Vapaus, November 12, 1928

              Ho. m —1928
Uudet ColiudHan levyt saapnneet Idrja-kanpa
3087
3088
3089
3086
3085
3084
3083
Vanha Sanna. Kaipaava. Lardanut Hilja Vilonen. •
Uskoton i a Petollinen Julia. Laivan Kannella. Hannes Saari,
mieskuoron avustamana.
Syysaamuna, Masurkka. Päivän Paisteen Valssi. Jalirlin uusi
Kvmtetti Hawailaisen kitarin kera.
Volg9«i Lotjamiesten Laulu. Punavangin laulu. H. Saaren laulama.
Alaska Fox Trot, Katinka Fox Trot. Akseli Vuorisalon laulama;
Kansainyälinen. , Vapaa Venäjä. Brooklynin osaston orkesterin
soittama.
Aika Poika. Laivan Kannella. Leo Kaupin laulama.
Tehkää tilaukset hetL
1387 St. Antoine St Montreal, Qiie,
KrjaOisoiis jaj
«RaudankaiTäja"
AA
S U O M E E N
Kurssi Saomen Markkaa
i60
Viime lauantai-aiiJla esitti S. j .
Sudburyn ösai*öai^^ i ä y t t ^Ö 4-aäy.
toksisen ^ työvinaA&yteln^:' "Baudan-
JaÖvaja^:. Näytelmää todella voim­me
saöoa äkyösäetöaaytelnmksi, ver.
rattona niihin-iAonmil^keleidin, jot­ka
siUä nimellä meikällUsiltä näyttä­möiltä
**8erveerataan" yleisölle. —
Kautta näjrtelmän uhkuu työväen­luokan
>henki#.^: päättyen . ' taval­laan
onnellisesjt^- naikä «i jokai­sessa
tapauksessa olisi mahdotonta,
mutta joka näytelmässä . e hM hei­kentää
työläisen elämän katkeruu­den
kuvaamista.
Näytelmän keskeisin henkilö Paul
Dalton, toV. T. N . Carlsonin esintä-
Suo;^ kuokftuj^ Wk»&ä ps^ibft
ta 4xtoiUit&^ aikKiä mtOkein-^
kaihen autoteliteafieea^ CaMutes^ .
•rttetöin^. JoUlekIn sel-
3 TaarihjTretlrarilfayt jatkttvasti puhu-
«lOi »iJbmäivasttt "tyitetä s i i ^ ymmär-t1iai6$
B&^^-«ttt^-i^ ainekset
niin. Mjn. on vangittu ja tuomittu
€an9dan Dollarista
40c iäbetyksistä alle $20.00, 60 c lä­heteistä
f 20.00—$49.99, 80e lä*
iietyksistä $50.00—$79.99 ja $L00
läfaetylcststä $80,00—r$100.00 sekä
2^ jokaiselta seuraavalta aUnvalta
sadalta dollarilta.
SiUiko»atM>malahetyksUtS oVat lä­hetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
LMVAPILETTEJ& MYYDJUIN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
iDehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
liiton jäsen. Ammattijärjestön sihteeri,
tov. Arvo Tuominen sekä llittotoimi-kunnan
jäsen. tov. Aug. Niemistö.
Palkkataistelupyyntöjä perusjärjes­töiltä
oU liittoon tullut paljon enempi
kuin mitä on voitu myöntää. Uittotyö-
Iäisten taistelut olivat lÄättyneet työ­läisten
voitolla. Joitakin taisteluja oli
työläisten edustajat r^tsemäsOL suu»,
rimmastEi; aotfi^taasta Ganadassa
kpko(mtaivat Tortmtb^ mairaskuuD
3 J a , t Riivänä. j a teiksi päivää kes­täneen
k o ^ ^ joka oU
täynnä .tnlmfn*^»^ j a luottamusta t u ­levaisuute^
» muodostettiin Autotyö-iäistei
Jtanisallisen teoailsuuslUton pe-russääxmöt.
Ja ohjdma, jonka ympä­rille
tuhaxinet työäiset tulevat ke-rääntjmfiäri
tulevan vuoden aikana.
KonföTMississa oli edustajia Raja-toupimgeista
Fordin,^ cairyslerin ja
Studebaiterin tehtaista, Torontosta
Will3^-Överlandin, Ourantin ja Ford­in
tehtaista, sekä Oshawan General
mänä, pelaotuu gimeen kautta kai- Motors-tehtaista. BajsJcaupunkien e-t/
apaudelle ottava' mhavälityfcsiä
vastaan myöskin:
A P A U S P O R T A R T H U R B R A N CH
816 Bay Street,
jPo»» Arthur 'T>ntario
V A P A U S M O N T R E A L B R A N CH
1387 S t Asämim St.,
Montreal. Qae.
A . T . H l l - L ,
fl57 Broadview Ave., Toromifa, 'Ont
J . O K S A N EN
Kirkland Lake, Ont,
J O H N VUORI,
South Porcupine, Ont.
' C H A K L E S H A A P A N E N ,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
; D A V I B H E L IN
«ri naikkakunnflla: Pohj.-^Ontariosaa
päättynyt tappiollakin, johon on ollut
syynä heikko järjestäytyminen..
Toimintakertomuksen yhteydessä a r ­vosteltiin
ankarasti Pohjolan 'Sihteeris­tön
toimintaa siinä ilmenevien v i r -
heellisjTyksien ja toimettomuuden täh­den.
Liittoneuvosto velvoiiti liittötol-mikunnan
heti ryhtsrmään sellaisiin
toimenpiteisiin, että Pohjolan sihtee­ristön
alueella sattuneet ristiriitaisuu­det
ja erimielisyydet sihteeristön toi­mettomuudesta
tulevat puolueetto­masti
selvitettyä j a sen^Ikeen jättää
tutkimustensa tulokset sihteeristön a-lueeHa
olevien perusjärjestöjen tie­toon.
"Esitettiin tilikertomus ja hyväks3^-
tin ilman keskustelua.
Työehtosopimuksista ja palkkausky­symyksistä
käyds^ssä keskustelussa oli
vallalla yksimielisenä sellainen käsitys,
että taisteluun on ryhdyttävä pääoman
hyökkäystä, vastaan. Taisteluun ei
ole kuitenkaan lähdettävä pienemmis­sä
ryhmissä, vaan laajennettava se
käsittämään kalkkia puuteoUisuustyö-läisiä
käsittäväksi. Kokous 'hyväksyi
liittotolmlkunnan esittämän päätöksen
asiassa.
vannosta, joka täyttyy vedellä, kai­vannon
päällä olevan - lammen poh­jan
puhjetessa. Ainoastaan niuica-mien
pelnVtucss-i tJsta surmanUm-kusta,
jonne kyn:neiiiä kai-.'>s\vö-läisiä
hukutettiin kaivosparoonicn
huolimatto m-uden tähden, jo<tV«i»
Dalton kaivoksen johdon raakR,m8i-sen
pahoinpitelyn alaiseksi sanoes-saan
heille totiiudoK. Näytelxässa
tehoisästi osotetaan miten liikevoit­tojen
saamisen ed?ssil ei tule kysy­mykseenkään
työläisten turvaiU3Ui's.
Dalton joutuu sairaalaan jot-j ' hä-
PÖHJOLASSA TÄYSI TÄEVl
V, k. 22 p:än •Tiedonantaja kertoo:
yiime aikoina-vallinneet pakkaset o-vat
pohjois-Suoraessa tehneet jo täy­den
talven. Pienemmät järvet ovat
kauttaaltaan pTässä ja suurempien
järvien avoin vesiala pienenee päivä
päivältä. Samoin t>VBt pienet joet s e l^
suurempien jokien alajuoksut jääty­neet
ylikuljettsNnksi ^ina RälÄjökeen
saakka etelässä, lukuunottamatta "Ou-lunjokea,
jossa vesi vielä, virtaa va­paana;.
Pohjoisen Pohjanlahden ranta­vesiä
on jää myös alkanut peittää.
Maa on paksussa roudassa. Eräillä
paikkakunnilla jptyi maa niin äkkiä,
että juurikasveja ei ehditty "kaikkia
nostaa, Vaan, osa paleltui.
Pohjoisempana on jo satamrt lun­takin
n i i n runsaasti, että voiijäan
käyttää talviajoi^uvoja. PoroUla pulk­kaa
ja suksia käyttäen voidaan kulkea;
täydestään.
Mainittakoon, että aikainen lumen-i
'tulo teki Lapissa suurta haittaa sii-i
nä suhteessa, ettei jaKäUä ajppeurojai
Trarten sekä kaxjanre^huksi ehffitty
tilttävästi kerätä. Kun lisäksi tuH
Iraono" heinävuosi, on moni karjano-nöstaja
rehunpuutteen tShden, pakoi-tettu
tem-astamaan eläimensä.
Liittotoimikunnan
tiedonantoja
-Vohmsfänjohtajakurs^t
dustajat olivat Rajakaupunkien auto-työläisten
teolllsuusUit<Kta ja Auto-työläisten
liitosta, joka kuuluu Ame­rikan
työväenliittbon. Toronton teh­taista
olevat edustajat edustivat ^
läisryhmm. jotka ovat järjestäytyneet
vihneisten viikkojen aikana, vaan e i ­vät
ole vielä yhtyneet mihinkään kes­kusjärjestöön.
Öshawan edustajat d l i -
-v&t viime huhtikuulla muodostetusta
Amerikan työväenlilton alaisesta jär­jestöstä.
Tämä osasto 6U päättänyt yleisessä
hen vaimonsa ei tiedä, vasiii saa j jäsenistön k(dtouksessa lähettää edUs-kuulla
vääriia tiedon, että hänen tajia autotyöläisten konferenssiin, j o l -
Kaiken sen tähän saakka -saavute­tun
huomion j a tietojemme perustel­la,
jonka käynnissä oleva kurssitoi­minta
on -saanut osakseen joukkojen
taholta, emme malta kuitenkaan olla
lausumatta muutamaa sanaa kiinriit-tääksemme
"yhä laajenevaa mielenkiin­toa
tähän tiiiki tärkeään hankkeeseen.
Ei riitä se, että vaan noin ylimalkai­sesti
sanotaan että onhan se hyvä Tsel-lainenktn
toiminta kun se on vireille-pantuna,
TEuan meidän tulee ennen­kaikkea
seuroissa katsoa sitä, "että
kurssit kunakin paikkakunnalla tule­vat
tarktjltustaan vastaavalla tavalla
järjestetyksi niin, että seurojen toi­minnalle
siitä koituisi pitemmällekin
jatkuvaa hyötyä siten, että koetamme
kursseille SEiada kaikki ne joilla nn
mahdollisuutta kehittyä seurojensa
voimistelumShjaajiksi kuin myöskin y-leisen
oman iimostuksensa dhena ky­kyjä
ja tahtoa innostaa joukkoja "yhä
enemmän 'käsittämään ruuniinisen
harjoittelun tärkeyttä, tapahtukoonpa
se sitten voimistelun tai jonkun -muun
urheilulajin harjoittamisen avulla.
Siksi kehoitammfe edelleenkin IHttom-me
alaisissa seuroissa osoittamaan ^ i -
tä samaa alttiutta ja innostusta tätä
kurssitoimintaa kohtaan kiän tm -o^
soitettu jo niinä paikkakunnilla m i ^
miehensä on tallat surmatuksi kai­vosonnettomuudessa.
Hän menettää
muistinsa j a mielisdrrasina ahja i a i -
vospillin puhaeltaessa tekee samat
liikkeet kuiii mitä tuona kauhun
iltanakin. Näytelmän- lopussa toh­tori
Hoxey, joka on myös työväen-asialle
suosiollinen, ja joka aikai­semmin,
oli kieltäytynyt suostumaan
ylijohtaja Gilmoren ehdotukseen
Daltonin vaarattomaksi tekemiseksi,
koska tämä oli liian paljon tietoi­nen
yhtiön rikollisuudesta, suunnit­telee
keinon rouva Daltonin sam­muneen
muistin heirättämiseksi. K a i -
vpspillin taasen puhaltaessa syök­syy
sisään hänen sisarensa kauhei-ne
sanomineen kuten onnettomuus­iltanakin,
samoin toinen i>elastunut;
Taudankaivaja,;Archie Marvin, Aryi^
Lahden esittämänä. Kun t u on i l - |
lan tapahtumat alkayat hämärästi
selvetä rouva Daltonille, tulee s i ­sään
hänen miehensä, Paul, jonka
syliin hän rientää. Hän Jälleen saa
järkensä kontrollinsa alaiseksi, ja
otaksuu kaiken olleen vain kauheaa
unta, '
Näytelmässä ilmenee teknillistä
heikkoutta etenkin siinä, että kai­vosonnettomuuden
vaikutusta ei tar­peeksi
tehosteta. Kohtaus, jossa
tulee tieto onnettomuudesta' muo­dostuu
jossain määrm pitkäveteisek­si,
joka ei saisi tapahtua tällaisessa
huippukohdassa. Yleensä jää kai­vosonnettomuus
enemmän tai vähem*
män sivuasiaksi, -vaikka meidän nä­kökannalta
katsottuna se on tärkein
•seikka koko näytelmän agitatsionil-lisessa
merkityksesaä.
Kuittenkin näytelmä todella kuvaa
sitä orjan asemaa* ,j"össa kaivostyö­läinen
joutuu olemaan. Se kuvaa
niitä jokapäiväisiä vaaroja; jotka
uhkaavat häntä, olipa hän millä kai­vosalalla
hyvänsä. Se myös osot-taa
järjestäytymisen tarpeen. Näy­telmän
Ibppukcfhtauksissa -tohtori
Hoxiey, K. G. Asialan luomuksena,
terostaa mieliin sitä, että yksilölli­set
yritj^set ertet tuota tuloksia,
vaan että työläisten, ön luotettava
joukkovoimaansa.
Mrs. Tyyne Tenhunen, rouva D a l -
tonuia, erityisemmin ansaitsee huo­miota
näyttelijänä, , vaan , voimme
sanoa yleisesti, että esitys, silloin
tällöin ilttienevistä -särtnikkäisyyksis-tä
huolimatta, oTi tyydyttävää pai­kallisiin
olosuhteisin verrattuna,
muutamissa kohdissa kiitettävääkin-
Saimmepa pitkästä aikaa nähdä
näyttämöltämme työväenluokan hen­gessä
kirj otetun, työläisten elämää
j a jokapäiväistä taistelua kuvaavan
katsomisen arvoisen näytelmän.
laisille^ ty<a|isille. Jotka kuudevat tätä
pöö*» <Ö1M ; ^ u t hyvin tMveellistä o l ­la
läsnä täin&n konferenssih istunnids-
$a j a nähdä sitä todelUstä työtä. Joka
saatiin, aikaan k o n f e r e n l ^ nelj&sä
istunnossa. Pitkät "^t&ätöslaoselmta o-ta
valittiinkhi seitsemän. Myöhemmin
toinen jäsenistön kokous oli vahvista­nut
tämän päätöksen, huolhnatta to-rontblalsen
B i l l Varleyn ja Amerikan
työväenlilton, Duffjm vetoomuksista.
Simpson kuitenkin kävi Oshawassa
konferenssin aattona ja teki jonkin­laisia
konikauppoja jäsenien selän t a ­kana,
sillä tuloksella, että vihne m i ­nuutilla
ammattiyhdistyksen sihteeil
kieltäytyi antamasta edustajille valta­kirjoja.
Niinpä edustajat olivatkin
konferenssissa ilman' valtakirjoja. Ja,
kuten he osottivat. tämä ei yhtään
muuttanut asiaa, sillä he edustivat 80
prosenttia Osha'wan työläisistä.
Ammattiyhdistysten ja tehtaiden e-dustajien
lisäksi .oli veljesedustajhia
PhilUp Raymond, '^dysvaltain auto-,
lentokone- ja kulkuneuvotyö^äisten
teollisuusliiton yleissihteeri, jk T im
Buck, Canadan ammattiyhdistysten
vaäistusliiton sihteeri. Puheenjohtaja
esitti Buckin sen liikkeen edustajana
joka oli pääasiallisesti sen rakentavan
järjestönisen toiminnan alkuunpani­jana,
joka tämän konferenssin teki
mafidolliseksl.
PinrtBÖLLISUUSTröVÄEN LHTON
UrrtoNECVOSTON KOKOUS
Suomen puuteollisuustyöväen Uiton
liittoneuvoston kokous pidettiin v.k.
21 pnä Helsingissä. Liittoneuvoston jä­senet,
yhteensä 14 edtistajaia eri puo­lilta
maata, olivat kokouksessa saapu­villa.
Liiton puheenjohtaja, tov. Ato-nen
esitti yleisen tilanneselostuksen
liiton toinitanasta sekä: niistä mahdol­lisuuksista,
joissa se on tapahtunut.
Työnantajain vounakkaita hyökkäyksiä
vastaan on liitto toiminut menestyk­sellisesti.
Toiinihtakertomus v:lta 1927 hyväk­syttiin
ihnaji keskustelua. Samoin hy­väksyttiin
tiUkertomiis tiUntarkasta-jain'lausunnon
perusteella.
Kuluvan vuoden -tshnintakertomus
päätettiin käsitellä ajan vähyyden
tähden ;'3^iinaliBlses^ siihen kun on
tilaisuus palata;, myöhfiimnin sen jäl­keen
kuia se tölee paiiietuksi. Töirnfii-takertomuksesta
selvisi, että taantu­muksen
hyökkäys on kuluvana vuon­na
kohdistunut myöskin liiton jäse-kurssit
ovat pidetty, nim. Port Arthu­rissa
ja Timminsissä. Sem^tkaa esi­merkkiä
ja täten saavutamme näiden
kurssien avulla aimo sysäyksen eteenr
päin UitttHnme tarkoitusperien tunhe-tuksitekemisessä
työläisjoukkojen kes­kuudessa.
Työväen TFrhelloIehti
•Kuten Työväen "Drheilulehdeissä o l ­leessa
uutisessa maSmttiin tulee tämä
työläisurheilu-Täen äänenkannattaja
ensi vuoden alusta ilmest3rmään laa­jennetussa
koossa kuin Jähän saakka,
tilaushinnan silti pysyessä samana.
Kehoitamme siis seuroja vaUtsemaan
tarmokkaita asiamiehiä tälle työläis-urheilijain
omalle lehdelle, jonka liit-tommekin
qn lehdekseen valinnut.
Lehden ^ j e i m u s tulee suuresti vai­kuttamaan
. myöskin [ siihen, että esim.
tämän mantereen urheilukuulinniset
saavat enemmän huomiota lehden ta­holta
ja seuroillekin siUoin tällöin a-väutuutOaisuus
lehden kautta maini­ta
omassa lehdessään urheilukuulu-misia.
Toimikaanune niin, että lehti
ensi vuoden alusta löytää tiensä entis­tä
useamman urheilijatoverin' ratok­si.
Erikoista lehdessä tulee olemaan e-fOcoineh
naisten nurkka, joten senkin
livat hucunattavait poissaolostaan. Jo­kainen
hyväksytty päätöslauselma
koski autotyöläiää kctttevla erlkois-probleemeja
ja tehtäviä, ja Jokaisessa
I&ätöslausehnassa oU selvät määräyk­set
y l e i ^ e toimeenpanevalle komi­tealle,
tehden siitä täytäntöönpanevan
määräyksen.
Tärk:eimmät hyväksytyt päätöslau­sumat
koskettelivat: 1) kansallisen
tetdllsuusliiton muodostamista, sen tar­peellisuutta,
j a sen työalaa sekä teh-ti^
viä: 2) Autotyöläisten Uiton viral­lisen
äänenkannattajan perustamista,
jcdca tulee kuvastamaan Canadan aiu-tbtyöläisten
tarpeita j a pyrinnöltä, ja
muodostumaan autotyöläisten teolli­suusliiton
keskeiseksi Järjestäjäksi. 3)
Teopisuu^imionlsmin asettaminen A u ­totyöläisten
liiton järjestölliseksi pe­rustaksi,
avoUma kalkille työläisille
hutoteoUisuiudessa, yksikköjen ^^pllessa
perusteltuna t ^ t a i s i l n ; 'Multakhi jpää-tökslä
tehtiin, käsitellen työväenliik­keen
eri aloja. " f
Sääntövaliökunnan laatima perus-sääntöjeh
luonnos on pätevänä järjes­töllisenä
oppaana autotyöläisten U i ­ton
iakentamiseksi ja ohjaamiseksi,
turvaten kalkki mahdolliset vapaudet
paikalUseUe älotekyvyUe. sekä auto­työläisten
yhdislämiseksi yhtenäiseksi
järjätöksi. Paikalliset ammattiyhdis­tykset
voivat erota Uitosta jäsenistön
sitä vaatiessa, ilman sellaista hajaan­nusta,
joka tapahtuu jonkun yksikön
yrittäessä erota Amerikaii työväenUi-tosta.
,
Toimeenpanevan komitean kokous,
joka pidettiin heti konferenssin jäl­keen
suunnltteU heti suoritettavaa
työtä, joka näyttää hyvin lupaavalta
autptyöIäisiUe. 'Konferenssin hyväksy­mää
julistusta ' tullaan levittämään
autotyöläisten keskuudessa, kesklt-tääkseeh
heidän huomionsa järjestön
rakentaniiseen. Yhtäriiman tämän
julistuksen jakamisen kanssa tuUaan
käymään kiihkeään järjestämisryntä-ykseen,
joka epäUemättä tulee teke­mään
Canadan autotyöläisten teoUl-suuslUtostä
huomattavan tekijän C a ­nadan
työväenliikkeessä tulevan vuo­den
sisällä. — T im Buck.
~ J a MUna otti vuokralaisia
tuU nuozia miehiä. Be pcdstuhrat
paikkakunnain"'* l^tten tuU sijaan
,taas nuoria ndehlä; He muuttivat
pois työjpaikan taUa. Sitten taas tuU
nuorta miehiä. Ja J6ka kerta uusien
astddcatden tullessa «tai entisten pois­tuessa
haki vanhus pUrongin laatikos­ta
poUisijärjestyksen määräämän t a ­lonkirjan,
meddtytti sUhen samoin­kuin
UmoltuslomakkeiaUnkUn asukkais­ta
vaadittavat tiedot j a kuljetti khrjat
n>^araWiti»tn mennessä poUIsUaitok-seUe.
: Y < A vanhusta, kun piti vuokralaisia
Ja salU näiden luona käydä vieraita­kin.
Miksei hän kuoUut puutteeseen
Ei hänestä sUloin oUsi tuUut valtlon-pettSjää.
Tai kuka t i e t ä ä . . . OUslhan
ainakin saattanut jäädä veroja mak­samatta....
Mutta hän piti vuokralaisia. sUsteJä
poUisUäitoksen rekisteriin ilmoitettuja
nuoria miehiä. Hän ostl^ puUa»' Jft
joi vu<&raiaistensa j a näiden vieraiden
kanssa — ei kai pullatodlstajat ole
valehdeUeet — kahvia kukkivieh o-menapuiden
aUa. Niinpä hänet sitten,
valnokevMn kyijiQienvuotispäivänä. vai
nokeväänä 1928 raastettiUx ohranan
komeroihhi tavanmukaisen käsittelyn
uhriksL- Tutkinnot, käräjät, puUato-distajat
j a — tuomio.
Oletteko ennen oUut tuomioistuimen
edessä, kyssrin hänen kaataessaan lisää
kahvia.
' Sininen
koko Caaadaa ?ut«» n o s t t t i u ^ l^
Ida mun vinlUsell»-edostelm^^
knulaTia tditivii, «ata*' m u i ^
maticQfltoita varten totliai^iMi; l i i
muuaU^ TaSvfetaa, «rfikif^^^
mtdta Suoman kanaalaiajin wim»r
tavia «aioHa. ^
Osoite;''•[':;''[ ::
CoBMdato C«B«na of Fialaai»
• v'Eoom;;-818\^
1410 Stanley Street, MontreaL,
(Coner St. Catherine and Stanley)
AKSELI RAOANrtElMO. ^
pääkonsuli
Lisiksi on Suometia^
Canadassa: Konsuli Erlck J . Kone,
Port Arthur, Ont.—- Adlel Saari.,
mäki, 319 Bay St., Toronto, _Ont.>-—
H. P. Albert Hermanson, 479 Mato
St, Wihnipeg. Man. .Tho»«
Fmnsai. Box L. Copper Citff, Ont.
nen Talvlpalatsha valtausta näkee tal-teiUja
Rjepinln "Keväf-patsaan, tä­män
IhmeelUsen valoisan J a lyyrUUsen
veistokuvan: alaston nuorukainen suu­telemassa
alastonta hurmaantunutta
tyttöä, on Buurenmohien. Naissotilaan
kasvoista luetaan koko suritlllnen mur-
—. En. paitsi pikUnältään mieheni henäytehnä:
kanssa tehtyä keskhi&lstä testament­—
Mitä oU ndnulla, naisella, poUtU-tia
vahvistettaessa, / vastasi vanhus
ryhdlkkääsU.
Mitä ajattelevatkaan tästä kaikesta
ne Ihmiset; jotka ovat saaneet t u ­tustua
kovia kokeneen ISIitoa Mölsän
elämän vaiheisiin? kumpainen <m
teimyt.^ rikoksen: MUha-vanhuff yalkb
luokkayhteiskunta? Hovioikeus on
vastannut: Miina-vanhus. Mitä vas­taavat
kymmenet tuhannet työläiset?
Mitä vastaa historia?
Vanhus katsoo nytkin, tuomiopäivä-nään
reheUisin sihnin mhiuun Ja sa­noo
rauhallisesti:
— E l se aina tule olemaan täUaista,
ainakin te nuorenamat näette valoi­sampiakin
aikoja.
Hän panee työläisten kuritushuone­tuomioista
täyden sanomalehden pöy-däUe,
tarttuu k^vipannun sankaan
ja kaataa kaiken uhallakin Usää kah­via
minuUe, kortteerimlehelleen. sa­malla
sanoen:*
— Ottakaa lisää kahvia ja p u U a a . . . .
Joonas.
WSm Mölsä — harmaahapsinen vältionpetfäjä
alan urheUukuulumiset saavat enem­män
jä tarkempaa seMtystä, joten
n^surheiUjatoverelUekin avautuu t i ­laisuus
seurata oman alansa uutisia
myöskin omasta lehdestä. Työhön siis
naiset sekä miehet työläisurheiluväen
oman lehden levittämisen hyväksL
— Lontoon "cityn* pormestari (lord
mayor) oh noin yliflen neUömaiUn
Taajuisen alueen päämlehenä, sillä
"cityn" alue ei ole Taajempi. Mutta
sillä adueella sijaitsevat Englannin
Tjankid, pörssit j a nulCei kaikki -tär-
"keimmät pankit ja rahalaitokset.
" C i t y n " aluetta vartioi 1,800 poliisia.
Pormestari saa yhtä suuren palkan
taan Yhdysvaltain presidenttUdn ja
3amalla m^lhna^^ parhaiten palkattu
tomnaUinen ylrkaUiJä. <^
POTmestarin"raskaista" velvollisuiuc-sista
saa käsityksen, kun hänen 11-
motetaan yhden vuoden kuluessa "ol­leen
xjsallisina 130 yleisillä päiväffisillä,
85 vastaanotossa, 35,, kokouksessa ja
pitäneen 1,100 puhetta.
Talviurheiliikanden kilpailolavat
Talviurhellukauden kilpailuluvat o-vat
llittotoimikunnalta haettavana
joulukuim 1 p:ään mennessä, joten
ijiuistutamme seuroja vieläkin, että ot^
taisivat tämän seikan huomioionsa sik­si,
että Uittotpimik- voisi järjestelyn­kin
paremmin suorittaa ' kun on tie-dosSa
minkälaisia kilpailuita kukin
seura haluaisi järjestää- J a liiton mes-taruuskilpailujeh
sijoittamisen kannal­takin
se on tärkeä. : ••
Työläisurheilutervehdyksellä: .
Canadan Snomalaisted työläisten nr-heiioiiittottrfmikimta,
'
puolesta: Paavo Ruohonen.
Istun asuntoni emännän, joka tä-nääii
sanomalehdissä julkaistulla T u ­run
lioviolkeuden päätökseUä on suu­ressa
knmmunistljutussa tuomittu 8
kuukauäeksl varikeuteen, kanssa hä­nen
-vaatimattomassa, mutta kodik­kaassa
asunnossaan, josta hän on j a ­kanut
nsan minullekin. Harmaat hiuk­set
kertovat jo korkeasta iästä j a k y ­syessäni
saan tietää, että MUna Möl­sän
IrarteiUe on "kasautunut jo 58 -vnot-ta._
Hänen mökkinsä Viipurin KeHcka-laii
Nurmikadun 6:ssa ei tarviime lä­hempää
esittelyä. Mainitun jutun
käsittelyssä Turun hovioikeudessa el
säästetty alkaa eikä vaivoja sen k u -
vailenliseksi. Mökki, sen viihtyisä p i -
liamaa ja liarmaahapsinen valtijatar
-olivat ThdeHä iskulla kohotetut sellai­seen
kirkkauteen, että sitä olisi saat­tanut
"koskaan uneksiakaan. Pitkämat­kaiset
^'puHatodistajat" tekivät par­ilaansa
ohranan' mielikuvituksen sii­pien
kasvattamiseksi. . Kahvin juonti
kukkivien tnnenapulden alla oU perin
tärkeä tiikiköhta valtiopetoksen "val-nuElelua
Iroskevalle syytteeUe.
Ja nyt minuUe on sattunut onni
olla tässä maailman huomion kirkas­tamassa
paikassa sen vanhan vaitiJat-taren
seurassa.
liiesi loimuaa, kahvipannu pihisee.
Se ei kiehu vielä, mutta tuli tekee
tehtävänsä. Pian ryypi^mme hy­välle
maistu-vaa kah-via ja oikein pul­lan
kanssa.
Voi vanhinta, kun ei ota uskoak­seen.
Piti -vuokralaisia. Se pimnittlin
oikein hovioikeudessa. Tuli tuomio.
Ja nyt hän otti jälleen .vuokrialaisen,
minut, joka en suinkaan ole par-haimmlssa
väleissä luokkayhteiskun­nan
kanssa..'
— Ottakaa
noo vanhus.
Merkmistä, Eikö hän enää muis­ta
"puUatodistajain"" kertomuksia?
Hän, leskiyanbus Miina Mölsä, oU
kerran ostanut p u l l a a . . . . J a nyt taas.
Mitähän ihmettä hän oikein ajat­telee.
Miksi lian näin tekee? Pahuuttaan­ko?
Yhteiskuntaa kaataakseenkö?
Eipä hänellä kyUä ole syytä, olla
kUtollinen nykyiselle yhteiskunnaUe.
vaan lisää pullaa, sa-
Jo lapsesta alkaen sai hän raataa ras­kaissa
maataloustöissä Johanneksen
pitäjässä sijaitsevalla Kokkalan lasi­tehtaalla
klo 4 aamulla k l o - S - i l l a l l a.
Palkkaa maksoi tehtaan j a hovin o-mistaja,
Kokkalan Lasitehdas Oy., k o ­konaisen
markan päivältä. Lapsen
täytyi tehdä sama työ aikuisten kanssa.
Heinäniityllä ' samoinkuin muissakin
töissä oli Eerikka-pehtoori riuska raa­taja
itsekin, vq,uhtia pitämässä ja OU
kovettunut kohtelemaan aika- töykeäs­ti
nUtä, jotka uupimiuksen tähden
yrittivät jäädä jälkeen. Heinätöiden
Icmassa, peUon pientareUla, sUhen a i - elatusvaro^.
kaan lapsiakin tehtiin. Maataloustyöt
tekivät etupäässä naiset ja lapset.
Miehet olivat työssä ruukissa. Heidän
työaikansa oli rajoittamaton. Se riip­pui
lashi puhaltamisen vahnUksi Jou­tumisesta
j a ruuklnomistajan mielival­lasta.
MUnan isäkin työskenteli ruukissa
ja äiti maataloudessa. Sisarusparvi
sai tulla toimeen, miten parhaaksi
näki.
Kaataminen jatkui vuodesta vuo­teen.
Sen yksityiskohdissa e i ' ole
mitään Mahduttavaa, paitsi. se, että
vääryys nostatti vastusta n&i silloin
kuin nytkin.
Myöhemmin sibrtyi perhe Haville,
missä vanhukset ryhtyivät saippuaka-pitalistin
palvelukseen. Mutta MUna
joutui pois kotoa, palvelemaan vle-ralUe.
Ja niin se sitten jatkui.
Tuli mentyä naimisiin. Mies kuoU
lyhyen ajan kuluttua. Tuli mentyä
uudestaan. TuU uneksittua kotionnes-ta
Ja vanhuuden päivien varasta. TuU-pa
jo vietettyäkin muutamia valoi­sampia
vuosia. Rohkeasti j a tarmok­kaasti
yrittäen rakennettiin vuokra­maalle
VUpurissa oma. mökki, SUnä
asuen kasvatettiin ottolapsia, kun e i
t>llut omia.
Tuli työväen vallankumousvuosi 1918.
Mölsä,-- ylikondUktöÖri, kunnollinen
mies, asetettUn Viipurin , asemakomi-saarin
vastuunalaiseen tclÄeen, Hän
täytti velvoUisuutensa — kuukälUden
ajan. Valkoinen porvaristo voitti.
T u t k i i m o t , , . . Mitäpä pakoili^, I:un
tunsi tehneensä yelvollisuut^sä. Kut­susta
meni Mölsä valkoisen luokka-oikeuden
hallusisa olevalle venäläiselle
IcouluUe tutkittavaksi. Xiän ei palan­nut
e n ä ä . : . . Seuraavana päivänä hän
oli vainaja. Valkoisten luodit oUvat
puhkaisseet työUeen uskoUisen miehen
rinnan. Jonnekin vallien väliin oli­vat
ampuneet. SUtä eivät edes teh­neet
ilmoitusta leskelle j a huolettavalle
lapselle. Ruumiskin katosi tietymät-tömUn...
Mustaa oU Miina MÖIsän elämä,
niinkuin nUn monen kjmmenen t u -
Venäläisen elokuva-taiteen
trinmfi
Tukholmassa esitettiin venäläisen
elokuvan "Päivät, Jotka JärkytUvät
maaUmaa" ensi Uta. porvarillisen
"Stocholms Tidnliienln" dfelostaja
kirjoittaa; ^
Eisenstelnhi "Päivät, Jotka Järkytti­vät
maalimaa" saapuu kuin voimakas
jä raikas myrskytuuli Ja lakaisee sjrr^
jään amerikalaisten hölynpölyn Ve­näjän
vallankumouksesta, Hollywoodlri
teatteriicoriBt^ef sortuvat tuulessa kuin
korttitalo j a poskimaäU viuhuu tie­hensä
kuin Ukainen tomu. Tapaamme
lkss& todelUsuuden. Paljon vähemmän
teätterlkonnamaisena Ja hampaitaan
hannen lesken j a orvon
TuU kevät. Mutta kotionni oli hävi­tetty.
Surua lauloivat linnut pihapuis­sa.
Kasvitarh^- j a kUkkalEtutuksetkin
tuntuivat nUn tarkoituksettomilta.
Omenapuiden kukkien hohto syvensi
Vain sydämen surua.
Vaikeita aikoja; Huolta j a puutetta.
Mutta eipä sortunut vielä vanha leski.
Hän imi uhrauksistaan voimaa.
Niin kului aika. Mökin 2 huonetta ja
keittiö olivat tärpeiettoman suuri a-sunto
vanhaUe raatajalle — taloudel­lisista
syistä. Menot olivat suuret
j a tulot vähäiset. Mitähän, jos ottaisi
vuokralaisia? Saisi sitenkin -nrähän
khisteievänä kuin aiherikalalsten U l -
ketoimi vaUankumouksen romantiikal­la,
mutta sen sijaan sata kertaa voi­mallisempana.
Ei koeta hetkeäkään tunnetta, että
istuttaisUn elokuvateatterissa. Myrs­kytuuli
tarttuu ihmiseen jä, viskaa
hänet 11 »vuotta j a 1 kuuk. taaksepäin.
Ollaan keskeUä todellisuutta, puristau­dutaan
asiayhteyteen, ollaan yksilönä
kivissä, eletään tapahtumissa samalla
icUhkeäliä JännltykseUft kuin nUkö.
tanssitti ihmisten hermoja—• katseli-jaln
j a osanottäjain — historiallisina
maarraskuun päivinä 1917. jotka salvS^
maailman järkkymään vieläkin r a -
jummhi kuin Ranskan vallankumous.
Väristään lei&äjonolssä. Maataan
kadulla lumen Uehuessa kauppahalli­en
nurkissa, odotettaessa niukkaa l e l -
päannosta, joka on kutistunut päivä
päivältä. Paisutaan paratUsiUnnun t a ­voin
Kerenskin kera, hänen astuies-saan
Talvipalatsin valkoisia marmori­portaita,
ja kohotessaan joka porras-askeleella
arvossa> kunnes hän astuu
diktaattorina kelsann ^Mitylsasuh-toon
j a valtaa tämän makuukamarin.
Ollaan mukana, kun Lenin palaa salaa
takaisin LeningradUn, j a pitää Suoma­laisella
asemalla ensimäisen palopu­heensa
panssarivaunusta eläköötä huu­taville
sotilaille ja työlälsUle. Sitten
alkavat tapahtumat seurata toisiaan.
Mahtavat mielenosoltuskulkueet, jotka
polUsin kuularulskut hajoittaa - - mah­tava
kohtaus. Tanssijattaren palopu­heet
Kseshlnskaja-palatsista, Tungos
Smolnan käytävillä. Komilov-kauden
vUlit kaukaasialalset ratsumiehet koni-hopeatikareineen.
Kunnes kaappaus
räjähtää IrraUeen risteilijä Auroran
jylistessä Nevalla ja bolshevikkien ryn­nistäessä
llnnantomin yU Talvipalatsia
vastaan, mitä puolustaa nalspataljoona
puupinojen takana. •
Elsenstehi kh-jottaa histprlaa. On
tietysti helppo saada selville, missä on
hänen myötätuntonsa. Kenenskistä
tulee paisutettu narri — mutta naa­mio,
eleet, Uikkeet ovat täysin todel­lisuutta
vastaavat, pUkka tulee esiin
vasta rinnakkaiskuvlssa Napoleon-pat­saan
kera, Niku laskemassa seppelettä,
j a pjTstöään levittelevä paratUsiUntu
Mutta Talvipalatsin porvarilUsia puo­lustajia
ei Eisenstein kohtele ivaUa
vaan sääUUä. He ovat väsyneitä, e-pälleviä.
väUnpitämättömiä kadetteja
— velttojst,^ turhamaisia naisia, silkki­nauhat
ja nypläykset vUahtelemassa
sotilaspuseron alta. Hermoheikkoa
naissotUasta koskeva kohtaus naissoti­lasta,
joka muutamia minuutteja en-kan
kanssa tekemistä? Mitä mlnya U i ­kuttavat
valkoiset tai punaiset — a i ­noaan
suureen elämässä: rakkauteen.
MUtta nyt on Ulan myöhäistä. -
Mitään hlstoriaUlsta elcdnivaa a ole
lUmattu runsaUnnUn ketaoUi Ja edeUy-tyksln.
Elsenstehiillä on oUut käytös­sään
koko Leningrad. Hän on voinut
sulkea siltä mitkä osi^ on tahtonut.
Hän on valUnnut sUtoJa,. toreja,
katuja, palatseja, kelsarUUsla kerrofc-roksia
ja kelsarUUsta vUtilkdlaria. P i i ­missä
ei ole yhtään ainoata näyttä-möU^
flhnattua kohtausta. Kalkki on
aitoa. J a Ihmisjoukot ovat yhtä val­taisia.,
yhtä kymmentuhantisia kuin
mitä ne pUvat 1917. Sen vuoksi on
elokuvalla snmremi^ arvo koin koke-naisUIa
historlakirjojeii hyllyiUä,- Joi­den
puoliranskalaisina selissä on k i r ­joittajaa
nimi kultapainoksena.
Mutta ei edes t&stö aUmtlaatuisesta
materiaUsta QUSI tiillut nlta ylenmää­rin
vaikuttavaa lUmlä. ellei ohjaksis­sa
olisi oUut seUalnen mies kuin E i ­senstein.
Mitä kärslväUlsyyttä ja* huo-lelUsuutta
vaUtessa sellaisia tyyppejä
kuin Kerenskl, Lenin. . V . niin ^ydelU-sesti
valokuvan tarkkoja. Mitä tarmoa
joukkokohtausten harjoittelussa. M i ­kä
voima laatumaalaukslssa., J a mlk&
taiteellinen katse. Tavallinen fllmioh-jaaja
tyytyy saamaan aikaan kelpo ^
kohtaukshi. sitten, liisteröi-hän ne y h ­teen
tyydyttävästi Juoksevaksi sarjak­si.
Eisenstein 'työskentelee toisin. Hän
laatUj ensin esitetyt kohtaukset. Sitten
valokuvaa hän suuren määrän luon­teenomaisia
vaikuttavia* kuvia arkkiteh
tuuriyksltyiskohdlsta, värisevistä krls-g
taUikruunuista. hauskoista pikku mar­moripatsaista,
yksityiskohtia, yksityis­kohtia,
yksityiskohtia, . . . Tämän jäi- .
keen alkaa varstnalneh . taldeluontL
Hurjalla Iblstökkuiu^ella alustaa hän
alnehisto-"taiklnan" —. vastakohtia,
rinnakkaistumiä, r^mlvalhteluja, ko^:
'hontaa; kbhbhtaa, kiiäuies palttina on^
yhtä ainoata sekunninlyhylden kuvi­en
vilskettä. Ja katsoja tuijottaa h e n - .
gästyneenä. •
En emmi hetkeäkään asettaessani.
tämän taideluoman Dostojevskin J a .
Tolstoin yhteiskunnallisten romaanleni
tasolle, laUsuiT porvarillinen selostaja.
Vankilaa vastäaii hy&
kätty Korsikassa
Fasclsmin vastustajat vaativat vangit­tujen
työläisten vapanitamisfa
BASTIA, Korsika. — Lähes 4,000
työläistä on täällä hyökännyt van-kitoa
vastaan, vaatien pidätettyjen
työläisten vapauttamista. Vangitsemi­set
tehtUn fascisteja vastaan järjes­tettyjen
mielenosoitusten yhteydessä.
Jotakin Juhlaa pitävät fasclstlt oUvat
koettaneet laulaa fasclstilauluja, mut­ta
palkaUe kokoontuneet fasclstlen
vastustajat yinmySA "Marseljeesin"
hukuttaen fasclstlen äänet. Tämän
jälkeen syntyi meteU, jonka yhteydes-sä
pahoInpIdeltUn Italiah konsulia
Yli kolmas osa, sadgn -vuo­den,
on Dodd's munuais pille­rit
ollut huomatuirt lääke selän
pakotukselle, reumatismille;
virtsarakko vaivoille j a mopeen
muuhun kipuun, jonka ^.%n a i ­kaansaanut
huonot munuaiset.
Saatavana kaikissa "kaupoisäa
50c laatikko tai 6 laatikkoa
S2.50 tai tilaamalla suoraan
The Do^ds Mediciue C!ompäny,
Ltd., Toronto 2, Onfcy