Vapaus, August 2, 1921

              ru5 TAPAH.
S KAUTTA!
VAIN jmiEBtmEmK voi
TYeV^ENLUOK^ VOlTTAAf
TIISTAINA ELOKUUN 2 P:Nä » SUDBURY, ONT.. CAN. — TUESDAY. AUQUST 2, 1921. V VU0SmkRTA-.VOL V
tyoraen-esMti-onneet
tyova-t
pohjan yU.
nerican La*
ruitettu
:ertoo.
ntui Brookly-
Amerika» eri-öjeii
jpsoriiä
ipiteista, joi-isiin
hajallaan
älllsten työvä-yhdistäminen
vaatimalle ybl
iells tyoTäen
yot^^elukokbuk
Bnpide^
historialliäeksi
an työväen-jyykki
lyotim
kkeen iiistöri-iin.
:
päätöksen mu
usta eriiliaten
rmiselle. kesr
)ssa. Perustet
bor Aliiance,
ittoutuma, jo
eri järjeatö-aen
siitä yoi-
1 työläisjouk-saattamiseksi
isialismin aa-rärjestölle
hy
;tiin toimeen-
)»antottajat
a oli läsnä
m jäseniä:
nmittee: Ed-
;terfield. ,
ia: Elizabeth
in.";
ir League:
ialistijärjestö
lonen ja Elis
lisesti, ei jär
r. J. P-Can-y:
Weinsto-ibs:
Dardal-
Foundation:
ague: Galeb
nai Bureau:
Federation:
e: Anna Ru
nns (Saksa-
Lore.
arpeellisuus
flan piiriin, päätettiin järjestää tämä
American Labor' Aliiance.
Jarjeftton toikutaolijelm».
Kun kokouksen jäsenistö yksimieli
sesti kannatti American Labor AUian
cen perustamista, niin seuraavana.as
keleena oli tpimintaohjelman laatinii-nem
• Kysymyksen johdosta keskus­teltiin
puoleen ja toiseen ja lopulta
yksimielisesti hyväksyttiin järjestön
toimintaphjelmaksi seuraava:
i^ericajt Labor AUiäncenVtoiminta-
'.'^öbjelma.
»Vtoii
Pykälä 1. — Tämän järjestön nimi
on American Labor Aliiance.
Pykälä 2..-— American Labor Al-liancen
tarkotuksena on edistää (pro
pageerata) Amerikan työläisten kes­kuudessa
aatetta kapitalismin poista­miseksi
; Työläisten Neuvostotasaval­lan
|{autta;:t°^ea työläisten etuja
iuokkatais^lussd; taistella työväen­liikkeen
taantumuksellista politiifc
kaa vastaan; ja puolustaa luokka-sotavankia.;..'^,
• '
Pykälä 3. -^Jokainen järjestö, jo­ka
selittää' hyväksyvänsä American
Läbbr; Allfancen ja jo­ka
sitoutuu noudattamaan: se^'toimin
taöbjeite,'yöi liittyä American Läbor
Alliaiceeiij jos Ä.L.'A in" toimeenpane
van^comitean. jäsenten V enemmistö
liittymisen hyväksyy.
Pykälä 4.;— American Labor Al-liancen
asioita; hoitaa toimeenpane-yäkomitea;
johon kuuluu konventio-nin;
valitsemina seitsemän jäsentä.
Tämän toinieenpanevankomitean pää
tökset ovat sitovia kaikkiin liittoutu­neisiin
järjestöihin nähden.
Pykälä 5. American Labor Al-liancen
varustaminen rahavaroilla ta­pahtuu
siihen kuuluvien järjestöjen
jä myötätuntoisten' vapaehtoisien lah
jotuksien kautta.
n»»
Saorvallat aikovat ;paa|(ella ntailmaa
•nurimpien kantojen kohtaloista
omien etajenca ja mietenea mu-lenta
mukaisesti kuUumät-ta
Venäjiä ja Kinaa neu«
vötteluibin
Wisconsuiiii Työväen-
Jiitto antaa tiumus-tuksen
Federated
Pressille
puheenjoh-moh
ja sih-
1. Samalla
tea.
jokainen
linosti vält-ada
^ koko
työväenjär-ipuolue
on
Yleinen
vallitseva
il .-suuria
ryöttömyys
n johdosta
vastaanot-sen
sosia-
Tiyöä on ha
•ia toimin-
•koamiseksi
sosialismin
' feuitenkin
1 hajanaiä-
•, toisistaan
asn. toista
5't enää ei
innen. Va­rovat,
so­luneet
ha-
>^i^'essta e-raotsa-
"at joulu-
Pykälä 6. — American Labor Al-lianfen
konventiooniin: voi koska hy­vänsä
.kutsua koolle toimeenpaneva-komitea
tai jos kahden UsnlraoROgan
enemmistö liittoutuneista järjestöistä
sitä^':vaatii»:'-'v^ v • '
. . Käytännöllisiä toimenpiteitä.
Sen jälkeen kun; toimintaohjelma o
li hyväksytty, • ryhdyttiin valitsemaan
toimenpaneväkomiteaa, jotta. Ameri­can
Labor Alliancen toiminta pääsisi
heti ;käytärinblliselle pohjalle. Toi­meenpanevaan
.komiteaan valittiin
seuraavat toverit: Caleb Harrison,
Dr. Waienkin, L, E, Katterfield,^^
gar Owens, Michael Dardalla, P.
Cannon ja Wm. Woodworth.
Toimeenpanevan komitean valin­nan
jälkeen alkoi yleinen evästyskes­kustelu.
Toimeenpaneva komitea
velvotettiin nopeasti kääntymään eri
järjestöjen Ruoleen^: jotta saataisiin
ne pian liittymän tähän yleismaalli-seen
keskitettyyn järjestöön. Ame­rican
L-abor Aliiance ^.tulee julkaise­maan
englanninkielistä 'agitatioöhi-kirjallisuutta,
kustantamaan lehtoleh
tiä ja ennenkaikkea jjyrkimään ai­kaansaamaan
voimakasta amerikälais
ta vallankumouksellista sanomalehdis
. Edelleen toimeenpanevaa, komiteaa
evästettiin ryhtymään nopeisiin toi­menpiteisiin
Venäiän: työläisten, a-vustamisel^
si ja järjestämään puhujia
liikkeelle; selostamaan sekä amerika-laisia,
että europalaisia kysymyksiä.
; American Labor Alliancen perus­tava
kokous jätti läsnäoleviin syvän
tietoisuuden siitä, että tämän eri työr
väen järjestöjen liittoutuman perusta
minen merkitsi käännettä Amerikan
työyäeriliikkeessä ja että nyt voimien
keskittämisen kautta voidaan paljo
aikaansaada .vallahkumouksellisen so
siälismin. hyväksi. .Kokouksen, osan­ottajat
plivat; myös yarraasti vakuu­tettuja
siitä, että' ne,; työväen jär j es­tot,
^otka ovat joutuneet toimimaan
hajanaisesti ja erillään toisistaan, tu
levät nyt nopeasti käyttämään tilai-
(Laurence Todd Federated Pressiss)
W^shington — Venäjä ja Kiina,
japanilaisen militarismin uhrit Kau­kaisessa
idässä, äijotaah; syrjäyttää
edustuksesta presidentti; Hardingin
koolle kutsumassa konferenssissa; Jo­ka
pidetään piakkoin iVashihgtonis-sa,
ja jossa konfefenssissa tullaan
päättämään näiden maiden kbhtalos-ta.;::„
[•'••. ••-'•:;;:v;;v;;:'v^;;.^
t r i Sun Yat Senin Itallituskin protes-
;; Sen verran on käynjrt ilmi, huoli­matta
diplomaattisesta .vaitiolosta, et
ta sekä Venäjän että Kiinan Canto-nissa.
oleva hallitus ovaitlähettäneet
protestin valtiödepiartementille. V_
Venäjäh hallituksen protesti annet;
tiin Tukholmassa olevalle Yhdysval;'
tain hallituksen edustajalle. Kiinan
protesti, vaikkakin ^säyyltäänv paljon
lievempi mutta yhtä painokas, lähetet
tiin Mr Ma Sooii kautta, joka on tri
Sun Yfit Senin persoonallinen edusta
ja täällä, tri Sun Yat Sen ollen < Kiir-nan
(Etelä-Kiinan) perustuslaillisen
tasavallan presidentti. , :„
• Ja nyt tiilee uutinen, että tri Wu
Ting Fang, entinen Kiinan ministeri
Yhdysvalloissa, yksi suosituimpia ja
kyvykkäimpiä diplomaatteja, mitä
milloinkaan on ollut "Washingtohissa,
palaa mahdollisesti tänne^ hän ollen
nykyisin ''Cantonin hallituksen ulko­asiain
ministeri. ;Tri Wu Ting Fan-
^ l i pitäisi jäämän tänne seuraamaain
konferenssia ja antamaan tiö'toja A-mörikalle,
Britannialle ja Japanille.
• • • •• ••».'• ;'^-"-.
Tri Wu on yksi älykkäimpiä ja vilk
käirapia itämaalaisia val,tiomiehiä, o-maten
senlisäksi vuosien kokemuksen
ja tiedot yleismailmallisista tapahtu­mista
jä eritoten kaukaisen idän ta­pahtumista.
Jos hän tulee Washing-tonin
konferenssiin «seuraamaan» ta­pahtumia,
niin hänen läsnäolonsa us­kotaan
vaikuttavan enempi Kiinan to
delHsten etujen suojelemiseen kuin
kaikki amerikalaisten ja europalaisten
loijarien suull. lupaukset ja Tokion
imperialistien suulliset lupaukset yh­teensä.,-.,
. '; ^•'••'>•
Tri Wu on ilmaissut valtiosihteeri
Hug^esille lähettämässään nootissa,
että on vallan hyvin selvää, ettei Pe­kingin
hallitus edustaa Kiinaa kan­sainvälisissä
asioissa, koska sen halli­tusvalta
perustuu militaristien kanna
tukselle, eikä kansan vapaan tahdon
kannatukselle. : \ , •
Edesnjenneessä Lontoon konferens
sissä olivat Turkin sekä Konstantino­polin
että Angoran hallitukset edus­tettuna,
keskusteltaessa Turkin asi­oista.
Jos presidentti Harding olisi
vähänkään johdohmukaii)en, olisi
hänen välttämättä kutsuttava konfe­renssiin
Venäjä ja Etelä-Kiiiiän hal­litus.
: A , .
im&imm
Äskettäin pidetyssä Wisconsinin
Työveänliiton yuosikonventioijissa hy
väksyttiin Federated Pressiin nähden
seuraava päätöslauselma:
Katsoen siihen että yleinen mieli-l)
ide on yksi voimakkaimpia tekijöitä
meidän yhteiskunhalliselle ja talou­delliselle
eläniällenune, ja^- :\
Katsoen siihen, että sanomalehdis
tö on suurin ja vaikutusvaltaisin te­kijä
yleisen mielipiteen muokkaami-seen,
ia
Katsoeh siihen, .että Sanomalehdis-tjöä
todistettayasti ja: myönnettäyästi
i\ykyism kbntrolleeraa työnantajat,
Katsoen siihen, on ehdottomasti
välttämätöntä kehittää maahan työ­väen
sanomaehdistoi Mipaitemaan y-leiseh
mielipiteen vaikutuksessa, eri­koisesti
järje^y^M työyän itsensä
keskuudessa poistiamaän siitä työn­antajain
sahomalehdistöh vaikutus­vallan.^
:> • -;:,^ • • r ; . " ,;
Ja katsoen työväen sanomalehdis­tön
kasvatukselliseen';: vaikutukseen,
ja koska oh^ ölemäsf a uutistoimisto,
riimeltä- Federated Press,' jota kont-irolieeraa
järjestynyt työväki, ja jol­la
on hyvin järjestetty suunnitelma
jdta -setarjoo avuksi ;työväen. sano-malehtien
perustamiselle' ja johtami­selle,
ja joka- maksaa, ainoastaan
$2,50.aTiodelta, jossa myöskin^ paikal
lisiä työväen uutisia: voidaan julaista
ja sen lisäksi, saavat työläiset sen
kautta yleismailmallisia tietoja kaut­ta,
mailmari työväen luokkaliikkeistä,
Koska Wiscönsinin Työväenliitto
on antanut tunnustuksensa Federa­ted
Pressille sen perustamisesta saak
ka kuin myöskin sitä rahallisesti a-vustanut,
nin
NeuTostohaUitttlaen; taaanvU j^lyskp»
miuaari «eloataa «atptolyeiden
tnoButa maakunnissa o l^
van kesldnkertaista pa<
:;'' ,-' "remnial-:''•:-'•'.' •
Osinski—- Maanviljelyskomissaart
joka nykyään oleskelee Berliinissä, on
Novyj Mirin haastattelijalle kertonut
Neuvosto-Venäjän maanyiljelykseh ti
lasta m,m. seuraavaa:
Olkoon päätetty, että mej 29 vuo­tisen
konventionin edustajat hyväk­symme
Federated Pressin suunnitte­leman
sanomalehtiketjun perustami­sen
ja kehotamme kaikkia paikallis­järjestöjä,
missä ei vielä ole työväen
lehtiä, huolellisesti pohtimaan Föde-irated
Pressin suunnitelmaa ja perus­tamaan
uusia työväen lehtiä missä se
suihkin on mahdollista;
että neuvo5tq)iall)itus on ottanut nä­mä
amerikalaiset vangeikseen, pakota
taakseen, niiden vapauttamisehtoina
neuvostohallituksen tunnustuksen,
neuvostohallituksen selostuksessa laii
sutaan-: ';V
«Neuvosto«Venäjii pitää tällaisten
keinojen käyttämisen alapuolella kom
munistisen tasavallan arvoav Neuvos
tohallitus el tahdo ketaiin valtiota pa
kottaa tunnustamaan itseään. Se
tahtoo vain ennen kaikkea sen asioi­hin
sekaantumattomuutta ja yhtcis«
ten etujen njiukaisia siihteitai mUun
mailman kanssa;^ Tämä bn Neuvosto-
Venäjän pyrkimys ja se toivoo vbl-vansa
tbteiittaa tämän pyrkimyksen-'
sä jrsiävällisten neuvottelujen katit-iarfeiis
selostaa
Kehottaa Amerikassa olevia venäläi­siä
järjestäraään psuustoiitiin-;
nallisiifi tuotantoyhdys-kuntia,
ja masnvilje- . •
• l y s r y h r o i ä . , ^ ;•;-
\. • •, •
New York — Neuvostohallitus on
suutta' hyväkseen, : liittääkseeri voi-'tPäättänyt luovuttaa kokonaisia^ teh-mansa
yhteen American Labor Alli- taita ja myllyjä Venäjällä niille venä
aneen kautta. - ' Iäisille työiäisryhraille, jotlca palaa-p_
L___2: • : vat Yhdysvalloist-a Venäjälle, edellyt­täen
ett? he kykenevät johtamaan sei
] Saksan miesliiildsä^s^ lisia (teollisuuslaitoksia. .
sodassa yfl 6 mi^^^
Berilini—. Saksa menetti vuosien
1914—1918 suuisodassa l kaatuneis-
• , •1'''02,368 häavottuneissa. 4,-
30uk-1246,874. .;Tä^^^^
' taa kaatuneitten . j a haavottuneit-ten
tilaston mukainen, :T^^ li­säksi
200,000 miestä tieiotetaan'ka-donneen
jäljettömiin; • ^ ;;: ; > '
Laivaston'menetykset, j ^
tyvät edenäöleviih tilastoihin;: olivat
erikseen ;34,246 kaatuneissa; ja ^31r
0S5 haavoittuneissa.- .
'S'nkin vaa
• Yliis-
'is kokoa-toimin-
Venajalle pääsy nykyisin rajotettu
, Vaikkakin Venäjälle pääsy.Yhdys­valloista
on nykyisin; neuvostohalli­tuksen
rajoitettu, toimesta niin kui­tenkin
<Söviet Riissiaiij elok ncssi jii
laiitun 3I^tensin kirjelmän mukaan
«neuvostohallitus on päättänyt kaikel
la tavoin rohkaista venäläisiä työläi­siä
järjestämään kaikenlaisia osuus-kunnallisia
yhdistyksiä — niihin luke
utuen psuustorainnallisc-t maanyiije-lyi^
hdistykset — joille hallitus smr,
nittelee luoyBttavähs» visseiksr äjoik
sj, visseillä ehdoilla yleisiä; laitoksia,
viljelemättömiä maita, jne.» Siirto­laisuuden
rajoittaminen Yhdysvallpis
ta Venäjälle on työkomissaarin alai­sena
toimiVan erikoiskomissionin huo
lena, jossa m.m.Mr Martens, entinen
neuvostohallituksen edustaja .Yhdys­valloissa;
oh jäsenenä. :
Kehotetaan tuomaan työkaluja mu,
kanaan ;':;- ,;
....«Niinpian kuin l;aikl« välttämättö­mät
valmistelut siirtolaisten vastaan
ottamiselle on järjestetty^ kir-jottaa
Martens, «sellaiset-ktiten:riit­tävä
määrä asuntoja, koneistoa, työ­oloja
jne.,; ja niin pian kuin me olem­me
valmistuneet kpntrolleeraamaan
siirtplaisteij alkuperää ^Yhdysyallois:?
ta, aivataan rajat; siritolaisille. . Ensi-mäiset
vaatimukset tässä suhteessa pn
jo menestyksellisesti täytetty; toinen
puT)li asiasta voidaan täyttää vasia
sen jälkeen kuin neuvostohallitus on
perustanut lähetystön Amerikaan.»
Nykyisin; Martens huomauttaa, ai­noastaan
sellaisia järjestyneitä ryh­miä,
jotka voivat tuoda mukanaan e-nemmän
tai vähemmän selliaisia. työ­kaluja,
joita, he tarvitsevat sallai.-;is-sa;
(loissa mitä he aikovat ottaa suorit­taakseen
Venäjällä, voidaan otta.vas
taan kotimaahan, cllyviri suuresti toi'
vottuja ovat sellaiset, kuten maanvil-:
jelysosuuskunriat, jotka ovat kokoon­pantuja
sellaisista: henkilöistä, joilla
jokaisella' on varustettuna maMol!:.
siraman- täydellinen työkaluvarasto,
kuin myöskin sellaiset, kuten' raken­nu
•osuuskunnat, räätäliofiuuskunr.at;
hatuntekijäin jne, osuuskunnat»;
ICaikessa ;tapaufeeKsa jokaisen yk-silöh
tai ryhmän, joka aikoo lähitule
vaisuuTfessa rhatkustaa Venäjälle, tu­lee-
siitä tiedustella edeltäkäsin, neu-vostohallituksn
siirtplaisuuskomissi o-nilta.
Kaikki kysymykset,^ koskeva
Venäjälle palaamista, tulee lähettää
Moskbvaan työkomissariaatin: siirtö-laisuuskomissionille.
Tänä vuonna, on maata viljelty
paijon ;enemin8h kuin Viime vubJiria.
Vain Samaran, Simbirskin ikuveme-nnenteissä
ja^tataafieh neuvostotasa­vallassa
ovat viljelysalat yhtä suuret
kuin vuonna 1920. Mitä mujtlf^n fcu-vernementtien
viljelysaloihin tulee,
ovat ne 40—80 pros. laajempia edel­liseen
yuoten verraten ja ovat tuskin
1(^—20 prb3.|(ienpmpiä^v^
jelysaloihin verrattuna. : '
yuodentulotpiveisiin nphden on
Volgan kuvernemehtt.i kärsinyt pia-hasti
kuivuudesta, muuten oh yleenaä
odotettavissa keskinkertainen ja eri­näisissä
kuvernenienteissa hyväikiri sä
to. Vuodntulotoiveet ovat hyvät
Moskovan kuvemementisaä, samoin
on myöskin. Ukrainassa odotettavis­sa
hyvä sato.. Jos vielä saadaan sa­detta,
on Venkjällä yleensä odotetta-visaa
pa^emnianpuoleinen sato ja
vaikka ei satäisikaän voidaan toivoa
kes)kinkertaista ja:,sitäkin parempaa
satoa., ,:• "'^'r;^':'^'-:,..:''
Mitä kylvöheinään tulee, niin on o-doteiltavissa
a llekeskinkertainen •.sa­to,
joskin Tiuomattavasti parempi
kuin viinic vuonna.
Tänä vuonnav ei meidän tarvitse
elintarpeisiin nänden kärsiä niin suu
resti' kuljetusvaikeuksia, koska juuri
Keski-Venäjällä tulee paras sato.
Luontaisveron kautta kerättävään
viljamäärään nähden saamme keskin
kertaisen sadon vallitessa 240 milj.
puutaa ja jos hyvä sato saadaan 320
milj. puutaa. ja yli sen. On; toivotta­vissa,
että me saamme enemmän kuin
24Q milj. puudan minimimäärän;
Maanviljelyskaluja on jaettu yhtä
paljon kuin ennen sotaa. Tänä vuon
na on jaettu talonpojille 2,039,000
viikatetta ja 77,000 .sirppiä. Auroja
on jaettu 117,000 kpl., viime vuonna
66,00 kpl. suurinosa viikatteiBta
on ulkomaalaista valmistetta, aurois­ta
sitävastoin on 50 pros,. venäläisiä
tuotteita, . V
Mitä maanviljelyksen menettelyta­pojen
parannukseen , tulee niin on
harjotettu tarmokasta propagandaa
sen hyväksi, että kesantomatat aurat­taisiin
varmemmin kuin venäläisten
talonpoikien tapana, koska venä­läisillä
koefarmeilla saadut kogmulj
set ovat osottaneet, eitti,sillä tavalla
saavutetaan huomattavasti . suurem­pi
sato ja samalla on se suojana kos
teutta vastaan. Talonpojat ovat käyt
täneet myöskin vuoroviljelystä.
Maanviljelyksen elvyttämisessä on ta
lonpoikaiskomiteoilla ollut tärkeä teh
tävä. Nyt on eräs näiden komiteoit-ten
tärkeimpiä tähtäviä maatälous-kooperatiivien
(kommuhististen maa
liittojen) muodo.staminen.
Mitä tulee useitten mielipiteeseen,
että uusi luontaisveropoiitiikka, ja va­paakauppa,
merkitsee luopumista niii
tä. hallitiksen toimenpiteistä, jotka
tarkottavat kylvöalojen laajentamis­ta,
on huomautettava, että nämä «pak
kotoimenpiteetj. pääasiallisesti ovat
syntyneet valkoisten rnielikuvitukses
sa, Luontai.=vcron voimaansaattami­nen
ei merkitse ensinkään ,^itä, ettei
valtio ryhdy toimenpiteisiin maata­louden
parantamiseksi.' •
^ •-____o———••:•;
V:enäjäliä olevat ameri-kalaiset
vangit krimi-naleja
ja urkkijoita
ta.
yalkbitten maktanat
Smk. 26tj5S0,^2i5:67> «kunniäyet.
kaa»' BaktalaisUte lukunäöttä-matta
yallankumouskausien aikoina
historiallinen luomisvoima esiintyy
huomattavasti laajemmalla alalla,'rik
Iraamparia, tietoisempana, su unnitel-manmukais
emmin, järjestelmällisem­min,
rohkkmpaha ja r^ikoampänä
kuin pikkuporvarillisen reformistisen
edisiyksen kiiusina. — Lenin,
Sen johdosta että Yh'iy.«vallat vaa­tivat.
7'. amerilcalaisen vangin vapaut­tamista,
tämän asettaen m.m, Ameri
kan avustuskomitfian puheenjohtaja
kauppasihteeri Herbert,. Hoover ch-deksi
Venäjän näjänhätäisten avusta
miseksi, on neuvo,stohalliiuk.?en tahpl
ta ilmotettu ämerikalaisist^ vangeis­ta
m.m, seuraavaa:
. «Ne amerikalaisst jotka ovat nykyi
sin vankeina Venäjällä, ovat joko tuo
mitut maan lakien rikkomi-^csta tai o
vät pid/itettyinä urkkijoina,'' Jokai­sen,
vangin' jutusisa syytökset perus
tuvat asiakirjoihin, jotka kumoamat.'
tomflsti todistavat syytetyn syyllisyy­den;;
''
: Puhuessaan sitten yhdysvaltain^^
pitalistilehtien levittämistä valheista.
Kaikkien AuttratJiiinraQnikb
tea IU|:U>mi8t!ä idteen aaioon^isiui}
oliollaan,. PaamSaranai
«Vapaussodan» selvlttelykomltea,
joka heinäkuussa v. 1918 asetettiin
selvittämään «vapaussodan» taloudel­lisia
asioita ja laatimaan tilit suorite
tuista varoista, on jättänyt rahaminls
terille toimintakertoniuksönsa.
Kertomuksessa tehdään selkoa mo
nista sodan aikana syntyneistä soti
laslaitoksista ja"^ niiden ; toimipnasta.
Useimmat hiistä sodan päätyttyä jo­ko
lakkautettiin tahi. järjestettiin uu­destaan
ja osa niiden tehtävistä jä-tettin
selvittelykömitean hoidettavak
Si. ;, h':- :,..::•:^•;•;':.::;,•••^•::•;;•:^:.^••.^•;;
Komitean ryhtyessä työhönsä oli e-dellisen
armeijajohdon ja finanssi-konttorin
käytettäväksi jätetty
147,038,618 mk. 58 p., josta ainoas­taan
18,314,986 mk. 53 p. oli lopulli­sina
menoina kirjoihin viety, kun taas
Ibput lähes 200,000 markan käteis-summaa
lukuunottamatta oli merkit­ty
ennakkosaanniksi. Vähitellen
myönsi hallitus lisämäärävahöja,; jot­ka
edellisten kanssa lopulta nousivat
yhteensä 261,474,591 mk. 5 penniin,
johon lisäksi tulivat yksityisiltä saa­dut
lahjat 4,546,924 mk. 15 p. sekä
eräästä Ruotsiin myydystä, sotasaaUi
na saadusta tinamäärästä kertyneet
1,316,804 mk. 50 p. Finanssikontto-rin
ja selvittelykömitean käytettävä­nä
olleet varat nousivat siis yhteen­sä
267,338,319 mk. 70 penniin. Täs­tä
määrästä oh- sotatarkoituksiin ja
korvauksiin käytetty 261,550,226 mk.
67 p.j valtiokonttoriin "on takaisin
maksettu 5,708,511 mk. 23 p„ ja pe-rimatta
olevina saamisina on 79,581
mk. 80 p.
Tämä 261,550,226 mk. 67 p, me­noerä
jakautuu seuraaville tilejllc; ^
Päällystön palkat 0,044,779:52
Miehistön palkat ..... .31,602,3.54:82
Vaatetus : 56,125,021:44
Muona J.......... -61,799,331-01
Varusteet ..„.;,........:. 10,740,662:70
•uublo|^^^ yMeJskunn^^
; tnlneia^Jc
(Federated Pressin Äustraalian toi.
.''•':' misto.) •••:•.:;•::';•;'••!:•:?
Sydney, Austraal|a, hölnllk. 1 p.-l:.
Rannikkotyöläisten eri uniöltten edus
tajat ovat latlheet perustuslain ja
poriäatejulistuksen «Äustraalian kul-^
jetustyöläisten teolllsuusuniolle»,
minkä tarkotuksena on saada kaikki
Äustraalian rannikkotydjälset yhteen
unioon.
Periaatejulistuksessa esitetään työ
lälsluokan etuja voitavan edistää jär
jestön avulla, mikä on siten mtiodos
tettu, että kaikki sen jäsenet jokai-sessa
• tai kaikissa teollisuuksissa toi­mivat
yhdessä tarpeen vaatiessa, mih
kä kautta loukkaus irhtä kohtaan tu­lee
loukkaukseksi kaikkia kohtaan.
Koska työläisluokka- luo ja , pitää
käynnissä yhteiskunnallisesti; käytet-tyä
tuotanto* ja jakokoneistoa, tulee
sen jnyöskin johtaa tuotantoa ja ja­koa
ja päättää työehdoista.
Kapitalismin poistaminen paiimaE-'
• ,''-;;:ränä.^';''.-V;''\:';';^'"'V'^^
Uuden.union tnrkotusporlit ovat
seuraavat:
,1) Parantaa union jäsenten elin­tasoa
ja olosuhteita, väher^tää työ­aikaa
ja suojella heidän etujaan ylei
sesti, sekä myö.skin opettaa union
jäseniä ja rakentaa unio tarkotuksel-la
poistaa kapitalismi ja järjestää ti-lalle
tuotanto-ja jakovälineittenyhv
telskunnallinen • omistus.
\ 2)>Ed!stää teollista rauhaa kalkilla
"sovinnollisilla; keihoijla, tehdä tepllU
sia sopimuksia, taistella: sulkuja yas*.
taan ja estää kaikki lakot, mitkä e i -'
vät ole union asianmukaisesti val­tuuttamat,
''r ,•••.':•.':••'/' '•''•'^
8) Perustaa hautaus-, sairaus-, ta­paturma-
tai muita vakuutuksia, tai
vakuutusrahastoja tai avustusrahas­toja.
. . . ,{^;;,;;'';:vy.:::;-;;''
4) Perustaa ja johtaa osuustoimin­nallisia
yrityksiä välttämättömiä elin
tarpeita varten perustaa klubeja' jä­senistön
hyväksi ja yleensä panna
toimeen sellaisia yrityksiä kuin joh­tokomitea
katsoo edulliseksi ja sopi
vaksi.: ''"'•':/• ';••:;\;
Myöskin oh päätetty ryhtyä jiirjes-;
telmäliiseen-öpetustyiihön propagan­dan
ja kirjallisuuden avulla tarko-tuksella
valistaa työväestöä ja kehit
tää heissä luokkatletoisuutto.
—9
Rehut
Majoitus
Sairashoito
Yleiset sotakulut
Vankeinhoito
Venäliset sotavangit .
KJlut lennättlmistä ja
~ • puhelimista ...
Hevoset
Sotasaaliin hoito
Meripuolustus
Ilmapuoluslus
Aseet ja ampumatar. .
Vapauden ristit ja
mitalit .„„....,..i.......
Konitorskulut
Saksalaiset joukot „„
11,740,66:70
1,475,497:89
6,003,770:18
32,653,497:65
1,370,300:90
582,843:34
1,350,019:37
8,423,200:74
302,852:62
2,380,292:15
323;i5»:00
6,030,298:02
421,508:30
219,014:80
8,954,961:77
; ; ^ 261,550,226:67
: • • ..' • .''.••,.: .•• . , . • . ' : •'' • :
Saksalaisten joukkojen tilille on o-tettu
ainoastaan korvaukset niistä ta
yaroi.^^ta ja tarveaineista, joita on an-
.,«ettu näille joukoille sekä sbtilaskyy-
'i%kseBtä ja kuljetuksesta, laidiinva
bingoista, majotuskustannuksista y,
m., mutta ei sen sijaan korvau.sta sak
salaisten: ai-e-. ja .^mpumatarvehankin
noista eikä myöskään ' hyvitystä itse
maihinnoufiuretkikunna:-ita. Vanki-hoitokustannukset
taas käsittävät ai­noastaan
sen ajan, kun siitä huoleh­tivat
.sotilasviranomaiKet/ joM vas­toin
myöhemmin perustettujen van­kiloiden
ja valtiorikosoikeuksista ai­heutuneet
kulut eivät niihin sisälly
Toiselta puolen on myös huomattava,
että suoritetuista menoeristä on osa
tullut ,erinäisteh valtion laitosten hy­väksi.;
,..>^'•••,:..,• \i\ , ,
Vaatetu.'iapua on maksettu 23,450
henkilölle yhteensä 4,r>C6,275 mk. 80
p,, ja oli suurin avust.Vs »00'j.i pie-nin'
25 mk, seka keskimäSrinl?3 mk,
40 p. 1,613 sotilaalle oainvaliidiavus
.... . •'^
~":,:g::^/''^r^;
Protesfiprlakko^^^^j^^
itaKan työläiset juiiotancct suurlakon
protestiksi kommunistien mur-
. ; haamiscsta.
Lontoo Italian kaupungeista
tänne saapuneitten tietojen mukaan
koko maata käsittävä sutirlakko oii
julistettu / protestiksi siitä, että lah-tarikaartilaisft
(fascistit) ovat mur­hanneet,
komunisteja Grossessa,:
. Ajkai,semmat tiedot kertovat fas-cistien
terrorin panneen hallituksen
neuvottomaksi, Noin 20~-30 henki­löön
sai surmans^ äskeisissä kaha­koissa
Sarzanassa. .
Lahtarikomento mellas­taa
kaukaisessa
. ..idaS^a. •.-:;:.'•,^'-.:
' Moskova — Tsitasta ilmotetaan et
tä VladiVcstokissa; vallitsee tiiydelll-aan
'sekasortb;ja anarkia,; Kotitar-kastukset
ja vangitsemiset jatkuvat.
Irtipiiässeot rikosvangit niurhaavat
ja ryöstävät ;hillittömästi. Keskus-lukkijkauppa
on sinetöity ja tavarat
takavarikoitu. Hallinnollisten ja yh
teiskunnalHsten laitosten vastuun-alaiset
virkailijat ovat vaihdetut mus
tasötnialaisiin. , ;' ':
tuksenä suoritettu yhteehsii -1,486,-
637 irik. 37 p. Suurin avustuserä oli
4,500 ;nk.;ja jxienin 30 mk, eli;keskiv
niäärin;921 rnk.-M^^.:'':;--'']'^^^^^^^^^
: ;Kp;^itiea, joka viime huhfik, 30 p;
lop^rtj ^tjijmihtansa, on p
kok<?iista; Komitean arkistPön ori siit'
rctty m.m. 5,939 hylättyä karvaus-