1954-01-07-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 l-Jlii- -vn !iiiiiii(iii!iiii!iniiiiiii«iiicin)aiiii«8iiiJi •TÄTÄ OMPtEKSI 5n pahonjam sa- L. vaimossanne,oa jraattava vaheih-on- hirveata, lOh-- Ltte]en;jasiaa_tar-- •Lietaa miten völ- Uoen sanjft^a' t l - .oit iStua tunti-iunniv kasistani". n, kun'meillä'oh Torstaina, lammik. 7 p. — Thursday, Jan, 7,' J954 Suomen raubaDtahtoista nuorisoa vastaan fähdälty sorioioimenpide Suomen pankin johtokunta haluaa päättää siitä kutka päästetään ulkomaamatkoille vaativat > , lohan usta : paperi-ja puu-i, nudenyhteinen Intal-ion Hydroltä örvaiista senjoh.^ )keen,rakenne"tut L 'ovat •. vahentä-. ntjTOQhdollisuuk-aittävät,- että pa-.' ;vat suuret .vesi- •aneet'veden vir-. rin, että. paperi-joessa': vaan.että linaajien" avulla, taholta väitetään e't;tä vettä pitäisi ; kulkisivat snna sältsi';on'-Hydroii puiden: uitCamis-ja muita Jaitteir dollarin toiniesta. It Can Happen To Even An Active Conservative Young Consenatives Detained Under McCarran Act; Toronto Students Proiest In Good Canadian Style mm voitaisiin lista kos-akenteen -.kuvassa-kielletty, ipeleihin, n" täytyi iksytään. >en syyn perus-kuningas vaati ä aikarajaa; jon-maansa Itsenäis-- Lsesti Britannian: itteissa. lopulla julkais-jasfa näkyy, että nen?-kuvernööri ngasta(Kabaka) itsenälsyysvaati-:- ningas kieltäytyi n (parlamentin) htui. että brim-säkkäsi" Bugan-lisesta. "rikokses-enhallitusjärjes-jsta.)- mitä^teke-mlnga^ tä ylläpl-än," että kunin-äkätä", jopa ul-naisten toimesta, iltakin fmD Joonia ina?:i.<ulkomaille, laisille "säkätyil-a ei ole luult»- /akuutiislainkaan f MK m tä,'vaikka alle-bllut kunnia "tun-lUlden tuntemaa'' tiumattakaan nyt iniinkaiden kans-it, meistä tuntuu liitä .•kuninkaita-lia "säkätä" vie- 38 «mikä tahansa kuninkaan «pitkä, täysi oikeus.' Sa , Jos Joku-kansa- )äästä eroon ku* on kyseisenLkan-i ;VaatimattQman igandankonin-staan. ~ KSnsä- WILLIAM BOLXTBEE JÄIerts Gym Ctasses Dtarf Next Week .Sudb.ury.. ^ • Although some gym .(;iiihu.s:asts;have ta.een making regular \UHi:.i-l •the:.iiym facilities at- the ;hall. Tnuisday^ nights, there has_been' I :iO reakdn ve lo rget the gym program - |iindci way this \vinter. * Aheady..before: the Christmas.-sea-' kon the question of; gypi \vas discussed ;)i an Alerts.meeting; and. it was de-kuhid to makea; reai effort to get the ffvm •• going at the • start • of-/ the • new: vear. ^ To encourage.particjpation the club ..has decided to purchase. some new :equ:pmQnt; In a shoft ivhile [there shöuld be a new g ym mat a t t h e; haJI and also a neWvSet of badmmton TiQUetS. This is generally thetimerehearsals !;eF,underway. for the Liittojuhla gyni )rograms;: so that the.; presentations jae the Liittojuhlas TVill be first class. Thegym nights will beresumed at [the hali starting next Thursday, Jan. |l4 . Everybody is welcome. .Vancouver. — Poliisi ilmoitti maanantaina, että rakennustyöläinen Lee Prestwich tappoi joulupäivänä vaimonsa ja piilotti ruumiin puuvajaan; Vaisi päivää myöhemmin Prestwich tappoi; 15 vuoden: ikäisen tyttärensä ja lopuksi itsensä. Ruumiit löysi •:14-rVuotias Sandra Prestwich palattuaan viime lauantaina kotiinsa^ vierailuma/tkalta. Hän ilmoitti löytönsä poliiseille. : . . :y. Ä I T I N I M U I S T O L L E Hilma Matilda Mäki joka kuoli tammik. 7 p:nä 1945 Sudburyssa. Ont. Rakas äiti, Sinun muistosi ci tmohdti milloinkaan. Tyttäresi Elvi. : An., interestmgrinci^ent häppened; Qver the-veek. end; when twö Toronto .university students-^^ere detaöied in Florida under provis:ons of the US -.McCa^än Act; • Amazmg' as. i t may: seem.theseyoung. students; ^E. S. Ro-gers and. Wmiam Boultbee are active »members of the university Progressive Consen'ative' club. ,, Appärentlyimmigration officials m-the. US are trymg to öiitdo.McCarthy. irfthe search for so-called^subversives and on-the least pretext aris detaining even.citizensof .other'oountries to get; their n.ame;in.McCarthy's gböd bboks; . ::As these • young gentlemen were: : from "goad families":it did: not täke long for. the Canadian. Externa 1.. Af-fairs. department to..intervone and: have: thejpair. released;: But -neverT .thel&ss the mcident: rai.ses a number of interesting points. In the first place.how. is it possible. for'.the. US. immigration department' tp be. m Possession- of: informationS concermng ;-Canadians, whether: they:. are considered as subversives or not? This. almost suggests- that the .US has: a-vast network of sp.es m this country. US immigratiQn-authonties explamed that rt was a case of mistaken identi-' ty,. that. one of. the .students names was very; similar to a na^e. they had; ih the "black book", about the s!ze of a Toronto Telephone directory. It woiild seem that under provisions -of the .notorious McCarran Act, v:si' tors to: the US couldbe detained in^ definitely for investigations even if: their passports and visas are m order. We shudder to thmk what could happen to an ordinary Canadian ci-/ tizen Wiio was not from a'.''good fami-. ly*Van<3 who does not/take an active part. in. promoting : prorUS . policies; here in Canada.' Anotherinterasting angle that cer-tainly; reflects fascist practises is that accordmg to Rogers' account of the mcident- they ..were • asked to' sign .a. dccumenf Avithout being. allowed. -ib 'read::t:or even beingSxplained what-the.:. purpose .of the. document was, •Here 15.'Rogers; account of it:'. :. • .• •\Ve \vere sitting in the waiting -room a:-the airport when:I.heard my; n^nie. called..A man ' l ..later found out • .0. be Daboll questioned me- bnefly.; ..Wheii he as^ed Avhs^t I worked at last! iu:T!m§r I i o l d him I worked for one of i h e .Progressive Conservative can-r didates.-. He -spent some^ time looking thrcugh that black. book then and said :t was the .Communist black book' He d;dn't. question Bill at ali Tnen he told us we were being der lained under. the McCarran- Act;..:: \Vhen he came back-he tolrf us we had the choice cf: s:gning the statement' or; gettmg a -special hearing'... We decided.: not to- sign any statement we couldn't se first. We.never did see cne" Toronto yniversity students said; the mcident. and'othersrecently sug-gest. that US. .officials. have gone out; cf their way to detain or refuse ad-m ssion . to .Canadian university students smee Toronto students last fall burned m effigy Senator; Joseph Mc- Carthy;: Witch-hunting Wiscon^n Re-putalican, whose methods-have arous-; ed^ widespread criticism in., the US itvelf. . If that is the case it .won't.belong : w;ien ali Toronto University students v.'ill be barred from the US because overthiäincident,students picketed ihe US consulate m Toronto. Their signs read ",Tyrant^ to the . tourist", "Unfair", "Go Home McCarran". That last .?lögan sounds like^a good one; only.to.clarifjj it lefs rewrite it 'tosay "Send the McCarran inf luenc-edamendmenttOi the Canadian cri-minal code (Bill 7) back-to theUS". The Story Behind The ii Little Red Cottage" The viisitor to Sweden and Finland is often: surprised by an unexpected- :ly colorfui scene in which"' the dark green forests or the: whlte Winter landscape is spotted; ;with ; houses painted a Tvarm red color. A little led cottage with white trimming is very often found in pointings, and in; many a popular song: one's childhood home is - des-crlbed as a ''little :red farmhouse.'V It is, not .the result. of; mere accl-deht that red houses are so predor minant. There is a story behind their red walls, a story that involves people from kings down to peasants. There was once a time. when red paintwas considered SO elegant that the• average man, whethervcity dwel-r ler, or- peasant,would not even have Syvällä surulla ja kaipauksella ilmoitan, että vaimoni ja elämäntoverini Httsitaaba $oole (O. s. TIITINEN) poistui elämästä äIdllisenTerenvuoflon johdosta sydämeen, omas» ;fco-: ;;dissaan,;4 Dartford ;Bd.V: Torontossa, Ont., joulukuun 2^^ .1953. f Iän oli syntynjrt Suomessa, Suone joella, Kuopion läänissä, huhti-: kuun 22 p. 1888, oli kuollessaan 65 T^'7 kk. ja 28 päivän ikäinen.iw ; v ; Vainaja haudattiin: joulukuunv2^ toimistosta:.jossa edesmennyt lepäsi knkkaIaitteiden^y^ vTilaisuudessa puhui J . Latva muistelmia vainajasta läsnäoleville valna-.; jan sukulaisille, tovereille ja ystävUte. Vainaja laskettiin St. John's .Norway hautausmaan multaan. -HaudaHa puhui G.o^undqvist, lausuen .CSJ:n. Toronton osaston jäsenistön' viime tervehdyksen joukostamme ; \ poistuneelle rauhan ja edistyksen ystävälle, jolle Msenistön kukat haudalla ovat viime tervehdyksenä :;i'ä?^;\;\i;^;';s;?;:?y 'Sn iHemorp of ^asitaba $ooIe By Gnstava Poole God bad not promised Sky ever blue, Flowers: strewn; alwayfr with: you,-^ God had not promised — Sun without rain — Joy without sorrow Peace without pain. But he has'promised,/ Strength from above.'"^ / Unfailinq sympathy. " ^ . And' enduring' love. ' William Poole. Ystävä sä olit, jrks* kalliimmista 'meille. Ain' hymy loisti kaivöIUas, seurassa kun olit ystäväin. Nyt kuolo sinut meiltä vei, vaan muisto kallis — meille ystävästä ijäi. Ain', kaipaamme sua, seurassa ystäväin.^ ' / Ystävät. . . K I I T O S ' Sydämelliset kiitokseni kaikille, jotka olivat saattamassa vainajaa ^ viimeiseen' lepoonsa. B^itos kauniista kukista, Joilla peititte vainajan hautakummun.; Kiitos CSJ:n Toronton osastolle lähettämistään ktdclsta >, Ja ravlntolahuoheen käytöstä,' jossa" vainajan muistoa kunDioltetOln ; kahvitarjoilun yhteydessä. Vilplttämät,kiitokseni,teille kaikUle, jotka ^ tavalla tai toisella' otitte' osaa sunxunL ;' . - ' , , ' - ; . ,Teltä- kalkkia aina kUtollisuudella muistaen, . 4 Oarirörd.Koäd' W I L L r AM POOLE Toronto,'Ontario dreamed, ef painting his own house red. ; He felt fre6-cnly- to admire the red walls of the homes of aristocracy; for whom the color;seems once to have been reserved. The reason for its use ;originally: wa3 to simulate brick; and thus make the wooden manors of the highbom; look; like castles. The white or gray trimming! at the corners and around the win-^ dows apparently was intended to re-present sandstone. :. Red paint was made from irondurr; mg the Middle Ages and it: is .known that red pigment was made in Swe-' den begmning with. the 16th century; But "it was not until 1750 that * its- Production became greater and' red pamt spread over much of; Sweden and Fmland. •:When red pai Helr s i n k i i s impossible to say.fbut it is kn<}wn that; there was at least one red house in the city by 1657. And ;when the, Swedish kirig was- to visit Porvoo - a few years-later the city fathers: decided. that: the;town hali-should receive a coat of red pain t: Although reoords of the first use •of red paint in Finland indlckte that it was:most used on state andmuni-; cipal buildings, i t Is probable' that it alfeady/v/as also belng used on -the estates of the' nobles.;; In those; days it would not have been • considered fitting for the ordinary citizen to f oi-' lcw; the lead of the aristocracy. But it was not long before ,wealthy mer-l; chants began to have their ^houses pamted .red,;and soonrthey in tum vwere followed by more humble folk. :;ThviS'by-ni7 the city: officlals. of Turku, then Finland's capital,;foimd It proper -to order .that walls ''f acing the river or-; the. streets" be - painted red Inorder. to beautlfy the clty:and to protect the;walls from deteriorat-ing. -It was with this double objective in mind that of f icials of other towns then- urged,; ai^d spmetimes: dcmanded ; that citizens; paint ;their houses r ^ J Such deihands of ten wefe. occasioned by visits of the king to Finland and were interesting In; that they: always ^mcntioned only the .wa]ls and'fences faclng the streets. ' . Thas-when'King'Adolf-Fredcilk;vl-sitöd Finland In 1752 the provinclal govemor-orderedthat all;walls fac-: Ing. the-streets be; painted - in town- the king would vislt. Eiit ,the ci-izens- .of Kokkola; refused< tö do so; answeflng;tl)at they Vcould notafford such' luxuries". The .sltuation was saved by the/womaa in whose home the king was to stajr., Bhe promi^d to paint the 'whole, hoiise,' includlng' "the fenccs änd evcxi .the backjurd.^ ' ~«But soon the iiovelty faiegan to.wear EDWARD S. ROGERS "Racing Cards" Are Required To Enter Official Ski Meefs . I n a: number of articles appearing in Club News and other parts of the Vajaus; concerning ski -competitions this season, mention; has been made or ."amateur cards'' or '.'racing cards". It .seems that ali ski enthusiasts..are •noi entnelyVclear what the purpose of these cards is. Firstly, lefs get an idea of the structure: of • organized. amateur skl-ing in ; Canada. Every. given: area where organized skiing is practlsed has what is called a ski zone with its executive officers. Individual groups and clubs of skiers generally, :f they wish to take.part in official meets : affiliate; to their local zone, which in tum is affiliated to the Canadian Amateur Ski Association. Actually these individual clubs through their. xepresentatives v eleet the of f icers of the ski zone. and • pay an annual äffiliation fee on the: ba-.; sis of their membership. The Canadian Amateur Ski Association: is - the only national -organl-zation in Canada as f ar as skiing is concemed and is able to contrql amateur skiing as it is responsible for arrangirig for aU majorv mfeets In-cludlng : the recognized; Canadian championship meets. Much>the same as the Asnateur Athletic Union demands that a person, .in order to ^participate 'In: an official trackmeetmust have an "amateur card", the CASA demands that a; skier, to participate in an official meet authorized. by a ;zone or by the CASA, must have a"racing card". •If your club: is affiliated to your local zone, you can obtaLn a card through your club representatlve In the zone; orotherwise you should approach an offlcer of the zone. -As; far as members of the clubs of the Finnish Canadian Amateur Sports Federation are concemed, for meets; in the; Northern Ontario Zone they can get cards from the PCASF ski committee In Sudbury.The raöing cards f or seniors. are $2.00 and for juniors 50 cents.The money derived from sale of cards goes to the ski zone.: The; Vapaus; earller reported that: junior cards w^e $1.00 but they are only; Ä : c'ents. Juniors > must be imder the age of 17. ; Remember, • the .Finnish skiers are ^generally; regatded as the; ;founders • of; cross-cotmtry i skiing;: In; Canada, SO, let's put on a real show: to de- >monstrate: that. the; sk!s have been handed down. to the present Canadian generatipn as a national sports herlr tage from our fathers. Helsinki. — (TKS> — Jckm aika sitten on Suomea Pankin johtokunta . tehnjrt paatoksen matka valuuttakurssin korottflmlsesta. joka merkitsee 30 .—50 'prosentin korotusta ulkomaisten matkahi-pujen hintoihin; "Sa.manai-kaisesti johtokunta teki paatoksen, jenka mukaan silta on hankittava lupa ^.seuramatkojen suorittamiseen; ennenkuin tällaisista matkoista : voi-- daan paattaa. Syomen Festivaalikes-: kuksen taholta on asiaan kiinnitetty ;vaka.vaa ; huomiota ja todettu, etta Suomen Pankin johtokunnan ;paatös rajoittaa mita suuremmassa maarin nucrison; kansainvälisen ystavyyssi-teidenr lujittamista-. ;Onkin mitä i l meisintä, etta. suomen Pankki haluaa diktaattorin ottein: rajoittaa -nimenomaan: viime vuosina huomattavassa mäann vilkastunutta maamme rauhantahtoisen nuorison. pyrkimystä kansainvälisen kosketuksen, saamiseksi: en maiden nuorison kanssa..: .Tata;olettamusta en omiaan 'Vah-: vlstamaan myös tn Kivialhon tdykea käyttäytyminen ^Festlvaallkeskuk.sen edustajaa kohtaan taman yrittäessä sopia-ajasta, jolloin Festivaalikeskuk- -sen lähetystö ivoisikayda esittämässä ..hänelle käsityksensä .-asiasta-, ja: tiedustelemassa -erinäisiä .paatokseen liittyviä '.seikkoja.- Tri Kivialho kiel.- täytyirjyrkassa äänensävyssä: keskustelemasta; mitaani ja kun Festivaali-keskuksen edustaja, puheenjohta ja Osmo Kock, kysyi, voiko, tn Kivialho ottaa vastaan Festivaalikeskuksen kirjelmän asiasta,: sanoi Kivialho: — rEn mina tarvitse teidän ; valistustanne, i u e n kyllä Vapaan Sanan ja Työkansan Sanomat, enkä enempää ^valistustanne tarvitse. iPuheenjohtaja Kock: huomautti, et- Zatopek rikkonut taas ennätyksiä ; Lontoon kautta saapuneessa tiedossa kerrotaan, et-ta tshekkoslovakia-; lainen maailmanmestari. Emii Za to-pek . osallistui Brasiliassa uudenvuodenaattona pidettyyn 7,300 metrin: t:ejuoksuun, jossa hän voitti: ;2,140 kllpailijaansa mainiolla ajalla, 20.30.4, mikä' on minuutin ja kahdeksan: sekuntia parempi kuin tämän tiejuok-sim' entinen ennäty.s. , ; Kun 'juoksujen tilastrfmiehet m hemmin tarkastelivat Zatopekin saavuttamaa aikaaniin tulivat he siihen johtopäätökseen,..että han on tässä kilpailussa todennäköisesti' rikkonut aikanakin kaksi maailmanennätystä^ •nimittäin-Häggin ennätykset kolmella mallilla ja viidellä kilometnllä (13.32.4 ja 13.58 2). ValiteKiavasti mitään virallisia \tlliaikoja näiltä matkoilta el tä.ssä juoksassa otettu, niistä el ole ainakaan vielä ilmoitettu mitään. : Olosuhteiden sanotaan olleen ifian-teellisat. uusia ^ihnätyksiä varten sillä läanp&tSla oli 71 astetta Fahren-heitln mukaan; ja vaikka tiessä oli nousupalkkoja niin oli se miellyttär vampää. juosta. kuin samaa pientä rataa kiertäminen.: Kaiken lisäksi oli matkan; varrella valtavat väkijoukot innostamassa kilpailijoita. ever farlher. With the huts of the peasants gleaming ; wlth red walls, the aristocracy and offlclaldom decided Itwas hlgh time to paint manor houses, • churches and town halls ; a dlffersnt color. ; YelIow .paint then received ..thevnod of approval.-;:'^ reasoning was ttiatlf; red paint simu-, vlated brlck; then -yellow was no less smart. The latter could lie used'to representfineFk-ench-sandstone.Vhich had : come ' into.; fashion' tbroughout much of Eiurope In the IBth century. It was not long before yellöw paint wcnJavor from an even higher source — the king himself. Characteristi-cally getting tolmself Involved in: nil-nor matlers, Khig Oustav - JV, Adolf, the last king of unIted Sweden-PIn-land. sent letter» to: several to-vris and expressed h!» deslre.that red paint be g:vcn' up'hi fayor of some "more .cheerful color". The king's 'wl8hes did not :.alwäys;2ucceed in advancing the 'cause of yellow, howev^. In dlstant Kajäant Öie^ use of red paint had not yet beecsne «Idespread, much less gone ou> of foshloni.^ ,Ott receiving tbe;king's'letter;;the good cit!zetis'of Kajaani-busly got. to, work'painting the houses akrag jthe streets just as the, kihg h ä 4 ' . w i s b e d — ' but they painted them red. ^ ' teenth centiuy yellow paint was 8lowly gaming favor. But this did not mean that red was dissappearingT from the towns. When the houses were paint-; ed red theh- owners usually had lef t the ::sheds and other outer buildings impalnted .to tum gray from the ef-fects of the wind and rain: When the houses were painted yellow; It; led to the use of red ^ paint on the outer buildings. Although the big estates^ and ;parlsh houses followed the new fashlon, the tiny farmhouses usually kept their red coate. Today if you travel east of a llne runnlng;.through Savonlinna, Kuopio, Kajaanliiiand Oulu. you notice that gr^y, unpainted houses. and buildings ^ become ever more: general until you flnally reach distant yillages in whfch not a single bulldlng has ever, been painted. Strangest; of ali, however is that to 'this daywhen people in any; • area f inally declde tO' paint their houses they Invarlably start with red. -In a 'Mirvey. made a few years ago, it wa.5 found that In^theeastern : part of Kajaani parlsh 81 percent of the houses wereunpainted; but out of those; whlch hadv been painted; fully 94 percent were red. The populaflty of red paint no lon-ger llejtiin any Imagined simllarlty to brick — undoubtedly no one thlnks of that.' - It Js-rather In tact that, despite King Gustay!» Impertlnent:de tei tarkoitukseiM ole '.^alistaa: Kivialhoa; .vaan siiada hänet, tciimttamann kirjelmän; Suomen Pankm johtokunnalle. —.En ,mma rupea- sitA; sinnekään viemaan, tokaisi Kivialho töy-: keasti .Suomen • P.inkijj -viralhseiv-edustajan toykeakiiyttaytynunen Festivaalikeskuksen edustajaa kohtaan osoittaa A selvnakm selvemmin, ^millaisten mielialojen -vallitessa matkarajoltus-paatös on syntynyt, pdatos/. josta ci de katsottu tairiioelliseksi edes . yrittää antaa . ka unissa na isia - selityksiä. Siks! Suomen; Pestivaahkcskiiksen •vaatimus naiden paatosten purkamisesta onkin mila kannatetta vm.Vaatimus on esilettySuomen Pankin johtokunnalle ! tarkoitetussa' kirjelmässä, jossa esitetään seuraa\aa: - Historialliset tapahtumat, ja myös oman maamme vaiheet o.'at osoittaneet, miten kansojen., vuliset erimieli-; syydetrvat usein pcrusluneel,vaanin tietoihin ja ennakkoluuloihin,-, jotka ovat vallinneet .ihmisten miellä.; Tainan vuoksi kansojen välisen yhteisymmärryksen, yslav-yydcn ja rauhan säilymisen • turvaamisen kannalta, on •erityisen • incrkitykscllista ' kaikenlainen kansainvälinen vuoro vaikutu.s,. mikä edisCää ja auttaa en maid.cn kansoja tuntemaan toisensa entista^ paremmin. - Hyvin, suuriarvoista:tai-, lainen kanssakäyminen on.erityi.sesti nuoren sukupolven kannalta, jonlca kehitysmahdollisuuksia kaikki rajoittavat tekijät Siina suhteessa vaikeuttavat. Siksi Suomen Pankin johtokunnan päätös matkavaluuttakurssln korottamisesta, joka vaikuttaa mm. matkalippujen hintojen nousuun 30—50 pro.sentillär on tussä mieles.sa ; taysm. käsittämätön ja naiden merkit>xsel-tään suUriarvoisten •periaatteiden vastainen: Viela oudompi ja .suorastaan demokraattisia .kansalaisvapauksia loukkaava on päätös seuramatkojen ; saattamisesta riippuvaiseksi Suonien Pankin johtokunnasta, jolta-marraskuun Ipaivasta lähtien ph pyydettävä lupa tällaisten matkojen järjestämiseen' Koska nuorisomme. vapaa kans.sa-käymmen muiden maiden nucrlen kanssa - on s* omiaan laajentamaan; maamme tuntemusta muis.sa m^alssa ja samalla avartamaan omia kasityk-siamme naista rftaistäi on kyseinen Suomen Pankin johtokunnan päätös, joka suuresti vaikeuttaa; kanssakäymistä, koituva om aksi tappioksemme. Sen vuoksi; ja kcska valtiovallan:ivel-voUjsuutena on tukea : nuorisomme kansainvälistä kanssakäymistä, -vaa-: dimme; näiden päätöksien iperuutta-: mistä Ja kaikenlaisten esteetöntä kansainvälistä ivuörovaikutusta kah-.^ lehtivien mäaräyksieji purkamista,: Suomen Festivaalikeskus ry. Mitä merkitsee Pariisin sopimus 'mmm m mm. mands;''red;L9 a cheerful color whlch harmonlzes; c better than any other color wlth.the green of the forests and gives ll(e and meanlng to the landv: cape., 1t->i5,a little red farmhouse that the emigrant: to- of ten ;remem-bers when;'he retums to; h!» homeland In.his thdughts, and it::Is the cheer-ful little red cottages: that the trave-ler enjoys seölng. „ , There stUl scems vio.be a -futurc for red paint. In one ylllage far in the north;ali the housesfacing;themain :roadwere painted red In. 1952 ^ not for a.k'ng's vislt, but becatise the OlymplcjTorchvascarricd'through' the village on its way from Greece to Montrealilaiset vaativat oikeutta kenialaisille ; Montreal,'— OttawaEsa toimiva Britannian ylikomissioncrl sir Archlbald Nye; on saanut /täältä pyynnön: toimit-; taa. hallitukselleen erään canadalais-ten protestin Britannian hallituksen nykyistä siirtomaapolitiikkaa vastaan, varsinkin Keniaan nähden. . • KysymykBes.sä on se kirje minkä on lähettänyt "Montreal Committee for Democracy in Kenia''/ Siinä limaistaan "meidän lisääntyvä suuttumuksemme'/ Britannian .hallituksen tekojen johdosta, - Kirjeessä huomioidaan, että vaikka Britannia on allekirjoittanut Y K :n Ihmisoikeuksien peruskirjan niin siltä huolimatta sen Keniassa; noudattama; • ;politilkka - muistuttaa suurvaltojen satoja vuosia sitten nou-i dattamaa;politlikkaa' kun ; miljoona pohjois-amerikkalalsta Intiaania har-- kltustl ajettiin pois mailtaan, näänr. nytettin nälkään, murhattiin tai ajettiin karsinoihin reaervialueille. Komitea vaati kirjeessään: Laillisia toimintaolkeuksia Kenian afrllckaläisten Uitolle, ja Afrikkalaisten, unioiden Uitolle. Sen lain peruuttamlsta mikä olkeutr; taa brittiläiset'Virkailijat tuomitsemaan afrikkalaiset 90 päiväksi pakkotyöhön, kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen V tai:: viiden;. punnan j sakkoon työstä kieltijrtymlsen takia. ;Ku)kuvapaus afrikkalaisille Kenian kaikissa osissa. Puolueeton oikeudenkäynti Kenian afrikkalaisten' liiton johtajalle, Joma Kenjattalle -ja hänen tovereilleen, • Sanomalehdistölle annetussa tiedonr annossaan yllttaakpmltca sUhen, että sllrtomaasorto on Canadalle yhtä :uh-kkavaa kuin on yhdysvaltalainen Mc- Oarthyismi, Komitea kehoittaa työväenliikettä kokoomaan voima nsasel-lalseri sorron ;uhrlen puolustamiseen niin maailman rauhan ja' Canadande-mokratiän kuin sUrtomaakarisojenkin vuoksi,, Ranskan kansalliskokouksessa kiiy^ daan edelleenkin: ulkopoliittista keskustelua "Eurcopaii yhteisöstä" ja •'Euroipan^ anncijast.a", joiden muo.- dostamisecn -Ranskan hallitus on o-mavaltaisesti sitoutunut csallisiu-maan ns: ••Pnriisinsopimuksen'" alle,- :kirjoittaessaan; :,K:irjalais-äuo:iialai-; sessa neuvostotasavallassa, ilmesty valta "Totuus'-Ichcit-lia on joku, lukija pyytänyt: selitystä taman: s^^pimukscn sisällöstä:-. Lainaamme lj'henn(>ttyiia lehden asiallisen, vastauksen lukijan-, sa kysymykseen. Parnsm_.soplmus ' on:. sotilaaHinan sopimus.; :• -Se ;£0lnilttiiiv; -loiikokuuii lopulla :'VUonnn 1952 Pariisissa kuuclcn Lansi-Eurocpan valtion — Raiuskun, Lansi-Saksan, Italian. Belgian. Hollannin ja Luxemburgin: kesken; '-JJu-- roopan puoluslusyhtciton' peuisia- :miscsta, jqnka ..osanottajat v-sitoulul^. vat muodostamaan -"Euroopiin;a:inci-. jan". Tama sopimus on .su.ranaise.ssa yhteydessä ^Bonnin ;soplnnikr,et;n, joka "Solmittiin samoihin aikolhm Bon-nussa yhtäältä laiisivalLojeii j-i toisaalta 'Länsi-Saksnn. valilia.- 'Bonnin sopimuk.scn peru.ss:.s:illo on &e, cttii Lansi-Saksa .saa .näennäisen. sitvere-:. nisuuden, mutia: py.syy 50 vuttta ui-, komaideiv .sotajoukkojen miehittamUr: na.. Toisin .sanoen sc: muutetaan A-merlkan ^Yhclysvallnjcn : johtainan maailmanimperialismin täi-koiinmiik-sisotilaalliseksi; hyok.kuysLuk:-kohdak-: si demokraattisen lelrln-niaita vastaan aiottua agressiota Varten. ,On itsestään .selvää,:cttä Bonnin siplinus vastoin; suurvaltojen Potsdamin sopimusta vakiinnuttaa amakinVpuolen vuosisadan ; ajaksi; Sak.saii: katUlaJa-: on... Mutta palatkaamme aiheeseemme. Mita on Panisin sopmiukscn mukaan tuo ''Eurooxjan puolu-stuöylitel-sö' ja sen "Eurcopan armeija"? Sopimus, joka si,5altaa 131 pykaldU ja muutamaa nilbm kuuluvia lisäpöytäkirjoja, edellyttää (muka "puolus-tus"- tarkoituksessa ^kommunistisen •vaaran" takia) kuuden••:maan 'jhtelr .sen "kansallisuuksien yläiuiolella OICT van' 'armeijan niuodostamlBta.;Wäi7 den sekakiclistcnvascelljsten voimien yhdistämisen tulee tapahtua niinsanotun ryhmiin pohjalla,' joka <.n kan-, sallisuudcUaan yhlaUdneii ja-käslttiiä tavallisen • divisioonan. =; Yhdlstavunil renkaana; on armeijakunta — suuri operatiivinen ja taktillinen muodo.s-telma , johon; kuuluu 3—4. ryhmää Yhteisön :-toimcenpanaelJmcr)a? tulisi ojemaan Orhenkinen kcmissariaatti, jonka jäsenet ovat velvolliset i.idät-täytymäan? "kalkista, sellaisista looisr ta, jotka eivät sovellu .heidän tehtäT vLcnsd ylikansalliseen luonteeseen". Komissariaatin toimintaa johtaa'Mi-r:: nisierineuvosto, joka cn muodostettu jhteisoon^^ osall:stu/len valtioiden pääministereistä, sekä Yleiskokous, Johon kuuluvat kuuden valtion edustajat. Mutta kaikki nämä ovat pikkuseikkoja. Paaasia, mitä varten koko Pariisin ,scjnmuksen hommaan ryhdyttiin,:i on se, että; sopimuksen oUekirjoitta-• i^eet valtiot kumoavat .yksipuolisesti;: Potsdamin, sopimuksen ehdot jotka kieltävät^ Saksaa muodostamasta ^a-- scellisia voimia, ja virallisesti siunaa-: : vat^-hltlcnläisen Wehrmachtin uudes- • taan muodcstamisen; Joka oikeastaan tuleekin olemaan "Euroopan .armeijan" ydinjoukkona. Kuusil' Euroopan yhteisön'-,,osanot-; tajaa allokh-Joitli myöskin erikoisen pdytäkirjan yhteydestä Pohjols-*At-. lantin Uitte on (NATO), joka takaa mille sotilaallisen avunannon. Pa riisin sotilat^llisen sopimuksen' mukaan "Euroopan armeija" saa tek-; nillisla neuvoja NATO'n aseellisten voimien esikunnasta : ja sota-aikana on naiden voimien yllkomentajan päällikkyyden alainen. (NATO'n a-seelllsten: voimien ylikomentajanacn • välttumättä ,amerikkalainen> kenraa-h), . " ' . Pariisin sapimuksen- perussisältö-;; niiou siis bitlerilälsen armeijan henf-;;; kiinlicrattäminen::Ja länslSMksalaisen; .sotakoneen yhdistäminen Amerikan Yhdysvaltojen johtaman agressllvlsen;; Pohjois-Atlantin liittoutuman-systee-ii miin. "Puolustusyhtelsön" kyltillä tuon- sopimuksen pitäisi peittää, kan-:^ scjcn silmissä agressorien musta te-ko,; kun nämä ovat.-vastoln 'Potsdamin:: sopimusta päättäneet 'herättää; uudel- ;; leen henkiin saksalals-rfaslstisen mlli- , tarismin. Toukokbun ' 24 päivänä :'Vuoima;1952 julkaistussa.:Neuvo8to-;;- hallituksen nootissa Amerikan Y h dysvaltojen, -Englannin:: Ja :Ranskan hallituksille korcstettlin että '^de-nauerln ;.hallituksen; kanssa ;tehdyn : yllttmaInltun'v,8oplmuksen todellisena i (Jatkuu 4. sivulla) M KIITOS-Kiitoksemme CSJ:n Toronton' osaston sairashuoUokomiteallc i , • joululahjasta ARVI MÄNTYLÄ ' KIRSTI KEPPO VOITTO LESKINEN ' LEO MÄKI . , r WESTON SANATORIUM WESTON, ONTARIO ::Ma® K I I T O S Parhaimmat kiitokseni teille, toverit ja ystävät, siitä joululahjasta, jonka Inkeri;/Helen j a Nick;minull€ toivat;; Sc oli minulle yllätys, jota en unhoita milloinkaan. Kiitollisuudella teitä kaikkia muistaen, VOITTO LESKINEN WESTON SANATORIUM.; WESTON, ONTARIO i i r •a PARHAAT TOVERILLISET ONNITTELUMME HILMA VUORELLE JA; MARTTI PIISPASELLE heidän yhteiselämänsä alkamisen johdosta - ' — Canada tuotti vuonna 19:2 yli puoleti.(54' prosenttia);.maailman sanomalehtipaperista jä maasta vietiin sanomalehtipaperiansa prosenttia kor' ko maaliman vlenn*stä. Metsäpalot tuhcfiivat vuonna 1952 Canadassa enemmän metsää' kuin edelliJEenä vuonna ' kaikkiaan 290 miljoonaa kuutiojalkaa; Martta Helin Väinö Piispanen Brcnda, Shirley ja John / Piispanen ' Niko Piispanen Oscar Krats Ellen, Väinö ja Ilmari Virtanen Selma ja Dave Ritari Ellen ja Taito Niilo ja Annie Kautiaincn /, mummu 'ja lapset Safana ja John Turpeinen ?' • Vieno ja Toivo Sdlo Helga 'ja' Otto Svan Martin kaveri . H6lena Ja Vie Mäkinen Nancy, Vieno 'ja John Tyvne ja Toivo Rauhanen ja— Eino Hanna J a Kalle Sillanpää Maria ja Matti Johnson ' ErkkJ Penttinen ..Oiva Ranta ; Lvdia Kinos . 1 ' Mr. ja mrs. Oiv^a^-Santala Keijo, Aune'Ja Eero Aura Ja Arlie Mercer Vikkl Hyvärinen - > > Helien Rintamäki • Evelyn "ja Allan , '' • Antti Ranta i' Kaino ja Karl ' . ' , Fred Harju ' / ' ' Helmi ja Yrjö Palomäki - Mäenpäät - ' j,- - ^ Senja ja Vie. Jutila Hilla la K. Törmälä . ' ' Laila ja Onni Rintamäki Ja tytöt Vieno Ja''Bill Turpeinen Ja' lapset • Alina.^a Salomon Poikkimäki^ Pirkko Ja B i l l Salminen \ / aralla ja Unto Penttlnen-^Ja ^ lapsöt . , - V ^ Bill Tyynismaa • Trma ja A, Reinikainen'-^ ' Lempi Manninen Ja lapset > ' ^% Stiina Pesonen Klma Ja Santeri' '.^ '^^ ' Passlf, Whiteflsh.'Ont.'-^ - 'Pannl Ja Jacob Mäki,;, - f : . Moindl la Sam OJalal-' /^i'' Elma, Ida ja F. •mkiAm-S''^-\;jii Km .4 mm 1^ mm . CSJ:n Beaver Laken os. haaliUa tamo^kiiun 3' p:na' i9S4i|p l i f i l i t i i i l l i i S ^^ eiS:*;-;ni-mw?-Wff5-^^ ' ' Sydämelline;! kiitoksfmnie teille, sukulaiset Ja- ystävät/alltä;-t«ire#|| rilliscsta illanvietosta jonka olitte järjestäneet Btover Laken osa^^^f ton hailille meidän yhteiselämämme alkamisen vuoksi,:^ Kiitoa, käu^-lpgf - nls yllätyksen alkuunoanljoille ja kerääjille sekä iJlah M^ännlUe Keirigtl kullfsesta kahvipöydästä Ja tarjoilusta/Ja' TaltolIe;x.»ito«ta;>KiltÄ| rahalahjasta <Ja muista ,lahjols*a. Jotka niin 5^ttyiJe«»fti'BaIpine,.|^^^^ ' vastaanottaa. Vielä kiitos kalkille Ja jokaiselle erlfcwen.':fe>;|?ilM^^ Mm;y^^i^':^"^MM'^-';^mm:^:m m :|iiii«iHn:aviAiJMMÄRdPi^ 'mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 7, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-01-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540107 |
Description
Title | 1954-01-07-03 |
OCR text |
1 l-Jlii- -vn !iiiiiii(iii!iiii!iniiiiiii«iiicin)aiiii«8iiiJi
•TÄTÄ
OMPtEKSI
5n pahonjam sa-
L. vaimossanne,oa
jraattava vaheih-on-
hirveata, lOh--
Ltte]en;jasiaa_tar--
•Lietaa miten völ-
Uoen sanjft^a' t l -
.oit iStua tunti-iunniv
kasistani".
n, kun'meillä'oh
Torstaina, lammik. 7 p. — Thursday, Jan, 7,' J954 Suomen raubaDtahtoista nuorisoa
vastaan fähdälty sorioioimenpide
Suomen pankin johtokunta haluaa päättää
siitä kutka päästetään ulkomaamatkoille
vaativat > ,
lohan
usta
: paperi-ja puu-i,
nudenyhteinen
Intal-ion Hydroltä
örvaiista senjoh.^
)keen,rakenne"tut
L 'ovat •. vahentä-.
ntjTOQhdollisuuk-aittävät,-
että pa-.'
;vat suuret .vesi-
•aneet'veden vir-.
rin, että. paperi-joessa':
vaan.että
linaajien" avulla,
taholta väitetään
e't;tä vettä pitäisi
; kulkisivat snna
sältsi';on'-Hydroii
puiden: uitCamis-ja
muita Jaitteir
dollarin toiniesta.
It Can Happen To Even
An Active Conservative
Young Consenatives Detained Under McCarran Act;
Toronto Students Proiest In Good Canadian Style
mm
voitaisiin
lista kos-akenteen
-.kuvassa-kielletty,
ipeleihin,
n" täytyi
iksytään.
>en syyn perus-kuningas
vaati
ä aikarajaa; jon-maansa
Itsenäis--
Lsesti Britannian:
itteissa.
lopulla julkais-jasfa
näkyy, että
nen?-kuvernööri
ngasta(Kabaka)
itsenälsyysvaati-:-
ningas kieltäytyi
n (parlamentin)
htui. että brim-säkkäsi"
Bugan-lisesta.
"rikokses-enhallitusjärjes-jsta.)-
mitä^teke-mlnga^
tä ylläpl-än,"
että kunin-äkätä",
jopa ul-naisten
toimesta,
iltakin fmD Joonia
ina?:i. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-01-07-03