Vapaus, November 5, 1957

              Lok
vuonna
>n otettu
itissi
saanut
keisinä
«isivuotis
(JatlEoa 2. shrulta)
llaiset sosialistit- ja:TOT<m
Ifistiset ISrpöttcäijät oyätV>«ijeksiäii
I asiallisesti be övät' toiinijpi^nai^s^
Ivenäjan soaalisnöto'^^^^^^^-i^
jlarjuksia tai pölvästejä^;
IvaUankumouksen punainen i^^
lön prostitiioitu Saksan tyranjulipun
Ipalvelukseen." T-I
Kapitalistilupkka teki kaikkensa
juskottaakseen canadalaisille, että
iNeuvosto-Vehäjä oli kirouksena
jbeiUe. Sotalain'nojaU lakkäutet-
(tiin kaikki keski- äa itä-Eurpopasta
[tulleiden siirtolaisten/jäi^estöt
|IWW julistettiin, laattoniaksi j a sa-jmoin
Socialist Laböir-puoluej Socia*
[ijst Party of -North Ainerica j a Sö-jcial
Democrätic-puolue. KaiMden
ledeUämainlttujen järjestöjen jul
illiJiifi ^ a l l a fi
maaseutuvaalipiireihin ' JnaakM voiton johdosta. Olemme-vaaleissa
ja paikaUiset>labm^
tyn osastot asettivat l e i d o i ^ ^ Venaijiille tovehiuäen
kaupungeKsa. YaaleisM;^ sellaisessa inuödosM/Ä se
(HlPlinmictnn i n rnitnAiii*Ä**itwil:.i%.*ia:^^-:^:--it:LilLt.J— jri" i_-j^:.!.
innostettiin iBkaisut lakkautettiin eikä sallittu
laa nom i(8|marxila.sen kirjallisuuden tuontia j , , ^ ^ ^^.^^^^^ -^^^^ p^j
selvän enemmistön j a muödä|tettiiä
F'aunner-I^W liamtiK^^ E
johdolla. Se"pii'ensmmäint^^
Iäisten j a f a r n i a r^
jpisAmerikassa j a ^ ^ i ^ i ^ ^ i ^ ^
psalta Lokakuun yallanlinimöu^
seiiraiis. ' \[\ '-'r '
Ontarion farmarieh vaälivpittba
seuur«i United JFarme^
ta järjestön vaalivoitto. sädvat
enemmistön paikoista Albertaniä^^
Iaa(g^^ilnassa.,; Samaten ^ l ^ ^
T a m e r s öf Jurähitoba : yoitti^ ihan-inistpn
Manitobari lainlaäUjiakuri-nassa.
Liittovaltion yaäleissa v; 1921
preeriafarmarien .jaijestötmuodos­tivat
Progressive Parts^i^ j a saiv^^^^
63 edustajaa valittua liittoparla
a, mutta i&Bcanadaan. Hulinpitsijajpukkoja,
mdeUa(i95iBjotka usein o l i muodostettu yarak-
Jusia asaiiii»|kaiden pojista, järjestettiin ja niitä
Käytettiin kokouksien häjoittami-sessa.
Arthur Meighenin j a muiden
taantumuksellisten tPryjen johtama
hallitus heti vallankumouksen jäl­keen
sitoutui lähettämään aseelli­sia
joukkoja Neuvostohaintusta vas­taan.."
"'. V .
' Kapitalistijt eivät olleet ainoati
jotka lietsoivat propagandaa Loka­kuun
vallankumousta vastaan. O i ­keisto-
sosialidemokraatit heikensi­vät
työväenluokkaa selostamalla, et­tä
vallasta syösty hallitus oli de
mokraattinen. Toisaalta äärimmäi­set
vasemipistolaiset puolestaan
väittivät Marxin opettaneet, että so-.
sialistinen vallankumous voi onnis­tua
vain jos se tapahtuu samanai­kaisesti
useimmassa johtavassa ka­pitalistimaassa.
He eivät uskoneet
sen onnistumiseen Venäjällä. .
. Mutta he olivat väärässä vaikka
alkuaikoina olikin monta vaikeata
ajanjaksoa, jolloin olosuhteet näyt­tivät
kannattavan heidän väitök-
3 neliömett^
ivavastayaii^
> eikä • vajj
''aan viel^j
tilastolliset I
iiton kansäj-l
sivut, joiBij
edelläesitet.)
stä TilastÄl
julkaisusdj
1956, ioli(ö|
}n kauptsi-l
-isestään 3s|
lä, oli asmi-l
J miljoonaa j
ien kaapoil
n neovostg.]
•yt 3;5ler.|
rakennetii|
maaseiiia.|
kiksi :vui).j
iun sivisty^l
Mdnitooassa, Säskatchewänissa ja
Albertassa. v j
Valitettavasti pn todettava, että
farmarien liikehtimistä e i kehitetty
mahdollisuuksien mukaisesti. Työ­väenliike
e i ollut vielä varttunut ei­kä
käsitetty farmarien j a työläisten
yhtenäisyyden tärkeyttä. Monessa
suhteessa farmarien liikehtiminen
oli sppntaaniiien ja sen vaikutus­valtaiset
johtajat johtivat harhaan.
Muutaman vuoden kuluttua he me­nettivät
vaikutusvaltansa.
Mutta Lokakuun vallankumouk­sen
vaikutus työväenluokkaan o li
toisenlainen ei vain^ siiliä mielessä,
että se kesti pitemmän ajan, vaan
mybs siinä, että luottamus kohosi
ja vaatimukset esitettiin rohkeudel­la.
•. .V •
Ammattiyhdistysliikkeen toimin­nan
vilkastuessa v. 1918 oli useim­pia
tärkeitä ammattiyhdistysliik­keen
konferensseja ja edusta-jakö-kouksia.
Siihen aikaan kiinnitettiin
suurta huomiota unioiden keskei­seen
yhteistoimintaan j a kymmenet
tuhannet ammattiyhdistysliikkeen
siaan. Imperialistit, jotka olivat lä-. jäsenet alkoivat käsittää, että kapi-liettäneet
laivalastittain ruokaa, talistihallituksien salaliitto neuvos-ammuksia
j a ajoneuvoja väliaikai- tohallitusta vastaan oli samalla
selle hallitukselle, lähettivät nyt hyökkäys Canadan työtätekevää
armeijoita Neuvostoliittoon pohjpi-. väestöä vastaan.' Paikaliisetuhiot,
messä Cli
i psnmldl
UUt^Q. .
0 l i Szol
1 1 ja &|
äutta; til
'iSils-tolil
th, B.C|
1 paikb
utaiB, l|
l.>:- •
uutta ji-j
•'• ^' -J' I
:orhooefl|
tilansbl
ieiuiessä|
ta osan-1
2 ootU
a4nii('l
myös t l
taylö-laosta
tatjös-
40-m-sesta,
etelästä j a idästä yrittäessään
kukistaa työläisten j a talonpoikain
hallitusta. Sen lisäksi he. auttoivat
I vastavallankumouksellisia . aineksia
[ja järjestivät- käpinoita>: melkein
[kaikkialla laaja:ssa maassa.
Osa siitä sotajoukosta,', jonka iBri-i
|tannia lähetti hyökkäämään Neu;
vostoliittoa vastaan, piohjpisestö;^ o l i
canadalaisia,, jotka.; o l i v a t «vapaaeh;
toisia jajijotkai^olivatiliittyiieet Bir-;
meijaant'taisteleinaaiL tSakSan;' keisa^
{ria vastaan, Canadassff nousi kova
protestimyrsky kun asiasta saatiin
tietää. Vähänii/myöhemmin' saatiin
tietää myös,' että Canadan hallitus
oli sitoutunut lähettämään 5,000
I miestä käsittävän isotajoukon •Vla­divostokiin.
' !
Protestimyrskyjen johdosta alus­ta
lähetettiin vain^ pieni joukko
Vladivostokiin ja pääjoukko öii
keskitettynä Vancouveriin jonkun
aikaa. Osa niistä v vihdoin lähetet­tiin,
mutta niitä ei käytetty hyök­käyksissä.
FARMARIT J A TYÖLÄISET
PUOLUSTIVAT NEU_VOSTO-MAATA'
• •
Radikaalinen suhtautuminen, jo­ka
oli kehittynyt Canadan työläis­ten
keskuudessa Lokakuun vallan­kumouksen
johdosta levisi myös
laajasti farmarien keskuuteen.
Vuonna 1919 United Farmers of
Ontario asetti el^lokkaansa kaikkiin
REX TAXI
Eero Hall, omistaja
Puhelimet:
L I I K E 5 - 8 6 66
ASUNTO 4-0392
318 Bay Street
Port Arthur Ontario
ONNITTELUMME
40-VUOTIAALLE
VAPAUDELLE! .
Sooth Pörcnpine, Ontaiia
nUA J A ANTON PASSI "
. äPor| ArUiar, Ontario^ V
MILJA J A I t SIPPOLA
JENNIT J A UBHO SALMI
(Korjaamme virheemme julkai­semalla:"
yllämainittujen henkilöi­den
nimet uudelleen)
jotka aikaisemmin olivat vain pro­testoineet
canädalaisten sotilaiden
lähettämistä Murmanskiin j a / Sipe­riaani
- alkoivat - nyt'; hyväksyä pää-
.tösläu^elmia;- jPissä' yleeii^ä kahhär
tettiin Lokakuun.vallänkunlPukaiJ
"Esimerkiksi • Älbertä' Fcsderation
•of La^brin-haustajakdkoukseääa hy-yäksyttiin
paätösläuselmfef,' jossa sa-
'iröttifn;'mm;' äettjäaavastir • - ' ' ^
' **Sötä iini^eriälifetieö^ Rfeäken' ön
päättyniyH:;' setf' 'nopea ^ piaättj^inöh
johtui' sösiälistiisesta vallankumouk-ehtpsee
järjestyneid(eh kansainvä-l
^ e i i ^iapitälisUe^^
tetoat? Tämänf iin^elto
t ^ im yvupsien ;ajäiiT meille VÖhjat-kuTOSti
julistettu sainönuäehdissä,
pulpetilta ja puhujalävaita, että
meidäh öh i n ^ ^ ^
tsixädnia 'teMäkse maailman
turyallisej^i demolu^tiaUe.^
• "Miljoonat miehet kuulivat kut­sun
ja" luottivat siihen j a nyt; he
niakaävat Baiiskslii ja F l a n d ^ s in
taistelukenum 'Onko infeita lietet­ty?
Jos ei, n i i n miksi meidän'hal­lituksemme
kontrolloima lehdistö
manaa j i i i i r i niitä, jotkai olivat pää-telcijöinä
Saksan hallitsevan luokan
kukistamisessa? Miksi liittolaismaat
tukevat vastavallankumouksellisia
VenäjäUä? Miksi liallituksemme
ajgentit antavat niin, paljon huuli
i palvelua itsemääräämiisoikeudelle' ja
sanianaikaisesti käytetään kaikki
mahdolliset keinot kukistaakseen ja
vaikeuttaakseen neuvostohallitusta
Venäjällä? Näillä epäkohdilla on
hämmentävä vaikutus työväenluok­kaan,
joka vaistomaisesti nojautuu
kannattamaan yhteiskunnallista val­lankumousta,
joka on kehittynyt
n i i n voimakkaasti, mutta siitä hupli-matta
se epäröi luettuaan liittolais­ten
hallituksien myrkyllisen pro­pagandan.
Epäröinti ön tuhoisaa,
koska jatkuvalla herjauskampanjal-la
voi olla yain yksi tarkoitus: saa
da työväenluokka hyväksymään ka-pitalistiluokan
tarkoituksen tukeh­duttaa
Venäjän j a Saksan sosialis­tiset
tasaiyallat...
.. Vuonna 1919 Western Labor Con-ference
kokoontui j a siinä oli edus­tettuna
kaikki unioneuvostot Jär-vlenpäästä
länteen. Siihen aikaan
keskeisenä . kysymyksenä oli teoUi-suusunionismi
eli työläisten järjes­täytyminen
teoUisuuksittain eikä
ammateittain, mutta kokoukseen
osallistuneet edustajat ja porvari-lehdistö
olivat enemmän: kiinnostu­neet
sen suhtautumiseen Neuvosto­liittoon.
Eikä vastausta tarvinnut
kauankaan odottaa. Yksimielisesti
hyväksyttiin imm^ seuraava päätös-:
lauselipa: /'Tämä, • edustajakpkous
es^tj^ä yakaumuksenaan, .pttä neu-i
yostojärjestelmä,, väUten
.sa,teollisuuksien ^erjusji;eeila oji te-.
hbkkaanip^ | j ^ . .st^jurjainmäata.ip.p^^^^^^
.tisesta merkityj^est^ .fcrnn;injfk^i•
, ^ n j^rjestelpja, jjnis^ j y ^ ^
vpahtuu alupe|lis^sfif^^^^
^fakfoicpus julistaa tay^i^lsesU j^ajn-nat^
yansa prpVetarm
sesta alkaen Venäjällä j a plfckuhU- ^ ^ e y i ^ a t p t U ^ ^ ^ t k a i s^
jaa . s i i r t y e n Itäy^ltaan, j a : , yih^oih
, Saksaan. Ne, jotka bdptUvat kutsua
i pukeutua sptapukuun; Ja ^joiden
edessä oli kahdenkymmehen "vuosi­sadan;
joukkolahtauksen kaamea
terrori, ovat. kunniavelassa esimer-kiilisille
yiehälaisille vallankumpuk-seilisilie.'
Miljoonat sotiiaät'TEiiröp-pah'
sotafintamillä pelastivat hen­kensä
Venäjän työtätekevän väen
Nobel-palkintoja
Yhdysvaltoihin ja
myös Britanniaan
. Tukholma. Skotlahtilaissyntyi-nen
biologi, sai torstaina kemian
Nobel-palkinnon perustavaa laatua
olevasta tutkimustyöstääii^^,:;?^^^
mikä on yksinkertaisemman solun
sisällä ja 2 kiinalalssyntyista, ame­rikkalaista
atomitiedemiestä pääsi
Nobel palkinnon yhteisosakkaiksi
siitä, että he ovat avustaneet ato
min ja maailmankaikkeuden ym­märtämistä.
Kemian Nobel-palkinnon sai sir
Alexander Todd, joka on ollut or-gaaniseij
kemian professorina Cam­bridgen
yliopistossa vuodesta 1944
alkaen * 50-vuotias Todd oh Britan­nian
tieteellisen tutkimustyön neu-vonantokomitean
puheenjohtajana.
Fysiikan Nobelpalkinnbh jakoi
ketenään 34-vuotias t r i Chen N i ng
Yang, Princetonissa N . J . sijaitse­van
Institute for Advahce. Studyn
fysiikan professori ja iSO-yuiotiäs t r i
Tsung Dao Lee, New Yorkissa s i ­jaitsevan
Columbia yliopiston fysii­kan,
professori, joka oh • Jpcnalla
työskennelläkseen myös. Prirceto-
"nin instituutissa.
Kummankin kunniapalkinmm yh
teydessä on myös $^,000 rahapalk­kio.
Miiita Nobelpalkintoja e i tänä
vuonna enää jaeta.
Kummatkin kiinalaisssintyiaBt pro­fessorit
tulivat V. 194J: bpfekele-niaan
Yhdysv^toihin.
ONNEA JA MEi^ESTYSTÄ
40-VUOTIAALLE
V A P A U S - L E H D E L L E !
toivottavat
IDA JA FRANK HAKALA
(Väpat^den asiamiehet sen ilmestymisestä lähtien)
SIOUX LOokoUT ONTARIO
hokkaana keinon^ , kfipitalistisen
yksityisomaisuuden siirtämiseksi
;yhteiseksi pinaisuudeksi.l' . , , . .
Säinassa, k6kbuksess£|:: hyy|ksytt
tiin päätöslauselma^ 'jossa yaadit-tiin
kaikkien liittolaisten isotajbuk-kojen
- Viipymätöntä poistamista :'y
, liäjältä j a ' kokous suositteli yleis­lakon
julistamista kesäkuun'1 pnä
jos liittolaiset maat jatkavat yrityk­siään
kukistaa neuvostohallitus Ve­näjällä
tai Saksassa tai missään
muUssa maassa. . •
Tämä järjestyneen työväestön
mielialan ilmiaisu e i rajoittunut yk­sinomaan
länsi:Canadaan. Sitä esiin­tyi
myös voimakkaasti Quebecissa
ja. Cape Bretonin saaren hiilenkai-vajat
lahjoittivat yhtä paljon uu­den
työläisten valtion tukemiseksi
kuin työläiset-missään muualla Ca-nadassa;
Vastapainoksi Neuvostolii­ton
kaivostyöläiset lahjoittivat v i i -
N e uyostoliiton uudempia
lentokoneita. Vasemmalla
TU-110, oikealla "Moäko-va"
ja alhaalla TU-104A.
TU-104 on suihkukoneilla^
varustettu matkustajakone;' '
^ioka voi kuljettaa 70 niät-'
kustajaa. Keskimääräitieh
: kulkunopeus on 800 kilo- '
metriä tunnissa. TU-110 oh' *
varustettu 4 suihkukoneellti:' >
ja se kuljettaa 70-100 *nat«-
kustajaa. Vauhti on sama
kuin edellisessä. Molemmat
koneet; on tarkoitettu pitkänmatkanlentoja varten ja voivat kiilkea yli 3.000 kllojnetiiä'
laskematta maahan.. "Moskova" on varust ettu turbiinipropellillä ja kykenee: kuljettär
maan 75-100 matkustajaa ja sen keskinope us on 600-650 kilometriä tunnissa. Sitä pide­tään
erittäin taloudellisena lentokoneena. i ''y'yCr-j''''
mmetjeri paivaa,
jaris (MARRASKUUN KOLMAS JA
VIIDES)
Seuraava katkelma amerikka­laisen
"vallankumousrepprtterin"
John Reediii mestarillisesta k in
jasta (ilmestyy kohdakkoin suo­meksi!)
kuvaa marraskuun. 3 Ja
5 pälyän tapahtumia Pietarissa.
Tapahtumapaikkoina ovat työläis-ja
• sotilasneuvostojen hallussa ol­lut
Smolna ja Marinskin palatsi.
Huomautettakoon, . että maalis­kuun
vallankumouksen jälkeen
perustetun..' Pietarissa toimivan
neuvostojen yleisvenäläisen kes­kuskomitean
(tässä: neuvostojen
toimeenpaneva komitea) johto oli
marraskuun 7 päiyään saakka
sosiaalivallankumouksellisten Ja
mcnshevikkien käsissä. • .' '
Marraskuun 3 pnä, bolsevikkien
johto piti taais historiallisesti: tär­keän
kokouksen suljettujen bvien
situhattä dollaria' ifbvlascotialaisinc;
kaivostyöläisille vuoÄen 1923! siW
keän iäkbh^aikana. ' ' • •;.1
-tVihnipegin suurlakko touko- - ja'
'kesäkuussa/ 'V: 1919 > 61i> dramaattisin j
ibnai^irjtiiitä ttiiUtahttisSsta: mieli-lalästa^
V joka linnoittii I Canadan Jtyö-iväenluökkaan./
Lokakuun, vallanku­mouksen
jälkeen.' i V a i k k a > historiaJ':
Unen rWinnipegin^ suurlakko-ei^^d-j
lut>'millään tavalla' subira iseuraus
Lokakuun i vallankumouksestani vpi-
-daan -kiistattomasti. sanoa,;iettä>lil-manr
Lokakuun vallankumousta ja
sen ^kohottamia^.korkeita aatteita,
Vt^iinnipegin ihmeellistä ityöv^nf^
lidaarisuutta o l i s i . ollut mahdptoh
saavuttaa. :•;••.'} :
P n plint eräit^ t p i s i a ^ f ia
sia, jolloin pohjoisten häapuruksieh
työväenluokan välinen • veijellisyys
ja yhtenäisyys on tullut voimak­kaasti
esille j a ehkä voimakkaam­min
toisen maailmansodan yhtey­dessä,
jolloin hartaasti tPivottvn
täällä niinkuin kaikkialla muualta­k
i n maailmassa, että sosialistinen
Neuvostoliitto > kykenee ' lyömään
H i t l e r i n fasistijotikot sodan ratkai­sevassa
vaiheessa. Tarkoituksena o li
kuitenkin tällä kertaa vain palaut­taa
mieleen Lokakuun vallanku­mouksen
vaikutus Canadan työväen­luokkaan.
takana, ^ a l k i n d i n luvalla odottelin
käytävässä oven ulkopuolella. Ulos
tullessaan Voiodarskij kertoi m i ­nulle,
mitä o l i tekeillä. '
Lenin o l i puhunut: "Marraskuun
6:s on liian aikainen, Meidän täy­tyy
saada nousulle yleisyenäläinen
pohja, ja 6:ntena kaikki kongressin
valtuutetut eivät vielä ole saapu­net
. . . Toisaalta marraskuun 8:s
ön liian myöhäinen. Silloin kong­ressi
on järjestäytynyt ja suuren
järjestäytyneen ihmisjoukon oii val­keata
toimia nopeasti j a päättäyfis-t
i . Meidän on lähdettävä liikkeelle
7:ntehä, kongressin kokoontumis-päivänä,
niin että voimme sanoa
sille: "Tässä on valta! Mitä aiotte
tehdä sillä?"
Eräässä yliinmän kerroksen huo­neessa
istui kaitakasyoinen, pitkä­tukkainen
mies, entinen tsaarin ar­meijan
upseeri, sen jälkeen vallan-kuinpuksellinen
j a maanpakolainen,
muuan Avsejenko, jota. kutsuttiin
Antonoviksi, matemaatikkp ja sha­kinpelaaja.
'Hän, s l a a t i ' ; i^uplelUsia
miseitsi. ,, M ^- ••i''--^'^^r-:'^:
* ' riaiii^ puplcstaaiji suoritteli val­misteluja.'
Ehäotipman varmat itaik-
• fceiK iubtettaviraijiista rjrkmenteisr
'tä iioinefiiietiftiH. >i'e^ai'iin; kaiikiirta
sijaitseViytä 'tfi^islbohiöta." JunkiteV
•riön tykistö "sljoltettiih Talvipalat^
' Kaiakkapartiot näyttäytyivät
kaduilla ensi kerran sUtcn helnS-ktiuh
päivien. Polkovnlköy julkaisi
käskyn toisensa perään, tihlcasi nu­jertaa
kaiken tottelemattomuuden
"äärimmäisen ankarastr. känsän-vallstusmlnlsterl
Kiskln, ballltuk-sen
vihatuin jäsen. Valtuutettiin eri-koiskomlssaarlna
ylläpitämään jär­jestystä
Pietarissa. Hän nimitti apu-laisikseeh
kaksi yhtä vähän suosit­tua
miestä: Rutehbcrgin, ja Pai-tsinskijhi
Pietari, Krpnstadt ja Suo­mi
j ulistettiln pUritysUlQan — min­kä
johdosta pörvärillinien Novoje
Vremja (Uusi aika) sai aiheen
ivalliseen huomautukseen:
: Miksi piiritystila? Hallitus el ole
enää vallassa. Sillä ei'ote tnoraa^
lista arvbyaltaa eikä tarpeellisia ko­neistoa
voiman käyttämiseksi...
Parhaassa tapauksessa se jsaattaa
vain neuyotclla jonkun kanssa, joka
tyytyy puheisiin. Pitemmälle sen
valta ei ulotu...
Maanantaiaamuna, 5:ntenä päivä­nä,
poikkesin Marinskin .palatsiin
nähdäkseni.. mitäQli.tekeiUi^/Voali4
jän tasavallan heuypj;kunn9SSB« Kat­kera
väittely, TejrestsenkoQ) 'UlJtopp-litiikasta.
Kaikuja Burts^vintr-Ver-'
hovskijn tapauksesta. iPaikaila :kaik-ki
diplomaatit, paitsi Italiaa; suur-;
lähettiläs,, ionkai. kaikki ;:sa.noivat
sortuneen Carsonikatastrofiin^nK^ i
: Astuessani. sisään <. vasemndBto^
sosiaaUvailankumoukseUinen Kaee^
mieUli:^ir-0ictti^l.^
Ailniäoikealta^—Ölenuie Qlein-mcl
^ - - ,
; ~ Aivan,, tiedän, että olette sitil
mieltä, karelin vvstasi kiivaasti.
Mutta teiltä puuttua rohkeutta
yrittää! , ' - , .
SenJPlkeeniSkobeljeVvjbkB muis-tutU
UUpäivänäytännön - sankaria
kiharai^ine vaaleine' partoineen jä,'
äaltbileyine> ke
publusteli meikp an|eeIiisipyyt|lvPn
8ävyi^3ull8ti^{»i (Tairk^^
last ja tyÖliUisneuvQstQlenV laätiiinäa^
julistusta; jonka' mainittu vS^i olisi
niiden eduslajana esittänyt Ulttou-.
tuneltten yhteisessä, sodan päMroää
riä •--"^»-'••'•'"'^^ . v . . r
Sitten piibiU TerestsehkoVE jolle
huudettin vasemmalta: -rr- Erotkaa!
Erotkaa! Hän korosU, että haUltuk-sen
Ja -Qeuy^stojen toimeenpanevan
komitean 'edustajilla Pariisissa tuli
Olia yhfenSinen kanta hänen
oniansa.; Miiutatna sana kurin, pan
lauttamisesta armeijaan, samoin­kuin
seidasta voittoon ^ saakka...
Seurauksena neteli --r.; mutta kiih:
tyneen • vasemmiston . sitkeästä vas-tarimiasiB
^huoUinatta ' tasavallan
neuvösltantäikanhattl yiuinkert^is-;.
TpöHa; anijinQttivat l)blsevikkleh.
penkit ~ tyhjinä siitä päivästä läh­tien,
jolloin! be jättivät neuvoskun­nan,,
Jä silloin heidän: niyö^änsii
poistulnlln paljon eloa. .Astuessasi
alas portaita minusta (untiiti että
huolimatta katkerasta kinastelusta,
ainoakaan tpdelUnpn ääni: uiko-koutunut—^
samalle sodan ja rau­han
karille, johon myös MUjukövin
hallitus pll törmännyt. Vahtimes­tari,
joka auttoi takih ylleni, mu
rlsi:
— Mitenkähän Venäjä-paran mah­taa
käydä?; käikktii^
bolsevikit Ja trudbvhiklt.... ja sit­ten
Ukrdiiia ja Suomi ja Saksan
imperialismi ja Englannin Inipbria-
.iWlettä:i<iiin,,p^,R^jpn puhu^;
4Ufita.>li)ol£aidkkien< mialenosoituk-,^
non; ^
M6t/<deil p^^
6iossa.'Jbka^ir^alitta^lin^ ,
la^^tudl^^^^''^'*-'-'^^^^^^^
ItMee^iqiiein^fe. . . y . , ^ y . . . w y ^ : ^ K . . ; a «s ^ l a ä ä ^ M i ^ i ^ ^ ^ i i i •;teiiiä^Vha^|i^^
•matUen^.^j«jm^p|eip
?wn.:ja;ainwattiylh^^
Ulkona puhalsi kyljn8,-p
:lärwltttul|S!J^k>^^
märkänä kenkienilMi Kaksi k p i ^
paniaa Junkkareita, marssi ^oddfsfHDir^
Jaköä^itjdv^jVÄJör^^
:yat:Jfiykä8fi:pitkis8ä?inä«f«^^^
ja lauloivat vanliaä lyiriseväft n ä ^ - .
sla, ionM kaltaisia ?biflaa
Vat; laulaa tsaarin-aikaanV
JmBssii^^^{^*i[iiii|ii^iMM
•nu8ln)^»vM|(5^kote^
fienf;^äicij^ipi»|^^|^
.ten. Nevskin kulmassa 08tln< ^nhi||fö^p|^g|r^^^
keiUä; joita ? käytettilii i>ikkii ' ^
asemesta. Raitiovaunut jyrisiv.
iltaap^tiipii^iiälgiPÄ
la, joka olisr saanut: minkä tafiän»^^
•sirkustalteilijaTi^ :ta ::i:mmm^^i^^m^$m.
'
. jPafissÄtb^^äJoi' ..,„.^,,
Näkymä Leningradista Prospektilta.
Kuuluisa venäläinen risteilijä "Aurora" pn nykyisin mu-seoesinediä
LeningracUn satamassa talvij^alatsin kohdalla.
Sen tykistö tervehti uuden aikakauden jsaapumlsta mar-j^
askuun 7 päivänä 1917.
umeroon
Joulukuun 17 p:nä ilmestyy Vapaus-lehti erikoisena joulunumerona. Sen palstoiila-on
Canadan suomalaisilla hyvä tilaisuus toivottaa hauskaa joulua jä onnellista
vuotta ystävilleen ja tuttavilleen. Yksityisten henkilötervehdysten hinnat
25 sentistä aina $1.00 asti. JErikoiskehyksessä julkaistavan tenrehdyksen halvin hin
$2.00, johon nimen ja osoitteen lisäksi laiietaan "Hauskaa JQuluä:
vuotta"-ot6ake. , ^
KAIKKIEN TERVEHDystEN TUL¥JE ÖliL^^ KONTTORISSA T n r n n / " ^1
. KUUN 10 PÄIVÄÄN MENNESSÄ. '
KERAAJAlir NIMI
PAIKKAKUNTA
K I R J O I T T A K A A N I M E N N E H YV
NIMI