Vapaus, June 16, 1959

              I
i
li»
te'
mi
l i i
te
P
10
im
lv;-?;
Ä
te''
IS;*'
""^^ä ^C i . . . - f ^ . . " J ^ ^^. II .; > Il - . ^ J-. • ±- ki aens^a n 5U1,u63ti0st ken5 l [SITÄ• I^IIIIIIIUHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIiIlIlIlIlIlIlIlIlIlIlIllIlIUIH^f a
H * 1 « i n k r K a i i B a ' n ifritisfit nn '
1^^
IE:
life-
IS?'
(UBEBTT) T-" Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablished
Nor.- 6,, 1917; Authorized
as second class^ mail by the Post
Office Department, Ottawa.- Pub-lished
'thrice weekly; Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus;
Publishing Company;Ltd.; at 100-102
Elm;St; W.i Sudbuiy.Ont.i,Canada;
Telephones: Bus. Office OS; 4-4264;
Editbriäl?Oifice^:ÖS;^4ir4265^iIätiä^
E. Suksi. Editor W. Eklund.- Mailing,
addressiBox 69; Sudbiuryc O/i^r^o*
Advertising rates.upon Aiiplicati9a
Translation free of charge.
' TILAUSHINNAT:
Canadassa: - 1 vie. 8.00 6 kk. 4.25
, " S kk. 2.60
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9,00 6 kk. 4.80'
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Miksei arsenikkia ihmisille?
Maallikkona emme luonnollisestikaan tiedä, vaikka arse-vnikkiakin
käytettäisiin joihinkin muihinkin kuin ;tappotar
'kotuksiin. Mutta sen kuitenkin olemme panneet merkille
ettei sitä mainosteta; ihmisille käytettäväksi^ koska, se voi
aiheuttaa (enemmän käytettynä) äkkikuoleman, tai (vähem­män
käytettynä) oksenn_uskohtauksia ja vatsavaivoja tai (pit­käaikaisen
käsittelyn perusteella)^kroonillisen arsenikkimyr-kytyksen,
mikä ilmenee kalpeutena, laihtumisena, hermoshäi-riönä
jne.
-Käsittääksemme-nämä-ovat-päteviä-syitä, miksiiarsenik-kia
ei mainosteta sen paremmin ihmisten kuin eläintenkään
nautittavaksi — paitsi siinä tapauksessa kun ihminen haluaa
myrkyttää ja hävittää joitakin pahaatekeviä itikoita, syöpä­läisiä,
rottia, hiiriä jne. «
•• 'Se seikka, ettei arsenikkia mainosteta ihmisten käytet­täväksi
vähentää tietenkin tämän myrkyn kysyntää, rajoit­taa
sen myyntiä ja siten kaventaa arsenikin valmistamisesta
saatavia voitto-osinkoja. Mutta kukaan ei ole tietääksemme
protestoinut siitä,- ettei tätä myrkkyä saa mainostaa ihmis­ten
käytettäväksi. Päinvastoin pidetään itsestään selvänä ja
Jijrväksyttävänä asiana, ettei ihmisille yritetä kaupata sel­laista
tököttiä, minkä nauttimisesta seUraa joko vaikea tauti
•tai äkkikuolema,
..Mutta toisin on laita esimerkiksi tupakan, savukkeiden
ja sikaarien kohdalta, joita mainostetaan sanomalehdissä, ra­diossa,
TV;ssa, elokuvissa, mainostauluissa ja erinäisten ur­heilukilpailujenkin
yhteydessä niin paljon, että nuoresta poi-kayiikarista
ja tj-töntylleröstä tuntuu siltä, ettei elämä ole
sentinkään arvoista, ellei saa kiskoa "hienon maailman" mal­liin
vankkoja henkisavuja.
Ja tällaista kovapaineista tupakan mainostamista jatke­taan
sittenkin, vaikka lääketiede on miltei yksimielinen sii­nä*
että keuhkosyövän valtava lisääntyminen on välittömässä
yhteydessä tupakanpolton lisääntymisen kanssa. Esimerkiksi
Edinburghista viime keskiviikkona lähetetyssä Reutprin uu-tistiedossä
kerrottiin:
"Noin 1,000,000 brittiläistä kuolee keuhkosyöpään tä-
. män vuosisadan Ippulla. Tämä tieto annettiin tänään Skot­lannin
vapaalle yhdistyneelle kirkolle. Tämä kirkko hyväk­syi
päätöslauselman missä ilmaistaan huolestuneisuutta tu­pakoinnin
lisääntymisestä ja kehoitetaan vanhempia ja opet­tajia
vaikuttamaan niin, etteivät nuoret rupeaisi tupakoi­maan."
. Mutta miten herran nimessä voivat vanhemmat ja opet­tajat
"vaikuttaa" nuoriin silloin kuri heitä vastassa! on nyky-aijan
koko valtava propagandakoneisto? Vähän vaikuttaa
isän, äidin ja opettajan varoittava sana silloin kun nuorisolle
mainostetaan tupakoinnin autuaaksitekevää vaikutusta jul­kisen
sanan palstoilla, mainostauluissa, radiossa, TV:ssa, elo-
'iiivissa ja kuten sanottu, erinäisten urheilukilpailujenkin
yhteydessä. Mitenkä voidaan vanhempien ja opettajain toi-niesta
vaikuttaa tyttöihin ja poikiin, jotka näkevät elokuvis­ta
omien "sankariensa" ja "sankarittariensa'' kiskovan kovia
henkisavuja ikäänkuin se kuuluisi osana heidän hyveistään.
Mitä me tarkbitamfne sanoa, on tämä: Jos tupakoinnilla
on niin suuri osuus keuhkosyövän lisääntymiseen, mitä meil­le
nykyään selitetään, niin miksi valtiovalta sallii tupakoin­nin
kovapaineisen mainostuksen?
Siltä varalta jos vedotaan vapaayritteliäisyyteen ja sii-^
hen, että tupakoinnin mainostamisen kielto voi vähentää
•"tupakkatehtaiden ja niiden omistajien voittoa, silloin on mei­dän
sanottava, että niin on asia myös arsenilckimyrkyn val­mistamisen
tiimoilta — mutta kun myrkkyä ei haluta ihmi­sille
syöttää, niin sitä ei liioin anneta mainostaakaan ihmi­sille
sopivana tököttinä. Jos arsenikin mainostaminen ihmi­sen
käytettäväksi voidaan kieltää sillä perusteella, että se
voi, aiheuttaa ihmisen kuoleman heti, niin tupakan mainos­taminen
voidaan kieltää aivan yhtä hyvin sillä perusteelläj'
että se voi pitempiaikaisen käytön perusteella aiheuttaa-,
keuhkosyövän ja siis ihmisen ennenaikaisen kuoleman.
Kuka painostaa ketä
Vedettyään ensin maajoukkonsa miltei kokonaan pois
amerikkalaisten NATO-kenraalien käytettävistä ja sitten
laivaston.sa kokonaan pois NATO-amiraalien palveluksesta,
Ranskan, hallitus astui Pentagonin; sotaherrain mielestä "syn­nin
tielle". Mutta kun Ranskan hallitus vielä ilmoitti, ettei
:se anna sijoittaa amerikkalaisia ydinaseitay eikä rakentaa
• tuki- ja ampumapaikkoja amerikkalisille ohjuksille Ranskan
..alueella, niin siitä muodostui vallan'anteeksiantamaton pe­risynti,
joka kostetaan luultavasti kolmanteen ja neljänteen
sukupolveen saakka, kuten McCarthylaisen noitajahti-kat-somuksen
perusteella asiaan kuuluu. Niinpä sitten saimme-kin
kuulla,_että kun amerikkalaisia ydinaseita ei saa Rans-
- kan kansan päänmenoksi sen alueille varastoida, niin Yh-
, dysvallat siirtää Ranskasta "ystä-vällisemmille" alueille noin
200 pommittajakonettaan.
Asian tässä vaiheessa meille korostettiin kovapaiheisesti,
- "että Ranskan hallitus on "syyllistynyt "painostukseen"' ja
- .miltei kiristykseenkin vaatiessaan, että jos Yhdysvallat ja
Englanti eivät anna sille "atomisalaisuuksiaan" ja jos'Rans­kaan
sijoitettavaksi aiottuja amerikkalaisia atomiaseita ei
anneta sen kontrolliin, niin'silloin Ranska vetäälelunsa pois
koko leikistä sanoen, että Ranskan alueelle ei näitä amerik­kalaisia
vekottimia saada tuoda.
Me emme lainkaan haluä> väittää sitä-vastaan etteikö
Ranskan hallitus painosta ja kiristä itselleen näitä "salai-
^ suuksia" ja vekottimia nimenoniaan siinä mielessä, että Rans­ka
saisi takaisin entisen suuruutensa ja pääsisi ainakin vähän
- tasa-arvoisempaan asemaan Britannian ja Yhdysvaltain rin-
_ nalla NATOn johdossa. Painostus ja kiristys ystävien ja liit­tolaisten
keskuudessa on aivan jokapäiväistä hommaa ka-
' - pitalistisen järjestelmän villissä viidakossa.
Mutta miksi syyttää yksinomaan Ranskaa? Selvää ni-mittain
on, että vetäessään pois ilmavoimansa Ranskasta,
"-NATOn\amerikkalaispäällikkö, kenraali Norstad harjoittaa
: Ranskaa vastaan aivan yhtä kovakätistä ja avointa painos-
^,,„tusta, mitä sanotaan kojir. de Gaullen harjoH^Ya^i^NATOftJ
<.6 O "fl fl 650 fl'o"oyo'OTnro o fl'o'<nr<f.
g ^SYNTYMÄ-^ a
; PDÄXIIV\ / IIÄÄ t
.J.q.JHHLg-fc<LP P P.O.g o g 9 OP g o g g g.
M. Koski,'South Porcupine, Ont.,
täyttää maanantaina, kesäkuun 15
päivänä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
EI JAKOA PORVARIVUOHIIN
JA SOSIALISTILÄMPASIIN
"Tieto siitä, että pääministeri
Hrushtshey ^on hyväksynyt hallituk­semme
kutsun vierailla Suomessa
palatessaan Norjasta Neuvostoliit­toon,
on Suomelle mieluinen uuti­nen.
Me näemme sunä aina uuden
todistuksen maittemme välisten
suhteiden kehityksestä hyvään
suuntaan. Se, että: tämä on voinut
tapahtua porvarillisen hallituksen
hoitaessa maan asioita, ei aiheuta
meissä minkäänlaista mielipahaa.
Päinvastoin. Käsityksemme mu­kaan
tämäkin osoittaa, ettei Neu­vostoliitto
luokittele Suomen kan­saa
yhteiskuntapoliittisten katso­muksien
mukaan: porvarillisiin
vuohiin ja sosialistisiin lampaisiin.
Se haluaa rakentaa hyviä suhteita
Suomen kansaan kokonaisuudessaan
— se on mielestämme Neuvostolii­ton
suhtautumisessa Suomen myön­teinen
piirre, joka saa vahvistusta
viimeaikaisesta kehityksestä."
— Päivän Sanomat, Helsinki
simieiisia sessa
^Berliini.' — Saksan Demokraat-"
tisenhTasavallan virallisena uutis­toimiston
'ADNn Helsingin-kir­jeenvaihtaja:
ouvikeskustellut koi-;
men eduskunnan .iyöläisryhmiin^
kuuluvan kansanedustajan ^kanssa
Saksan rauhansopimukseen^/Ber"
iiinin ongelmaan ja Saksan valtio­liittoon
'•' liittyvistä i kysymyksistä.
Keskusteluun ottivat •• osaa kansan­edustaja
Hertta Kuusinen (SKD
hf, ^A' Ahonen (sosdem) ja Mik­ko
Hult (sosdem; oppositio). Kes­kustelun-
poh jalltFläaditussa haas^
tattelussa, joka on julkaistu Itä-
Saksan eri' lehdissä, m^m^ Berli­ner
Zeitungissa ja Ostseezeitun-gissa,
kaikki kolme kansanedusta­jaa
puolsivat pikaisen rauhanso­pimuksen
solmimista, Berliinin ^
kysymyksen ratkaisua Neuvosto-liiton
esittämällä tavalla sekä mo-lempien
Saksan valtioiden yhdis­tämistä
valtioliiton kautta. Jul­kaisemme
seuraavassa nämä haas­tattelut.
Sosialidemokraattinen kansane-dostaja,
Vaasan piirijärjestön sih­teeri
Arvo Ahonen, sosialidemok­raattisen
opposition kansan edusta­ja,
pienviljelijä Mikko Hult ja SKD
L:n eduskuntaryhmän puheenjohta
ja Hertta Kuusinen istuivat edus­kunnan
kahvilassa pyöreän pöydän
N -liiton Saksan-ehdotus on
myönnytys länsimaille
M9r;kova. — (SIB) — Kesäkuun
10 päivänä ulkoministerien Gene­ven
neuvotteluissa ulkoministeri
Andrei Gromyko esitti lausunnos­saan
. neuvostohallituksen uudet
ehdotukset neuvottelujen työjär­jestykseen
kuuluvissa kysymyk­sissä.
Ministeri Gromyko sanoi, et­tä
länsivaltojen valtuuskunnat ei­vät
ole osoittaneet halua asialli-'
sesti keskustella neuvostohalli­tuksen
esittämästä rauhansopi­musehdotuksesta
sekä Länsi Be.--
liinin vapaakaupunki statuksesta,
huolimatta siitä, että niin Berlii­nin
kuin rauhansopimuskysymyk-sessäkin
Neuvostoliitto ön huomi­oinut
länsivaltojen näkökantoja
useissa asiallisissa kohdissa.
Korostaen, että neuvostohalli­tus
jatkaa ponnistelujaan keski­näisesti
hyväksyttävän päätöksen
aikaansaamiseksi niin Länsi-Ber­liinin
kuin Salcsan kanssa solmit­tavan
rauhansopimuksen kysy­myksissä,
Gromyko sanoi, että ^
edistääkseen neuvotteluja neuvos-
. tohallitus on ottanut uuden mer­kittävän
askeleen tähän'suuntaan.
Neuvottelujen osanottajien käiii-teltäyäksi
esitetään neuvostohalli­tuksen
uudet ehdotukset, joista
oh sovittu Saksan demiokraattiseu
tasavallan kanssa. Nämä ehdotuk­set
ovat seuraavat:
SNTL, huomioiden länsivaltojen
kannan, on valmis menemään sii
hen, että se ei vaadi heti Länsi-Ber^
liinin miehitysjärjestelmän täydel­listä
poistamista.
Neuvostoliitto voisi suostua väli­aikaisesti
säilyttämään länsivalto­jen
tietyt miehitysojkeudet Länsi-
Berliinissäi kuitenkin ehdolla, että
tällainen tila jatkuu täsämällisesti
määrätyn==ajan, toisin sanoen yhdci
vuoden.
Tuon vuoden kuluessa molemmat
Saksan valtiot suorittavat tolmenpir
teitä, jotka koskevat Saksan demok­raattisen
tasavallan ja Saksan liit­totasavallan
edustajat käsittävän y-leissaksalaisen
komitean muodosta
mistä yhdenvertaisuuden pohjalla^
Köinitean ön edistettävä koske­tusten
laajentamista ja kehittämis
tä Saksan demokraattisen tasavallan
jä Saksan liittotasavallan kesken;
käsiteltävä ja laadittava konkreetti:
set ehdotukset toimenpiteistä Sali^
sain yhdistämiseksi sekä käsiteltävä
vastaan. Tunnettu tosiasia ni­mittäin
on, että miehitysjouk­kojen
ylläpitäminen on erään­laista
"bisnestä" myös miehi-tetyssä_
maassa_ Niinpä on
Ranskaankin saatu -sekä työtä
-että "puolustusdollareita" sii­tä,
että amerikkalaisia NATO-lentokoneita
jDn" siellä pidetty.":
Vetäessään nyi lentokoneen­sa
poiS' Ranskasta, kenraali
Norstad kieltää näiltä ranska­laisilta
työmahdollisuudet "ja
Ranskalta ne "puoluslusdolla-rit",
mitä se on tähän mennes­sä
saanut siitä, että on .suostu-'
nut antamaan alueitaan ame­rikkalaisten
kontrollissa ole­vien;
NATOn; sotilaslentokonei­den
käytettäväksi maassaan.
Painostuksesta puheen ollen
voimme siis hyvällä syyllä to­deta,
että "pata kattilaa soi­maa,
musta-kylki kummalla­kin';.
. -
Mitä taas tulee NATOn yhä
pahenevaan; raköilemiseen; niin
se on vain yksi lisätodistus sii-tä,-
että-sitä laitosta ei tarvita.;
kysyhiykset. jotka koskevat Saksan
kanssa solmittavan rauhainsopimuk-sen
valmistelua ja solmimista.
Jos ehdotusta komitean muodos-tamisfesta
ei voida hyväksyä jom­mankumman
Saksan taholta, niin
neljä suurvaltaa voisivat suositella
molempien Saksan valtioiden halii-tuksille
hiille sopivan yhteistoimin­tamuodon
valitsemista mainittujen
tehtävien ratkaisemiseksi.
Jotta ei loputtomiin lykättäisi
rauhansopimuksen solmimista
Saksan kanssa, niin yleissaksalai-sen
komitean tai muun elimen
toiminnalle asetettaisiin määräai­ka
— yksi vuosi, jonka kuluesa
komitean tai muun elimen olisi
tehtävä puolin ja toisin hyväksyt­tävä
päätös rauhansoplmu|(sest4
sekä Saksan yhdistämistä koske^
vasta kysymykestä.
Länsivaltojen Länsi Berliinin tiet­tyjen
miehitysoikeuksien väliaikai­nen
tunnustaminen on mahdollista
Länsi-BBrliiniä koskievan kysymyk­sen
väliaikaisen sopimuksen hyväk­symisen
yhteydessä seuraavien eh­tojen
pohjalla:
a) Länsivallat sopistavät Län.si.-
Berliinissä olevia asevoimiaan ja
varustuksiaan symbolisiin joukkoi­hin:
b> LänsiiBerliinin alueella lope*e
taan kaikki Saksan demokraattista
tasavaltaa ja muita sosialistisia mai­ta
vastaan tähdätty vihamielinen
propaganda;
c) lakkautetaan kaikki järjestöt,
jotka harjoittavat Länsi-Berliinissä
vakoilu- ja Saksan demokraattista
tä.savaltaa, SNTLoa ja muita sosia.
listisia maita vastaan tähdättyä va­hingoittavaa
toimintaa;
d) länsivallat sitoutuvat olemaan
sijoittamatta Länsi Berliiniin min­käänlaisia
atomi- ja rakettilaitteita.
Siinä tapauksessa, että thllainen
sopimus solmitaan, on Neuvostoliit­to
valmis suostumaan LänsirBerlii-nin
yhteyksien säilyttämiseen sen
ulkopuolella olevan maailman kans­sa
nykyisin voimassa olevissa muo^
doissa.
Tällainen sopimu-s kokonaisuu­dessaan;
kysymys Länsi-Berliinin
yhteyksien: ylläpitämisestä ulkopuo^
liseen-maailmaan mukaan: luettuna,
muodostaisi Länsi Berliiniä koske­van
väliaikaisen statuksen.
.Neuvostoliiton valtuuskunnan
• on ilmoitettava, että jos länsival-
. lat eivät suostu toteuttamaan yh:
dcn.vuoden kestävässä siirtymis­vaiheessa:
mainittuja vähimmäis'
toimenpiteitä: Länsi-llerliinin.suh­teen,
niin Neuvostoliitto ei suostu
., antamaan hyväksymistään;.michi-;:
tysjärjcstykscnjatkamiseen Län­si-
Berliinissä.
.Jos länsivallat tai Länsi-Saksan
hallitus tulevat vaikeuttamaan yh­teisten.
ratkaisitjen?aikaansaaniista
rauhansopimuksen; solmimisen ky*
symyksistä mainittuun määräaikaan
mennessä, niin Neuvostoliitto; on Or
leva pakotettu yhdessä toisten asi­asta
kiinnostuneiden, Saksaa vas­taan
sodassa olleiden valtioiden
kanssa e allekirjoittaniiaanrauhansoT
pimuksen vSaksan- idemokraattisen
tasavallan.kanssa.
M Se tulisi olemaan menettelyä pak-kotilanteessarkoska:,
länsivaltojen ja
Saksan liittotasavallan asenteen Johr
do.sla olisi tällöin osoittautunut
mahdottomaksi rauhansopimuksen
soImiminen^Saksan kahden valtion
kanssa tiii niiden valtioliiton kans­sa,
mikäli ne sellaisen muodostavat,
sekä imyös näiden valtioiden/itsensä
kanssa.
Gromyko selosti perusteita, joihin
noj aten;: Neuvostot iitonvvaltuiiskun-..
ta tekee uudet ehdotuksensa,;ja,ko-.'vastasi'hän..;
ääressä: keskustelemassdrSaksanon^
gelmanAmerkityksestä Suomelle,'sii-:
tä, mitä Suomen kansa odottaa Ge­neven
konferenssilta, sekä molem­pien
Saksan valtioiden yhdistämi­sestä;
;-Ka
sinen arveli,, että >
Saksan ongelman rauhanomaisella
ratkaisulla on erikoisen suuri
merkitys myös Suomelle; Se Voi­daan
todeta jo silmäilemällä
mosinme. historiaa, hän sanoi.
Kohtalomme on molemmissa
> maailmansodissa ollut traagilli-sesti
sidottuna Saksaan. Nämä
Saksan imperialismin ja Saksan
fasismin aodat ovat vaatineet Suo­men
työtätekevältä kansalta ras­kaita
uhreja. Saksan taantumus
"ja militarismi eivät ole vielii tä-
-näänkään-lopullisesti-hävitetyt.—
vaan päinvastoin ne kohottavat jäi
leen Länsi-Saksassa päätään. Ei
ole vaikeata todeta, että Suomenkin
täytyisi kolmannen kerran ahtaa
veriuhri, jos ne voisivat toteuttaa
suunnitelmansa. Meidän maallam­me
on ystävyys-, yhteistyön ja keski­näinen
avunantosopimus Neuvosto­liiton
kanssa, sopimus, jolla on so­vittu
yliteisestä esiintymisestä Sak­san
taholta mahdollisesti uhkaayan
hyökkäyksen varalta.
Kansanedustaja Arvo Ahonen,
kuten molemmat muutkin keskuste­lijat,
vieraili eduskuiinan valtuus­kunnan
jäsenenä Leipzigin kevät-messuilla.
Hän sanoi:
"Me saatoimme DDR:ssä vakuut­tautua
siitä, että Saksan ja Berlii­nin
jakautuneisuus aiheuttaa epä­luonnollisen
tilan. Siksi me kaik­ki
toiVomme, että nämä molem­mat
kysymykset ratltaistaisiin
pian rauhanomaisesti."
Myös kansanedustaja Mikko Hult
osoitti että Saksan kysymyksen rat­kaisulla
on Scomelle erikoisen suu­ri
merkitys. Hän totesi edelleen;
"DDR:ään tekemämme matkan ai­kana
vakuuttauduimme siitä, ettei
nykyinen tilanne saa jatkua enää
kauempaa. Myös me suomalaiset o-dotamme.
että Geneven ulkominis
terikonferenssi osoittaisi tien näi­den
ongelmien ratkaisulle."
Kansanedustaja Hertta Kuusinen
totesi edelleen, että erikoisesti Ber­liinin'
kahtiajako sekä tietoisuus
miehitysjoukkojen oleskelusta Län-siBerliniissä
14 vuotta sodan jäl­keen
tekivät painostavan vaikutuk­sen.
Neuvostoliiton ehdotuksilla
Berliinin kysymyksen ratkaisemi
sessa on ehdottomasti myönteinen
luonne ja niitä on sentähden tutkit­tava
vakavasti. "Nämä ehdotukset
ovat käsitykseni mukaah parhaat
yUttänyt 50.000 levikUnijiii. Le-
,. _ _ ^mSm^mm
joita on esitetty. En tunne^ muuta
ehdotusta, joka voitaisiin osoittaa
todell^ ratkaisevaksi."
.Kansanedustaja,Hult-totesi Jfea-vostoliiton
ehdotukset Berliinin ky
symyksessä "erääksi käytännön
tieksi' 'ongelman ratkaisemiseksi.
Saksan ; rauhansopimuksen.: solmi­mista
koskevassa keskustelussa^ toi
tesivat > kaikki: kolme ^kansanedusta­jaa
yksimielisesti, että tällainen so­pimus
on pikaisesti välttämätön.
Hertta Kuusinen lausui tässä yhteys
dessä: "Me olemme jo pitkän aikaa
voineet vakuuttautua siitä ,että kak­si
Saksan valtiota on olemassa. Jo
tosiasia, että me vaalimme sekä
Länsir että Itä-SaksaanTkiinteitä ta­loudellisia
suhteita, osoittaa sen. On
jo aika vihdoin kansainvälisestikin
tunnustaa tämä tosiasia eikä vain
puhtaasti~~taloudelliseUa—tasolla,-
vaan myös.diplomaattisella."
Myös kansanedustaja Ahonen läh­ti
tosiasiasta että kaksi Saksan val­tiota
on olemassa. Hän sanoi: "On
saksalaisten oma asia suorittaa
maansa yhdistäminen valtioliiton
tietä/ Minun icäsitylcseni mukaan
olisi se ratkaisu, joka voisi tyydyt
tää myös suurvaltoja. Rauhansopi­musta
solmittaessa Saksan kanssa
on otettava huomioon, ettei voitta
javalloilla ole enää oikeutta sanella
ehtojaan. Sopimuksella tulee vain
silloin olemaan myönteinen luon­ne,
jos se saadaan aikaan neuvot­telujen
kautta, joihin molemmat
Saksan valtiot osallistuvat tasa-ax*-
\^isina osapuolina."
Kansanedustaja Mikko Hult viit­tasi
Adenauerin hallituksen koko
naisvaatimukseen ja sanoi:
"Meillä on Suomessa käsitys, et­tä
on kaksi tasa-arvoista Saksan
valtiota. Me emme voi ymmärtää
sitä, että toinen puoli vaatii, että
se olisi vain ainoa Saksan valtio.
Kysymystä arvioitaessa, miten
näiden molempien Saksan valtioi­den
yhdistäminen suoritettaisiin,
on otettava huomioon, että mo­lemmilla
on erilaiset talousjärjes­telmät.
Yksinomaan tästä johtuu,
ettei yhdistyminen yoi onnistua
Saksan ulkopu,olisten voimien se­kaantumisella.
Olemme sitä miel­tä,
että ennen kaikkea rauhanso-jiimukscn
solmimisella on luotava
rauhaarakastava, demokraattinen
Saksa ja sitten olisi saksalaisten
maan molemmissa o^issa^elvitet-tävä,
miten he suorittavat molem­pien
Saksan valtioiden yhdistämi­sen.
Ei ole epäilystä siitä, että
niiden on lähdettävä siinä molem­pien
Saksan valtioiden tasa-arvoi-suusperiaatteesta.".
vIkUtarkastns OT:Ji.kMlk: 8 pnä
'saorittamassalevUUtäidki^^
sa^fon' mahiitun} VBvSoBlehden
keskimääräinen^lei^ todetta
51^0 kappaleeksi/-^ mikä Sno-men
oloissa merld^eei^U 200,000:
InUJuu Kuttän Vatisteii ensim­mäinen;
numero ilmestyi 1957 ja
sen levikki oU siUoin 45,821. Leh­den'
levikki ja Vaikutusvalta
osoittaa jatkuvaa kasvua.
"iiiiiiiiiiiiii •••••••'li • • • • • • ••
Pientä ruuhkaa jo
Suomen-^NLn rajalla
/; :HeWnki. >^:^ ^Kauppasopimuksen
'myöhäinen- sohnlamlnen; on i^ostänut
tavaraliikenteen Suomen ja; Neuvos­toliiton
välillä viime aikoina huomat­tavan
korkeaksi. /Liikenne on kuiten­kin
voitu hoitaa^ tyydyttävästi, vaik­ka
pientä ruuhkaa onkin esiintynyt,
kerrottiin täällä_viime viikolla.
Touk&kuussa^tyjen vaunujen lu-kuiM&
rä oli yksinään suurempi kuia
tammi-huhtikuussa yhteensä. Tällöhi
on laskentaperusteena käytetty 2-ak;
selista . yaiuiuarvoa. Myös tuonnin
osalta saavutettiin toiä:okuus8a tois­tatuhatta
vaunuarvoa korkeampi lu­isu
kuin edellisessä kuussa.
N-li
New Yortu — ySAn kauppa- ja
rahaministeriöt ovat myöntäneet Ii
senssit ensimmäiselle amerikkalai
selle yhtiölle- joka toimittaa Neu­vostoliittoon
tekokuitutehtaan ko­neistot.
Sopimus on solmittu ame­rikkalaisen
Von Kohom Internatio­nal
Corp.nimisen yhtiön ja neuyos-toliittolaiseh
Techmas-tuontiyhtiön
kesken: Koneistojen tounitukset pi­täisi
alkaa heti ja uusi tehdas lähtisi
käyntiin Kurskissa ensi vuonna.
Neuvostoliitto teki jo viime vuon­na
esityksen noin 100 miljoonan
dollarin arvoisten tekokuitutehdas-koneistojen
ostamisesta amerikka­laisilta
yrityksiltä. US An ulkomnis
teriö eväsi kuitenkin silloin kaikki
lisenssit.
missä on 2,000 kirjaa. ';' 1'
— Enpä ole kuullut mokomaa, ih- ^ '
Riitta,:
lä: -ole- jnyytävähä •'; ;initäänr
millä voisi tappaa isellaiset syöpäiäi-Oif
sieti. •; •i/.-^-^' ?'-.'7MMM
TpSI^RlTABI. ,;o:/..:,Sv,»:ii|f|
Eilen tapasin todellisen her- ^ ' |
rasmiehen; kun seisoin bussissä^iajp^^
si ja joukko paketteja sylissäni;^|y^
— Sait siis hänen paikkähsat^ii^;!!^!
— En, mutta hän sanOi: 01ka?i?;S|S|
valmiina, hyvii rouva^ ottakaa inl- ^..i
nun paikkani kun jään pois -r-, koi-- ^ |
men pysäkin jälkeen.
lisätä-'^pL
PIKKUNIKSEJÄ
— Paistiltastikkeeseen voi
maun mukaan joko kupillisen vah- ,
vaa kahvia tai anjovislientä tai~^to-maattimehiia.
— Kala säilyy tuoreena muutamja
päiviä, jos se kaäritääii atamohlluok- .:l:
sessa kostutettuun voipaperiin. I
•M
I
^j;#:I
l i
vahvistukseksi vain yhden purkillisen
säilyttyjä herneitä ja kaksi nakid-makkaraa.
S uomi ei aan enaa
Mutta Suomen SOS. dem-puoiueen oikeisto
siunataan kuitenkin vielä Washingtonissa
Washington. — Neuvostoliiton
taktiikan Suomen tapauksessa tulisi
muissa pohjoismaissa vaikuttaa nii­tä
pyrkimyksiä ehkäisevästii joita
on esiintynyt Itämeren alueen neut­ralisoimiseksi,
kirjoittaa Washing­ton
Post torstaina johtavassa artik
kolissaan, jossa sanotaan mm:
— Kun presidentti Kekkonen vii­me
talvena tapasi Hrushtshevin pa­lautuivat
Suomen ja Neuvostoliiton
väliset suhteet tosin oikeisiin uo-rosti,
että Neuvostoliitto on vilpit­tömästi
.kiinnostt'.nut ratkaisun löy­tämisestä
käsiteltävänä oleville ky­symyksille
yhteisen sopimuksen
pohjalla. Neuvostoliitto pyrkii joh­donmukaisesti
yhteisesti hyväksyt­tävän
ratkai.sun löytämiseen Länsi-
Berliinin ja Saksan kysymyksen
rauhanomaisc» selvittämisen asias­sa.
miin, mutta Suomen itsenäiseen a-semaan
nähden muodostuneen tie­tyn
varauksen kustannuksella (!).
Hrushtshevin tiedetään tällöin toi­voneen
Suomen apua Itämeren
neutralisointiin tähtääville Necivos-toliiton
pyrkimyksille — joka Itä­meren
neutralisoituminen olisi to­teutettavissa
vain siten, että Norja
ja Tanska irroittautuisivat Atlantin
liitosta. Tähän kenties viittaisi Suo­men
ulkoministerin äskettäinen
huomautus siitä, että "^olisi eduk­si
meille, jos kaikki pohjoiset maat
pysyttelisivät suurvaltojen välisen
luonteeltaan sotilaallisen jännitysti
lan ulkopuolella."
Artikkclii\ lopuksi 'Washington
Post kiittää; Suomen sos. dem puo­luetta,
joka "onneksi on ollut valmis
vastaamaan siihen kohdistuneisiin
syytöksiin" pääministeri Hrushtsho­vin
taholta.
Suomen kansan kauniin kansal­liseepoksen
Kalevalan mukaan on
neuvostoliittolaisten ja 'suomalais­ten
elokuvaohjaajien ja -näytteli­jöiden
yhteistyön tuloksena synty­nyt
värillinen laajakangaskuva
Sampo.
— Sammon filmaus on suoritet­tu
loppuun, sanoo suomalainen elo­kuvaohjaaja
H.: Harri virta. — Assis­tentit,
ovat toimittaneet viimeiset
kasetit laboratorioon, ja suojapeit-teiset
elokuvakamerat odottelevat
uuden kuvan filmausta.
Eri tahoille ovat hajaantuneet
ihmiset jotka lähes kaksi vuotta
tekivät yhdessä työtä, jakaen ilot ja
surut, vaikeudet ja menestykset, ja
kestivät yhdessä kesän helteen ja
talven pakkasen. He olivat työte­liäitä,
vaatimattomia ja ystävällisiä
venäläisiä ihmisiä, joita opin kun­nioittamaan
ja joista aloin pitää
Sammon neuvostoliittolainen oh­jaaja
Aleksandr Ptushko puolesi
taan sanoo:
— Yleisön tehtäväksi jää sanoa;
missä määrin elokuva on onnistu­nut.
Varmaa kuitenkin. oUi että
filmauksen aikana luovassa työssä
syntynyt kontakti tulee lujittumaan
ja laajentumaan. Se on taas omiaan
kehittämään Neuvostoliiton ja Suo:^
men kansojen välisiä ystävyyssuh­teita.
Elokuva kertoo seppä Ilmarisen
takomasta ihmemyllystä Sammosta;
joka kykeni ruokkimaan koko Kale­valan
kansan.
Sampoa on filmattu Suomessa ja
Neuvostoliitossa, kuvauksen tapah-;
tuessa Helsingissä ja Kuusamossa,
Mosfilmin paviljongeissa ja Mustan-,
Huono saalis yoi
tuUä* muillekin
kuin ''kalastajille
Swansean kaupungissa Englannissa
murtautui kassäkaappiyaras etääseen
liikkeeseen ja teki työtä otsansa hi- :;:v-essä
kaksi tuntia pystjnnättä avaa- | | |
maan kassakaappia. Hän oli tämän
jälkeen lähtenyt liikkeestä syötyään'l^l
^;^^|
. • • -:m
meren rantamilla Krimillä, Karja- j
lassa ja Moskovan alueen luonnon- . |
ihanilla seuduilla. .
Elokuvassa nähdään niin suoma-1-
laisia kuin neuvostoliittolaisialun " ^ i
näyttelijöitä, t']
Viisasta Väihämöiistä esittää eräs
SucHuen vanheinmistä näyttelijöistä
Urho Somersalmi ja elokuvan saii-karia
Riian metsätekniUisen koif-keakouluh
opiskelija Ahdrus Oshin.
Hän ei ole ammattinäyttelijä, mut­ta
siitä huolinnatta on erinomaisesti
suoriutunut tehtävästään, ahtaen-,^111
elävän kuvan Suomen kansan röhr=^^
keasta ja uljaasta pojasta. Hänen
morsiantaan Annikkia esittää kak­sikymmenvuotias
eestiläinen ^äyt
telijätär Evi Kivi. Hän ei ole elo^
kuvan alalla ensikertainen, sillä hän
on jo filmannut elokuvissa Ensim­mäisen
luokan kapteeni. Pursia me­rellä
ja Kultakotkan alaisuudessa? ;
— Olen hyvilläni; että minulla 'OA
ollut ilo filmata yhdessä suomalais-;
ten ystävien kanssa. Filmaukseji;
alusta alkaen olen suuresti kiinty­nyt
Annikin osaan, mihm: on vai­kuttanut
tämän luonteen pehmeys
ja : suorastaan ihmeellinen hyvyys ,
ihmisiä kohtaan. Kaikki kohtaukset:
filmattiin kahdesti; sillä kaikkien
näyttelijöiden piti ensin puhua suo-;
mea ja sitten venäjää. Tyytyväisin
mielin muistelen Suomessa viettä-miäni
päiviä. Pidm suuresti tämän
ihmeellisen maan luonnosta ja var­sinkin
sen sellaisista seuduista'
kuin Lahdesta ja Lapista, jossa Ka-,
levalan sankarit ovat tarun mukaan
eläneet. Nyt odotan kärsimättömän
nä neuvostoliittolaisen ja suomalai­sen
yleisön tapaamista, sanoo Evi
Kivi.
•Hl
"Kuinka monesi tunntsi?"
Yhdysvaltalainen aikakauslehti
Nation julkaisi, viime -lokakuussa
seuraavan kirjoituksen:
r Kirjeenvaihtajamme OS al.listui
erään öhjusaseita valmistavan suuiv
yhtiön haaraosaston järjestämään
lehdistökonferenssiin. Yhtiön liike:
toiminnasta 75% on varustelutilauk-sia
ja yhtiön puheenjohtaja selitti
mielihyvällä, ettei hän odota varus­telumenojen
supistamista.
- Toisten kirjeenvaihtajain poistet­tua
jäin vielä hetkeksi keskustele-niaan
puheenjohtajan ja muutamien
virkailijoiden kanssa.
"Teillä on loistavat tulevaisuu-dennäkymätvohjusammusten
alalla,
eikö totta?" kysyin.
"Valtavat", myönsi puheenjohta­ja.
"Mutta eikö liiketoimintanne ole
ainakin osittain riippuvainen po­liittisesta
kehityksestä?" rohkenin
kysyä.
"Politiikka ei meitä huolestuta'.',
"Tarkoitan suurpolitiikkaa, kan-,
sojen . . . "
- "Kansainvälisiä suhteitako?" ' .
Nyökkäsin.- — ,
: "Niin. tietenkin kansainvälisen
kriisin sattuessa; liiketoimintamme
tulee kukoistamaan."
• "Minkälaista kriisiä tm"koitatte?"
"Sodan syttymistä."
"Mitä liiketoiminnastanne tulisi,
jos syttyisi sota Yhdysvaltain ja
Venäjän välillä?" kysyin.
"Kuten jo sanoin, liiketoimintam­me
tulisi kukoistamaan." < . >
Vedin syvään henkeä.
, "Kuinka moneh tunnin ajan?"
-Hänen kasvonsa synkistyivät; vir­kailijat
alkoivat i rapistella köyaää-;
nisesti papereitaan. .Nousin,ikiitin
kohteliaasti ja poistuin. '
Tämä sellaisenaan palauttaa mie­leemme-
torstaisessa; toimituskirjoi:
tuksessamme: olleen asiallisen muisr
tin. piristyksen, siitä ,i9Jiteh^,yj?sit
amerikkalaiset tiedemiehet ovat ar­vioineet,
että jos atomiasesota syt­tyy
niin ensimmäisessä/^vetypommiT
hyökkäyksessä saisi surmansa 83
miljoonaa . amerikkalaista; ja sen lir
saksi.miljoonaa amerikkalaista
saisi vakavia vaurioita:;; Se jättäisi
sodan jatkajiksi vain 60 miljoonaa
amerikkalaista-— ja tokko sitä­kään!
"
Mutta yhdysvaltalaiset suurpösöt,
jöidenä'ikastumtsen lähteenä on oh-jusaseiden
rakentaminen, katsele:
vat toimintaansa "hyvänä liike-afaarinä'?
-rr^ mikä paranee yhä, jos
sota saadaan syttymään!
Näin vähän perustavat amerik­kalaiset,
sotatarvetehtailijat kansan-sakaan
kohtalosta.
. Mitä sitten tulee Canadan'kansan
kohtaloon, niin siitä ei 1 ole tietääk­semme
tehty näin perusteellisia
laskelmia; mutta toisaalta>; on kui­tenkin;
julkisesti selitetty,; että ame­rikkalaiset:;
kenraalit ;;ja!sotatarve-tehtailijat
pitävät Canadaa ja Ca-.
nadan kansaa sellaisena Jumalan
hylkäämänä takamaana, joka voi­daan
ensinunäiseksi heittää .atomi­sodan
liekkeihin'nimenomaan isiinä
mielessä, että /'voitettaisiin aikaa"
amerikkalaisille afaarimiehille.
Tässä mielessä amerikkalaiset
yrittävät tehdä, Canadasta suuren
"ei kenenkään maan". Tänne si­joitetaan
amerikkalaisia sotatuki-asemia;
meidänvn)aahamme pystyte­tään
ilmeisesti, mihinkään kelpaa­mattomille
bomarc-ohjuksille ampu­mapaikkoja;
yleisesti puhuen Gana-;
dasta ylitetään tehdä amerikkalai­sille
sotahulluilIejonkjnlaista=^kil-peä"
tai "etulinnaketta" niin, että,
sodan syttyessä Canada joutuisi en­simmäiseksi
hyökkäyksen kohteekr!
gj - - - _ — . _
.; Jos amerikkalaiset tässä'onnistu-'
tuvat;; ja-jos i meidän menetyksem-j
me v olisivat prosentuaalisesti vaik-kapa
"vain yhtä suuret kuin Oh
arveltu amerikkalaisten menetyk­set,
niin silloin jäisi; ensimmäisen
vetypommihyökkäyksen j aikeen korr,
keintaan :-} viitisenmiljoonaa '!';enem-~
män tai vähemmän vaurioitunutta
canadalaista henkiin! ,
Tässä on perussyy, niiksi k e lii­tymme
varauksettomasti niihin hy­vää
tarkoittaviin canadalaisiin;fjot-\
ka sanovat, irti jenkkien sotavou-hotteluista!;
Omat kansallisetuminei
vaativat meiltä itsenäistä, täysin'
vapaata uiko- ja' sisäpolitiikkaa.
Siksi, on vaadittava ydinasekokei-^
den lopettamista ja ydinaseiden
pannaan julistamista. -^ -
II
SS
•^Käns^oura^
m-sm