Vapaus, February 22, 1966

              ' M ' I ' ' ' V
Sivu 2 Tiistai, helmik. 22 p. — Tuesday, Feb. 22, 1966
VAPAUS
I L I B E R F Y J
EoiTOR: W. E K L U N D .
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Established Nov. 6. 1917
M A N A G E R : E. S U K SI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Pubilshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays b f Vapaus
PiibllBhUig Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury. Ontario, .Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon application. translatlon free, of cbarge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottaw*,
and tor payment of postage in cash.
Membcrof Ih 'CANADIAN liÄNGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00; 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75
1 vk. $10.00, 6 kk. 15.26
Suomessa: 1 vk. 10.50* 6 kk. 6.75
Huolestuttavia merkkejä
Kuten on uutistiedöissa kerrottu/ Yhdysvaltain presi­dentti
LyndonB. Johnsonin sotilasasiain yksi johtava neu­vonantaja,
kenraali Maxwell Taylor, jonka "käsiala" näkyy
Vietnamia vastaan käytävästä hyökikäyssodasta, meni jul-keudessaän
niin pitkälle, että antoi viime viikolla Toron­tossa
vieraillessaan sotaisia "neuvojaan" meille canadalai-sillekin.
Erään torontolaisen päivälehden kertoman mukaan hän
sanoi "Yhdysvaltain haluavan sitä, että Canada osallistuisi
aktiivisesti Vietnamin sotaan".
Valittaen sitä tosiasiaa, kun Yhdysvallat on Vietnamin
sodassa eristetymmässä asemassa kuin milloinkaan ennen,
kenraali Taylor sanoi, ettei USA halua olla yksin ja väitti,
että Washington saa jo 30:ltä tai 32:lta maalta, jonkinlaista,
joskin vain pitikuruista apua, kuten hän sanoi. Tämä sellaise­naan
on tietenkin silmänlumetta. Vietnamin sota on jäänyt
ja jää Yhdysvaltain "yksityissodaksi"; Yksi oleellinen ero
Korean ja Vietnamin sodan välillä onkin se, että Korean hyök­käyksen
Yhdysvallat sai maskeeratuksi jonkinlaiseksi "YK:n".
sodaksi, mut Ja Vietnamin sota on puhtaasti amerikkalaista
hyökkäyssotaa.
Totta on, että sinne on saatu Washingtonin painostuk­sesta
kourallinen australialaisia, eteläk;orealaisia ja formosa-laisia
sotilaita, mutta tämä aseellinenkin apu "on vain teen­näistä",
eli muodollista "sympatian" osoitusta, millä ei ole
mitään käytännöllistä merkitystä. Toisin sanoen, jos liitto­hallituksemme
toteuttaa ulkoministeri Paul Martinin mie­lettömän
suunnitelman, jonka mukaan Canadasta varattai­siin
jonkinlaista "sairaalapalvelua" Etelä-Vietnamissa ole­ville
yhdysvaltalaisille rintamamiehille, silloin mr. Taylor
saisi aiheen jossakin muussa Nato-maassa kerskua, että "Ga-nadakin
on osallisena Vietnamin sodassa".
Tällainen"apu" ei tietenkään vaikuta mitenkään sodan
kulkuun. Mutta moraaliselta kannalta se sitoisi maamme en­tistä
enemmän Yhdysvaltain sota vankkureihin ja saattaisi
meidät kansakuntana entistä huonompaan valoon Aasian ja
Afrikan maissa.
MYRSKYN MERKKEJÄ OTTAWASTA
Pahin puoli tässä asiassa on se, että liittohallituksen edus­tajat
ovat nyt ilmeisesti aktiivisessa keskustelussa Washing-tonin
virkailijain kanssa siitä, miten saadaan Canada alus­tavasti
vedetyksi jenkkien sotavankkurien vetäjäksi Viet­namiin,
Ottawasta viime torstaina saapuneen uutistiedon • mu­kaan
oppositiojohtaja John Diefenbaker oli viitannut ken­raali
Taylorin lausuntoon ja kysynyt tarkoittaako se sitä,
että Canadalta on pyydetty tuntuvampaa avustusta Viet-.
namiin. Pääministeri Pearson oli puolestaan antanut siihen
osittain myönteisen vastauksen. .
Hän sanoi, että Yhdysvallat ei ole pyytänyt tuntuvam^
paa avustusta Canadalta, mutta Etelä-Vietnamin talousavun
lisäämisestä on keskusteltu. Pitäen canadalaisia pimeässä täs­sä
asiassa pääministeri ei esittänyt halaistua sanaa siitä, min­kälaisen
kannan Canadan edustajat olivat omaksuneet "kes­kusteltaessa
Etelä-Vietnamin talousavun lisäämisestä".
Pääministeri Pearsonin ja ulkoministeri Martinin sekä
kenraali Taylorin lausunnot ovat varoituksena siitä, että Ca­nada
yritetään vähitellen raahata Vietnamin sotaan. Tarkoi­tus
on lyödä "kiilan ohut pää" ensin sisään lähettämällä "hu­maaniselta"
näyttävää sairaalapalvelua Yhdysvaltain rinta­mamiehille
Saigoniin ja sen lisäksi miltei yhtä "viattomalta"
näyttävää talousapua Saigonin /diktaattorille, jonka ihan­teena
hänen oman lausuntonsa mukaan on Hitler.
Tämä ei tietenkään tyydytä jenkkikenraaleja. Saatuaan
"pään auki".he tulevat vaatimaan yhä lisää ja lisää, kunnes
Tuimme korviamme'myöten heidän sotaseikkailussaan.
PROTESTIN AIKAA
. Nyt jos koskaan on aika korottaa äänemme tätä sota-seikkailun
tielle ajautumista vastaan. On ennakkoluulotto­masti
yhdistyttävä kaikkien niiden canadalaisten kanssa,
jotka omien kansallisetujemme vuoksi vastustavat jenkkien
sotaseikkailuihin osallistumista. On tuettava uuden demo­kraattisen
puolueen edustajia liittolaisineen heidän vaaties­sa
hallitukseltamme selvää pesäeroa Yhdysvaltain sotaseik­kailuihin
nähden.
- - Ilomielin on tässä yhteydessä todettava, että rauhan­puolustajia
löytyy parlamentaarikkojemme keskuudesta
muualtakin kuin NDP:n riveistä. Lainatkaamme tässä esim.
Edmonton-Stratchona-vaalipiiriä edustavan Terence Nu-gentin
puheesta, jonka hän piti-helmikUuri 4 pnä 1966. Mr.
Nugent sanoi;
"Monet jäsenet ovat alahuoneen istunnossa nousseet '
ylös ja esittäneet epäilynsä yhdysvaltalaisten toimenpiteiden
laillisuudesta Vietnami.ssa, heidän oikeudestaan olla siellä, ja
siitä, mitä he siellä tekevät. Minun mielestäni oa aikoja sit­ten
mennyt se aika, jolloin ulkoministeri voi nousta ylös
täällä (alahuoneen istuntosalissa) ja puolustaa tai ymmärtää
Yhdysvaltain omaksumaa kantaa.
"Ihmiset kautta maailman ovat huolissaan: heidän oma­tuntonsa
vaivaa heitä. Kristittyinä ho ovat huolissaan siksi
kun ainoa selitys, minkä antavat ne, jotka väittävät Yhdys­valtain
olevan oikeassa, on seuraava: "Mitä muuta voisimme
tehdä? Antaisitteko te koko maailman kääntyä kiommunis-miin?
. •
• "Koska me hyväksymme Yhdistyneiden Kansakuntien
aatteet ja sen, että kansoilla on oikeus itsehaluamaansa halr
litukseen, mmun mielestäni ulkoministerin pitäisi nousta
ylös ja kertoa meille, miksi hän ei ole käsitellyt asian tätä
puolta, ja miksi Yhdysvallat ei ole vastannut syytökseen,
että .sen Vietnamin asioihin .sekaantuminen on tahallinen
Schweitzerm
sairaalaa
uudistetaan
Strassburg. — Runsaasti arvostelua
osakkseen saaniit edesmenneen tri
Albeiit Schweitzerin viidakkosairaalaa
Gabonissa uufjistetaan parhaillaan, il­moitettiin
joku aika sit ten St rassbu r-gissa.
Tri Schvveitzerin nimittämä sairaa­laa
valvova järjestö ilmoitti, että sai-r^
lan siihköistystä lisätään, uusi juo-mavesikanava
kaivetaan ja sairaalaan
rakennetaan tuberkuloosipotilaiden
hoitokeskMs. Lähiaikoina aiotaan sinne
myös rakentaa leikkaussali ja apteek­ki,
ja gabonilaisille aiotaan anta^ suu­rempi
vastuu sairaalasta. Sairaalaan
otetaan piakkoin ensimmäinen gaboni-lainen
lääkäri. ~
Strassburgissa toimiva järjestö toi­mii
läheisessä yhteistyössä sairaalaa
hoitavan tri Schweitzerin tyttären ma­dame
Rhena Eckert-Schweitzerin kans­sa
joka johtaa sairaalaa isänsä toi­vomuksen
mukaisesti.
SYNTYMÄ- y
PÄIVIÄ
John Mackie, R. R. 1. Murillo,
Ont., täyttää keskiviikkona, helmi­kuun
23 pnä 87 vuotta.
Jalmar Lehto, Port Arthur, Ont.,
täyttää sunnuntaina, helmikuun 27
pnä 79 vuotta.
Einar Kokko, Port Arthur Onl.,
täyttää maanantaina, helmikuun 28
pnä 82 vuotta.
Urho Piilo, Port Arthur, (Enti­nen
Silver Mountainin, asukas) Ont.,
täyttää perjantaina, helmikuun 25
päivänä 76 vuotia.
Nestori Paavola, R R. 3, Port
Arthur, Ont.; täyttää torstaina, hel­mikuun
24 pnä 71 vuotta.: ,
Karl Lehto, Long Branch. Ont.,
täyttää maanantaina, helmikuun 28
pnä 87 vuotta.
Anni Tohmo, Port Arthur, Ont., täyt­tää
sunnuntaina, helmikuun 27 pnä.86
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutla-vain
onnentoivotuksiin.
Honduras -- maa
N-liiion muistio
ydinpommilennoista
Moskova. — Neuvostoliiton ulko­ministeri
Andrei Gromyko jätti tiis­taina
USAn Moskovan suurlähetti-
Iää!e Foy Kohlerille neuvostohalli­tuksen
muistion, jossa esitetään va­roitus
amerikkalaisten ydinaseiden
varustettujen pommiicntokoneiden
lennoista. Muistion väliltiimänä ai­heena
on pommikonekatastrofi Es­panjan
rannikolla.
Muistiossa todetaan, että ne nel­jä
ydinlatausta, jotka olivat konees­sa
katastrofin sattuessa, ovat .sato­ja
kertoja voimakkaampia kuin pom­mit,
joilla tuhottiin Hn-oshima Ja
Nagasaki toisen maailmansodan ai­kana.
Välimeren pohjassa olevasta
pommista on aiheutunut ydinsaastu-misen
vaara.
: Neuvostohallitus toteaa, että USAn
pommikoneiden ydinaselastit ovat ris­tiriidassa
kansainvälisen. oikeuden
normien, mm. vuonna 1963 solmitun
osittaisen ydinasekieltosopimuksen
kanssa. Amerikan Johtajat ovat pai.
jon puhuneet sodan mahdollisesta syt­tymisestä
erehdyksen tai välikohta­uksen
seurauksena. Amerikkalaisten
pommittajjien lennot muodostavat ni­menomaan
tällaisen tilanteen vaaran,
huomautetaan lausunnossa ja palaute­taan
mieleen Neuvcstoliiton useat tä'
tä asiaa koskeneet aikaisemmat huo­mautukset.
Se mitä nyt on tapahtu­nut
Espanjan yllä, osoittaa miten pe­rusteltuja
neuvostohallituksen varoi-,
tukset ovat olleet.
Neuvostoliiton hallitus kehoittaa uu­delleen
USA: ta lopettamaan ydinasein
varusteUujen lentokoneiden lennot
kan.sallisten rajojen ulkopuolella Ja
noudattamaan kansainvälistä sopimus­ta.
Joka kieltää ihmisen elinympäris­tön
turmelemisen radioaktiivisilla ai­neilla.
HONDURASIN TASAVALTA
Pintaala 112,088 km^ Asukkai­ta
2.1 miljoonaa — valtaosalta
metitsejä. Pääkaupunki Tcgucl-galpa,
135,000 asukasta. Hondu­ras
on trooppinen vuoristomaa,
jonka Atlantin rannikko on kos­tea
ja Tyynenmeren rannikko sa-vannimaincn.
Melkein puolet
pinta-alasta on soita ja metsiä.
Honduras on alikehittynyt maa­talousmaa—-
vain kahdeksan pro­senttia
työläisistä on teollisuu­den
palveluksessa. Koko vaati­maton
teollisuus on keskittynyt
Tegucigalpan ja San Pedron Su­lan
kaupunkeihin. Tärkeimmät
vientitavarat: banaanit, kahvi,
puu, liha, hopea; tärkeimmät
tuontitavarat: koneet ja laitteet,
knlkuneuvot. Tärkeimmät kaup-patuttavat:
USA, Länsi-Saksa,
Salvador, Hollannin Antillit, Ja-
: pani. , .. , ^ :•• : . •
Keski-Amerikassa sijaitsevan
llondnrasin tasavallan vaakunaan
voitaisiin hyvällä syyllä sijoittaa
banaani ja kirjaimet UF ilmentä­mään
amerikkalaista hedelmäyh-tiötä
United Pruiiia; Vaakuna ku­vaisi
tällöin osuvasti olosuhteita
maassa, sillä Honduras elää ba­naaneista.
Varsinkin maan poh­joisrannikolla,
sijaitsee valtavia
banaaniplantaasheja. Ja banaani
— joka on maailman suurin hei­n
ä k a s v i— kookkaat paksut leh­det
estävät kalkki tuulenvireet.
30-r-40 C as.cen lämpö on viljel­millä
aivan tavallinen. Hiki juok­see
pieninä noroina plantaasheilla
ahertavien työläisten iholla. Se
liimaa paidan heidän ihoonsa. Ja
lisäksi heidän kiusanaan on my-riadeittain
kärpäsiä, sääskiä ja
erilaisia hyttysiä. Siellä täällä on
joitakin laudoista kyhättyjä työ­läisille
tarkoitettuja hökkelcitä - r
ne on pystytetty betontkorokkecl-le,
jotta käärmeiden ei olisi aivan
vaivatonta lähestyä nukkuvia . . .
Banaania voilai.siiii hyvin käyttää
Hondurasin synonyniina» sen ilmen­täjänä,
.samoin kuin kahvia Salva­dorin,
kuparia Chilen ja tinaa Bo­livian.
\ ' i e l ä i n u u t a m i a ; vuosia sit­ten
Hondurasista vietiin vuosittain
USA:han 1,5 miljoonaa banaanikinip
pua, Jotkji painavat noin .'55 kiloa
kappaleelta. Nyi määrä on pudon­nut
lUmil}0oiiaan kimppuun, silla
Ecuiidor on nousjuTniöndurasin rin­nalle
banaanien .suurviejänä,
Hondurasin viljelmät autioituvat
hi aasti, sillä Panamatauti — eräs
i i e n i l a j i , jonka torjumiseksi ei ole
vielä keksitty mitään riittävän teho­kasta—-
leviää vastustamattomasti
ja tuhoaa ka.svit, niiden lehdet käy­vät
ruskeiksi, ja kuolevat.
Yhä vielä kuitenkin banaani Ilon-durasi.
s.sa kasvaa ja sen kauppaa
hallilsoe United Fruit. Tietenkin
maassa on myös kolimai.siaviljelijöi
tä feod:iali isäntiä ja-välittäjiä, jot­ka
kuitenkin ovat tiivii.ssä yhtei.s-.
toiminnassa United Piruilin ja sen
sisaryhlyniicn — Standard Fruitin
ja Tela Railioadin kans.sa. Kikä Uni­ted
Fiuit .siedä rinnallaan mitään
mui'.a jumalia. Kun tri' Uanion V i l -
leda Moralesin verraten vapaamie­linen
hallitus aikoi solmia erään
ranskalaisen yhtymän kanssa sopi­muksen
vesivoimalailoks'jn rakenta- i
misesta Rio Lindoon. niin sitä uhat-j
tiin suorastaan maahanhyökkäykscl-'
lä Nicaraguasta. Seurauk.sena oli, I
e t t ä hänen hallituksensa kaatui ja !
ha.nke haudattiin. Myöheminin sovit-1
t i i n siitä, että voimalaitos rakon- j
nctaan L'SAn avustuksella.
Hond'jrasis.sa on noin kaksi mil­joonaa
asukasta, josta ohut kerros
elää hyvin mukavasti. Näitä ovat
mm. he, jotka kuuluvat hallitukses­sa
istuvan kansallisen puolueen joh­topaikoilla.
Arpajaisista saadaan
Jättiläissummia, jotka sanotaan käy-',
tettävän hyväntekeväisyystarkoituk­siin,
mutta rahat päätyvät vain har­voin
JOS koskaan — osoitteisiinsa.
Valtion rakennii.spaikat ovat kuu­kausikaupalla
autioina, vaikka joku
hallitusportaassa nostaa säännölli­sesti
muutamille sadoille työläisille
tarkoitetut palkkarahat. Hondura­s
in piiäkaupungissa on diplomaatti­sia
edustajistoja, joilla el ole puhe­linta,
koska ao. maan hallitukset
kieltäytyvät maksamasta vaadittuja
pöyristyttäviä "kynnysrahoja".
Mutta sillä, joka Hondurasissa
joutuu elämään tämän .United Frui­tin
suosiman ryhmän uiko- ja ala­puolella,
ei ole hyniyilemistä. Hon-dunisissä
on ehkä enemmän kerjä­läisiä
kuin missään muussa Keski-
.Amerikan maassa. He kuuluvat y li
50,000 työttömän joukkoon, jotka
perheineen käsittävät yli kymme­nen
prosenttia maan väestöstä.
Maatyöläisen vuositulo on 300—325
lempiraa eli noin 450 Suomen nyky­markkaa.
Tosin Hondurasissa . on
määrätty 75 lempiran minimipalkka
kuussa, mutta useimmat työnanta­jat
kieltäytyvät sitä maksamasta.
Virallisten tietojen mukaan vain
kuusi prosenttia väestöstä syö lei­pää—
muu osa ravitsee itseään mais
s i l l a tai jucca-juurella. 47 prosen­tilla
hondurasilaisista ei ole lain­kaan
jalkineita. Vajaa puolet lapsis­ta
käy koulua ja ne jotka käyvät,
käyvät ."sitä ylensä vain 3 vuotta.
Hedelmäkonscrnil ovat pitäneet
Honduräsiau tyypillisenä mono-kulttuurin
maana — banaanin- ja
kahvinviljelyn rinnalle ei ole kehit­tynyt
mitään muuta talouselämän
haaraa. Maassa on vain yksi ainoa
seinen lilel-.das. yksi savuketehdas,
kaksi olutpanimoa ja muutamia pie­niä
tekstiilitehtaita. Mitään muuta
teollisuutta ei ole. Kaiken muun
laita on .suhteessa tähän. Teguci-
Jialpa on Keski-.Vmerikan ainoa pää­kaupunki,
jonne ei vieläkään ole ra­kennettu
r-iuiatietä. Rautatielinjoja
maa.ssa on kaikkiaan 1.400 km, mut­ia
siitä on 1.150 km banaaniratoja,
ne ovat banaaniyhtyinien omistuk­sessa
ja johtavat, viljelmiltä sata­miin.
Tä.stä muuVen johtuu, e t t ä ku­kaan
ei ota vakavasti sitä kiistaa,
joka aika ajoin leimahtaa liekkiin
Hondurasin ja Nicaraguan välillä
ja ko.skee Ma.squitian eteläistä vii-dakkomaakuntaa.
Kummallakaan
maalla ei ole mahdolli.suuksia lähet­tää
sinne mitään merkittäviä joukr
kokeskityk.siä. Kiista on peräisin
niiltä ajoilta, jolloin latinalaisen
.Amerikan maat itsenäistyivät, eivät-k
ä m i t k ä ä n väl]ty.syrityksot ole tä­hän
mennessä johtaneet lulokseen.
Viime vuosina Hondurasissa on
alkanut esiintyä yhä enemmän mie­lenilmauksia
Uni'ed Fruitin komen­toa
vastaan On ollut muutamia lak­koja
ja niiii. vuonna lJ)56Honduia-
.sin historian ensimmäinen vappu-niiolenosoitus.
Kenties osin tämän
kehityksen pelottamana USA on
yhä avoimeininiii sekaantunut Hon­durasin
asicihiii. Tämä näkyi erityi­sen
selvästi vuoden 1963 presiden­tinvaaleissa.
Vastakkain olivat täl­löin
vuosikausia hallituksessa i.stu-nuen
kan.sallisen puolueen ja toi­saalta
liberaalisen puolueen edusta­jat.
.Jos vaalit olisi järjestetty nor­maalissa
järjestyksessä, niin kan.sal-liselia
iniolueella ei olisi ollut mi­tään
mahdcllisuuksia. Jo kuukausia
onnen vaaleja kansallinen puolue
aloitti Kuit(-nkin hysteerisen vaali-kampiiailiin.
Se maalasi kommunis­min
kummitukseksi, jota liberaalit
eivät pysty 4erjumaan, se levitti hu­huja,
joiden mukaan maassa liik­kuu
"kuubalaisia sissejä" ja vetosi
armeijaan "lain ja järjestyksen tur­vaajana".
Lokakuun 3 pnä\ kymme­nen
päivää ennen vaaleja, tapahtui
sitten oikeistolaisten- upseerien val­lankeikaus,
joka maksoi 800 ihmisen
hengen. Se oli järjestyksessä 137.
väkivaltainen' keikaus tämän maan
144-vuotisessa historiassa.
Sen jälkeen vaaleja oli turha jär­jestää
ja kenraalit ovat pysyneet
tiukasti vallan ohjaksissa. Kaikki
edistykselliset ammattijärjestöt klel
lettiin ja kaikki kommunistit tai
vähänkin sellaisiksi epäillyt joutui­vat
tavattomien vainojen kohteeksi.
Hondurasissa - vallitsee hautaus­maan
rauha.
Neekeri yhä
neekeri USA:8sa
Wa8hlug(on. — Yhdysvaltain kan-salaisoikeuskomissio
ilmoitti viikko
sitten tiistaina, että vain 1 neekeri-lap.
si kolmestatoista käy samaa kou­lua
valkoihoisten lasten kanssa ete­lävaltioissa.
Tiedonannossa, joka koski edis­tystä
rotusyrjinnän lopettainisessa
etelävaltioiden ja ^niiden naapuri­valtioiden
kouluissa, todettiin, ettei
neekerien ja valkoisten välillä ole­vaa
muuria ole vielä saatu puretuksi
Vaikka kaikilla oppilailla on uu­sien
määräysten mukaan oikeus va­paasti
valita, mitä koulua he halua­vat
käydä, ovat pelko, tottumus- ro­tuennakkoluulot
sekä fyysiset ja ta­loudelliset
rajoitukset yhä olleet
ratkaisevia tekijöitä monilla alueil­la,
todettiin tiedonannossa.
"AINOA SANKARINI
ON HITLER
Kolmen päivän ajan Honolulussa
jatkuivat USAn presidentin kor­keimman
tason neuvottelut - Etelä-
Vietnamin "valtionpäämiehen" ja
"pääministerin" kanssa. Koska ame­rikkalainen
propaganda kaikin kei­noin
paisuttaa Honolulun julistuk­sen
niiiä kohtia, joissa mainoste­taan
Etelä-Vietnamin "sosiaalista
vallankumousta", niin on aihetta
katsoa minkälaisten miesten tehtä­väksi
tämä tavoite on asetettu. Ja
.tällöin huomio kiintyy ensi sijassa
"pääministeriin" Nguyen Cao Ky'en.
I t s e s t ä ä n Ky sanoo: ."Olen vain
lentäjä enkä lentäjänä pidä politii­kasta-.
Sotilaslentäjä hänestä tuli jo
ranskalaisten aikana. Hän taisteli
siirtomaavaltiaidcn joukoissa pudo­tellen
pommeja oman kansansa
päälle. Kun Ranska lähti Indo-Kii-na.
sta. niin. palkkasoturi Ky etsi ja
löysikin uuden; isännän. Amerikka­laiset
lähettivät hänet USA:han
"ammattitaidon kohottamista" var­ten.
Valtameren takana hän oppi
lentämään uudenaikaisilla suihku-moo
torikor.eiila sekä puhumaan
englantia.. Molemmista tuli hänelle
luonnollisesti hyötyä .
Mitä laajemmat mittasuhteet sai
amerikkalaisten hyökkääjien se­kaantuminen
Vietnamin asioihin,
sitä nopeammin t ä m ä " v a i n lentäjä"
kohosi virkaurallaan. So'.ila.svallan-kaappaiik.
sen jälkeen marraskuussa
vuonna 1963; jolloin presidentti Ngo
Dinh Diem murhattii.n, ilmavoimien
sankarista Kystä tuli Etelä-Vietna­min
ilmavoimien ylipäällikkö ja
hän valitsi arvonimekseen ilmavoi­mien
vaiamarsalkka. Mutta tarvit­tiin
vielä neljätoista vallahkaap-paus"
a Sai!',rnissa ennen kuin vara-marsalkka
istuutui pääministerin
nojatuoliin. Poliittisen toimintaoh­jelmansa
: julistamisen ^asemesta
kenraali Kv tuona päivänä ilmoitti:
"Sanoin vaimolleni, että hän tilaisi
minulle ruumisarkun." Eittämättä
tämä marionetti on kaukonäköinen
Mutta ei voida kuitenkaan sanoa,
että kenraali Kyllä ei olisi minkään­laisia
poliittisia ihanteita. Tultuaan
"pääministeriksi" hän antoi haas­tattelun
englantilaiselle Sunday
Mirrorille: ' Ainoa sankarini on Hit­ler",
julisti Saigonin pikkudiktaat-tori.
"Ihailen häntä". Ja nyt sitten
on osoittautunut, että juuri Kyn,
tämän Saigonin pikku Hitlerin teh­täväksi
on annettu toteuttaa "sosi­aalinen
vallankumous ja todellinen
demokratia" Etelä-Vietnamissa.
On vain .selvitettävä, misä ja mi­ten
Hitlerin ihailija toteuttaa toi­menpiteensä.
Kuten tiedetään on
EteläV.etnamin 45 maakunnasta
suurin piirtein vain kaksi Saigonin
järjestelmän valvonnassa. Kaikkia
muita alueita valvoo kansallinen va-pausrintama.
Havaijin kohu "hyökkäyksestä
nälkää, sivistymättömyyttä, sairauk­sia
vastaan" on pelkkä uusi propa-gandavaihe.
Noin vuosi sitten USAn
presidentti mahtavin elein ilmoitti
varaavansa lähes miljardi dollaria
Kaakkois-Aasian "taloudelliseen tu­kemiseen".
Kohu laimeni vähitellen
ja kaikki säilyi ennallaan. Etelä-
Vietnamin "sosiaalisen vallanku­mouksen"
toteuttamisen USA on
varannut vain 25 miljoonaa dollaria.
Tämän summan mitättömyys näkyy
j o siitäkin, että USA kuluttaa Viet­namin
sodassa 16 miljoonaa dolla­ria
päivässä. Tästä voidaan tehdä
vain.yksi johtopäätös: "Taistelu näl­kää
vastaan" tullee edelleenkin jat­kumaan
riisipeltoja myrkyttämällä,
tauteja tullaan hävittämään na-palmpomnicilla
ja suonkuivauksia
suorittamaar. ' ilmapommituksilla.
Tämän osaltaan todistaa New York
Tipic.s-.s':.'i julkaistu kirjoitus:" Pre-sidcnui
John.son tutustuu Honolu'
lusia ViiJiv:; tietoihin siitä, miten
paljfci ;;:v.taan lisää amerikkalai­sia
a;-?'. .'Ullia, jotta voitaisiin tur­vata
t.j;.>ii': ohjelman toteuttami­nen."
Indonesian kom.-
puolue lakkautettu
Djakarta Ulkoministeri Suband-rio
ilmoitti tiistaina, että Indonesian
kommunistipuolue on .jo hajoitettu.
Puolueen jäsenluku oli kolme miljoo­naa,
j a se d i kapitalistisen maailman
kommunistisista puolueista suurin.
Ylioppilasjohtajille Djakartan vapa­uden
palatsissa pitämässään puhees-
-sa ulkoministeri totesi kaikkien indo­nesialaisten
vastustavan kommunisti­en
lokakuun 1. päivän vallankaaj^a-usyritystä.
Samanaikaisesti kun ulkoministeri
piti puhettaan eräs kommunistipuolu­een
johtaja oli oikeudessa sjytettynä
valtiopetoksesta. Oikeudelle ilmoitet­tiin
tiistaina kommunistipuolueen vir­kailijoiden
varoittaneen presidentti
Sukamoa odotettavissa olevasta ken-raalijuntan
vallankaappausyrityksestä,
kerrottiin asioista perillä olevista pii­reistä.
Puolueen ke.skuskomitean jäsen
Paris Pardede. joka on syytettynä
olevan kommunistijohtajan Njonon
päätodistaja. sanoi kommunistien ryh­tyneen
sotilaallisiin toimiin kenraalien
väitctvn salahankkeen ehkäisemiseksi.
yritys varmistua siitä, että ne ih­miset
eivät voi itse päättää omasta
hallituksestaan?
"Minun mielestäni nykyhetken
.suurin tragedia on, aikana jolloin
suoritetaan niin peloitlavia toimen­piteitä
demokratian ja kristinuskon
puolesta, se, että sellaiset demo­kraattiset
maat kuin Canada ja Yh­dysvallat,
välttävät kaikkea kesku.s-telua
tämän tilanteen laillisuudesta
tai laittomuudesta, oikeudenmukai­suudesta
tai vääryydestä. Minä en
voi uskoa, että demokratiaan usko­vat
ihmi.set hyväksyisivät niin .su­ruttomasti
selityksen, ettei Yhdy.s-valloilla
ole mitään alueellisia ta­voitteita,
tai että koska me olem­me
aina oikeuden puolella, miten
voisimmekaan olla väärässä? Se on
hyvin huoleton asenne, minkä sel­laiset
ihmiset omaksuvat, ja hyvin
peloitlava mielentila, minkään de­mokraattisen
maan kansan omaksut-tiivaksi."
\
PÄIVÄN PAKINA
VÄÄRIÄ LÄÄKKEITÄ
Viinaksien "lääkearvo" taitaa ol­la
kyseenalaista laatua, vaikka vii'
sas suomalainen sananparsi opet­taakin,
että jo.s "viina, sauna ja
terva eivät auta. niin tauti on kuo­lemaksi".
Voidaan tietenkin sanoa niin­k
i n , , että aikanaan ja asianmukai­sesti
naulittuna viinaksista voi ol­l
a joskus apuakin terveydenhoi­dossa.
: Mutta varmaa kuitenkin on, että
keirtahansa yritti viime viikon lo-
"^)ulla "hukuttaa viinaan" surunsa
siitä, kun Ontarion maakuntahal­litus
lupasi armoittaa meitä uu-
; silla veroilla, hän varmasti tur-.
vautui "vääriin lääkkeisiin" — cli
niiden salattujen verojen maksa­miseen,
mitkä hän lasilöi.ssä yritti
unhoittaa.
Tosiasia onkin, että Ontarion
viinaksi-ssa ei ole enää paljoa niiiu- .
ta kuin vettä ja veroa. Vettä ei
enää voida täkäliiiseen viinaan li-
. sälä siitä .syystä, etlä talvisaikaan
pitkiä matkoja kuljetettaessa jää­tyisivät
niokomjil viinapullot niin
pahoin, etlä iiLskin vielä juhan­nukseksi,
sulaisivat. Se taas olisi
huonoa mainostusta sille ilolie­melle,
jolle on menneiltä päiviltä
säilynyt hyvä nimi ja maine.
Me olemme puolestamme lukeu­tuneet
niihin .syntisiin, jotka ovat
luulleet, ettii viinaksixinkin vero­tuksella
011 läjänsä. Tilastotieio-jen
mukaan ontariolaiset "viina­mäen"
miehet ja naiset maksavat
iloittelunsa yhteydessä hallituk­selle
salatun veron muodossa
$113,000.000, josta koituu keski­määrin
lähes S20 lasku perheen
jokaista jäseniä kohti.
Multa verotuksella ei näytä kui­tenkaan
olevan mitään "ylintä"
rajaa silloin kun torypuolueen hal­litus
haluaa kupata lisää miljoo­nia
vähävaraisen kansanosan las-kustji.'
.
M e i l l e sanottanee, ja siinii on
tietenkin siteeksi totiakin, eitä vii-navero
011 sittenkin hieman oikeu-letiiinpaa
kupi)aiista kuin on ai­van
välllämättä tarvittavien vaat­teiden,
huonekalujen, kolien jms.
tavarain verojen korotus. ;.
Multa Iässä on sittenkin vain
iisian toinen puoli. Tosiasia nimit­täin
on, että valtaosa Ontarion
asukkaista ostaa pullon, kaksi la;
enemmänkin viinoja vuosittaiii.
Ja siten menetellessään he joutu­vat
nyt maksamaan sekä lisäveroa
että hinnaiikoiotiiksia.
Sivumennen sanoen lämän ve­ronkorotuksen
yhteydessä annet­tiin
viiiiatehtailijoille myös hin­nankorotus
tuolteislaan. Kaiken
kaikkiaan iloliemen valmistajat
.saivat tuoltoillaan 7-prosentlisen
hinnankorotuksen ilmeisesti Raa­matussa
esitetyn kiitsanlokannah
mukaan, e t t ä "riihtä tappavan här^
j ä n suuta ei saa sitoa". Kun hal-
Iitu.S: lisäsi muiden verojen ohella
viinasten myyntiveroa kolmesta
. pro.senti.sta 5:een prosenttiin, niin
tämä hyväntahtoinen hallituksem­me
katsoi samalla kaikessa viisau-de.
s.saan, että viinayhtiöiden tulee
saada samassa yhteydessä osansa.
Viinojen ja viinien hinnat nouse­vat
siis huhtikuun ensimmäisestä
päivästä lukien — ja tämä ei ole
mitään aprillipilaa — hinta 7 pio-sentilla
ja myyntiveio 2 prosentil­la.
Käytännöllisesti katsoen tämä
tarkoittaa, kuten on uutistiedois-
.sa kerrottu, e t t ä aprillipäivä.stä lu­kien
tulee tähän asti ^5.29 hih­nasta
myyty whisky-poltu maksa­maan
$5.50, $4.80 maksanut ruisr
viina $5.10, $4..'50 maksanut $4.80
ja $4.20 mak.sanut pottu peräti
4.60. Ulkomaisten viinojen, mu­kaanlukien
Seotch vvhiskyh hinta
kohoaa 35 sentillä pullo.
Kuten ylläolevasta näkyy, kup­paus
on melko tuntuvaa ja kaik­kein
jyrkinlä halvimman viinan
kohdalta, sillä $4.20 mak.sanecn
ruisvjinapullon hinta kohoaa nyt
40 sentillä! Köyhän miehen vii­nalle
siis suurempi hinnankorotus
kuin muille!
Viinien hinnat kohoavat prosen­tuaalisesti
samaan suuntaan: kym­menen
sentin korotus SI ja siitä
alle maksavaa pulloa kohti, In
s e n t t i ä ' $2.00—$5..50 maksavaa vii­nipulloa
kohti ja 25 senttiä .$.'3.50
—$7.50 maksavaa viinipulloa koh-
Uskomme, että aivan vesiiaittiit-kin
kansalaisemme ottavat osaa
"viinamäen miesten" suruun.
Meille sanotaan nykyään melko
usein, että "ostakaa kotimaista".
inuUa jos verojen j a hintojen ko-lotussuunta
saa edelleen jatkua,
mikään ihme ei olisi jos katujen
kulmauksiin ilmestydsi heppuja,
jotka kuiskuttavat ohikulkijoille
"ostakaa kotitekoista".
Jokatapauksessa voidaan tode­ta,
että "Viinamäen" miesten edes­sä
on melkoinen pulma. Jos he
lopettavat kokonaan "lasityönsä"*
h e i t ä voidaan syyttää "verojen
kiertämisestä" tai peräti "uskot­tomuudesta"
sekä toryhallitusta
e t t ä sitä tukevia viinayhtiöitä va.s-taan.
" '
Mutta jos he yrittävät sammut­taa
surunsa viinaan; silloin heidän
surunsa syy. eli verolaskunsa, tu­lee
entisiä suuremmaksi!
Väiieniinästäkin voimme siis i l ­maisia
myöntätuntomme heitä
kohläTiii ja .samalla esittää, toivo-i
i i u k s i M ) . e t t ä joku urhea sielu On-t:
ii'ioii hiinlaalijakunnassa kohotr
t::i.si äiiiensä myös viinamiestcn
puoiosla.
.S;iiK)t:!;iii, e t t ä "ilo ilman viinaa
on U"'"^ k c n t e l y ä ".
Muft.i jos "Viinamäen' sedät ja
mammat vetävät nyt suutansa vää­rään
ensimmäisiä ryyppyjä otta-es.
saan, niin se ei johdu varmaan­kaan
iloliemen väkevyydestä, vaan
siitä tiedosta, että juotavaan si­sältyy
enemmän kuin ,"lääkäri
määrää" sekä. vettä että veroa,
— Känsäkoura.