1924-12-04-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tanttua, JmäaL 4 ^ — Timr^ Pec; 4fli^ 1924 VAPAUS jmratalidara ^5väe«tön Slnenlcannftttoja, One»' Sodborm, OnL. jok» tiirtsi. torstai js UasstBi. ONNI SAABI, AEVO VAABA, VAPAUS (Uberty) Tbe cnif oican of Finnish W<»lcer8 in Canada. Pob- UAed in Sndbory, Ont, every Toesday, Thnrsdajr and Bntcrday. ' Advefttsing rates 40e per coL ioeh. Hinimom ehance t» tänifie inaertion 75e. Disconnt on standing «dvertise-auBt The Vapa^ts is tbe best advertising mediasi > «nong the Rnnifh People in Canada. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk. / 11.60 Ja yksi kk. 75e. , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. f 6.50, puoli vk. #3.00 i a kolme kk. $1.76. , Tilauksia, joita ei seuraa raha, el toUa lähettämään, :; yaitai asiamiesten joilla on takaukset. Ilmoitnshinta kerran julaistnista ilmoituksista 46e pahttatuumälta. Saurista ilmoituksista sekä flmoitok-sista. Joiden tekstiä ei Joka kerta muuteta, annetaan tuntuva-alennus. Euolonilmoitukset $2.00 kerta j a 60c lisää Jokaiselta mnlstovärssyltä. Nimenmuuttoilmpituk-set 60c kerta, $1.00'kolme kertaa. Avioeroilmoitukset 12.00 kertb, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset '•LOO kerta. Halutaantieto- j a osoteilmoitukset 50c Icerta. fl.OO kolme kertaa. lHapäisilmoituksista pitää raha seurata mukana. Segistered at the Post Office Department, Ottawa, u second class matter. HiAtain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oila konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome St. 'Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury. Ont. - r Jos ette jniiloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Jdrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.! persoonallisella nimellä. J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja. Canadan haUitiis suurten riistäjien käsissä Äskettäin kierteli Canadan pääministeri, Williani . Lypn Madcenzie King British Co^umbiaa ja preeri-retken kuluessa tämä entinen Rockefellerin palkkalis- ' talla ollut canadalainen propagandisti avoimesti myön* •i Canadan hallituksen nyt olevan suurten pääoman ombtajien käsissä ja ajavan johdonmukaisesti suur* ; pääoman etuja. Harvinaisella avomielisyydellä Canadan pääministeri selitti, että Canadan sotavelka on vielä kuonaan , koskemattomana. .Siitä ei ole maksettu muuta kuin ' koiioja sekä kotimaisille etta ulkomaisille bondien omistajille. Canadan sotavelka on kaikkiaan $2347,- 000,000, ja siitä Canadan kansa joutuu maksamaan vuosittain'' korkoa $137,000,000, eli $15. jokaista mies-iS, naista ja lasta kohden. Edelleen myönsi Canadan pääministeri avoimesti, fe«ttS^C»aiiadan sodan aikuinen hallitus oli sallinut sota-ivoittollljoitten suolata itselleen pitkäaikaisia 5% pros. \ , bondeja. Jotka ovat kokonaan'vapautettuja kaikesta ve-f^^ rotukseBta. HSn myönsi myöskin, että nuo bondit olisi . \ yoitu, JianUda lyhenjpiaikaisiksi, etta niitä olisi voitu ^ lylicntaS, taikka ainakin vaihtaa alempaa korkoa ime-viksi sodan jälkeisenä aikana, ihutta sitä ei ole tAty. : / ^ Sen sijaan on Canadan^koti- ja ulkomaisUle riis, lajille varetm kymmeniä vuosia kestävä lypsylehmä I : •ola^ndeissa jä sen jälkeen'on ryhdytty laajakantoi. if^jjilt y^lmiftuksiin ulkomaiselle pääomalle tUaisuuk- 4 < »idi inyontämiseeh CmiBdan lupnnQJirikk|i\^ien ja ^ f kansan riistämiseen. ' Erittäinkin ovat lassä suhteessa |rilfMjwvaltain panHtiirit asetettu etualalle ja niitten pyytektcn edistäxniseksi on Canadan hallituksen toi- ,<imesi]Bi Canadan pääministerin omien lausuntojen mukaan rytidytty haalimaan Europasta suurta määrää If tiirtolaisia halvan työvoiman takaamiseksi. ^ / JTanaan politiikan seurauksena vallitsee Canadassa A \ i J y t yleinen työttömyys, kaikkialla poljetaan palkkoja r/valas ja särjetään unioitten vastustuskykyä, samalla ai- ^ ' l kaa kun suurten pääomien omistajat sekä koti että ul- ^svkomaina, käärivät, taskuunsa satoja miljoonia dolla- Mitä'^-voittoina yhddcsän miljoonaisen kansan, kus-tannidcsella. Kisittäikseeo täyddlleen denokraattl&^oitraljstisen jirjeetomuodon tehoisuuden, tulee to\-erianme vertailla sitä sosialististen ja sosialidemokraattisten puolueiden höllään federatiiviseen järjestomuotoon. Pintapuoli* seeti kalsoea iwUa {edeiatmvam järjestomuoto, jovka alaisena jokainoi puolueyksikko voi menetellä miteo ikinä itse haluaa, voi mahdollisesti näyttää demokraattisemmalta sekä myöskin «radikaalisemmalta».' Tosiasiassa kuitenkin sellainen järjestomuoto, jolla «i ole keskitettyä auktoriteettia eikä johuijistoa, ajautuu jul> keaan opportunismiin ja reformismiin. Vanderveldc, Scheidemann, Henderson, MacDonald y. m., ovat kaik-kf soslalidemolcraattisten järjestöjen tuotteita. • Lenin oli demokraattisen sentralismin huomatuimpia kannattajia, jonka tähden Martoff ja men^evikit taistelivat häntä vastaan. Sellaisiin järjestöihin, jotka eivät vaadi kurinalaista, vallankumouksellisb toimintaa jäseniltään, voivat kuulua kaikellaiset annamennä cvallanku-mookselliset » ja vieläpä täysveriset oppoilunistitkin. Reformistien annamennä taktiikka, se on toisin sanoen, tehkää kuten haluatte, ajatelkaa, arvostelkaa ja kritikoikaa mbsä ja milloin vaan ikinä haluatte, on joh tanut heidät itsensä mukautumaan kapitalismiin. Rosa Luxemburg, eiväUca toisetkaan Länsi-Europan kuului sat kommunistit voineet taydelleien käsittää demokraattisen sentralismin suurmericityksellisyyttä ennen Venäjän vallankumousta. He ala-arvioivat Kommunistipuo-lu^ n osan vallankurooidcsen suorittamisessa ja luotti vat «pohjajouldcojen itsestään heräävään toimintaan.] Mutta Venäjän vallaidcumouksen jälkeen ovat Saksan, Unkarin ja Länsi-Europan maiden joukkojen liikehtimiset todenneet sen seikan, että pelkän pakon aiheit-tama proletaarijoukkojen liikehtiminen sellaisenaan on riittämätön vallankumouksen onnelliseen suorittamiseen. Proletariaatin täytyy muodostaa raiitapatal-j Oonansa kaikkien kehittyneimmistä aineistaan kurinalaisessa, demokraattisesti sentralisoidussa bokheviki sessa puolueessa.. ' l i SMS •m! Demokraattinen sentralismi / Puolueemme virallinen äani^nkannattaja cThe Wor f ^ ker> kirjottaa tästä asiasta seuraavaa: \pi-p,l Senjfilkeen kun puolueen päämajasta oli lähetetty olos ouUetini, jossa selostettiin puolueemme järjestol* lista penutaa, ovat jotkut osastot t^neet kyselyjä sii* mitä /taikotetaan demokraattisella sentralismilla i^l(kattsanvaltaisella keskittyneisyydellä). Kraununisti- 4;piio1tteeD Järjestöllisiä perustassa on ensimäisenä de* iMoluraattiDen sentralismi. Demokraattisuus tarkottaa f tita, etta puolueen kaikkijylenunat elimet, kuten osas- ^j^tojjorf viikulijat, kiaupunginkeskuskomiteat, piirikomi-f^^ teat ja lopuksi puolueen keskustoimeenpaneva komitea, M^^^r^at'kaikki kansanvaltaisesti valittuja niiden alimpain fl^'^nten; toimesta, eika niitä ole vaan yksinkertaisesti ,^|:^nukajmsa nimitetty. Sentralismi tässä bolshevikissa >il^jO|Btid»^^ sitä, että valituksi tultuaan ovat .^^^l^ääiJ yienömät puolue-elimet valtuutetut vaatimaah /^,hiiä^ seuraan olevilta puolueyksiköiltä järjestö-kurin ;>^aista puolueen menettelytapain ja päätösten Vc^!tSytanloan panemista... Konventsionien väliajoilla on s^^sii*/puolueen keskustoimeenpaneva komitea «sen ylin •y^L^lm,^ jörika paatokset • täytyy toteuttaa järjestökurin ^^«i^kyttamassa hengessä. Järjestökuri ei kylläkään 'y%^ak<aaL sita, etteiko puolue sallisi asioiden keslchstele-xj^^ tioäista ja kritikoimSsta. ' ;5,^^.Ptiölueen .menettelytapakysymyksistä voidaan kes- O . k n ^ l a puolueen lehdistössä vapaasti niin-kauan, kun- 6^nesl-tekustöimeenpaneva konoitea päättää, että määrä-s^ iynlaineh nnsnettelj^pa tullaan hyväksymään. Sen- .-jokeen, tulee kesldislelun ja arvostelun, muuttua teh-dyn- päati^csax toiminnassa toteuttamiseen, vieläpä sei- !tiaistenkin puolueyksiiäojett ja jäsenten keskuudessa, j:joilla onr-erimielisyyksia kesku^oimeenpanevan komi- '>''l^n hyv3csyittäan'Menettelytapaan. Keskostolmeenpa^ hfne^ koBiitea,^ säim*^ k u » koko puoluekin, ovat taa- -m ibtoiniehpileiden ^aSsena.. Itsekasvatus ja työläiset Työläisten henkinen kehitys on kautta aikojen «tapahtunut itsekasvatuksen kautta, sillä kapitalistisen yhteiskunnan heille suoma kouluopetus ei juuri ole mistään merkityksestä. Koulut ovat olleet ja ovat edelleenkin porvariston nuorisoa varten, varsinkin mitä tulee ylempiin oppikouluifain nähden, sillä työläisillä ei ole uhrattavana niitä suuria varoja lastensa opetukseen,- joita nämä korkeammat oppilaitokset edellyttävät. Viimebten vuosikymmenien afkana suuresti elpyiiyt työväenliike on ollut suurena tietoisuuden herättäjänä työväestön keskuudessa, sill^ juuri s$n ansioksi on ensikädessä luettava ne suuriarvoiset tulokset itseopiskelun alalla, mitkä viimeisen vuos^ymmenen aikana työläisten keskuudessa ovat ilmaantunet. Yhteiset illanvietot, ohjelmansuoritukset ja keskustelut, taidelaitokset ja opintokerhot y. m. ovat työväenliikkeen helinästä syntyneet ja niiden kautta on lukeroaton<stnäära^tvlk^^ sityisiä työläisiä tullut johdetuksi itseöp^^ Srauian suumiaan ovat vaikuttaneet työväestön sanomalehdet ja kirjallisuus. Näiden kaikkien tuloksena on ennen tafadottomastav • porvariston talutusnuorasta kulkeneesta raatajasta kehittynyt itsenäisesti ajatteleva ihminen — luokkatletoinen työläinen. Mutta onko tämä: kafkki j o johtanut työväestön opis-pelun alalla päämääräänsä, onko sen tietomäärä riittävä nykyisen ajan vaatimuksiin nähden? Ei suinkaan. Vaatimukset ovat kasvaneet ajan mu kana samaten kuin työväen tietomääräkin. Taloudelli nen luoldcataistelu on kuluneena aikana laajentunut yhä useammille aloille, tullut temmatuksi mukaan uusien ja taas uusien yhteiskunnallisten liikkeiden pyörteeseen, ja meidän on surulla myönnettävä itsellemme, ettei heiddnen kasvatustyö sittenkään suuriarvoisista saavutuksistaan huolimatta —-ole jaksanut kulkea yh tärinnan vaatimusten tasalla, vaan että työväenluokalta tietoisuuteen nähden on vielä paljon, toivottlnrana, Si tä suuremmalla syyllä, kun työväenliike nyttemmin on jo kehittynyt taisteluksi vallasta, joka asettaa entistä suuremmat vaatimukset ja velvollisuudet vastaisuuteen nähden työväenluokan tietoisuudelle. Paljon siis on vielä uhrattava aikaa ja vaivaa itse-kasvatdcsen hyväksi, yhä uutterammin öh uurastettava itseopiskelun parissa. Se on monellekin, ollut ja on edelleen raskasta, sillä siihen käytettävissä oleva aika on työläisellä perin niukka, jokapäiväinen leipätai8te\ kun sitoo ajan itseensä. Lisäksi puuttuvat työläisiltä melkein poikkeuksetta ne tarpeelliset pohj atiedot, jotka laajempaa opiskelua helpottaisivat, sillä vain aniharvat heistä ovat päässeet edes kohtalaisista koulutiedoisl | osallisiksi. Useimpien on täytynyt lähtea opiskelun tielle aakkosista alkaen. Monet ovat myÖs olleet tilaisuudessa aloittamaan opiskelunsa vasta myöhemmällä iällään, jolloin eivät ajatukset enää ole tiedon siemenille yhtä vastaanottavaisia kum nuoieiia, muistin ja ajatusjuoksun ollessa virkeimmilläan. Nuorisolle on opiskelu paljon helpompaa kuin vanhoille, eikä sen tähden olekaan kummeksittavaa; jos työläispiiretssäkia tapaa voimidckaammin itseopiskeluharrastt^ben elävän juuri nuo4cison keskuudessa. • Mutta vanhempienkin täytyy pysyä aikansa tasalla, eivät hekaan saa laiminlyödä itsekasvatustaan. Osit> tain korvaavat lieille väsähtänyttä ajatustoimintaa ja muistin virkeyttä kokemusten monivaiheiset sarjat, jotka ovat heidän elämänsä takana ja jotka vielä putit> tuv^ nuorisolta. Nekin ovat suuriarvo^ia tiedon j a opin «distajiä. Kun ei ole odottittavissa, etö työläiset piäiiin aäcii-hin suuremmassa määrin olisivat tilaisuudessa pääsemään koulujen suomasta opetuksesta osallisiksi, orSon sen vuoksi, edellämainitut nykyisin kasvaneet vaatimukset huomioonottaen, lieadän-^tista enemmän kiiniiit<ä^ tävä huomionsa Itseopiskeluun, niin r a ^ a ^ 'kuin se useimmassa •taj>atdcsessa IvnRe onkin. 10. Vililliset vMUnakMt, Kommunistisen Kansainvälisen taktiikka ei missään suhteessa hylkää osittaisia, välillisiä vaatimok-sia, vaan päinvastoin painostaa niiden käytäntSon ottamista agitatsio-nissamme j a politiikassamme. Niitä totcuttaessamme on kuitenkin tarpeellista pitää seuraavat kolme seikkaa mielessänmie; a) Edesottamillamme välillisillä vaatimuksilla tulee oUa käytännöllinen merkitys jokapäiväisessä elämässä, se on toisin senoen niiden täytyy olla sellaisia, että ne saavat suurten työläisjoukkojen kan- .natnksen. b) Näiden vaatimusten tulee olla sopusuhtaisia - - vallankumouksellisen kehityksen kanssa. c) Näiden, vaatimusten tulee jokatapauksessa olla yhdistettynä lopullisen päämäärämme kanssa; yksityiskohtaisesta tulee meidän pyrkiä yleisperäiseen; osittaisväatimuk-sista sellaisten- vaatimusten paljouteen, joiden kokonaissumma johtaa meidät sosialistiseen valiankumonk- ;seen, ; Kun reformistit muodostavat osnt-. taisvaatimuksistaan proletariaatin vallankuinouksien sijaisen, niin kommunistit käyttävät osittaisvaatimuk-siaan keinoina/ joiden avull»'''valmistaudutaan /Voittoisaan proletariaatin vallankumoukseen. Kaikki se agitatsioni, jota kommunistit käyvät osittaisvaatimuksien puolesta, yhdistää sellaiset vaatimukset läheisesti lopullisen vallnakumouksen suorittamisen .ohjelmaan, j a erikoisesti juuri' sellaisissa maissa, joissa kapitalistinen järjestelmä on joiu tunut kriisitilanteeseen. 11. Penioki4atia-pasifistiaet h«r-hakoTitt. Demokraatis-pasif ististen harhanäkyjen ilmeneminen proletariaatin erään osan keskuudessa on väittä mätön seil^d'''^ykyisenv -kansainvälisen tilanteen vallitessa;' Sosialidemokraattiset johtomiehet ""tekevät kaikkensa elvyttääkseen sellaisia harhakäsitteitä. V Sellaisia : harhakäsitteitä vastaan käytävä taistelu, joka kommunisteille on 3 ^ i päivän tärkeimpiä tehtäviä, ei mitenkään saa syrjäyttää yh-teisrintamataktiikan; t toteuttamista. Vaan pinvastoin se i.onkin juuri yh-tejsrintsmataktiikan ^ toteuttaminen (laajojen sosialidemokraatisten työläisjoukkojen vetäminen yhteiseen taloudelliseen taisteluun kommunistien kanssa, sekä myöskin alkeelk-simpain poliittisten, .vaatimusten toteuttamiseen, joita eivät nykyiset demokraattiset "työväenhallitukset" voi aikaan saada) .joka. parhaiten voi edistää demokraatis-pasif ististen harhakasitteiden poistamista;-^' Yhteisrinianiataktia^än • toteuttaminen voi ^edistyä ainoastaan, yhdellä ehdolla nim., etteivät demokraa-tis- pasifistiset harhakäsitteet -ole> tunkeutuneet meidän omiin rivei-' himme; että kommunistit tuntevat ne vaarat,~i«)tka yhdistyvät yhteis-rintamataktiikan ja, työläisten ja talonpoikain hallituksen tunnuslauseen kanssa ja jotka Komintern on niin useast^ osottanut. 12. L i n u jk i t i. Kommunistinen Kansainvälinen on .maaihiian; vallankumouksen järjestö. ' Siitähuolimatta . o n Komintern kuitenkin keskittänyt liian paljon. huomiotaan läntisiin maihin. Siksipä onkin tarpeellista, että sanan laajimmassa merkityksessä paljon enemmän- huomiota tullaan antamaan itäisille maille kuin tähän saakka on annettu^ iNyt justiinsa päättyneen ajanjakson kuluessa on Indiassa, Kiinassa, Japanissa Ja Turkissa muodostettu : ensimäistä kertaa kommunistisen . liikkeen^ soluja.: Kaikissa niissä maissa on laajakantoinen taloudellinen taistelu alkamassa. Kominternin täytyy antaa enemmän ' huomiota n i i - kainen kehitysmahdollisuus; j a h) maa kapitalismin jalkain alta on jo siinä määrin kaivettu j a kapitalismin ristiriitaisnudet kokonaisuudessaan ovat kehittyneet aksi nopeasti, tttä kumousmyKiy voi alkaa yhdessä tai toisessa maassa aivan lähitulevaisuudessa. Kominternin täytyy pohjustaa taktiikkansa kummankin mahdollisuuden varalta. Kominteroin ma-nooveraukset tulee siten sovitella, että se on kykenevä nopeasti mukautumaan vaihtelevaan kehitysti-lanteeseen, ja jokatapauksessa -rie-iäpä pitkistyneenkin tapahtumain kulun kehityksessä, pysytellä prole-tarieatin vallankumouksen leppy-mättömänä, kommunistisena jouk-kopoolueena. 14. Pao5ueen boIsheTltoiminen ja. ainoastaan ybden maailman-paolneen maodoataminen. Nykyisen toimintakauden aikana on Kominternin yksi kaikkein tärkeimpiä tehtäviä 8en eri osastojen bolshevisoiminen. Missään tapauksessa c i bolshevisoimista kuitenkaan tule käsittää Venäjän bolsheviki-puolueen saavuttamain kokemuksien mekaaniseksi jäljentämiseksi toisten puolueitten taholta. Todellisen bolshevikipuolueen •^tunnusmerkit ovat seuraavat:^ - a) Puolueen täytyy olla todellinen joukkopuolue, se tahtoo sanoa, että olkoonpa puolue laillinen tai laiton, täytyy sen säilyttää mitä lähimmät ja särkymättömät siteet työläisjoukkojen kanssa ja olla heidän tarpeidensa ja pyrkimyksiensä tulkkina. ' b) Sen täytyy olla kykenevä ma-nooveraamaan, se on to^in sanoen sen taktiikka ei saa tuila kaavoihinsa kangistuneeksi uskonnollisuudeksi eikä virallisuudeksi; sen täy tyy olla kykenevä käyttämään kaikkia strateeg^isia manooverauksia vi-hollistaan vastaan, jotka manoove-raukset antavat sille mahdollisuuden pysytellä uskollisena itselleen. Meidän puolueittemme suurin virhe löytyykin juuri siinä, etteivät ne useinkaan käsitä edellä olevaa. c) Sen - täytyy olemukseltaan olla jehdottomasti vallankumouksellinen, marxilainen puolue- j a huolimatta ympäröivistä olosuhteista, tulee sen aina pyrkiä päämääräänsä, tehdä kaikkensa sen hetken lähentämfeek-si, jolloin proletariaatti kukistaa J>orvariston. d) Sen tulee olla keskitetyn puolueen, joka kieltää jakautumisen j a ryhmittymistaipumukset. Puolueen bolshevisoiminen tarkottaa sitä, että eri osastoissamme ote taan kä3rtäntöön ne menettelytavat, jotka Venäjän bolshevismilla "olivat ja yhä edelleenkin ovat yleisesti ja kansainvälisesti käytännössä. Ainoastaan sikäli; kun Kominternin osastot muuttuvat todellisiksi bolshevikipuolueiksi,^ muodostuu Kominternista todellinen leniniläisyy. den täyttämän maailman bolsheviki-puolue.—^ Suom. A. V . f tMttSs SsDlt Ste. Marien osM. ton vaUtseroan komitean kirje, koskien järjestömme lehden Vapauden periaatteella kastaa. Kajeessa osotettiin, että nykyinen vastaava toimittaja Onni Saari on kojotta-nut j a jnlaissnt lehdessä useista eri kysymyksistä^ Kommunistisen Kansainvälisen ja puolueemme periaatr teitä ja päätöksiä vastustavia kirjo-tuksia, viimeirienr ollen "Palnriaa puoluemme uudelleen Takentamises-ta'/, julaistu lokakuun SOmnen päivän < numerossa, ja vaadittiin toimeenpanevaa komiteaa; viipymättä den "maiden taloudelliselle taistelulle, sekä samalla kertaa: avustaa toisen 'maailmankongressin' päätösten mukaan kaikkia niitä sorrettuj a kansallisuuksia, jotka . käyvät taistelua imperialismia vastaan, p i täen mielessään sen : seikan,- että sellaiset kansalliset liikkeet 'ovat täi^eänä osana siitä - vapautusluk-keesla, joka aänoastaan, "voi johdattaa voittoisaan vaUanSnimouk-; seen <ei ainoastaan Europon maissa, vaan tnyösldn koko maailmassa. 13. Kaltti ttahdöllistnitta. Kansainvälisen r vallankumouksen iqanjakso 'on alkanut 'Sen kehi-; tyksen 'nopeutta kokonaisuudessaan tai osittain, vallankumonksellisten tapahtumain nopeutta jossakin vississä maassa t a i maanosassa, e i voida tarkalleen etukäteen määritellä. Tilanne kokonaisuudessaan on sellainen etta. kaksi mahdoIHsnutta on huomattavissa: . a) proletariaatin vallankumouksen hidas ja i^itklal- Pöytäkirja Canadan Kommunistipuolueen Suomalaisen Järjestön Toimeenpanevan Komitean ylimääräisestä kokouksesta marraskuun 16 p., 1924. Saapuvilla olivat Ahlqvist, Latva, Jokela, Kahila, Hill, Kivi ja sihteeri. Puheenjohtajana toimi A h l - .gvist. , , • : Luettiin Qaibeirin, ~ Ont, osaston •kirje, jossa se ilmotti olevansa jäsentensä paikkakunnalta poismuuttamisen takia pakotettu lakkauttamaan toimintansa . ensi huhtikuun alkuun saakka ja tiedusteli, miten sen tulee menetellä' osaston rahavarojen ja muun omaisuuden ^ l y t - tämiseksi. : lieduscteluun. päatettun vastata, että heidän tulee lähettää 'osaston kassassa oleva raha toi- 1 meenpanevan 'komitean säilytettäväksi sika kunnes osasto alkaa uu-deUeen toinnntansa ja jättää lärjat j a mnm ^ri;san omaisuus jonkun P£a&{äainitall8 .<>levan luotetun to-verin huostaan. :. STI'O m-fe-n Kernmanuäpvolneen Keskuskomitean kirje, k o ^ e n Hannes Sulalle täysien jäsenoikeuksien myöhtämistä, luettiin. : Komitea 11- motti • ^ 'hyväksyvänsä järjestömme viimeisen edustaj^ökottksen päätöksen :täysien ^ jäsenoikenkäen myöntämiseksi Hannes^ SuIalle.^Kos-ka edustajakokous 'jätti asian SK-P: n Keskuskomitean ratkaisusta riippuvaksi, päätettfin sen päät%. s^tä ilmottaa Sudbnryn -osastolle, jonka välia^cäista - toverOnottoa nauttivana jäsenenS;'iSula on 'ollnt^ erottamaan Saaren ja ryhtyinään toihenpitei^in -uuden vastaavan toimittajan hankkimiseksL ' Asiasta käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että se, mitä Sault Ste. Marien osasto j a useat ykstyiset toverit kirjeissään lehtemme vastaavan toimittajan kannasta sano-vat, pitää paikkansa. Sitten järjestön viimeinen edustajakokouksen, missä tov. Sa^en lehdessä*^ ottamaa kantaa, m. m . "Norjan puoluehajaannukseen" nähden, jo arvosteltiin ankarasti, on lehdessä jatkuvasti julaistu kirjotuksia, joiden suhteen olisi ollut paljon huomauttamista. Useat toimituskirjo-tuksetkin ovat olleet suorastaan sosialidemokraattisia ja pasifistisia. Parin kirjotuksen suhteen katsoi toimeenpanevakomitea' olevansa pakotettu antamaan hänelle julkisen huomautuksen, jota aikanaan lehdessä perustelimme. Viime syyskuun 28 päivänä pidetyssä toimeenpanevan komitean ylimääräisessä kokouksessa oli tov. Saari personakohtaisesti saapuvilla. Tässä kokouksessa arvosteli. föi-meenpanevakomitea häntä näiden kirjotusten julkaisemisesta, osotta-en niiden olevan ristiriidassa Kommunistisen Kansainvälisen ja puolueemme periaatteitten j a menetie-lytapojen kanssa, ja vaati suunnan selventämistä. Saari myönsi että toimeenpaneva komitea on oikeassa j a lupasi ottaa huomioon arvostelun lehden sitältöön nähden. Lehden sisältö ei kuitenkaan ole muuttunut tarkotustaan vastaavam maksi..'Mit^ tulee hänen kirjotuk seensa "Pakinaa puolueemme uu delleen rakentamisesta" johon Saul Ste;' Marien osasto kirjeessään viittaa, niin siinä hUn ..tahallaan vää-ristelee puolueen Keskustoimeenpa-nevan Komitean .päätöstä suunnitelman toteuttamiseen nähden. Tämä suunnitelma selviää niistä kahdesta kirjotuksesta, jotka tov. Tim Buck kirjotti kysymyksestä, ja jotka sih-teerimme lähetti Vapaudessa j u - laistavaksi, samalla selostaen asiaa kahdessa Saarelle lähettämässään •kirjeessään. Näitä kirjotuksia ajan 45 •-«ifl—-a^mji päätettiJn^Tv*-**»- ottavaksi, it^SSS V a ^ J - •Työmiehessä. E t e e ^ ' ^ ^ ' " f a . kaksi k e r t a a ! ^ * 1 ^ määrättiin p ^ ^ . ^ luk. 6:teen p ä i v ä ä n - ^ ! ?' tettiin ihnotuksessa i i l ^ toimeen vaKtan ^u^r^tS- ^ «een mahdollisimman p i ^ ^ vaateessa, jos mahdoIlC' Pöytäkirjan taritastaiilt^- ^t-' Kokous lopetettiin Vakuudeksi, S. G. NEIL, sihteeri. Olemme tarkastaneet edeUi^^ van K. S. Jm toimeenpani mitean yKn^ääräisen k o ^ n Jussi Latva. j g, . (Pöytäkirjan tarkakia^ hän kuitenkaan julaissut lehdessä aikanaan. Kun järjestyksessä toinen, ensimäisen sijasta, viimein jur laistan, otsakkeella "Puolueemme uudelleen järjestäminen", niin julkaisi hän samassa, lokakuun 30 päivän, numerossa ' kirjotuksensa "Pakinaa puolueemme uudelleen, r a kentamisesta". (Järjestyksessä - en-simäinen kirjotusT' julaistu marraskuun 8 :nnen; päivän numerossa otsakkeella "Tehkäämme jokaisesta tehtaasta kommunistinen linnake"j sai lehdessä tilaa vasta, sitten, kun sihteerimme suomensi ja lähetti sen julaistavaksi uudelleen.) Sen sijaan, että tov. Saari olisi tutustu-r nut noihin kirjotuksiin ja niiden perusteella -kirjotuksessaan selostanut kysymystä, selitti hän puolueemme uudelleen järjestämissuunni-telman sisältävän sen, että nykyiset osastot hajotetaan j a sijalle muodostetaan työmaasoluja, eli työmaa ryhmiä, jotka perivät jäsenmaksut j a muutenkin toimivat, kuten nykyiset osastot ja uskotti järjestömme jäsenistölle j a lehden lukijoille, että Puolueen Keskustoimeenpane-vakomitea aikoo pirstoa puolueemme ottamalla käytäntöön uuden jär-jestömuodon, mikä muka e i sovi Canadan puolueoloihin. , Väärinkäsityksien ' välttämiseksi mainitsemme tässä yhteydessä, että Canadan Kommunistipuolueen Kes-kustoimeenpanevakomitea ;. e i ole vielä laatinut sellaista uudelleen järjestämissuunnitelmaaj joka edel lyttäisi nykyisten osastojen haijot-tamista. Sittenkin, kun työmaaso-lut, jotka muodoitovat puolueen jäsenistä työpaikoilla, ja tehtaissa, t u levat asiallisesti puolueen perusyfc siköiksi, tarvitsemme me vielä osasr. toja^ Osastoon kuulnrätV.6illoin kailäi paikkakunnalla, ja suurim-mfssa kaupungeissa kaupunginosassa, toimivat työmaasolut ja ne työläiset; jotka työskentelevät sellaisissa työpaikoissa, joissa ei ole työ-maasolua, jonka kautta he voisivat kuulua puolueeseen. Osasto' on sit-löin solun -jälkeen 'seuraava ylempi puolueorkaani,; hankkii puolueen ylemmiltä orkaaneilta kaikM tarpeet, ildrjalfisuuden^ . lentolehdet y. m. ja jÄaa ne alueellaan toimiville soluille V Ja yksityiaUe jäsenilleen. Solujen jäsenet maksavat jäseur maksunsa solulleen, mutta covat siitä huöHmatta mysldn osaston jäseniä solun kantta. ^ Koska. neuvottelut, joiden tarko-tnksena on ollut saada tov. Saari toinuttamaan 'lehti Kommunistisen KansuiHiSSses ja pe- Työn kirous ja siimaug Orjan työ. Jo varhaisemman lapsuutemme ki-sakentiUa se vainui meitä ahnain fl mein,. jäätäen hymyn huoifltamme* vaimentaen iloCun. Päivä pS jälkeen se seurasi uhkahaasteineea- Huomenna on vuoronne. Huomenna on Jätettävä kotiahojen leppoisat lonkat ja järvien rantakaHloL V Se seurasi askeleitamme unelma- »kkaan nuoruutemme teitä, joUojg. päivien raadanta ei estänyt Utahet-kien tuhansia toiveita ja pudotti parhaimmatkin toiveet, saria jolai^ sen unehnan. Ja miehuutemme Toi-mantäytteisimmät päivät se pimensi riutuvan rinnan tuskiin ja ne e-lämänuskon rippeet, mitä ikuinea pyrkimys oli saattanut säilyttää, ne särkyivät hiipivän sairaadea kyl-mänkosteisiin kouriin. "Työn siunaus", huutavat isänmaalliset sanomalehdet ja nuorisoja maamiesseura puhujat. Rahalla ostettujen hookkioideft puhetta. Käykää tehtaiden porteille ja kat-' sokaa niiden . ulostyöntäniää ryysy-läisvirtaa: kuihtuneita, mihei-lap-suosijässä olevia nuorukaisten kasvoja, surkastuneita äitejä, köyrty-' neitä, harmaahapsisia vanhdoia. Kuvastuuko tässä joukossa, joka tekee arvoja luovaa työtä, työn siunaus? Puhuvatko työn siunaulfflesta' köyhälistökorttelien pölyiset, ahtaat kujat, murtuneet talot, ummehta-neirie' porraskaytävineen ja kosteine kellarikerrosasuntoineen? Tai feen-ties, työn siunaus levittää lempeät siipensä työnraatajan suojadcd elämän ilohetkinä, hyvin täytetyn, pitkän päivätyön palkkioksi? Katsotaan: Tuolla näemme köyhien van^ husten ja nuorempienkin, työkyvyttömiksi joutuneiden olinpaikan: vaivaistalon. E i täälläkään liitele työn siunauksellinen henkäys. E i tarinoida täällä kahvikupposten ääressä, ei puhalleta käyrävarsipiipusta savukiehkuroita ilmaan ja verestetä nuoruuden kulta-ajan muistoja, ei' kuluteta' iltahetkiä hyvien idrjoJeB^' ääressä." Harmaus, ikuinen harmaus, joka monessa tapauksessa saapui heidän seuralaisekseen ensi päivän sarastuksen koittaessa ja on poistuva vasta, kun laskeva päivä »errehtif heitä viinteiseri kerran. Tai, ehka yön siunaus' on sallittu väin niille^ jotka vapaina vaivaistalo-oriuu^esta kulkevat kaduiUa j a kujilla? ?... • Juuri eilen sanottiin monelle heistä työpaikassaan, jossa he vuöden_^ toisensa jälkeen olivat raataneet: Olette Vapaa, työt ovat käyneet niin vähiin. Annettiin lopputili ja kiitettiin monivuotisesta yhteistyöstä. Tänään he kulkevat oudoksellen kaduilla. Käyvät kuppiloissa saadakseen ilmaiseksi ruuan jätteitä, sillä tämän viimeisen tilin olisi kestettävä määräämättömiä aikoja. Me olemme orjia. Teemme orjan työtä. Voi, kurottu olkoon, tuhansin kerroin kirottu tämä orjan työ. Se riistää ruumiimme voimatj sammut-- taa aelnmme valon. Se kahlehtii s.- . atuksemme orjan ajatuksikä, Juhamme orjain. juhliksL Met^läimen lonhetket:^ luolansa edustalla tai: riistansa ääressä ovat ruhtinoiden riemujuhlia meidän vapaahetäriem-- me viettoon verrattuna...... • • • • Työn sirinaus; Niin senkin nähdä voitte. Kuin mufnoih Moosös vuorelta katseh' luvattua maata, m'in samoin tekin nouskaa kukkuloille ja näkötomeihin, YletAäkää katseenne puistokaupunkiosien huviloain, noi-^ iin-graniitti- ja marmoripalatseibn, arkkitebtnuri-taideteoksiin, ;o*a i>eimasis^" tehtyine ikkunoineen vakähtdevät monin värein ilta-an-rinkon kskiessa. Tai viheriöitsevien merensaarien valkohuviloihin, ^ nune uiraahuonefneen Ja rcineen. Siellä nurmikoilla Ja J ^ J ' kakäytarillä kurmaavat lapset leSas-- « l ja tennfemai&t ^ralähtdevät valkopukuisten heilqstai j a ten käsuÄ & soouati. ^kytteifi^.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 4, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-12-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241204 |
Description
Title | 1924-12-04-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tanttua, JmäaL 4 ^ — Timr^ Pec; 4fli^ 1924
VAPAUS
jmratalidara ^5väe«tön Slnenlcannftttoja, One»'
Sodborm, OnL. jok» tiirtsi. torstai js UasstBi.
ONNI SAABI, AEVO VAABA,
VAPAUS (Uberty)
Tbe cnif oican of Finnish W<»lcer8 in Canada. Pob-
UAed in Sndbory, Ont, every Toesday, Thnrsdajr and
Bntcrday.
' Advefttsing rates 40e per coL ioeh. Hinimom ehance
t» tänifie inaertion 75e. Disconnt on standing «dvertise-auBt
The Vapa^ts is tbe best advertising mediasi
> «nong the Rnnifh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
/ 11.60 Ja yksi kk. 75e. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. f 6.50, puoli vk.
#3.00 i a kolme kk. $1.76.
, Tilauksia, joita ei seuraa raha, el toUa lähettämään,
:; yaitai asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmoitnshinta kerran julaistnista ilmoituksista 46e
pahttatuumälta. Saurista ilmoituksista sekä flmoitok-sista.
Joiden tekstiä ei Joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva-alennus. Euolonilmoitukset $2.00 kerta j a 60c
lisää Jokaiselta mnlstovärssyltä. Nimenmuuttoilmpituk-set
60c kerta, $1.00'kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
12.00 kertb, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
'•LOO kerta. Halutaantieto- j a osoteilmoitukset 50c
Icerta. fl.OO kolme kertaa. lHapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana.
Segistered at the Post Office Department, Ottawa,
u second class matter.
HiAtain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oila konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. 'Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury. Ont.
- r
Jos ette jniiloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Jdrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Canadan haUitiis suurten riistäjien
käsissä
Äskettäin kierteli Canadan pääministeri, Williani
. Lypn Madcenzie King British Co^umbiaa ja preeri-retken
kuluessa tämä entinen Rockefellerin palkkalis-
' talla ollut canadalainen propagandisti avoimesti myön*
•i Canadan hallituksen nyt olevan suurten pääoman
ombtajien käsissä ja ajavan johdonmukaisesti suur*
; pääoman etuja.
Harvinaisella avomielisyydellä Canadan pääministeri
selitti, että Canadan sotavelka on vielä kuonaan
, koskemattomana. .Siitä ei ole maksettu muuta kuin
' koiioja sekä kotimaisille etta ulkomaisille bondien
omistajille. Canadan sotavelka on kaikkiaan $2347,-
000,000, ja siitä Canadan kansa joutuu maksamaan
vuosittain'' korkoa $137,000,000, eli $15. jokaista mies-iS,
naista ja lasta kohden.
Edelleen myönsi Canadan pääministeri avoimesti,
fe«ttS^C»aiiadan sodan aikuinen hallitus oli sallinut sota-ivoittollljoitten
suolata itselleen pitkäaikaisia 5% pros.
\ , bondeja. Jotka ovat kokonaan'vapautettuja kaikesta ve-f^^
rotukseBta. HSn myönsi myöskin, että nuo bondit olisi
. \ yoitu, JianUda lyhenjpiaikaisiksi, etta niitä olisi voitu
^ lylicntaS, taikka ainakin vaihtaa alempaa korkoa ime-viksi
sodan jälkeisenä aikana, ihutta sitä ei ole tAty.
: / ^ Sen sijaan on Canadan^koti- ja ulkomaisUle riis,
lajille varetm kymmeniä vuosia kestävä lypsylehmä
I : •ola^ndeissa jä sen jälkeen'on ryhdytty laajakantoi.
if^jjilt y^lmiftuksiin ulkomaiselle pääomalle tUaisuuk-
4 < »idi inyontämiseeh CmiBdan lupnnQJirikk|i\^ien ja
^ f kansan riistämiseen. ' Erittäinkin ovat lassä suhteessa
|rilfMjwvaltain panHtiirit asetettu etualalle ja niitten
pyytektcn edistäxniseksi on Canadan hallituksen toi-
, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-12-04-04