Vapaus, December 24, 1954

              • Ä T Ä I
' „^J»iy8tftVy£ta Jahti eräanakvlms j
T& syysaamuna « o r s a j a h t i l T Ä:
Oli suuri pullo kuumaa kahvjT^J
mutta *oinen maisteli tämän tZf'
whIskypuIIostaan.
Kului tiselta tunteja, eika näkon,,
riin tullut yiatään «>«aa - m Ä "
ten.mieblä kohti lähesty, nop^^',
si sorsa Kahvinjuoja oh ^p^mn
Ja ampui, mutta ei osannut. S
kavertosa laski huoleUlsesti nShfn
pysysnsä ja ampui sorsan alas yhdX
ainoalla laukauksella
^^Hyvln ammuttu", sanoi kahvm-
"Liian helppoa", sanoi toinen nikot-teen.
"Kmi sellainen larnna lemää
y^e. niin sUtä on pakko saada S-
• • « '
KERSKAILUA
Kaksi pikkupoikaa väittelee smä
nunpaisellako on voimakkaampi ,a
lykenevämpi isä.
- •Kedatkd, Tyynen valtameren'
\Äinun isani kaivoi kuopan sille
- - Tiedätkö KuoUeen meren' Mmm
säni tappoi sen.
lyden ja pitkän
lerusehtona
^ St\X'
^ jleolemrae
kyjaffeniä
Y^vsiSäAm della
"^gen merkJiys
i ylikin.
ilmestytä
oton ysta-
^^•ews Facts" ja
^'(ffl^utNeuvostohi-;
Lfiedemielielta, tn E.
•hineni tutkiel-jestä.
ffin sanoo
lössä oleva yä:-
^lasten. huolto
^ ja jälkeen, lasten
i suuri verkosto
terveyshuolto
iitossa "täydellisen
avien terveyttä,
JS nautmtokykyä
Tiranan vapaufumi-
» h IO-v«pfispäivä
Marraskuussa 1954 Albanian kansa
^etti tasavallan pääkaupungin _ TI-anan
vapauttamisen 10-vuotispaivaa
Kansanvallan, aikana on kaupun^^is-a
tapahtunut suuria muutoksia. Tj-ana
on nykyään taia<valian hallm-lollinen
sekä teollisuus- ja kuittuu-ikeskuf.
Kaupungissa on 22 valtion
Jotautolaitosta ja kolmattakymmen-i
: tuotanto-osuuskuntien teollisuiis-litosta.
Kaupungin vapauttamisen -jälkeen
'nne on avattu kuusi korkeakoulua
eteellinen Instituutti, tutkimus-tie-selllnen
maatalousinstitiftitti sekä
lidettäkymmentä keski-; vajaakeskl.
. alkeiskoulua. F,nnen sotaa kau-ungissa
oli vain ykfc lastentarha,
lutta nyt on 50 lastentarhaa ja -sei-
Jä. Tiranassa on kuusi museota,
okuvastudio "Uusi Albania", kult-luripalatsii
ivahstustalo ja kansan-
.iteentalo. >
ViiiÄeksi kuluneen 10 vuoden aika-i
on laskettu uutta katua nom
.COO neliömetriä, vesijohtoa 19 km,
faltoitu 20 katua ja puita on istu­ttu
noin 60 kadulle.
Ennen 'Vapauttamista Tiranassa oU
m yksi pieni puisto, mutta nyt on
i 80 puistoa ja puistikkoa.
Paljon on rakennettu myöskin a-ntoja.
Kansanvallan aikana kau-ngin
asukkaat *vat saaneet monta
hatta uutta asuntoa.
sasteluja. TodeUisuudessa on ky-nys
niin Ihmisen ja Ihmisen elämän
ceammasta kuvaamisesta kuin kir­ien
ihmisiin tekemän vaikutuksen
Jemmasta arvioimläestä Neuvösto-jal^
uus pyrkii jälleen lähemmäksi
^mää. Ihmisen paremman arvosta-sen,
suuremman ihmisrakkauden jä
jallisuuden kasvavan vastuun mer-ssä.
Aikanune henkista hajaannus-ija
epävarmuutta vastaan nousee
iahsmin maan humaani rakentava
Ittuurihenki ja sen Ihmiseen luotta-optimisti.
Nouskoon se uusiin saa-
-uksiin ja asettakoon kirjailijoiUe
sia /tehtäviä neuvostokirjailijam
sessa'kongressissa. :
i. Otamme tähän lyhyen lamauk-tästä
tuholaistyöstä:
"Toiseen maahan, jossa vasta-intaliike
on pieni mutta uskalias,
Lhetti eräs CIA :n edustaja jon­on,
sabpteeraajla eräälle rantatie-lialle
punaisten. valtalinjan var-.
ille. - Yön aikana maanalainen
»htaJakilnnltU pienen räjähdys-nepanoksen
färkeibpään kan-
Uuspaminn-yhtä helposti koin
ralntyttö sijoittaa punikn
tnimen alle elokuvissa. Seuraa­ma
päivänä keboitti punaisten
mtrollolma sanomalehdistö van-tsemaan
ne ul&omaiset ja rikol-
«t voimat. Jotka ovat syyllisiä
hän hyökkäykseen valtiota vas­an
kun toisten Icansojen siltoja
jähdytetään ph^taksiV
in; Siinä on meille vastaus kysyr
seen, millä .tahoUa harjoitetaan
Jcoa ja väkivaltaa" ja millä ta-i
hyökätään? Eikä tässä ole ky-rksessä
ainoastaan "punaisten"
Ien haUitukset vaan myöskhi sel-enmaiden
ikuhi Iranin ja Egyptin
tukset-iKoska ne eivät olleet sei-i:
kuin WaU Street halusi niin ei
tarvittu mitään muuta kmn että
i"Duiles vihjasi, että moiset halli-
!t on • kukistettava. CIA varasi
ntuntljoita" suurihitelmien Täztl-^
ija.Mtoteubtamlsta varten. Ja
sitä saatihi "vapaassa maailmas-aas
uusi '.länsimaisen demokra-mukainoi
hallitus,
tka'vielä uskoo'moiseen väittce-että
"vapaassa maailmassa", jo-aU
Street hallitsee, kansat saisi-
Valita midulsensa hailitaksen?
B on siitä esimerkkeinä mai-emalaflran
ja Egypti.
cäU Ikommunismto byöfckäämi-ön,
ky$ymyfc8essä el sellaista elä- .
>le' missään, mutta Wan Street
EääkaikkiaUa. — Kalle Teiä.
|5e=Metsi"ilimekeinoja;'
löflanpjdentamiseksi.
sjaBnatta, jokainen,jo-fgsffllOO^
v-uotta taytetty-
L-jaateiDäfsa vakivaltäi-
JieskiDkertaista ikaa pi-
Ifimattavasti :kun.;tiede
jaiSii estetään ja paran-,
jtantcja, jotka nyt ai-iuolemantapauksia
itjde betäa jo ne perus--
I B M tarvitaan vanhuu-gferreyttä.-
varten; sanoo tä-nen
'asiantuntija
jsÄiB on: säännöllinen,
leiiiiilHinen liikunta. ; '
lähtien ovat monet
It^ebet suositelleet e-
Viimeaikoina
1 potavien suhteen suo-
;etjohtaneet toistu-
1 liiallisen liikunnan
I Rittämiseksi. Neuvos-'
1 kuitenkm ripeätä
ua kalkille, paitsi
jmisiHs. Tama katainto-
1 tojaan laaketieteelU-JMmman
harjoitukseen
\ Uet tulevat vounak-
Ija srarenmiksi. harjoituk-
1 on suun vaikutus ve-
^ferenlaertocn,: mitka ovat
•at lihakset: lisäävät;
, nostaen suii-
; poistaen kuo-t
laillistaen paljon kudok-.
harjoittamisella qn
iutus hermokeskuk-eattämlsorgaaneihin
i nwansulatukse,en. •
ir-Seraani-sanoo: "Lii-i
kaytto. auttaa
neen estämisensä eh-'
liTOniienossa • tapahtu-
, muutoksia...
'.neuvotaan liikunnan'
> SDurella menestyksellä
IfaisiLe jotka potevat liika-
-Va-tjannlttyneisyydestä,"
Julkaisumme CNews-Päctih
paus) kuvaoaistossa julkaisemme ku-via;
useita neuvostourheilijolsta; jotka
ovat vielä akitiivisia korkeasta lastaan
huolimatta • Neuvostoviranomaiset o-vat
esittäneet paljon mplt^ esimerk­kejä,
lukeutuen niihin nim. seuraavat:
Meloja Sveshnikov jatkoi melon­taansa
84:een ikävuoteensa asti.
33-vuotta painin maalhnanmestäri-na
oUut Puddubnjpj jätti painimaton
«vasta 70-vuotta täytettyään.
Neuvostoliiton vanhin vohnisteUja,
59-vuotias. iSafanov.orallistuu vielä­kin
(voimistelukilpallulhin.
Neuvostoliiton -miekkailumestarl
1947 oli 50-vuotias Jan Gromzde.
V.
VilKERI
istl
-JlMcNab St. N.
VOIKO: IHMINEN OLLA
ONNELLINEN HYVIN VANHANA?
Neuvostpluton johtava fysiologisti,
tri A. V/. (Nagomo on tutkinut yli 40,-
000 miestä^ja naista, jotka ovat si­vuuttaneet
90:nennen Ikävuotensa. ;
Maailman vanhin mies — tai ahiä-km
:tieteellii5esli .tutkittu vanhin mies
— oh Vasily iSergeyevich Tishkiii.
Han kuoli 1951 uskomattoman
iäkkäänä; 145rVuotlaanar •
TiShkinin harvinaisen korkea ikä on
täydelHqssti;. todistettu Stavropolin
piirissä.
Neuivostotiedemienet elvat luonnol­lisestikaan
väitä, että- Tishkinih kor­kea
ika.fjohtui sosialistisesta järjes­telmästä—
tosiasiassa hän oli elä­mästään
30 vuotta maaorjana!
Sta^ropolissa on kyllä paljon Iäk­käitä
ilunisiä. mutta Tiaihkln asui
monta vuotta myos\ lAstrakhamssa,
missä hän oli kalastajana; Tateh
maatalouselämä ei ykshiään ole. pit­käikäisyyden
aiheuttaja.
oli miehi­ään?^
Kaksi vuotta ennen kuole­maansa
(hän oli silloin 143) Tishkin
meni Neuvostoliiton erääseen lepoko­tiin;'
Hänen mukanaan oli vaimonsai
joka oli silloin 93-vuotlas. Lääkärien
hkmmäsitykseksi Tshkm oli eloissa,
liolnen ja terävä-alymen mies joka
mielihyvin antautui tieteellisten ko­keilujen
alaiseksi.
— Hänen sydämensä oli voimakas;
verisuonissa, ilmeni vain vahaista
kalkkeutumista.
— Hänen keulikonsa olivat terveet ja
hyvässä henkityskunnossa.
; — Kalkkein merkityksellinen seik­ka
oli; hänsn mielentilansa: hänellä
oli mainio muli^ti ja huomiokyky oli
terävä.
Hermosto oli: terve, mutta tuntui
vaativan/normaalista enemmän lepoa."
Mikä on sitten salaisuus? Neuvos-totiedemlehelj
ovat tutkineet satoja
henkilöitä, jotka ovat sivuuttaneet
100 vuoden.ikärajan. Mitaan määri­telmää
pitkäikäisyyttä ivarten el vielä
tunneta. V Mutta : kalkilla tutkituilla
pltkäikäisUlä on yhteistä .tämä:
1; He ovat optimistia, Iloisia ja ys
tavallisia.
^2. Sydän ja hermosto vaunoitumat
ta taudeista tai loukkaantumisesta.
3. Reipas fyys^lllisen työelämä ui
koilmassa.
On helppo nähdä miksi kymmenet
miljoonat- neuvostoihmiset, : alkaen
lastenseunlkaudesta 'ja päättyen kau­aksi
keski-iän toiseUe puolelle, osalhs-tuvat
fyysilllseenrurheUuun. Ja tämä
usko ulkoimalilkunnan vaikutukseen
vanhojen päivien tenveyteen on huo­mioitu
myös iBiltannlassa. y
- Tri Percy Stock^ Waleafeta, Uedoit-tr
Patologian/KongxesslUe, etta, ruo-kajärjestelmä-
ja muut seikat, eivat
ole läheskään min täa-keita korkean
NN joutuisi
Neuvostoliittoon
^-olu..Cnl\:^^^^^^^^
mnm^taruuden. sanoi taälla^^o-a-
a 1954 maailmanmestari Gurdi
Bua:h, joka esuntyy Holly.ocS
Revuen tahtUuisteUjana. Taina l "
vuotias saksalaistytto sanoi neuvos-tolaisten
ihnoittautuneen tana 1^.
mutS T kilpauuihm
mutta, etta osaihsturalnen peruutet-tnna-
iime hetkellä koska he eivat ol-
|eet valmistuneet kilpailua varten,
Jos he ovat valmiit 1956 mm he
voittavat", sanoi miss Busch. joka oh
en:.jnmainen saksalaisnainen, joka
voitti maailmanmestaruuden kaunb-luistelussa
Vuoden 1953 mestan oh
Tenley Albright Yhdys;'allo.sta, jon-'
ka kaunoluistelukruunu joutm nyt
anunattilaiseksi siirtyneelle miss Bus-chille,
: "Mma olen nähnyt venäläisiä pika­luistelijoita,
jaakiekkoihjoita ja voi­mistelijoita
Euroopassa. He ovat pit^
kan ja kovan harjoituksen johdoata
mainioita.
"Kaunoluistelu on balettia jäällä ja
venäläiset,ovat kuuluisia balettltans-s-
joita. Kun heidät pannaan j-aalle
ja kun heita ryhdytään harjoittamaan
sisukkaasti nun tulee heistä loista­via
kaunolmstelijoita", sanoi maail-manmestan
Busch.
o^I^"^ ENEMMÄN
lUKKAUSKERTOMUKSIA"
"Ennen
enemmän
Canadan jääkiekko­joukkue
ei mene
Tshekkoslovalkiaan
KemptvlUe,; Ont. -- Pentictoniii
jaakiekkojo.ukkuei joka on valittu Ca­nadan
edustaJjaksi jääkiekon maail­manmestaruuskisoihin,
on kykenemä­tön
(Vierailemaan Tshekkoslovakiassa
sen kuukauden aikana minkä joukkue
on Euroopassa, sanoi täällä Canadian
Amateur Hockey Associationm presi­dentti
W. B. George, Hän sanoi, että
pyyntö : Tshekkoslovakiaaia pelaami­sesta
on hyljätty sen. tähden, että
joukkueella ei ole tarpeeksi aikaa shi-ne
matkustamiseen.
Tshekkien pyynnöstä mainitsi
Tshekkoslovakian uusi Canadan lä-hetllas
'Bernard Hruska kun han saa­pui
tk.' 22 pna Ottawaan.
Mr. George sanoi Pentictonln jouk­kueen
lähtevän ilmateitse Eurooppaan
helmik. 15 pna ija pelaavan Saksaasa
kohne tai nelja ottelua ennen maar
ilmanmestaruuskilpailuja jotka alka­vat
Dysseldorfissa hehnia. 26 pna kes­täen
maalisk. 6 p; saakka. Joukkue
pelaa sen jälkeen paluumatkallaan
Canadaan mahdolhsesti pari ottelua,
todennäköisesti yhden Englannissa.
Suunnitelmat edellyttävät, etta
joukkue on • takaisin tassa maasaa
maalisk. 15 palvaan mennessä.
MoAor». - NeuvostoUiion Wr-iaOiJaln
lojuen konttmila tali
Ivanovo-nimlsest» tekkiUUkau-pnn
«isia senraavanlainea tyttöjen
Ja poikien vetoomus:
muuta, kirjoittakaa
rakkanskertomnJtsia''.
. Ja vaikka kokoukseen osallistuvUla
kunnlanan-oisilla klrjaUijoUla — hei­tä
lahes tuhatkunta - on monta va­kavaa
ongehnaa ratkaistavana. Iva-novosta
tullut vetoomus ei todeimä-kolsesti
jaa vastauksetta.
Tama ajatus sisältjy Kommunisti­puolueen
keskuskomitean lausuntoon
nussa kehoitetaan knjailljoita anta­maan
todelhsempi kuvaus elämästä —
ja Ivanovon asukkaUle se tarkoittaa
fiita, etta on saatava enemmän rak­kauskertomuksia:
mitä ku-jallijat ovat
tahan asti kh-joittaneet.
"He (kirjailijat) eivät tiedä mi­ten
kuvata puhdasta, innoittavaa
rakkautta. Heidän kuvaamansa
rakkaus on näennäistä, jokapa-'
väistä ja harmaata . . .
On kuten he eivät kirjoittaisi­kaan
ihmisen kauniista tunteista,
vaan traktorin varaosista", kir­joissaan
ivanoyolaisen tehtaan kir.
jastonhoitaja.
Tämä ajatus, mikä ilmenee kaik­kein
kiinteämmin sanomalehdille lä­hetetyistä
ku-jeistä tämän kongres-sm
suhteen, näkyy myös eräästä ete­lävenäläisestä
kirjeestä, mikä julkais­tun
kongressin alkupäivinä.
"Rakkaus, puhdas ja epäitsekäs
rakkaus', sanotaan viimeksimalnltus-
] sa kirjeessä, "kuinka paljon Ja toyito
'Siitä kirjoitettiinkaan Attpft^ff^ftfor
Muistakaamme surullista <Jäliiktltt»>
vaa kertomusta Romeosta Ja JuU«i<^
ta, ja se. kuinka hyvin Pushkin kir­joitti
rakkaudesta."
"Me emme perusta sentimentaali-sesta
(haaveellisesta) rakkaudesta.
Todellisen rakkauden täytyy usein
mennä suurten koettelemusten Ja vä
kavien taistelujen läpi.
Meidän UrJaUiJaume vftlttftTit
näyttämästä meidän ybsltyiselifc-näämme.
tai jo« he sitä kuraavat,
sUtä näkyy väärä talstelii. Ble
pyydämme kirJailljoltaiDme: kir­joittamaan
enemm&n kalkUvolt^
tavasta rakkaudesta."
• • •
(Neuvostoliiton klrjailijata toisen
kongressin avasi vanha "Venäläinen
kirjaUljatar Olga Forsh, Neuvostolii­ton
KirjaiUjamtinion Johtokunnan
sihteeri, runolUja Alexei Surkov esit­ti
kokoukselle kolme ttintia kestäneen
raportin. ^Puolueeni keskuskomitean
tervehdyksen luki P. N. Pospelov,
IHan alleviivasi neuvostokirjailijain
roolia uuden Ihmisen muokkaamises­sa,
joka taistelee kommunismin saa­vuttamiseksi,
jäi julisti ettei khrjalli-joilla
ole koskaan ollut niin vastaan­ottavaista
yleisöä kuin nyt.
Kokouksessa sanottiih; että neu-vostokhjaUijolUa
on taipumusta ku­va
ta Neuvostoliiton olosuhteita vähän
liian ruusuisesti — mutta toiselta puo­len
eräät klrjalUjat ovat menneet toi­seen
äärhnmälsyyteen ^miltei parja.-
tfen Neuv&stolllttoa".
VANHENEMISTA VOIDAAN
SIIRTÄÄ TUONNEMMAKSI
Kili«iifbeihi on
MIKSI \HVYTTELETTE JA KARSITTE?
sappi- maksa-,,munuais- Ja vhisarakkoklvut voivat ^J^*''»?'^. Ne aiheuttavat aelkäklpua^; reumaattista
Si^f^P'^' Pamostavaa kaasua rintanne alle, oikealla tai
^ ' ' ^ a puoleha, vatsahappoja, hapanta ja katkeraa ma-r
»hli suussanne, päänkivistystä Ja huimausta,
^ ^ « m puutetta, umpitautia tai epänormaalista vatsan
S ^ ^ ^ ^ ^ heti RUSCI TREATMENT
DZL^"^^^' ajan Ja rahanhukalta. Heti ensimmäinen
auttaa. Kaikille tunnettu. Hhita ainoaataan 16 PODoHinen.
Ueidän osoitteemme on:
STREET RODUCTS LIMJTED
lOBONTO 4, ONTAEIO
tirjallismden hehmfeoksia!
*?S^starikir]aiUjan Leo Tolstdn
^ja Kuolematonta teosta. . -
»Ifll«TOI:
8^J[NA KARENINA
~ Htata yhteensä aid. $5.00 ,
L***^ fa€S^!l'^ J°™aanelsta "Anna Kerenhia" on ehkä
t a S ^^J^*""' Sen täysin nykyalkahxen, mutta
Ti^m^Jl^^^ ihmiskuvaus kuuluu hlenohnpaan,
ajallisuudella on esittää.
5^01:
YLÖSNOUSEMUS
V lS^'i?l^*i''^° mahtava romaani "Ylösnousemus",
.^ialUiT;,°",,'^!ft<»nu8 1800-luvun Venäjästä Ja sen
!i*'*«u«leni^'^* asettanut vaatakkahi kaksi tekijää, **«whmSS. Jokaisen ihmisen sishnmässä
11
Canadassa oL vume vuonna 4.-
516 lupakirjan omaava smih-ilmalli-jaa.
— Tyynen meren pinta-ala on 70,-
634,000 neliömalha eh. n. 36 pros.
maapallon pmnaasta.
verenpaineen ja sydäntaudin ehkäise­misessä
kuin on ulkoilmassa liikunta.
Postinkantajat, sanoo, han, ovat ter­veempiä
ja elävät kauemman, kuin
toimistotyöläiset.
Suomen Yleisradion
iyiiyiaalto-olijeinia
iulevalla viiltolla
Suötnen Yleisradion toimesta lähe­tetään
tälle mantereelle suunnattua
lyhytaalto-ohjclmaa entiseen tapaan
tulevan viikon aikana. Vukon ohjel­massa
iiavaitaan mm. seuraavat en-
. " ^ T K A A OSOiTTBBLLA:
^^USHING COMPANT LIMITED
SUDBUBT, ONTAEIO
koisuudet:
Sunnuntaina, jouluk. 26. pnä klo
6.45 ap. esitetään JBUre 'Litoniuksen
laatimia kuulokuvia 'Suomen jouluis­ta
ja sen jälkeen esitetään muuta jou-luohjehnaa.
• •
Maanantaina klo 6.55 ap. esitetään
Jorma Lundenin eri aloilta kokoamia
välähdyksiä Suomesta ja klo 7iS ap,
esitetään maakunnissa tapahtunutta
. välähdySsiä eri puolilta Suomea;
Tiistaina klo 7.15 ap. esitetään kat­saus
kotimaan tapalxtumito ja klo
7.25 ap alkaa pieni Sibelius-konsertU.
Keskiviikkona klo 7.15 ap. esitetään
äänikuvia ja haastatteluja Kuopiostal
Torstaina klo 7.15 ap. esitetään uut­ta
kotimaista viihdemusiikkia.
perjanUlna klo 7.05 ap. esittävät
maisterit Aulis Oja, Kauko Pinnen ja
-Leppäaho käsityksiään Suo-mestaten
ensimmäistä ristfa-etkeä,
LananUin<klo 6.45 ap. esittää Ka­levi
Kilpi iM^öa^xiaan välähdyksiä
vuoden 1954 tapahtumista.
Lähetysajat ovat sunntinJaiBin klo
6.30-« ap., maanantaisin klo > r | ap
jä muina päivinä 6-6.30 ja 7--8
Ruotsinkieliset Uhetysajat ovat sun-nuntaisin
klo 6-650 Ja mufaja päi­vinä
(paitsi ei maanantaisin klo 6J0
Kaixkl aikamääräykset ovat East­ern
Standard "nme.
Lähetykset -tapahtuvat aaltopituuk­silla
19 m. kj/s 15190 ja 16 m. kj/«
17800 • '
KuunteUjoita kehoitetaan tiedoitta­kaan
kuuluvaisuudcsta ja t o j " » ^ -
sistaan osoitteella: Suomen Yleisra-did(
Helsinki.
. Eräs huomattavimmista romania­laisista
tiedemiehistä on Romanian
Kansantasavallan akatemian kunnia-presidentti
c. I. Parhon, joka äsket­täin
täytti 80 vuotta. Koska: hänen
työllään ja erityisesti hänen tutki­muksillaan,
jotka koskevat sisäeritys-rauhasten
.toimintaa, on ollut kan­sainvälistäkin
kantavuutta, julkai­semme
tassa kuvauksen taman eturi­vin
tiedemiehen työstä. •
Parhonin tieteellmen toiminta on
ulottunut varsin laajalle. Se on käsit­tänyt
mm. tutkimuksia slsäeritysrau-hasten
toimmnasta, neurologisia tut­kimuksia,
psykiatriaa, biokemiaa, si-klooppia
ja kasvibiologiaa. Suurim­man
panoksen Parhon kuitenkin on
antanut juuri endokrinologian, slsa-erltysrauhasten
toiminnan tutkimisen
alalla. Hanta pidetään eräänä-nyky­aikaisena
endokrinologian perusta­jista.
Ensunmainen Parhonin tämän alan
tutkielma käsitti sisaeritysrauhasten
toiminnan vaikutusta ruumiinraken­teeseen.
Parhomn -vTionna 1900 esit­tämä
teoria sisaeritysrauhasten toir
mmnan vaikutuksesta ruumlinrakenr
.teeseen merkitsi huomattavaa edistys­tä
aikaisempaan muoto-opilhseen kä­sitykseen,
jota oh seurattu vuosisatoja.
Toinen Parhomn tutkima ja osal­taan
seivittämä probleema on se, mi­ten
hormoonit «vaikuttavat elinten
syntymiseen ja kehittymiseen ja että
sisäeritteet näyttelevät suurta osuutta
alkioiden kehityksessä kohdun sisällä
sekä sitten myös kohdun ulkopuolella
eri riihten ja kudosten kehityksessä.
Ruumiinrakenteen endokriininen
tutkiminen ja hormoonien vaikutuk­sen
tutkimhien elinten kehittymiseen
on johtanut akateemikko Parhonin
tutkimaan kasvamisen patologiaa.
Hänen suorittamansa tutkimukset
hormöomen osuudesta ja sellaisten
rauhasten kuin kilpirauhasen, tbyroi-din,
eplphysuksen ja genaden vaiku­tusta
kasvamisen prosessiin ovat aut­taneet
biologian kehittymistä tässä
suhteessa. Myös vanhentumisen pro­sessia
koskevat Parhonin tutkhnukset
ovat herättäneet huomiota laajalti.
"Särkelä iHe"
tulee Torontoon
Toronto. ^ "Särkelä Itte" on seu­raavan
näytehnän nhni joka tullaan
näkemään Don-haaUlIa. Koska se tul­laan
esittämään, siitä allekhrjoltta-neella
ei ole tietoa. Mutta kun olen
ohikulkiessäni huomannut näyttelijäin
harjoittelevan sitä jonkin aikaa, nito
siitä päätellen vain otaksuisin sen
esittämisen tapahtuvan hyvin pian
joulunpyhien jälkeen,
"Särkelä itte" on Ilmari Turjan
kirjoittama huvinäytehnä ja vaik;ka
allekirjoittanut ei olekaan mikään
näytehnien tuntija min rolikenen kui­tenkin
sanoa, etta «e on alansa par­haita;
Kyllä Särkelän parissa illan
RuoansulatushäSriöt ovatinäiden tut­kimusten
yhteydessä -luonnollisesti
joutuneet Parhonhitutktajusten.pii­run.
Parhonin ensimmäinen työ hänen
tutkiessaan vanhentumisen prosessia
oU luustosairaukslin perehtyminen.
Tasta hän vuonna 1908 ^ Julkaisi en-sUnmäisen
teoksensa. Vuonna 1925,
Parhon julkaisi kirjan, jossa hän esit­ti
tutkimustensa tulokset.
AkateenUkko: Parhon on ^Julkaissut
useita teoksia, joissa hän esittää klli-nilllSten
ja kokeellisten tutkimustensa
tuloksia vanhentumisen prosessista;
Näistä hänen teoksistaan on huomat­tavin
vuonna 1948 ilmestynyt. Jossa
han esittää synteeslnsä. Mitä tulee
vanhentumisen prosessiin, niin .Par­han
panee suuren painon aineenvaihr
tohahriöllle. Myös sisaeritysrauhasten
muutoksUe vanhemmalla iällä Parhon
antaa suuren merkityksen Ja pitää
hoitoa hormoonleritteiden avulla me­nestyksellisenä
jättämättä silti kui­tenkaan
huomioonottamatta muita­kaan
hoitomenetelmiä.
-Paihonin käsitysten mukaan fysio­logisen
vanhuusiän ohella on olemas­sa
varhainen patolooginen. Tästä hä­nen
lähtökohtansa, >että vanhuutta
voidaan hoitaa aivan samoin kuin mi­tä
muuta tautia tahansa ja että van­hentumista
siis voidaan siirtää.
Aivan äskettäin Parhonin tieteelli­nen
työ vanhentumisen prosessia kos­kevien
tutkimusten siäiteen on edls-tjiiyt
hänen tutkiessaan ehdollisia
refleksejä ja erityisesti niiden liitty­mistä
korkeampaan hermotoimintaan
vanhoilla ihmisillä. Myöädn hän on
nyt suorittanut laajoja -tutkimuksia
määrättyjen hermooni-.Ja orgaanisi
ten hoitomenetelmien käytön suhteen.
Rinnan tieteellisten tutkimustensa
kanssa professori Pathon osallistuu
monilla elämän aloilla yhteiskunnalli­seen
toimintaan mm. lääkärinä sai­raalassa
taistellen siten tauteja vas­taan
sekä liian aikaista vanhentumis­ta
ja kuolemaa vastaan.
vain sivufuofe
Kev totk, ^ Viime kmiA Neuvos-
Udiitossa vieraJUtit kanttlnvUlAen
olympialaiAkomitean pu|ieenJolitaJa
Aveiy Srundage on aieltft fmlattuaan
todennut. ett& NeuvpefoUitossa
avusteta «en sutireDunaAsa. mftftrin tur-heUiJoita
kuin on Jo pltkSn alkaa
ttihty muissa maissa, Jotka noudatta­vat
amatOörlsaäntöJft.
Mr. Brundage on kirjoittanut ifista
asiasta myösikin fcansalnvftllsen olym-plalalskomltean
huUetilhissa; mikft Il­mestyy
Sveitsissä. Mr. Brundage to­teaa,
Qtt& bänellft oU kaksi pitkää
neuvottelua Neuvostoliiton fyysUUsen
kulttuurin päämiehen, Nikolai Roma-novlnjumssa;
nut Brundagelle. että Neuvostoliiton
iyysilUsen kulttuurin päätarkoitus
na on kansan tenreydentilan paraztta
minen^ etta ikllpauzheilu on ainoas­taan
sen sivutuote,' Hfin lainaa Ro>
mauovin^laiihimtoa mm;-seuraavaa
tapaan: ^
«Bfe tonneaune otymptalab-,
äänsSt Ja noudatamme alltX.'
Meillä V et ole emn^kä me halaa
ammi|ttIarhel||>Dlte Nenvostollli-tooo.^
Meini el ole mitään erikoi­sia
harjoltoslelrefl urhelUJolto
varten, eikä mellUt anneta mitään
erikolstavlioiikntiista; n l u ^ '
toja eikä mitään multa sellaisia'
palkintoja oth^lUJoille.
«^e häslta^unep että mestarior-helllJoUia
on siveellisiä Jal3^tels<^ j
kunnallisia^veivolllsaiikBlavJa että-.-'
heidän tulee myöskin etukädessä
huolehtia työstään Ja opInnois|!|;
taan, ollakseen hyvänä eslmerikkl-|:;
nä maamme nnerisoUe.; Me emme
halua sekoittaa orhellna kansain­väliseen
poUtUkkÄan." ^
Brtmdagen Ja Romanovin lausunto­jen
odotetaan poistay^n viimeisetkin^
epäilykset niiden -väitteiden Johdosta,'
Joissa on väitetty Neuvostoliiton ur­heili
jäin olevan ellei ihan taydellisesti
ammattilaisia ' niin alimkin hyvin
suuressa määrin puol-anunattilaisia.
viihtyy ja varmasti muistaa vielä Jäl­keenkin
pato viettäneensä ainakin
hden rattoisan illan eläessään- --r g.
Toro
stmnun
Twronlo. — CSJ:n
ton seuraava
osaäton icokous
tammiko 9 p:
aJliiseifi ösaa-kuukausikokaiis^
pide­tään
Don-haaliUa «unnuntaimM^m-mlkuun
9, päivänä, alkaen kello
Iltapäivällä. Näin vuoden vaihteessa
on paljon tärkeitä asioita. Jotka vaa-
Uvat kaikkien läsnäoloa kirimiÄsessa.
uudet jäsenet ovat myöskin tervetul­leita.
- e.
Länsi-Saksa polkee
brittien varpaille
Lontoo.Länsi-Saksan vienti on
vuoden 1954 aikana kasvanut kolme
kertaa nopeammin kuin Englannin
I vienti, todetaan (Englannin valtiova­rainministeriön
selostuksessa. Vuoden
i ensimmäisen kuukauden aikana
Länsi-Saksan vienti nousi 20% Ja
Englannin vienti 6% verrattuna vaa-.
.taavaan aikaan v.; 1953. Kokonaisuu­dessaan
Englannin vienti on kuiten­kin
40% (Länsi-Saksan vientiä suu-reippi.
Punta-alueelle Länsi-Saksan vien-;
ti on vain 1/10 Englannin viennistä;
mutta Länsi-Eurooppaan (Länsi-Sak­sa
vie enenmiän kuin EnglantL FOb-
Jois-Amerlkalle (Englanti myy 2-^-3
kertaa enemmän - kuin I^änsi^Saksa,
mutta Keskir ja Etelä-Amerikanauh^
teen länsi-Saksa on toisella sijalla
USA:n jälkeen.
Uuden vuoden valvojaiset
St. Catharinesissa
st. Catharlnes. Voimistelu- ja u-seura
Starhi Itokoidcseasa päätettiin
muun ohella, että uutta vuotta valvo­taan
seuran toimintatalolla. Kaikilla
on vapaa sisäänpääsy. Kokouksessa
olleet naiset valittiin komiteaan, jQka
yrittää sada toimeksi n i ^ paljon ruo­kaa
ja juomaa että ne riittävät koko:
illaksi. Oikeastaan tämä on sellainen
juhla, että mennään syömään omia
ruokiamme ja juomiamme yhteiseen
paiUcaan Ja siksi - toivotaan, että
kalkki naiset toikivat''Jotakin tulles­saan;
Ja kun seuralla ei ole mitään
erikoisia tuloja tilaisuudesta,» lupasi­vat
puolestaan antaa vapaata tans'
sUnusUkkia. Onpa joku miehistö lu
vannut tuoda thiaakin. ettö 'saadaan
sitäkhi valaa. Kalkkf ovat tervtullei;
ta. — tJ. iB.
,, , ,, , iä:!;^i^i:f:^:iss}^
Per|anf8lna« joyHvSmm 24 Friday, Öec. m, tm
iiMmiMiiiMi iiiiBPiiPiPl...
CUcBgo. — YhdysvaUaltt ehkä rik- omasta. BelUtiduentähöltii vftltetöto, l'
kain Oufontin perhe on vapauhinut ettäjj^Mntinperlieettii^^
••Hi
siitä syytteeatä minkä Ulttovaltlon
halUtu» oli nostanut perheen Jftsenifllr
vastaan viisi (vuotta sitten, miltm
vaati, «ttä perheen pltfilsl myydä
nsaklfeensa Oenersl QMDotors Ja U:
Rubber-yhtiölssä koska perheen väi?
tettiin: käyttäneen A.valkutusvaltaaoaa
myydäkseen Du Pont-yhtiöiden tuot­teita
näille kahdelle yhtlöUe. JutUn
käsittelyn väitetään maksaneen< per-;
hesllo noin ;<vllsi • ml^oonaa: douörla;
sisältyen siihen mm. nqhi $7fiO,000.
TJurulsethotellilasl^ut ja palkkiot iS3
asianajajalle. ^
Tutlcittuaän noin vucden ajan Jun
tun käisittelyssä kertyneitä "asiakir­joja,
antoi tuomari Wnlt6r J . ^ Buy
täällä Jcku aikfl, sitten päätöksen^;
Iässä Yhdysvaltain Mstorlanramlm;;
massa trustlut)jmi3jutus8a; Tubmarin;
lausunto käsitU 220 a^vua mielipitei-;
ta. Joiden tuloksena oli, halutukseni
kanteen kumoaminen.^ kos^ ''häUitu^
ei ollut kyennyt todistamaan äiltäJShv
vehkeillä. monopoli£»lntia itai^i^^^^^
pan rajoittamista."' " ' ^ ~ 'W
HalUtuksen taholta oli vältetty, e^-
tä Du Pontit olivat ostaneet Oene-rarMOtorsin
Ja U. S. Rubberin oäak*.
keita yoidakseen saada markkinoita
omistamiensa yhtiöiden . tuotteille.
Perheen taholta väitettiin, ettft.osak-keita
oU ostettu pelkästään eijolf^pa-mfelessä.
Perheen jäsenet ovai aijoii-tanet
General Motoira-yht^n'kaik-f
klaan 1,800 mliyopnaa, ' dö)larla,
omistaen • 23 prosenttia sen
tokuntaan, Ja aaneltiin yhiiön menet*' f
telytavat. Mutta tuomari Buy oanot., ]
«tiä mitään sellaista «1 ole.iapali-- i
I>uPontinpertieoaMaa>18|>nD6ent- ^
tla V. s: Rubber-yhtiöa onkke,ista,' ;
Ja tuomari Juliati sperticcn vlatto-' ,
maksi myöaSUn tämän yhtlBn kuhieen. .
Mm"
Syvällä similla llmoltamma> «ikii*
lalalOe Ja tottavllli^ ett4 vakaa .
Tobias
kooll Anaon Gdsefat sairaalasi»
riyyakaun 22 ptnä 19M:kahden vU-
|6n sairauden Jälkeen Iroqoola
^'alisilla. Hän oU «jmtynyt Soo-measa
» Loimaalla; Tanut' iäänlasär
Ja oli kvonesaaaii W r. U l|k; Ja S
päiväaikainen.. ..^^ l
Vainaja handittUn pyfakum U
pnä Montraekla haataunnaahan. '
,I.äMnnä fcalpaamaui ^1 yksi
:poU(a; Vaavo CoIttnan,-ltaJ>«^
,|a yksi tytär, mzs." IngrlA (Unuiio
Iröqnols FaHsnia, Ont Ja hänen
poikansa Paol.' - ^
, Saapui eloa; i l t a h e t k i .'
voimat 0ultanfl!)pwvat. ,
flPoaki painui kalpeaksi, • ~
' itulisllmälr sammuivat. ^
Muistelemme .alpua aina, '
n^ta8<ii8ä'|a teo-loä. ~ \
^ Paavoa Ihffrid Ja PaoL'
' Snntllft'filvät nmlsi^iänäaasn-kalaiset"!
Jä'tnttavapUrtx8nome8S»'
MR
mx.
mm
' i l
mi
.1
1"'-.,
Sisärenkaat jäävät
pois käytänniistä
sanovat automielief
V Vihne aikoina on Yhdysvaltain Ja
Canadan: autoissa ntvettu Myti%-
mään entistä enemmän sellaisia au
torenkaita. joisea ei tarvitse käyttää;
minkäänlaista sisärengasta^ (tube)
Autotehtaiden miehet väittävät, että
ei ole kuin muutamien vuosien asla,
kun tämänlaiset uudet renkaat: tule­vat
yleiseen käytäntöön ei ainoastaan
antoisaa vaan myöskin trokeissa;
Näkien renkaiden- trokeissa kaot­tamista
on vaikeuttanut se tosiasia,
että tr<^en renkaiden kehykset pn
vabnistettu kahdesta kappaleesi'
Mutta Firestone Tire & Rubber Cö.
on ilmoittanut voittaneensa tämän'
kln vaikeuden >ja ryhtyvänsä valmis^
tamaan iubeless-renkaita myöskin
trokeja varten.
Kahden trokitehtaan (FOrd Ja
International Harvester) ilmoitetaan
parhaillaan suunnittelevan sellaisten
trokien valmistamista, JoilUn nämä
tubeless-renkaat aoveltuvat. Aluksi on
tarkoituksena valmistaa sitä varten
pienempiä trokeja.
P9»3tone-ybtlö /väittää näiden
uusien xeäkablen olevan; helpompia
muuttoa; että ne ovat turvallisempia
Ja kestävät kauemmin.
London, Ont. — j<^Labatt L i ­mitedin
puhdaa voitto äyysk. loppuun
päättyneeltä UUvuodelta oli 2JBTJfill
doUariA eli yli miUooxian dollaria
enemmän Jcuin edelliseltä tilivuodel­ta,
toOeUuui mm Julkaistussa tili-kertomuksessa.
Yhtiö rakennuttaa
uuden 6.5 miljoonaa dollaria maksa-^^
van oluttehtaan Ville HaSaileen,
Montrealin lähelQryteen, «anotaan ti-likertomuksessa.
KIRJAKAUPASSAMME ON RAJOITETTU MÄÄR^
YHDYSVALTAIN PUOLELLA KUSTANNETTU
"JOULU 1954"
48 sivua — . Hinta 75e
Aistikas joulujulkaisu, painettu hyväile paperille.
Tmkaa, osoitteella:
FUBusmNG.oaMQpANY iM^aM^^
"''''«»l«''«"W'WiimMiMH»«iiiimuiuiMHMiti(iwittimMHMi«Ni«miai«w^^^
, PALJOll O N l ^ Vmsm KOTflN
toivottavat seuraavat si^ulaiset ja yistavatf
Htelen Ja Leb Laine v , TUda jhtolsio
Mh Ja mm. Maiti Myllynen Lempi ja OUyer Jäätte
Taisto Ja Vlplet Myllynen ; Sylvia Ja länolMäkl
Esther Ja Kusti Kuula ' Stglne ja Belia Kähkönen
Signe, Eira ja Einar Etgbacka/ BÄlyn ja A l l a n ' '
Saima Lahti htm. f^nta^ ,
Märy Ja Joonas Syrjälä, , AHti Saarela'^ ' ' '
Irene, Ray ja^^lCenny »Jetala^, r Anja Ja V^MX .
Aiine Ja Anastf Ojala Älvl Ja OÄsU Flelding
Anna Ja Einar Ahö. JtUa, pon Ja lappet
McK^n]u?im|lRa OJuWssi la - , Armas Laine ONTARIO
snroB
^y^^JilS^j^i^^mxM^ume, ys^vät Ja eukuli^iaet. Jotka saa­vuitte
yllättämään meitä omaah kotiimme muuttante Johdosta; '
Kiitos arvoktoaote lahjasta Ja herkullisista Jcahvipöydän antimista. J ,
JBrikoinen kiitos yllätyksen aöcuuripaniJoiUe Ja Ulan emännille.
Kiitos myös heille Jotka ottivat osaa' lahjaan; mutta eivät votoeet
saapua, > • < ,
fTämä hetki jää pysyväisoksi Ja katmiiksi muistoksi meUIe.
*r«^»»-««, AUNE JA NJBSTOR
McKEBBOW ' ONTABIO
i i
V f'
- ) \
' l i ' -V
1^^
PEARL S. BUQKIN ftnafdraf
ROMAANiyiiJTUUbEt
KYT %kAiAymM
PEARL, s. BUCK:
NAISTEN PIHA
malma » Hinta sid. $3,00
kauppläskodin muurien ympäröimä maailma
"^J^^uH"*^^'^ tapahtumia, sillä kuu8ikymmeiq)äisen perheen
piirissä elämä kouhuu rehevänä Ja värikkäänäTTämän pienoisyh­teiskunnan
valtiatar on Viisas, mnu»vit>ouva Wu — niitä harvinaisia-
IhmisJä, -Joidjen. viehätys perustuu älyn ja sydämen tasapainoon:
Ämän naisen eläajäilbngehnla — Ja samalla Jokaisen naisen ongel­mia
— kuvaa Buckin "Naisten piha",— romaani. Jossa välähteleo
koko maailman naisellinen Viisaus ;
PSARL S BUck:
ÄITI
294 sivna Hinta sUL |2.9S
Pearl Buckin "Xiti" kuuluu parhaimpaan, mitä tämä HoMtHtiL palkin­non
saanut kuuluisa amerikkalainen kertoja on kiinalaisesta aihe­piiriltään
kirjoittanut Se on romaani ykstokertelseste^ uljaasta
telonpoUcaisvalmoste, Joka jää miehensä hylkäänlänä yksin htioleh-tlmaan
lapsistaan, mutta Joka ylpeydessään salaa tappionsa uteliail­ta
kyläläisiltä Ja JThtyy hiljaiseen taisteluun elämänsä Ja lastensa
ulevaisuuden puolesta.
R. D. BLACKMORE:
ROSVOLAAKSON TYTÄR
W sivu»' " , Hinta dd,
Somaani vie lukijan Stuart-kuninkaiden Englantibi. Sxmoörin
flumniella.Jyii>än;VUorllinnoltuksensuikemaa6a laaksossa; on toln-luojattoman
Doonen suvtm rosvokylä, jota koko seutukunta pelkää
la kammoa. Doorifet ovat hurjia, väkeviä miehiä, eikä iiukaan ole
turvassa heidän liikkuessaan ryöstöretkUlään maanteinä Ja karte-ooissa.
...... ^
fTELIK DAHN:
TAISTELU ROOMASTA
SMslvo» Hinta sld. $2,50
Pelir Dahnin "Toistelu Roomasta" on mahtava kuvaus ajalta, Jol-loto
kansatovaeUukseh Jättiläisaalto vyöryi yU ikuisen Roomati )a
sen raunioille kohosi lyhyeksTJctikölstuksen tuokioksi gooUien maaU-manvalto.
^ - HlstorfalUsiln iapahtumihi Ja henkilöihin kutoutuen
polveleyat mnaanhi Juonisäikeetjniin jännittävinä ja dramaattishia,
että julapoliisiromaanien ahj^iJaUS^
klassikon ääressä! ' ' /'•r^ ^'
Kuuluisan amerikkalaisen kU'JaUijan Ja sanomalehtlmleli^
ALBERT Ji^ gpiilABinN^teos''
KUOLEMAN LEIKKI ,
240 SITO» . • . moi», sid. 9iM
"Kuoleman leikki* on voJmaltas; hehkuva taistehikirja lasten oi­keuksien
puolesta: Siinä esUetääi^ pelkkiä tosiasioita. Mutta sitä
lukee ahmien kuin parhaita Jl^ityszomaania, sUIä Kahnilla on Ih­meteltävä
taito esittää kylmät. lahJolnaUomat tosiii^t elävästi mu­kaansatempaavasti,
yaikuttftVastL Se hanas vakavuus Ja Inhimim-oen
lämpö, ioVa, Kahn ajaa tässä teokessa "näiden pienimpien".--
ipt<u Ja tptuklihkon, raakojen ^äfjakuvien ;)a gangsteriflhnien, ml»*
lipkleterrärin Ja polifUlsen kääön orheiksi Joutuneiden lasten ~
asiaa, ei voi ^ttää^väUn^itaMttOmäksi ainoatakaan "hihhnUUstä
Ihmistä". v -.1 ' > . '
dUatkaa osoitteella:''
mi m.
i i i i mi