Vapaus, August 26, 1954

              Sivu 2 Torstaina,.eIolcuun 26 — Thurfiday, August 26, 1954
V A P A U S
O n u a r ytoolib CanxUaoi^ . E i -
M feoonf.dMi 9uU tr the Fo$t
QfOc» O^viHnent, Ottevs. A I IH
Xbandaj» «Dd ~
PuhBihlng Con
JDai st^ w^ 6t)
Telcidionet; 8us. Office CB. 4-400*
EOitoxial Office OS, 4-4265. iSiutzger
adOxtm: Box 98, gnSbvtri Ontario.
' lfk;a8O0klc4.7$
Talouskriisiii nierkit
./Talven läJjeätyminen M^ärisyttäji ihonia ajattelevia jakajan merjc-kejäUeiiräavia
tämän maan asukkaita sillä kaikki meloit viittaavat
siihcD^^fttä'työttömyystilanne muodostuu varsin vakavaksi'tulevan
lal<»n ;|ikäna.' Nyt jo on työttömien-lukumäärä eneirimän kuin k^kj i
sinkert^ine;! »viimie ^esän työttömyyteen .verrattuna^ ja esimerkiksi
' Torontosta saapuneet tiedot osoittavat työttömien lukumäärän lisään- ^
tyväA„e<Ielleen kesän — parhaan työUisyyskauden aikana.
pttawa$ta saapuneet tiedot kertovat maan terästuotannon vähen­tyneen
kuluvan vuoden kuuden ensimmäiseen'kuukauden aikana'25
prosentilla eih 516,000 tonnilla^ mikä pn ensimn^inen jyrkkä teras-tudtannon
laskeminen seitsemään vuoteen. Koska terästuotanto muo»
j do<l^ teollisuuden elämänläiiteen on sen tuotannon jyrkkää vähenty-mki^
pideltävä varmana inerkkinä työllisyyden jyrkästä,yähentymi-sestU
tulevan talven aikana ja monilla en aloilla.
"^/Tähän mennessä on kuluvan vuoden aikana todettu tuotannon
cvaHErjtjoriistä ja tehtaiden sulkemista monilla eri tuontantoaloilla,
erikoisesti-juuri tekstiilien ja monien muiden kulutustarvikkeiden
ala%.- • '
. Vähittäiskaupan!myyntejä koskevat tilastot osoittavat"myyntien
väh^tyneeri kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana ja viime
vuoden vastaavaan aikaan verrattuna vaikka väkiluku on samaan <
aikaan:alituisesti lisääntynyt^ yhtäällä siirtolaisuuden ja toisäalFä tuon-, i
noliisen lisääntymisen johdosta. Koska työläisten ostokyky oti työt-töinj^
rden lisääntymisen johdosta vähentynyt johtaa se lu(/n»}qllise-«-ti
vähfttaiskaupan myyntien vähentymiseen, mikä tulee yhä/edelleen
jatkumaan ja kärjistymään. ~ t^.t, ;
'Lähtemättä tässä yksityiskohtaisemmin luettelemaan' kaikkia
tnuijtä talouskriisin )tnerkkejä on meidän kuitenkin kajottava ei;ääseen
valtavaan ilmiöön, mikä puhyu siitä mitä lukuisilla työläisillä on
edesMr talven -tullen;' Toronton .työttömyyttä koskevissa tiedoissa
todetaan nimittäin, että samaan aikaan kuin työttömien lukumäärä
lisSäntyjr^ on''havaittayissa päinvastainen ilmiö työttömyysvakuutusta
saneisiin työläisiin nähden. Tilanne on toisin sanoen sellainen, että
mitä enemmän työttömyyttä ilmenee sitä harvemmille maksetaan' työt­tömyysvakuutusta
koska vakuutuksen alaiset henkilöt ovat käyttä­neet
aikaisemmin oikeutensa vakuutuksen saantiin tai eivät ole saaneet
siinä määrin työtä, että se oikeuttaisi heidät uudelleen vakuutukseen
sa(antiin. -
1 Canadassa on nyt jo tuhansittain sellaisia työttömiä, jotka eivät
saa iyötqmyysvakuutusta ja tulevan talven aikana tilanne muodostuu
heille entistä vaikeammaksi. Ontarion lainlaatijakunnan jäsen J . fi.
Sllsberg on todennut, että kunnat eivät maksa minkäänlaista työttö­myysavustusta
lyöksrkyisille perheen huoltajillekaan, yksinäisistä hen-k^
öistä puhumattakaan. Tämä tilanne on nyt jo johtanut sellaiseen
•d^moralisointiin, että monet kunnialliset perheen huoltajat ovat olleet
pakotettuja hylkäämää» perheensä ja lähtemään muille paikkakun-n^
le, että heille rakkaat perheeni saisivat sitä avustusta mitä mak-sdtaan
hylfätylHe jpe^;l»eille.r He ,ovat^o^eet ,pakoitettujdUellaiseen
,te)coon Sen johdosta, että he eivät saa työttömyysvakuutusta ja koska
Canadassa ei tällä erää makseta, ei ainakaan Ontariossa, mitään
n^uuta työttömyysavustusta.
{ Hiljan maahan saapuneille siirtolaisille on tämä tilanne kaikkein
vakavin sillä yhtäällä heille on työnsaanti vaikeampaa kuin muille Ja
t(|isaalla heille ei monissa tapauksissa ole kertynyt siinä määrin työt-tiimyysvakuutusmaksuja,
että se oikeuttaisi työttömyysvakuutuksen
saantiin.
! Tämän tilanteen ja'?en edelleen kärjistymisen johdosta on vält-t4mätuntä,
että hallitusvfranomaiset ryhtyvät pikaisiin tpjmenpitei-si)
a yleisten töiden järjestämiseksi ja toisaalla työttömyysavuituksen
ji^rjestämiseksi niille, jotka jäävät edelleenkin työttömiksi e/vätkä saa
tjföttömyysvakuutusta. .Sitä varten on välttämätöntä pitää yleinen
liittovaltion, maakuntien, kuntien ja unioitten edustajien yhteinen
työttömyyskonferenssi, kuten mf. Salsberg on ehdottanut. Se edel-
Ivttää myöskin psitä, että työttömät järjestyvät erikoisiin paikallisiin
tjjöttömieri järjestöihin, taistelemaan elinoikeuksieif§a puqlestafr
{ Tässä yhteydessä on vielä kerran tarpeellista palauttaa, mieliin,
että nykyinen taloudellinen kriisi ja sen yhä edelleen kafjislyminen
ovat suoranaisena seurauksena siitä väärästä ja tälle maalle ja sen
kansalle turmiollisesta yhdysvaltalaispolitiikasta mitä St./Laiitentin
h|illitus on kuluneiden vuosien aikana noudattanut. Seil johdosta on
tj^önneltytuhapnet miljoonat dollarit sodanvalmistelujen kitkaan sen
ivsijaan>elt|i nämä varat olisi käytetty tälle kansalle hyödyllis»
d<:lliseen-toimintaan ja yhteiskunnallisen huollon parantaniiseen —
työttömyysvakuutus mukaan luettuna; Tiiman politiikan
• käyty kylmää sotaa sosialismin tiellä olevia maita vastaan" mikä- on
n\Vrkinnyt Canadan vientimarkkinain supistumista, mikä on taas tol­palla
vähentänyt työllisyyttä ja johtanut nykyiseen työttömyys­tilanteeseen.
• J Tämän maan hallitus ja johtavat puolueet ovat syyllisiä nykyi­seen
tilanteeseen koska ne ovat yksimielisinä kannattaneet'St.Lauren^
tib hallituksen noudattamaa yhdysvaltalaista kylmän sodan politiik­kaa.
Tämä toteamus on välttämätön kaikille nykyisen tilanteen
jcjhdostahälyyntyneille sillä meidän kaikkien pitää käsittää, että tästä
turmiollisesta Wall Streetin politiikasta luopuminen on se peruskivi;^
Jolle voidaan rakentaa myöskin Canadan ja sen kansan taloudellisen,;
elämän elvyttäminen ;ja edistyminen tulevaisuudessa. Toisin sanoen
tämän maan politiikassa on'asetettava etutilalle Canadan ja sen kan­san
edut. Viimeisimp
noudattamisen turmiollisuudesta on St. Lawrencen syvän vesitien
räkentamiskysymys, minkä Yhdysvalloille entäminen johtaa työtiö-;
rijyyden edelleen <kärjistymi^n sen sijaan, että se olisi voinut johtaa
työttömyyden -vähentymiseen.
? K vaatii pikaisia - ja
^käänteen tekeviä toimenpiteitä unioiden,J(untien; maakuntien ja l i i t -
sfovaltion edustajilta jos mielhään välttää surullist
' k^yuosien uusiintuminen. ^
Mi
Lditemme ja työnpäivä
. SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ht», HtittUoa, feurnta Beaver
Lakelta täytti 83 vuotta eJokuUn 25.
pnä. ^ , ' ,
Oica Joronen Sudburysta täyttää
IZi vuotta elokuun 29. pnä.
YhdymmeimRulaiJsten j a tuttavien
onnitteluihin J
Englannista tiiodaan
Icöfcsia Submeeii
Helsinki. ^ ^SS) Maamme Jcoksi-tilanteen
parantamiseksi ovat v l r a n -
'cmaIset:Tvapauttaneet valuuttaa: 150.-
000 'tonnin kökslmääräh-tuontiin; län­nestä.
-Tuonti tapahtuu pääasiassa
fjnglannlsta.
]puoIa oli luvannut toimittaa maa-bainme
kuukausittain 2 0 0 ^ tcinnia
hiiltä kuluvan vuoden aikana, iwyt on
kuitenkin sieltä Ilmoitettu, ettei se
pysty toimittamaan kuin 140^00 ton­nia
kuukaudessa, joten syntyneen va-,
jaultsentäyttämlselcsi oli ryhdyttävä
uusiin ostoihin.
ToiseM Ititernationalen
perui^iiii^^ä 65 vaotta
"Kaikkleii maiden px^^ttaarit Jpukk^olueiden muodostuminen 1 aset
lllttvkää yhteettf" Vain rouutamat teki tafSS^lUseksi kansainvä- kannalle armeijai
Intialainen valtuus­kunta
nyt Suomessa
Helsinki. (SS) Elokuun 20. pnä
Ilmoitettiin, että t k : n 25. pnä saa­puu
Moskovasta lentokoneella Helsin­kiin
intialainen valtuuskunta.' Tal-tuuskunnan
johtajana on Intian a p u -
lai£maatalDUsministerivRawutt; -Val­tuuskunta
jatkaa matkaansa Tuk­holmaan
elokuun 27. pnä.
Kaikkleii? px^Jetaarit
liittykää muutamat
äänet vastasivat,vkiin slnkosimiae
nämä sanat maailmaan 42 vuotta
sitten, F a r l l f i n ensimmäisen';; v a l ­lankumouksen
aattopa, ^Jollpin
proletariaatti esuntylcanln';vaati-muksin.
Mutta syyskuun 28. ^päi­vänä
J864 , useimpien JCäns^-^-
'roopan maiden proletaarit^^^l^
vät yhteen muistoiltaan kuimlak-kaaksl
^jKansainvälisel;;^^
yhdlstyicseksl: InternatlonaajU^itBe.
,eU kuitenkin ;vam yhdeksän: «ruojt-ta.
Mutta että sen > perustama
kaikkien maiden proletaaricn^^ui-nen
liitto ^elä elää. J a elää «voi­makkaampana
kuin m i l l o i i ^ an
eimen, siitä el ole parempaa t o ­distusta
kuin Juuri tämä pälyä."
—-r,ngels, toukok. 1. pnä. 1890..
.' -Marxin kuoleman jälkeen roll 'Ican-
.saiÄvälisen työväenhlkkeen suuiman
osoittajana hänen työtoverinsa E n ­gels,
joka jatkoi ystävänsä' aloitta­maa
työtä Ja seurasi työväenliikkeen
edistymistä, antoi ohjeita j a arvos­teli
-virheitä. Enämximisenj^lsit^^
tionaalen hajottua muodostuivat y'työ-
-väen Joukkppuolueet Saksassa; Rans-.
kassa 'ja' mulssalcin:" maissa-j syntyi; so­siaalisia
puoluein tai ryhmiä;
lOlueiden muodostuminen
^ niiden kansainvä­lisen
yhtäbtofminnan. J a niinpä hei­näkuun'
14; päivänä 1889. kokoontui
Pariisissa; kansainvälinen sosialistia,
kongressi; jossa oli mukana silloisia
työväenliikkeen huomattavimpia hen­kilöitä,
kuten Liebknecht. Lafargue,
Guesde J a Pleranov, EilustaJIa pii 'yh­teensä
y l i 300. Va^utikieätaaaDL h u o l i'
matta otti Engels tarxbollk: osaa :^io-:
kouksen; järjestelyyn: j a johti t a b -
telua' siitä, että 'iriternaöonaielle' olf-si
turvattu marxilainen johlö. ' .
. OSOmiKSISTA
' Kokouksen tarkempia päätöksiä o l i ­vat;,
paitsi ;Inte£nationalen perusta­mista,
päätökset, jotka korostivat po-luttlsten
iipuMueiden' i
välttämättömyyttä ja taistelua v a i - '
tiolliseti vallan valtaamiseksi:: proler
tariaatille.^Erittäm tärkeä oli päätäs
jokavuotisesta toukokuun 1 päivän
juhlimisesta; Työväen ensimmäisestä
vappujuhlasta Engels puhuukin kir­joituksemme
.^.plussa/olevassa lausun­nossaan.
;*Tänä päivänä 'suorittaa^
Euroopan ja;Amerikan» proletariaatti
ensi kertaa liikekannalle asetettujen
taisteluvoiihiensa katselmusta, itaiste-
Pohjoismainen neuvosto ja
Suometi liittymiilen siihen
Neuyosto ajaa sotahankkeijfcä - bvesjija palauttanut
mieliin L. Heljaksen ja Eind Kilven.lausunnot
Moskova. — Norjassa pidetään
^parhaillaan (elok. 17 pnä) niin
^sanotun Pohjoismaisen neuvoston
kokousta. ' Eräät länsivaltojen
~ sanomalehdet esittelevät tämän
fcokoukssn pyrkimyksenä muka
olevan myötävaikuttaa Fohjois-
;Enroopan: maiden rauhanomaisen
taloudellisen yhteistoiminnan: ke-liittämlseen.
Lähempi tosiasloi-
;-hin; tutustuminen knitenkin an- .
taa aivan päinvastaisen kuvan:
iPohJoismaiseit neuvoston pää- -
määrät ovat erittäin Icaukäna
kansojen välisten normaalien
suhteiden lujittamisen Ja kehit­tymisen
tavoitteista, toteaa F.
-Rysakov äskeiseen Isvestijaanldr-
; Jolttamassaap artikkelissa. Jossa
r sanotaan edelleen mm. > seuraa-vaa:
• Pohjoismaisen neuvoston muodosta­misen
aloitteentekijänä: j a . valtame­rentakaisten
asiaankuuluvien ohjei-den
toimeenpanijana esiintyivät
Tanskan' halliisevien; piirien edusta­jat.
Jotka .ehdottivat pohjoismaiden
erikcisneu vottelujen / koollekutsumista
Kööpenhaminaan. Sellainen neuvot,
telu; Järjestettiinkin; lähes vuoden
kestäneen keskustelun jälkeen helmin
kuussa V. 1952. ;Nälssä neuvotteluissa
ei kuitenkaan onnistuttu muodostar
maan sellaista Pohjoismaista neuvos­toa
kuin kulissientakaiset' amerikka­laiset
alotteentekijät olivat suunni­telleet.
Suomalainen valtuutettu Len-;
nartHelJas ilmoitti kööpenhami-
V nan neuvotteluissa, että hänen
• maansa osallistuminen Pohjois-: .
maiseen neuvostoon el oUd "sopu­soinnussa
Suomen; nlkopolUttlsen
aseman kanssa". Palattuaan Hel-slnkUn
Hei Jas sanomalehtledusta-jain
kanssa keskustellessaan an­toi
lisäselityksen, että osallistnmi-
: nen Pohjoismaiseen neuvostoon
: cpoikkeaa Suomen eduista; koska -
se "voisi asettaa maalle velvoi­tuksia;
Jotka' olisivat ristiriidassa
. sen poliittisen suuntaulcsen kans­sa".
Suomi kieltäytyi osalUstu-masta
Pohjoisinaiseen neuvos-..
toon. mikä otettiin tyydytyksellä
vastaan Suomen; kan.salaispllrien
taholta^, jotka haluavat, että maa
.edelleenkin pitäisi Idinni lunnas­ta,
yjoka edistäisi rauhan lujitta­mista.
. Teisen asenteen ottivat' Ruotsin
hallitsevat piirit.;;: Monista ^sellaisista
Ruotsinyleisen mielipiteen'esittämis­tä
varoituksista huolimatta; että osäl-llstumirtten;
Pohjoismaiseen neuvos­toon
sitoo RUotsinPchjois-Atlantin
liittoutumaan^janäinollen antaa'va­kavan-
Iskun Tukholman julistamalle
"liitoista, vapaalle" politiikalle. 'rub't-salaisei;
poliitikot suostuivat Ruofein
liittymiseen Pohjoismaiseen neuvos­toon.
Tämän askelen lyhyinäköisyys kä!vi
selville jo -Pohjoismaisen neuvostoon
ensimmäisessä kokouksessa; joka; p i ­dettiin
helmikuussa vuonna 1933 Köb-penhaminassa.-^
rTämän istunnon'tuh-nuksena,
New tYofk Herald "til^^^
mukaan oli :"Koko ^ Iiänsl-Euroöpart
poliittinen yhdistyminen, -sen pohjoi­nen
osa mukaan luettuna"^ Istun­nassa;
kuten tanskalainen sanomaleh­ti
Berlinske Tidende kirjoitti; käsi­teltiin
"erältä sotilas-strateegisia on­gelmia";
mm. xnahdollisuuksia Sillan;
tai tunnelin .raliehtamisesta Tans:
: ja Ruotsin; välille, ehdotuksia Äuo
Ja Norjan. liikenneyhteyksien paran­tamisesta
jaw suunnitelmia pääoman
osallistumisesta norjalaisen Trond-rKJemin
sataman laajentamiseen Ja
uudistamiseen. ^
Pohjcismaisen-. neuvoston puuhak-»
jat ovat suunnitelleet sen Pohjois-
Atlantln liittoutuman kiinteäksi osak­si,
jolla liittoutumalla nykyisessa
muodossaan: on selvästi aggressiiviset
päämäärät. Syystä yleinen mielipide
piti Ruotsin osallistumista Pchjois-^
maiseen neuvostoon, askeleena sen
liittämiseksi.; surullisen kuuluisaan;
'Atlantin^ systeemiin".
Tämä .^Pohjoismaisen -neuvoston
suuntaus näkyy vielä selvemmin nyi;
sen toisessa kokouksessa; Joka pider
tään Osicssa.
Huomiota herättää ennen-muuta.'sc
tosiasia, että niiden 35 kysymyksen
joukossa, joita käsitellään Oslossa, on
erittäin huomattava sija sellaisilla k y ­symyksillä.
Jotka suoranaisesti liitty­vät
^suunnitelmiin Pohjols-Eurcopän
maiden yhdistymisestä ' yhtenäiseisi
valtioksi". Juuri siihen loppujen l o ­puksi
tähtäävät Pohjoismaisessa neu­vostossa
'käsittellyn alaisena olevat
"suunnitelmat "tulliliitosta", "yhtenäi-i
sistä markkinoista".- "yhteiskansalal-suudesta".
"yhteisestä malmikent--
tien käytöstä", -yhteisestä sähkövöi-r?
mate:llisuuden kehittämisestä", "pää­oma
sij oitusten - yhdenmukaistamises­ta"
jne.^ •
; ^EI;; Voida.^sivuuttaavmyös; sitä
seikkaa-,': että Oslon' kokonlcsen
avaostt: suoritettiin uusin vetoo­muksin^
Suomen liittymisestä -
;Pohpolsmaiseen neuvostoon.^^.-^
itsestään selvää, että sellaiset
kehoitbkset V ; ovat ; . suoranaisena .
;v|atkona niiden IJSAin hallitse-
.vien piirien j a niiden; Pohjolasi
olevien ; asiamiesten vanhoille-suunnitelmille,
- jotka pyrkivät ;
•; SNTL:n Ja .Suomen välisten hy-
; vien naapnruuEsohtelden huonon-
' *' i o Pohjoismaisen. neuvoston .KöÖ-.
pet^aminan kokouksessa vuonna 1953
koristettiin sLtä, että huolimatta
'Su:i^e^^;.;,kieltäytymisestä :.osallistua
vostossa^^^ Siitä lähtien pohjoismai-:
sen, Jyijteistoimlnnan amerikkalaisen
"variantin-.puolustajat ovat ryhtyneet
h jt inoniin/t9imenpiteisiin; jotka tähtää-;
• Vät' siihert. että Suomesta tehtäisihi
"yhteiväisen pohjolan yhteisön"' osatt-
, ottaja; rinnan sellaisten Pohjois-At­lantin
.liittoutuman maiden kanssa;
kuiniNorJa j a Tanska ovat. ;-.Erikoi­sesti
i ; ; viimeaikoina on • propaganda
"suomalaisten ; vetämisestä mukaan
Pohjiismalsesn neuvostoon voimistu-:;
niit . . a tällöin poikkeuksellisen i n ­nokkaasti
tätä asiaa;ajaa sanoma­lehti
Västrä Nyland, ,joka edustaa
Suomen ruotsalaisen puolueen oikeis-r:
tosiiven mlehpiteitä. •
Tunnnstellakseen maaperää
: Snomen liittämiseksi Pobjoismai-
1 seen neuvostoon Norjan nlkomi-i
r/msteri Langs,.vjnneiiu rnotsalai-
-; nen kapitalisti .Wemer-Gren Ja
eräät muut lJSA:n halUtseviin
piireihin hyvistä suhteistaan ton-;
netut politiikot vierailivat, Helsin­gissä.
luvolmlen. Jotka on asetettu liike­kannalle
yhteni armeijana, saais^
lipun alla Ja saman lähhnmänpäa-^
määrän puolesta: jo v. 1866 Internar.
tlonalen Geneven kongressin julistaV
man Ja Pariisin työväenkongressin
v, 1889 uudelleen Julistaman Jala-säädännöUtsestl
määrätyn kahdek-sänttmtisen
normaalityöpälvän puo-
. l ^ t a " , £änsuu häh edelleen. . ,
- TSmän kokouksen päätöksen perus-"
teenä on siis Jo 65 kertaa-vietetty työ­väen
kansainvälistä mielenosoitus­päivää.
.
K A V T S K V L A I S U U S
Ensimmäinen Internationale oli ko­koonpantu
hyvin erilafsista aineksis­ta-
m a r x i l a i s i s t a lasallelaisiin.: vain
ammattiyhdistystoiminnan ^harrasta­j
i i n j a anarkisteihin saakka. Tämä
hajanaisuus olikin se heikkous, joka
johti hajoamiseen: Toinen- Interna­tionale
oli; 'jossain määrin yfttenäi-sempi.
Alkuaikoina oli sinäkin mu­kana
anarkisteja; mutta merkittävim­miksi
muodostuivat kuitenkin marxi­laisten
J a oikeistolaisten reformistien
tai revisionistien (marxilaisuuden
"tarkistajien") väliset suhteet. E n ­gelsin
kuoleman jälkeen oli erään-
.lalsenä suunnanosoittaJjana kautäky-laisuus;
Kautsky • arvosteli revisionisr
teja, mutta ei itsekään asettunut
esim; talonpoikaiskysymyksessä ja kyr
; Pphjolsmaisen neuvosten parhail­laan
Oslossa olevan kokouksen yhtey­dessä
on kulissien takaisia neuvotte­luja
j a tapaamisia. Ei ole sattuma,
että j u u r i kokouksen alkamisaikoihin
USA:n vakinainen edustaja Atlantta
liiton;neuvostossa John;'Hughes; saa­pui
Osloon.
• Eräissä nörja"laisi£sa' lelidlssä : on
näinä päivinä uudelleen julkaistu ke­hoituksia
.'^Pohjolan liittovaltion"
muodostamiseksi Pohjoismaiden neu-vciston
pohjalla. 'Kaikki nämä tosi­asiat
jälleen palauttavat mieliin, että
ag^gressiivlset voimat pyrkivät; Pohr
joismaisen neuvoston varjolla muo­dostamaan
omalaatuisen sotilaallisen
liittoutuman; joka edistäisi amerikka­laisten
agressiivisten piirien suunni­telmien
toteuttamista maapallon täs­sä
osassa.
Tuollaisten • pyrkimysten vaaralli­suus
kansojen eduille :el ;,ole jäänyt
Pohjois-Euroopan maiden , yleiseltä
mielipiteeltä huomaamatta. *'Norja­laiset
lehdet kertovat.^ että Pohjcis­maisen
meuvöston kokouksen ensim­mäisen
istunnon päätyttyä kokous^
huoneen parvekkeelta yleisön Joukos­ta
r nousi pirvarilllsen 'Dagebladet-lehden
entinen toimittaja E l l a Anker
lausuen: "Tämä kokous on laiton.
Pohjoismainen neuvosto ei ole saanut
Norjan kansan; hyvaksymistäiSa on
perustuslakimme vastainen. Vaadim­me
kansanäänestystä . . . "
Yhtä kuvaavaa en; Suomen: edus­kunnan
jäsenen Eino Kilven lausunto
Puhuessaan 'äskettäin Lahdessa, han
tuomi jyrkästi Suomen kytkemissn;
Pohjoismaiseen neuvostoon.;
lainaa Kilven lausunnon kokonaisuu­dessaan
tältä osalta.
Myös selväjärkisemmät; ihmiset
Ruritsissa tuomitsevat yhä päättä-vämmln
Pohjoismaisen neuvoston toi-;
minnan: ja oman maansa; siihen kuu­lumisen.
Vakuuttavan varoituksen
: '^yhtenäisen pohJolan valtion", perus­tamissuunnitelmista
esitti norjalainen
sanomalehti 'Friheten osrittaessaan;
että sellaisissa^ suunnitelmissa piijee
vaara• 'Pohjolan kansallisten valtioi­den
häviämisestä" j a ne 'merkitsevät
askelta taaksepäin unionin aikakaut­ta
kohti, mikä on siirtynyt men­neisyyteen".
Keboittaa piiesideiittia
eiUosinmn VSAm Icom* ,
munl^vastaiseii laiii
rort^jAtt. — L P P : n Port A r t b u -
rln piirikomitea on lähettänyt pre-sidentU
Eisenhoverille seuraavan
sähkösanoman:
«Canadan Ial»r-PrtifWMhre
Fsifiyn^CtotarioD fnoteisc» aldeett
lilirfkoafte» katsoo kooftessin tol-
«menpiteei^ fumummlstipiioliu»
latttomafcsi jnlistamiseksi hyök­käykseksi
demokratiaa vastaan
kalkkialM. askeleel(«r uenrtby-lateta
.fasismia kobU ja vasta^kkai-sekisi
XbdistyBeiden Kansakuntien.
' ihjnisoilieiiksien julistukselle.: Ke-boitamme
teitä eittoamaan kon­gressin
toimenpiteet,"
Bruce Magntison,
piirii^rjesfäfl.
iv'^',"'"''".''';' ;;'';'\';'.'.'.' ,'.^;'".':•.'^;?.V'.."'..-ijji:"
symyksessä proletariaatin diktatuu­rista,
marxUäiselle kaimalle. Hänen
eMttämiään päätöslattselmiaan fcut-suttiinkin
eräissä tapauksissa "kaut-sumaisiks;"
venyvyytensä t a k i a . .:
Toisella Internatlonalella > oli a n ­sionsa
joukkojen ja useissa tapauk-sissamyös
taistelxm järjestäjänä mm.
äänicikieuden laajentamisen puolesta.
Useat toisen •Intemationalen puolueet
muodostuivat verrattain sumiksi ja
esim.'Suomen työväenpuolueen valr
tiollisfesa vaaleissa: saavuttama ääni­määrä
lähenteU puolta annetuista
äänistä'.-Tästä; aiheutui erinäisiä har-hakuvitehnia
ja : eduskuntatyön y l i ­arvioimista
Siina suhteessa, että; toi­minta
pyrittiin keskittämään vain
siihen j a syrjäytettim muu joukko-ioimirita.
Pikku näpertelyllä Ja paik­kailuina
aiottiin " t a p p a a " Itapitalis-'
mi, eikä tahdottu ajatella vakavasti"
joukkojen: vaUankumouksellista kas­vatusta
j a työväenluokan;; vallanky-symystä.
Muitakin syita,oli vaikuttar
massa puolueiden oikeistolaistumi­seen.
Esim; Saksan puolueessa oli p l k -
kuporvarUlisUia ryhmillä suuri~vai-kutusvalta.
; Myös paikalliset "työ­väen
johta jät", joiden edut eivät enää
olleet samat kuin työläisten; tulivat
useiden puolueiden suunnanosoltta-
Jiksi.; Yleensä el oikeistolalslmpiakaan
karkoitettu - puolueista, vaan nämä
saivat lujittaa asemaansa, .Tilannetta
mutkisti vielä varsinaisessa työväes-tössäkm
muodostunut kerrostuminen,
jota kapitalistit edistivät palkkaus­politiikallaan
ym. toimenpiteillä,
KOLME VIRTAUSTA
; Toisen intemationalen keskuudessa
voidaan > katsoa olleen. kolme virtaus­ta:
-oikeistolaiiset,; jotka avoimesti
asettuivat pikkuporvarillisen naper-
SITÄ
STÄTÄ
— Mikä tulee lapsen nimeksi? tie.
dusteli pappi kastetUaJsuudessa.
— Chauncey WliUasn Bobert Monu
gomery P i ^ y , * ^
— £;*iemman'vettä. sanoi pappi.
(ifJ;?;;.^^:':;;^;;?^;; . ;.v;
VXLTKt LAINAAMISEN
Hauska tavata. Voitko lainata
minulle viisi dollaria?
; — Minulla ei; ole- rahaa mukanani.
— Entä kotona?
, f- He voivat iiyvin?' - • -
iEräs„t^xaäIaitfe}f-ttidm^ o l i ^ v
nettu ä|iäcimättömästä'^oikeuäenm^'-
kaisuudestaan.l1' Aloittaessaan kahdäi
karjanoi^tajanrvälisen; jutun
telyn. hän nousi >• seisomaan ja^-Jil
moitti;.'" '" ^•
— Kantajalta, hyvät herrat, on
tuomioistuin saanut 10,000 dollarin
shekin j a vastaajalta 15.000 dollarin
shekin. Tuomioistuin on päättänyt
palauttaa-vastaajalleS.OGO dollaria ja
antaa oikeuden sen ;Jälkeenratl£aista
asian.
suuden mahtiin< . . . Painakoot
hallitukset hyvin mieleensä, etti
Euroopan nykjisen tilanteen Ja
työväen keskuudessa esiintyvien
.mielialojen vallitessa kaikkinainen
sota tulee olemaan.^'heille itselleen
vaarallinen. . Muistakoot, että
Ranskan—Salusan' sota> albentti
Kommuunin vallanknmouksellisen
purkauksen Ja että venäläis-Japa-
' nilainen ^ t a JohU liikkeelle Ve­näjän:^
kansan vallankumoukselli­set
voimat." > /
; Kokous kehoittl kaikkien maiden
työläisiä'käyttämään »kaikkia keino­ja
sodan estämiseksi; Tama Baselin
kongressin ipäätös'Jäi suurelta osal­ta
vain paperille, sillä sodan v. 1914
sytyttyä useimpien maiden työväen­puolueiden
Johdon enemmistö asettui
?'isänmaanpuolustuksen"; kannalle Ja
telci : ns. linnarauhan porvariston
kanssa.: 'Kaikkein; johdonmukaisim­min
kävivät sodanvastaista taistelua
Venäjän bolshevikit. Jotka kehoittivat
muuttamaan imperialistisen sodan
kansallicsodaksi: jaisotilaita veljeile-määnivrintamllla;.
Myöskin useiden
mtiiden maiden vasemmistolaiset ko­hottivat
sodanvastaisen taistelim I1-;
pun Ja salvat kuten K a r l Lieknecht
ja Rosa Luxemburg hengellään mak­saa
rohkeutensa j a uskollisuutensa
telyn Ja porvariston t » ; » ^ tap^htu- ' S " ^ ; ^ ^ , ^ ^ maailmän«,taan
sl:;:tjröT^raton; ^yhtenäisenä kansain­välisenä
jäBjtestönä.
' laiset; ;;otka olivat marxilaisia sanois­sa,
mutta, opportunisteja käytännös­sä
da vasemmisto;- jonka johdonmu-kaisimman
ryhmän muodostivat ve­näläiset
bolshevikit 'Lenia johdolla.
Muista vasemmistolaisista oUvat tun­netuimpia
Klara Zetkin.: K a r l Lieb­knecht
" (Wilhelm Liebknechtin,
'Marxin oppilaan poika) ja puolalais-saksalamen
Rosa Luxemburg.-Nämä
ja monet muut tekivE/ hyvin ansio­kasta
j a uhrautuvaa työtä: proleta­riaatin
^vapauttamiseksi; vaikkakaan
eivät k a l k i t a kysymyksissä olleet'
johdonmukaisia.
Suuntakysymyk^t tulivat kärker
vimmiksi suhtautumisessa "mlniste-risosialiskiin"
(osallistumiseen taan-*
tumuksellisiin hallituksiin), kansal­lisuus-
* ja silr^maakysymyksiln sekä
kysymykseen scdan;.; vaarasta ja so­dasta.
Oikeistolaiset puolustelivat siir­tomaiden
riistämistä eikä keskusta­kaan
asettunut asiassa selvästi i m -
psrialisminvastaiselle kannalle; So-danvaara-
kysymyksessä oli sanoissa­kin
erimielisyyttä. Vaaran ollessa lä­heinen
tehtiin Baseln kongressissa
y. 1912 päätös, jossa mm. lausuttiin:
"l^ont^essi vaatU kaikkien mai-
. den: työläisiä asettamaan kapltar
listista imperialismia vastaan pro-
.letariaatin kansainvälisen solidari^;
UUDENTYYPPINEN PUOLUE
PERUSTETAAN
, Jo paljon sitä ennen olivat bolshe­vikit
Leninin; johdolla ryhtyneet ra­kentamaan
uudentyyppistä puoluet­ta.
::oka on kykenevä uusissa oloissa,
imperialististen: sotien j a vallanku­mouksien
ajanjaksolla. toteuttamaan;
proletariaat n - historiallisen vapau-tustehtävän.
Sitä varten oli puhdis-:
tettava> marxilaisuus - poroporvarini:
suudesta;; .opportunimista ja yltiSr,:-
isänmaallisuudesta seka rakennettavai
teorian; ja ; kä'ytännön välinen särky-;
nyt yhteyi, järjestettävä puoluetyöj
uudelleen siten, ett^ virheistä kye-^,-
tään oppimaan:^ ja -kasvatetaan jouk;!;,^
koja vallankumouksellisessia hengessä 1;
ja saavutetaan niiden luottamus. "1%;
laisen Jujan. Ja yhtenäisen puolueeiv,
joka j o h t i Venäjän proletariaatin ka:^'
pitalismista ;vapauttnniseen, loi Lee­nin,
sen esimerkkiä seuraten orat
kaikkieit,-maiden - edistyneimmät työr^
Iäiset ^iuöneet^' uudentyyppisen puo-lue,
en,J9ka kykenee rakentamaan ty»';
väenluokän yhtenäisyyden, lujitta­maan;
kansojen yhteistoimintaa rau­han;
kansanvallan ja riippumatto­muuden
suojalasi.
Kylmää sotaa 'jatketaan lirlieilussalän
1 . T a i k k a työnpäivän vietto (syyskuun ensimmäinen maanantai)
• onkin porvarien keksintöä, tarkoituksella saada Amerikan työväestö
'luopumaan toukokuun ensimmäisen päivän juhlimisesta, niiikä päivä
on' omistettu kansainväliseksi työkansan voimiefi katselmuspäiväksi,
m i n juhlivat Canadan työläiset myöskin työnpäivänä.
l CVI ikään ei voi estää Canadan työväestöä muodostamasta työn­päivää
todelliseksi työkansan mielenosoitus- ja juhlapäiväksi, jolloin
paraatien, kokousten jähUvittelujen ohella esitetään" työkansan vaa-
>:,1tj|nuksetVja lupaudutaan yhteisvoimin toimimaan jä taistelemaan n i i -
' dva toteuttamisen puolesta.'
Tänä vuonna on Canadan työtätekevillä ihmisillä entistä suu­rempi
syy saa|taa mielipiteensä maan asioita hoitavien henkilöiden
tietoon. Ovathan nyt ratkaisuvaiheessa sellaiset, suuret Cänädah
eduille tärkeät kysymykset kuin St. Lawrence joen kanavointikysy-mys.^
kaasujohdon-rakentaminen .Albertasta Itä-Canadaan. Canadan'
luonnonrikkauksien käyttäminen —^niiden luovuttaminen 'US.-Arn ra>*:
hamiesten*haltuun tai'säil.\*ttäminen Canadalle — ym, tärkeät etukyV,
,.symykset.'Xäiden asioiden Canadan etujen mukaisen ratkaisun tekee
/vieläkin ajankohtaisemmaksi se. että maamme on kulkeutumassa va-i
kaväan talouspulaan. ' ,\
' Yhtä tärkeä kysymys oif toiminta maailman rauhan turvaami-*
seHsi.^^ rintamalla on viime aikoina saavutettu suuria voittoja.'
joista suurin Indo-Kiinan välirauha. -Mutta edelleen on vakava so-'
danvaara olemassa ja koska Canadalla on hyvin tärkeä asema kansain­välisessä
mielessä, on työnpäivänä tuotava hallituksen tietoon entistä >
voimakkaammin Canadan kansan rauhantahto ja vaadittava hallitusta 2
^toimimaan sen mukaisesti. Tähän toimintaan sisältyy myöskin kan-'-^
sainvälisten kauppasuhteiden parantaminen, normaalisen kaupan jäi^-''
jestäminen Neuvostoliiton, 'Kiinan ja muiden sosialististen maiden'
kanssa. V
: M e i d ä n i l m e s t y m ä ä n erikoisena Työnpäivänume..-
rona sjiyskuun toisena päivänä. Siinä julkaistaan liikemiesten ilmoi.'\
luksia ja kaikenlaisia päivänmerkilystä koskevia kirjoituksia.* X i i n'
n nii- 'ilmoUusten hankinnassa kuin.kirjoitusten varaamisessakinitMvötaad ijyrtni-,;että•
lebtemfioe ystävien olevan mukana. ' * - ' ' suintosuL/il
.;.V;iv;;;;v;£;!:j:(*5S[r%i#»;^ ^;,';,';;-,;; •:i-n;v;:..'.V';(\'--;:-:-:^
.;;v;A'^S;;')e&"it;^!^aÄ:^a
Viime tiataina tiedoitettiin B e r -
nista, iSveitsista, että siellä pide-
^tyssä kansainvälisen amatööriurheilu-liiton
kokouksessa; on K i i n a n Kan­santasavalta
hyväksytty mainitmi
liitontäyslvaltaiseksl jäseneksi; V
': ifiillsessa edelleen sanotaan,: että
päätös oli yksimielinen.
' Tämän "päätöksen perusteeUä on-syytä
tulla sellaiseen käsitykseen, "että
huomattavaa 'Järkilntymlstä - - on taf
pahtunut kansainvälisessä amatööri^
:ttrheiluliitcssa, sillä tämä oli; ensim--
mainen kerta kun kukaan ei enää
'katsonut:voivatisa^noiUttf'Kiinan oi--
keuksia vastustamaan missään muo-doisa.
.:•; Mutta ;jrhtä oikea\^ ollut mainl-^
tun ^kViiiksen' I päätös ; Itä-Saksaan
nähden-, •»
i;:; Itä-Saksan anomus päästä kansain-:
välisen ;;amatööriurheIluliiton jäsev
ineksi' hylättiin vielä kerran.
(Tiedonannossa sanottiin, että vain
Itä-Ifjrodpanxnaat äänestivät ano­muksen
Jtiyväksyniiisen' puolesta.
Jokainen ajatteleva Ja reheliinen
Ihminen Joutuu myöntämään; että
päätös <^on:;Väärämielinen; J a !^oikean
urheiluhengen vastainen. , y
\ JKalkkihan. • me tiedämme,-, jsangen
' ' - :Xtä-|Saksaa.ihniiset':eiv^i
Ale syypaita-.SaloaBikikaiite
dessa osassa olemisen.
Me tiedämme, että ratkaisevasti s i i ­hen
on syynä Hitlerin Aatun ja hä­nen
kannattajainsa edesottamiset. ::
;Kun Aatu-vainaan porulcka; lopul­lisesti
nujerrettiin; päättivät voitta­jina
leikistä suiriutuneet liUtolais-vallat
jakaa Saksan toistaiseksi nel­jään
' holhousvyöhykkeeseen.; Länsi-
Saksan puolella oli|at j a ovat edel­leenkin
peräänkatsojina läntisef^liit-:
tolaiset Ja idän puolella Neuvostoliitto.
K u n . s i t t e n Amerikan suurkapita­listit
saivat päähänsä lähteä näytte­lemään
maailmassa entistä Hitlerin
ja Saksan suurkapitalistien roolia;
ijcnka esittämisessä: Hitler komeasta
alustaan huolimatta niin surkeasti
epäoimistul, ei>^Saksan yhdistämistä
yhdeksi demokraattiseksi tasavallaksi
ole voitu vielä suorittaa.
iNäin ollen ei sumkaan ele Itä-Sak­san
vika. että Saksfi on. kahdessa
osassa.
keutetusfl vaatinut Itä-Saksan täy-dellistä
- älistaunista^ j a jopa-;uhkail­lut
aseellisellakin hyökliiäykseUä.
Näin ollen Jos seurattaisiln<olkeu-dcn
polkua; olisi kansainvälisen u r ­heiluliiton
tullut parenmiinkin tukis­taa
Länsi-Saksaa «ja Ilmoittaa sille,
että jollei se taivu tasapuoliseen y h ­teistoimintaan
Itä-Saksaa kanssa^
nim SS nostetaan kansalAvälisen u r ­heiluliiton
ulkopuolelle vilvoittele­maan.
Näin ei kuitenkaan tehty. Porvarit
ovat porvareita ja toimivat porva­rien
tavoin.
Vaikka he ICiinan kohdalta olivat­kin
vahnllt myöntämään, että Pormo-san
rosvo Chiang ei- edusta ketään
muuta kuin itseään ja amerikkalai­sia
pönkittäjiään. niin Itä-Saksan
m
'Edelleenr-on muistettava;<että m -
Saksa cn sekä poliittisessa että myös^
kin urheilullisessa mielessä tarjonnut
Länsi-Saksalle:; neuvotteluja >; yhteis-'
toiminnasta.
V;. L&mi-Saksa;.tfa8sa hamtusvaltik^
heUuttetee tf.nateimlfttinen :Adena
oa/kyhnäatlhyUännyt:kalkkl täUajI-;
aet itai;JoukMt;«jSe; ;on::.täysln epäoi-:
-kohdalta tehtiin kokonaan päinvas4
täinen päätös.
Näyttää n i i n kuin' länsimaisten u r ­heiluliittojen
edustajat olisivat tah­toneet
hyvittää USA :n valtiaita, j o i ­den
varpaille he joutuivat astiunaan
Kiinan edustusta; koskevassa Icysy-;
myksessä.
Amerikkalaisille kun ei mitenkään
sovi, että edes urheilutoiminhassa l o -
petettaisihi kyhnä sota.
Se nimittäin olisi menuft hyvin
^vähiin .kansainvälisessä amifEööriur-'
heilullitossa, kun esim. hiton puheen­johtaja,
amerikkalainen mr. B r u n -
dage. Joutui Neuvostoliitossa vleraU-tuaan
luopumaan aikaisemmin kiven
kovaan ^ttämästään väitteestä, että
Neuvostoillton urheilu on ammatti-urheilua.
r Se oli; urheilurintamalla kylmää so^
taa ylläpitäville euzooppalalsUle ur­heilupomoillekin
.katkera pala nieK:
tavaksi,-
Ruotsalainen i; urheilupomo Torsten
Tegnereshn. aivan itkua pusertaen
ryhtyi väittämään,, että ennen min
hyvä lurheilurintaman kylmän sodan
mies mr. Brundage' on nyt joutunut
aivan hakoteUle, eikä ymmärrä Neur
vostoliiton urheilusta mitään.
Hän/antoi ynimärtää, että kaikö
mUä Neuvostoliitossa nähdään tulee
kääntää ylösalalshi. Nimpä han sa-noikto,
että vmr. Brimdage ei käsi­tä,
että sanoilla Ilä-Euroopassa on
toinen-merkitys kuin lännessä".
Jos siis Torstenina .ja muilla liä-nen
kaltaisillaan olisi valta, mm kyl­män
sodan tähänastinen johtaja
sipotkut liiton johtajan pukilta sii­hen
paikkaan mifaih selkä loppuu.
TBMalsten mrheUupolitllkkojen an­siota
on siis se, että Saksan demo­kraattinen
tasavalta jätettun kan­sanvälisen
tlrheilulUton ulkopuolelle,
vaikka kansandembkraatttoen Kiuu
saikin täydet oikeudet.,
"Käsittämättömiä ovat henan
Uet", sanoo Raamattu j a samoin nä­kyy
olevan porvarien tekojen kanssa.
Niinpä U S A : n valtiosihteeri Foster
Dull»; Joka on vihne aikoina souta­nut
kovaan vastatuuleen, hyväksyi
ja kannattaa sitä. että Fönnosan
rosvo,saa-pommltella Kitaan man­nermaata
Jos K i i n a n , kansantasavalta/rylitjy
vastatoimenpiteisiin^ nlto. se on kaa­mean
sopii rikos. ' • "
Mutta edistys,murtaa esteet J»
kulkee, etenpiin, ' n i h i - kansainväli­sellä
urhidlnrlntamalla jbiin. rnonn-
U n elämän aloilltL — KnlkuiL
mm