Vapaus, September 24, 1957

              SivQ 2 Tiistaina, syyskuun 24 p. — Tuesday, Sept, 24,1957
V A P A U S Tfelephones: Bos. Office 06, 4-4284;
Editorial Office 06,4-4265. Manager
E. SufcsL Edltor W. £kltmd. Mailing
addresc: Box Sudtnxry, Ontario. <
Organ of Finnish Camdlaos. £!»-
tablished Noir. 6, 1917. Anthorlzed
as second class mail b7 the PoM
Office lMpartment;X>ttawa.^^^vP^
lisbed tlulce weekly: Tuesdays,
Thondays and Saturdays bjr Vapaus
Poblishing Company Ltd;, at 100-102
Slm 8t. Sudimry, Ont., Canada.
AdirerttBixJg rates tQkm application.
Tranalatlon free of eluuge..
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk- 7JOO ö kk. 3.75
3 kk. 225
Tbdyavallolasa: 1 vk. 8.0O 6 kk. 4J0
Suomessa: 1 vk, 8.5» 6 kk. 4.75
i l
li?»
2917 — Juhlavuosi40. vuosikerta — 1957
* * *
Didlesin puheet ja teot
Viikon löp^^^^ uutistieaoissa kerrotti-nj että YKdys-yaltain
valtiosihteeri Dulles oli saanut Aasian ja .Afrikan kajkki itse-nä^
t ffläat ainä^^ m>;öten (Bt)äileniäan, että tokko Yhidys-yaltfiin
yaliidsi kjrn jännitystilahteen jatku-mijffei
sekä entista suurempia riitoja ja kahnauksia kansojen kes­kuuteen.
Tiedoittaessaan valtiosihteeri DuUesin torstaina YK:n Yle:s-koluHU^
istjunnossa pitämästä puhiftestk, esim. CP:n kirjeeävaihta-ja
Lloyd McDonald korostaa uutistietonsa johdannossa seuraavaa
palj9in>uhuvaä seikkaai,^.*^ tänään asiallisesti pu-hiuesn;
VenäjäUe, että Washington^ e
nistimaita kohtaan YX.:n tulevissa keskusteluissa . .
Juuri tätä valtiosihteeri Dullesin karkea ja. totuutta välttelevä
puhe, mielestämme merkitseekin.
"Valtiosihteeri Dullesin puhe ei mitenkään sovi yhteen tosi-asiain
kanssa Keski-Jdän kysymyksissä sen paremmin kuin aseLsta-riiliimisiasiässakaan.
Hän uhkaili Neuvostoliittoa *'peloittavasta edes­vastuusta,
ellei se hyväksy" Yhdysvaltain sanelemia aseistariisurais-ehtojä
— va*kka koko maaibna tietää, että Yhdysvaltain toimesta —
£isenhowerin ja Harold Stas-
Lontoossa aseistariisumissopimuksen •
jotka oli nimenomaan tarkoi-törpeedoimaah
koko aseistariisumiskonfereiissin työn — ja
tapahtui aikana jolloia Neuvostoh'itto otti pitkiä askeleita
länsivaltoja kohti aseistariisumissopimusta kohti.
'Mutta erikoisen räikeässä ristiriidassa tunnettujen tosiasioiden
kati^ oli syytös, että Neuvostoliitto on muka vastuussa Keski-ldän
nykyisestä jännitystilantieesta. Merkillepantavaa tässä' yhteydessä
onjettä mr. Dulles ei puhunut mitään Neuvostoliiton viime joulu­kuussa
esittämästä ehdotuksesta, että kaikki Vallat lakkaisivat myy-mästd
aseita Keski-ldän maille, ja että suurvallat — Britannia, Rans-kail
Yhdysvallat ja Neuvostoliitto — antaisivat julk'sen lupauksen,
että mikään niistä ei ryhdy voimatoimenpiteisiin Keski-Idässä. >Vrhtä
vaitelias oli mr. Dulles sjitä, miksi hän on hyljännyt tämän esityksen
ja'vl^tinut liittolaisensakin hylkäämään sen.
* Valtiosihteeri Dulfföin vihanpurkausten perustaksi on esitetty
se* kun Syyria ön tehnyt kauppasopimuksen Neuvostoliiton kanssa,
sdcä eirikpi^sii, sen, kujn §yyria pn ostanut aseita sosialistisen maail-nmnosän'm'a!
sta ja^Iaustiniit Neuvostoliiton sotalaivat tervetulleiksi
ystävyysvierailuin. I Mutta mitään ei Dulles puhunut siitä, että Yh­dysvallat
on- myös tarjonnut aseita Syyrialle, joskin sellaisilla "eh-d6i]|
la'j ettäj/ne oliiivat Syyrian mielestä loukanneet sen niaän itse­kunnioitusta
ja itsemääräämisoikeutta. Käsitettävää on, että, mr.
Du]Ie& jQa;4U^Miasä^ ^tehtailijaystävänsä eivät .
s i k i l Ä t Ö ä ä ^ när-kastyndsyyl
c^i kmtenkaan .^oikeuta. hänen enpuraisuuden lietsöii- -
taansa;'""V-.''• >A ' v:
: Sitäpaitsi on huomattu, että Dullesin ystävät ovat kyllä saaneet
aseitaan kaupaksi Keski-Itäänkin. Sensijaan että Yhdysvallat olisi
hyväksynyt, ettei Keski-ldän asioita pyritä ratkaisemaan voimakei­noin.
Duilesin johdolla; on lähetetty "ilmasillan" kautta sotakoneis­toa
Turkkiin j Libanoniiri. Irakiin ja Jordaniin.
Tässä yhteydessä on kyllä meille selitetty, että näiden aseiden
läl(ietys,voidaan muka "oikeuttaa" sillä kun perimmäisenä tarkoituk-senapn
pelastaa Syyria'joutumasta kokonaan kommunismin kouriin,
it?^ Syyriassa on kuulema siksi kommunistinen hallitus, että sitä on läh-dettävä
Atlantin tältä puolelta "pelastamaan"! Mutta Syyrian hal­litus
ja äfen kaikki johtomiehet ovat selittäneet^ ettei Syyriassa ole
kommunistista hallitusta eikä Syyrian armeija ole liioin kommunis­tien
kontrollissa. Se se;kka että Syyrian'hallitus teki kauppasopimuk­sien
Neuvostoliiton kanssa, ei suinkaan tee Syyriasta yhtään sen "kom-lunistisempaa"
maata kuin on esimerkiksi Suomi. Sitäpaitsi on
p ^ i i ' ^ t ä korostaa, että vaikka Syyriassa olisikin kommunistinen hallitus,
:f Yhdysvalloilla ei olisi sen asian kanssa mitään tekemistä, sillä totta
kai Syyriankin kansalla oh oikeus päättää siitä minkälaisen hallituk­sen
se itselleen haluaa?^ .Toistaiseksi ei Syyrian hallituksessa ja sen
armeijan johdossa ole käsittääksemme yhtään kommunistia eikä
yhtään ^sialidemokraattia — mutta.minkäläiiien hallitus Syyris&sa
bn se on tietenkin yksinomaan Syyrian sisäinen asia. Selvää onkin
että koko .«^fyriavastaisen propagandan perustana on "öljyn kirous".
KMki-Idässä on öljyä —- ja tämä öljy tahdotaan pitää imperialistien
käsissä.
•"""Tässä yhteydessä ei voida olla huomioimatta erästä hirtehishuu-morista
seikkaa. Kaikki imperialistiset piirit ovat ehdottomasti yksi-nuelisiä
siitä, että Keski-ldän öljy ei saa missään tapauksessa joutua
Keski-Jdän kansojen käsiin ja kontrolliin. Suurten ulkomaalaisten
öQy-yhtiöiden omaisuus oh "pyhää" ja niiden omistusoikeuksien pie-nfkin
loukkaaminen Keski-Idässä aiheuttaa yhteistä karjuntaa "Ju­malan
pilkkaajia" vastaan niin Washingtonissa kuin Lontoossa ja
utätqä.ei kuitenkaan estä yhdysvaltalaisia öljykuninkaitä
janiklen diptdmaalteja nataan kaivamisesta brittiläisten ja tanskalais-
)Caikkl^m l<niir^n¥untuvin esimerkki tästä saatiin 'viime viikon
lopuQä^^aUfoin kiin Tuöisia esitti pyynnön, että se saisi aseita Yhdys-
Unkarilaista psäafhasist
sakotettu liikennelam
rikkomisesta PAssa
Port Arthur. — Viime tiistaina
täällä sakotettiin paikaUisessa polfi-sioikeudessa
erästä unkarilaista pa­kolaista
yhteensä $95 hänen syyl­listyttyään
maantieliikennelain: rik­komiseen.
Neljä kuukautta sitten tänne saa­punut,
29-vuotias Zoltan Gulyas oli
syytteessä tapaturman ilmoittamaa'
ta jättämisestä, huolimattomasta
ajosta ja ajamisesta ilman tarped-lista
ajolupaa sen jälkeen kun hän
oli ollut autoineen kahdessa tapa­turmassa.
Gulyas sanoi, ettei hän kohdan­nut
minkäänlaisia vaikeuksia saa­dessaan
väliaikaisen ajoluvan vaik­ka
hän ei osannutkaan yhtään eng
lanninkieltä. Hän sanoi tjjetävänsä
mitä liikennemerkit . merkitsievät,
mutta väitti; että Häii ei ollut saa­nut
mihkääiiiäisia •«hjeita väliaika!
sen ajoluvan suhteen.
Väliaikainen, eli aloittelevien ajo­lupa
Ontariossa kelpaa vain siinä ta­pauksessa,'
että ajurin vieressä is­tuu
pysyväisellä ajpluvallä varustet­tu
henkilö. Sen lisäksi väliaikainen
on voimassa vain kaksi kuukautta.
Mädämäisyytti annDattiylulistysliikkeessä
tJrheilii antoi .
mitä puuttui
Moskova. —'(SIB) — Äskettäin
päättyneissä Neuvostoliiton yleis­urheilumestaruuskilpailuissa
vei
naisten pituushypyn mestaruuden
Nina Kazmina, joka opiskelee Kuha-nih
lääketieteellisessä instituutissa.
Hän on tyttö, jolta lääkärit olivat
kieltää kokonaan urheilemisen. Ni­na
itse kertoo:
— Aloin tosin urheilla jo kouluai­kana,
mutta ölin silloin fyysilllisesti
niin heikko, että lääkärit olivat vä­hällä
kieltää minulta kokonaan .pää­syn
urheilukentälle. Tosiasiassa
kuitenkin juuri urheilu antoi mi­nulle
puuttuvaa voimaa ja kestä­vyyttä.
Kerran hyppäsin kouliij^n
välisissä kilpailuissa 491. Sutä se
alkoi. Innostuin asiaan jä tässä sitä
nyt ollaan — Neuvostoliiton mestar
rina tuloksella 622. Tällä hetkellä
valmistaudun piakkoin Bukarestissa
pidettäviä' kansainvälisiä kilpailuja
varten.
Mädännäisyys ammattiyhdistys­liikkeessä
on ehdottomasti pahek­suttava
ja tuomittava ilmiö. Sillli
el ole paikkaa työväenliikkeessä ja
se on juurineen poistettava ja ne^
jotka harrastavat rötöksiä laillisissa
ammattijärjestöissä, on heitettävä
roskatunkiolle mätänemään mätien
tekojensa kanssa.
Mutta monessa tapauksessa rötök­siä
ja mädärinäisyyttä piiloitetaan
kommunismin' vastaisen savuverhon
takana. Tämä tosiseikka on käsitet­tävä
ennenkuin perusteellista puh­distusta
voidaan suorittaa ammatti­yhdistysliikkeessä.
'•
Samaten on muistettava, että rö­töksiä
ja mädännäisyyttä esimtyy
ammattiyhdistysliikkeen johtajäin
vain suhteellisen pienen osan kes­kuudessa,
ja meidän mielestämme,
se rajoittuu melkein kokonaan Yh­dysvaltoihin.
Afutta pienemmässä tai suurem­massa
määrässä rötöksiä ja mädän­näisyyttä
ei voida sallia. Ammatti­yhdistysliikkeen
menestyminen Vaa­tii
sen poistamista sen kaikissa
muodoissaan. Korostamme, että se
on poistettava kalkissa muodoissaan,
koska se ei rajoitu göngsterimäisiin
rötöksiin, missä suoraan kavalletaan
unioiden varoja. Siitä on viimeai­koina
saatu esimerkkejä Yhdysval­loista;
V
Huimaavia vuosipalkkoja, joita
"yes"-miehistä kokoonpannut kon­ventiot
ovat myöntäneet eräille joh­tajille,
ei voida millään oikeuttaa,
ja vaikka niitä vastaanottavat henki­löt
eivät alistuisikaan rötöl^siin, niin
he tulevat l^aikin'keinoin puolusta­maan
tulojaan.
Olemme kuulleet joidenkin johta­jäin
puolustavan näitä korkeita vuo­sipalkkoja.
He väittävät, että am­mattiyhdistysliikkeen
johtajäin tu­lisi
olla samassa taloudellisessa ase­massa
kuin heidän kohtaamat työn­antajatkin
ja että ammattiyhdistys­liikkeessä
johtavassa asemassa ole­va
henkilö tulisi korvata niinkuin
teollisuudessa korvataan.
Nämä selostajat näyttävät unoh­taneen
työläiset, jotka joutuvat tule­maan
toimeen $1.50—2.00 tuntipal­koilla.
He unohtavat tai jättävät
huomioimatta sen yksinkertaisen
Kirj. GEOBGE HABRIS
seikan, että $50,000 vuosipalkasta
nauttiva henkilö voi elää niinkuin
työnantaja ja pian voi ajatella työn­antajan
tapaan.
Eräs toinen mätä ilmiö on reitr
taaminen ja reittauksen tekosyynä
tavallisesti on punalletsonta. Am­mattiyhdistysliikkeen
pomot heittä­vät
likaviemäriin miljoonia dollaria
työläisten ' maksa.mista jäsenmak­suista
ja jakavat ja hajoittavat lii­kettä
houkuttelemalla toisten unioi­den
jäseniä omiin unioihinsa. -
Latomatyöläisten unlon lebdessa
"Labor's Daily" äskettäin kerrottiin
eräästä: rötöksestä. Uoyd- Klenert^
joka ofi tekätiiliälallär värjääjänä
New Yörldssa, jlityi United Textile
Workers Unioon v. 1933. Vuoteen
1952 mennessä hän oli päässyt, uni­ensa
sihteeri-rahastonhoitajaksi ja
osti $52,000 maksavan kodin ja
$3,200 arvoisen pianon.
Senaatin komitean kuulusteluissa
Klenert myönsi, että $57,000 uhion
varoissa, joka oli kirjoihin merkitty
järjestämistarkoituksiin käjrtettynä
olikin käytetty Klbnertin ja uhion-presidentti
Ahthony Valenten uu­sien
kotien rakentamiseen. Klenert
puolusti tekoaan sillä, että hellivät
piilottaneet varat puolustaakseen
uniotaan joutumasta George Bal-danzin
käsiin, joka oli johtanut
joukon CIO:on kuuluvia tekstiili-unioita
UTWU:oon.
Komitea yritti saada selville mi­hin
eräs toinen $17,500 suuruinen
erä oli joutunut Ilmeisesti piano
ja muita huonekaluja oli ostettu
sillä. Klenert itse selosti, että hän
oli itse antanut $7,500 siitä sum­masta
"Jacques" nimiselle Canadan
ranskalaiselle, että he Voivat Mont­realissa
palkata 50 merimiestä suo­jelemaan
unio-osastoa kommunisti-agenteiltta.
[korkeimmille johtajille, jotka sen
sijaan käyttävät kommunismivihaa.
ja punakauhua torjuakseen ne, jot­ka
a:^ostelevat heidän johtoaan ja
pakoittaakseen rivijäsenistön hyväk­symään
demokratian vastaisia toi­menpiteita
ja menetelmiä.
; Lloyd Klenert käyttT punalietson-taa
j>eittääkseen kavalluksensa uni-olta
ja monet^toiset johtajat autta­vat
Klenertin kaltaisia häiritsemäl­lä
toisia unioita punalletsonnalla ja
hyökkäyksillä.
On oleihassai eräitä demokraatti­sia
periaatteita, - joita 'ilman jäsehis-tön
tahto voidaan syrjäyttää. Jäse­nistöllä
pitää olla kiistaton dikeus
valita'iinion^a johto tai hyljätä se;
sillä pitää Olla' töydet • valtuudet
päättää uöioii öhjelihästa p-jrustus-'
lain ja keskusjärjestön' • Sääntöjen
puitteisisa; oiketts saada täydelllneh
tilitys union varojen käytöstä;' oi­keus
äänestää työehtosopimuksien
hyväksymisestä, lakkoon ryhtymi­sestä
ja lakon lopettamisesta ja Ca-nadassa
jäsenistöllä on oltava oi­keus
päättääomista asioistaan il­man
yhdysvaltalaisten päätoimisto-jen
sekaantumista.
Jos jäsenistö saisi nämä demo
kraattiset aseet, niin piari lopetettai­siin
mädännäisyys ja rötökset ja
pian saataisiin muödostethksi todel­la
demokraattinen ja yhtenäinen
ammattiyhdistysliike. -
Neuvosrtoliiton I ja | Korean
'Kulttuurikanssakäyminen
Joka laajenee ja lujittuu
Neuvosfolii&n ja Korean kansande­mokraattisen
tasavallan kulttuuri-kanssaicäyn>
iiiet;. Sääanöliiseksi otf
tullut^taide, tiede, valistus- ja
kulttuurivaltuuskuntien vaihto.
Pushkinin, Gogolin, Tcistoin.Ler-montovin,'
T^hehovin^ Gorjkin, Ma-jakovs^
n,'/'Padejej^ Cstrovskin,
Sholohovin 'ja Furmanoviu nimet
ovat n\'t läheiset Korean kansalle,
iksistaap, viime vuonna Korean
kansä|ii^emq^raattisessa tasavallas­sa
käännettiin kor^^n kielelle venä­läistä
ja' neuvostokiijallisuutta 93
Kimikettä ja. painettiir niitä 1,115,-
600 kappaleita.
Samaan .^aikaau Neuvostoliitossa
ön jt^kal|fi|i'venäjäksi useita kprea-laisteh
'kirjailijain teoksia.
' KKQTn teattereissa esitetään neu-vostolaisiä
naytöskappaieita. GHn-kan,
Tstiafköyskin, Musörgskm, Bo-rodini]
a,vSh'p^'takovitshin, Hatshatur-jaUili,
Bruhajevskih ja monien mui^
den' neuvQst^Hjsäveltäjäin »»»baiikki on
Koreaii'' ikansäJidemokräa etisessä ta-saval\£
issa '^l^y v. n - kansanomaista ja
yleisön suuressa suosiörsa. Eloku-vateattereisfa.
tehdas- ja kyläklu-beissa.
esit||^n säännöllisesti neu­vostolaisia
efpkuvia.
— Bohjois^Amerikan mantereen
levein'kohta on Cahadassaj missä
rannalta toiselle on'3,400 mailia.
JÄSENISTÖN TEHTÄVÄ
Mädännäisyyden ja rötöksien
poistaminen vaatii demokratian pa-laiittamistä
ammattiyhdistysliikkee­seen,
että rivijäsenistö voi kontrol­loida
uniota ylimpään elimeen
saakka.
Tämä käsitys sopisi eritoten juuri
Chaplinin uusi elokuva
nosti laineita Lontoossa
"En ole hyökännyt Yhdysjvaltoja, vaan
valiingollista vähemmis'töä vastaan"
M ^: s :. * MeiäBAliäi^t^ mukaan Tunisialla on oikeus ostaa aseita
^i^s^n-ä:----^ : itsepuplust;^fä^ seIbaluaa ja saa; Mutta mielenkiintoi-sena
« in se^^keta vastaan näitä aseita halutaan?
) V* Kuten tiedetään, -Ranska ön käynyt julmaa sotaa, .^geriaa vas-illi^
i taaurja samalla kertaa kun Ranska on pommittanut algerialaisten ky-pflj/
liä ja asutuskeskuksia, on ranskalaisten tounesta pommitettu myös
Tunisiaa ja- tehty reittauksiakin Tunisian puolelle sen tekosyyn pe-
^M^.' rusteella, että Tunisia on myynyt aseita algerialaisille isähmaariystä-e
«ä Yhdysvallat ja Ranska H»vat liUto-
'pM ••^Vv^äi^N*****' esiintyvät yhteisvoimin koyina poikina siirtomaakomen-kjp^'-•'
n^:is?^fy^äh*^l^ Keski-Idässä, Yhdtysvalht on nyt valmiina "m3ro-f
: lamletetl" harkitsemaan aseiden myyntiä Tunisialle, että se voisi
LoUtoon ' lehdistä päätellen
Charies Chaplinin -uusi elokuva
"Kuningas New Yorkissa? on nus-tahut
melkoisia, kuhupäitä Lon­toon
elokuvamaailinassa. Kuten
tunnettua, esitettiin elokuva ensin
eloki^va-arvöstelijöille ja sitten
yleisölle. Jonka piirissä se sai täy-
: dellisen, voipa sanoa myrskyisen
menestyksen. Elokuva-arvosteli­jat
kuitenkin ovat suhtautuneet
elokuvaan pääasiassa poliittisten
katsomustensa mukaan, ja niin
arvostelujen sävy vaihtelee kor-keiimmasta
kiitoksesta mustim-paan
panetteluun.
Labourin lehden "Daily Herald­in"
arvostelija kirjoittaa, että elo­kuvasta
paljastuu jälleen kerran
mestarillinen koomikko» ei poliit­tinen
kommentoija. Elokuva on ne­ron
työtä, lausuu arvostelija lopuk-si.
"News Chroniclen". arvostelija
toteaa, että' elokuva on uusi 68-
vuotiaan brittiläissyntyisen koomi­kon
suurtyö. Kohtaukset ovat joko
hyvin hauskoja tai hyvin riipaise­via.
Elokuva johdattaa meidät vi-hamaan
sitä, mitä on vihattava,
naurun tai kyynelien muodossa,
useimmiten kuitenkin naurun. '
"Kuningas New Yorkissa" on
piiskan sivallusta muistuttava satii
ri Yhdysvaltojen noitavainoja har­rastavista
viranomaisista, jotka kar-koittivat
Chaplinin maasta, kirjoit­taa
puolestaan "Daily Mirror*', joka
puolestaan pitää elokuva ääriipmäi-sen
hauskana.
"Daily Mailin" elokuva-arvosteli­ja
puolestaan leimaa elokuvan
kömpelöksi ja rankaksi poliittisek­si
satiiriksi. Verraton klovni Chap­lin
taistelee elokuvassa urhoollista
taistelua mahtipontista propagan-dantekijää
Chaplinia vastaan, sano­taan
arvostelussa.
"DaUy Telegraph" pitää eloku­vaa
tendenssimäisenä, pitkäveteise­nä
ja todella hauskana vain yksi­näisissä
kohtauksissa. Ehkäpä Chap­linin
tavoitteet:' ovat olleet liian
korkealla, arvelee lehti. ,
Myös «Daily Sketch" pitää elo-kuvaa
ikävänä ja väittää naurun
elokuvan lopussa muuttuvan tah­dottomaksi
haukotukseksi.
Kaikesta päätellen elokuva on
mielenkiintoinen ja odottelemme si­tä
Uetyllä jännitykseUä.
CHAPLININ HAASTATTELU
Elokuvansa ensi-illan yhteydessä
mutta tämä tosiasia jos mikään
osoittaakseen suuren ja ylitsepääse-män
kuilun, mikä on valtiosihteeri
Dullesin > puheiden js ^tekojisn VSL"
Charles Chaplin järjesti myös Sa-voy-
hotellissa suuren lehdistön vas­taanoton,
jolla varsinkin amerikka­laiset
lehtimiehet hyökkäilivät kii­vaasti
Chaplinia vastaan ja muuttir
vat vastaanoton sävyltään kuumen­tuneeksi
* poliittiseksi väittelytilai-^
suudeksi.
Amerikkalaisten lehtimiesten
moitteisiin, että hän on tehnyt ten-r
denssimäisen ja amerikkalaisvas­taisen
elokuvan ja että hän itse
on puolueellinen Yhdysvaltain vasr
taisesti, Chaplin vastasi:
"OUsiko minun sitten kärsittä­vä
korvapuusteja Ja solvauksia
reagoimatta millään tavalla vas­taan?
En ole hyökännyt Yhdys-
' valtoja, vaan vahingollista vähem­mistöä
vastaan. Jos olenkin kiel­tänyt^
elokuvani esittämisen Yh­dysvalloissa,
niin en epäile, et­teikö
päätökseni vastaisi Yhdys­valtain
viranomaisten toivomuk­sia,
sillä heidän harjoittamansa
sensuuri ei koskaan sallisi elo­kuvani
esittämistä Amerikassa."
Eräälle lehtimiehelle, joka sanoi
Chaplinin kuitenkin viettäneen mo­nia
vuosia Yhdysvalloissa, Chaplin
vastasi:
"Tiedän sen yhtä hyvin kuin
tekin. Mutta nyt olen kuitenkin
elänjrt muutamia vuosia Euroo­passa,
Ja valitan, etten voinut
tulla tänne jo kymmentä vuotta
aikaisemmin. En ole hetkeäkään
katunut päätöstäni. Ne henkHot
taas, jotka välttävät minun koon­neen
omaisuuteni Yhdysvalloissa,
erehtyvät. 75 pros. tuloistani olen
aina saanut Yhdysvaltain ulko­puolelta
— Euroopasta ja Aasias­ta.
Yhdysvallat ovat suoneet mi­nulle
vain verotuksensa, joka on :
saattanut nousta aina 100 prosent
tiin tuloistani. Tosiasiassa juuri
minä olen ollut hyvä asiakas Yh-,
dysvalloille." . . '
Muuan kirjeenvaihtaja huopiaut-ti,
että taiteilijassa oli siis herät­tänyt
vastenmielisyyttä vain erään
amerikkalaisen vähemmistön käy­tös.
"Tietysti", vastasi Chaplhi, "mut-,
ta niin kauan kuin tämä vähem­mistö
pysyy paikalla^, en palaa
maahan. Sitä paitsi saanen huo­mauttaa,
etten ole täällä sellttele-mässä
ja anteeksi pyytämässä yksi­tyistä
elämääni ja käytöstäni; vaan
puhuakseni Vluneisestä elokuvasta­ni."
Hän kuitenkin lisäsi, että. ennen
kaikkea univormumaisen yhden­mukaisuuden
puuttuminen < Euroo­passa,
matta varsinkin En^arnds-sa;
Ranskassa ja Sveitsissä ontelF'
nyt IiSnen oleskelunsa'vimhalta
mantereella ' hyvin miellyttäväksi.
."Ranskalaiset tietävät; mitä 6ii elä-misti^-
sulous", hän sanoi.
Lähimniistä stfunnitelmistaan
'Chaplin ^änoi,-'6ttä hän' tällä'het
Ifellä; kaipaa vain lepo!a. '-'Poikani
Michael, joka näytteli ensimmäi­sessä'
roolissaan, on äärettömän on­nellinen.
Mutta han ei kuitenkaan
fhalua tulla "elokuvanäyttelijäksi, ja
itse toivon, ettei/hätfestä koskaan
tulisikaan näyttelijää!"' ,
Vastaanottonsa päätteeksi Chap­lin
korosti vielä, ettei hän ole ha­lunnut
tehdä elokuvastaan poliit
tista näytelmää, vaah pelkän ko­median.
"Elokuvani olisi ollut
mykkä, jos olisi ollut riittävästi
sellaisia^ näyttelijöitä, jotka kyke­nisivät
näyttelemään sanoja käjrt-tämättä."
Lehdistön vastaanotolla Chaplin
esiintyi harmaassa puvussa, napin-lävessään
Ranskan kunnialegioo­nan
ruusuke. Englannin televisiol­le,
mutta suhtautui kielteisesti ame­rikkalaisten
televisioyhtiöitten haas-tatteluyrityksiin.
Tukholma. "Onko meidän jat­kettava
suomalaisraaaotteluja?" ot
sikoi Morgon-Tidningenin urheilu­osaston
päällikkö Henry Eidmark
tiistaina pitkän artikkelin, joka' si­sälsi
mm. seuraavaa:
"Yleisurheilumaaottelut Suomi-
Ruotsi ovat niin suurimerkityksel-lisiä
kummallekin maalle, että em­me
koskaan tule luopumaan niistä,
sanoi loistava diplomaatti Tage
Ericson. Näissä kuumissa kamppai­luissa
luodaan korvaamattomia ar­voja."
MT:n urheiluosasto pyytää saa­da
.ilmituo^a hieman eriävän mie­lipiteensa-
Näillä maaotteluilla on
arvoa ainoastaan siinä tapauksessa,
että, sääntöjä noudatetaan.
, Ruotsin kuningas lirik "Pyhä teki
llOO-luvuUa hisforiallisen ristiret­ken.
Suomeen ja kastoi julmat pa
kanat' Pohjanlahden toisella puolen.
' Tagen esikuntineen 'pulisi tehdä
samanlainen, lälietysretki '' vuonna
1957 ja' selvittää hifeman käsitteitä
hyvä. UrheUu'jä urheiluhenki. -
Selostettuaa^ aikaisempia väli'
kohtauksia yleisurheiluinäaotteluls-sa
Suomen ja' Ruotsin välillä,' jat­kaa
Eidmark:' ' •
"Eräs hyvä ystävä suomalaisten
omasta joukosta paljasti minulle
sunnuntai-iltana, että Olavi Salosen
sääntöjenvastaiset hyökkäykset Rolf
Gottfridssonia vastaan 1500 metrin
juoksussa eivät johtuneet sattumas­ta.
Hän pii Suomen juoksujohdol-iSi
(Denis. Johansson?) saanut teh­täväkseen
hajoittaa ruotsalaisten
suunnitelmat. Nythän "pieni pans­sarivaunu"
onnistui erinomaisesti."
Me ruotsalaiset voimme vain to­deta,
että paras juoksija ei voitta­nut
1500 metrin juoksua. Minkä jäl­keen
juoksujen ylijohdolla ei ollut
muuta tehtävää kuin tappelija Sa­losen
juoksun hylkääminen.
Mutta kas — se olikin viiva suo­malaisten
herrojen strategien las­kuissa.
Nyt protestoidaan!
Ellemme voi opettaa suomalaisia
vastustajliamme iloitsemaan hyväs­tä
jä rehdistä urheilusta vahyistet-tiijen
säänitbjen mukaisesti, silloin
pn ma^a^ttel^ut jätettävä, mitä pi­kemmin^
s^ja. parempi.' \
Me emme tee suomalaisille pie-ja
huonon urheiluhengen ollessa
Puplue#omät lähettäjät, puö-lueettoiriäV
' maalituomarit, puo­lueettomat
heitto- ja hyppytuoma-rit
ja 'jpuöiueettomat mittanauhan-vetäjät'iulisF
olla ruotsalaisten mi-nimiväätihitis
ennenkuih seuraa­vaan
maaotteluun Helsingin Olym-piastaditinUlä
lälädetään ^
- Herrat '^suomalaiset kolleegat kut-sutaaii^
'isälliseen mielipiteiden-vaihtooh:'
Mikäli mahdollista, ilman
henkilökohtaisia hyökkäyksiä.
: Eräitä ilahduttavia piirteitä on
viimö ätkdiha pantu merkille. Myös
eräät huomen ainmattimiehistä ovat
tuominne&t, ne selvät sääntöjenrik-komuksetr
jolta'on tapahtunut sekä
Saksaa että Ruotsia vastaan' käy­dyissä*
'otteluissa", lopettaa Eid­mark.
Britalnnia toivoo
myyv^$4 enemmän
aseita ,.C:^nadäan
Ottawa. •—Britannian vanisminis-teri
Au>y«y'Jones sanoi täällä viime
keskiviikkona neuvoteUuaan pääihi-nisteri
Dföfönbakerln kanssa noin
puoli tuhtia,- «ttä hän toivoo olevan
mahdOUi^f»' myydä Britanniassa
tuotettuja-'^aseita Ganadalle.
Brittiläinen ministeri ön 12 päi
vän matkalla'Canadaan ja Yhdysval­toihin.
Hän kieltäytyi kuitenkin
selosfamai^ta - tarkemmin minkälai­sista
aseikta tai mi^tä canadalaisista
asejoukoista oli kysymys. "
"TeidHb 'hallituksenne on puhu­nut
tita^kiibn Usäämisestä Ehglan^
tiin", sanoi i^^hän, "ja minä olen us­konut
olevan mahdollista myydä
teille enemn(än meidän aseitamme."
Metsämies moittip
liian pitkää
työpäivää telceviä
Hearst^ Tämän ympäristön me
sätyöläisistä viime ja tämän &
aikana ovat saaneeet lopputUin
yhtiöt sulkevat kämppiään. sW
kämppien sulkemiseen on kuulem
se, että näiden kämppien vuotuinei
katkaisukuota on täynnä.
•Suurin osa työttömistä on lähti
nyt muille perukoille toivossa
tää .vielä työtä. Taitaa kuiteiS
parhaillaan olla "suo siellä ja veteli
täällä" — joka paikkakunnaUa kui
on omat työttöriiänsä:
Kuluneen'kesän puolivälissä' k
mestyi täkäläisille kämpille suurem
pi määrä nuoria siirtolaisia, oilen.gj
juuri Portugalista saapuneita. Heil
lä täytettiin tämän perukan moBel
kämpät viimeistä tilaa myöten. AjUe
kirjoittaneen työskentelemällä käm
pällä oli näitä uusia tulokkaitako.
Nämä uudet metsämiehet hylkäsi-vät
yhden työpäivän käytön jälkeen
"pokaisahan" jota me "vanhat tai;
marit" olemme yedelleet, toiset j»:
pa vuosikymmeniä, osan luopumai-ta
siitä Vieläkään, vaijcka moottori-sahakauppias
on nykyään kämpiul
miltei joka päivä.
Siksi el ollut niinkään sattum|
kun utidet metsämiehet ensimmäiset
nä työpäivänään Canadassa saapiiil'
vat takaisin kämppään katkennut,
pokasahan terä kainalossa, jolloin
sahakauppias otti heidät hymyillen
vastaan. • ,
Tuota pikaa pH vilkas kaupanteko
käynnissä. Vaikutti sUtä, että kaup.'
paa olisi t^ty LisiMibonih torilla. Ei
aikaakaan kun uudet tulokkaat jär­jestivät
keskenään 3—4 jopa &hen-gen
porukoita. Näille porukojlle
sitten sahakauppias lykkäsi upo-UQ-den
doUarimyllyn kouraan.
Vielä sopii mainita, että näissä
kaupoissa oli; yhtiön takuu — uii-.
sien sahanomistajain vielä pystyssä .
heiluneita "koordeja" vastaan. '••'/''
Näin työläisen näkökulmasta kai:.,
spen on syytä kajota asiaan joka:
koskee niin uuden kuin vanhankin''
jnetsämiehen jeteistä etua. ,
Nykyään kun työläiset pyrkivSt
joka työalalla unioittensa avulla^j.
hempään työpäivään parenjmalla
palkalla, on vallai? kamalaa kim,
metsissä kilpaillaan vielä päivän/'
pituudesta peräti vielä viime siv^
sadan kanssa. " _
, Nämä uudet metsämiehet kun pai­nuvat
mqtsaän heti kuuden jälkeen
aamulla, ehtivät juuri nipin napin^^
kello 5.30 illallisella ja sen jälkeen.; v
juoksujalkaa takaisin puskaan, mifr',;
tä heidän voimaäahojensa ääniyäl;;/
menee, vasta kello 10 jälkeen illalla, '
jolloin pimeys peittää maan. Ei pfi?,,
vielä keksitty toista aurinkoa
aurinkomme laskun jälkeen noi««-:
maan.
Toivottavasti' nämä uudet metsl.'"
•miehet tulevat lähikuukausina ha-.
vaitsemaan, joutuessaan vanhem- ,
pien työtoveriensa kanssa työ^
mien armeijaan, miksi vanhemmat
metsämiehet suhtautuvat heicJln,!;^
suureen työintoonsa vähän yliolkai­sesti.
Kieltämättä meillä ön opitfe^.,,
vaa puolin ja toisin mutta saisi siU
vähän ottaa vaarin siitä mitä kämjp»'
pärauhaan ja muihin työtapoihbt
kuuluu. — Metsämies.
SUURI ISÄNMAANYSTÄVÄ s,
Opettaja: Mistä tiedämme, ett!
koulumme entinen opettaja olit»
dellinen isänmaanystävä
Eikka: Sie laittoi aina Sven Tumr-^^,
vankin kolme kertaa läksyksi. '
• '..9
PÄIVÄN PÄKINÄ
AHiolidiisfien parannusyriiyl(sistä
Meillä maallikoilla on useimmiten
sellainen harhakäsitys; että "alko­holistit"
ovat vain niitä kurjia, joi­ta
kaupunkien köyhien kortteleissa
näemme maleksivan halpa viinipul-
.lo kainalossa tai riemuitsemassa
•/tentun" ja jonkun "pulituurin"
Voimalla.
• Tästä johtuu, että suhteemme al-koholisteihin
pn yleensä kielteinen
ja pois työntävä.
Tosiasia kuitenkin on, että nämä
"tentdn", "parranajoVeden" ja ''pu-litutirih"
juojat muodostavat väta
pienen murto-osatf\' alkohPlisteisia
,:ir- ehkapä-vaitt 15—20 prosenttia
kaikista alköholisteista:i
Me'tiedämme, että alk<>holist«j;a
'on vähän joka puolella; heitä löy­tyy
nlin-^t:^önantajainknhi työläis^
lenkin keskuudessa, vaikka p i^
senttiluku voikin olla ensinmaini­tussa
ryhmässä: toista suurempi; al­koholisteja
löytyy virkailijain,
kauppiaiden, opettajain ja muiden
vapaiden ammattien harjoittajain
keskuudessa. Sanalla sanoen, alko­holismi
on "tauti"i joka voi vetää
kovajm syleilyynsä niin I^rkossa
kävijän kuin nrautklnsille alttiik­si
joutuneet henkäöt:
Nämä ajatukset tulivat mieleem­me
lukiessamme Martin Taylor-ni­misen
kirjeenvaihtajan: Vancouver
rHoi uutistietoa,-^ratissä kenrottiio,
<ftä- kyihmenknnta sikäläistS' lia-kiintyneiden
henkilöiden avulla
klinikkahoidoUä vähentää alkoho­lismia
British Columbian maakun­nassa.
'
Meidän mielenkiintomme kiintyi
tähän asiaan klinikan ilmeisesti
modernistisen hoitomenetelmän ja
avomielisyyden takia ja myös siksi,
kun tämän maan alkoholisteilla —
ja heitä on tuhansia — on aivan
liian vähän hoitopaikkoja. Sensi­jaan
että yhteiskunta jrrittaisi' alit­taa
tämän täudinKuhröiksi'' joutu­neita,
heitä painetaan edellbeK iäi-tistä
alemmaksi, ellei mUfttten' niin
yhteiskuimalllsen''' ' Väliäpitämäftd^'
inyyden 'muodossa. ^" ' - - =:
Vancouverin klinikan'' rähcjtittami-sesta
»huolehtii '4 vuotta sitten pe­rustettu
BC:n alkoholismi-säätiö:
Sen apua on jö' pyytänyt yli 2,p00
alkoholistia. Noin puolet heistä-'on
jatkanut nautiskelua; noin 300 el
ole enää ottanut ryyppyäkään ja
noin ^ on luokiteltu osittain pa­rantuneeksi.
Mr. McRaen. arvion mukaan Bri­tish
Columbian maakunnassa on
noin 20,000 alkoholistia. "Me käsit­telemme
tautia, mistä on takaisin
paluu, mutta ei parannusta", se­littää
mr. McRae. "Kukaan alko^
holisti ei tule hoitoa pyytämään en­nenkuin
hänen tautinsa aiheuttaa
vaikeuksia -^ennenkuin - hän me­nettää:
työpalkkattsa tal^kothisa —
jä monet hakevat apoa vain selvi­täkseen:
humalasta/!«-
Alkoholismia "ei paranneta ih­meteoilla"
selittää mainitun uutis-tiedon<
,1 mukaan vancouverilaisen
klinikan yksi johtohenkilö, Ted
McRae.',,
"Alkoholistilla on ainoastaan yk­si
vastaosffihänen ei pidä milloih-kaan>
eiiää-ottaa yhtään ryyppyä.
Moni alkoholisti ei halua mennä
hoidossa < näin pitkälle." .
. BCnssa-toimiva alkoholismi-säätiö
pyrkii, saamaan selville alkoholis­tien
migebnat. Sen jälkeen kun al­koholistille
>%n annettu lääkeapua
ja hänelle on hankittu säädyilmen
olinpaikka, tutkitaaU perusteelli­sesti
tanditt'*syitä ennenkuin mää­ritellään,
.rseuraavat hoitomenetel­mät.
r«',f • ' •• •• •
• > Monta lupaavaa tapausta ratkais­taan
Wini>r<6tta ^alkoholisti lähete­tään
' säätiön 9-vuote^n toipilasko­tiin^^
Yksityisasuntoon, nässä po­tilaat
voivat viettää säännöllistä elä­mää
tetfUtamia viikkoja.
V Mak^ft^k^t-potilaat maksavat
itse hoitokustaimukset, mutta suu-rm
osa sa^^ilma Kai­ken^
käikkiäsln tämä säätiö oh avus­tanut
maakuntahallituksen myöntä­mistä
vähiidta tätä ohjehnaa $172,-
000 suuruisella rahamäärällä.
Mr. •: MeRle antaa myös neuvon
suurelM yleisölle: "nmairci.faa ira».
somus, etä alkoholismi on sai^au^
ta. YnimSrfakää, että alkoholisti on
sairas ihmhien.^ Olkaa päättäyäisia
haneir'sulifäensä antamatta' n i i t in
erikolaslkeuksla. Kehoittakaa hahtä
etsumäan. hoitola, silla on aina jär­k
e v ä t ' ^ S i hoitoa sairauden sat­tuessa.
1^6kif:tnielffi^.i^fcyt8i2.~tlet0^
ja all&iihellsittista sen vaikutuk­sesta,
sen vaaaroista jä siiti toä-.
asiasta^ että se on huumausainn-'
ta,jolla on masentava (tai alas '
painava) vaikutus — että se on ^
lääkettä, jonka nauttimisen suhteen;
voi kehittyä täydellinen riippuvai*
suus.'-'
Kukan ei tietenkään halua tdlli
alkoholistiksi yhtään sen parem-min
kuin kukaan ei halua saäd»
muitakaan tauteja. Mutta hyvä on
pitää mielessä, että tällä mantereet
Ia jokaista 15 alkoholipitoisia-neita-
nauttivasta ihmisestä tolee
yksi alkohoUstiksi. Miksi jotkut ih^-
miset voivat nauttia paljonkin al­koholia,
tulematta silU alkoholtf-teiksi
ja toiset joiituvat melko
posti tämän taudin kouriin, sit3» ,
ole käsittääksemme lääketiede vieli ^
voinut todistaa. ' ^ '
Mutta alkoholisteja on paljoh ja ,
mikä pahinta, heidän lukumääiio-sä
lisääntyy jatkuvasti. Siksiito
ilolla tervehdittävä sellaisia yrit^'
siä alkoholien parantamista»
mihin, on esim. BC.ssa ryhW ,
Kiihkoilematta vesiraittiuden
Iestä, mikä ilmeisesti olisi pai*„
meidän kaikkien pitäisi JaO"^.;
panna jarruja päälle alkoholipnoB'
ten aineiden käytössä.
Erikoisen tärkeätä olisi mä»
tamine se, että yrittäisimme yng:
sesti ymmärt|iä alkoholisteja t^i-laistaa
kuta he ovat ja yhtcid^
nan tounesta järjestää hoitoflöB- ,
doUisunksia näille ihmisillä Jp
suttifi yleisö suhtautuu oikeaBa »
välla tähän ongehnaan, sOlomoj.
alkohollsttakta helpompi
avun ja hoidon etsmtään — ^ ' ^ N
näitä hoito- ja
sunksra tarvitaan paUon - - v ^ ^ :
mitä on'^holistien lästao^^,
sä. — Känsäkoura.