 6.000 sanaa sisältävän lausunnon, jossa h a n vakuuttaa yhtiöllä olevan oikeuden mainitun työläisen e. rottamiseen. Sillälailla tounu " d e m o k r a t i a " U S A :ssa. Britanniaa ei liuoitta Tyynenmeren neuvotteluun , Lontoo. — Jännitys U S A : n j a B r i t a n n i a n välillä on lisääntynyt T>'y-nenmeren sotaliittoneuvottelujen johdosta, k i m U 9 A e i ole hyväksj'nyt B r i t a n n i a n edustajaa edes t a r k k a i l i j a k s i . B r i t a n n i a n halhtiricsen k e r rotaan olevan "vaivaantunut j a h ä m mästynyt" j a o l e v an sitä mieltä, että B r i t a n n i a a \ei voida kohdella - k u in juoksupoikaa.' V ' K r h s l on k e h i t t y n y t jo n i i n pitkälle, että arvellaan U S A : t a k a t k a i sevan neuvottelut sotaluton muodostamisesta kokonaan, s i l l a n i i n Aust r a l i a k u m U u s i Seelantikin ovat joutuneet hrittilaiseen yhteisöön kuuluvina v a r s i n pahaan j a k i u s a l l i seen asemaan. B r i t a n n i a n vaatiessa oikeutta lähettää, a i n a k i n t a r k k a i l i j a n neuvotteluihin. Huhujen m u k a a n aikoo Australian työväenpuolue ottaa asian esille parlamentissa, mutta toisaalta pitaa halhtus asiaa l i i a n "arkaluontoisena", jotta näin v o i t a i s i i n menetellä. JiJELS THIBAVLT N o i n kaksi kuukautta s i t t en r y h t yi M i n e - M i U . järjestämään aiiannoran' läheisyyteen Ontarioon kehitettävän rautakaivannon työläisiä. Tämän k a i vannon omistaa yhdysvaltalainen Bethlehem Steel Corporation j a siitä muodostuu ajanoloon sUuri avOkal-vantö, jossa t a r v i t a a n , t u h a t k u n ta työläistä. Tällä hetkellä o n k a i v a n n o l l a n o i n 160 miestä työssä k a i v a massa maata pois oorikerrosttunan p a a l ta B a u t a o o r i n kaivaminen k u u l u u niii^ h i n työaloihin, j o i t a i M i n e - M i l l j ä r jestää j a jokainen. Joka sekaantuu tämän a l a n työläisten järjestämiseen ön käsitettävä union hajoittajalcsi Ja valloitustyön tekijäksi. Uniomme kaksi kuukautta sitten a l k a m a JärjestänUstyö.edistyi s u o t u i - sasti vaikka yhtiön taholta t e h t i in j o i t a k i n yrityksiä, joiden t a r k o i t u k sena o l i ehkäistä työläiset liittymästä unioomme j a A F L : n taholta t e h t i in y r i t y s vallata tämä tuotantolaitos sen alueeksi. Terasunlon edustaja o li o l l u t aikaisemmin alueella mutta, o l i luopunut yrityksistään k u n työläiset e:vät halunneet liittyä hänen unioon. sa. / K a i k i s t a vaikeuksista huolimatta me kykenimme saamaan valtavan e-nemmistön miehistä unioomme Ja esitimme syysk. 8 pnä anomultsen uniomme tunnustamiseksi. Muutamia^ päiviä myöTiemmln maakunnan t y d - suhdelautakunta: i l m o i t t i , etta anomuksemme käsitellään syysk. 30 pnä. •Hyvin p i a n sen jälkeen t u l i i l m i , e t . tä k u n yhtiö o l i nähnyt^ työläisten o l e van vakavissa aikeissa union. suhteen^ keräsi se kokoon muutamia k a n n a t t a ! j i a a n , joiden toimesta esitettiin t ^ - suhdelautakunnalle kh-jelma, jossa i l m o i t e t t i i n vastustettavan M i n e J M i l lr union anomusta., 'Mitä: on tapahtunut sen- Jälkeen •yhtiön avustamiseksi etta se k y k e n i s i ehkäisemään työläisensä saamasta unioturvaa? Terasunion Charley M i U a r d j a h ä nen käskyläisensä t u l i v a t t a h a n taist e l u u n yhtiön puolelle työläisiä, v a s - ,taan; • E n s i k s i hän lähetti sinne R a l ph C a r l i n n — joka muutamia vuosia s.tten teki hajoitusta , uniossa r— yrittämään että työläiset Ijiopuisivat M i n e - M i l l - u n i o s t a . * Terasunio^ oli myöliästynyt voidakseen esittaa t y o - suhdelautakunnalle anomuksensa. Siitä syystä sen hajoitusmestarit y h tyivät yhtiön yritykseen, etta työläiset äänestäisivät yhtiön, eika union puolesta. P a r i viikkoa sitten levitettun työp a l k a l l a R a l p h C a r l i n m toimesta l e n - tolebtisiä, joissa i l m o i t e t t u n kokouk. sesta, jossa M i l l a r d o h j o h t a v a n a p u hujana. K o s k a h a n e i rohjennut kohdata yks.naan työläisten rehellistä suuttumusta, toi M i l l a r d mukanaan n o i n 15 palkkaamaansa miestä, joiden joukossa oh muita sellaisia M i n e - ' M i l l - u n i o n pettureita kuin Leo " B u c k " Behie, Joe R a n k i n (muistattehan hänet?) j a kovaiskuinen n y r k. k e i l i j a k s i p y r k i n y t L a r r y Bennett. Sen Iisaksi o l i kokouspaikan läheisyydessä useita n i a a k u n t a p o l l i s i n autoja. T a h a n terasunion kokoukseen meni ' väliemmän k u m p u oU t u s i n a a B e t h l e ' ,lMm-yhtlön, työläisiä. Sokouspaikan fiUK^uoIeUe kokoontui y l i 300 ^nyt lakossa olevan) D e l o r a n stilaton Ja . Setblehem.'^yht:ön työläistä protestoi..; m a a n M i l l a r d i n Ja b ä q e n säkkinsä 3iajoitustyötä vastaan. Ulkopuolella p i d e t t y suuri kokous tuomitsi M i l l a r - d i n yhtiön avustajaksi yrittäessään ehkäistä työläisten u n i o o n ^ l i i t t y m i, sen ja" tuomitsi hänet myöskin h a - Jbitustyön tekijäkst Delora-yhtiän työläsiin nähden. Jotka o U r a i s i l l o in l a k o n p a r t a a l l a. K u n M i l l a r d e i välittänyt mitään Deloran J a Batblehem-yhtiöiden työläisten tuomiosta hänen y h t e i s t o l i n i n - ^'pastaan ylitiön kanssa j a t m i o n murs. kaamisen Jqfhdosta, lähetti h ä n J o h t a van l i k a i s e n työn tekijänsä; ' W i U i am (Maloneyn Ja m u i t a käskylälsiään O n . , ' t a r l o n • työsnhdelautakunnan kokoukseen syysk. 30 pnä, avustamaan sitä Jcourallista yhtiölle u s k o l l i s i a miehiä, ^o^ka vastustivat M i n e - M i l l - u m on anomuksen hyväksymistä, l i i m an pienen r a u d a n k a l v a j a i n ryhmän, j o ka . e s i i n t y i yhtiön puolesta J a M i n e . ; M l l - unota vastaan, l a i n o p i l l i s e n a avusta- ':Janaj>U. e i k u k a a n m u u k u i n entinen . C C F : n kansallinen sihteeri David Iiewis, J o k a t o i m i i n y t C C L : n Ja. t e - : ^ u n i o n lakimiehenä. Taistellessaan yhtiön puolesta M i n e - i M i l l - u n i o t a vastaan s y y t t i Lewis, e t tä j o i t a k i n IBe6hIehiem^yht:än raudan.; k a i v a j i a vastaan o l i s i (harjoitettu pa-i koltusta k u n oU s a a t u heidät llitty-^ mään ui^Ioon. Tämän syytöksen j o h ; dosta o n l a u t a k u n t a päättänyt pitää toisen kuulustelun, j o h o n mennessä se t u t k i i syytöstä. M i n u n mieleltäni tämä o n a l h a i s i n ; teko m i h m kukaan t i n l o n i s t i k s i - i t seään nimittävä ijtenkilö s a a t t a a a l e n t u a . Meillä oD i ä s s ä kaubiätuttava kuva eräästä miebestS. Union JOSK. tajäksi itseään ;fnim:ttävä aiUIard. epäonnistuttuaan^ ensiksi suoranal-sessa u n i o ^ valtaamisyrityksessä. 7 - Tittää n y t työsubdelautakunnan edessä^ ehkäistä yöläiäet k u u l u m a s t a u n i a n s a . M i l l a r d j ja X e w i 8 ovat tällä t e o l l a a n täydelliäesti paljastaneet it« sensä e i a i n o a s t ^ n u n l o l d e n v a l t a a. J i k s i Ja i h a j o l t t a ^ l k ^ , m u t t a myösk i n työnantajan'likaisen, t y ö n t e k i jöiksi työläisiä vastaan. Bethleheanin j a Deloran:^työläisiä e i saad£v h o r j u m a ^ j yr^ksissään • B t i n ^ - M i l l - u n l o n perustaifiiseksl r a tu d a i ä c ä i v a j i a v ä r t ^ r ^ b s i e n samaan tmioon. Joka taistelee nyt D e l o r an n a i s t e n j a l a s t e n toQ<e!aen.ptiolesta. K a l k k i M i l l a r d i t t leivän ^ ö j ä t j a h ^ ^ dän hysteerinen punakavehun l i e t s o n tansa e i kykene ehkäisythän työläisiä ^taistelustaan oikean: u n i o n , korkeam> p i e n palkkojen, tuniottuvan Ja p a r e m p i e n työskentelysuhteiden . puolesta. •Ne ovat sellaisia Joki^iaivälseen l e i pään k u u l u v i a k y s y n ^ k i ^ . Joista M i l l a r d J a hänen uq(I(i|detaliaJoittaJansa eivät tiedä mitääin!'-'^ P o r t Colbornenä; S u d b u r y n , C a l u. m e t l n Ja T r a i / i ^ työläiset ovat Jo v a r s i n ratkaisevalla t a v a l l a Ihyljän-neet M l U a r d i n j a d i i n r tekevät myösk i n Bethlehem^-cjä^ Delora-yhtlöiden työläiset. M i n e - i M i l l - u n l o n s u d b u r y n osaston avokalvontojen miehet menevät v i e . r a i l o l l e Bethläiem-yhtiön miesten, luokse - avustaakseen ir heitä i k a i ^ n m a h d o l l i s i n t a v o i n taistelussaan k a i vosmiesten vaatimusten Ja oikeuksien puolesta. ^gmsslon, — Tyj^t&mo. Hyvää sanomslebtipaperia vcSäaan v a l m i s t a a ediinisesti sdkeziruäkojätteistä Qkgassei, Umolt& kaoppa-asiain söiteen caxaiTes 6awyer, äskettäin kongressille. " H ä n s a n o i kokeUuJen todistaneen^ että t^UnSn sanomalebti-p a p e r i n tuotantdkustannuksefc, ovat n y ^ r i s t e n k a s t s m m s t e n t a s ^ J a e t tä niitä v o i d a a n vielä huomattavast i vähentää. M r . S a ^ e r e s i t t i lausuntonsa sille edustajahuoneen alakomitealle mikä t u t kU sanomalehtipaperin puutetta j a k a r k e i t a h i n t o j a . . V a l t a v a osa Y h d y s v a l l o i s s a käytetystä sanomaleht i p a p e r i s t a tuotetaan Canadassa. yU kuusi m i l j o o n a a t o n n i a vuodessa/Kom i t e a v o n syyttänyt canadalaisia y^' tlöitä monopoolikontrollista Ja b i n - t a i h määrittelemisestä ostajille. Sokeriruökojätettä i l m o i t e t a a n tuot e t t a v a n maailmassa n o i n 25 m i l j o o n a a t o n n i a vuodessa J o s ^ n o i n puor l e t saadaan Yhdysvalloista Ja. sen alusmaista sekä Keski-tAmerikan m a i s t a . Joten r a a k a - a i n e e n s a a n t i on t u r v a t t a . SITÄ — JA — TÄTÄ JVJOALVVSOPVIA — Joutuvatko lehmät j a mehiläiset-k i n taii-aaseen? — 6 u s s i u n a t k o o n ! sepä vasta k y . symysl Miks: lapseni sellaista k- ^selet? — • — K u n pastori puhui meille pyhä. koulussa n i m h a n sanoi taivaassa ole. v a n maitoa, mettä j a hunajaa, täyl tyyhän siellä sifs o l l a lehmiä jä mei hiläisia s i l l a eihän siellä käytetä kan-u u t e t t u a tavaraa. sCNeuvostoliiton; lehdistö kansaim'äli- ; sistä kysymyksistä) it^STeuvostoliiton lehdistö:, kommentoi l a a j a s t i Neuvostoliitojn; hallituksen 'noottia Ybdysvaltojeni £nglanbin'Ja R a n s k a n l i a l l i t u k s e l l e e l o k u u n 23 päivältä ^Saksan kanssa sohnlbtavasta rauhansopimuksesta. i p r a v d a " k i r j o i t t a a , että ."'Neuvos-tolliton hallltulksen " n o o t i l l a \ o n tärkeä kansainnrällnen m e r k i t y s ; ^iNen-v a j t o l i l t t o o n a i n a vaatinut Saksan kyj^mjrksen rauhanoiääis^a>'Ja. b i k e u - deiunulkaisesti ratkaisemista, Saksan kansan palauttamista rauhantahtoisten kansojen peIiheeseen'^;. Neuvostoliiton nootissa vaaditaan neljän v a l l a n edastajahi neuvottelu-kpkoulksen koollekutsumista a i v a n l ä himmän ajan sisällä, Joka taipauk- Sj^ssa tämän vuoden lokakuussa. T a n j a n neuvottelukökoulksen o n e n s i t i lassa käsiteltävä sellaiset taxkeät k y - nen. saada Länsi^aksa yhtymään niinsanöttuun P o h j o i s - A t l a n t t o l i i t t o o n J a käytitää Läiisi-Saksaa t ä y - dellisemmhi tämän l i i t o n agressilvl-s i i n (taiilkoituksiin. R i k k o e n raa'asti P o t s d a m m ^ s o p i m u s t a - k o l m e n länsiv a l l a n ; haUituks^^v-ovat • sobnhieet Bonniin; hallituksen/kafassa n i i n s a n o t u n "yleissopimukseft" • J a k o h t a sen jälkeen sopimuksen "Euroopan ptio-lustusyihtelsöstäV \ < K a l k k i nämä tapaukset osoittavat ;sitä. etteivät länsivallat^ ole -^Juopu-- neet aikcmulösestaah^-^^saada lÄlnsi- S a k s a osallistujaksi, agresslivisiin symyksefckuin S a k s a n kanssa s o l m i t - J j e n "eoptmusten"i> agressUvinen ole-tavan raifliansopimuksen v a l m i s t a m i nen j a k o k o S a k s a n h a l l i t i i k s e n m u o dostaminen, yleissaiksalaisten vapai-- den v a a l i e n t o i m i t t a m i n e n sekä v a l i o - k u i m a n muodostaminen. Jonka tehtävänä olisi tarkastaa, onko Saksassa olemassa välttämätJtömäit ehdot täll a i s t en vapaiden vaaUen t o i m i t t a m i selle, tämän (valiokunnan kokoonpano j a sen teihtäivät j a oik»xdet. P a l j a s t a e n länsivaltojen separaatti-s i a toimenpiteitä S a k s a s s a " I z v e s t i j a" k i r j o i t t a a : "Tosiasiat 4)S0lttavat v a kuuttavasti, etteivät k o l m e n länsivall a n hallitukset tahdo S a k s a n yhdistämistä enentpää k u i n - rauhansopimuksenkaan solmimista sen kanssa. Päinvastoin n i i d e n p y r k i m y k s i ä on vaikilnnuttaa Saksan k a h t i a j a k a m i - suunnitelmiinsa. " T r u d " - l e h t l k i r j o i t t a a , , e t t ä ; ' i p a - k o t e t t u a a n Länsi-Saksan a l l e k i r j o i t t a m a a n separaattisen sotilaallisen sofpimuksen länsivallat ovat teilmeet sen vastoh) Saksan kansan, enemmisr tön j a kokomaaUman,rauhantaIhtols-< t e n kansoijen tahtoa. Yllämainittu- S ^ s a n fiisäisltok asioihhi aseellisten voimiensa käyttämiseen a s t i ". - >Näi<fen tosiasioiden valossa käy p ä i v f i n s e l ^ ^ i Yihdysvaltojen^ S n g - l a n n h i Ja - R a n s k a n h a l l i t u s t e n l u pausten ulkäkultaisuos sen suhteen että yleissaksalalsella haUituksella tulee olemaan täydellinen t o i m i n t a vapaus ratfljaiBopimtuksen voönaan astumiseen asti. 'IPlravda" ikSfjölttaa, että 'Manslval-t o j en asettama k y g m i y s takeista l U t - t y y »kiinteästi :kysymykscen ylelssak-salajsett h a l l i t u k s e n o&euSssista.. S e n vuOksi NeunrOätoUIton h a l l i t u s jälleen n u i i s t u t l a a . että yleissaksalaisen h a l - UtUksen^ 'oikeuksia koäkeva kysymys o h r a t k a i s t u P o t s d a m i n sopimuksell a . JosSa o n mäfiriteKy n e periaatteet, JolUe raubantaihtoinen, demokraattinen, r i i p p u m a t o n J a yhtenäinen S a k s a o n rakennettava". Neuvostoliiton h a l l i t u k s e n nootissa elokuun 23 päivältä uudemman kerr a n korostetaan sitä aseistamista, et^ t e l S a k s a l l a t u l e o l e m a a n mitään o i k e u t t a "yhtyä mihirikään sellaiseen liittoon t a i ylhtyanään. J o k a o n suun^ n a t t u Jotakin s e l l a i s t a maat« vast a a n ; - Jonloi aseelliset voimat ovat osallistuneet s o t a a n Saksaa vastaan". 'tRravda"^ k i r j o i t t a a , että " o n selvää, ettei tämä asettamus estä Saksaa yhtymästämuihln k a n s a k u n t i i n r a u hanomaisessa taikoltuksessa, mutta •se ei sam :l3aksaäi yh^^^ sellaisiin ai{;res&iivisiinv liittoihin kuin esimer- Iclksi Fiobjiols-Atlantba liitto. Jonka mus o n selvä k a i k i l l e . ; iSotUaallinen sopimus l ^ i s t u t t a a v JSaksan m i l i t a - risahhi sekä myöskin Lähsl^^ksan p a l k k a - o r m e l j a n - henkiinherättämisen hitleriläisiten k e n r a a l i e n Johdolla, l^kmalla se tekee Län^i-Saksanzlip-puvalseksi länsivalloista. (Bonnin "sopimuksen" onjuuttava olemus t u lee erikoisen selvästlvihni niissä " e r i koisoikeuksissa", tjotka länsivallat ovait jätitäneet Itselleen. N i i U n k u u - l im raljolttamaton oSkeus majoittaa LänsI-iSaksaan .aseellisia voimia. J u l i s t a a (Länsl-iSaksa s o t a t i l a a n länsiv a l t o j e n onielen m u k a a n Ja k a a p a ta tällaisessa itapaiä&sessa koko valta käsiinsä. iSitä> p a i t s i Yhdysvallat, E n g l a n t i j a R a n ä c a - o v a t Jäittäneet Itselleen oikeuden puuttua Länsi-t o i m i n t a ' u h k a a ;^ylJt&ä ixuden m a a - i t m a n s o d a n ; . Kysymyksen, asettamin e n : mllä vitavnna ivastaa kaikkien S a k s a n naapurbnaiden sekä myöskin Saksan: k a n s a l l i s i a e t u j a " . .. IKeuvostbliiton h a l l i t u k s e n nootissa o n p a l j a s t e t t u länslyaltojen - perätön väite,'ettei S a k s a n kanssa s o l m i t t a v a a rauhansopimusta ivolda v a l m i s t aa ennen ^ yleissaksalaisen hallituksen muöddstämteta. "Nootissa.muistutetaan"^ k t t ^ i t t a a [ " L i t e r a t t u m a j a gar z e t a " , . "että .Potsdamin sopimuksen m u k a a n S a k s a n kanssa solmittava ' rauhansopimus o n a n n e t t u ulkoasi- •Blnminlsterien n e u v o s t o n vahnistet-tanraEcsi, J o t t a t ä m ä n sopimusluaimok-sen voisi sit;ten hyiväksj^ sitä varten sopiva S a k s a n h a l l i t u s , k u n se tulee muodostetuksi". S e n vuöksi länsivaltolien vaatbnus-t a — Ijikätä r a u h a n s ^ i m u k s e n v a l m i s t a m i n e n siksi^ kunnes tulee muodostetuksi ylelssaksalainen hallitus, e i voida pitää minään muuna kuin yrityksenä pitkittää h k m a l l a mlUä -hyvänsä Saksan k y s y n ^ k s e n rauhanomaista r a t k a i s u a ." ^•Noyaja vremja" k i r j o i t t a a , että "länsivallat (vaativat itsepiittaisesti kansainvälisen komitean lähettämist ä S a k s a a n t a r k a s t a m a a n vaalien toi-amttamisen mahdollisuutta, vaikka s i tä ei v o i d a pitää minään muuna k u m loukkauksena Saksan kansaa keoltaan, j o k a o n toista sataa vuotta elänyt parlamentaarisen järjestelmän oloissa J a j o t a e i missään tapauksessa voida' pitää takaipajuisenä kansana. «Neuvostoliiton nootissa on san o t t u , että tällaisen komitean voisivat neljän vallan . suostumuksesta muodostaa saksalaiset itse saksalais i s t a , esUnerkiksi, S a k s a n demokraatt i s e n tasavallan kansankamarin ja länsi-Saksan valtiopäivien edustaj i s t a . Taman komitean pitäisi ensi työkseen tarkastaa, missä määrin on täytetty P o t s d a mm konferenssin ^33- tqksla. joiden tayttaminen*on .todell i s t e n : yleissafcsalatsten vapaiden v a a l i e n suonttamisen j a yleissaksal a i s e n hallituksen muodostamisen ehto. Kysymys o n niistä Potsdamin konferenssin paatoksista, jotka koskevat Saksan demiUtarisoifflista ja demokratisoimista seka natsilaisuu-d e n hävititäml^". K o l m e n lansrvallan halhtukset tahtova* ilmeisesti r a j o i t t a a sitä kysy-myspiuna, j o k a pitäisi käsitellä Neuvostoliiton, Yhdiysvaltain. Iso-Britann i a n J a R a n s k a n edustajam neuvottelussa. Länsivallat kehoittavat kutsumaan tällaisen neirvottelun käsittelemään v a i n S a k s a a n lähetettävän tarkastuskomitean kokoonpanoa, tehtäviä, j a v a l t u u k s i a . " T o d e t e n nootissaan, että kirjeenv a i h t o tästä kysymyksestä o n hiukan lähentänyt Neuvostoliiton ija länsi-v a l t o j e n n ä k ö k a n t a a , Neuvostoliiton h a l l i t u s " , kh^joittaa "Pravda", "on sanonut olevansa . valmis käsittelemään länsivaltojen ehdottaman kysymyksen, m u t t a pitää Välttämättömänä, että'neljän vallan edustajain neuvottelukokouksessa käsiteltäisiin e n s i tilassa sellaiset täaikeat kysy-mykset k u i n rauhansopunuksen solm i m i n e n S a k s a n kanssa j a yleissaksalaisen h a l l i t u k s e n muodostaminen." " I z v e s t i j a " khijoittaa. että "ehdot-t a e n kutsuttaivaksi koolle tällaisen neuvottelukokouksen. lähimmän.ajan sisällä, viimeistään taman vuoden lokakuussa, Neuvostoliiton hallitus pitära. välttamättomäm käsitellä tässä neuvottelukokouksessa my&icin ; kysymyksen miehitysjoukkojen Saks a s t a . . poisviamisen - maaraaja^a. Neuv'ostoliiton (hallituksen mielestä" ^tähan neuvottelukokoukseen on kuts u t t a v a myöskin Saksan demokraatt i s e n tasavallan j a Saksan liittotasav a l l a n edustaijat". (Neuvostoliiton hallituksen nootissa o n annettu selvä ohjelma Saksan yhtenäisyyden palauttamisesta ja rauhansopimuksen solmimisesta Saks a n k a n s s a : . " P r a v d a " k i r j o i t t a a , että "Neuvos - t o l i i t o n hallituksen_ehdotusten -hy-väfesyminen olisi, i so askel eteenpam S a k s a n Icysymyksen rauhanomaisen r a t k a i s e m i s e n tiellä Euroopan j a k o ko m a a i l m a n rauhan j a turvallisuuden vuoksi". — Y l i 70 pros. canadalaisista asuu enintään sadan m a i l m paassa Y h dysvalloista. — Canadan sairaaloissa syntyi v. 1951 267,000 lasta. PÄIVÄN PAKIHA U i ^ t vaalit pidetään piajck^in Kreikassa • (Kuningas määräsi äskettäin K r e i k a n parlamentin hajoi-tettamUui> Ja uudet vaalit toimltettä-v i k s L V a a l i t tultanee pitämään m a r raskuun puolivälissä' j a uuden vaaj, l a i n mukaan . v a l i t a a n edustajat nemmistöjärjestelmän eikä s l i h t e e i ii sen vaalitavan perusteella. ^ M a i n i n n a n ansaitsee se, että . a a i i - laklmuutos tehtiin Y h d y s v a l t a i n lähettilään P e u r i f o i n vnatimuksesta- Toronton työttömyys, Toronto. — Tyottomyysvakuutus- «S>konJlssion paikallisen tohniston k i r joissa oh lokak. 9 pnä 11.234 työtöntä henkilöä, joisat 7.267 oli mie-lila j a 3.9S7 naisia. T>-öttömien l u - kumaara väheni viikon kuluessa 204 henkilöllä. M a i n i t t u n a paivanä oli töitä tarj o l l a 6,164 henkilöUe. USA»i kirkot puolustavat siviilivapauksia Boston. — Massachusetts CouncU o'r Churches (kirkkojen neuvosto) on l a a t i n u t koko valtiota käsittävän v a - listusohjelman "tavatonta slvillloi. keuksien uhkaa v a s t a a n ' j a se hyväks y t t i i n yksimielisesti k i r k k o j e n koko v a l t i o t a käsittävän neuvoston johtok u n n a n kokouksessa. K i r k k o j e n neuvosto tulee myöskin tekemään y r i t y k siä, j o i d e n tarkotuksena o n saada v a l tion l a m l a a t i j a k u n t a j a kongressi p e . ruuttamaan, taikka korjaamaan nyt JO voimassa olevat lait; jotka kieltävät perustuslailliset vapaudet tiedotetaan taman kirkkoneuvoston taholta.. T a m a kirkkojen neuvoston johtokunta edustaa Massachusettsin v a i . t i on protestanttisia ku-kkoja. S e teki paatoksensa kuultuaan l a i n l a a d l n n a l - hsen komiteansa raportin, jossa esitetään ohjelma, jonka tarkoltuicsena on " k o r j a t a yleinen tietämättömyys Oikeuksien l a i s t a ( B iU o f Rights^Istä) j a s:käh k u i n ' se koskee uskonnollisia j a p o l i i t t i s i a uskomisia vapauteen." Industrialistin suuri "humaanisuus" Yhdysvalloissa ilmestyvässä suomenkielisessä ."tevollisuustyöväen" ä ä nenkannattajassa I n d u s t r i a l l s t i s s a t a pasi tässä takavuosina k o m e i l l a , m e l keinpä j o k a numerossa, I W W : n p e r i aatejulistus, jossa s a n o t t i i n : "Työväenluokalla Ja työnantajaluokalla e i ole mitään yhteistä . . ." Nykyään tuo " p e r i a a t e j u l i s t u s " , saa enää hyvin harvoin p a i k a n m a i n i t im l e h d e n s i v u i l l a , v a i k k a a i n a k h i allek i r j o i t t a n e e n käsityksen m u k a a n sen j u l k a i s e m i n e n I n d u s t r i a l i s t i n Joka n u merossa on käynyt entistä t a r p e e l l i semmaksi. : M e . nimittäin rohkenemme olla sitä mieltä, että aviisissa, Joka vakuuttaa olevansa palkkatyöläisten äänenkann a t t a j a ; pitäisi o l l a a i n a k i n taajtäcsi Jotabin j o h o n -voisi vedota, että n i in o n asla k u i n sanotaan. J o vuosikymmeniä o n a s i a ollut s i ten, että I n d u s t r i a l i s t i n tohnituksella j a työnantajaluokalla o n o l l u t p a l j on yhteistä, kuten yleensäkbi tuplajuur pomondehillä 'ja suurrahamiesten edustajlUa. N i i n ö n o l l u t asla B i l l Haywoodin Jälkeisistä ajoista lähtien. - j o ^ K r o n s t a d t l n k a p i n a n päivinä o U - vat länsimaiden i m p e r i a l i s t i e n r a h o i l l a ostetut j a s u u r i l l a v a l h e i l l a h a r haanjohdetut /»Ishevikeja vastaan k a p i n a a n nousseet upseerit Ja n ä i d en komentamat sotilaat I n d u s t r i a l i s t in toimituksen j a k o k o m a a i l m a n k a p i t a l i s t i e n yhteisiä lempilapsia. N i i n ovat s i t t e n a l b a niistä päivistä lähtien olleet k a l k k i , j o t k a ovat lähteneet sotimaan p i i k k e i n e e n J a p y s s y i neen Neuvostoliitoa,^ t a i k o i t u k s e l la k a a t a a j a hävit;t&ä. työkansan oman h a l l i t u k s e n J a o m a n tälouskomennon. T o i s e n maailmanscklan'aikana, J o i . l o i n Y h d y s v a l t a i n k u t e n m u u n k i n d e - moluraa/ttisen maailman työkansa p o n n i s t e l i . innokkaasti voimavarojen .bjkoamiseksi f h i t l e r i s m i n Ja f a s i s m in k u k l s t a m i s e k s i . : k e l i o i t t e l i i n d u s t r i a l i s t i n toimitus —r Joskin varovaisesti — työläisiä nojaamaan, a i s o i h i n . Samoin tekiväit k o k o m a a i l m a n s u i u p o r v a r i t .: . Yhteistä o l i se, että t a h d o t t i i n antaa H i t l e r i n käyttää- > . m a h d o l l i s i m m a n t a i k k a a n k a i k i d voimansa Neuvostol i i t t o a vastaan, tuhota sen talous Ja saattaa se länsimaiden k a p i t a l i s t i en armoille. Tänä iJäivanä I n d u s t r i a l i s t i n t o i m i tuksen o n v a l l a n n u t suuri h u m a a n i suuden puuSba, Joka_6opli Jetsulleen yhteen Y h d y s v a l t a i n suuren rahan v i i t t a u k s i e n mukaan . t o i m i v a n P e n t a gon, Y h d y s v a l t a i n asevoimien päämajan'^ humaanisuuäcäsitteen" kanssa. L o k a k u u n 10 päiväxiä käsiteltiin I n d u s t r i a l i s t i n ' tc^miniSkl^oltuksessa K o r e a n aseleponeuvottelujen keskeyttämistä j a ' s i i h e n j o h t a n u t t a e r i m i e l i syyttä sotavankien palauttamiskysy-myksessä. Näin siinä sanotaan: Laitövaltäin <lue USA:n alle-klrj.) poölellä pysytään lujasti sillä kannalla, että niitä sotavankeja, Jotka eivät halna palata omalle pnolelleen, ei ole pakolla palautettava.* 'Konunmtlstlen'. puolella ollaan yhtä ttoUmättmästt sitä mieltä, eitä kaikki vangit on palautettava" S i t t e n sanoo toimitus oman p a i navan - k a n t a n s a r P U k l e n s e n s e u r a a v a a n v a i k u t t a v a a n asuun: "LUttovaltton kanta näyttää hu-maanlsennnalta ja ei^emättä sitä onUn . . .Jos sseleposoplmak-scssa Jää palon vankien itsensä päätettäväksi, ntln ennen taistelun päättymistä tnUsi s u a r l a Joukkoja lionunanlstlen* puolelta antautumaan vapaaditoisesti vangeiksi..." I n d u s t r i a l i s t i n toimitus o n s i i s täys i n yhtämleltä Pentagon, amerilEka-l a i s t en s o d a n l i e t s o j a i n ' J a korealaist en j a k i i n a l a i s t e n sotavankien m u r - b a a j a i n kanssa siitä, että kansainväliset l a i t j ä asetidcset roskakoppaan, s i l l o i n k u n ne eivät sovellu m a a i l m an v a l t i j a i k s i p y r k i v i e n amerikkalaisten Imperialistien p i i r u s t u k s i h i . Hienotunteisesti I n d u s t r i a l i s t h i t o i m i t t a j a , Jokn samassa lehdessä Ja s a m a l l a s i v u l l a vaUttelee, että l u k i j at moittivat " t o i m i t u s k i r j o l t u k s l a j a l e h den periaatteettomuutta". Jättää m a i nitsematta k u i n k a inonet sadat k i i n a laiset j a korealaiset sotavangit ovat saaneet hengellään m a k s a a sen, e t t e i vät ole " v a p a a e h t o i s t e n " allekb-Joitta-neet vakuutusta o l l a palaamatta k o t i i n s a . Tyhmyydestä johtuneeksi voidaan katsoa se,' k i m m a i n i t u s s a tobnltus-kh- joituksessa sanotaan, etta "komm u n i s t i t " antautuisivat jouirottain,:: jos palaaminen jäisi heidän itsensä päätettäväksi. Jos asia Olisi siten, olisi sota jo a i k o j a loppunut J a k a i k k i kiinalaiset ja korealaiset olisivat amerikkalaisten vankeina j a C h i a n gm seka Rheen tu-holaisjoukolssa. M u t t a n i h i ' ei ole asia. Sotavangit v a a t i v a t kansainvälisten lakien, ja määritelmien-noudattamista sekä vank i e n k o h t e l u n että palauttamisenkin suhteen. K u n se ei sovellu sodanliet-söjain j a "mäaihnan valloitusta" haav e i l e v i en Amerikan suurkapitalistien s u t m n i t e l m l l n o n se torjuttava. M a i n i o k s i tekosyyksi kaapattiin sill o i n "humaanisuus" j a p i s t i n n.skassa p a k o l t e t t im vankeja kirjoittamaan " v a p a a e h t o i n e n " vakuutus, etteivät h a l u a palata k o t i i n s a . Jotka tähän eivät o l e alistuneet nUtä on ammuttu j a p i i s k a t t u toisille kauhubsi, kuten v i i m e k s i Ohejun asarella lokakuun 1 pnä. " H u m a a n i s i s t a syistä" IndustriaUs-t i n t o i m i t u s siunaa puolestaan kiinal a i s t e n Ja korealaisten sotavankien keskuudessa toimeenpannut monet ve-silöylyt. L e h d e n työläislukijat eivät tahdo tätä "ymmärtää J a m o i t t i v a t tohnitusta periaatteettomuudesta, jonka tounitus j u l i s t a a "Ukeäksl" j a "tappavaksi". Tosiaan, helvettiin periaatteet K poikki aiTOsteUjoilta. kansainväliset bifcenskäsitteet roskakoppaan ja tnlta knonoon sotavan-gelHe. S e l l a i n e n o n " h u m a a n i s u u t U " , jon-k a suhteen I n d u s t r i a l i s t i n toimitus. Pentagon Jä Y l i d y s v a l t a i n suurraha-miebet ovat yhtämleltä. — K u l k u n .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 21, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-10-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus521021 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-10-21-02