Vapaus, May 28, 1953

              Sivu 2 Torstaina, toukokuun 23 p. — Thursday, May 23,1953
( U B E E T F ) — Xttdtpendeot Xabor
Olgaa of FJnaiflb CanadJaiu. Ssk
M cecoiMl class maU b7 tbe Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ughed tbrice wecldy: Tuesdays
Obuttdsys and Baturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elffl 8t. W., eudbiiry, Ont., Canada.
TeJephones: Business Office 4-4284
Bditorial Office 4-4265. Manager
JB. Buksi. Editor Vir. EÄJund^plling
address: Sox 69. Sudbtnfy, Ontario.
Advertising rates upon appUcation.
TransJation frce of charge.' '
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vit 7Ä) 6 Jjk- 3.7$
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8JOO d kk. 420
Suomessa 1 vk. 8Ä) 6 kk. 4.75
PoMtista ohraima erte
R C M P . s t a {Royal Canadian MountetJ Police) on muodostu­massa
yhä enemmän valtiollinen polii.silaito3, joka Kuroopan maiden
Cpäonnbtuneita ohranoita matkien yrittää kehittyä "valtioksi val­tiossa".
R O I P r n juuri julkaisema uusittu ja korjattu painos 'Lavv
and Order in Canadian Democracy' kirjanen ori tästä varoittava
esimerkki.
. D e m o k r a a t t i s e n katsantokannan, demokraattisen menettelymuo-
,,don j a canadalaisen oikeuskäsityksen perusteella ihminen oh syytön
siihen asti kunnes oikeuslaitos todistaa hänet syylliseksi rikokseen.
M u t t a " v a l t i o k s i valtiossa" pyrkivä R C M l ' ei näytä välittävän
tuon taivaallista näistä demokraattisista perusteista j a menettelymuo­doista,
Vaan julistaa omahyväi-sestijailman mitään oikeuskuiilustelua
— puhumattakaan nyt oikeuden päätöksestä — että Labor-Progres-sive-
puolueen kaikki jäsenet ovat muka ''pettureita Canadan demok-ratlälle".
L P P ei ole pyytänyt meitä puolustamaan itseään näitä hyök-
. kayksiä vastaan mutta kysymys on siksi vakava, että kaikkien de-nipkraattisesti
ajattelevien kansalaLsten, lehtien j a järjestöjen pyhä
velvollisuus on tuomita tämä R C M P : n noitajahti. Kysymys ei ole
-Idinkään siitä, mitä me itse kukin kommunismista ajattelemme, hy­väksymmekö
kommunistiset aatteet kokonaan tai osittain, tai vas-tustamjneko
niitä alusta loppuun asti. Yksi ainoa kysymys on se,
säilytetä^nkö tässä maassa demokraattiset oikeudet j a ylläpidetäänko
Gariadassa oikeusvaltion menettelymuodot, vai lähdetäänkii sille noi-tajahdin
j a poliittisen vainon tielle, minne Yhdysvallat on niin tu-
Jioisin seurauksin menossa — j a mikä aikoinaan tuotti Saksalle, Ita­lialle,
Japanille j a niiden fasistisille liittolaisille niin tuhoisat seuraa­mukset.
;•; Historia opettaa meille kumoamattomalla tavalla, että jos joku
- jiknikryhmä, puolue tai järjestö leimataan lainsuojattomaksi, silloin
•ovat lainsuojattomia kaikki kansalaiset, jotka eivät syystä tai toi-
•sesta hyväksy kulloinkin vallassa olevan poliittisen puolueen ohjelmaa
.<J3-edesottamisia. Jos mikä tahansa puolue, järjestö tai ryhmä leima­itaan.
poliisilaitoksen ukaasilla " m a a n p e t t u r i k s i " , silloin on vaara, että
i k a i k k i hallituksen ohjelmaa .syystä tai toisesta arvostelevat kansalai-
»set luokitellaan juuri tähän "maanpetturien" puolueeseen, järjestöön
*tai ryhmään kuuluviksi henkilöiksi. Näin tapahtui toisenimaailman
|sodan edellä kaikissa fasistimaissa. Lähtökohtana oli tavallisesti se,
^että- leimattiin poliittisella poltinraudalla maanpettureiksi kommu-j
n l s t i t . ' Sitten " s e l i t e t t i i n " , että sosialidemokraatit ovat todellisuu-jdessa
"salakommunisteja", ja heidän otsaansa lyötiin sama maanpet-i
t u r i n leima. Ja sosialistien jälkeen raahattiin keskitysleirille tai ajet-
J t i i n maanpakoon^—eikä siinä tarvittu mitään muodollisiakaan oikeus-
Ikuulusteluja —^sellaisiavapaamielisiä porvareita j a uskonmiehiä^kiiin
(esimerkiksi pastori Niemöller, professori Einstein, kirjailfiäul^omas
M a n n jne. , . •..
|v v - , S ^ myös'bn,;että jos tässä maassa hyväksytääiTTtCJTP t ai
•muut poliisit ihmisten mielipiteiden valvojiksi, me joudumme kansa-
« kuntana aivan samaan kurjuuteen, missä Euroopan eiliset fasistimaat
I ovat olleet j a ovat vieläkin. Muistaa myö's sopii, että Euroopan fasisti-
V maiden poliittisten ohranain "kommunistivastainen" sotahuuto muo-
J dosti äärettömän otollisen savuverhon todellisille maanpettureille.
I Saksassa syytettiin kommunisteja, sosialisteja j a vapaamjelis^ä por-
I väreitä "maanpettureiksi" j a " M o s k o v a n asiamiehiksi", m y t t ^ todel-
||lisuus on osoittanut, että juuri Hitler j a hänen poliittiset^ipoliisinsa
I o l i j a i Saksan kansan j a valtion vihollisia, Saksan kansan jä maan
i pettureita. Ranskassa myös Petain j a kumppanit julistivat kommu-
* nistit "maanpettureiksi" joihin ei muka voida " l u o t t a a " jotta ygi-
I v a i ' i t s e . s u o r i t t a a alhaisen maanpetoksen ja ryhtyä H i t l e r i n orjavou-
I deiksi Ranskassa!
Historiassa on loppumaton määrä tällaisia esimerkkejä jotka
* huutamalla puhuvat poliisivaltioon menoa ja poliittista nöitajahtia
I* «vastaan.
I Me tietysti käsitämme, että R C M P tähdentää omaa tärkeyttään
^ j a ' o m a a p o l i i t t i s t a " v a l p p a u t t a a n ' ' ennenkaikkea siksi, että se saisi
J suurempia määrärahoja käytettäväkseen. M u t t a tämä poliittinen oh-
* ranointi on vaarallista hommaa — ei vain konimunisteilie, sosialisteille
i j a vapaamielisille porvareille, vaan koko Canadan kansalle j a valtiolle.
I S i k s i me, huomioonotten Euroopan maiden kohtalokkaat kokemuk-i
set, yhdymme niihin patrioottisiin canadalaisiin, jotka poliittisista
I mielipiteistään välittäriiättä sanovat, että tässä maassa ei tarvita
; p o l i i t t i s ta ohranaa ihmisten ajatuksia kontrolloimaan eikä sellaista
1 p o l i i t t i s ta poliisia, mikä esiintyy "valtiona valtiossa" j a voi korkean
t omakätisesti leimata rikollisiksi joitakin kansalaisia ilman oikeus-
' kuylustelua.
\ Osuustoimintaa kulutta jäin h3rväksi
• . - JCuten lehtemme Port .Arthurin uutisticdossa viime tiistaina ker-
• rottiin, sikäläinen International Co-operative Stores L t d o n kuluneen
. vuodeh^aikana pitänyt puolensa kovassa kilpailussa suurpääomaa vas-
' taan, joka työntää väellä ja voimalla heikot tiepuoleen. .Mainitun
i ösuuslinckeen jäseniä, johtokuntaa, palveluskuntaa ja liikkeenhoita-
, jaa on syytä onniteHa menestyksellisestä toiminnastaan.
1 Mainitun osuusliikkeen johtaja E. J . Laakso esitti vuosikokouk-
• sessa eräitä kotoisia totuuksia, j o t k a ovat toisinaan päässeet hirhrrien-
; tätnään;ja heikentämään osuusliikkeiden toimintaa. Tilastotietoihin
r viitaten iiikkeenhoitaja Laakso ,osoitti paikkansapitämättömäksi sen
j \'aitö.k^n, että suuret ketjukaupat myyvät halvemmalla tavaraa kuin
. osuusliikkeet ja yksityiskauppiaat. Osoittaen, että ruokatavarain
'. vähittäishinnat ovat suurten ketjuliikkciden taivaassa Sudburyssa käl-
\ liimmat kuin Port Arthurissa, missä ketjukaupoilla on huomattavasti
I pienempi jalantila. Laakso todisti osuustoimintaväen väitteet paik-l
kansapitäväksi siitä, että jalansijan saatuaan ketjukaupat ovat val-
» miit korottamaan hintansa heti kun ovat saaneet kilpailijansa nujer-
• retuksi.
V Laakson raportista ilmenee eräs toinenkin hyvin tärkeä seikka,
v a i k k a hän ei sitä varsin niin selvästi sanonutkaan. Käytäntö on
', nimittäin osoittanut, että osuusliikkeet eivät ole pienten kulmäksup-pojen
kuolettavia vihollisia, kuten on joskus intoiltu. Canadalaisten
pikkuliikemiesten todellisia vihollisia ovat amerikkalaiset ketjukau­pat,
jotka rahan voimalla murskaavat yksityisyrittäjät ja ajayat hei-
• dat vähitellen palkkatyöläisten riveihin. Esimerkkinä tästä ori Laak­son
esittämät tilastotiedot, että lähes yhdeksänkymmentä p r o ^ n t t ia
* * *
yANflLTENeLAKKEESTA
Kysymys: Tulen kesäkuussa 70 vuo-ikäiseksi.
Saari nyt Ontarion maa­kunnalta
työkyvyttömyyseläkettä Ja
haluan tietää pitääko minun tehdä
uusi anomus vanhuudeneläkkeen
saannista, Jonka maksaa liittovaltion
hallitus? Koska anomus pitäiä tehdä
Ja millä tavalla? — Tilaaja. ^
Vastatis: Teidän ei tarvitse huoleh­tia
asiasta sillä viranomaiset järjes­tävät
asian automaattisesti entisen
hakemuksen Ja sen yhteydessä esitet­tyjen
asiakirjain perusteella. Jos k a i ­kesta
huolimatta ette saa eläkeshckkiä
ensi heinäkuussa, on teidän kirjoitet­tava
osoitteella; Regional Director of
Old Age Security, Department of
Health and Welfare. Toronto.
vaarista
Mitä muut sanovat
EI OhtiMlTAAS
S i T T Ä FELKQON
Koululautakunta sanoo (valheeksi
sen, etteivät opettajat uskalla luokka­huoneessa
keskustella kiistanalaisista
kysymyksistä.
Koululautakunnan selityksen mu­kaan
nyt keskustellaan seuraayaillai-sista
kysymyksistä: "Pitäisikö yhdys­valtain
Jatkaa Ch'ang Kai-shekin t u ­kemista?
Pitäisikö Kommunistinen
K i i n a hyväksyä Y K :n Jäsenyjrteen? !
Chiangln tukemis-asiassa el yhden­kään
opettajan tarvitse pelätä jcs
hän vastaa "kyllä". Kiinan kansan­tasavallan
y K : n jäsenyyteen hyväk-symisaslassa
el tarvitse yhdenkään
opettajan pelätä, jos hän vastaa "ei*.
Kut^i.! huomataan, -vastaus näihin
kysymyksiin voi olla 'kyllä" tai 'ei".
Ainoa mitä opetajilta vaaditaan on se,
että he antavat oikeassa paikassa
'kyllä' ja " e i " vastauksensa.
Kuka tahunsa opettaja, joka sekoit­taa
'kyllä' ja " e i " vastauksensa on
Ilmeisesti sellainen, että hän ei kyke­ne
käsittelemään yksinkertaisimpia­kaan
kysymyksiä, eikä siis voi kuulua
koulujärjestelmään. — Alan Max,
Daily Worker, N . Y .
25ola tuomitsi
Pikku-Robhie täytti -toukokuun 14 >
p,näk'JU3i vuotta mutta sen Johdosta I
ei pidetty syntymäpäiväjuhlaa. Hä- ,,ty„ : tgjjosyytöksen.
nen isänsä ja äitinsä ovat Sing S i n - ; Ranskan jrieiesikunnan ja Ranskan
gin vankilan kuolemansellissä. Rob- ; jejj^jigyjn syylliseksi suureen rlkok-bien
vanhemmat cvat eläneet kaksi i ^een juutalaista upseeria. Dreyfusia
pitkää vuotta sähl'ituoIin varjossa. vastaan.
KIRJ. CHARLES SIMS
He Joutuivat riehuvan McCarthys-inih
uhreiksi. Sama paheellinen M c -
Carthysmi ajoi maanpakoon Charlie
Zola kirjoitti sillata: "Minä en ole
vähääkään ^Ivotoa voiton mahdol-
Chaplinin ja telki tyrmään Yhdysval- i l^^^^desta. Minä toistan kiihkeällä
tain krmmuniKtipaoIuefin pSäsihtee- varmuuden
r l Gene Denisin j a heitti National
Gilardian lehden toimittajan Cedrlc
Belfragen Ellis saaren vankilahan.
Robbien syntymäpäivänä senaat­tori
Joseph McCarthy esitti Yhdys­valtain
sejiaätL^^a vihaisen vaatimuk­sen,
että K i i n a n kanssa kauppaa käy.
vät "kaikki kirotut laivat (Viimakin!
— Vapaus) tulee upottaa." Hän tuo­mitsi
tuikki vallat ja ihmiset Jotka
rohkenevat panna kyseenalalKeksi
•McCartbylsmin, joka rypee Korean
Motors
suostunut työväen
Detroit. — Täällä iimoitettiin v i i -
kori lopulla, että huolimatta vuöteeä
1955 saakka voimassa olevasta viiden
vuoden sopimuksesta, m'kä oli sidot­tu
Yhdysvaltain vanhaan ellnkustan-nuslndeksän,
General Motors Ccr-poration
on suostunut erinäisiin pal­kankorotuksiin
sillä ehdolla, että voi­massa
oleva sopimiis sidotaan uuteen
elinkustannusindeksiin. "Tehdyn so­pimuksen-
mukaan yhtiö sucstuu l i i t ­tämään
19 senttiä peruspalkkoihin
niistä 24 sentistä, joilla palkkoja on
korotettu elinkustanuusindeksin pe­rusteella.
Viiden vuoden sopimukses­sa
määrättiin, että palkkoja on koro­tettava
vuosittain neljällä sentillä ja
yhtiö on nyt sucstunut lisäämään tä­män
vuotuisen korotuksen viiteen
senttiin tunnilta. Lisäksi on yhtiö
suostunut korottamaan noin 40,000
ammattitaitoisen työläisen palkkoja;
kymmenellä sentillä kesäk. 1, päivästä
lukien.
Näiden myönnytysten sanotaan
merkitsevän sitä, että G M i n työläis­ten
keskimääräinen tuntipalkka ko­hoaa
kaikkialla maassa 2,05 dcllarim.
G M : n palveluksessa sanotaan olevan
noin 350,COO sellaista työläistä, joita
nämä myönnytykset koskevat.
•United Auto Workere-union ja
OIO: n presidentti Walter Reuther on
ilmoittanut, että Chrysler ja Ford-yhtiöt
pyydetään korottamaan työ-läistensä
palkkoja vastaavalla tavalla.
Näillä yhtiöillä oh myöskin voimassa
viiden vuoden sopimus UAW: n kans­sa..
CIO:n Electrical "VVorkers Union
presidentti James B. Carey on ilmoit­tanut,
että G M on korottanut noin.
40,000 EWU:n jäsenen palkkoja sa-maUa
tavalla kuin muidenkin työläis­ten
palkkoja.
Parkkaussakot jöutiivat
konservatiivien
vaalirahastoon
London, Ont. — Täällä pidettiin
joku aika takaperin Western Öritariö
Progressive Conser\-ative Associatio­nin
päivällinen, jossa oli puhujana
tämän kaupungin pormestari ' A l l an
Rush. Sanomalehtltietojen mukaan
hän sanoi puolueensa jäsenille: "Jos
kukaan teistä saa parkkaustiketin ja
lähettää sen järjestömme sihteerille
niin minä huolehdin siitä, että teidän
ei tarvitse murehtia niiden takia,
mutta vaan yhdellä ehdolla — sen s i ­jaan,
että maksaisitte yhden dollarin
tiketistä te maksatte kaksi dollaria
puolueelle.'"
Ilmeisestikin ori kysymyksessä vis-slnlaatuinen
keinottelu puolueen vaa­lita
jstelurahaston hyväksi.
veressä, yrittää hiävittää totuuden,
rehellisyyden ja. oikeuden Yhdysval­loista.
. .
Julius ja Ethel Roenberg tuomit-
-tiiri David Greenlasin todistuksen pe-nistcella
viimeksimainitun vannoes­sa,
että hän; varasti atomisalaisuu-den
jä antoi sen Rosenbergille. Hän
vannoi, että Julius Rosenberg lähetti
y,'.semmistolaisva.staisen seikkailijan
jä vakoihjaksi tunnustautimeen Har­ry
Goläin hänen luokseen ehdotuk­sella,
että hän vareistaisl atomipom-misalajsuuden.
Huhtikuun 18 pnä pariisilainen sa-ncmalehti
Le Ccrabat julkaisi ' ? ' ! -
.sunnot, jotLu on kirjoitettu Green-glassin
ja hänen vaimonsa Ruthin
omalla käsialla. Näissä lausunnois­sa
he summaavat ne lausunnot, jotka
he antoivat .FBI:lle (Yhdysvaltain
valtiolliselle ohranalle).
Mitä nämä lausunnot todistavat?
1. -FBI :ri vangites-sa heidät kesär
kuun 15 pnä 1950 Greenglass-paris-kunta
valmistui esittämään syyttö-myyslausunncn
vakoilusyytöksen joh­dosta.
2. Neuvoteltuaan lakimiehensä O.
J . Roggen kanssa Greenglassit päät­tivät
yhtyä "yhteistoimintaan" F B -
I :n kanssa.
3. LausUntö, minkä he antoivat F-B
I : l l e kesäkuussa 1950. ei ole yhtä­pitävä
sen todistuksen kanssa, minr
l.Ȁ he antoivat Rosenbergien oikeus-kuulustelussa
maaliskuussa 1951. -He
tekivät väärän valan.
4. Rosenbergien oikeuskuuhistelus-sa
esitetty "todistus" oli yäärermetty
siinä mielessä, että voitiin täydentää
Yhdysvaltain hallituksen syytösaine-histo
tuomion langettamista varten.
Rogge. joka on aikaisemmin toi­minut
Yhdysvaltain hallituksen oi-keusdepartniientln
laklmiehenä ja on
New York Timesin (toukokuun 4 p.)
selostuksen mu}.uan Jugoslavian fa­sistisen
hallituksen palkattu asiamies,
yrittää selittää Le Combatin julkai­seman
väärävalasyytöksen sanomal­la,
että "Greenglassit antoivat osan
kertomuksestaan FBI:lle ja sitten
myöhemmin kertoivat asian loppu­osan".
Mrs. Ruth Greenglassin lausunnos­sa
sanotaan: "Hän (minun mieheni)
voi sanoa, että asia on niin, vaikka
se ei siten olisikaan."
David Greenglassin lausunnossa
sanotaan, että hän ei tuntenut Har­ry
Coldia. jonka väitetään olleen hä­nen
j a Julius Rosenbergien yhteys-miehenä
kesäkuussa 1950; eikä hän
"K«atsunut Coldia myöhemmin takai­s
i n " ; eikä Gold sanonut hänelle, että
"Julius lähetti minut".
McCARTIIYISMI
TOIMINNASSA
Mutta maaliskuussa 1951 pidetyssä
kohtalokkaassa oikeuskuulustehusse.
David Greenglass muutti kailtki yllä­esitetyt.
Hän kirjoittaa: #FBI "sa­noi
minulle että minä olin käskenyt'
häntä (Harry Coldia) tulemaan t a ­kaisin
... Minä en muistanut sitä,
nwitta minä.arinoin sen mennä lau­suntoon.
FBI painosti David Green-giassla.
Se tekaisi hänelle väärän-valan-
tcdistuL-jen. Tämä on Mc-
Carthysmia toiminnassa.
Greenglass todisti että hänen vai­monsa
tapasi Julius Rosenbergin New
Mexicossa marraskuussa 1944. Ruth
Greenglassin lausunto osoittaa, ettei
hän mennyt New Mexicoon ennen
kuin vasta maaliskuusa 1945. Rosen­bergin
oikeuskuulustelussa pian " o i ­kaisi"
päivämäärän — ja teki rää-ränvalan.
Greenglassin lausunnossa sano­taan:
"Mmä cn tiedä kuka lähetti
Coldin luokseni." OikeuskuulustÄus-sa
hän muutti sen sanomalla; "Hän
sanoi Juliuksen lähettäneen hänet".
TEKOSVYTÖS P.4.LJASTETTUNA
Tämä uusi todistus väärästä va­lasta
on tyrmistyttänyt Eurooppaa.
Se on aiheuttanut yhtä suuren sen­saation
kuin Elmille Zolan kuuluisa
••J'Accuse" l.'lrje, jonka hän lähetti
Pariisin L^-A.urorelle tammikuun 13
pnä 1898. jolloin hän paljasti kap­teeni
Alfred Dreyfusyn vastaan esl-tunteella:
Totuus on
marssilla, eikä miiään voi sitä py-
.-•ähdyttää ... Minulla on yksi ta­voite—
se cn valo. Sitä minä haluan
ihmiskunnan vuoksi joka on kärsinyt
n i n paljon, ja cn oikeutettu saa­maan
onnen."
Viisikymmentä vuotta sitten rans-
•calainen McCarthysmi järjesti teko-syytteen
Dreyfusia vastaan; se piti
häntä Pirunsaaren kahlevankina
hu!htifcuusta 1895 kiesäimun 9 päi­vään
1899. Halveksittu vakoilija
Walsin-'E8terhazy, Joka varasti Kans-kari
sotilassalalsutiksia keisarille Ja
joka Järjesti tekosyytteeq Drejrfusla
vastaan, pakeni Ranskasta Ja kuoli
halveksittuna. Heinäkuun 20 pnä
1906 Drcyfusille palautettiin Rans-
1 ' . n armeijan kunnia, hänestä teh­tiin
uudelleen upseeri.
Totuus voltti. Totuus ja oikeus
voittaa myöä Rosenbergien asiassa.
Yhdysyaltälri McCarthysmil on pa­heellinen,
voimakas: tekijä — edus­taen
fasismia j a sotaa. Se on tehnyt
paljon pahaa/ Se on nyt riehumassa.
Mutta se voidaan taltuttaa j a lyödä
takaisina Sellaiset kuultiisat atcmi-tiedemiehet
kuhi tri Harold Urey
ovat sanoneet: "Minä olen havain­nut
Rosenbergien todlstuslausimnot
Greenglasslen todistuksia uskotta-yimmlksl."
Paavi, kansanedustajat
toimittajat tledemldhet ja miijoonat
ihmiset kautta maailman vaativat,
että Julius Jä Etihei Rosenbergin kuo-leriiantuomlota
el saa toteuttaa. ,
Syy tähän maailmanlaajuiseen pro­testiin
on se. kun kukaan, JOIJJI on
asiaan perehtynyt, cl voi olla tule­matta
siihen johtopäätökseen, että
Roseabergit "tuomittiin ilmapiirin
eikä tcdlstusainehlston perasteelj|".
Se oli juuri Yhdysvaltain ylioikeu­den
tuomari .Pcll3c,_ Frankfurter; joka
Julisti elokuun 22 pnä 1927; että Säc-co
ja Vanzetti teloitettiin siksi kiin
"heidät tucmlttihi ihnap:h-.n eikä t a -
dlstusainehiston perusteella". Juuri
McCarthylsmiri julma ilmapiiri tuo­mitsi
Rosenbsrgit.
Yhdysvaltain presidentti Eisenho-werll!
e c n lähetetty tämä uusi to-dlstusainehlsto.
Yli^/svaltain yli­oikeudelle
on. esitetty pyyntö uutta
olkeusl uulustelua varten. Kaikkien
canadalaisten työväenjärjestöjexi ja
kirkkojen/kaikkien kunniaa ja oi­keutta
vähänkin arvostavien yksilöi­den
tiliisi kiijoittka presidentti>Ei-senhoweril]
e j a pyytää häntä aimah-tamaan
Julus jai Ethel Rosenberg.
Tätnä.on ensimmäinen toimenpide
siihen, että voidaan pelastaa Poh-jois-
Ämerlkan mantereen kaib-:ien
säädyllisten ihmisten kunnia.
SITÄ
— J A -
j • A C V A S I VÄäBlX
Juuri kun pappi oli poistuaa.
kiikcs^a erä5 seurakunnan jäseat
säyttl hänet j a sanoi: '-ML-ä tyk^ä
tulia ki:-kioon kun te saarnaatte'
"Olen Iloinen. kuullessani täaii.
sanoi pappi. "On hauskaa kum
että joLu. pitää minun saarnoistaa
" E n rninä siksi tule", kuului vj
taus. "Tarkoitan sitä, että vaii
myöhä^tylsikin niin -saa istiunatv
kan." .
O L I J A R K E VA
— Sinä näytät" järkevän tapaisej
tytöltä. Eiköhän mentäisi naimisii]
. — Kiitos vaan tarjouksesta. Mi-t
asia on sitten, että minä olen jut
n i in järkevä kuhi miltä näytän .
POLIITTISET MÄÄRimMÄT
Eräs ransL-alaihen kysyi saksala
seita miten Saksassa määritelLäi
optimisti j a pessimisti.
Se on varsin; yksirikertaista ssj]
saksalalnan. pptpaiistclksi. sahotaj
niitä, jotka epetettelevat venänfäi
kieltä Ja - pessimistejä ovat ne. jöt]
opettelevat-englänhijikieltä.
Mitä pitll syödä
Asäociated Pressin Prahan toimiston
kirjeenvaihtajana aikaisemmin toimi­nut
William N. Oatis saapui toista
viiickoa sitten lentoteitse New Yorkiin
j a aiheutti sotaisten päivälehtien r a -
portterelUe suuren pettymyksen sano­malla,
että hän todellakin syyllistyi
Tshekkoslovakian vakoUulalden rlk-komiseenv
KommersaaUsoltu keltainen lehdis­tö
häkeltyi kun Tshekkoslovakiassa
vakoilusta tuomittu, mutta sittemmin
armahdettu mr. Oatls sanoi ensim­mäisessä
lausunnossaan lentokonees­ta'alas
laskiessaan, että "vissit tekoni
rikkoivat selvästi ^ Tshekkoslovakian
lakeja.
Mr. d^tis tunnusti Prahan avoimes­sa
oikeuskuulustelussa V. 1951, että
hän oli suorittanut useita vakoilutöltä
ja hänet tuomittiin siltä kymmeneksi
vuodelcsl vankilaan. Vajaan kahden
vuoden palvelun jälkeen Tshekkoslo­vakian
hallitus armahti hänet.
Täkäläisellä lentokentällä pii Catis­ta
vastaanottamassa kolmattasataa
raportteria ja" kuvaajaa. Lavastus oli
^lniiina'*sitä^vart'en, että mr. patfi
peruuttaa Prahan oikeuskuulustelussa
antamansa tunnustukset. Mutta mr.
Oatis, joka el tosin puhunut mitään
yksityiskohtaisempaa yakoilutolmiri-nastaan,
kieltäytyi tiukasti peruutta­masta
mitään • tunnustuksiaani vaikka
hänelle esitettiin paljon kysymyksiä
kahden tuniiin aikaria International
lentokentällä.
Sänbmalehtiriiiehet kysyivät: " T u n ­netteko
tehneenne mitään rikosta
amerikkalaiselta näkökannalta kat­soen?':^
•
'Sellaista kysymystä ei pitäisi tehdä',
vastasi Oatis nopeasti. "Minä en o l ­lut
Amerikassa. Minä olin Tshekko­slovakiassa."
Mr. Oatis selitti sanomalehtlmie-hille.
että hän on iloinen päästessään
takaisin vaimonsa Laurabellen luo,
joka oli tullut St. Paulista häntä vas­taanottamaan.
"Kdhdeltiinko teitä hyvin?" kysyi­vät
rapprljterit.
"Yleisesti puhuen, kyllä", vastasi
mr. Oatis ja selitti, että Prahan van­kilassa
on hjrvä lääklntäpalvelu, ja
että hän sai vastaanottaa kaiken pos­t
i n ^ .
kj^syniykset tulivat kärkevämmiksi.
Ovet lyöäln selko selälleen, että mr.
Oatis .vol|i peruuttaa tunnustuksensa.
kuten keltainen lehdistö/odotti. Mr.
Öatisllta Jtysyttan, etiä onko hän
koskaan työskennellyt Yhdysvaltain
hallltiikseri pälveluksessai. Vastauk­seksi
tuli, ettei häh voi keskustella
tästä kyiiymyksestä.
Sitten kysyttlta, että työskentellkö
hän Yhdysvaltain hallituksen valtlö-departm€
aitin täi minkään muun hal­lituselimen
hyväksi ollessaan A P :n
Prahan toimiston päämiehenä . . ,
"Minä en voi antaa vastausta kysy­myksen
siihen , muotoon", sanoi mri,
Oatis. "Se on suuri kysymys.".
Mr. Oatis alensi ääntään. Keskus­teltuaan
A P : n liikkeenhoitajan Frank
J . Starzelin kanssa mr. Oatis kääntyi
raportterien puoleen ja sanoi:
"Minä en voi vastata siihen, sillä
ihmiset täällä eivät sitä oivaltaisi. T i ­lanne
on hyviri mbriimutkainen ja sitä
on selitettävä huomattavan laajasti.
Yksi seikka on se, että se ei ole vielä
järjestettynä aivoissani."
tiinpanöissaan oli tietoja atomivoima-riiateriaalln
saantipaikoista, yksityis­kohtaisia
tietoja sotajoukkojen siii:-
rolsta, miiistiinpanoja sotilaallisista
voimavaroista ja tarkat tiedot Tshek­koslovakian
puolustusteollisuuden pai­koista.
•
X Oatis tunnusti, että hän lähetti
"uutistietonsa välityksellä" Pariisissa
olleelle Josef Konarekllle varoituksen,
ettei hänen pidä palata sjmnylnmaa-hansa
missä häntä olisi tutkittu erään
turvallisuusviranomaisen murhaju­tusta.
Oikeuskuulustelussa osoitettiin, että
k.o. murha-ase, vuoden 1949 Mauser-pistooli,
jonka murhaaja oli saanut
Konarekin välityksellä, oli jätetty
Oatisin valvomaan AP :n toimistoon.
Oatis s^noi lentokentällä totuuden
selittäessään, että hän syyllistyi
Tshekkoslovakian laiuen rikkomiseen.
Häntä ei syytetty eikä tuomittu po­liittisesta
"vääräoppisuudesta", kuten
K u n häneltä kysyttiin, että osallis- nyt on tapana Yhdysvalloissa tuomita
tuiko hän mihinkään-muuhun kuin
tavalliseen uutisraporteeraukseen, mr.
Öatis sanoi:
• "Parasta on katsoa oikeuskuuluste-lun
asiakirjoihin. Minä annan re-kordin
puhua puolestaan. Siihen men­nessä,
ktmnes saan ne itse lukea, minä
annan niiden olla sellaisena."
J u i u i nämä oikeuskuulustelun asia­kirjat
ovat nii.fä," mitä. Pmtagonto
kenraalit ja keltainen lehdistö jrrittää
kansalta salata.: Ne osoittavat, että
ulkomaan kirjeenvaihtajana Esiintyen
mrl Oatis liittyi • Yhdysvaltain vakol-luverkostöon
Tshekkpdovakiassa. Hän
toimi hairkltsemattomastt ja sen vuok­si
paljastui nopeasti Ja joutui kiinni.
Tshekkoslovakian oikeusistuimen
iedessä Oatis kertoi yksityiskohtaisesti
miten, milloin Ja missä hän suoritti
vakoilutyötä. Hän myönsi osallistu­neensa
kolmeen sotilaalliseen yakoi-
Ixikouluim VV. 1944—45. Mr. Oatis
myönsi saaneensa vakoilutoiminnan
peruskoiuluutuksen Ft. Snellmgissa,
Minn. sekä Michiganin yliopiston
erikoiskursseilla Ja " Progress-käm-pällä.
Oikeuskuulustelun aikana hän
myönsi, että Ft. Snellingm vakoilu-koiiiussa
hänen numeronsa oli 2256, Ja
että hän sai vakoilukoulutusta ennen
Prahaan lähtöään'. Oikeuskuuluste­l
u n asiakirjoissa-osoitetaan:
X Hänen henkilökohtaisissa muis-ihmisiä.
Hän tunnusti syyllistyneensä
vakoiluim.;^Hän selosti oikeuskuulus­telussa
miten -hän^vakoilua •harjoitti;
Kaiken tämän jällceen hän ilmeisesti
pitää itseään ormen poikana siksi kun
Tshekkoslovakian hallitus armahti
hänet vajaan kahden vuoden vankila-palvelun
jälkeen. — Harry Raymond,
Daily Workef, N. Y .
sai
Työttömyys kasvaa
ja hinnat nousevat
nopeasti Kreikassa
Ateena. — Hinnat Ovat kohonneet
ja työttömyys lisääntynyt nopeasti
kreikassa rahan arvon devalvoimi-sen
seurauksena, joka tapahtui halli-tukssÄ
toimesta huhtik. 9 p. Ateena­laisen
päivälehden Allagin mukaan
tarvitaan nyt 73,000 drachmaa osta­maan
sen mikä ennen devalvoimista
maksoi 50,ci00 drachmaa. Se merkit­see,
että vähän pitemmässä kuin
kuukauden ajassa ovat elinkustan­nukset
nousseet 46%.
^Hallituksen lehti Kathimerini tie­dotti
toukok. 13 p., että lOOOO tekstli-lityöläistä
bn riienettänyt työpaik­kansa
sitten huhtikuun 10. päivän.
J a Pireaus'essa. Ateenan satamakau­pungissa,
ovat tupakkatyöläiset men­neet
lakkoon estääkseen työstä pois
sulkemisuhkaukset toteutumasta.
Ottawa. — seuraava on jäljennö
Canadan «•uokailusäänno.stä hyvä
terveyden säiJyttä'm'stä varten. Syö
kää seuraavia riiökia Joka päitä j
nauttikaa vähintään! kolme ateria
päivässä.
1. Maito: Lapsille vähintään paint
päivässä ja varttuville vähintään puo
l.töista paintla. päivässä. Aikuisin
Täblntään puoli paintia päivässä.
2. Hedelmät: Vähintään yksi an.
ncs c trushedelmiä tai tomaatteja ta
niiden mehuja ja yksi annos Jölai:
muuta hedelmää.
3. Kasvikset:; Vähintään yksi an.
nos perunoita ja vähntään kaksi an
-nosta mu ta • kasviksia; mieluuinmin'
vihreitä lehtivihanneksia — ja us£ia^
raakana.
4. V l j a ja leipä: Yksi annos jyvistä!
valmistettua viljaruokaa ja vählntääi
neljä viipaletta leipää, voin tai mar-gariiniri
kera.
5. Lihaa ja kalaa: Yksi annos lihaa,
kalaa tai linnunlihaa tai sellaisia li­han
vast kkeita kuin ovat pavuti mii--
nat ja juusto. " ' ,
syökää maksaa usein. • j
Nämä yksinkertaiset ruokailuohjeet-cn
julkaistu erikoisena lentolehtisenä
hallituksen toimesta.
Kuolenianrängaistas. i
esitys hyljätty
Helsinki.; — (SS) EduskuniiaUe jä-,
tettiin toukokuun 19 pnä oikeusMinis-;
teri Högströmin vastaiis edustajain-,
nalan (kok.) ym. tekemään kyselyyn
kuolemanrangaistuksen käytäntöönot-;
tamisesta. Vastauksessaan oikeusini-'
nisteri lausuu:
Hallituksen miielestä, ei näytä ole-'
van aihetta tehdä esitystä lain siten'
muuttamisesta, että kuolemanrangais-'
tukseen voitaisiin tuomita rauhan ai-,
kana tehdyistä rikoksista. ;
Kiitospäivä määrätty
Ottawa. — Virallisessa lehdessä jul­kaistun
julistuksen mukaan on halli-,
tus määrännyt, että kutospäivä.w-^
tetään tänä vuonna maanantaina^
lokakuun 12 päivänä. '
. — Canadan rautateillä oli 1951'
käytännössä 4,715 veturia, joista .4,108,
oli höyryvetureita. 574 dieselvetureita'
j a 33 sähkövetureita.
Terveisiä "ke^laittimelta"
T e r v e i ^ kolriiiseh viikkoa kestä­neeltä
^^'pakoUiseita 'kesälomalta" ja
Buurkilfciis niille lufciilisllle tovereille
Jbtkä vli^ailiVätiBatiiaälasaa, tai Ilah­duttivat''
minua-lähellä ja kaukaa
korteUlat^kirjeiliä J a ' kukilla.
Ön aina' hauskaa Ja rohkaisevaa
tietää, että oh'ystäviä ja tovereita,
jotka :suOmaläisten liiallisesti koros-tettjsta
''jurouäiBSta" huoliriiatta o-solltavat
tällaiAQia huomaavaisuu-denosoltuksilla.
että heillä on läm­min
sydän ja inhimillinen ttume
kanssaihmisiään kohtaan. Se on
osoitus siltä, että maalbnassa on s l t -
teiikln joltakin korkeimpia arvoja
kuin raha Ja fcommersaalisoitu maa­ilmankatsomus.
Mutta vielä ilahduttavampaa oli
allekirjoittaneen khodalta tietoisuus
siltä, että monet niistä huomaavai-suudenosoltuksista,
mitä lyhyen "pa­kollisen
lomani" aikana sain, olivat
sanan varsinaisessa merkityksessä
"i ruokatavarain vähittäismyynnistä on Sudburyssa suurten ketjukaup-
I pojen käsissä — mikä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että pienet yk-
J sityisyrittäjät ovat joutuneet puille paljaille j a loputkin heistä tunte-
1(är olonsa jatkuvasti epävarmaksi^
•^^/Vahin puoli asiasta on vielä se, että nämä suuret ketjukaupat
ovat valtaosalta amerikkalaisen suuren rahan kontrollissa.
Ko. Port .\rthurin osuusliikkeen toiminta osoittaa, että pysy­mällä
uskollisena osuusliikeperiaatteille ja järjestämällä liiketoimin­tansa
mahdollisimman tehokkaaksi, osuusliikkeet voivat jäsen- ja
kannatta j a joukkojensa yhtenäisyyden a^-ulla seKi>tyä liehuvin l i p u in
myös, kireästä liikekilpailusta.
kuimianosoltuksla -tätä Vapaus-leh-teä
kohtaan. Jonka yhtenä edustaja­i
n na minulla on sattumoisin ollut suu­ri'kunnia
toimia.
Juuri sen vuoksi kim- täkäläiset
maanmiehemme huolehtivat Vapau­desta
tolin omasta silmäterästään,
beldän huomionsa kohdistuu tilan­teen
vaatimusten mukaisesti — Joko
anicarastl.atvostellen.tal pareminassar
tapaukseissa \ xohkaisevasti innostaen
niihlri miehiin j a r i a i s i i n , joiden teh­täväksi
.ori kulloinkUi uskottu Vapau­den
^ taloudeilisten, poliittisten, tai
teknillisten asiain hoito. Tässä- mie-denosoltukset
ovat kaksin kerroin
rakl.-jiita. joten sydämellinen kiitos
vieläkm.
•V
Sairaala ön muuten maailman pa­ras
paikka sairaalle. Siellä on apua
ja hoitoa, mitä vain asiantuntijat
voivat nykyaikaisilla välineillä Ja me­netelmillä
antaa.
Ainoa huono puoli sairaaloissa on
se. että niitä on liiaii vähän ja n i i ­den
maksut ovat siksi kalliita, ettei
tavalhsen työmiehen, farmarin ja
muun pikkueläjän kannata miten­kään
sairastaa ennenkuin pakon tul­lessa.
Ja kuitenkhi voitaisiin monta
vakavampaa "remonttia", sairautta
ja kärsimystä välttää, jos voisimme
mennä kyllin hyvissä ajoin hoidet­tavaksi
ja parannettavaksi.
Allekirjoittaneen kohdalta ei ole
mitään syytä. Asiallisesti puhuen
minä selvisin siltä kuin "koira ve­räjästä",
som enhän Joutunut ole­maan
sairaalassa muuta kuin vähän'
toista viikkoa. Ja vakuutu^htiö znak.
«oi.suurimman osan menoista.
Mutta samassa thuoneessa oli alle­kirjoittaneen
kanssa eräs ranskalai­nen
farmari; joka oli JeiLuttu kuvere-peämästä.
Hän oli jo ollut sairaa­lassa
kolmatta viikkoa j a jäi edel­leen
sinne — suiu-esti huolissaan ja
harmeissaan siltä, että mitenkä saa
sairaalamaksunsa suoritetuksi. Hä­nen
huolestuneisuutejisa Ja "hermos­tumisensa"
saattoi hidastuttaa toi­pumista
ja siten lisätä niitä menoja,
jotka hänen yöjauhaarisa muutenkin
häiritsivät. •
' Siinä oli elävä esimerkki siitä kuin-lessä
osakseni tuUeet huomaavalsUu- tärkeä ja välttämätön olisi k a n -
- 1--:. . '. .- - - saLlJmen terveysvakuutu.'!, joka toLsi
lää!'äri- ja sairaala-hoidon kaikkiin
pikkuihmisten saataville.
Terveysministeri Martin sinoi ä.s-kettäin,
että tällaista" kansallista ter­veysvakuutusta
ei voida ottaa käy­täntöön,
sillä se tulisi maksamaan
noin $600,000,000 vuode.ssa. Tämä
tiitäki.i huolimatta vaikka mr. Mar­tinin
hallitus haaskaa nam neljä ker­taa
suuremman summan vucaessa va­rustautumiseen
ja sotavarusteluun
yleensä!
Kuusisataa miljoonaa dollaria, m i - '
käll se kiivaa terveysvakuutuksen to­dellista
hintaa, on suuri määrä r a ­haa.
Mutta mitä se on verrattavissa
ihmisten Luisimyksun, rarpeettomas
ta sairaudesta johtuvaan työa.ian
tuureen menetykseen, ihmisten en-nenaUcaiseen
kuolemaan ja muihin
samanlaisiin 'menoihin", jotka kalkki
pahenevat siitä kun kansanjoukoilla
ei ole varaa sairaala- j a lääkärihoi­don
hanktataan.
Terveysministeri Marthiin olisi p i ­tänyt
kuulla mitä eräs iäkäs Ja sy­västi
. uskonnollinen, ranskalainen
farmari näistä l.vsymyksistä allekir-,
joittaneelle sairaalassa jutteli!
Sanotaan,- ettei ole mitään min|
pahaa, ettei siinä ole jotakin hyvää-j
kin.• . l
Allekirjoittaneen pakollinen 'loma',
antoi tilaisuuden lukea eräitä sellai-,
sia kirjoja, jotka ovat jokapäiväiKQ;
kiireen vallitessa jäänyt, lukematta.
On sanofetu, että hyvin järjestä-'
mällä aikansa.'työnsä ja lepolietm-,
sä, voidaan järjestelmälUsesti lukeaj
Eanomalehtien ja • aikskausjulkaisu-i
jen lisäl.'jl kirjoja, kirjasia jne. Mah-j
dollisesti asia. näin onkin, mutiÄ hir­veän
vaikeata se ön toisinaan sellai­sille
huonoille, "järjestäjille"
esim. allekirjoittanut on.
"Lomalukemistoomme" kuului nyf
sekä kaunckirjallisuutta että tie:or
pifolistä kirjallisuutta niin suomen,
kuin englanninkielellä - mutta pa­ras
kaikista kirjoista oli mielestäni,
T. Lehenin v. 1950 kirjoitUtna "Ty<>-
v.He!iluclun maailmankatsoir.us",
kä peloittavan "kuivasta" nimestäa-n
huolimatta on mestarilUnen osonus
sutä. että tieteellinen taistelukirjJ
voi olla samaUa icertaa ric-nulli^^
hauska ja kansaintajuisesti opetta
va ja uusia näl-ialoja avartava to*
Tässä kirjassa pääsee Tuure Le»*:
n i n kansanomainen huumori ja ir^*'
linen pilkkakirves täysiin oikeuk^r
sa sUti vähääkään madaltamatta
jan äjanl-ohtaista <ieteeUistä slsä^r
töä. >
Siinä on todella hyvä Ja ^'^^^^
kirja, jonka sietää Vapaudesta oW
ja lukea. Hinta on vain SI-»-'
_ Känsäkouia-?