Vapaus, March 12, 1955

              1"
V A P A U S
iUBKBTW) — Xntfepexuleaf labor
liUUfbed Nov. 9. 2917. Antboxlzed
• AA AMViru^l--rf^lAiM fTiA.11 Kv OiA t>/Mrt;
Telepbosa: 8 » . OUSee OS,
EcUtoTlAl oniee OS. Mftssger
S. sutei. Etttor w . mmo. unimg
täOxeaa: Box €9, Sudbtvy. Ostsflo. TtstulAtlon free of duuse.
QtOce Oepanment, OttavA. Pub-l&
daetf Huice veekJy: Taesdsjr»
Itaondayf aod Saturdan tqr ITtpauB
PublisblJ» CoJBpasy LtcL^at lOO-ios
JBa et. W« Sodlnur. Oat, Caaadft.
TZLAUSB3NNAT:
CMMdMM: 1 fk. 740 e tt: f.79
TbtfjmnolM: 1 fk. ax» 0 kk. 420
Snaauato l fk. MO « kk. 4.79
Jättäköön USA Suomen rauhaan
Kuten on lehtemme uutistiedoissa kerrottu, Yhdysvaltain sotaiset
hallituspiirit ovat jälleen sekaantuneet julkealla ja kerrassaan tuo­mittavalla
tavalla Suomen sisäisiin asioihin. Kuten jokin aika sitten,
Yhdysvallat yrittää taas estää pienen Suomen harjoittamasta rauhan­omaista
liiketoimintaa Kiinan kanssa. Samalla kertaa yrittävät sotai­set
jänkit pakoittaa Suomen hallituksen toimimaannoaansa etujen
vastaisesti niin, että Suomen ja Kiinan Kansantasavallan väliset
suhteet huononisivat.
Kiinan johtava päivälehti, -'Kansan Päivälehti", syytti avoimesti
viime keskiviikkona, että Yhdysvallat aikoo kaapata suomalaisen
säiliölaivan Aruban ja varoitti:
'Jos se (Yhdysvallat) rohkenee auttaa petturi Chiang Kai-shekia
suomalaisen säiliölaivan kaappauksessa, Yhdysvaltain täytyy
silloin omaksua edesvastuu tällaisesta merirosvouksesta."
Erittäin huolestuttavana seikkana on pidettävä sitä, ettei Yhdys­valtain
taholta ole edes yritetty kumota Kiinan syytöstä, että Yhdys­vallat
aikoo avustaa Chiang Kai-shekia k.o. suomalaisen.säiliölaivan
kaappauksessa! Sen sijaan, että Yhdysvallat olisi kieltänyt tämän
syytöksen^ Valtiodepartmentin «räs puhemies, Henry Suydam-nimelr
tään, esitti torstaina uudelleen uhkaavasävyisen lausunnon, että maail­man
itsevaltiaaksi pyrkivä Yhdysvallat^ kaikkine atomi- ja vetypom-
: meineen, on muka syvästi huolissaan siitä kun pienen Suomen yksi
ainoa säiliölaiva Aruba on viemässä romanialaista lentokonebensiiniä
— mikä lasti on myyty ja o.stettu laillisilla markkinoilla—-Kiinan ,
Kansan tasaval taan.
Me uskomme kaikkien hy\'ää tarkoittavien canadalaisten yhty­vät)
meihin Canadan suomalaisiin, jotka olemme yksimielisiä siitä, ^
että Yhdysvaltain pitäisi lopettaa sekaantumisensa Suomen asioihin.
Suomen kansan ja valtion oikeuksia ei saa enää pahentaa sillä, että
.Yhdysvallat estää Suomen laivat harjoittamasta liiketoimintaa niiden
maiden kanssa^ jotka haluavatollaliiketuttavuuksissa Suonien kanssa.
^Talvisodan" päättymisestä 15 v.
Ensi sunnuntaina, maaliskuun 13 päivänä, tulee kuluneeksi viisin
toista vuotta n.s. Moskovan rauhan allekirjoittamisesta^ mikä lopetti
Suomelle tuhoisan ja onnettoman "talvisodan".
Kuinka suuri onnettomuus ''talvisota" Suomen kansalle oli, se
ilmenee jo siitäkin, että sodassa kuolleiden suomalaisten lukumäärä
nousi 24,912, joista rintamalla kaatuneita 23,157.
Kuten muistetaan, meidän lehtemme Vapaus tervehti viisitoista
vuotta sitten tämän onnettoman sodan päättymistä ''järjen äänenä",
jota olisi pitänyt kuunnella jo ennen sodan alkamista, jolloin Suomen ;
kansan ja valtion onnesta piittaamattomat valtapiirit kieltäytyivät
neuvottelemasta visseistä aluevaihdoksista Neuvostoliiton kanssa ja
sen sijaan panivat - ^'toiveensa" Kannakselle ja muualle 'itärajalle
mobilisoituun armeijaan. "
Kuten Suomen rauhaarakastavan kansan vastuuntuntoisin osa,
Vapaus suhtautui alusta pitäen kielteisesti kaikkiin sotase/kkailuihin.
Yhdessä Suomen isänmaallisen kansanosan kanssa — jonka suu oli
valitettavasti silloin suurelta osalta tukittu — Vapaus omaksui suuren
kansallisen herättäjämme J. \V. Snellmanin kannan, että Suomen
kansan tulevaisuus on sivistyksessä eikä aseiden kalistelussa. Meidän
lehtemtiie liittyi varauksettomasti niihin patrioottisiin suomalaisiin
jotka sanoivat, ettei Suomen silloisen hallituksen olisi pitänyt lähteä
ulkomaisten voimien kehoituksesta ja painostuksesta sodan tielle,
mistä ei voinut olla muuta kuin vahinkoa.
Kuten sodan kulku osoitti, vissit ulkomaalaiset piirit olivat sil­loin
valmiina taistelemaan .\euvostoliittoa vastaan 'viimeiseen suo­malaiseen"
asti. Pahin puoli asiassa oli se, että Suomen hallituksen
. ratkaisevissa asemissa oli silloin miehiä, jotka toimivat mieluimmin
ulkomaisten isäntiensä toK*omusten kuin Suomen kansan ja valtion
parhaitten etujen mukaisesti. -
Johtuen v. 1939 valinneesta tilanteesta, jolloin Jiitlerin hyökkäys
, oli täydessä käynnissä, Neuvostoliitto esitti Suomen hallitukselle, että
se vaihtaisi Leningradin, Neuvostoliiton toiseksi suurimman kaupun­gin
turvallisuuden vuoksi, mahdollisen natsihyökkäyksen takia, vissejä
alueita .Karjalan Kannaksella ja Karjalassa. Vastineeksi Karjalan
Kannakselta pyydetyistä alueista Neuvostoliitto oli valmis antamaan
Suomelle huomattavasti suurempia alueita Karjalan Neuvostotasa­vallasta.
Neuvotteluja kayttin silloin viikkokaupalla, mutta ainoaksi
tulokseksi saatiin se. etla Suomen silloinen hallitus ulkomaiden ylly­tyksestä
mobilisoi sotajoukkoja Kannakselle ja koko itäiselle rajalleen
selvästi vihamielisessä tarkoituksessa.
Näin kehittyi tilanne, niissä aluevaihtokysymys tuli ratkaista­vaksi
aseiden avulla. Tahtoo sanoa, onnettoman sodan seurauksena
Suomi menetti Moskovan rauhassa ne alueet, mitkä Neuvostoliitto
katsoi tarpeelliseksi Leningradin puolustukselle, saamatta niiden vas­tineeksi
mitään muuta kuin kuolleita jä haavoittuneita.
M u t t a .tämäkään onnettomuus ei vielä johtanut suunnanmuu­tokseen
Suonien hallitseyissa piireissä. V'^aikka Suomen silloinen hal­litus
vakuutti julkisuudessa ystävyyttä ja rauhanrakkautta itäistä
naapurimaata kohtaan, niin samalla se teki Hitlerin natsihallituksen
kanssa salaisia sopimuksia, mitkä johtivat siihen, että n.s. "kautta-kuHcusojjimuksen"
perusteella Hitlerin natsit miehittivät huomattavia
osia Suomesta ja Hitler oli tilaisuudessa seuraavana vuonna julista­maan
luiden sodan Neuvoslpliittoa vastaan myös Suomen puolesta
•— missä Suomi menetti yhä uusia - alueita ja kymmeniätuhansia
-miehiä^'-: • • .
Onneksi kaikki tämä kuuluu jo historiaan. Kahden onnettoman
sodan jälkeen on Suomen kansa astunut päättävästi ystävyyden ja
^;ht^isymmärryksen tielle itäisen naapurimaansa kanssa. Me saamme
ölia vakuuttuneita siitä, ettei Suomen kansaa voida koskaan enää
käyttää sodanlietsojain välikappaleena Neuvostoliittoa — eikä mitään
.muutakaan maata vastaan. Päinvastoin, Suomen kansa tulee huoleh­timaan
siitä, että se saa «lää rauhassa ja ystä\-yyde5sähaapui-imait-
• tensa'.kanssa.
Talvisodan kovat kokemukset ovat pahan painajaisunen tavoin
^Trarpituksena siitä, mitä onnettomuuksia on tulossa, ei vain Suomen
ja Canadan kansalle, vaan myös suurempien maiden kansoille, jos
ffle antavat sodanlietsojain määrätä kohtaloistaan. Tänä merkittä­vänä
muistopäivänä on juuri korostettava sitä, että sodanlietsojat
^vat kaikkien kansakuntien suurimpia vihollisia, huolimatta lainkaan
aiitä mihin kansallisuuteen he sattuvat kuulumaan.
Mitä muut «anovat iKmi. f, Joliot-^urricii lausuiito
VVHBVAPAVTTA ALAIILO.VKESSA
' Tic 8 pnä. esuti torontolaincn kon-
I servatiivj Donald M. Plemmg alahuo-
! xieessa, e t t ä I^bör-Frogre&^ive-puoIu-
! eelta pitäi-;! poistaa liittovaltion vaa­lien
aikana, oikeus C B C : n veriioston
vapaaseen Icäyttämlseen samaan ta­paan
kuin muutkin poliittiset puolu-j
cet «aavat sitä käyttää vaalien aika­na.
Sen johdoilla sanoi C C F : n edas-taja
K n l g h t m m :
" N i i n kauan Jculn m i k ä poliittinen
puolue tahansa on lain asettamien,
säädösten rajoissa, on sillä zninun
mielestäni oikeus tulla kuulluksi. Jos
me muutamme lain — j a puhevapau­den
periaatteen hylkääminen tapah­tuu
ainoastaanminun kuolleen .ruu­miini
y l i — se on vallan en asia.
Mutta miJiä vältän, e t t ä asioiden ny-
«cyisellään ollessa meillä vallitsee J u^
malan kiitos i&Uzi maassa vapaus
j a meidiän pitäl-si. y r i t t ä ä . pitaa se. Se
on paras vastaus minkä vom antaa
t ä l l ä hetkellä."
(MaaiJjiuin Baahanneurocton <olini«
kunnan Jcokonksetii» tllenisss^iani-nukuulla
IdSS.)
Me vielä toonenune sydäounls-samme
nen mJelenliikotuksen.
Joka meidät valtasi kan HlroabJ-oiaan
ia NscasaldJn psdotettO'
Jen atomipoonDlen aiheottaman
tohon laajaas toU tiumetaksi.
Tämä tainhtoi eldnimsa I9IS Ja
Joka vuosi sen Jatkeen olemme
kuulleet, «tta. näiden ponuniea
seurauksia, tulee vieläkin Jälki-toutcen..
Niiden abrlenInkumää-
1^ Ja kärsimykset eivät ole vlela
päättyneet.
Kysymys joukkotuhon aseiden.pan­naan
julista-Tiisesta h e r ä t e t t i i n jo v.
1946 ja kokoontuessaan Moskovassa
maan atomipommin käyttämisen Aa* ; mlxtistetien fcokooksesta. äänival-
«iasss. j a ftiaoiaan aikaan viisin lie- ! taiidaiaiJIiBan^-JDlssä atomi'.
ve.in:>-k£en kansainvälisessä jännity'^- ; sodasta toJIaao päättämään. Ky-
?.essä. synjs on: tuleeko ihmltitpnta bV'
Jokaiselta kysyttiin h ä n e n m i e l i p i - 1 i^keyaiiän rmiOU $i bävUftus^
d e t t a ä n ; . kaikki kysymykset tuotiin j . ssfoJemiiilJooDien c l ä i l ^ «lento-
Yksi kymmenestä
joutuu hirsipuuhun
sanoo professori
Ottawa. — Professori C, W. Topping
WInnipeglHtä sanoi taalla ollessaan
todistajana senaatin ja alahuoneen
yhteisen komitean kuulustelussa, että
.tilastot osoittavat ainoastaan yhden
jokaisesta kymmenestä murha.sta
o t t e e s e e n asetetusta canadalaisesta
.'ii.Tiana vuonna joulukuussa ulkoasi­ain
ministerit mr. Bevin, mr. Bymes
ja mr. Molotov vaativat enkolskomi-tean
asettamista Yhdistyneiden K a n ­sojen
turvallifiuasneuToston yhtey­teen
tutkimaan tata asiaa.
Tämä komitea muodostettiin. Alet.-
tm neuvottelut, jotka osoittautiiivat
vaiksik-sl. Uusia tekijöitä nousi yk.si
toisensa 'jälkeen; monopolin poistu­minen
atomivoiman alalta .ja uus:en,
tuhan.sia kertoja Hiroshiman pommia
voimakkaampien jättilaispommien
valmistuminen ja kokeileminen niillä.
Tyynellä merellä maalisk. 1 p. 1954
toimeenpannim räjähdyksen kauheat
.seuraukset synnyttivät uuden huoles-,
tuneisuuden aallon. Kalastajat, jotka
ijoutuvan hi r t e t t äväks i . Hä n aanoi olivat useiden satojen mailien p ä ä s s ä
tilastojen osoitUvan. e t t ä murhasta Täjahdyspaikalta. saivat kaikki tar-eyytetylstä
tuomittiin Icahdeksan
kymmenestä syyllisiksi lievempim n - . . . . . ,- .
Professori oli kuitenkin s i - 1 ^^n toistuneet varoitukset tulivat
tunnan j a yksi heistä on .ajn jälkeen
kuollut. Asiaa tuntevien tiedemies-
S^^r^eltärettö m'urhasta ei pitäisi ; framaattisesti todettua.^ Uusi huo-antaa
kuolemantuomiota. Yhdysval­loista
saadut kokemukajt ovat osoitta­neet,
e t t ä kuolemantuomion mahdolli-lestuneisuus
nousi, mutta toivo alkoi
uusiintumaan joidenkin merkkien
osoittaessa kansainvälisen jannityk-suus
ei ole vähentänyt murhien lu- j sen lieventymistä min käynnissä o l -
kumäärää ' 1 leiden .sotien päättymiseen kuin Y h -
distyneiden Kansojen aseistanisumis-komlssionin
neuvottelujenkin .tulok-
.selliseen päättymiseen.nähden.•
E l voida kieltää, etteikö se jouk-kökeskustelu
joka käytiin kaikissa
maisia ja kaikissa yhteiskuntapiireis­sä
Tukholman vetoomuksen julkaise-,
misen tuloksena, olisi esittänyt ensi­luokkaisen
Vtärkeää, osaa niiden teki­j
ä i n joukossa jotka onhisturvat estä-
CNR:n eläkeläiset
Ottawa. — Liikenneministeri Marler
ilmoitti 'äskettäin parlamentin ala-huonee:
«3a, e t t ä CNRrlla on nyt 19.460
eläkeläistä, joista 3J219 saa eläkettä
25 dollaria tai vähemmän kuukaudes-
.sa. YU 150 dollarin suuruisia eläk­keitä
nauttii-kaikkiaan 2,339 henkilöä.
< esiin; kaikki vastatikset kntisoitiin
I perusteejllftisti. J a tcansojen o-matun-to
tuli siten niin voimakkaasti pal­jastettua,
että edesvastiiollisiropien
j a vaikutusvaltaisimpien poliittisten
{johtajien oli tunnustettava yleisen
} mielipiteen vomia atomiaseiden kayt-j
t öa koskevassa kysymyksessä.
A.'i3!scariisuuntuminen. näjrfti mah­dolliselta;
poliiitlsten problemien
neuvottelemalla ratkaiseminen ku­vastui
näköpiirissä, Akansat alkoivat
toivomaan kestävää rauhaa -ja n ä k e ­mään
onnellisen huomenen lupauk­sen..
; Juuri tällä hetkellä suoritetaan
tekoja, jotka sih^ävät kaikki takai­sin
sula tuskattilaan; Saksan uudel-leenaseistamlnen,
j a NATO-neuvoston
paatokset atomiaiuiden käytöstä,
Ecaänkmn naiden aseiden -käyttö o l i ­si
periaatteessa hyväksytty.
Selvästi nämä teot, jotka ovat eroit-tamaton
osa "voima-asemien" poli­tiikasta,
ovat suoranaisesti vastakkai­sia
Yhdistyneiden Kansojen Järjes­tössä
käytävien neuvottelujen onnisr
tumiselle j a ovat -uhkana rauhalle.
•Mitä tulee Atlantin neuvoston ä ä ­rimmäisen
vakavaan ipaatokseen, joka
epäsuorasti myöntää atomiaseen l a i l -
listuttamisen — jos siihen ei ole vielä
ollut voimakasta reaktiota yleisen
mielipiteen taholta niin johtuu se s i l ­ta,
että toimenpide on taitavasti suo­ritettu.
YleLsta mielipidettä "pehmi­tettiin"
Eotilasjohtajien harkitusti
laadittujen lausimtojen avulla j a itse
paatoksetkin esitettiin sellaisessa dip­lomaattisessa
ja teknillisessä muodos­sa
joka tekee vaikeaksi k ä s i t t ä ä m i -
den täydet seuraukset.
Tanäpäiväna, jolloin on valmiaiettu
suun m ä ä r ä atomiaseita j a jolloin vie­lä
voimakkaampiakin ; aseita on val­mistunut
j a kokeiltu —5'milia traagil-lisilla
seurauksilla — tehdään yritys
yleisen mielipiteen paheksimiisen voit­tamiseksi
j a sen johtamiseksi asteet-tain
hyväksymään taktillisten atomi­aseiden
mahdollinen kaytto, iiitten
strategiset atomipommit ja lopuksi-jättilaispommit.
Näyttäisi siltä kuin
t ä s t ä eteenpäin tulisi keskustella vain
Ien fcBOleinan, JälellfJää vetäen vi'
lieUälyydcD Ja todrimafcahsf^
ejiäcjfeiiöiden «yntymisep. Ja vielä-
{lä mabdolUsiniden Jiaiken elämän
tolumtnmiselle planeetaUamme?
Toronto v. 1960
olympiakisoja
havittelemassa
Toronto. — Toronton kaupungin­hallitus
paatti tk. 9 pnä muodostaa
olympialaiskomitean sima mielessä,
etta kisat voitaisiin pitaa tassa' kau­pungissa
vuonna 1960 t a i ainakin 1964.
Toronton pahimpana kilpailijana k i ­sojen
frjhteen pidetään Vancouveria,
'jossa on myöskin toimittu kisojen
mainittuun kaupunkiin saannin puo­lesta.
Kun kansainvälinen olympia-laiskomitea
kokoontuu ensi kesäkuus­sa
Pariisissa, esitetään sille silloin
kaupimgm pyyntö kisojen taalla pita-muirsta.-
•
. Kaupungin silloinen pormestari A l ­lan
Lamport oli viime vuonna kan­sainvälisen
olympialaiskomitean ko-kouKsessa
Kreikassa, jossa hänelle
annettiin toiveita kisojen Torontossa
pitämisen suhteen vuosina 1960 tai
1964.
Huhtikuun 9—10 pnä pidetään Sudburyssa Canada
jestön kolmannet vuotuiset nuorten näytelmäkilpailu
esitystä pidetään onnistuneempana, saa vuodeksi hs
lahjoittaman upean ylläkuvatun pokaalin. Sen Iisa
pokaalit kaikille voittavan joukkueen jäsenille. E
nais- ja miesnäyttelijälle jaetaan myöskin pokaalit,
lahjoittama pokaali joutui torontolaisen joukkuee
sijaan edellisenä vuotena kilpailujen ollessa Sudbui
lainen joukkue historiallisen näytelmän "Lyylikin
vuonna odotamme taas tiukkaa kilpailua.
Toronton liikenneverkostoon
161 milj. dollarin lisäykset
Suunnitelmat on tarkoitus toteuttaa asteettain
13 vuoden aikana ja vuoteen 1967 mennessä
SITÄ
Sodan loppukohtaus
Bonnin bunkkerissa
Sotamies Mullerin -kertomus kolmannen maailman­sodan
tapahtumien viimeisestä vaiheesta
Kirj. Gerhart Eisler h ä n . e t t ä h ä n ol i aina t i e n n y t . ' e t t ä
Bonnissa suoritetuissa kaivaustöissä
tapasi kaivausmiehlsto myös hitto-kanslerl
Adenauerin bunkkerin. L u ­kuunottamatta
valkeita vammoja
saanutta sotamies Walter Mdlleriä
j a y h t ä susikoiraa he tapasivat bunk­kerissa
vain kuolleita. Sotamies
MtJller esitti toivuttuaan pöytäkir­jaan
seuraavan selostuksen:
Vähän ennen loppua kaytun läs­näolevien
kesken katkeraa riitaa.
Adenauer, Brentano. Gerstenmaier
j a Kiesinger, kenraalit Manteuffel,
Kesselring Ja GrUnther ja sotamar­salkka
Montgomery eivat jättäneet
toisiinsa ainoatakaan virheetöntä
palkkaa. Kaikki haukkuivat toisiaan
Ja sysäsivät toistensa niskoille syyn
tappiosta ja romahduksesta.
Adenauer kysyi kenraali Gruun-t
h e r i l t ä : "Missä ovat amerikkalaiset
Joukot?" GrUnther vastasi: 'Euroo­passa
ei ole enaa taistelukykyisia
amerikkalaisia sotilaita."
Adenauer kaantyi sotamarsalkka
Montgomer>n puoleen: "Missa ..ovat
englantilaiset sotilaat?"
Montgomery vastasi: "Englanmssa
luonnollisesti. Englannin hallitus on
kukistunut ja uusi hallitus on solmi­nut
aselevon."
Adenauer kysyi, mihin ranskalaiset
joukot ovat joutuneet. Montgomery
selitti, etta ranskalaiset sotilaat oli­vat
hyvm pian siirtyneet samalle
asialle vastustajan kanssa ja auttoi­vat
amerikkalaisten sotilaiden van­gitsemisessa
ja aseistariisumisessa.
Adenauer k>-sj-i sitten- Kesselrln-gllta.
miten oU.länsisaksalaisten divi­sionien
laita. Kesselring selitti, että
länsiisaksalaiset joukot olivat erittäin
raskaiden tappioiden jälkeen nous­seet
kapinaan ja siirtyneet vastusta­j
a n puolelle. Adenauer esitti GrUri-theriile
katkeria sj-ytöksiä, että tämä
ei ollut ajoissa huolehtinut siltä, että
olisi toimittariut Adenauerin lentoko­neella
USA :hän. Kenraali GrUnther
vastasi, että kaikki oli tapahtunut
niin nopeasti, -amerikkalaisten käsisr
s ä el ollut enää yhtään lentokenttää,
ja Ranskassa j a Englannissa väestö
oli tuhonnut amerikkalaisten lento­kentät
ja ottanut amerikkalaiset len­täjät
vangiksi. ,
Ulicoministeri Brentano nosti esille
kysj-myksen siitä, olisiko aloitettava
neuvottelut. Adenauer karmatti tätä
lämpimästi sanoen, että hänhän oli
aina selittänyt, että neuvottelujen
aika tulisi sen jälkeen, kun PariLsin [
sopimukset olisi ratifioitu.
Gresterimaler ja Kiesinger kannat­tivat
myös ncuvotteluj.-i, mutta he sa-slaaveja
oli liian paljon.
Äkkiä läsnäolevat alkoivat jakaanr
tUa Icahteen ryhmään. Poliitikot neu­vottelivat
keskenään j a samoin teki­vät
kenraalit. Sitten Manteuffel
kaantyi Adenauerlin pain ja sanoi:
"On katsottava tosiasioita silmiin.'
Kalkki on menetetty, ja lähimpien 20
tai 30 vuoden aikana el olisi mitään
voiton mahdollisuuksia. Isänmaanys­tävinä
heidän täytyi kuitenkin aset­taa
kysymys uhreista. Loppujen lor
puicsi olivat poliitikot vastuussa sodan
syttymisestä. Siksi oli heidän tehtä--
vänsa antaa uhri. Han ehdotti Ade-nauerille
fla muille pohitikoille, että
nämä tekisivät itsemurhan, ja veti
nain sanoesi^n housuntaskustaan
esille syankaliuraitabletteja. Manteuf­fel
korosti, etta itsemurha syankaliu­milla
olisi nopea j a tuskaton.
Pohitlkkojen keskuudessa syntyi
valtava kuh.tymys Manteuffelm eh­dotuksen
Johdosta, ,ja Adenauer. se­litti,
etta oh tosin välttämätöntä an­taa
uhri, mutta han oli sita mieltä,
että kenraalien oh uhrauduttava, sillä
hehän loppujen lopuksi olivat ylistä­neet
voimapolitiikkaa pitäen lähtö­kohtanaan
sotilaallisia katsomuksia.
Kiesinger otti pöydältä yhden syan-kaliumtabletin
j a ojensi sen Man-teuffelille.
Sitten kebkej-tyi pitka ja
katjkera riita siita keiden herroista
olisi syötävä nuo myrkkypillerit. L o ­pulta
Kesselring otti yhden mjTkkyr
piUei-m ja sanoi: "Katsokaa nyt, her­r
a Adenauer, mina annan taman p i l ­lerin
tuolle koiralle, jotta näkisitte,
kuinka tuskattomästl se: tapahtiiu.
Koira makasi minun jaloissani j a se
totteli nimeä NATO (Lyhennys Poh-jois-
Atlantin Järjestön nimestät —-
Toimitus.) Kesselring heitti inyrkky-pillerin
koiran eteen. •
Sillä, hetkellä minä näin punaista,
j a , h i r v i t t ä v ä viha kuohahti sisässani.
Nyt näniä ihmiset, jbtkä Jo olivat a i ­kaansaaneet
niin paljon onnetto­muutta,
aikoivat miurhata myös viat­toman
koiran. Minä potkaisin myrk­kypillerin
pois, otin taskustani käsi­kranaatin,
poistin varmistuksen ja
heitin kranaatin. Suunnattoman voi­makas
pamaus ja sitten kalkki pime­ni
silmissäni. K u n jälleen tulin ta­juihini,
makasin kenttäsairaalassa.
Loput tiedätte, hyvät herrat.
. On vaikea kuvata sitä kiihtyms-stä,
jonka vallassa nuori sotamies Walter
Miiller esitti tämän kertomuksen.
J . K . Tämä sotamies Walter M U l -
lerin kertomus on keksitty: ei; ole
' v i e l ä käyty kolmatta maailmansotaa.
I Mutta se voisi siitä huolimatta olla
j totta. Jos Adenauerin uusi Wehrmacht
f syntyisi Saksan länsiosassa. Se voisi
lorontö. — TTCcn viranomaiset
alistivat ärrcettäih pidetyssä neuvot­telussa
Metron j a Toronton kaupun­gin
viranomaisille suunnitelmat kau­pungin
ja sen pohjoisosan liikenne­verkoston
lisäämisestä j ä parantami­sesta
tulevien 13 vuoden, aikana eli
vuoteen 1968 mehhessä. Suunnltel-
^ mien toteuttaminen tulee maksamaan
siitä, miten atomiaseita tullaan käyt- arvioiden mukaan noin 161 miljoonaa
tamaan, sensijaan etta ^nsunmainen j ^^jj^^^^^
j a ainoa kysymys todellisuudesna on
periaate naiden aseiden käyttämises­t
ä lainkaan.
Yonge St. neljän mailin pituLsen
maanalaisen sanotaan nyt toimivan
70 prosentilla kuljetuskyvystaän, kul­jettaen
päivittäin nom 263,000 mat­kustajaa.
.
Lyhyesti, nämä Atlantin neu­voston
äskeiset päätökset ovat
viimeistelyä valmisteluissa atomir
: sodan valloilleen päästämiseksi,
valmisteluissa jotka kätkevät si­säänsä
ja minä punnitsen sa­no
Jani — mahdollisuuden koko
ihmissuvun. tuhoamiselle.
Ihmiset eivat tule siten passiivises­ti
alistumaan ja antamaan raahata
itseään kollektiivisen itsemurhaan.
Silla tästä todellisuudessa? on kysyr
mys. K u n atomisota keiran alkaa,
n im tultaisiin sitä käymään kaikilla
olemassaolevilla aseilla. • Ajatelkaa,
niitä erämaita mita Hiroshima ja
Nagassaki ovat. Ajatelkaa n i i t ä on­nettomia
uhreja Tyynellä merellä.
Jotka olivat satojen mailien päässä
räjähdyspaikalta maalisk. 1 p. 1954.
Sanokaa itsellenne, että te ette ole
turvassa mirnäan, j a e t t ä tehokas s i -
viilipuolastus on vam. mielikuvitusta.
Käsittäkää, etta minkä tahansa
maailman kohdan pommittaminen
ato.Tiiaseilla tulee kylvämään heti-kohtaista
tai myohäsempäa kuolemaa
hyvin eta-alläkin oleville seuduille.
Esitetty kysj-mys ei ole tasosta
— esikunnasta, ministeristä, tai
Suunnitelmat edellyttävät, että
Bloor St. rakennetaan noin 120.mil­joonaa
dollaria maksava pikatie ja
maanalainen ja maanpäällinen raitio­tie;
etta Union asemalta rakenne­taan
Queen St. maanalainen kadun
lans! paata kohden, jonka arvioi­daan
maksavan nom 15 miljoonaa
dollaria ja e t t ä University Avenuelle
rakennettaisiin Queen ja Bloor St.
vahnen maanalainen, jonka pitäisi
maksaa noin 26 miljoonaa dollaria.
Kysymyksessä olevat suunmtelmat
on alistettu Metron ja kaupimgm
asemaicaavalautakuntien tutkittavaksi
ja niita on kehoitettu antamaan niis­tä
lausuntonsa 60 p ä i v ä n kuluessa.
T r C : n johtaja "\y?-E. P . Duncan on
sanonut, etta Queen.St. linja voidaan
saada käytäntöön kolmen vuoden ku­luessa.
M i k a l i Bloor St. i l mailin pituinen
pikatie on kysymyksessä, on se tar­koitus
rakentaa suurelta osalta sy­vänteeseen,
raitiotie tullen sen kes­kelle
!ja kuusi ajotietä käsittävä
maantie kiunmallekin puolelle. Maan­tien
sanotaan aiheuttavan noin 30
Autoilijat maksaa
maanteistä suurten
trokien puolesta
Toronto. _ Arthur J . Shield .sanoi
äskettäin lainlaatijakunnassa, että
maakunnan autoilijat maksavat
maanteistä aiheutuvista kuluista var­s
in runsaan osuuden myöskin troki-liikenteen
puolesta, joten autoilijat
avustavat suuria trokeja omistavia
yhtiöitä. Hän ehdotti, että pitäisi
faorittaa puolueeton tutkimus siihen
nähden miten suuren osuuden kailcki
ajoneuvot suorittavat maantieisuiuis-ta
tonnimailia kohden.
"Minun kaytetuvissani olevat tie­dot
silta missä maann erilaatuiset
moottoriajoneuvot käyttävät maantei­tä,
osoittavat etta tavalliset autot
maksavat nunkm paljon kuin kah­deksan
kertaa san maaran tonnimai-ha
kohden mita raskaat diesel-käyt-toiset
trakton-trailent maksavat",
sanoi mr. Shield.
Han ehdotti myöfftin, etta pitäisi
hsaksi tutkia miten paljon maantei­den
rakentaminen tulee maksamaan
sellaisia t:-okeja varten, jotka vaativat
kahdeksan jalan levyisen tilan j a j o i -
Pilckupoika
mutta mina en
distu.Tani tai
annoitte mmu
ja sen vuoksi
sen postitse on:
•
u u s r
Muinaisesine
sahtyi niatkal
katsomaan var
ta vanhanaika]
"Teillä on e
s.^noi keraaja.
"Aivan oikei;
aikaisemmin
suutta." .
"Todellako" 1
tioituneena. " J
säilynyt." .
"Onpa tieten:
lä siihen on pa
ta ja k&ksi uut
Elinkustan
laski 1 10
Ottawa. -1- K i
tipahti tammik
1/10 pisteellä-, o:
116.3 pistettä,
detaän vuoden
hmtoja. '
Useiden ruo!-
laskivat tammi
vuokrat ja uiin
Indeksiluku
kuin sitten \h
se oli 116.2.
.miljoonan dollann kustannukset, JOS-I den bruttopaino on aina 80,000 p a u - i ^-^^^ riKOSl
ta maakuntahallitus saattaa makiaa | naan saakka ja verrata niitä sellai-osan.
Taman pikatien rakentaminen j sen maantien rakennuskustannuksiin
on tarkoitus suorittaa kolmessa vai- mikä edellyttää kuuden jalan tilan
hees.ia, kestäen kaikkiaan nom II autoille. Joiden bruttopaino on enin-vuotta.
! taan 6,C0O paunaa.
Ottawa. — C
tulee voimaan 1
ehdotu-.csen peri
johdosta alistet
naatille.
Nykysuomen sanakirja
nolvat olevansa hyvin pessimistisiä j olla totta, Jos saksalaiset vielä kerran
sen stihtecn. löytäisiyätkö he neuvot-; nntasivat huiputtaa itseään. Mutta
telukumppania: Kicjinger lisäsi tä-1 slUi kieltäydymme uskomasta.
Vapauden kirjakauppaan llmefttyi
taman viikon alkupäivinä kaikkia
suomenkielen käyttäjiä erikoisesti
kunnostava teos: Nykysuomen sana­kirjan
kolme ensimmäistä osaa.
Ottaessamme kirjan käteemnie joh­tui
mieleemme se tämän maan suo­malaisten
väite, e t t ä suomalaiset e l ­ivät
muka taiTitse suomenkielen sa­nakirja.
Niin. eihän fi3n puutteen ta­kia
kukaan tietenkään kuole, mutta
kyllä se on/hyvin tarpeellinen laitos.
A s i a o n nähkääs siten, e t t ä eri kielet,
ja niinpä myöskui tämä meidän ä l -
dinkiele.Time, on alituisen kehltj-ksen
kohteena. Siihen tulee alituisesti uu­sia
sanoja j a vieläpä uusia käsitteitä­kin.
Sen kielioppikin muuttuu t ä -
mänV yleisen ketiityksei^jrinhalla m i ­käli
monien sanojen käyttö on kysy-myksessM.
..
Käsissämme olevan .'iNykysuomenJ-suomenkielen hakusanat.
sanakirjan ensimmäinen osa Icäsittää
hakusanat aasta iihln. Teoksen a l ­kusanoissa
todetaan, e t t ä teokseen on
suunniteltu kaikkiaan k(iusi osaa ja
e t t ä enrunmäiscssä osassa on noin
30,000 haicusanaa. Jos sellraa^^ssa
osissa on suunnilleen yhtä runsaasti
hakusanoja kohoaa niiden yhteinen
onäärä noin 180,030 hakusanaan. Sii­t
ä huolimatta sanotaan, että "ei ole
mahdollista eikä edes toivottavaa
pyrkiä sisällyttämään sanakirjaan
kaikkia nj-kyisen yleUiiielemme sano­j
a . Ensiksikin kielessämme on yhdys­sanojen
muodostus siksi vapaata, et­tei
kay päinsä ottaa hakusanoiksi l ä ­heskään
kaikkia esuntyvia. lauseyh-^
teydessaan ehka hyvinkm luontevia,
mutta silti enemmän tai vähemmän
tllapäijf.ä yhdyssanoja. Yhd>'ssanoja
on siis otettu sanakirjaan varsin v a ­likoiden,
pyrkien saamaan mukaan
kaikki tavallisimmat, vakinaisessa
käytössä olevai;, j a mutoin tyytyen
vain näytteisiin. Sama koskee osaksi
myös johdannaisia. Lisäksi inhimil­linen
kulttuuri dh n i u i laaja-alainen,
ettei ole mahdollista y l e i s ^ n ä k i r j a an
sisalli-ttää erikoisalojen sanastoa
muuta kuin pääkohdittam: tyhjentä-yäxapi
esitys Jää erikoissanakirjojen
tehtäväksi."
piemme lainanneet edelläolevan
alkusanoista siksi, e t t ä kukaan ei mis­s
ä ä n tapauksessa erehtyisi uskomaan,
e t t ä tässä teoksessa ovat nyt kaikki
suomea mahdollisunman hyvin. Se "on
[ kerrassaan "niust" sima rrohteessa.
Vieraskielisistä ja -peruisista suo-imenkielen
sanoista puhuaksemme cn
todettava, etta mita on kertynyt v i i ­me
vuosien aikoina aika tavalla kie­leemme
j a etta niiden varsin suures­sa
maann tuntemmen on eras nykyr
aikaisen porvarilii£t2n sivistyksen edel­lytys.
Siitä Johtuukin, e t t ä esimer­kiksi
bee, cee, dee, ef ja gee-kirjai-mien
kohdalle on kertynyt naita sa­noja
kokonfiista 46 iaksipaistaista s i ­vua.
•-'
Koska aivan äskettäin liäimme sel­laisen
sanan kuingrapefruit-hedelmä
n i in katsoimme m i k ä se on. Mikäs
muu kuin grapehedelmä j a kalkeri l i ­säksi
vielä ilman yhdysviivaa.
Xämän kirjoittajan pltäial myöskin
panna'jnerkille, e t t ä ei saa ku-joittaa
missään tapauksessa Ijäkäs vaan
iäkäs,.jne."••: Tv;
Nyt käsillä oleva ensimmäinen osa
PikaUien vilkaisu kirjaan osoitti
meille monia kiinnostavia seikkoja,
esimerkiksi vierasperäisten sanojen
käytön frahteen. Eslmerkilcsi tilikirjo­j
a ei balanseerata. sen paremmin kuin
mitään muutakaan, .vaan ne balansoi­daan.
Eikä ruumilta eikä mitään
muutakaan balsameerata : »vaan ne
balsaznoidaaiu Basklläislakki bn'bas­keri
Ja silloin i3etoQoidaan ktm vale­taan
betoma tai päällystetään beto­nilla.
Arvelemme n ä i d e n muutamien
esimerkkien riittävä osoittamaan, et­t
ä kyllä se kirja on tarpeellinen j o ­kaiselle,
joka pyrkii kirjoittamaan
käsittää 18 jTiriä 696 sivua ja teoksen
myjmtihlnta on täällä 12.50 dollaria,
johon sisältyy myöskin lähetyskulut.
Teoksella ei pikaisen a'imäyksen pe­rusteella
ole m i t ä ä n muuta vikaa kuin
kallis hmta. Tässä yhteyde:oä on syy­tä
mainita, että Nylcysuomen sana­kirjan
on valtion toimeksiannosta
teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura, joka on antanut sen Wemer
Söderström Oy:n kustannettavaksi.
Arvatenkin ovat kustannukf(2t olleet
n i i n korkeat, että kirjaa ei voida myy­dä
sen halvemmalla täällä Canadassa.
• t a
Sen jälkeen kun olimme kirjoitta­neet
edellä painetun saimme käsiim­me
735 sivua käsittävän sanakirjan
toisen osan mikä sisältää j - j a k-klr-jaimilla
alkavat hakusanat. i
Panimme merkille mm. että iiuo-mattavan
mieli
teenä ollut keh
han teokseen. ,
Ihan viralliri.a :
sen puolivirallis
hon sanotaan i
lääketieteessä,
eläimen ruumis
ryhtyä puhuma
musta kun-on
maann raihnai
I OECirjaa edellei
vaitslmme esln
on meriklelen sa
kunasta, että ja:
jae on numero
tussa, että jakai
pan jakelupalkl
jalostuslaitos, et
sen tulos, että
auton Jarnilaitt
on löj'tänyt tien
Olemme dtta
kiireessä muutai
ten nykysuo.Tiee
sia sanoja, käa
jotka ovat ollee
monessa tapäu
vaikka; monet n
käsittää. Ja ar
ta samoin moni
Jotka ovat viipj
la y l i 30 vuotta,
kysuomeen saat
lisää jä siitä on
le ainakin jos
koa'ia emme oi
m ä ä n näitä uus
Kaiken edel
suositamme täti
kille, jotka hah
kielen kehitykse
kea se olisi tarpi
maan suomenk
mlehlUe.