Vapaus, November 5, 1957

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 5 p. — Tuesrjälay, Nov. 5, 1957
dm
i
VAPAUS
(tJBEEnD — Aidependent Labor
^Oivaa of Finnish Canadlana. Es-taUiOiea
N07/ 6. 1917. Autborized
as second daa mail by the Post
'Office X>epartment. Ottawa. Tub-
Uihei ihtiee weeiay: Tuesdays,
^insdajnB and Satiirdays by Vapaus
PnbllshlDg Company Ltd4 at 100-102
JBlm 81 W^ Sudbtuy, Ont. Canada.
Telephones: Bus. Office 08. 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. Alanager
E. suksi. Edltor W. Eklund. BCaillng
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appllcation.
Translatlon free of charge.
TILAUSHTNNAT:
Kanadassa: 1 vlc 7i)0 6 kk. 3.75
:-:-.--:'3 kk.'2.25'
Yhdysvalloissa: 1 vk. BM 6 ltk. 430
Suomessa: 1 Tk. 8.50 6 kk. 4.75
Mitä muut sanovat
m mmmmi mm
mi;-
^ ; histpriassä pn paljpn sellaisia merkkita-
-pauksiiai jptka muis^^^^ ikuisesti sen vuoksi kun niistä oh
alkanut yhteiskunhallise^ psa. Täl­laisiä
merkkipäiviä pn^^ kaikkien itänspjen ja maiden
historiassa; Esimerki heinä-?
Jiaaxm heinäkään neljäs Yhdysval-vlbissa
jne.,
M 1917— Lpkakuuh Suuren
VailankumPuksen päivä Venäjällä, pn yksi niistä suurista
merkkitapauksista, jpta ei kpskaan unhpiteta. Öuplimatta
siitä miten me itse kukin suhtaudumme spsialismiin, tpsi-asiana
pysyy, että'40vuptta sitten, marraskuun 7 päivänä
tapahtui spsialisinin ensimmäinen läpimurtp. Spsialismin aat­teesta
ja ihanteesta tuli sillpin käytännpllinen tpdellisuus —
ja niin alkpi ihmiskunnan histpriassa uusi ajanjaksp, spsia-liätihen
ajanjaksp, tpsin vasta yhdessä maassa.
1^ Neuvpstpliitpssa j a mpnissä muissa maissa tätä histprial-iista
vuosipäivää vietetään isuurin juhlallisuuksin. Samalla
huomioidaan, että vaikka 40 vupttä pn histpriassa vain h^t-liihen;
tänä aikana ph jo k^ maata ^npin 900,000,000
ihtoistä -^^^^ minkä Lpkakuuh Suuri
V^lankumpus viitoitti ja alpitti. Neuvpstpliitpssä tätä merk-
•idtapausta vietetään su ja saavutusten juhlana.
Koko sen laajan maan kaikissa kaupungeissa, kauppaloissa
ja kylissä, tehtaissa, kaivoksissa, kpnttoreissa ja pellpilla vie-
;tetään suurena, innpittavaria juhlana tätä 40-yuptispäivää.
Mitä spsialismin läpimurtp ja sosialistisen järjestelmän
rakentaminen ja vakauttaminen todella merkitsee neuvpstp-ihmiiäille
se näkyy eräistä kumpamattpmistä tilastptiedpista.
;„;^ Meille pn tällä mantereella puhuttu sanpmalehtiin pals­toilla
äärettömän paljpn "Lähsi-Säksah ihmejpstä talpuselä-ihän
alalla. Oh selitetty, että Yhdysvaltain dollarien ja säk-salaiiste^^
vpintit
J^aisinkertaistuttaä tuotantpnsa spdah jäl-
;n. Mutta; tätä saavutusta "ihmetelliessään" porvarilliset
kommunistien raakuudesta tai 'ai­vopesusta'..^
Anierikkalaisten sotavankien suu­ri
kuolevaisuusmäära ei johtunut
kominunistien näikiihnyttämisestä
tai hoidon puutteesta, vaikka ruo­kaa
oli usein niukalta ja sen laatu
liuonoa. Pääsyjnaä oli se kun ame­rikkalaiset
kieltäytyivät huolehi-masta
itsestään tai eivät pyi^tyneet
siihen. Moraali ja. kurinalaisuus ro­mahti
. . : 229 turkkilaisesta sotavan­gista,
joUc^ olivat samoissa olosuh­teissa
kuin amerikkalaiset kumppa-
^insakin,-ei yksikään kuollut...
Yhdysvaltain radioviranomaiset
ainia yiipäällikköiin asti olivat luon-hölltsesti
äärettömän huolestuneita
näistä armeijan.toteamuksista, pre-sidentti
Eisenhbwer on julkaissut
6 kohtaa käsittävät ohjesäännöt, mi-teii
amerikkalaisten sotilaiden tulee
käyttäytyä vangiksi jouduttuaan.
Tämä on jotakin sellaista mitä yk­sikään
presidentti ei ole katsonut
aikaisenimin tarpeelliseksi...
—Toronto Daily Star, toimkirj.
iöioiistieteilij^ hauta'' sii tä*mäailmahhis-t
» i r f a U i s e s ^ : e t t ä NeiiVPStpliltöri kanaa' OTI 'sii'u- \\
: - 're^a;^aköpäjuisuudestään^h^
J^i^li^i^ kiist^tqmasti, tpi-^'
^IJle .piialle yh^^e;skun^ tuptannph alalla. iJNeuvpstplii-'!
Jtpn tuptantp: tpi \ p\e vain i kaksinkertaiBtuhut spdön; jälkeen, ^
vaan!: inilteii li nelinkertaistunut, • ;tubtärihbrt | ollessa yilm^ •
Viwdöi:'l$ tuptajitP
/ <iCl|kp^
^gs^fliiitph^t '33 kettaai suurempiui Tätehitön
YJte-Eiarmaik^^^ tullub 'lyhyen 40
vuoden aikana yksi - taloudellisesti; mahtaAnn- -siiht^^^
iVttPrtna 1917 Neuvpstoliitpn tepllisuustupfantb^ifiypdpst^
2 ^ prpsehttiai^
. i^^^ kpkp maailman tepi-.!
;lisuustuptähnpsta.-;^ T vplyyminn suhteen
Neuvpstpliittp pn hpussut ensimmäiselie sijalle Eurpppassa
ja.tpiselle sijalle kokp maailmassa.
' • ei ple tietenkään vielä se spsialistinen
paratiisi.:.m rakentamaan. Ollen vielä tei-
Sjslla tilalla tepllisuustuptannossaYhdysvaltPihin verraten^
'NeuvpstpliitPn väestön elintasp ei liioin ole vielä työssäple-vi<^
n anierikkalaisten jäcanadalaisten elintasossa. Myös Neu-
" voStpliittplaisetpvat selittäneet, että ensimmäistä s. spsialis-tistayhteiskuntaxriuptpa
rakennettaessa on ^t eräitä va­kavia
Virheitä ja. rikkpmuksiakin, mikä pn inhimillisten heik­kouksien
ja -iietpisuudenr kannalta hyvin
yhun tietenkään piiplusteltava seikka.
; ; kaikki tosiasiat; viittaavat siihen, että Neuvpstö
:^ aivan
läluvupsien aikana; T^ ja maalalpustuptaritp riousee
Neuvpstpliitpssä paljpn hppeammih kuin Yhdysvallpissa;
NeUvpstpliittpjonjp sivuuttanut kaikki Eurpppan maat tepl-liSttustuptannpn
määr^ Se tulee sivuuttamaan Yhdysval­lat
maidpnyypin ja lihan tubtannpssfa parin täi kolmerj vub-
: den kuluessa. Neuvosta omafounut päämääräkseen
saaiyuttaa ja sivuuttaa Yhdysvaltain teollisuustuotantp mah-
<ipllisimman lyhyessä ajassa j a kukaan iei enää epäile sitä,
etteikö Neuvpstpliittp tule siinä pnnistumaan.
Tosiasiassa Neuvpstpliittp ori jo saavuttanut ja sivuutta­nutkin
' •Yhdysvallat mpneila tärkeällä alalla. Neuvpstplii-to
tiedemiehiä, teknikkoja ppet-tejiä,
ja lääkäreitä kuin Yhdysvällpissa. Kun, Neuvpstplii-
• ion kuuluisa; suihk tuli
äskettäin Yhdysvaltpihin, niin yhdysvaltalaiset asiantuntijat
^ly^nsiyät julkisesti antaniiss lausunnoissa, ettei Yhdys-iallpilla
ple n^^ siihen verrattavaa tentpkpnetta>
s; Mpncft; lähsimä^ tiede^miehet pyat iviimeaiköinä töden-neet
lausunnpissaän, että Yhdysvallat, kuten muiitkin ppr-
••-•*'"*-^ti:maat, oh jo^ jäänyt Neuvpstqliitpsta.jäielle'vissien
LIKAISET SODAT EIVÄT AUTA
SOTILAIDEN MOBAALIA
Korean sodasta vangiksi Joutu­neesta'
7,190 amerikkalaisesta so­tilaasta:
. V
Lähes yksi kolmannes syyl­listyi
yhteistoimintaan vihollisen
• kanssa.'
2,73(f kuoli vankeudessa.
Yksikään ei paennut.
> Tässä on vain tärkeinunät tilas*
tot siitä ainutlaatuisesta skandaalis­ta,
minkä Yhdysvaltain armeija on
asiakirjoihin merkannut...
Vastoin Yhdysvalloissa vallitse­va^
yleistä käsitystä, amerikkalais­ten
sotavankien ällöttävä Ipstoria
Koreassa ei johtunut jpääasiassa
Lokakuun vaiiankumous ja Canadan
Ne, jotlca muistavat poliittisen
tilanteen vuoden 1915 syksyllä ja
kautta vuoden 1917, agitaation kan­sallisen
kokoomushallituksen muo
dostamisen puolesta, nousevat hin­nat,
vallitsevat työolot ja teollisuus-työiäisten
mielialan kohoamisen
Canadassa, varmasti myöntävät, et­tä
ne tekijät, jotka vaikuttivat ve­näläisiin
työläisiin, olivat myös
vaikuttamassa täällä. CU kehltty
mässä laaja halu edistyksellisten
Unkarilaiset patriootit
kunniaii kohteeksi
Wien. ^ Budap^^^
tietojen mukaan niille unkarilaisille
patriooteille, jotka a\ittoivat vuosi
sitten tapahtuneen vastavaUanku-möusyritykseh
kukistamisessa, luo­vutetaan
"vapauden kunniamerkki".
Vpidaksemme pikein arvps-taa
Neuvpstpliitön suursaavu->
tuksia ' tämän Ij^hyen 40-vup-tiskauden
aikana, meidän sietää
päiau ttaä mieleemme: ppri his-tpriallisestii
tunnettua i lausun-tpa.
Lpkakuun vallankumpuk-sen:
jälkeeja Lehini s^npi^: että
maan "sähköistäminen" pn SP-sjalistiseii
i;ak^nn)usty9n. pnnisn
tumisen; ;pgrus.ehf|;p, jSiiipisisisa
pipissä pidettiin Leninin "säh-fcöistäraissuuhhitelmaa''-
iänsi-maissa
"Kremlin haaveilijan"
va
fie^Sa^n ja tekniikan alalla. MuistettakppnV että;Neuv9^^^
:^s|a, toimii maailman ensimmäinen atpmivöimaihen sähkö-i
a i ^ .mikä pn tupttanut sähköä rauhanpmaisia tarkpituksia
vaä;eh lioin kaksi vuptta. Aivan näinä päivinä, eräitten hup-
V nu4>iteijain arviph^^mukaa nyt vietettävien 40^vtipti^juhlien
yhteydessä, lasketaan Neuvpstoliitpssa vesille' ensihimäiheh
Veden päällä kulkeva alus, suuri jäänmurtaja. Muutama
viikkp sitten ilmpitettiin, että Neuvpstpliitpssä pn "menestyk­sellisesti
kpkeiltu" mannerten välistä ballistista kaukp-olijusta,
jphpn verrattavaa ei ple vielä missään muualla
inaailmassa. Ääretömän suurta hupmipta pn saanut psak-
^een Neuvpstpliitpn sputnik — keinpkuu — jpka pn kiertänyt
^^apallpmme ympäri npin 400 kertaa. Nyt pn Neuvostoliitto
]^ettänyt • avaruuteen uuden jä monipuolisemman toisen
satelliitin. Nämä tieteelliset saavutukset ja etumatkat eivät
tietenkään tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi Yhdysvallat
^ysty niitä aikanaan myöskin ratkaisemaan. Meidän tarkoi-fiiksemme
onkin vain tpdeta se kumpamatpn t(»iasia, että
40. vuotta atteh; tapahtunut spsialismin läpimurto ahtoi ih-nuskunnalle
avaimet entistä suurempaan edistykseen ja
hyvinvointiin.
unelmana; joka ei vpi kpskaan
pteutua. Tämä unelipa" tpteu-l
tui kuitenkin ja mainittakppn,
että aivan yisUkäänv avattiin
Neuvpstpliitpssa" maailman
suurin sähkövpimalaitps!
Vielä niin myöhään kuin v.
931 Stalin sanei: "Me piemme
50 tai 100 vuptta jälessä edisty­neimmistä
maista. Meidän täy-
•yy saavuttaa tämä välimatka
kymmenessä vupdessa. Me jp-kp
pnnistumme siinä tai tuhpu-dumme
Me tiedämme, että Neuvpstp-iittp
saavutti ja sivuutti kaikki
Eurpppan maat. Seuraus siitä
pii että tpisessa maailmansp-dassä
tuhputui Hitlerin Saksa,
eikä Neuvpstpliittp. Ja sellaiset
Suuren Rahan lehdet kuin TP-rpntpn
Glpbe and Mail kirjpitti
äskettäin: "Ensimmäisen ker­ran
historiansa aikana Venäjän
elintasp pn. saavuttanut ja si­vuuttanut
Länsi-Eurpppan mai­den
elintaspn."
Kuten näkyy Neuvpstpkan-salla
pn syytäkin juhlia tänä
40-vuptispäivänään!
Merkillepantavaa pn myps
tämä: 40 vuotta sitten, jpllpin
V as ta syntynyt neuvpstpvalta
pii heikkp ja jpllpin sitä vas­taan
spdittiin jopa 14 vallan
vpimalla, pii aikoja, jpllpin so-sialistises!
ti ajattelevat ihmiset
puhuivat, kirjoittivat ja toi^ii-vatkin
spsialistisen järjestel­män
säilyttämisen piiplesta.
Neuvpstpliittp ja kansandemp-kraattiset
maat ovat nyt kui-tenkiii
jp niin vpimakkaita,, etr
teivät rie tarvitse plemassa-plpnsa
säilyttäiniseksi enää mi­tään
ulkppuplista apua ja tu­kea.
Mitä Neuvostoliitto tar­vitsee
suurten ja kauaskantpis-ten
suunnitelmieiisa toteutta­miseksi,
on kansainvälisen rau­han
säilymistä —• ja juiuri sitä
vaativat kaikkien kanspjen jä
maiden yhteiset edut.
Vapaus yhtyy vaatimatto­masti
niihin hiiljooniin jotka
tpivpvat nyt neuvostokansalle
onnea ja menestystä suuressa
rakennustyössään ja kaikissa
rauhanomaisissa pyrkimyksis­sään.
•
muutosten puolesta.
Molempien poliittisten puoluei­den
johtajat ja niiden lehdistö, oli­vat
toistaneet Britannian pääminis­teri
7i,loyd Georgen iskulausetta
"sota" sotien lopettamiseksi". iSiifien
aikaan alettiin populääiisoida;^
dysvaltain presidentti Woodrow
Wilsonin iskulausetta: 'Tehkääm­me
maailma turvalliseksi demokra­tialle".
Samanaikaisesti epälubtta-musaalto
levisi työläisten keskuu­dessa.
Kyseenalaiset menetelmät so­dan
rahoittamiseksi, jotka aiheutti­vat
inflaatiota joutuivat arvostelun
kohteeksi. Voittoja tavoiteltiin häi­käilemättömin
keinoin ja julkinen
skandaali syntyi kun hallitus osti
mätää lihaa merentakaisille soti­laille,
kun tykistön käyttöä varten
ostettiin, vanhoja, ontuvia koneja.
Skandaalien lisäksi sota-aikana ri­kastuneille
canadalaisille jaettiin
tavallista enemmän' titteleitä. Näi­den
tapahtumien julkitulo kehitti
työläisten keskuudessa' katkeruutta
erittäin alhaisia palkkoja vastaan.
Hallitus ja osa kapitalistisesta leh­distöstä
koetti saada herätetyksi
patrioottista tunnelmaa työläisten
vaatimuksien vastapainoksi.
Nykyisin kutsuttaisiin sitä psy
kologiseksi . sodankäynniksi kun
hallituksen jä lehdistön toimesta
kasvatettiin ajatusta, että vakavia
työsuhderiitoja on kehittymässä
Saksassa. Helmikuun kuluessa ker­rottiin
nälkämellakoista ja lakoista.
Eräänä kertana kerrottiin, että
40,000 työläistä oli lakkoutunut
Kruppin asetehtailla Essenissä.
Tsaarin Venäjän kaupunkien työ­läisten
keskuudessa vallitsevasta
hirveästä nälkätilasta, heidän epä­toivoisista
vetoomuksistaan ja jouk-komielenosoituksistaan
ci mainittu
mitään kapitalistilehdistössä eikä
niyöskään' keiVottu tykistön, 'kulje-tus'v'älineiden
ja ammuksien 'puut­teesta,
jotka halvaannuttivat venä­läiset
armeijat' sotakentälle.- Niistä
puolista mainittiin 'vain' tyÖvääh-lehdistössä'
eikä tiedetty kuinka ön'
nettorfiassä' äsen^assd tsaarin sota-'
koneisto oli. " '
Heimikiiussä v/ 1917 . Britannian;
ja 'Ranskan ' hallitukset' päättivät
ottaa uhkarohkeita'askeleita estä^lc'.
seen' tsaarin allekirjoittamasta eril­lisen
rauhansopimuksen. Loordi
Milner matkusti Petrogradiin ja
siellä neuV(jtteli?;ij^llilukfeen; ja;sq^
taa kannattavien ' piirieh ' jdhtajäin'
kanssa. Palattuaan . Lontooseen
Ibördi IVIilner vakuutti,'ettei ole olör
massa Vaaraa, että Venäjä neuvot­telisi
erillisestä rauhasta. Vajaa
kaksi viikkoa myöhemmin sanoma­lehdissä
kerrottiin suurin otsak­kein:
"Vallankumous Venäjällä,
saksalaismieliset murskattu".
Poikkeuksetta sanomalehdet oli­vat
mielissään. Ne tiedoittivat luki­joilleen,
että sodan voittamista
kannattava puolue on nyt kontrol­lissa
ja että menestyksellinen val­lankumous
Venäjällä antaa aihetta
tyytyväisyyteen. Heti vallanku­mouksen
jälkeen tiedoitettiin ca­nadalaisille,
'että entinen pääminis­teri
on vangittu ja samaten enti­nen
sisäministeri; Tsaari oli luopu­nut
kruunustaan ja uusi pääminis­teri,
Rodzianko, oli saanut tilan­teen
kontrolliinsa saaden aktiivista
kannatusta armeijan kenraaleilta .ja
liberaaleilta, joiden edustajana hal­lituksessa
oli oikeusministeri Ke-'
rdnski. United Pressin Venäjän
erikoistuntija kertoi lukijoilleen,
että "Venäjän vallankaappaus on
luonnoUnen seuraus viime kuukau­sien
aikana vallinneesta poliittises­ta
tilanteesta". Eräs toinen-"tietoi­nen
lähde" Lontoosta paljasti, että
"Venäjän asioita seuraavat henki­löt
ovat viitanneet, jotta liittolaiset
ovat salaisesti auttaneet sodan
voittamisen puolelle asettuvaa puo­luetta
järjestämään vallankaap­pauksen".
Vielä toisesta lähteestä
kerrottiin, että "oli pelätty, jotta
vallankaappauksessa sivuutettu pää­ministeri
.mahdollisesti suostuu
erillisiin rauhanneuvotteluihin".
Kapitalistiset sanomalehdet Ca­nadassa
ja Yhdysvalloissa terveh­tivät
helmikuun vallankumousta.
Eräät lehdistä koettivat uskotella
tukijoilleen, että se oli todellinen
kansan vallankumous. He eivät tie­tysti
yrittäneetkään selostaa kuinka
kansalliskiihkoisista militaristeista,
pankkien johtajista ja suurmaan­omistajista
muodostettu hallitus
olisi voinut olla kansanhallitus.
peasti ja sen vapaan järjestelmän
puitteissa me voimme odottaa Aa­sian
Venäjän 6,400,000 neliömailin
alueen nopeata kehittämistä.'..
suuri kaupankäynti voi -kehittyä
Kiinan, Japanin jä Venäjän kesken.
Intia myös siirtyy edistyksen mars­siin.
Me seuraamme, ei vain poliit­tista
vallankumousta, vaan uuden
maailman avautumista."
Kuinka hyvin Star osasikaan en­nustaa
ne mahdollisuudet, joita so­sialismi
avaa, mutta: se näki vain
kapitalistisen hallituksen, jota Bri­tannia,
. Ranska ja .Yhdysvallat kan­nattivat
mieluummih kuini Itsäaria.
Ihmeelliseltä t^^tuu. kiuif^tsu* ei
ole 'kamalla innostuksella kertOQjit
lukijoilleen ; niistä • suurista saavu­tuksista,
joita siellä on viime, aikoi­na
toteutettu. Jos päivälehdet ottai­sivat
sen kannan, niin epäilemättä-kin
Canada olisi tällä kertaa hyvis­sä
kauppasuhteissa Kiinan kanssa.
Työväenliikkeessä yleensä ainoas­taan
marxilaiset käsittivät Venäjäl­lä
tapahtuneiden muutosten varsin
rajoitetun laadun. He käsittivät,
että helmikuun vallankumouksessa
oli väkivalloin syrjäytetty taantu­muksellinen
feodaalijärjestebnä ja
sen tilalle oli tullut taantumuksel
linen kapitalistinen järjestelmä, jo­ta
imperialistit pitivät voimakkaa­na.
Sillä oli omat suhteensa Bri-tahnian.
Ranskan ja Yhdysvaltain
imperialisteihin.
Canadan työväenliikkeen marxi­laiseen
siipeen lukeutuva edustaja
antoi, ensimmäisen / varoituksen
lehdistön levittämää demagogista
propagandaa vastaan...
Muutama päivä sen jälkeen kun
saatiin kuulla tsaarin syrjäyttämi­sestä
ja väliaikaisen hallituksen
valtaanastumisesta, edesmennyt to­veri
Matthew Popovich puhui ylei­sessä
^ tilaisuudessa Winnipegissa,
mikä oU järjestetty ukrainalaisen
runoilijan Täras Shevchenkon muis­ton
kunnioittamiseksi. Puhuessaan
maailmassa ja varsinkin Venäjällä
tapahtuvista mullistavista muutok­sista,
Popovich korosti ei vain ta­pahtuneen
vallakumouksen rajoi­tettua
luonnetta, vaan samalla kb
rosti niitä valtavia. mahdoHisuuk-.
sia . joita helmikuun vallakumous
oli avannut. Hän vakuutti, että työ­läiset
ja talonpojat eivät., pysähdy,
kun on ensimmäinen asket.^aavur
tettu ja he tulevat jatkamaan kun­nes
saavuttavat työtätekevän vaesr
tön hallituksen, joka vie sosialismia
kohti. ...
Hän^n ennustuksensa osoittautui
paljon lähemmäksi oikeata kuin
porvarilehtien ennustukset.
Porvarilehtjen kirjoituksilla oli
kuitenkin odottamaton vaikutus.
Sotaan kyllästyneet ihmiset olivat
kinnostuneita Venäjän vallanku­moukseen
ja suhtautuivat siihen
niinkuin se olisi ollut kansan val­lankumous.
Kun Kerensky sai vä­liaikaisen
hallituksen kontrolliinsa,
pbrvarilehdistö koetti esittää häntä
"kansan vallankumouksellisena poi­kana"
ja oikean siiyen sosialidemo­kraatit
ja liberaalit yhteisesti va­kuuttivat,
että Venäjän kansa kul'
kee sosialismia kohti. •
Tilanne muuttui myös Canadassa.
Yhä eneinmän miehiä otettiin ase­voimiin
ja yhä enemmän canada-laisia
tuotteita lähetettiin yli me­ren,
uusia sotateoUisuuslaitoksia
avattiin ja kotimarkkinat myös laa­jenivat
Kaikki saatavissa olevat
työläiset vedettiin teollisuuden pal­velukseen.'
Yhä enemmän tehtaista;
alktä f tbtihia kahdella 12 tunnin
vuorolla:Keskinkertaiselle työläi­selle,
se oli ensimmäinet^ kerta kun
hääär-er tarvinnut; pelätä, että
työnantaja eroittaisi hänet Ei olliit
vaaita" pitkäaikaisesta työttömyy­destä:'
Mutta elinkustannukset jat­kuvasti
nousivat ja palkkoja pidet
tiin ^ ^aisiha. ^ Näissä^ oloissa, työ­läisten
feeskuudesga si^tyi levotto-
• muutta jjä tyjrtymättömyyttä. Tyjä,
läisei •'aikoivat liittyä'' iinioUmi ja
seurauksena oli uniotoiminnan vil­kastuminen.
HalUtufcelire es^^^^
' vaatimukset voitTOJeä'ahmimi&e'tf Vd-pä^
Ttdsiisi jä sqlaskändbialejä^ ai­heuttaneiden
epäkohtien pbistami-seksi'
hb^ättivät iiiy<fe*^j^tar,''eg
tä mahdollisesti Canadankin väestö
yoi'^ väiytaa hiallitubtaaii. Cänädah
työläislet ottivat' edistysaskeleen
helmikuun vallankumouksen seu­rauksena;
'mutta se oli lyhyt askel
verrattuna siihen mikä seurasi kak­si
vuotta myöhemmin. Kuitenkin se
oli-äku muutokseen päin.
CANADAN TYÖLÄISET JA
LOKA'KUUN VALLANKUMOUS
Tyytymättömyys työläispiireissä
jatkui j a levisi ja kaikki oli käy­mistilassa
vuoden 1917 syksyyn
meniiessä. Tietoja tuli vain vähän.
Venäjaftk; mutta puutteellisienkin
tietoj^^ perusteella yasemniistolai-set
tibsivät, että Kerenski jotitui
nojautumaan taantumuksellisiin
kenraäleihin: Saatiin siitäkin 'tietää,
'". V.'' I!' liehih; puhumassa' 'punäkaartilaisirr^'SiWb"Ihyssa' i7'Al*''
' r lankumpukseh''alkupäivinä.' (j;äljennp% f. V. .'Vasiliyeivin ,
"maalauksesta).'' ' » ^ • ' " ' • »y^-f
mutta se propaganda, jota käytet­tiin
.saadakseen työläiset suhtautu­maan
luottamuksellisesti uuteen ka­pitalistiseen
hallitukseen, kiin­nostaa.
Esimerkiksi seuraavana päi­vänä
kun tsaari luopui kruunustaan
Toronto Daily Starin tomiituskir-joituksessa
sanottiin mm. seuraa­vasti:
"... laajuudeltaan mikään ei ole
sen vertainen paitsi Ranskan val­lankumous.
Sen vaikutus voi olla
vieläkin laajempi... suuri osia Ve­näjästä
oh nykyisin harvaan asut-oli
hiärssihiit Vaatien'kapitalististen
aineksien poistamista Keren'skin
halUtiiicesta, ratihafa j'a^valtaai'neu-vostoille.
Kun sen jälkeen kuultiin,
että työläisiä oli heinäkiiun' 17 p:n
mielenosoituksen yhteydessä am­muttu,-
Pravdaa vainottu, kommii
nistisen puolueen toimisto suljettu
ja Lfertiniä yritetty pidättää, täällä
tiedettiin,- että väliaikainen hallitus
oli siirtynyt vastavallankumouksel­liselle
tielle yrittäen tukahduttaa
Kansan- demokraattista kulkua.
Kapitaliistit olivat'mielissääh. He
olettivat^ että väliaikaisen hallituk­sen
; harjoittama terrori oli osoituk
sena sen lujuudesta, eivätkä he kä-siitäpeeti
teitä ihaUitus ei >enää kyen­nyt
demagoogisesti harhaatiQohtat
maanikgpsaa^t '^ u .«' H.M
Vaikka Canadan imar:HiI^i$et kätl
^itfevätkTO i prqlQ^riaatiu .Y»llanku-.
mouksen kehittymisen, he olivat yl­lättyneitä,
Ksii^äj,: \{aHh^ista> .jriqUa
voitto saavutettiin Lokakuun val-
"iapjtiin^pu^ssp _J3,|l?e.qIfy^tl myjijjjfuljBflOiptevan .V
yllätyneitä sen innostuksen johdos­ta,
jolla -Canadan työläiset terveh-
PAHEESI
UETSONi
Luoksen:
•Tttoi: "Enke
että kun t
semme ihn
Tässä va
.Sanasta "^
sen kirjoi
oli joutuhu
malaisia, ji
.arvoa kans!
; Luettuani
tcttesiigune.
Suolesta ^
missä k.6.
ollut onkin
.ympäristöä,
tehty pelkki
Olf tääUä
valtaa, mut
päättyessä. 1
tulijoita avu
la, jota ei oi
me vanhenu
Luettavan jj
enemmän. P
dä suomalais
"Pekan" h
ne uniotoin
Mutta vaikka
lä pitäisi olla
ei kuitenkaai
Siinä bn sitä i
tyä- ja kuul
heksuu.
• -Ilmestyyhäi
menkielisiä j
niin räikeästi
tbn välisiä t
lietsota eripu
"vanhojen" tu
kuten "Pekah
työläiset koko<
kokokouksiin
tivat myötä tui
vostohallitukse
KAPITALISTI
VASTARINTA
Käpitalistine
tautumistaan V
teesiä kun vai
sotilaiden 'ja: t
toilla:'iPorvaril
eräät .oiköistola
tyivät K hälkäil
käyksbeft'.neäVc
taan. Yrittäess
Koreuskin';haili
tö oli selostani
Punakaartilaisia ajpneuvpjneen vallankumpuksen aikana
partipssa Mpskpvan kaduilla. Lpkakuun suuri vallanku- *
mpus tapahtui vanhan venäläisen kalenterin mukaan lo­kakuussa,
mutta nykyisin käytännössä olevan kalenterin
mukaan se tapahtui'marraskuun 7 päivänä, , /
PÄIVÄN RÄKINÄ
voiitäiiiis^ksi:-Ä'fMfeäkm7h m
lan siirtämineH'1rieii*^b'^Öifie'jä-'fiÖÄl'
; vostohallituks^b'-julistus rauhan
puolesta olisivat asettaneet valokei­laan
hallituksen todelliset tarkoi­tukset
ja kansan edut. Vaatimuksia
palkankorotuksien ja kahdeksan
tunnin työpäivän puolesta oli pik­kuhiljaa'esitetty
jonkin aikaa, mut­ta
marraskuun jälkeen niiden yh­teydessä
vaadittiin lakkoon ryhty­mistä
y|iätirausten toteuttamiseksi;
Yhä lisääntyvällä vauhdilla ja
laajemipgssa mittakaavassa Loka^
kuun.j vallankumous;.rohkaisi Cania
dan - typiäisiä korkeampialle , kehi­tystasolle.
Alkaen . uskppjattomalla
innfl«tuks§lla, työyäenluokkaj v ja
kpy^mmät farmarit; pian järjesti­vät;
laajoja mielenosoituksk bsoit-taen,
solidaarisuuttaan Venäjän työ-läisUleja^^
talonpojille.' Kautt^ maaii
hallituksen, joki
_sia VenäjäUä, a
Xuni^jäfH yh.te,is
Vat päinvastaisei
jsia laitok^a j v
rasta.; He pahek
ton,,halIitul{;sen
s'en' toimesta -juli
tien säla'iset sopii
pahbksuivat panli
laitosten yhteisi
ja .selostivat sitä
Katolinen kirkkc
kumouksen selost
pa Quebecissa ha
ninin olevan "pin
miillistuman".
Kapitalistisella
yritettiin työlaisi!
myötätunnon oso
selle vallankumo
=vät> samaa kuin S
tien a'vustaminenl
esimerkki torontc
Telegram-lehdestä
1917,
"Eurooppalaiset
-. - • , .\ (Jatkuu 5.
Paljon on Suomessa "agenlteja"
Torontolaista postia selaillessam
me jouduimme viikon lopulla totea­maan
että sikäläisen Vapaan Sanan
toimitus on: viettänyt unettomia
öitä aina siitä lähtien, jolloin Väinö
Tannerille sanottiin Helsingissä,
että häntä ei haluta pääministe­riksi.'"
-•.
Ja kun torontolaiset kollegamme
oval^ poteneet unettomuudesta^ he
päättivät kaiketi näyttää muulle
maailmalle synkkää naamaa ja jur-nuttaa
juur julmetusti, että jos
kaikki suomalaiset eivät ole Mosko-toa.
Väestö kuitenkin lisääntyy no- i Suomeen -nähden.'
van asiamiehiä, niin ainakin suuri
enemmistö on!
' Vuodatettuaan polttavan kutunia
kyyneleitä Tannerin epäonnistumi­sen
vuoksi Vapaa Sana vaikeroi
torstaisessa toimituskirjoituksesr
saan noin nimeensä:
. ..Moskovan kanta nimittäin
on, ettei Tanneria eikä kokoomuk­selaisia
saa ottaa Suomen hallituk­seen
ja näyttää siltä kuin maalais­liitosta
olisi .muodostunut esitaiste­lija
pitää Tahner ja kokoomus iil-.
kona Suomen hallituksesta. JaV sii­hen
työhön se sai myöskin apidai-seksi
sös.dem-puolue^sta skogilai-'
set, joiden urakkana näyttää olevan
suorittaa sosialidemokraattisen puo­lueen
hajoittaminen — mikä niin­ikään
on yksi Moskovan päämääriä
"Kun siis katselee Suomen kamp­pailua
hallituspulartsa kourissa, niin
selvästi havaitsee moskovalaisen
kengän' puristuksen."
Kuten huomataan Moskovan asia-miehiksl
leimataan Suomen suurin
puolue maalaisliitto, ja toiseksi
suurimman 'puolueen sos.dem-puo-lueen
toinen puoli eli skogilainön
siipi, kuten lehti tin leimannut ai­kaisemmin'
SKDL:n ja nyt torstai­sessa
toimituskirjoituksessaan myös
Helsingin: Sanomat! Jo on Suomes­sa
Moskovan asiamiehiä!.' On vain
muistettava että -yllämainitut > ryh­mät
ehdustavat suurta enenmilstöä
Suomen kansasta!
"Kunnon suomalaisia'.'ei kuulema
löydy enää mistään muualta kuin
kokoomuksesta, joka on nuollut
vuoron perään Venäjän Tsaarien
sekä Saksan keisarien ja hitlerien
saappaita — j a tietysti itte Väinö
Tanner!
Kuten ehkä .huomattiin ylläole-vassa
Vapaan Sanan toimituskirjoi-tuksen
palassa on painettu mus­talla-
seuraava kohta: "Moskovan
kanta" nimittäin on, ettei Tanneria
eikä kokoomukselaisia saa ottaa
Suomen hallitukseen." ~
Noin' jaaritellessaan Vapaa Sana
pit^ ihneijsesti oinia Inkijpitäan
sellaisuiapölkkypäinä, että'heille ^
.saa puhua yhtenä päivänä yhtä ja {^mukaan eduskunnan kantaa jäpää-seuraayalla"
kehtaa unhoittaa, van
hat'jäpuhuavallan palturia.' '
TieÖBUtaessaän Sukselaisen hal-^
lituksen kaatumisesta Vapaa Sana
kertoi lokakuun 24 päivänä tosi
asiain- karissa yhtäpitävästi seuraa
vaa:' ' .-- •
ji^uultuaan hallituksen vasta­uksen,
f duskunta toteaa, että hal-
Utu^.on.ölkeistopiirien vaatimnk-.
sia l myiitällemällä saattanut ta-
Ipii^j^Iämän lisääntyviin vaikeuk­siin,
minkä seurauksena maatam­me
.^idikaa edellisiä vuosia huor
ma^tä^piti suorempi työttömyys
sekä palkansaajien ja pienvUje-
•'Ilj5idett|eIinta8on - ^ k k ä i^eh^
vainen. JBdäskähtä i>n^.^'tä mi^t^l
; että . . . ballitukseii' parlamenttaa-'
rista pohjaa on laajennettava 11-
säämäUf tyoväe&^iÄtästa ja
ten ettei'kansanlä^relajaivaaran-'
.tavien olkelstoalnesten osallistu­minen
hallituksia"^ |«le kysy­mykseen."
1 i :
-Tämä rakkaat osakumppanit on
S^omen;^^Uskunnan%kanta-;ja.pää­tös!
Suomen eduskunta korostaa
siinä, että työväen edustusta oii
hallituksessa lisättävä,' ja samalla
valvottava/ ettei kansan etuja vaa­rantava^,,
oikeistoainekset pääse
osallistumaan hallitukseen.
Tarkoittaako Vapaa Sana. että
Suoman " eduskunnan päätöskiii
edustaa todellisuudessa "Moskovan
kantaa"?
. Tosiasiatssa' se, minkä Vapaa Sana
leimaa, nyt suuressa* epätoivossaan
"Moskovan kannaksi^'' Onkin Suo­men
eduskunnan kantaJa_kaifcc»)
parlämenttaaristen - pellsSäntcijen
töstä..on noudatetl
tapauksessa ^ rikot
kerräii demokraai
tapoja.
Eduskunnan pä
sesti Suomessa ei
doUisuutta, kuin li
sa työväen edustu;
oikeiston pääsy hali
mittain halutaan
kraattisia pelisään
tällaista eduskunn
nojaavaa hallitusta
on tietenkin annett
ratkaistavaksi ja m
kaisiin vaaleihin, k
mokraatit .ovat demt
pettelytäpbjenmul
öeet. '
Tältä todeUisuusp
Väinö, Tannerin "
^ ^ r i s t e l i i rr^.eikä
hallituksen "muodo
^uskottukaan, mutta
töunöhdolUsiius",
Jiiionostis i- harkittu
Suomen eduskunnai
-demo^aattisia n
vastaan.
Olisikohan niin, et
ja^Yhdysvallat juurisi
nen > Syyrian itsemäi
ta. Vapaa Sana halua
lasella. koko jutun ja
sä puhua - vaikka lä
asioista, jotka sen om
tietää ja tuntee päre
Mene ja tiedä. — I
J.K. Hyvää onnea j
niille osakiimppaneill»
saaneet eränkävijä-käi
nian'- i^.^^oyat,lähte»
eisimgan <;asä(
korpimailta. Sama.