Vapaus, January 7, 1954

              1 l-Jlii- -vn !iiiiiii(iii!iiii!iniiiiiii«iiicin)aiiii«8iiiJi
•TÄTÄ
OMPtEKSI
5n pahonjam sa-
L. vaimossanne,oa
jraattava vaheih-on-
hirveata, lOh--
Ltte]en;jasiaa_tar--
•Lietaa miten völ-
Uoen sanjft^a' t l -
.oit iStua tunti-iunniv
kasistani".
n, kun'meillä'oh
Torstaina, lammik. 7 p. — Thursday, Jan, 7,' J954 Suomen raubaDtahtoista nuorisoa
vastaan fähdälty sorioioimenpide
Suomen pankin johtokunta haluaa päättää
siitä kutka päästetään ulkomaamatkoille
vaativat > ,
lohan
usta
: paperi-ja puu-i,
nudenyhteinen
Intal-ion Hydroltä
örvaiista senjoh.^
)keen,rakenne"tut
L 'ovat •. vahentä-.
ntjTOQhdollisuuk-aittävät,-
että pa-.'
;vat suuret .vesi-
•aneet'veden vir-.
rin, että. paperi-joessa':
vaan.että
linaajien" avulla,
taholta väitetään
e't;tä vettä pitäisi
; kulkisivat snna
sältsi';on'-Hydroii
puiden: uitCamis-ja
muita Jaitteir
dollarin toiniesta.
It Can Happen To Even
An Active Conservative
Young Consenatives Detained Under McCarran Act;
Toronto Students Proiest In Good Canadian Style
mm
voitaisiin
lista kos-akenteen
-.kuvassa-kielletty,
ipeleihin,
n" täytyi
iksytään.
>en syyn perus-kuningas
vaati
ä aikarajaa; jon-maansa
Itsenäis--
Lsesti Britannian:
itteissa.
lopulla julkais-jasfa
näkyy, että
nen?-kuvernööri
ngasta(Kabaka)
itsenälsyysvaati-:-
ningas kieltäytyi
n (parlamentin)
htui. että brim-säkkäsi"
Bugan-lisesta.
"rikokses-enhallitusjärjes-jsta.)-
mitä^teke-mlnga^
tä ylläpl-än,"
että kunin-äkätä",
jopa ul-naisten
toimesta,
iltakin fmD Joonia
ina?:i.<ulkomaille,
laisille "säkätyil-a
ei ole luult»-
/akuutiislainkaan
f MK m
tä,'vaikka alle-bllut
kunnia "tun-lUlden
tuntemaa''
tiumattakaan nyt
iniinkaiden kans-it,
meistä tuntuu
liitä .•kuninkaita-lia
"säkätä" vie-
38 «mikä tahansa
kuninkaan «pitkä,
täysi oikeus.' Sa
, Jos Joku-kansa-
)äästä eroon ku*
on kyseisenLkan-i
;VaatimattQman
igandankonin-staan.
~ KSnsä-
WILLIAM BOLXTBEE
JÄIerts Gym Ctasses
Dtarf Next Week
.Sudb.ury.. ^ • Although some gym
.(;iiihu.s:asts;have ta.een making regular
\UHi:.i-l •the:.iiym facilities at- the ;hall.
Tnuisday^ nights, there has_been'
I :iO reakdn ve lo rget the gym program -
|iindci way this \vinter. *
Aheady..before: the Christmas.-sea-'
kon the question of; gypi \vas discussed
;)i an Alerts.meeting; and. it was de-kuhid
to makea; reai effort to get the
ffvm •• going at the • start • of-/ the • new:
vear. ^ To encourage.particjpation the
club ..has decided to purchase. some
new :equ:pmQnt; In a shoft ivhile
[there shöuld be a new g ym mat a t t h e;
haJI and also a neWvSet of badmmton
TiQUetS.
This is generally thetimerehearsals
!;eF,underway. for the Liittojuhla gyni
)rograms;: so that the.; presentations
jae the Liittojuhlas TVill be first class.
Thegym nights will beresumed at
[the hali starting next Thursday, Jan.
|l4 . Everybody is welcome.
.Vancouver. — Poliisi ilmoitti maa­nantaina,
että rakennustyöläinen Lee
Prestwich tappoi joulupäivänä vai­monsa
ja piilotti ruumiin puuvajaan;
Vaisi päivää myöhemmin Prestwich
tappoi; 15 vuoden: ikäisen tyttärensä
ja lopuksi itsensä.
Ruumiit löysi •:14-rVuotias Sandra
Prestwich palattuaan viime lauantai­na
kotiinsa^ vierailuma/tkalta. Hän il­moitti
löytönsä poliiseille. : . . :y.
Ä I T I N I
M U I S T O L L E
Hilma Matilda
Mäki
joka kuoli tammik. 7 p:nä
1945 Sudburyssa. Ont.
Rakas äiti, Sinun muistosi
ci tmohdti milloinkaan.
Tyttäresi Elvi.
: An., interestmgrinci^ent häppened;
Qver the-veek. end; when twö Toronto
.university students-^^ere detaöied in
Florida under provis:ons of the US
-.McCa^än Act; • Amazmg' as. i t may:
seem.theseyoung. students; ^E. S. Ro-gers
and. Wmiam Boultbee are active
»members of the university Progressive
Consen'ative' club.
,, Appärentlyimmigration officials m-the.
US are trymg to öiitdo.McCarthy.
irfthe search for so-called^subversives
and on-the least pretext aris detaining
even.citizensof .other'oountries to get;
their n.ame;in.McCarthy's gböd bboks;
. ::As these • young gentlemen were:
: from "goad families":it did: not täke
long for. the Canadian. Externa 1.. Af-fairs.
department to..intervone and:
have: thejpair. released;: But -neverT
.thel&ss the mcident: rai.ses a number
of interesting points.
In the first place.how. is it possible.
for'.the. US. immigration department'
tp be. m Possession- of: informationS
concermng ;-Canadians, whether: they:.
are considered as subversives or not?
This. almost suggests- that the .US has:
a-vast network of sp.es m this country.
US immigratiQn-authonties explamed
that rt was a case of mistaken identi-'
ty,. that. one of. the .students names
was very; similar to a na^e. they had;
ih the "black book", about the s!ze
of a Toronto Telephone directory.
It woiild seem that under provisions
-of the .notorious McCarran Act, v:si'
tors to: the US couldbe detained in^
definitely for investigations even if:
their passports and visas are m order.
We shudder to thmk what could
happen to an ordinary Canadian ci-/
tizen Wiio was not from a'.''good fami-.
ly*Van<3 who does not/take an active
part. in. promoting : prorUS . policies;
here in Canada.'
Anotherinterasting angle that cer-tainly;
reflects fascist practises is that
accordmg to Rogers' account of the
mcident- they ..were • asked to' sign .a.
dccumenf Avithout being. allowed. -ib
'read::t:or even beingSxplained what-the.:.
purpose .of the. document was,
•Here 15.'Rogers; account of it:'. :. • .•
•\Ve \vere sitting in the waiting
-room a:-the airport when:I.heard my;
n^nie. called..A man ' l ..later found out
• .0. be Daboll questioned me- bnefly.;
..Wheii he as^ed Avhs^t I worked at last!
iu:T!m§r I i o l d him I worked for one
of i h e .Progressive Conservative can-r
didates.-. He -spent some^ time looking
thrcugh that black. book then and
said :t was the .Communist black book'
He d;dn't. question Bill at ali
Tnen he told us we were being der
lained under. the McCarran- Act;..::
\Vhen he came back-he tolrf us we had
the choice cf: s:gning the statement'
or; gettmg a -special hearing'... We
decided.: not to- sign any statement
we couldn't se first. We.never did see
cne"
Toronto yniversity students said;
the mcident. and'othersrecently sug-gest.
that US. .officials. have gone out;
cf their way to detain or refuse ad-m
ssion . to .Canadian university stu­dents
smee Toronto students last fall
burned m effigy Senator; Joseph Mc-
Carthy;: Witch-hunting Wiscon^n Re-putalican,
whose methods-have arous-;
ed^ widespread criticism in., the US
itvelf.
. If that is the case it .won't.belong
: w;ien ali Toronto University students
v.'ill be barred from the US because
overthiäincident,students picketed
ihe US consulate m Toronto. Their
signs read ",Tyrant^ to the . tourist",
"Unfair", "Go Home McCarran".
That last .?lögan sounds like^a good
one; only.to.clarifjj it lefs rewrite it
'tosay "Send the McCarran inf luenc-edamendmenttOi
the Canadian cri-minal
code (Bill 7) back-to theUS".
The Story Behind The
ii Little Red Cottage"
The viisitor to Sweden and Finland
is often: surprised by an unexpected-
:ly colorfui scene in which"' the dark
green forests or the: whlte Winter
landscape is spotted; ;with ; houses
painted a Tvarm red color.
A little led cottage with white
trimming is very often found in
pointings, and in; many a popular
song: one's childhood home is - des-crlbed
as a ''little :red farmhouse.'V
It is, not .the result. of; mere accl-deht
that red houses are so predor
minant. There is a story behind
their red walls, a story that involves
people from kings down to peasants.
There was once a time. when red
paintwas considered SO elegant that
the• average man, whethervcity dwel-r
ler, or- peasant,would not even have
Syvällä surulla ja kaipauksella ilmoitan, että vaimoni ja elämäntoverini
Httsitaaba $oole
(O. s. TIITINEN)
poistui elämästä äIdllisenTerenvuoflon johdosta sydämeen, omas» ;fco-:
;;dissaan,;4 Dartford ;Bd.V: Torontossa, Ont., joulukuun 2^^
.1953. f Iän oli syntynjrt Suomessa, Suone joella, Kuopion läänissä, huhti-:
kuun 22 p. 1888, oli kuollessaan 65 T^'7 kk. ja 28 päivän ikäinen.iw ; v
; Vainaja haudattiin: joulukuunv2^
toimistosta:.jossa edesmennyt lepäsi knkkaIaitteiden^y^
vTilaisuudessa puhui J . Latva muistelmia vainajasta läsnäoleville valna-.;
jan sukulaisille, tovereille ja ystävUte. Vainaja laskettiin St. John's
.Norway hautausmaan multaan. -HaudaHa puhui G.o^undqvist, lausuen
.CSJ:n. Toronton osaston jäsenistön' viime tervehdyksen joukostamme ;
\ poistuneelle rauhan ja edistyksen ystävälle, jolle Msenistön kukat hau­dalla
ovat viime tervehdyksenä
:;i'ä?^;\;\i;^;';s;?;:?y
'Sn iHemorp of ^asitaba $ooIe
By Gnstava Poole
God bad not promised
Sky ever blue,
Flowers: strewn; alwayfr with: you,-^
God had not promised —
Sun without rain —
Joy without sorrow
Peace without pain.
But he has'promised,/
Strength from above.'"^ /
Unfailinq sympathy. " ^ .
And' enduring' love.
' William Poole.
Ystävä sä olit,
jrks* kalliimmista 'meille.
Ain' hymy loisti kaivöIUas,
seurassa kun olit ystäväin.
Nyt kuolo sinut meiltä vei,
vaan muisto kallis —
meille ystävästä ijäi.
Ain', kaipaamme sua,
seurassa ystäväin.^ ' /
Ystävät.
. . K I I T O S '
Sydämelliset kiitokseni kaikille, jotka olivat saattamassa vainajaa ^
viimeiseen' lepoonsa. B^itos kauniista kukista, Joilla peititte vainajan
hautakummun.; Kiitos CSJ:n Toronton osastolle lähettämistään ktdclsta >,
Ja ravlntolahuoheen käytöstä,' jossa" vainajan muistoa kunDioltetOln ;
kahvitarjoilun yhteydessä. Vilplttämät,kiitokseni,teille kaikUle, jotka ^
tavalla tai toisella' otitte' osaa sunxunL ;' . - ' , ,
' - ; . ,Teltä- kalkkia aina kUtollisuudella muistaen, .
4 Oarirörd.Koäd'
W I L L r AM POOLE
Toronto,'Ontario
dreamed, ef painting his own house
red. ; He felt fre6-cnly- to admire the
red walls of the homes of aristocracy;
for whom the color;seems once to
have been reserved. The reason for
its use ;originally: wa3 to simulate
brick; and thus make the wooden
manors of the highbom; look; like
castles. The white or gray trimming!
at the corners and around the win-^
dows apparently was intended to re-present
sandstone.
:. Red paint was made from irondurr;
mg the Middle Ages and it: is .known
that red pigment was made in Swe-'
den begmning with. the 16th century;
But "it was not until 1750 that * its-
Production became greater and' red
pamt spread over much of; Sweden
and Fmland.
•:When red pai Helr
s i n k i i s impossible to say.fbut it is
kn<}wn that; there was at least one
red house in the city by 1657. And
;when the, Swedish kirig was- to visit
Porvoo - a few years-later the city
fathers: decided. that: the;town hali-should
receive a coat of red pain t:
Although reoords of the first use
•of red paint in Finland indlckte that
it was:most used on state andmuni-;
cipal buildings, i t Is probable' that it
alfeady/v/as also belng used on -the
estates of the' nobles.;; In those; days
it would not have been • considered
fitting for the ordinary citizen to f oi-'
lcw; the lead of the aristocracy. But
it was not long before ,wealthy mer-l;
chants began to have their ^houses
pamted .red,;and soonrthey in tum
vwere followed by more humble folk.
:;ThviS'by-ni7 the city: officlals. of
Turku, then Finland's capital,;foimd
It proper -to order .that walls ''f acing
the river or-; the. streets" be - painted
red Inorder. to beautlfy the clty:and
to protect the;walls from deteriorat-ing.
-It was with this double objective
in mind that of f icials of other towns
then- urged,; ai^d spmetimes: dcmanded
; that citizens; paint ;their houses r ^ J
Such deihands of ten wefe. occasioned
by visits of the king to Finland and
were interesting In; that they: always
^mcntioned only the .wa]ls and'fences
faclng the streets. '
. Thas-when'King'Adolf-Fredcilk;vl-sitöd
Finland In 1752 the provinclal
govemor-orderedthat all;walls fac-:
Ing. the-streets be; painted - in
town- the king would vislt. Eiit ,the
ci-izens- .of Kokkola; refused< tö do so;
answeflng;tl)at they Vcould notafford
such' luxuries". The .sltuation was
saved by the/womaa in whose home
the king was to stajr., Bhe promi^d
to paint the 'whole, hoiise,' includlng'
"the fenccs änd evcxi .the backjurd.^ '
~«But soon the iiovelty faiegan to.wear
EDWARD S. ROGERS
"Racing Cards" Are
Required To Enter
Official Ski Meefs
. I n a: number of articles appearing
in Club News and other parts of the
Vajaus; concerning ski -competitions
this season, mention; has been made
or ."amateur cards'' or '.'racing cards".
It .seems that ali ski enthusiasts..are
•noi entnelyVclear what the purpose
of these cards is.
Firstly, lefs get an idea of the
structure: of • organized. amateur skl-ing
in ; Canada. Every. given: area
where organized skiing is practlsed
has what is called a ski zone with
its executive officers. Individual
groups and clubs of skiers generally,
:f they wish to take.part in official
meets : affiliate; to their local zone,
which in tum is affiliated to the
Canadian Amateur Ski Association.
Actually these individual clubs
through their. xepresentatives v eleet
the of f icers of the ski zone. and • pay
an annual äffiliation fee on the: ba-.;
sis of their membership.
The Canadian Amateur Ski Asso­ciation:
is - the only national -organl-zation
in Canada as f ar as skiing is
concemed and is able to contrql ama­teur
skiing as it is responsible for
arrangirig for aU majorv mfeets In-cludlng
: the recognized; Canadian
championship meets.
Much>the same as the Asnateur
Athletic Union demands that a per­son,
.in order to ^participate 'In: an
official trackmeetmust have an
"amateur card", the CASA demands
that a; skier, to participate in an
official meet authorized. by a ;zone
or by the CASA, must have a"racing
card".
•If your club: is affiliated to your
local zone, you can obtaLn a card
through your club representatlve In
the zone; orotherwise you should
approach an offlcer of the zone.
-As; far as members of the clubs of
the Finnish Canadian Amateur
Sports Federation are concemed, for
meets; in the; Northern Ontario Zone
they can get cards from the PCASF
ski committee In Sudbury.The raöing
cards f or seniors. are $2.00 and for
juniors 50 cents.The money derived
from sale of cards goes to the ski
zone.: The; Vapaus; earller reported
that: junior cards w^e $1.00 but they
are only; Ä : c'ents. Juniors > must be
imder the age of 17.
; Remember, • the .Finnish skiers are
^generally; regatded as the; ;founders
• of; cross-cotmtry i skiing;: In; Canada,
SO, let's put on a real show: to de-
>monstrate: that. the; sk!s have been
handed down. to the present Canadian
generatipn as a national sports herlr
tage from our fathers.
Helsinki. — (TKS> — Jckm aika
sitten on Suomea Pankin johtokunta
. tehnjrt paatoksen matka valuuttakurs­sin
korottflmlsesta. joka merkitsee 30
.—50 'prosentin korotusta ulkomaisten
matkahi-pujen hintoihin; "Sa.manai-kaisesti
johtokunta teki paatoksen,
jenka mukaan silta on hankittava
lupa ^.seuramatkojen suorittamiseen;
ennenkuin tällaisista matkoista : voi--
daan paattaa. Syomen Festivaalikes-:
kuksen taholta on asiaan kiinnitetty
;vaka.vaa ; huomiota ja todettu, etta
Suomen Pankin johtokunnan ;paatös
rajoittaa mita suuremmassa maarin
nucrison; kansainvälisen ystavyyssi-teidenr
lujittamista-. ;Onkin mitä i l ­meisintä,
etta. suomen Pankki haluaa
diktaattorin ottein: rajoittaa -nimeno­maan:
viime vuosina huomattavassa
mäann vilkastunutta maamme rau­hantahtoisen
nuorison. pyrkimystä
kansainvälisen kosketuksen, saami­seksi:
en maiden nuorison kanssa..:
.Tata;olettamusta en omiaan 'Vah-:
vlstamaan myös tn Kivialhon tdykea
käyttäytyminen ^Festlvaallkeskuk.sen
edustajaa kohtaan taman yrittäessä
sopia-ajasta, jolloin Festivaalikeskuk-
-sen lähetystö ivoisikayda esittämässä
..hänelle käsityksensä .-asiasta-, ja: tie­dustelemassa
-erinäisiä .paatokseen
liittyviä '.seikkoja.- Tri Kivialho kiel.-
täytyirjyrkassa äänensävyssä: keskus­telemasta;
mitaani ja kun Festivaali-keskuksen
edustaja, puheenjohta ja
Osmo Kock, kysyi, voiko, tn Kivialho
ottaa vastaan Festivaalikeskuksen
kirjelmän asiasta,: sanoi Kivialho: —
rEn mina tarvitse teidän ; valistustan­ne,
i u e n kyllä Vapaan Sanan ja Työ­kansan
Sanomat, enkä enempää ^va­listustanne
tarvitse.
iPuheenjohtaja Kock: huomautti, et-
Zatopek rikkonut
taas ennätyksiä
; Lontoon kautta saapuneessa tiedos­sa
kerrotaan, et-ta tshekkoslovakia-;
lainen maailmanmestari. Emii Za to-pek
. osallistui Brasiliassa uudenvuo­denaattona
pidettyyn 7,300 metrin:
t:ejuoksuun, jossa hän voitti: ;2,140
kllpailijaansa mainiolla ajalla, 20.30.4,
mikä' on minuutin ja kahdeksan: se­kuntia
parempi kuin tämän tiejuok-sim'
entinen ennäty.s. ,
; Kun 'juoksujen tilastrfmiehet m
hemmin tarkastelivat Zatopekin saa­vuttamaa
aikaaniin tulivat he siihen
johtopäätökseen,..että han on tässä
kilpailussa todennäköisesti' rikkonut
aikanakin kaksi maailmanennätystä^
•nimittäin-Häggin ennätykset kolmel­la
mallilla ja viidellä kilometnllä
(13.32.4 ja 13.58 2). ValiteKiavasti
mitään virallisia \tlliaikoja näiltä
matkoilta el tä.ssä juoksassa otettu,
niistä el ole ainakaan vielä ilmoitettu
mitään.
: Olosuhteiden sanotaan olleen ifian-teellisat.
uusia ^ihnätyksiä varten sil­lä
läanp&tSla oli 71 astetta Fahren-heitln
mukaan; ja vaikka tiessä oli
nousupalkkoja niin oli se miellyttär
vampää. juosta. kuin samaa pientä
rataa kiertäminen.: Kaiken lisäksi oli
matkan; varrella valtavat väkijoukot
innostamassa kilpailijoita.
ever farlher. With the huts of the
peasants gleaming ; wlth red walls,
the aristocracy and offlclaldom deci­ded
Itwas hlgh time to paint manor
houses, • churches and town halls ; a
dlffersnt color. ; YelIow .paint then
received ..thevnod of approval.-;:'^
reasoning was ttiatlf; red paint simu-,
vlated brlck; then -yellow was no less
smart. The latter could lie used'to
representfineFk-ench-sandstone.Vhich
had : come ' into.; fashion' tbroughout
much of Eiurope In the IBth century.
It was not long before yellöw paint
wcnJavor from an even higher source
— the king himself. Characteristi-cally
getting tolmself Involved in: nil-nor
matlers, Khig Oustav - JV, Adolf,
the last king of unIted Sweden-PIn-land.
sent letter» to: several to-vris and
expressed h!» deslre.that red paint
be g:vcn' up'hi fayor of some "more
.cheerful color". The king's 'wl8hes
did not :.alwäys;2ucceed in advancing
the 'cause of yellow, howev^. In
dlstant Kajäant Öie^ use of red paint
had not yet beecsne «Idespread, much
less gone ou> of foshloni.^ ,Ott receiving
tbe;king's'letter;;the good cit!zetis'of
Kajaani-busly got. to, work'painting
the houses akrag jthe streets just as
the, kihg h ä 4 ' . w i s b e d — ' but they
painted them red. ^ '
teenth centiuy yellow paint was 8lowly
gaming favor. But this did not mean
that red was dissappearingT from the
towns. When the houses were paint-;
ed red theh- owners usually had lef t
the ::sheds and other outer buildings
impalnted .to tum gray from the ef-fects
of the wind and rain: When the
houses were painted yellow; It; led to
the use of red ^ paint on the outer
buildings. Although the big estates^
and ;parlsh houses followed the new
fashlon, the tiny farmhouses usually
kept their red coate.
Today if you travel east of a llne
runnlng;.through Savonlinna, Kuopio,
Kajaanliiiand Oulu. you notice that
gr^y, unpainted houses. and buildings
^ become ever more: general until you
flnally reach distant yillages in whfch
not a single bulldlng has ever, been
painted. Strangest; of ali, however is
that to 'this daywhen people in any;
• area f inally declde tO' paint their hou­ses
they Invarlably start with red. -In
a 'Mirvey. made a few years ago, it
wa.5 found that In^theeastern : part
of Kajaani parlsh 81 percent of the
houses wereunpainted; but out of
those; whlch hadv been painted; fully
94 percent were red.
The populaflty of red paint no lon-ger
llejtiin any Imagined simllarlty to
brick — undoubtedly no one thlnks
of that.' - It Js-rather In tact that,
despite King Gustay!» Impertlnent:de
tei tarkoitukseiM ole '.^alistaa: Kivial­hoa;
.vaan siiada hänet, tciimttamann
kirjelmän; Suomen Pankm johtokun­nalle.
—.En ,mma rupea- sitA; sinne­kään
viemaan, tokaisi Kivialho töy-:
keasti
.Suomen • P.inkijj -viralhseiv-edusta­jan
toykeakiiyttaytynunen Festivaa­likeskuksen
edustajaa kohtaan osoit­taa
A selvnakm selvemmin, ^millaisten
mielialojen -vallitessa matkarajoltus-paatös
on syntynyt, pdatos/. josta ci
de katsottu tairiioelliseksi edes . yrit­tää
antaa . ka unissa na isia - selityksiä.
Siks! Suomen; Pestivaahkcskiiksen
•vaatimus naiden paatosten purkami­sesta
onkin mila kannatetta vm.Vaa­timus
on esilettySuomen Pankin joh­tokunnalle
! tarkoitetussa' kirjelmässä,
jossa esitetään seuraa\aa:
- Historialliset tapahtumat, ja myös
oman maamme vaiheet o.'at osoitta­neet,
miten kansojen., vuliset erimieli-;
syydetrvat usein pcrusluneel,vaanin
tietoihin ja ennakkoluuloihin,-, jotka
ovat vallinneet .ihmisten miellä.; Ta­inan
vuoksi kansojen välisen yhteis­ymmärryksen,
yslav-yydcn ja rauhan
säilymisen • turvaamisen kannalta, on
•erityisen • incrkitykscllista ' kaikenlai­nen
kansainvälinen vuoro vaikutu.s,.
mikä edisCää ja auttaa en maid.cn
kansoja tuntemaan toisensa entista^
paremmin. - Hyvin, suuriarvoista:tai-,
lainen kanssakäyminen on.erityi.sesti
nuoren sukupolven kannalta, jonlca
kehitysmahdollisuuksia kaikki rajoit­tavat
tekijät Siina suhteessa vaikeut­tavat.
Siksi Suomen Pankin johtokunnan
päätös matkavaluuttakurssln korot­tamisesta,
joka vaikuttaa mm. mat­kalippujen
hintojen nousuun 30—50
pro.sentillär on tussä mieles.sa ; taysm.
käsittämätön ja naiden merkit>xsel-tään
suUriarvoisten •periaatteiden
vastainen: Viela oudompi ja .suoras­taan
demokraattisia .kansalaisvapa­uksia
loukkaava on päätös seuramat­kojen
; saattamisesta riippuvaiseksi
Suonien Pankin johtokunnasta, jolta-marraskuun
Ipaivasta lähtien ph
pyydettävä lupa tällaisten matkojen
järjestämiseen'
Koska nuorisomme. vapaa kans.sa-käymmen
muiden maiden nucrlen
kanssa - on s* omiaan laajentamaan;
maamme tuntemusta muis.sa m^alssa
ja samalla avartamaan omia kasityk-siamme
naista rftaistäi on kyseinen
Suomen Pankin johtokunnan päätös,
joka suuresti vaikeuttaa; kanssakäy­mistä,
koituva om aksi tappioksemme.
Sen vuoksi; ja kcska valtiovallan:ivel-voUjsuutena
on tukea : nuorisomme
kansainvälistä kanssakäymistä, -vaa-:
dimme; näiden päätöksien iperuutta-:
mistä Ja kaikenlaisten esteetöntä
kansainvälistä ivuörovaikutusta kah-.^
lehtivien mäaräyksieji purkamista,:
Suomen Festivaalikeskus ry.
Mitä merkitsee
Pariisin sopimus
'mmm
m mm.
mands;''red;L9 a cheerful color whlch
harmonlzes; c better than any other
color wlth.the green of the forests and
gives ll(e and meanlng to the landv:
cape., 1t->i5,a little red farmhouse
that the emigrant: to- of ten ;remem-bers
when;'he retums to; h!» homeland
In.his thdughts, and it::Is the cheer-ful
little red cottages: that the trave-ler
enjoys seölng. „ ,
There stUl scems vio.be a -futurc for
red paint. In one ylllage far in the
north;ali the housesfacing;themain
:roadwere painted red In. 1952 ^ not
for a.k'ng's vislt, but becatise the
OlymplcjTorchvascarricd'through'
the village on its way from Greece to
Montrealilaiset
vaativat oikeutta
kenialaisille
; Montreal,'— OttawaEsa toimiva Bri­tannian
ylikomissioncrl sir Archlbald
Nye; on saanut /täältä pyynnön: toimit-;
taa. hallitukselleen erään canadalais-ten
protestin Britannian hallituksen
nykyistä siirtomaapolitiikkaa vas­taan,
varsinkin Keniaan nähden. . •
KysymykBes.sä on se kirje minkä on
lähettänyt "Montreal Committee for
Democracy in Kenia''/ Siinä limais­taan
"meidän lisääntyvä suuttumuk­semme'/
Britannian .hallituksen teko­jen
johdosta, - Kirjeessä huomioidaan,
että vaikka Britannia on allekirjoit­tanut
Y K :n Ihmisoikeuksien peruskir­jan
niin siltä huolimatta sen Keniassa;
noudattama; • ;politilkka - muistuttaa
suurvaltojen satoja vuosia sitten nou-i
dattamaa;politlikkaa' kun ; miljoona
pohjois-amerikkalalsta Intiaania har--
kltustl ajettiin pois mailtaan, näänr.
nytettin nälkään, murhattiin tai ajet­tiin
karsinoihin reaervialueille.
Komitea vaati kirjeessään:
Laillisia toimintaolkeuksia Kenian
afrllckaläisten Uitolle, ja Afrikkalaisten,
unioiden Uitolle.
Sen lain peruuttamlsta mikä olkeutr;
taa brittiläiset'Virkailijat tuomitse­maan
afrikkalaiset 90 päiväksi pakko­työhön,
kuudeksi kuukaudeksi van­keuteen
V tai:: viiden;. punnan j sakkoon
työstä kieltijrtymlsen takia.
;Ku)kuvapaus afrikkalaisille Kenian
kaikissa osissa.
Puolueeton oikeudenkäynti Kenian
afrikkalaisten' liiton johtajalle, Joma
Kenjattalle -ja hänen tovereilleen,
• Sanomalehdistölle annetussa tiedonr
annossaan yllttaakpmltca sUhen, että
sllrtomaasorto on Canadalle yhtä :uh-kkavaa
kuin on yhdysvaltalainen Mc-
Oarthyismi, Komitea kehoittaa työ­väenliikettä
kokoomaan voima nsasel-lalseri
sorron ;uhrlen puolustamiseen
niin maailman rauhan ja' Canadande-mokratiän
kuin sUrtomaakarisojenkin
vuoksi,,
Ranskan kansalliskokouksessa kiiy^
daan edelleenkin: ulkopoliittista kes­kustelua
"Eurcopaii yhteisöstä" ja
•'Euroipan^ anncijast.a", joiden muo.-
dostamisecn -Ranskan hallitus on o-mavaltaisesti
sitoutunut csallisiu-maan
ns: ••Pnriisinsopimuksen'" alle,-
:kirjoittaessaan; :,K:irjalais-äuo:iialai-;
sessa neuvostotasavallassa, ilmesty val­ta
"Totuus'-Ichcit-lia on joku, lukija
pyytänyt: selitystä taman: s^^pimukscn
sisällöstä:-. Lainaamme lj'henn(>ttyiia
lehden asiallisen, vastauksen lukijan-,
sa kysymykseen.
Parnsm_.soplmus ' on:. sotilaaHinan
sopimus.; :• -Se ;£0lnilttiiiv; -loiikokuuii
lopulla :'VUonnn 1952 Pariisissa kuuclcn
Lansi-Eurocpan valtion — Raiuskun,
Lansi-Saksan, Italian. Belgian. Hol­lannin
ja Luxemburgin: kesken; '-JJu--
roopan puoluslusyhtciton' peuisia-
:miscsta, jqnka ..osanottajat v-sitoulul^.
vat muodostamaan -"Euroopiin;a:inci-.
jan".
Tama sopimus on .su.ranaise.ssa
yhteydessä ^Bonnin ;soplnnikr,et;n, jo­ka
"Solmittiin samoihin aikolhm Bon-nussa
yhtäältä laiisivalLojeii j-i toi­saalta
'Länsi-Saksnn. valilia.- 'Bonnin
sopimuk.scn peru.ss:.s:illo on &e, cttii
Lansi-Saksa .saa .näennäisen. sitvere-:.
nisuuden, mutia: py.syy 50 vuttta ui-,
komaideiv .sotajoukkojen miehittamUr:
na.. Toisin .sanoen sc: muutetaan A-merlkan
^Yhclysvallnjcn : johtainan
maailmanimperialismin täi-koiinmiik-sisotilaalliseksi;
hyok.kuysLuk:-kohdak-:
si demokraattisen lelrln-niaita vas­taan
aiottua agressiota Varten. ,On
itsestään .selvää,:cttä Bonnin siplinus
vastoin; suurvaltojen Potsdamin so­pimusta
vakiinnuttaa amakinVpuolen
vuosisadan ; ajaksi; Sak.saii: katUlaJa-:
on... Mutta palatkaamme aihee­seemme.
Mita on Panisin sopmiukscn mu­kaan
tuo ''Eurooxjan puolu-stuöylitel-sö'
ja sen "Eurcopan armeija"?
Sopimus, joka si,5altaa 131 pykaldU
ja muutamaa nilbm kuuluvia lisäpöy­täkirjoja,
edellyttää (muka "puolus-tus"-
tarkoituksessa ^kommunistisen
•vaaran" takia) kuuden••:maan 'jhtelr
.sen "kansallisuuksien yläiuiolella OICT
van' 'armeijan niuodostamlBta.;Wäi7
den sekakiclistcnvascelljsten voimien
yhdistämisen tulee tapahtua niinsa­notun
ryhmiin pohjalla,' joka <.n kan-,
sallisuudcUaan yhlaUdneii ja-käslttiiä
tavallisen • divisioonan. =; Yhdlstavunil
renkaana; on armeijakunta — suuri
operatiivinen ja taktillinen muodo.s-telma
, johon; kuuluu 3—4. ryhmää
Yhteisön :-toimcenpanaelJmcr)a? tulisi
ojemaan Orhenkinen kcmissariaatti,
jonka jäsenet ovat velvolliset i.idät-täytymäan?
"kalkista, sellaisista looisr
ta, jotka eivät sovellu .heidän tehtäT
vLcnsd ylikansalliseen luonteeseen".
Komissariaatin toimintaa johtaa'Mi-r::
nisierineuvosto, joka cn muodostettu
jhteisoon^^ osall:stu/len valtioiden
pääministereistä, sekä Yleiskokous,
Johon kuuluvat kuuden valtion edus­tajat.
Mutta kaikki nämä ovat pikkuseik­koja.
Paaasia, mitä varten koko Parii­sin
,scjnmuksen hommaan ryhdyttiin,:i
on se, että; sopimuksen oUekirjoitta-•
i^eet valtiot kumoavat .yksipuolisesti;:
Potsdamin, sopimuksen ehdot jotka
kieltävät^ Saksaa muodostamasta ^a--
scellisia voimia, ja virallisesti siunaa-: :
vat^-hltlcnläisen Wehrmachtin uudes- •
taan muodcstamisen; Joka oikeastaan
tuleekin olemaan "Euroopan .armei­jan"
ydinjoukkona.
Kuusil' Euroopan yhteisön'-,,osanot-;
tajaa allokh-Joitli myöskin erikoisen
pdytäkirjan yhteydestä Pohjols-*At-.
lantin Uitte on (NATO), joka takaa
mille sotilaallisen avunannon.
Pa riisin sotilat^llisen sopimuksen'
mukaan "Euroopan armeija" saa tek-;
nillisla neuvoja NATO'n aseellisten
voimien esikunnasta : ja sota-aikana
on naiden voimien yllkomentajan
päällikkyyden alainen. (NATO'n a-seelllsten:
voimien ylikomentajanacn •
välttumättä ,amerikkalainen> kenraa-h),
. " ' .
Pariisin sapimuksen- perussisältö-;;
niiou siis bitlerilälsen armeijan henf-;;;
kiinlicrattäminen::Ja länslSMksalaisen;
.sotakoneen yhdistäminen Amerikan
Yhdysvaltojen johtaman agressllvlsen;;
Pohjois-Atlantin liittoutuman-systee-ii
miin. "Puolustusyhtelsön" kyltillä
tuon- sopimuksen pitäisi peittää, kan-:^
scjcn silmissä agressorien musta te-ko,;
kun nämä ovat.-vastoln 'Potsdamin::
sopimusta päättäneet 'herättää; uudel- ;;
leen henkiin saksalals-rfaslstisen mlli- ,
tarismin. Toukokbun ' 24 päivänä
:'Vuoima;1952 julkaistussa.:Neuvo8to-;;-
hallituksen nootissa Amerikan Y h ­dysvaltojen,
-Englannin:: Ja :Ranskan
hallituksille korcstettlin että '^de-nauerln
;.hallituksen; kanssa ;tehdyn :
yllttmaInltun'v,8oplmuksen todellisena i
(Jatkuu 4. sivulla)
M
KIITOS-Kiitoksemme
CSJ:n Toronton'
osaston sairashuoUokomiteallc i
, • joululahjasta
ARVI MÄNTYLÄ
' KIRSTI KEPPO
VOITTO LESKINEN '
LEO MÄKI . , r
WESTON SANATORIUM
WESTON, ONTARIO
::Ma®
K I I T O S
Parhaimmat kiitokseni teille, toverit ja ystävät, siitä
joululahjasta, jonka Inkeri;/Helen j a Nick;minull€ toivat;;
Sc oli minulle yllätys, jota en unhoita milloinkaan.
Kiitollisuudella teitä kaikkia muistaen,
VOITTO LESKINEN
WESTON SANATORIUM.; WESTON, ONTARIO
i i r •a
PARHAAT TOVERILLISET
ONNITTELUMME
HILMA VUORELLE
JA;
MARTTI PIISPASELLE
heidän yhteiselämänsä
alkamisen johdosta - '
— Canada tuotti vuonna 19:2 yli
puoleti.(54' prosenttia);.maailman sa­nomalehtipaperista
jä maasta vietiin
sanomalehtipaperiansa prosenttia kor'
ko maaliman vlenn*stä.
Metsäpalot tuhcfiivat vuonna 1952
Canadassa enemmän metsää' kuin
edelliJEenä vuonna ' kaikkiaan 290
miljoonaa kuutiojalkaa;
Martta Helin
Väinö Piispanen
Brcnda, Shirley ja John /
Piispanen '
Niko Piispanen
Oscar Krats
Ellen, Väinö ja Ilmari Virtanen
Selma ja Dave Ritari
Ellen ja Taito
Niilo ja Annie Kautiaincn /,
mummu 'ja lapset
Safana ja John Turpeinen ?' •
Vieno ja Toivo Sdlo
Helga 'ja' Otto Svan
Martin kaveri
. H6lena Ja Vie Mäkinen
Nancy, Vieno 'ja John
Tyvne ja Toivo Rauhanen ja—
Eino
Hanna J a Kalle Sillanpää
Maria ja Matti Johnson '
ErkkJ Penttinen
..Oiva Ranta ;
Lvdia Kinos . 1 '
Mr. ja mrs. Oiv^a^-Santala
Keijo, Aune'Ja Eero
Aura Ja Arlie Mercer
Vikkl Hyvärinen - > >
Helien Rintamäki •
Evelyn "ja Allan , '' •
Antti Ranta i'
Kaino ja Karl ' . ' ,
Fred Harju ' / ' '
Helmi ja Yrjö Palomäki -
Mäenpäät - ' j,- - ^
Senja ja Vie. Jutila
Hilla la K. Törmälä . ' '
Laila ja Onni Rintamäki Ja tytöt
Vieno Ja''Bill Turpeinen Ja'
lapset •
Alina.^a Salomon Poikkimäki^
Pirkko Ja B i l l Salminen \ /
aralla ja Unto Penttlnen-^Ja ^
lapsöt . , - V ^
Bill Tyynismaa •
Trma ja A, Reinikainen'-^ '
Lempi Manninen Ja lapset > ' ^%
Stiina Pesonen
Klma Ja Santeri' '.^ '^^ '
Passlf, Whiteflsh.'Ont.'-^ -
'Pannl Ja Jacob Mäki,;, - f : .
Moindl la Sam OJalal-' /^i''
Elma, Ida ja F. •mkiAm-S''^-\;jii
Km .4
mm
1^
mm
. CSJ:n Beaver Laken os. haaliUa tamo^kiiun 3' p:na' i9S4i|p
l i f i l i t i i i l l i i S ^^
eiS:*;-;ni-mw?-Wff5-^^
' ' Sydämelline;! kiitoksfmnie teille, sukulaiset Ja- ystävät/alltä;-t«ire#||
rilliscsta illanvietosta jonka olitte järjestäneet Btover Laken osa^^^f
ton hailille meidän yhteiselämämme alkamisen vuoksi,:^ Kiitoa, käu^-lpgf
- nls yllätyksen alkuunoanljoille ja kerääjille sekä iJlah M^ännlUe Keirigtl
kullfsesta kahvipöydästä Ja tarjoilusta/Ja' TaltolIe;x.»ito«ta;>KiltÄ|
rahalahjasta <Ja muista ,lahjols*a. Jotka niin 5^ttyiJe«»fti'BaIpine,.|^^^^
' vastaanottaa. Vielä kiitos kalkille Ja jokaiselle erlfcwen.':fe>;|?ilM^^
Mm;y^^i^':^"^MM'^-';^mm:^:m
m :|iiii«iHn:aviAiJMMÄRdPi^
'mm