Vapaus, May 16, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, toiikok. 16 p. '— Tuesday, May 16, 1961
VAPAUS
(UBEj^TT) Independent Labor
Oisän of Finnish Cana.iäiän&
tabUshed Nov. 6, 1917. A^tb9rized
as second' class mail b ; öut ^Bost'
Office Department, Ottawa:" Pub-liBhed
thrlce weekly: Tuesdays,
niursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd.. a t 100-102
Sm St. 1!^., Sodbury. Ont.,.^Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbiuy, Ontario. ,Adverti$ing rate^ upon applirättoa.
Tran^ation free of.chai^ge.
TILAUSHINNAT^ "
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
ThdysvaUolssa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. (SO 6;kk.
Quiadan ^'Maria Antoinette'^ .
•'Aikakauskirjat kertovat, että kun Ranskaa nälkäiset
pyysivät hallitukseltaan leipää, niin kauneudestaan ja hui- •
^^teleyaisuudestaan kuuluisa kuningatar Marie Antoinette
sanoi, että.syökää vehnästä,— jos ei leipää ole.
• Tämä historiallinen.4,,julkeu3, hävyttömyys/ja mistään
piittaamattomuus^inhimiilistä-'.Hätää kohtaan tuli varn^aan .
mp.n^n canadalaisen mieleen kun liittohallituksen työminis-i
~ t^^-i MichgölStarx, jolle sopisi pärehimin "työttömyysminis-terin"
titteli, antoi viime keskiviikkona ymmärtää, etta Otta-wassa
liittohallituksen jäsenten puheilla käkeen työttömien
valtuuskunnan jäseniltä evätään työttömyysvakuutus siltä
ajalta, jonka he tällä matkallaan olivat! -
' *ganadan työttömät lähettivät suuren hätänsä lieventä-mis.
6ksi joukkovaltuuskunnan Ottawaan vaatimaan riittävää
aVustusta niille tuhansille työttömille, joilla ei ole enää työt­tömyysvakuutuksenkaan,
turvaa; työttömyysvakuutusmaksu­jen-
korottamista ja niiden jatkamista koko työttömyyskau­deksi,
§ekä ennenkaikkea sellaisia hallinnollisia ja lairilaad^n-nallisia
toimenpiteitä, jotka varaisivat työtä kaikille; sitä ha­luaville,
yiimeksimainitussa yhteydessä työttömät vaativat
kaupankäynnin laajentamista kaikkiin niihin maihin, jojka
haluavat olla molemminpuoliseksi hyödyksi kauppasuhteissa
Cattiadankanssa, työviikon lyhentämistä kotiin vietävää palk-käii^
alentamatta ja sosiaalisen huollon parantamista, mitkä
yhteenlaskien myötävaikuttaisivat "ylijäämävarastojen" ku­luttamista
hyödyllisellä tavalla hiin, että saataisiin tehtaiden
pyörätjälleen käyntiin ja työtä työttömille.
Yleisesti tiedetään, että työttömyystilanne ei ole vielä­kään
parantunut ja kaikki vastuuntuntoiset talousasiantun­tijat
p heidän joukossaan Canadan pankin kuvernööri^ J a -
ipesGoyne — ovat;sitä mieltä, että nykyistä "etanan vauh­tia"
edistyen työttömyystilanne tulee olemaan ensi talvena
ainakin yhtä kriitillinen kuin nyt, sillä mikäli taloudellista
edistystä nyt tapahtuu, se varaa uusia työpaikkoja hädintus-kiii
niille nuorille miehille ja naisille;,jotka tänä vuonna siir­tyvät
kouluista työmarkkinoille. -
Sen sijaan että tekisi jotakin tuntuvaa ja vaikuttavaa
työttömyyden ja sen aiheuttaman hädän lieventämiseksi,
työttömyysministeri Starr pelaa halpahintaista pennin nak­kia
ja selittää visseihin teknillisyyksiin vedoten, että koska
"työttömien lähetystöön osallistuneet henkilöt eivät olleet hä­nen,
;inielestään hallituksen puheilla käynnissään "valmiina,
halukkaina ja kykenevinä työhön" — mikäli heille olisi työtä
tarjottu niin he eivät ole oikeutettuja saamaan työttö-
• myysväkuutusta niiltä matkapäiviltä! Varmaa tietenkin on,
että jos nämä työttömät olisivat saaneet työpaikan joko Ot­tajasta,
tai kotipaikaltaan; he olisivat ilman muuta kiirehti-
_ne^t työhön! Työttömyysministeri St^rr ei ole yrittänytkään
töiäjtaa,' että joku Ottawassa vieraillut työtön olisi kieltäy­tynyt
työn vastaanottamisesta sillä, perusteella^ että hänellä
oii niuka "tärkeämpää tehtävää". Sellaisia tapauksia ei ilmei-sestikifän
ole. Työttömyysministeri vetoaa vain siihen teknil-liJ52^
te|ri, että "jos" työttömille olisi Ottawan matkansa ai-
Hi^a tarjottu työpaikkaa kotipaikallaan ,niin he eivät olisi
muka olleet "valmiina, halukkaina ja kykenevinä työhön",
kuten ;J työttömyysvakuutuksensaannin ehdoissa määritel­lään,/^
Tällainen taivastelu on aivan yhtä halpahintaista työttö­mien
panettelua kuin oli seitsemännellätoista yuosisadalla
kuningatar Marie Antoinetten """neuvo" nälkäisille alamaisil-
'leen — syökää vehnästä Jos ei leipää ole!
Bourbonien kuningassuvusta on:Ranskassa sanottu, että
he eivät oppineet koskaan mitään, eivätkä liioin unhoittaneet
mitään. Työministeri Starr näyttää sen sijaan unhoittaneen
oman alkuperänsäkin! Hän on ukrainalaissyntyisen kaivosr
miehen poika täältä nikkelialueelta. Hänen kerrotaan olleen
työttömyysavustuksen varassa Torontossa ja sitten tavallise­na
työmiehenä. Mutta saatuaan runsaanpuoleisesti "muruja
isoisten pöydältä",-oltuaan liikemiehenä, pormestarina, kan­sanedustajanana
nyt viimeksi oikein liittohallituksen työmi­nisterinä,
hänestä on tullut niin suuri napamies, että on unoh­tanut
toistaiseksi, niin kauan kuin tätä "hyvää aikaa" hä­nelle
riittää, oman alkuperänsäkin.
. "Aikakauskirjat kertovat, että Marie Agitoinette oli Rans­kan
kansan, keskuudessa suuressa epäsuosiossa. Meistä tun­tuu,
ett^ aika tulee, jolloin työministeri Starr joutuu ylhäi­sessä
yksinäisyydessä muistelemaan niitä "suuruuden" päi-viään,
jolloin hän .työttömiä "tyydyttääkseen" vähensi hej-dän^
uutenkin pientä leipäannostaan! Tässä mielessä toi­vomme
hänelle pitkää ikää ja hyvää terveyttä.
, » • . . : . • • • • • . : • . • • '
Presidentti Kennedyn vierailusta
Ennakkotietojen mukaan saapuu Yhdysvaltain presidientti
John F. Kennedy tänään (tiistaina toukök 16 pnä) kello C35
iUapäivällä—Uplands lentokentälle . Ottajvaan kolmipäiväi­selle
valtiovierailulle.
flänen kunniakseen järjestetään Canadan valtiovallan
loimesta tavanmukainen. vierailu sotamiiistopatsaan luo, vi­rallisia
juhlia, puhetilaisuuksia, lehdistön vastaanottotilai­suuksia
jne. Korektit muodollisuudet ovatkin välttämättö­miä
ja tarpeellisia ulkovallan päämiehen korskean virkapai­kan
kunnioituksen osoittamista varten.
Mutta me epäilemme kuitenkin, että Canadan kansan
sydän ei ole läheskään täydellisesti näiden juhlien mukana.
Monet cai^adalaiset ovaVsitä: mieltä, että pres. Kennedyn pi­täisi
lähteä niine hyyineen takaisin kotiinsa! Jos presidentti
Kennedy olisi saapunut tänne vierailulle noin kuukausi sit­ten
-— ennen Kuubaan tehtyä hyökkäystä ja ennen ns. "Ken-ne<}
y.n opin" julistamista — hän olisi epäilemättä saanut mon­ta
kertaa läpipimämmän ja sydämellisemmän vastaanoton
Canadan tayalliselta kansalta. » , "
Nyt sen sijaan presidentti Kennedyn' saapuminen tänne
nostattaa vastustamattomalla voimalla mieleen kysymyksen
"^®""v^*?y?PP^s^^"'Ja; siitä, mitä vaaroja se meidän maaU
lempfie, sekä muille tämän mantereen kansoille aiheuttaa."
Kuten tiedetään, "Kennedyn oppi" muka "oikeuttaa" Yh­dysvallat
.sekaantumaan a^^^roiminkin. minkä tahansa täjpän
Presidentti Kekkonen:
eyvos
uja
Helsinki. —Suomen tasavallan
.presidentti Urho KeI(konen lähti
.seurueineen viime -perjantaina
Helsingin lentoasemalta Aeron
. Sininuoli-caravelie koneella viral­liselle
vierailulle Englantiin.
-Ennen lähtöään presidentti Kek­konen
qn antanut—Jbaastattelun
lontipolaisen Times-Iehden edus*
tajilie. Haastattelun kysymyksisv.
sä i a vastauksissa kosketellaan
vierailun tarkoitusta, E F T A - ja ~
ECE-liittpj^p^ yhtymistä, Saimaan
kanava-kysjrmystä j a ]Opa erästä
presidentti Kekkosen pitämän
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Heikki Silvanto, Port Arthur,
täyttää keskiviikkona, toukokuun
17 pnä 70 vuotta. ,
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymysr Qnko sillä mitään vä­liä
vanhuudeneläkkeen ^ saannin
suhteen, jos muutan paikasta »loi­seen
samassa maakunnassa?^ Av;
— Lukija.
Vastaus: Varsinaista vanhuuden-eläkettä
nauttiva henkilö voi var
paasti muuttaa paikkakunnalta toi­selle.
Hän tietenkin ilmoittaa osoi-tevaihdoksestaan
niin että saa eläk­keensä
viivytyksettä.
pallonpuoliskon maan sisäisiin
asioihin, jos Washington'katsoo
syystä tai toisesta, että näiden
hallitukset eivät täytä Yhdys­valtain
hallituksen "kelpoi­suusvaatimuksia?
- ,
Toisin Janoen, jos Canadassa
pidetään ensi vuonna liittoval­tion
vaalit, ja vaaleissa voittai­si
pian perustettavia työläisten
ja farmarien uusi puolue, ku­ten
on hyvin mahdollista, niin
se voisi "Kennedy opin" mu­kaan
oikeuttaa Yhdysvaltain
sekaantumisen Canadan asioi­hin!
Jos maamme kieltäytyy vas­taanottamasta
. Yhdysvalloista
nyt tyrkytettäviä Bomarc-oh-juksia
ja muita atomiaseita
Canadan alueelle ja canadaläi-sille
sotilaille yleensä — mikä
myös on mahdollista ja aina­kin
monen canadalaisen mie­lestä
toivottavaa/-- niin senkin
vuoksi Yhdysvallat voisi "Ken­nedyn
opin" mukaan sekaan­tua
Canadan asioihin — aseel-lisestikin
"jos on tarpeellista",
kuten on selitetty.
Jos Canadan kansa päättää
kansallistaa luonnonrikkauk-siamme
tunnottomasti riistä­viä
ja ryöstäviä jähkkien suur­yhtiöitä
(maksaen entisille
omistajille hyvän porvarillinen
tavan mukaan, kuten lupasi
Kuubakin maksaa kansallista-r
mistään amerikkalaisyhtiöiden;
omaisuuksista) Yhdysvalloilla
olisi tässäkin . tapauksessa
"Kennedyn opin" mukaan oi­keus
sekaantua Canadan asioi­hin?
Ja kun suurporhosta tulee
aina peto silloin kun sen voitto-oikeuksiin
kajotaan, niin tässä
tapauksessa on ilman muuta
äelvää, että "Kennedyn oppia"
tultaisiin soveltamaan Cana-daa
vastaan samalla tavalla-kun
sitä yritetään soveltaa
Kuubaa vastaan, missä Wall
Streetin partkkiireilta meni
riistomahdollisuudet.
Tässä ,^on vain joitakin esi-nnjBrkkeja
siitä, mitä "Kenne­dyn
opin" alaisuudessa voi
maallemme tapahtua. Se on
nostattanut canadalaisten mie­liin
Vakavia varauksia tä­män
vierailun ajankohtai­suudesta.
Parempi olisi ol­lut,
että ennen tänne tu­loaan
Yhdysvaltain halli­tus
olisi peruuttanut kuukausi
sitten julistetun "Kennedyn
opin". Tässä on syy, miksi mo­net
canadalaiset olisivat' nyt:
paljon iloisempia, jos presi­dentti"
Kennedy ei olisi lain­kaan
tullut tänne vieraile-
.maan.
puheen virkettä Kysymyliseenj
mitä tuloksia presidentti matkal­taan
toivoo j a ' ' m i t e n ' parhaiten-voidaan
kehittää Suomen j a E n g ­lannin
suhteita, presidentti vasta-:
si vierailun olevan ystävyysvirai-run
ja santalla hän sanoi toivo­vansa,
että vierailu osaljtaan lujita
taa ja syventää Suomen Vja Eng-H
lännin ystävyyttä. Muut haastat­telun
kysymykset ja vastaukset
,ovat seuraavat:
Kysymys: — Miten arvioisitte
Suomen ja E F T A : n välillä solmitun
sopimuksen merkityksen Suomelle
ja nimenomaan Suomen j a Englan­nin
väliselle kaupalle? Miten Suomi
suhtautuisi E F T A : n j a E C E : n mah­dolliseen
yhtymiseen?
Vastaus: Pitkällisten neuvottelu­j
en tuloksena Suomen j a E F T A rn
välillä solmittu sopimus, joka tulee
voimaan 1. 7., nierkitsee Suomelle
ensisijaisesti elintärkeiden kaupal­listen
intressiemme turvaamista.
Suunnilleen kolmasosa koko vien­nistämme
suuntautuu EFTA-mai-hin;
yksinomaan Englanti, joka on
perinteellisesti Suomen puunjalos­tusteollisuuden
suurin asiakas, osti
viime vuonna 25 % viennistämme.
Suomella ei siten olisi ollut varaa
jäädä osattomaksi vapaakauppalii­ton
tarjoamista tulli- ja muista
eduista. EFTArn kanssa tehty so­pimus
varmistaa jatkuvan kilpailu­kykymme
Englannin markkinoilla
olematta ristiriidassa muiden kau­pallisten
intressiemme ja sopimus-velvoitustemme
kanssa. Tämän tu­loksen
saavuttamiseksi Englannin
samoin kuin muiden EFTA-maiden
hallitukset osoittivat pitkälle mene­vää
valmiutta ottaa huomioon Suo­men
erikoisaseman. Neuvostolii­ton
hallitus puolestaan osoitti ym­märtävänsä
Suomen pyrkimyksen
säilyttää kilpailukykynsä lännessä.
Pitäisin omasta puolestani rohkai­sevana
ilmiönä kansainvälisen kau^"
pan kehityksen kannalta, että Suo­men
kaltainen puolueeton valtio on
tällä tavoin voinut.säilyttää kaupal­liset
suhteensa yli kauppablokkien
rajojen.
Mitä tulee E F T A r n ja EGErn t u ­leviin
suhteisiin^ n i in on luonnoUiS"
ta, että Suomi, jonka viennistä koK
me viidesosaa suuntautuu näiden
kahden blokin muodostamalle alu-tietflä^
että me kaikissa oloissa puo-lustättime'
omaa järjestelmäämme,
kosk»;.näemmfr sen pafMmnin sovel­tuvan^
meille. Ja k u n Neuvostolii­ton^
jjrhtpr;harjoittaa-ystäväHist8-ja
ymmärtävää politiikkaa Suomen
kansaa, kohtaan, ei se .tietys­t
i rt|l|»'; pakota kan^ mi-h
i n j k ^ , ' . injlcä- olisi kansamme
luont^e|iii vastaista. Toinen asia on
se; etteiiö Neuvostoliitto ttetysti
ödotii;; sbltdän vastaavan ystävyy­teen
^yftävyydellä ja ymmärtämyk-seen.
j^märtämyksellä. Miksi em­me
tekistpitä, koska se vastaa Suo-meh
;j|ansan elinetuja."
Toisen ^' maailmansodan aikaisten
raskaiden kokemustensa jälkeen
Suomi on nähnyt turvallisuutensa
edellyttävän luottamuksellisia suh­teita
suurvaltanaapuriinsa. Suomen
ja Neuvostoliiton välinen hyvä naa­puruus
onkin nyt käsitykseni mu­kaan
kestävällä pohjalla. Se e i ole
vaatinut meiltä ideologisia myön
nytyksiä, niin kuin puheessani to­tesin,
eikä luopumista muistakaan
kansallisista intresseistämme. Olem­me
voineet noudattaa puolueeton­ta
ulkopolitiikkaa, mikä vastaa
Suomen 'perinteellistä pyrkimystä
pysytellä suurvaltain eturistiriito­jen
ulkopuolalla, ' sekä kehittää
kanssakäymistämme kaikkiin suun­tiin.
Pohjoismaiden läheisessä yh­teistoiminnassa
olemme kiinteästi
mukana. Ja^suhteemme länsivaltoi­hin
ovat hyvät ja ystävälliset, mistä
mm. tuleva vierailuni Englantiin
on yhtenä todistuksena. .
Mitä muut sanovat
— Kommunikea, virallinen tie
donanto.
— Instituutti, tieteellinen laitos,
ylempi oppilaitos.
•r- Jalometaiiit, - raskaita metal
V A P A A SANA PRES.
KEKl^QSESTA
Istuen Lontoon "Observer" leh­den
takamuksilla tuleen, Torontos­sa
ilmestyvä yapaä Sana julkaisi
mikein toinutuspalstallaan viime
lauantaina tällaistakin tekstiä:
" . . . He-sanovat presidentin (Kek­kosen
—• V . ) pyrkivän täyttämään
Venäjän toivomukset, jonka mu-karan
Suomen pitäisi saada tehdä
päätöksiään vain Moskovan suostu­muksella.
Hänen^ vierailunsa Mos­kovaan
viime marraskuussa o l i eri-
Ijoisen epäonnistunut, sillä hän
näytti menevän sinne hattu kou-^
rassa pyytämään maallepn lu^paa
E F T A r n liittymiseen. Ennenkaik­kea'
haluavat Kekkosen vastustajat
tuoda j u l k i , että Jiän on ensimmäi'
senä itsenäisen Suomen kahdeksas-fa
presidentistä alentanut viran
puoluepolitiikan tasolle j a vähentä­nyt
vakavalla tavalla sen arvoval­t
a a . ; -
Sut^malaisten suurjuhlat
I elok. 5
U U D E N SUOMEN V A S T A US
Suomessa ei Observerin kurj aa
ulostusta hyväksytä edes äärioikeis­tossa,
koska Uusi Suomikin katsoi
tarpeelliseksi nuhdella omiaan
"jotka vaalihumun keskellä" ovat
unhoittaneet ne kansalliset edut,
joista on kysymys presidentin vie­raillessa
Englannissa. Uusi Suomi
nuhtelee juuri niitä, jotka ovat i n ­formoineet;
helsinkiläistä Observe­r
i n toimittajaa 'vähemmän objek­tiivisesti"
ja lausuu r
"Englantilaisen lehtimiehen
l u u l i s i toki olevan selvillä niin
vierailukutsujen tausta kuin sii­täkin
mitä mieltä esim. hänen
oman maansa johtavat viranomai­set
ovat olleet Suomen ja Neu­vostoliiton
kesken viime syksynä
tehdyn tullisopimuksen välttä­mättömyydestä
Suomen assosioi­tumiselle
Eftaan. E i Suomi ole
käynyt pyytämässä Moskovalta
lupaa liittyä Eftaan, vaan neuvot­telemassa
siitä, että idänkaup­pamme
jatkuisi häiirintymättö-mänä
siinäkin tapauksessa, että
Suomi tekee sopimuksen Euroo­pan
vapaakauppa-alueen kanssa/'
Alexander Zguridi:
Ganadalaiset ovat tervetulleita
Moskovassa alkaa heinäkuun 9
päivällä kansainväliset filmikilpair
iiit johon ' t u i e e osanottajia yli 0
eri niaasta j a Canadaa on myöskin
iciehoitettu * o^allistumaaii niihin.
Neuypstoliitpn Canadan lähetystön
julkaisema 'Soviet Union Today"
eelle, seuraa mielenkiinnoUa kaik- ^ l i tiedustellut ja pyytänyt tietoja
k i a niiden välillä mahdollisesti suo­ritettavia
järjestelyjä. Suhtautur
misemme niihin tulee tietysti riip­pumaan
siitä, minkä muodon ne:
saavat.
Kysymys: Voisitteko Te, Herra
Presidentti, kommentoida ns. Sai­maan
kanava-kysymystä j a sen tä­mänhetkistä
vaihetta?
Vastaus: Suomen ja Neuyostolii-l
i i t on välillä vuoden 1947 rauhan­sopimuksessa
vahvistettu raja kat­kaisi
Saimaan kanavan, joka yhdisti
Saimaan vesistön ja Suomenlahden'
j a tämän perinteellisen kuljetusväy­län
sulkeutumisesta on ollut seu­rauksena,
että Itä-Suomen laajoj.i
metsävaroja e l ole voitu täysin mi­toin
käyttää hyväksi. vJo vuonna
1958 Neuvostoliiton hallitus suos­tui
myöntämään Suomelle vapaan
kauttakulun Saimaan kanavassa^ ja
kun viime vuoden marraskuussa
vierailin Moskovassa, saatiin Neu^
vostoliiton suostumus siihen, että
Suomi voisi vuokrata kanavan ne\i-vostoliittolaisen
osan siihen liitty­vine
ranta-aluelneen. Sen jälkeen
ovat suomalaiset asiantuntijat käy­neet
tutkimassa tätä kanavan osaa
j a he laativat par'aikaa arviota sen
kunnostamisesta. Sen valmistuttua
on tarkoitus aloittaa neuvottelut
Neuvostoliiton kanssa vuokrasopi-muiksesta.
Käsitykseni on, että ka­navan
avaamisella jälleen liiken­teelle,
tulee olemaan huomattava
merkitys Itä-Suomen talouden ke­hittämiselle.
Kysymys: Neuvostoliiton päämi­nisteri
Nikita Hrushtshevin vierail­lessa
Suomessa vuoden 1960 syys­kuussa
Te, Herra Presidentti syys­kuun
5. päivänä pääministeri Hrus­htshevin
järjestämillä päivällisillä
lausuitten mm.: "Minä puolestani
, olen vakuuttunut siitä, että vaikka
koko muu Eurooppa muuttuisi
kommunistiseksi Suomi jää perin­teellisen
pohjoismaisen kansanval­lan
pohjalle, jos Suomen kansan
enemmistö niin tahtoo, niinkuin us­kon."
:-r.::.. Tämä lausunto herätti
varsin suurta kansainvälistä mielen­kiintoa.
Voisitteko Te, H e r r a Pre­sidentti,
lähemmin kommentoida
sen sisältämää ajatusta?
Vastaus: —• Lainaamanne sanat
ilmaisevat uskoni Suomen känsän
tahtoon ja kykyyn säilyttää itsenäi­syytensä
perinteellisen valtiollisen
järjestelmän pohjalla. Puhe, josta
ne>on lainattu, kuvastaa myös käsi­tystäni
Suomen ja Neuvostoliiton
suhteiden luonteesta. Sanoin siinä
lainaavienne sanojen jälkeen ram.:
' E i Neuvostoliitto ole pakottanut
eikä pakota meille omaa järjestel­määnsä
. . . N e u v o s t o l i i t o n Johto
filmifestivaaleista yhdeltä sen jär
jestäjista, jonka johdosta Alexan­der
Zguridi ^ antoi seuraavan vas-.
tauksen: , -
Elokuvien tiilee palvella ihmis-kuntafa,
rauhaa "3ff kansojen välistä
ystävyyttä. "Tämä on kansainväli­sen
filmifestivaalin, joka alkaa
Moskovassa heinäkuun 9 päivänä
ja päättyy hpinäkuun 23 päivänä,
mottona, Tpaä tulee olemaan toi­nen
maailman elokuvafoorumi, jo­ka
tulee valitsemaan parhaimmat
eri maissa valfnistetut elokuvat.
Moskovan kansainväliset f i l m i f e s t i ­vaalit
tulevat olemaan sunfemmat
kuin ennen kun ottaa, huomioon
kuinka suurta kiinnostusta ne ovat
herättäneet. Y l i 50 m a a t a odote­taan
osallistuvpp niihin.
K u l l a k i n ip^alla on oikeus osal­listua
yhdellä : täysipitkällä ja y h ­dellä
lyhyellä'- filmillä. . J o s Joku
maa, syystä taikka toisesta, ei v o i
esiintyä pitkällä filmillä, se saa
sen tilalle osallistua kahdella lyhyt­filmillä.
Parhaimmalle festivaaliin osal.
listuvälle ; täysfilmjlle annetaan
Grand .OBri^. . Taysfilraien luokassa
annetaan kolme kultamitalia tai­teellisesta
ansiosta ja yksi kultanii-tali
lyhytfilmien luokassa. Kaksi­toista
hopeamitalia apnetaan lyhyt­filmien
luokassa ja rohkaisupalkip-tona
ohjaajalle, näyttelijälle, ka­meramiehelle,
kirjoittajalle j a , sä­veltäjälle.
F i l m i e n arvostelijoina tulee toi­mimaan
kaksi lautakuntaa, jotka
ovat kokoonpantuja filmialan hen­kilöistä.
Näissä lautakunnissa tu­levat
olemaan mm. ranskalainen
k r i t i i k k o Leon Moussinac, italialai­nen
f ilmiohjaaja Lucchino Visconti
ja brittiläinen f ilmiohjaaja R. Niin,
hyvin tunnettu dokumentaarif i l ­miön
tuottaja Joris Ivens ja neu­vostoliittolainen
f ilmiohjaaja Ser­gei
Jutkevich.
Canada on edistynyt dokument-taarifilmien
tuotannon alla ja en­tistä
laajemmin osallistuu kansain­välisiin
filmifestivaaleihin.
Viime vuonna canadalainen fil­mi
' T h e Universe" sai Prahassa
Kansainvälisen Tiedefilmiyhdistyk-sen
diplooman. Lontoon festivaa-
> Tämän vuoden elokuun alkupäi­vinä
tulee kuluneeksi viisi vuotta
siitä ktj[n Sudburyssa pidettiin C a ­nadan
suomalaisten ensimmäiset
Suuirjuhlat, juhlat joiden järjestä
misestä vastasivat yhteisvoimin Ca
nadan Suomalaisen Järjestön kult­tuuri
ylm. voimat ja Canadan suo­malaisten
urheiluliitto S C A U L ur-heilu-"
ja voimistelujoukkueineen.
Jo nämäensiniäiset yhteisvoimin
järjestetyt juhlat onnistuivat suu-rpnmoisesti
ja niiri ovat onnistu­neet
myöskin sen jälkeen Torontos­sa,
Port Arthurissa j a kulta alueella
South Porcupinessa pidetyt juhla
Kun nyt viidennet Suurjuhlat p i ­detään
taas Sudburyssa tämän vuo­den
elokuCin 5 j a 6 pnä^ uskotaan
niistä .'muodostuvan: Canadan suo
malaisten kaikkien aikojen mahla
vimmat juhlat sekä ohjelmansa et­tä
yleisökannatuksen puolesta. Juh­laohjelman
valmistelu on ollut
käynnissä jo viime syksystä lähtien
ainakin kahdella päätalolla. Kuo
rot neljässä keskuksessa — Toron
tossa, Port Arthurissa, Porcupinep
kulta-alueella ja Koski-Ontarion
nikkelialueella — ovat uutterasti
harjoitelleet yhtenäistä^hjelmaa ja
samoin ovat tehneet voimistelijat
Torontossa, Port Artlyirissa, Sudbu
ryssa ja muualla.
Tänä vuonna tulee Suurjuhlilla
esiintymään myöskin ainakin kaksi
suurempaa soitannollista yhtymää,
nimittäin Sudburyn ja Toronton
soittoyhtyeet ja ehkäpä vielä mui
ta pienempiä soittoyhtyeitä. Urhei­lurintamalta
taas tiedoitetaan, että
kaikkialta Itä-Canadasta, mutta eh
kä myöskin länsirannikolta saakka
saapuu nuoria urheilijoita kuntoaan
kokeilemaan. Nyt on jo ilmoitet
tu, että Port Arthurin tyttöjen tai-tovoimistelujoukkue;
joka äskettäin
Kivvanis kluibin voimistelunäytök'
sessä saavutti loistavan menestyk­sen
ja palkittiin mainiosta esityk
sestääh, saapuu Sudburyn Suurjuh­lille.
Toronton mies- ja naisjouk­kueet
ovat taaskin huolella valmis
tautuneet juhlilla esiintymistä var­ten
j a samoin on tehnyt Sudburyn
tyttöjoukkue.
Henkinen ohjelma niin kentällä
kuiin teatterissakin tulee olemaan
hyvin hiottua, runsas ja monipuo­linen.
Kuorojen —••• neljän sekakuo
ron j a ainakin kolmen nais- la
mieskuoron,:.— lisäksi> saadaan
kuulla .lukuisten pienempien laulu -,
soitto- y.m. taideyhtymien korvaa
ja silmää hiveleviä esityksiä. Sa­moin
monet l a u l u , soitto j a tanssi­taiteilijat
antavat yksityisesityksiä.
Näitä uskotaan saatavan aina Tyy­nen
meren rannalta Vancouverista
asti. Kaiken lisäksi on olemassa
mahdollisuutksia, että joitakin; mei
kalaisten toiminnan ulkopuolella
olevia taiteilijaryhmiä saapuu Sud
buryn Suurjuhlilla esiintymään.
Juhlien ulkonaisen asun ja juhla­paikkojen
mahdollisimman suures
sa määrin tarkoitustaan vastaavak­si
saattamiseksi on Sudburyssa jo
aikaisin tänä keväänä fyhdytty mel­koisen
suuriin j a paljon työtä kysy
ylin ponnistuksiin. Urheilukenttä
laitetaan mahdollisimman hyvään
kuntoon j a itse Työn Puisto kaunis-leissa
eräs toinen canadalainen fil­mi
sai huomiota osakseen.
Olisi mainio jos canadalaiset esit­täisivät
parhaita f ilme j ään Mosko­van
festivaaleissa ja .luonnollisesti
itse saapudsivat sinne myös.
He ovat tervetulleita vieraita
Moskovaan. '
tetaan ja kunnostetaan entistä
ehommaksi. Tätä työtä kylläkin
monimutkaistuttaa se, että aluelöl^"'
i a tapahtuu parhaillaan vesi j a vie- -
märijohtojen sijoittaminen. . Työii' ''^
Puiston pihamaa tasoitettiin jo syk- " 'v
syliä ja siihen on kylvetty uusi p i - •
hanurmi, jojjrka uskotaan ehtivän'" "
parhaaseen kuntoonsa S u u r j u h l i i h ' '/
mennessä. Parkkauskentälle d i i " "'
ajettu satoja trokikuormia maata ' >
ja kun päälle vielä ajetaan sora, t u - ' '*•'
lee parkkaustila olemaail todeUafv- •
stiuri ja maini6.~ Työn Puiston sälf--'
na ^ jossa mm." satakunta pro£es'>'—
soria ja maisteria tulee t ä h ä k ^ S - ' ' £
nä viettämään saunapäivän' —- • o n ' "
nyt entistä ehommassa kuoinossa se- '
kä ulkoa että sisältä. Iltajuhlaa"""
varten on vuokrattu teatteri, j o h o n "
sopii ainakin 1,000 katsojaa. F i n - ' '
nish-haalilla taas voidaan pitää se-" ••'
kä ilta- että yötansseja tarpeenmu-^ l
kaisesti. • '• •-
Myöskin majoituskysymykseeh
on jo ajoissa kiinnitetty suuri hup-mio,
jotta ainakin kaikille u r h e i l i - —•
joille, laulajille, soittajille j a muir*
le ohjelman esittäjille saadaan v a - '
ratuksi hyvät asuntopaikat. Niiltä"
pyritään myöskin varaamaan mah*-"'
dollisimman useille pitkämatkaisia' '
le juhlavieraille Yhdysvalloista j ä ' '
Canadan länneltä saapuville.
Tänä vuonna, kuiten monasti e d - ' '
nenkin tullaan Suurjuhlilla esittä-> • ^<
mään myöskin näytelmä, joka siuj-,
tujen tietojen mukaan tulee ole- ,
maan Alfred Hautamäen k i r j o i t t a -'
ma Canadan metsätyöläisten elämää,
kuvaava reipas ja jännittävä l a u l u - ^ '
näytelmä 'Eränaaiden ;orjat". k a i - ' ; ,;
nittakoon, että ' tässä näytelmässä
on 20 roolihenkilöä j a y l i 20 joiiic-ko.
ja yksinlaulua. Se antaa mai­nion
kuvan siitä, minkälaista o l i da-nadan
metsätyöläisten elämä St^lrt,"
40 vuotta sitten ja miten metsätyd-läiset
kamppailivat sen parantami'-''
-seksi. - - - -
Juhlien järjestäjät lupaavat teh- !
dä kaiken parhaansa, että < juhlat
muodostuisivat kaikkien juhlavie­raiden
toivomuksia vastaaviksi, ^"J»;,^ V
tä ne jättäisivät jokaisen mieleen »
miellyttävän' tunteeni että Jokai->
sella olisi jotakin sellaista kotiin <
vietävää, joka tulee rohkaisema^A '!
ja innostamaan kaikkia odottavis^ '
arkisissa ponnistuksissa j a . :aska- ;
reissä. Samalla he odottavat, että ^
kaikkialla Canadassa ja myös U S - - v
Arssa suomalaiset fyysillisen ja ;
henkisen kulttuurin ystävät voisi- >
vat osallistua Suäb'uryss'äTelokuun 5 '
—6 pnä pidettäviin Suurjuhliin.
K. S.
SITÄi
JA
TÄTÄ
ROHKEUTTA
Vanha sotilas kertoo selkäpiitaa,
karmivista kokemuksista ja lopuk-ei
sanoi:
>Monta kertaa ulkomailla seisoin
vihollisen edessä pelkäämättä, mut- .
ta mitä olisikin elämä ilman riS'
kiä."
"Olette oikeassa", sanoi pieni ujo
mies, joka oli kuunnellut urhon
juttua. "Monta kertaa kun C B C n
säätieäoituksessa ennustetaan epä­vakaata
säätä olen mennyt ulos i l ­man
sadetakkia."
— Maksimi, suurin määrä, enim­mäismäärä,
i; . .
— Nektari, kreikkalaisessa myto*"
logiassa jumalten Juoma. •
PÄIVÄN PAKINA
Hyvä nijytelniä ja v(ihän enemmänkin
Meillä on syytä onnitella sudbu-rylaisia
näyttelijöitä kahdesta sei­kasta:
1. Erittäin hyvin esitetystä lau­lunäytelmästä,
joka vaatii suurelta
esittäjä joukoltaan , h y v in paljon
miltä tahansa^ 'seirfahäyttämöltä; ja,
2. S i i t i i ' cttä.tSipii' näytelmä esi­tetään'
suurjuhlan yhteydessä elo­kuun
alkupuololla niin, että vieras-paikkakuntalals^
kin^aaavat , tilai­suuden
sen: nähoa.
Iftlsymys on : viime sunnuntaina
Finilisb-haalilla esitetystä^-TVlfred
Hautamäen kh-joittamastalaulunäy-telrtiäatä
"Erämaiden orjat", joKa
esitettiin seuranäyttämön mitta­puuta
käyttäen melko loistavasti.
Esitys ' s a i , kuten tiedetään; ennä-tysiriääraisen
katsomon, sillä F i n -
nish-^haalin avaran j u h l a s a j i n nu-me^
idut istupoapalkat myytiin
kaikl^i j a sen lisäksi vielä joukko
Bf 'B tOHJIIBd UIJ|B1UI0WBUII0 j o u i n u
V j j o x rjBAijo jBBjaiABmnt
aan!tyytyväisiä kuulemaansa j a nä­kemäänsä.
I Tämän näytelmän esitys palauttaa
mieleemme uudelleen sen tosiasian
että kansalaistemme, keskuudessa
täällä Canadassa on ollut, ja on e-delleenkih
kaikenlaisia kykyjä. Va­litettavasti
emme vain osaa aina
antaa heille sitä arvoa, mikä heil­le
omalla alallaan kuuluu.
Alfred Hautamäki on yksi niis­tä
kansalaisistamme joiden työ ja
toiminta rikastutti paljon täkäläis­ten
kansalaistemme henkistä elä­mää.-
Hänen kirjoittamansa laulunäy­telmä
"Erämaiden oriat"_,Dn tästä
yhtenä loistavana esimerkkinä. Se
kiskaisi sunnuntai-iltana reippau­dellaan,
miellyttäväisyydellään ja
vaihtelevaisuudellaan suuren ylei­sön
mukaansa heti - alusta pitäen,
ja tunnelma pysyi korkealla aivan
loppuun asti. Suuri kiitos hyvästä
onnistumisesta lankeaa tietenkin
roolihenkilöille, säestäjälle, laulu­jen
opettajalle ja muulle henkilÖT
kunnalle sekä näytelmän ohjaajal­le.
MIutta meillä ei ole oikeutta un­hoittaa
tämän näytelmän kirjoitta­jaa,
Alfred Hautamäkeä, j o l l a oli
paljon taiteellisia lahjoja, j a joka
antoi todella arvokkaan panoksen
työväenliikkeen hyväksi.
Erämaiden orjat on kansanomai-.
nen kuvaus Ontarion metsämiesten
elämästä 30 vuoden takaa. Näytel­mänä
se on kuten sanottu, ripeä,
monipuolinen ja mukaansa vetävä.
Siinä mielessä se lukeutuu par­haiten^
tässä\ maassa kirjoitetun suo­menkielisten
näytelmien joukkoon
.— ja on kunniaksi kaikille täkä­läisille
kansalaisillemme.
Mutta se on kaiken lisäksi vie­lä
jotakin muutakin, kuin mukaan-tempaavaa
näytelmä: Se on taitei­lijan
kuvaus täkäläisten metsämies­ten
elämästä noin 30 vuoden takaa!
Moni metsämies tai aikaisemmin
metsissä työskennellyt kansalaisem­me
tuntee tämän näytelmän aikana
todella elävänsä uudelleen eräitä
kohokohtia menneestä elämästä —
elävänsä ne ajat kaikista arkipäi­väisyyksistä
huolimatta todella o-maksi
ja kanssaihmistensä hyödyK-si!
—
Palautettakoon mieleen, että sii­hen
aikaan ei ollut Ontarion metsä-miehillä
mitään unioturvaa..Heidän
työpäivänsä .mitta oli pimeästä p i ­meään.
Heillä-ei ollut juuri mitään
oikeuksia. Mielivalta v rehoitti.
Ruoka- ja kämppäolot kaksinkertai-sinewVuoteineen
ja ilman pesuhuo­neita;
olivat niin alkeelliset, että
herrasmiesten koirillakin on; pa­remmat
päivät;
Toisaalta metsämiesten keskuu­dessa
oli käynnissä voimakas jär-jestymisliike,
minkä ansiosta moni
poika joutui mustalistatuksi j a aje­tuksi
kämpältä yön selkään tiettö­mälle
taipaleelle. Menettiiiä silloin
eräät aktivisti henkensäkin järjes­tämisoikeuksien
puolesta. Mutta
niin voittivat metsämiehet lopul­ta
ihmisoikeudet!
E i silloin voitu kuvitellakaan koko
maakuntaa koskevista esiintymistä,
Se tuli päiväjärjestykseen vasta
sitten,''kun' oli voitettu metsämic-ixillekin
järjestymisvapaus ja unio-turva.
•, • • V
Mutta kun esim. jonkin kämpän
miehet lakkoiituivat sietämättömiä
olosuhteita vastaan, niin silloin o l i
pakko turvautua työläisten mah­dollisimman
laajaan solidaarisuu­teen
— j a niin kehittyi "aluelak-koja'',
alueellisia liikehtimisiä jne.
Sellainen oli tämän näytelmän
historiallinen tausta j a perusta. Se
on karu.mutta tosiperäinen perus­ta,
j a näytelmä kuvaa voimakkaasti
sitä, miten metsämiehet kaikissa
pinnallisista ilmiöistä huolimatta.
pyrkivät joukkoesiintymisen perus­teella
parempaan. Heidän keskuu­dessaan
on paljon miesten parhaita;
on myöskin joitakin lurjuksia jot­ka
antautuvat konnien .välikappa-.
leiksi. Heidän keskuudessaan vie
ruoka, juomat, huvit j a tunneky
symykset monikirjavaa- osaansa ja
kaikesta siitä kirjoitti Alfred Hau­tamäki
tämän merkillepantavan
näytelmän.
Tämän näytelmän arvoa lisää se^
että vaikka se on "oman aikansa^f»
j a sen hengen tuote, sillä on kui­tenkin
vetovoimaa vieläkin. Toisin
sanoen, Alfred Hautamäki pystyi^,
luomaan jotakin sellaista, millä tu­lee
olemaan taiteellista j a histo-;
riallista arvoa vielä kauan hänen
kuolemansa jälkeen! Se e i ole sAin-v
kaan pikkuseikka. " v " *"
Meistä tuntuu, että CSJrn SvJr>
buryn osaston näyttelijät tekfvat"
hyvin harkitun päätöksen siinä kun
he päättivät esittää tämän suur^^,
laulunäytelmän suurjuhlan juhla­näytelmänä.—
Känsäkoura;