Vapaus, December 4, 1924

              lanksia tjOTäeiilehdille
väUttää
VAPAUDEN KONTTORL
A.{uBiebeinme rolnt ottaa tilaalcsia «enraaTille lehdille. Tilaaksia
tajrtyy sevrata raHa molEaBa.
»i:Siniirie«t3ieB Tiedoiumtoja, Helsinki, 3 kertaa viikossa.
Tr«1^ «v»k.!.* '1i1,n0n.0n0 , %_ vk. $. 5.50.
1 vk. 13.00,
I j j j y , Kaanokirjallinen viikkolehti, HelsinkL 1 vk. $2.00, M
1^ u^lin^f työväen kuvalehti, 2 k e r t a a kk., HelsinkL 1 vk.
l i n o »4 vk- $2.00.
pUaJehti Helsinki, 1 vk. $2.00, % vk. $1.25.
Tie DaUy WoHcer, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 yk., $3.50
l i vk.
c.-,:»'» RatM PictorUI, Chicago, knvitetta kuakaasijulkaisn, hinta
^ $ 2 . 0 0 vk., $1.00 % vk.
c.rm»r Labor Voice, Chicago, 2 kertaa kunssa ilmestyvä, hinta
^ ^ . 2 5 vk., 65c % vk.
•n. Labor Herald, Chicago, kuukansijulkaisn, hinta $1.50.
v «n» Worker Chicago, kaukausijulkaisu, hinta $1.00 vk.
V nn« Comrade, Chicago, kuukansijulkaisir, hinta 50c vk.
Tfc. Lberator, Chicago, krfukausijulkaisu, hinta $2.50 vk.
lifTid, ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 vk., $1.25
.rt. wJker Toronto, viikkolehti, hinta $2.00 vk., $1.00 % vk.
SuBg Toronto, kuukausijulkaisn, hinta 50c vk.
i - - - : . . näiväieliti. hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. j a $2.00 3 kk.
P^^ päivälehti, hipta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk. SlToSir päivälehti/hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk.
PÄr Ssten viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 %, vk.
P I ^ U kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 vk., $1.05 % vk.
V a j a " ' 3 kertaa v i i k o ^ , hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
3
Ranhanprobleemissa on tärkein
kj-symys kansojen j a kansakuntien
torvallisuudesta. Jo itsestään on sel-yää^
että Ranskassa on kaikkien
mielessä tämä kysymys, sillä tämä
naa ön viimeisen satavuotiskauden
kuluessa joutunut neljä kertaa v i ­hollisen
jalkoihin j a kärsinyt pal­jon
sodan hävityksestä. Mutta r a u ­hankysymys
on k a i k i l l a kansoilla
pohjaltaan sama. Ilman takeita c i
f todellisesta aseistariisumisesta tule
mitään. \
Vereaillesin herrat hakivat tähän
kysymykseen ratkaisua, mutta pää­tyivät
sangen yksipuoliseen tulok-
[. seen, siihen nimittäin, että Saksan
yksistään olisi riisuttava aseensa v i -
hollismielisten maiden ympäröidessä
«n. Vaatimus on ollut yhtä sopi-maton
kuin käytännössä mahdoton
toteuttaa. Joku määrätty kansa ei
suinkaan anna ulkonaisen vihollisen
pakottaa itseään -aseistoriisunalseen.
Ellei saa varustautua: avoiimesti, va­rustautuu
se salaisesti, l J a Rans­kan
politiikalle ei liene sen k i i i -
sallisempaa painajaisunta tällä het^
kellä kuin: Saksa varustautuu sa­lassa
sotaan meitä vastaan emmekä
me voisi sitä estääl
Ja tällainen painajaisuni ei v a i ­vaa
ainoastaan Ranskaa, se on i sama
juttn melkein kaikkien maiden kans­sa.
Jos Saksa j a Ranska taas käy­vät
toistensa kimppuun, mitkä maat
silloin tulevat sekaantumaan tähän
mielettömyyteen? Ja mitkä maat
voivat pysytteleidä syrjässä? Nämä
ovat monelle, maalle; tärkeitä kysy­myksiä.
Olisi välttämätöntä luoda
takeet todellisesta turvallisuudesta.
Se periaatteessa kiintoisa kysy­mys,
että kiellettäisiin yksityisiltä
aseiden ja ampumatarpeiden val­mistus,
sitä ei saisi jättää enää t a -
ka-alalle. Sillä juuri tällä voitai­siin
luoda parhaat rauhanmahdolli-suudet.
Miten tärkeätä on, että, tä­mä
kysymys tulee .järjestetyksi, i l ­menee
siitä, että yksityiset aseteh-
, taat, jotka maailmansodan jälkeen
ovat menettäneet ostajansa j a saa­neet
tyytyä ninkanpuoleiseen tava­ransa
menekkiin, ovat kuitenkin täl-
- läkin hetkellä kyenneet - ylläpitä­mään
paraillaan maailman eri k o l -
i kiila käytävää kymmenkunta eri so­taa.
Tältä näkökannalta katsoen o li
viimeisellä Turkin j a Kreikan sodal­la
suuri mielenkiintonsa. Englanti­laiset
yksityiset asetehtaat varusti­vat
runsaalla kädellä Kreikkaa, kun
taas ranskalaiset. tehtaat • myivät
hienonhienoja loisto-murha-aseitaan
Turkille. Ja vanha j a viisas kreik­kalainen
Basil : Zaharofj Lontoossa
^suva äärettömän rikas mies, jolla
«n suuri määrä erilaisia tehtaita,
oli puolueeton. - Hän möi aseita se­kä
Kreikalle että TurkiUe.
Aivan niinkuin vanha Peer Gynt,
M a samalla- laivalla j a samasta
löaksnsta vei kaukaisiin maihin hy-
' ' ä lähetyssaarnaajia j a vankkoja
epäjumalankuvia.
Ja sitäpaitsi ei ole unhoitettava,
että Basil Zaharof—oli kuningas
Konstantinin y k s i ^ p a n k k i i r i , j a
että ae oU j u u r i Zaharof, joka ohr
jasi kulissien Konistatimn k u -
ninkaalKsta poHtitkkaa Turkkia .^as-taan..
Se oli Zaharof, joka järjesti
tämän sodan^sinr hän halusi Äiyydä
aseita.
Sellaista tapahtuu tässä maail-
Pankit lainaavat rahoja v a l -
* ^ e , j a valäotj käyttävät näistä
Tahoista 1 suurimman , osan - ostaak-'
«een aseita tdttaflta, joita samat
P3»tet haffitspyat
Ajatelkaa, että olisi valtio, joka
sanoisi asetehtaan agentille ei, kun
tämä tarjoaa tehtaansa - tuotteita.
Tämä itsenäinen valtio ajattelisi
näin: me elämme rauhassa eikä
meillä ole mitään aikomusta rikkoa
tätä rauhaa, meillä on tarpeeksi
aseita, turvataksemme itsenäisyy­temme
rauhan aikana. Miten käy
tällöin? Silloih menevät aseteh­taiden
asiamiehet naapurimaihin, ja
pian "kerääntyy mustia pilviä po­liittiseen
horisonttiin", niinkuin sa-nohialehdillä
ori - tapana kirjoittaa.
Seuraus oin, että tähän saakka pi­dättyväisinä
olleet maat alkavat
kiireesti ostaa tykkejä j a kiväärei­tä.
- Z;
' J a sota puhkeaa kuin tilauksesta!
J u u l i nyt tänä armon vuonna
1924 käydään: paraillaan monia täl­laisia
yksitjrisiä, keinotekoisia, i d i -
oöttiraaiäa j a täydelleen hyödyttö­miä
^ sotia; eri: kolkilla ^Aaailniaa. :
-Amerikkalainen kenraali Pershing
lausui äskettäin New Yorkissa p i ­tämässään
puheiessa:
' "Spdan. uhkaavia pilviä ei tällä
hetkellä riäy taivaalla, mutta satun­naisia
myrskyjä puhkeaa selkeällä-kin
taivaalla. \0n senvuoksi aihee­tonta
liian aikaisin ryhtyä mihin­kään
toimenpiteisiin (aseistariisumi­seksi).
/ Kiinassa "marssii Tsangtso<
Iin 100,000 miehen kanssa kohti
Pekingiä^ Ratkaisevia taisteluja
odotetaan. Espanjan Marokossa on
sanomalehtitietojen mukaan asema
sangen kriitillinen.: Equadorissa on
puhjennut vallankumous. Paljona
kaat^rieita j a haalvottuneita jo. In­t
i a s s a on puhjennut verisiä mella­koita
hindujen j a muhamettilaisten
välillä. Hedshasissa. Arabiassa val­lankumoukselliset
vahabiitit marssi­vat
beduiinien kanssa kohti Mek­kaa."
'
Jp asema ei ole paljonkaan pa­rantunut
sitten syyskuun, jolloin
tämä luettelo tehtiin. .
Kaikki tämä on amerikalaisen ken­raalin
\ mielestä tarpeeksi painava
syy siihen, ettei Amerika voi aja­tella
aseistariisumista. Mutta ken­raalit
eivät tarvitsekaan paljon tul­ta
tappuroihinsa, tullakseen heille
mieluisaan loppupäätökseen; (Hän
ei suinkaan halua tukea Englantia
sen vaikeuksissa Sujlanissa ja Egyp­tissä,
koskapa hän ei puhunut siitä
mitään, j a Rumaniassa, Bulgariassa
tavan takaa sattuvat kapinavehkeet
ovat varmaankin jääneet huomaa-matta
kenraalin muuten tarkoilta
silmiltä.) Mutta ovatko amerika-laiset
ylipäänsä noin pelkureita?
Äseistautuvatko he hampaisiin saak­ka
j a odottavat pyssynhana puoli-vireessä
senvuoksi, että jotkut ara-bialaisheimot
tappelevat keskenään
Mekan ulkopuolella?
: Kuka varustaa . k a i k k i nämä so­danhaluiset
herrat aseilla, sillä tap­pelu
edellyttää' niitä j a ammuksia
niihin? Ne ovat juuri yksityiset
asetehtaat, jotka varustavat kaikki
nämä riitapuolet. _
Eräs Ranskan huomattavin rauta-tieinsinööri,
j o k a . ei ole missään te­kemisissä
sotateollisuuden kanssa ja
ön sitä paitsi tunnettu rauhanystä-vä
lausui joku aika sitten:
"Emme voi kokkaan tehdä mi­tään
huomattavaa rauhan hyväksi
'niin kauan kuin yksityistä aseteolli­suutta
ei lopeteta. Sellaiset teolli-s
u u s l a i t o ^ t kuin esimerkiksi
Creutzot-tehtaat ovat hirviöitä, j o ­ka
eivät' voi elää rauhan aikana.
Varsinkin nyt niiden suurennusten
jälkeen; jotka sodan aikana fehljin,
täytyy pe «iiMinattomat asemäärät.
«uuslaitosten menoarviossa on huo­mattava
määrä varoja asetetta pro-pagahdatazkoitsksxin-
Mitä tämä
propaganda merkitsee? Se merkit­see
sotaa vieraissa maissa j a uusia
sanotaan edelleen seuraavaa:
"Englannin ammattiyhdistysliike
on huomattavasti enemmän kuin sa­ta
vuotta vanha. Täsmälleen yhtä
vanha on Ensrlannin kapitalistien
taistelu tätS liikettä vastaan. Mut­ta
kuitenkin on Englannin ammat­tiyhdistysliike
peloittavain voimakas.
suuria asetilauksia! Katsokaa Bal-^ Sanotaan, että se käyttää vuosittain
kanin maita I Rajariitaisuudet kiih-tyvät,
j a vakavia nootteja vaihde­taan
Belgradin, Sofian j a Ateenan
välillä- Tilanne muistuttaa paljon
vuoden 1913 aikoja. Samat syyt.
rahasummia, joita ke'Skikokoinen
kuningaskunta kadehtii. Eikä kui­tenkaan
kukaan voine väittää, e t ­teivätkö
Englannin kapitalistit olisi
>Tiosikymmenien kuluessa voita-sama
vaikutus. Ja otaksua saattaa vaansa tehneet ammattiyhdistysliik-hyvinkin,
että seuraukset sodan
puhkeamisesta Balkanilla oUsivat
samat kuin vuonna 1914. Jos olisi
kysymys ainoastaan muutamista
ryövärilaumoista siellä, olisi asia
veirattain yksinkertainen. Mutta
niin ei ole. Herrojen Schneiderin
j a Basil Zaharofin sormet ovat nyt­kin
pelissä. Ja se on paljon vaa­rallisempaa
kuin muutamat rosvo­joukot!
Sillä komissionilla, jonka Kan­sainliitto
asetti aseistariisumisasian
yhteydessä, oli raporttien antajana
ranskalainen ammattiyhdistysliik­keen
johtaja Leon Jonhaux. Häin
tarttui suoraan pahan juureen ja
esitti keskustelukys.vmyksi, miten
parhaiten voitaisiin estää nykyinen
aseteollisuus.
Vuonna 1914 edustivat Englan­nin
kahdentoista suurimman aseteh­taan
pääomat 1,100 miljoonaa fran­gia.
Ranskan kolme suurinta - ase*-
tehdasta Creutzo, Marine, Home-court
ja Chatillon-Commentry edus­tivat
vuonna 1913 400 miljoonan
pääomaa. Saksassa edusti yksityi­nen
aseteollisuus ennen sotaa . (!)
625 miljoonan Saksan markan päjj;
omaa. Ja mihinkä suminiin nämä
pääomat ja niistä saatu voitto' ko­hosi
maailmansodan aikana, se on
siksi huimaava summa, ettei sitä
ole helppo arvioida.
Näille suunnattomille pääomille
on saatava jokavuotiset korot myy­mällä
tuotteita. Niille miehille, jot­ka
ovat näiden laitosten johdossa,
on rauhantila suoiraan sanoen vi­hollinen,
toisinaan aivan katastroo-feja
tuottava, kun heidän etunsa,
vaativat aina sotaa j a mieluimmin
vielä suuria sotia, joista edullisin
ön jatkuva yleinen maailmansota.
Tästä johtui sekin, että vuonna
1914 teloitettiin suuri joukko japa­nilaisia
upseereja, jotka olivat eu-roppalaisten
sotateollisuuskapitalis-tien
ostamia (Japanin laivasto-skandaali).
Jokaiselle OP myös tun*
nettu, mitenkä maailman lehdistöstä
osa huutaa joka päivä kaikissa mais­sa,
mitenkä ne ovat huoiiosti varus­tettuja
'niihin kauheisiin varustuk­siin,
nähden, mitä. naapurimaalla pn.
On hyvä palauttaa mieliin kansain­välisten
sotatehtailijain Millinerin
Englannissa j a Putiloyin Venäjällä
skandaalijutut sodah^ lietsomiseksi
maailmansodan s}rttymiseri aikoina.
Surullinen huomio, joka voidaan
tehdä maailmarisqdan jälkeen, on se,
että ihmiset eivät ole oppineet mi­tään
eivätkä .unhoittaneet vihaansa.
Yksityiset asetehtaat työskentelevät
yhä edelleen vapaasti j a rajoituk­sitta.
Ne valmistavat j o k a ' päirä
suunnattomia määriä aseita j a y l ­lyttävät
jatkuvasti sotiin, saadak­seen
tuotteitaan kaupaksi.
ESkö olisi aika lyödä maahan tä­mä
yksityiskeinottelu ihmisten kär­simyksillä
tappamisella? Eikö jo
olisi aika rajoittaa yksityistä " y r i t ­teliäisyyttä"
ainakin tällä teollisuus,
alalla? Eikö jo olisi korkea aika
lopettaa tämä kauhea ke.nottelu-tuotanto.
Eihän kukaan yksityinen yrittäjä
saa valmistaa maansa rahaa. Eikä
yksityinen yrittäjä saa tehJu esi­merkiksi
maansa postimerkkejä
Mutta käytännössä saa melkein ku­ka
yksityinen srrittäjä tahansa val­mistaa
murha-aseita kuinka paljon
tahansa ei ainoastaan.oman maansa
tarpeeksi,. vaan «kelle ostaajlle ja
mjssä maassa tahansa.
keen tukahuttamiseksi.
"Enemmän kuin sata vuotta sit­ten
oli sikäläisillä ammattiyhdistys­liikkeellä
kestettövänään ankarat
vainon vuodet. Työväen järjestäyty­minen,
kaikkinainen yhteenliittymi­nen
oli laissa Jdelletty. Saipa eng­lantilainen
työmies vankeutta siitä,
jos pyysi apua tovereiltaan. Mut­ta
järjestäytyminen jatkui, vaikka
järjestöt olivatkin kielletyt. Toiset
ammatilliset järjestöt olivat salai­sia,
toiset toimivat enemmän tai
vähemmän julkisina. Kunnes par­lamentti
täsmälleen sata vuotta sit­ten
kumosi kaikjri järjestymistä j a
yhteenliittymistä estivät lait. Nii­tä
olikin kokonaista 33! Tosin kyl­lä
pahimmat työläisvainoojat olisi­vat
halunneet työläisiltä edelleen­kin
kiellettäväksi yhdistymisvapau­den,
mutta yritys kuitenkin torjut­t
i i n .
"Tämä tapahtui täsmälleen sata
vuotta sitten, V, 1824.
"Kuten mainittiin, ei ankarin vai­no
voinut estää silloisten, kaikin ta­voin
vielä heikkojen työväenjärjes­töjen
kehittymistä eikä työväen sa
lidaärisuustunnon vahvistumista. Ja
kuitenkin olivat edell.vtykset työ­väen
järjestötoiminnalle kaikissa
suhteissa pienemmät silloin kuin
nykypäivinä. Miten sitten voisi ol­la
mahdollista iettä vainotoimenpi
teillä voitaisiin estää tai tuhota
meidän aikamme luokkatietoisen
työväestön järjestötoiminta?
"Näihin mietteisiin tul^p nähdes­sään
tilanteen Suomessa V. 1924,
täsmälleen sata vuotta sen jälkeen
kun Englannin porvariston täytyi
myöntää työväelle oikeus järjestäy­tyä
työnantajiakin vastaan. Tilan­ne
Suomessa on nimittäin käytän­nöllisesti
sama kuin Englannissa en
nen vuotta 1B24. Porvaristohan
meillä yrittää estää työväestön jär-jestäytymistoimintaa,
vieläpä kiel­tää
yhdistymisvapauden. Tosin nä­mä
vapaudet ovat vielä paperilla,
hallitusmuodossa, tunnustetut, mut­ta
käytännössä, kuten jokapäiväiset
tosiasiat osoittavat, kielletään työ­väeltä
nämä oikeudet, mutta ilma
uksia siiheri suuntaöh; että nämä
oikeudet olisi saatava paperiltakin
pois, on kyllä usein näkynyt por­varillisissa
piireissä.
"Suomalaisella valiasluokalla olisi
mielestämme syytä vilkasta joskus,
miten muissa maissa menetellään.
Ottaa sieltä oppia. Sen sijaan, että
se nyt yrittää puskea työväkeä vas­taan
tavalla, jonka muiden maiidien
varmasti valistuncemniat kapitalistit
hylkäsivät jo sata vuotta sitten; oli­si
sen verran järkiinnyttävä, et­tä
näkisi; yrityksensä varman epäon-nistumiseri.
Työväenliike nyt on
jo niin karaistunutta, että se kyllä
kestää vahvemmankin valtiollisen ja
taloudellisen yairior?. Myöskin tääl­lä
Suomessa. Siitä saa porvaristo
vakuuttautua."
Tähän on vielä lisättävä se huo­mautus,
että vaikka Englannin por­varisto
nyt myöhempinä aikoina,
nähtyään, ettei työväenliikettä voi­da
painaa olemattomiin sortolaeilla,
onkin yrittänyt kesytyspolitiikkaa,
marssii työväenliike siitäkin huoli­matta
sitä tilannetta kohti, jolloin
se omin voimin ratkaisee vapausasi-ansa.
Sata vuotta sitten
Kuten uutisissa j a muissa tiedon­annoissa
j a kirjotuksissaj jotka ovat
koskeneet Suomen työväenliikettä
vastaan suunnattua vainoa,' on käy­nyt
selville, on Suomen "oikeus­valtio"
— S.O. valkoterrori yrit­tämässä
nujertaa j a tuhota kaiken
työväenliikkeen. Tavalliset työ-palkkataistelutkin
julistetaan "val­tiopetoksiksi"
j.n.e.
Mutta ei ole Suomen työväestö
menettänyt- taistelutarmoaan. Se
sanoo olevansa karaistunut j a ke^
hoittaa porvaristoa siihen seikkaan
vakuuttautumaan. Eivät Saksassa
Bismarckifl vainot, eivät Englan­nin
sortolait ole estäneet työväen­liikkeen
voiman kasvamista, huo­mauttaa
Suomen Työväcnjäigestö-jen
Tiedonantaja, joka Suomen työ-läisvainojen
johdosta kiigfottaa por­vareille
karvaita totuuksia.
Tänä vuonna — sanoo; mainittu
lehti — on kulunut sata vuotta,
kun Englannin; tuon kapitalismin
klassillisen maan kapitalistien oli
kuristusotteestaan luovuttava. Sa­ma
se on edessä Suomen porva­reillakin.
MainitUBsa Idijotuksessa
PORVARILLISET LIITTOUTU­VAT
PRESIDENTIN-VAALISSA
Kansallisen edistyspuolueen piiri­toimikunta
Mikkelissä on tarjonnut
kokoomuspuolueen j a maalaisliiton
Mikkelin vaalipiirin järjestöille vaa­liliittoa
presidentin : vaalissa. K o ­koomuspuolueen
piiritoimikunta on
tarjouksen hyväksynyt, mutta maa
laisliitto ei vielä ole vastausta an­tanut.
Edistyspuolueen piirikokous
pidetään Mikkelissä.
Osastojen ja Järjestö­jen
osoteilmotukset
Bowie'n S. S. o:t0n kokoukset pi*
detääa Imen j a 3:m8fl sunnuntai
kuussa. Sirjevaihto-osote on: Bo*
wie, via^Solsqua, B. C.
Besver Laken S. S, OtMtoa työ­kokoukset
pidetään kerran kuu-
' kaudessa, jokaisen kuukauden en-simäisena
sunnuntaina klo 1 päi­vällä.
Kirjevaihto-osote on: Bea-ver
Lake S. S . Osasto, Box 00,
N u m Centre, Ont,
Canadaa Kommnni«ti|>aoIneen Svo*
oulauen Järjestöä sihteerin o-soite
on: S. G. N e i l , 957 Broad-vieiv
Ave., Toronto, Ont.
C<dbaltia osaston osote OB: Bo»
Sl§ Cobalt, Ont
C m ^ t o a Miaea S. S. osastoa tyS-kokonkset
pidetiin jokaisen kos-k&
odea toinen ja neljäs sminttnt^
klo. 2 piiräUä. K i r j e v s i h U K i s o u :
Box 92. Crelfhton Jfine. Oat.
Cpte«a«in S.S. osaston kokoukset p i ­detään
joka toinen ja viiffleinen
sunnuntai U o 1 Lp. Kirjeenvsih-to-
osote: S. S . Osasto, Box 81,
Coleman, Alta.
Cotcaa HiUia S. S- Osaston työko­koukset^
pidetään jokaisen kuu­kauden
ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. K i r ­jevaihto-
osote on Isaac Wester,
Steeledale, Sask.
CaiunoreB suom. K. P. osaston ko-koukset
pidetään toiuen j a viimei­nen
sunnuntai kuukaudessa kello
7 illalla. Kirjeenvaihto osote on:
Canmoreri S. K . P. osasto. Box
173, Canmore, Alta.
ELSPETHIN S. J . Osaston kirjeen-vaihto-
osote on Frank Nikkola,
Box 13, Banelto, Alta.
EckTtUen TyoUupaolueea osaston
työkokoukset pidetään joka kuun
ensimäinen j a kolmas sunnuntai
kello 1 jpp. Kirjeenvaihtajan oso­te
on: Frank Lingren, Eckville,
A l t a , Box 9a.
Fort Williamtn S.S, osaston työkoko­ukset
pidetään joka kuukauden 1
j a 3 sunnuntai. Kirjeenvaihto-osote
211 Robertson St
FialandiB S.B. osaston työkokoukset
pidetään osaston talolla joka Iniun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päi­vällä.
Kirjeen vaihto-osote: 8.8.
osasto, Finland, v ia Barwick, Ont.
K e s k i - Ontarion Aluetoimikunnan
sihteerin osoite on: H. Elimen,
Box 26, Sudbury, Ont.
Kirlcland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
I N T O L A N 8.8. osaston työkokoukset
pidetään loka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola. Ont. .
Lake Coteeua Finnish Social So­cietyn
työkokoukset pidetään j o ­kaisen
kuukauden toisena sunnun­taina,
kello 1 päivällä. PostioBO-te
Box 1 3 , Dunblane, Sask.
Larder Laken S. S. Osaston osote
on: Anton Järvi, Larder Lake,
Ont.
Levackin S. S. 0:toa kirjeenvaih­tajan
osote on: S. S. Osasto, Le-yack
Mine, Ont Box 72.
Ladycmithio S. 8. O M t t o n kokOQk-set
pidetään joka toinen snnnau'
tai, alkaen kello 7:män illalla,
KirjcenvaihtooBote on Box 2<53,
Ladyamitb, B- C .
Long Laken S. S. Osaston kir­jeenvaihtajan
osote on: Tilda
Hänninen, Box 1630 Sudbury,
Ont. Kokoukset On jokainen «n
simainen sunnuntai kuussa klo
Ljipin S. S. Osaston Icuukausikoukset
pidetään joka kuun toinen sun
nuntai klo 2. Kirjenvaihto-osote:
H. Kallinen, Kivikoski, via Port
Arthur, Ont
Nolalun S. S. osaston kuukausiko­koukset
pidetään joka kuun toi­nen
j a neljäs sunnuntai klo 2
päivällä. Kirjevaihto-osote on: S
S. Osasto, Nolalu, P. A . D., O r t
Nipigon S.8. osaston työkokoukset p i ­detään
joka kuun 2 j a 4 sunnuntai
j a kirjeenvaihto-osote on: S.s. o-sasto.
Box 11, Nipigon, Ont
North Branchin W. P. S, S. 0:ton
osote on: M i l j a Lehtinen, Box
578, Port Arthur, Ont
Pdttsvillen T. P. S. Osaston varsi­naiset
työkokoukset pidetään j o ­kaisen
kuukauden ensimäinen ja
kolmas sunnuntai kello 2 jpp.
Osoite Pottsvillen T. P. S. O.
Porcupine, Ont.
Port Arthurin piiritoimikunnan ko­kous
on joka kuukauden ensimäi­nen
maanantai P. Arthurin haa-lissa,
316 Bay St. kello 8 ill. —
Kirjeenvaihto-osote on samaan
paikkaan.
Port Arthurin osaston kokoukset
ovat joka toinen sunnuntai kello
8 illalla omalla talolla 3^6 Bay
S t sekä naisjaoston kokoukset
joka toinen torstai. Kirjeenvaih-
316 Bay S t Port Arthur, Ont
RoMgroven osastoa osoite on: S. S.
Osasto, Eosegrove, P. O., Ont.
Saalt Ste Marien S. S. Osaston työ­kokoukset
pidetään joka toinen
sunnuntai j a ohjelmakokoukset
toisina osaston omalla talolla, a l ­kaen
kello 8 illalla. — 121 H u -
• ron S t
HYVIÄ KIBJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPASTA
A!aate»a Saaakbla
TyavieaUihfc— VarariUto
l>racaeB CAcuuuuakielaa Upailuria
taiparialis«{
Uuaisea Herra, k i r j . H a l l Caine, 2 osaa, sid. yhteensä
Jimau* Hicttas
KaaealiBidon opas, Idrj. Mnsikka, nid. «•««••••»••»«e
KaasakeoIttB kartasto, toim. Jotuni, sid.
KommaBisUneB MaaifesU ...
KasviskeittolurJB ,
KristiaaskoB Alknaerä
KeloAaaea lateraatioaalea Teesit ia Siiaaot
Kaksiakertaisea Idrjaapidoa opas
Kloadykea kaaiatas, Jack London
Kadotaksea kansa, Jack London ...
LttBukeatUea tytär, Jack London
Liekeissä, romaani Suomea luokkasodasU .
i*»««s*saa»*e*****«*
«1»
I2.M
1,80
IM
M
IJOO
14)0
.90
. 2.10
,7i
J*yP*ykarjaB Hoito
Laulu IttUpaaalsesta kukasta, k i r j . J . Linnankoski, sid.
Miina WaUin Keittokirja
1.00
1.2S
IM
2.80 )
2.00
Naortevaa Saaalurja 3.00
Blcfisttu^ iJftclc Xjoncion ••»•«••*••«•••••*••»»••«•«••»••.«•••••»»••»••••••••••»•»»,*•*••••«•«••«•»•••••' 1*80
Maailman rakenne,. E. Becher AM-Otavan
kansakoulnkartasto 1.00
Oksasen EncUnninkielen Onoikiria 2.00
Pakkopaita, Jack London , 1.78
Perustuslain Olemus .30
Perheen. Ylcsitvisomaisuudea ia Valtioa Alkuperä 1.00
Sosialistisen Filosofiaa Juuret .40
Suomen Tvöväea Tulikoe .88
SeikkailnjiI TibeHssa, kirj. Swen Hedin. Bid. I.SO
Sairas lapsi, k i r j. Ruotsalainen, sid. 1.28
Tarttuvista sukupuoUtandeUta, kirj. Pirilä, nid. .80
Teollisuusunionismi Amerikassa *.«.«.*.«••.. «. «...••••....•*..»•.•*...•.. «18-
Tyhiiea Paikkojen Matkustajat 1.00
Tiede ia Vallankumous > .80
Työväen Laulukirja .48
Voimisteluohjelmia 1 ~ 1.00
Voimisteluohjelmia 11 •.....*..... •..»...*...•.«.•.••. •.....•.•....•...•.•...i.1.00
Voima ia Aine • 2.28
Vaimo jonka minulle aanoit, Hall Caine, 2 osaa, sid. y h t 2.80 :
Valkoinen profetU, k i r j . Hall Caine, 2 osaa. sid. y h t 2.80
Ylös helvetistii, kirj. Konrad Lehtimäki, sid 1.7Ä
Yleinen Historia, alennettu hinta ...10.00
Biologian Peruskysymyksiä, sid. 1.25
KannattaTS Karjatalous, Bid. 1.00
:•' i^im
— V<a|
K o i t o n , sid.
Danieia, eld. ;
Amerikalainen Nuorisotasavalta. nid.
Kommunistinen Manifesti, sid.
ht*«*««a*s«sa«««»"
• ••»•S>i««*af»»ss«a*aiisf• .
•••»••is»*#sa*e»ef*
•»•»•**fl*»»>a*»s>*«Ss»f«
•»•fsl*«l«tt**»*i»*sstt******
.86
1.00
1.25
1.00
Öcologian Perusteet sid. 2.26
1.00
4.50
1.00
1.50
1.76
.76
.66
2.00
1.00 1.2&1
6.00
..70
1.26
1.16
1.00;
1.00
.66;
.26
1.00
1.28
1.60
.78
L85
1.76
.30
M
1.26
2.m
.76
M
AO
.88
.78
2.00
1.26
.60
.80
1.00
1.00
1.00
.86
1.60
JiO
2i80^
M
.60
8.00
2,28
1.80
,78
• * • • # « • • • • • « • < • • • # * • • « • • » • « • « f « s s y « « * « « * « s * « e
« » » • • • • • » s r s s
• ••»••••••»•••«»«•«••••••*«««iaj»ssss»»*«*«
••••»SI««««t**********•«•«•••s•«•••*«•»«••
i«its*««s**ji>**«**«>«i**s»>«s*«ss«e*ss«»iss.
••»••*••»*•*•••••••*•*«4<**t«»t«*>f•«'•f•
'•?••»•••••»••••*•*«*«»*••••••»•*•••••«•*•••
• «•«••»«»••••«•f«*««Sf••«•«••>*««SS«f*SSIt^. -
• • • « • » » » • t * s ( « e » f i e * » s f B S « « e i s st
laaremin ruusu
Ilias, sid.
hmissyöjäin saarella .....
Ikuinen Linna, sid. .....
Ihminen, sid.
Juurikasvien Viljelys, sid
.\apinen, sid.
Kuun Lakaso .................
Kolme Muskotti Soturia
Kuningatar Hanhenjalan ravintola
Kodin lääkärikirjo
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid.
Lemmenjuoma, sid. ^
Lasten kirja. sid.
Mansaaren Tyttö
Marianela, sid.
Mailman Vallankumoukset aid.
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid.
haisten Sukuelo
Naisen terveyden hoito ......
Natsarctin Kirvesmies, sid.
Parisin Notre Dome
Peloponneesolaissota, nid.
Palvelusnaisen poika, sid. ..
Perustuslain olemus, nid. ..
Penikkatauti, nid. ..............
Rakentaja Solnesa, nid.
Ranskan Viimeinen Keisari, nid. ..
Rakentajan Opas, sid.
Ranskan Kansalaissota, nid
Sosialistisen filosofian juuret, nid.
Sadan prosentin patriotti
Setälän kielioppi .
Sotamuistelmia, Ludendorff
Sydänveri, sid. . . . . . . i . . . . .
Sosialidemokratia j a Sosialismi, nid.
Sosialistisen filosofian juuret nid. ..
Sadan prose;itin patriootti, flid.
ruhlaajapoika, kirj. Hai Caine
Tahdon kasvattaminen, k i r j . Jule Payot .....
Tähtien Koatalot «id.
Tähtitiede, Bld.
Työmiehen talousoppia, nid. .
Tiede j a työväenluokka, nid.
Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. li>21-22-23 ......
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamasBa^ nid.
Terrorismi ja kornniunlsmi, nid.
Uuden Ajan Filosofian Historia, «id.
TusI lääketiede, sid.,
Wardin Eden
Valtio j a Vallankumous ,.
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid ..,,.,8,00
Voima ja aine. sid. .......,....,„....,..„....., 2,26
Äidinkielen Oppikirja, sid. „ 75
Watarmannlti fountainkynla erikoisen byvii-valikoima. Kyaien iiin«
nat ovat t2.76t 84.80. 86.00 Ja 87.00. Kymmenkuntaa eri mallia. LSlista*
taan oostlvapaasti Icalkkjalle Canadaan.
Kaikkia ylläolevia kirjoja seka kynii on niin runsaasti elta ei ota
pelkoa pikaisesta loppumisesta, Joten vpitte tilauksia lähettii sorkeila*
matta.
•«••t»sas»»*«ff
*»f**««t*»tS*SSB«*S*^SSflf
• «>a*«>>»BSS#ksss»*»y*««*«»
• ••••seffjsssss sts«sf «S
« • • • « » « « • • • , » s s««*«s4« ( « « s s « « a * f #*#e*«s««.
• • • « • • * * « » » * « s « * f # a « « • • • « « « « • » « a a >
. a>aaa««a»*aa««a»
«•«•«««•••»«•••a«««aa**«aa««««>
•»••*«*«aa««*is«*«»«a«ata«ar«««f««««aa*»****•«» -
>•«*•«>•«*••«««•»«»aaaaatttaafaa
« « « • « a a « a « * '
«aa««af•*««
Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Box 69, Sudbury, Ont*
Sodburyn S.8. osBston kokoukset pi­detään
Liberty Haalilla joka toi­nen
sunnuntai. Johtokunnan ko­koukset
* kahdesti kuukaudessa
Postiosote; Box 26, Sudbury, Ont.
S«atoIaa So*. Osastoa osoite on
Sointula, B. C.
Sontii Poresi^ea M. osaston työko­koukset
pidetään joka toinen eon.
nuntai kello 7.30 jpp. Kirjeett*
•aibto-osote Box 628.
Timminsin C. T. P. Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 1090, T i m -
miuB, Ont Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
j a raetsätyöläisten järjes­töön.
Toronton S. S. Osaston kokoukset
ovat jokaisen kuukauden ensi'
mainen j a kolmas sunnuntai omal
la booneustolla 967 Broadview
ave. Kirjeenvaihto-osote: S. S.
Osasto, 967 Broadvietv Ave.
Toronton > 8.8. osaston Agitatfoniko-mitea
toimii ohjelma' iltaman jo­kaisen
kuukauäeii toisena sunnun­taina
j a Nuoriso-osaston ohjelma-iltama
pidetään neljäntenä sun-nnntaina
knukaudeisa, osaston
haalilla. Kokoukset myös pidetään
osaston haalilla, 957 Broadviev
ave.
Tarmolan W- P. S. Osaston tySko-kookset
ovat joka ensimäinen
sunnuntai kuussa omalla talolla
kello 2 päivällä. Postiosote: Box
510, Port Arthur, Ont.
laisen osaston kokoukset pidetään
ensimäinen j a kolmas sunnuntai:
kuussa kello 7.80 illaHa. Klrje^
vaihto-osote: Arma» Skytte, R. B .
No. 1 Haney, B. C.
Yhdysvaltain W. P . S. Järjeatön
Keskusviraston |ä Näyttämdlllton
osote on: F i n n i s h Federation 1118
W. Wa8hIngton S t , Chicago, IIL
Y. S. K. V. ia S. Ladysmltidn H a ­jan
No. 17 kokoukset pidetään
jokaisen ktiun kolmas sunnuntai
kello d aamulla. Kirjeenvdbto-osote:
Sam Luhtala, Ladjrsmlth^
Box 102, B. C. Canada.
Lanber Worfcer« Industrial Unfos;
of Canadan
toimisto osotteet ovat:
Ontarion piirin sihteeri Henry Knl>:
mala, 121 Huron S t , Sault Ste.
J i a r i e , O n t , Canada.
Kalle Laiho, 158 Secord St.» Fort
Arthur, Ont
V. Valo, P. O. Box 421, timaaaa,
Ont. ' , >
Can. Tyolalsp. Vancouverin suomal.
osaston varsinaiset kokoukset p i ­detään
joka kunn toinen j a nel­jäs
keskiviikko 7.30 j.pp. 2606 T y ö l ä i s e t : JärjestykiI pa>
Pender S t E. rempien eUnefatojen nAVttttsndsek»
Web«t«re Corneräin W- P. Suoma- i i.
•m
\1
< 4
i i
'•V>¥-jfij| i
'm
mm m m
CM
mmm
SH
m
'mm
f:'S
•m.
i i