Vapaus, November 7, 1959

              mmm
tel
mm
Ilmestyy tiistaina, torstaina ja lauantaina — Perustettu-vuonna 1917
i i
Canadan BuomalaliteiiltMniinen^t^
' t n
No: 130 — Voi. X L I vuosikerta SUDBURY, ONTARIO Lauantaina, marrask. 7 j).W5Saturday, Nov. 7, 1959
RManatömi-prarmi
valmis;
Kokeilu puufluu
United Nat^ons. —. Ranslca on
valmistanut atomipommin ja aikoo
räjfiyttää 5en Saharan erämaassa
Kuöto siitä mitä lukuisat a^
rikfcaläiset kansat siitä sanoyat.
Ranskan aseistariisumlsasiantun-tija.
Jules Moch sanoi 82-jä-eniselle
IV' YKn poliittiselle komitealle tällä
j- ,'r viikolla, että hänen maansa on val-mistanut
pommin siitä syystä, ettei
M J - :
se halua olla maailman epävarmuu­den
keskellä ilman nykyaikaisia
[-?-: aseita.
; Mutta Marokon Ahmed Taihi
Betihima sanoi että " A f r i k a n oma-tuhto
on syvälUsesti järkytetty"
ydinäsesuunnitelmasta, joka voi
vain vaarantaa Ranskan asemaa
kautta Afrikan.
Yhdistyneen Arabitasavallan edus- linen täällä tapahtuneisiin levotto-
, taja, Farid Zeineddine sanoi, että muuksiin,
te.:- il'-
Iit'--
Panap ^y^ttää USfttta
levottomuuksista Panamalla
Ulkoministeri Morenon nootissa väitetään^ että
yhdysvaltalaiset olivat repineet Panaman lipun
Panama City. — Mielenosoitta­jat
täällä kivittivät keskiviikko­na
yhdysvaltalaisten omistamaD
Ligbt and Power-yhtiön toimisto­rakennusta
yhdysvaltalaisvastais-ten
mielenosoituksien jatkuessa
toisena päivänä.
Panaman sotaväkeä kutsuttiin
hajoittamaan ihmisjoukot.
Samanaikaisesti Ranaman halli­tus
on syyttänyt, että Yhdysvaltain
hallitus on ainakin osittaisesti syyl-tulos
siitä olisi "rasittava pelon pil­vi,
joka saastuttaisi fyysillisesti Af­r
i k an
Yhdysvaltain taholta lähetettiin
Panaman hallitukselle protesti tiis­taina
tapahtuneen mielenosoituk-
MM-MH-'
te
enru nyiKäsi aseliiton
p^ki^tanin kanssa
Pitää ipäremrtimikin rauhallisistla neuvotteluista
(Kiinan kanssa rajasel^tkauksien selvittämiseksi
im-''-1
I
New Delhi. — Intian pääminis­teri
Nehru hylkäsi torstaina kaik­k
i sellaiset ehdotukset, että In­t
ia lyhtyisr puolustusliittoon Pa­kistanin
lonssa j a sanoi, että In­tian
armeija on tarvittavaii voi­makas,
jos sellainen tarve tulee-
Icanksien selvittäinlsieksi.
'Hän sanoi sanomalehtimiehille,
jbtka hän tapaa joka kuukausi,
että häneni varina politiikkansa
on edelleenkin rauhallisten rat­kaisujen
etsiminen rajariidassa
i*ekingin hailitukseii kanssa.
L
IÄN::'.'
mk: •
I
Nehru ilmaisi luottamuksensa
siihen, että rajariita ei kehity so­daksi
ja jös se kehittyisikin, niin
se jäisi eristetyksi ilmiöksi eikä
siihen muu maailma tulisi osallis­tumaan.
:Häri ei ole
mitään aikomuksia ryhtyä sotilas-
J l l liittoihin.^ "Olemme jokseenkin al-lei-
gisia sodille", sanoi hän.
I - Pääministeri antoi lausuntonsa
U sen jälkeen kun o l i pidetty halli-tuspuolueen
jäsenien kokous, jossa
' jotkut oikeistolaiset olivat esittä-
• neet hänelle kysymyksiä rajatilan-
•lii*'
teestä; Oikeistolaisen ryhmän pu­hemies
sanoi, että hänen ryhmänsä
on jokseenkin huolissaan tilanteen
johdosta ja vihjasi, että Intian
kansa pitää hallitusta "heikkona"
koska se ei ole väkivalloin ryhty­nyt
ratkaisemaan rajakysymystä.
Nehru-suuttui torstaina-iom--epäs--^kyyn(Blkaasupommleii heittänä-sanomalehtimles
vihjasi, että olisi
voitu tehdä enemmän Intian poh­joisen
rajan suojelemiseksi.
"Mitä odotatte minun tekevän",
vaati hän. "Haluatteko, että tans­sisin
j a seisoisin päälläni sekä kir­joittaisin
kii^joituksia joka aamu ja
ilta? En näe että minun olisi revit­tävä
tukkaani." ^
Nehru ilmaisi epäilyksensä sen
suhteen, että olisi tapahtunut Kii­nan
kansantasavallan asejoukkojen
tunkeutumista pohjoisille alueille
minkään maailmanlaajuisen kom­munististen
'ainesten strategian tu­loksena.
Kun häneltä kysyttiin jos hän
keskustelee rajaselkkauksista Yh­dysvaltain
presidentin kanssa hä­nen
viei-ailiessaan joulukuussa In­tiassa,
hän sanoi, että hän otaksui
kysymyksen tulevan esille keskus­telun
kuluessa.
mmx
I' t
l
i l i Ä i l i
sen johdosta ja Panaman hallitus
on sittemmin lähettänyt vastapro-testin
Yhdysvaltain hallitukselle.
Panaman ulkoministeri Miguel
Moreno jätti protestin Yhdysval­tain
lähettiläs Julian Harringtonil-ie.
Mr. Moreno väitti, että Yhdysval
tain lipun repiminen lähetystön
edustalla tapahtui vasta sen jäl­keen
kun kanava-alueella oli revit­ty
Panaman lippu.
Harringtonin. Morenolle jättämä
nootti oli lähetetty Washingtohista
protesteeraten Yhdysvaltain lipun
repimistä j a väittäen, että oli va­hingoitettu
yhdysvaltalaista omai-siiutta.
Tiistaisissa levottomuuksis­sa
Panaman 56-vuotisjUhlien yhtey­dessä
ja sen jälkeen ilmoitetaan
loukkaantuneen 120 ihmistä.
Ulkoministeri Morenon nootissa
sanottiin, että Panama valittaa tiis­taisia
tapahtumia eikä voi millään
tavalla hyväksyä sellaisia • toimen­piteitä
kuin ne, jotka saattoivat
Yhdysvallat protesteeraamaan.
" K u i t e n k i n " , jatketaan More­non
jättämässä nootissa, "minun
on sanottava, että eilen kanava-alueen
rajalla tapahtuneiden ta­pausten
suhteen minun hallituk­sellani
on tietoja joistakin epä­oikeutetuista
teoista, sellaisista
kuin aseettomia panamalaisia vä­kijoukkoja
kohti ampuminen ja
nen erinäisillä alueilla kaupun­gissa.
Nämä ovat aiheuttaneet y l i
40 panamalaisen haavoittumisen
Yhdysvaltain asevoimien toimes­ta.
•
"Minun hallituksen esittää v i ­rallisen
vastalauseensa otettua
kantaa ja kanava-alueen poliisein
sekS heidän tuekseen tulleiden
sotilasvoimien visseinä .hetUnii
suorittamien toimenpiteiden lah­teen.
Nootissa sanottiin, etä toivotta­vasti
kanava-alueen poliisit ja soti­laat
"käyttäytyisivät tulevaisuudes-l
a suuremmalla harkinnalla ja va­rovaisuudella
välttyäkseen tapahtu­milta,
joita me kaikki kadumme."
Kanava-alueella asuvilta yhdys­valtalaisilta
on kielletty oikeus
kulkea Panamassa ja n i in panäma^
laiset kuin yhdysvaltalaiset sotilaat
ovat asemissaan molemmin puolin
rajaa. Molemmille joukoille on an­nettu
määräykset pitää mielen­osoittajat
pois kanava-alueelta.
Panamalaiset kansallismieliset
ovat viimie vuosien aikana vaati­neet,
että Panaman tulisi vahvis­taa,
suvereenisuutensa kanava-alueella.
Tämä 500 neliömailin
alue (noin 6 mailia kummallakin
puolella kanavaa) annettiin ikui­sesti
Yhdysvaltain kontrolliin sen
jälkeen kun Panama sai v. 1903
itsenäisyytensä Colombialta.
Washingtonlssa presidentti E i ­senhower
sanoi keskiviikkona kun
sanomalehtimiehet tiedustelivat hä­nen
mielipidetään Panamassa ta­pahtuneiden
mielenosoituksien
johdosta, että hän henkilökohtai­sesti
kannattaa uuden keskiame-rikkalaisen
kanavan rakentamista,
mutta silti vastustaa hykylserf P a ­naman
kanavan saattamista' kan
säinväliseen kontrolliin.
Kuitenkin uuden kanavan rakeh
Canadan pankki
syyllinen maan
raiavaikeuksim -
Ridgetown, iOnt. — Voimavaro-jenministeri
Macaulay sanoi täällä
torstaina, että Canadan pankin joh­don
puute ja sen rahapolitiikka
pankin vaatiessa tavattoman suurta
korkoa ovat tekijöitä, jotka vai­keuttavat
maan taloudellista kas­vua.
Tämä Ontario Hydron varapu­heenjohtaja
sanoi Ontarion kunnal-lissäKköyhdistyksen
kahdeksannen
p i i r in kokouksessa, että "maakun­nan
ja kuntien finanssivaatimuk-set
eivät ole niitä kysymyksiä, joita
harkittaisiin niiden ihmisten tahol­la,
jotka kontrolloivat meidän raha­järjestelmäämme."
Arvostellessaan kovakouraisesti
Canadan pankkia j a kuvernööriä,
James E. Coynea, hän vaati, että
uudelleen tutkittaisiin perusteelli­sesti
Canadan rahajärjestelmä ja
että pank'ki itse alistettaisiin täy­dellisesti
liittohallituksen kontrol-l
i ln mikäli on kysymys varojen va­raamisesta.
Pankin taholta on väitetty, että
sen tarkoituksena on kontrolloida
rahänsaantimahdollisuuksia sillä ta­valla,
että se edistäisi jatkuvaa ta­loudellista
kasvua.
"Nykyinen korkeiden korkojen
ja rahapulan tilanne ei tee sitä",
sanoi Macaulay. "Tilannetta ei ole
auttanut se, että Viimeisten kuu­kausien
aikaiia on vallinnut johdon
puute."
suori­tetaan
fr
.a'' •
sidentti oli sitä mieltä, että hän
mahdollisesti ei tule koskaan te­kemään
sellaista ehdotusta^
Yhdysvaltain kirjaltajain union presidentti:
USAn hallitus kuin jättilliis-
Gestapo urkkiessaan ammatti­yhdistyksien
sisäisiä asioita
Toronto. — Taft-Hartley-laki ja
hiljattan hyväksytty tandrum-
Griffinrlaki (jonka mukaan am­mattiyhdistyksien
on tehtävä t i ­liä
varoistaan Yhdysvaltain halli­tukselle)
ovat tehneet unionis­teista
toisen luokan kansalaisia
Yhdysvalloissa. Tämä oli Inter­national
Typographical Unionin
prtiisidentti Elmer Brownin lau­sunto,
jonka hän antoi puhues­saan
tiistaina Canadian Graphic
Industries Associationin 21. edus­tajakokoukselle.
"Tämä laki (Landrum-Griffln-laki)
tekee Yhdysvaltain hallituk­sesta
jättiläismäisen Gestapon, jo­ka
vakoilee jokaisen maassa olevan
ammattiyhclistyksen-,'plenimmänkin
paikallisosaston : asioita",': sanoi
Brown.
Sinä 12 vuoden aikana, minkä
Taf t-Hartley-laki on ollut voimassa,
ITU (kirjaltajien unio) on käyttä­nyt:
$30,000,000 "itsemme suojele-,
mlseksi lain aikaansaamalta: tuhol­ta".
"
"Taft-Hartley-lain syvästä ja syn­kästä
kuilusta synnytettiin jättiläis­mäinen
ja myrkyllinen byrokraat­tien,
joukko, joka muodostuu eri
asteisia luotettavuutta nauttivista
tuhansista lakimiehistä, 'neuvonan:
lajista' ja 'asiantuntijoista', tuoma­reista'
ja oikeuksista ija kansallisen
työsuhdelautakunnan byrokraattien
armeijasta, jotka ottivat - tehtäväk­seen
monimutkaisen tehtävän laa­tia
säännöt ja panna täytäntöön
työväestön ja työnantajien välisiä
suhteita Yhdysvalloissa koskevat
säädökset."
"Landrum-Griffin-laki", sanoi mr.
Brown, "on n i in laaja, niin kaksi­mielinen
ja n i in sekaannuttava, et­tä
sen täydellistä merkitystä ei tul­la
saamaan selville, vuosiin — jos
koskaan. Mutta sen verran >siitä on
paljastunut, että voidaan osoittaa
sen maksavan Yhdysvaltain, työ-
Rawalpindi. — Pakistanin presi­dentti
Mohammed Ayub Khan on
taminen toisi eteen lukuisia tek- antanut ymmärtää, että lähiaikoina
nillisiä ongelmia ja niinollen pre^ Pakistanissa suoritetaan vaalit, jois­sa
valitaan vain alempien hallin­toelimien
edustajat. Vaalit alkavat
joulukuussa ja niissä valitaan v ii
deksi vuodeksi kaksikolmasosaa
edustajista siUä Verukkeella että
naisten ryhmät ja muut erikoisryh­mät
saisivat edustusoikeutensa,
Ayub on kuitenkin antanut sel­västi
ymmärtää, että tällä kertaa
ei toimiteta parlamentin, vaaleja ja
mahdollisesti uusi perustuslaki ei
astu voimaan ennenkuin vuonna
1961. Hän on yleensä sitä mieltä,
että "länsimainen" demokratia ei
onnistu Pakistanissa,
Nyt suoritettavissa vaaleissa voi­daan
äänestää vain sellaisia hen­kilöitä,
jotka hallitus tuntee. Eräs
hallituksen edustaja on selostanut,
että Pakistanin väestöllä ei Ole vä­häisintäkään
tietoa siitä kiika piisi
valittava presidehtiksi.
Hallitus tulee valvomaan fcun-nalUsneuvostojen
toimintaa ja p i ­dättää
oikeuden tehdä muutoksia
neuvostojen päätöksiin. r<Iäihin.
vaaleihin myös sisältyy alue- j a p i i -
riheuVostojön riiu
ta niihin Otetaan 5Ö prosenttia kun-nallisneuvbstöista
ja hallitus,; ni­mittää
toisen 50 prosenttia •
na ja miljoonia tunteja työaikaa
yrittäessämme pitää puolianune
s,en kanssa ja elää sen alaisuudes:
.sa.-.
"Tämä on totalitäärisyyttä. Tämä
on diktatuuria — ei yhtään vähem­män
ankaraa kuin se jota Hitler ja
Mussolini kohdistivat työväenliik-keisim;
omissa maissaan.
"Teillä täällä Canadassa", sanoi
Brown, " e i vielä ole tätä hallituk­sen
diktatuuria liikeasioihinne näh­den
eivätkä ammattiyhdistykset ole
vielä joutuneet ankarien säädök­sien
kohteeksi kuten meillä on ta^
pahtunut Yhdysvalloissa.
"Rukoilen, jotta ette sallisi sen
tapahtua täällä.
" S a l l i k a a minun' muistuttaa teil-le,;
että jos byrokraatit, maistavat
vallan makua teollisuuden jossain
osassa, niin he eivät tule tyytymään
siihen, että. he .pitäisivät valtansa
alaisuudessa vain ammattiyhdistyk­set,
vaan vallanahneidenagenttieni
urkkijain ja vakoilijain laumat' tu­lisivat:
kohdistamaan kykynsä Koh­ti
teollisuuden työnantajapuolenkin
kontrolloimista."' ' ' ' -
* 1,
Ranskalaiset ilmavoimat
karavaaiiiii kimpussa ^'^^ ' '
Algreriati-Tiiiiisiän rajälls^*
,j lAlgier. . — n.TSälläooilmoitettiin
torstaina,f että Ranskan ^ilmavoimat
: j a isotilaat; olivat - tavanneet kame-likaravaanin,
joka oli kuljettamas­sa
aseita Algerian kapinallisille lä­hellä
Tunisian rajaa.
Eräs ranskalainen viranomainen
sanoi, että lentokoneet pommitti­vat
ja tulittivat konekivääreillä 120
miestä ja 140 kamelia käsittävää
kar avaan ia sen ; j aikeen kun se o l i
ajettu pois Tunisian alueelta tuni­sialaisten
sotavoimien toimesta.
, Tämä puhemies sanoi, että pai-
,kalta löydettiin 40'kuollutta kapi-
;naliist9jar useita; haavoittuneita: ;ja
paitsi' y k s i kameleista
ertan Kallitus julisti
amerkit laittomiksi
Edmoiiton/ — Albertan' halli­tus
on ensimmäinen Canadan
maaiuntahallituksista: ryiitymään &
.varmoihin • toimenpiteisiin vlahja-:-
merkkien eittämättömästi laitto-malcsi
julistamiseksi. .
Teollisuus- j a kehitysministeri A ;
R. Patrick ilmoitti torstaina halli­tuksen
hyväksymästä Inkkeiden 11^
senssöimislakiin tehdystä muutok­sesta,
jonka mukaan maassa suurta
kohua herättäneet lahjamerkit ja
muut samanlaiset kemot kauppa-etuisuuksien
saavuttamiseksi ovat
laittomia maakunnassa.
Uusi saados ei kosice niita lahjo­ja,
joita us^at "ulkopuolella maakun­nan
olevat yhtiöt sisällyttävät tava-rapiakkauksilnsa
ja joita ne myy­vät
mm. tässä maakunnassa.
Mr. Patrick sanoi kuitenkin, että
jos maakunnassa havaittaisiin, että
täällä tavaraa tuottavan yhtiön on
sisällytettävä lahjoja tavarapafc-kauksiinsa,
jotta sen myyntimah­dollisuudet
olisivat yhtä hyvät kuin
toistenkin yhtiöiden, niin sellaisissa
tapauksissa voidaan mahdollisesti
tehdä poikkeus.
"Lainlaadlnta on niin avara kuin
siitä voitiin tehdä", sanoi nii'. Pat­rick.'
Lakimuutoksessa on kolme uutta
kohtaa. Yhdessä niistä sanotaan:
"Minkään tämän lain npjaila
lisenssöidyn liikelaitoksen ei tu­le
salaisesti tai muuten antaa tai
tarjota mitään palkkiota, vapaata
tavaraa tai käyttää kuponkeja,
merkkejä, lahjamerkkejä tai sa­manlaisia
keinoja minkään tuot­teen
tai palvelun kaupaamisen
edistämiseksi."
Säädöstä rikkovia liikkeitä . voi­daan
lain mukaan sakottaa $100 päi­vältä
ja mahdollisesti peruuttaa py-syväisesti
tai väliaikaisesti sellai­sen
liikelaitoksen lisenssi.
Vaikka Alberta on ensimmäinen
maakunta kieltämään lahjamerk-kien
käytön, niin British Colum^
biassa on useissa kaupungeissa ja
kauppaloissa kielletty liilden käyt­tö
kunnallisin säädöksin.
Mr. Patrick sanoi, että Albertan
hallituksen säädös ei ole tarkoi­tettu
kieltämään ainoastaan lahja-merkit,
vaan vieläpä muitakin os­tajien
lahjomlssuunnitelmla.
Vähittäiskaupplalden yhdistys,
kauppakamarit ja useat muut jär­jestöt
maakunnassa ovat ilmaisseet
kannattavansa hallituksen otetta
tässä yhteydessä.
Uudessa' säädöksessä-ei kielletä niiden laittomuus ^otetaan k y l l in sei-uusien
liikelaitosten tapaa antaa
avajaispäivänä lahjoja ostajille,'
vaan rajbitetaan sellainen mahdol-:
lisuus seitsemään; päivään.
Ilmoitus muutoksesta säädöksiin
t u l i j u u r i v s ^ a n a päivänä kuin Inr
dependen1t% Gröcers Alliance alkoi
jakaavlahjamerkkejä. Loblaw-yhtiö;
alkoi _ j i i i d en jakamisen jo viime
kuussa ja Tom Boy Stores-yhtiö
vasta äskettäin.
Kuitenkin IGAn presidentti Bert­ram
Loeb sanoi Ottawassa tämän
uuden lakimuutoksen ilmoittamisen
jälkeen, että IGA tulee jatkamaan
lahjamerkkien jakamista ja pyytä­mään
lainopillisilta neuvonantajil­taan
neuvoja.
Torontossa Ontarion prokuraatto­r
i Roberts sanoi, että maakuntahal­lituksella
ei ole minkäänlaisia
suunnitelmia lahjamerkkeihin näh­den.
' :
Kommentoidessaan 'Albertan lain-laadinnan
johdosta Roberts sanoi,
että Ontariossa ei ole olemassa mi­tään
sellaista lainlaadintaa, jota
voitaisiin muuttaa samMla tavalla,
vain hallituksen toimesta kuin muu­tettiin
albertalaista lakia. Proku­raattorin
mielestä olisi sellainen
toimenpide kuitenkin jokseenkin
" r a j u " vaikka olisikin olemassa sel­lainen
laki. Hänen väitteenään o li
se, että Ontarion hallitus ei halua
sekaantua liikelaitosten asioiden
kontrolloimiseen.
Roberts oli edelleenkin sitä miel­tä,
että lahjamerkkien käyttö ja
vasti huomioon, Canadan rikoslais­sa.
Hän väitti, että asia kuuluu l i i t ­tohallituksen
:<lainlaaäin
p i i r i i n j a niinollen maakuntahaUi-';v;
tuksien ei tulisi sekaantua asiaan.
. >. Mr.^ Äoberts kieltäytyisi keskustcr
lomasta—albertalaisen lain'{,teli0k> »
kuudesta ja sanoi, että hyviiä mah- :H
dollisesti se tulee nähtavaksi, la£-
tuvissa esitetyistä väitteistä j a pää­töksistä.
Ottawassa oikeusministeri Fulton
sanoi, että Albertan hallitus on i l ­meisestikin
päässyt samaan johto­päätökseen
kuin hänkin, että yksis­tään
maakuntahallituksella on o i ­keus
laatia lakeja, j o i l l a kontrol­loidaan
tavaroiden kauppaaminen,
"Olen jo pitemmän ajan väittä­nyt,
että valtuuksien jako perustus­lakimme
mukaan osoittaa, jotta
maakuinnilla on selvemmät valtuu­det
toimia tässä asiassa", sanoi häii.
Quebec Cityssä Quebecin päämi­nisteri
Sauve sanoi, että maakunta­hallituksella
ei _ole minkäänlaisia
alkeita kieltää lahjamerkkien käyt­töä.
Hän palautti mieliin Quebecin
prokuraattori Rivardin; viime kuus­sa
maakunnan .kuluttajien yhdis­tyksien
edustajille antaman lausun­non.
Prokuraattori oli sanonut, et­tä
hänen tehtävänsä prokurattori-na
oli se, että hänen o l i valvotta­va
jotta lakia noudatetaan ja että
asiain näinoUessa Canadan rikosla­ki
ei kieltänyt lahjamerkkien käyt-
(Jatkuu 4:llä sivuUa)
Senaattori IMorse ehdottaa
tiul
Washington. — Senaattori Way­ne
Morse sanoi täällä torstaina, et­tä
hän suunnitetlee tehdä kon­gressille
ehdotuksia, joiden mukai^
sesti presidentille annettaisiin suu­r
ia valtuuksia työläisten lakkojen
ehkäisemiseksi kansallisten -hätä­tilanteiden
vallitessa.
Tämä oregonilainen demokraatti
sanoi: "Emme voi pitempään sie­tää
pitkiä riitoja, Sellaisia kuin ny­kyään
on olemassa terästeollisuu-dessa;"
Senaattori Morse teki ilmöituk
V I I M E T I E D OT
Poplarville, Miss. — Ne naamioiduit ihmisryöstäjät, joiden joitakin
aikoja sitten väitettiin lynkanneen neelieri Mack Charles Parkerin ennen­kuin
hänet voitiin saattava oikeuden eteen vastaamaan syytetystä vaUSfi-ilioisen
naisen raiskaamisesta, vapautettiin osavaltion oikeudessa torstai­na,
mutta sanotaan kuitenkin mahdolliseksi, että heitä vastaan voidaan
nostaa syytteet liiltovalUon oikeudessa siviilioikeuksien loukkaamisesta.
Viime huhtikuun 25 pnä joukko naamioituja miehiä raahasi Parkerin
kauntin vankilasta, ampid hänet ja heitti hänen mumllnsa Pearl-Jokeen.
Ottawa. — Transporttilautakunnan odotetaan antavan päätöksensä
piakkoin Canadian National-rautatieylition anomuksesta, että sen sallit­taisiin
korottaa lyh.vtmatkaislen matkustajien matkalippujen hintoja
linjallaan Torontosta itään. Lautakunnan odotetaan osittaisesti suostu­van
yhtiun vaatimukseen, että sen sallittaisi korottaa hintoja keskimää­rin
30 prosentilla.
Pariisi. — Ranska peruutti torstaina tuontikieltonsa Euroopan malr
den. Yhdysvaltain ja Canadan useisiin tuotteisiin nähden, mutta.toimen­piteen
ei odoteta johtavan mihinkään tuontltulvaan, sillä edelleen pldle-tään
voimassa korkeita suojelutulleja. Ranskan kauppavaihto on oUut
viime aikoina vientivoittoisa maan liikemiesten .viedessä kuukausittain
ulkomaille noin $17,000,000 arvosta enemmän tavaraa kuin tuodaan maa­han.
sensa maan odottae->äa Korkeim-inan
oikeuden päätöstä teiästyö-läisten
anomuk.=:esta, eitä kumot­taisiin
estetuomio. jöila Taift-Hart-ley-
Iain nojalla pakotetläisiin nel­jättä
kuukautta lakossa olleet Y h ­dysvaltain
terästyöläiset takaisin
töihin 80 päiväksi.
Torstaina koi-kein oikous o l i har­kinnut
kysymystä jo kolme pän-ää,
miitta vielä ei ole annettu mitäSn
osoitusta siitä koska se antaa pää­töksensä
Kunnes päätös annetaan»
estetuomiota ei voida panna täy-iäntoön
i a ' n i i n o l l e n ' 5 0 0 . 0 0 0 teräs-työläistä
on edelleenkin lakossa.
Senaattori Morse hahmotteli ia-kieiidotusta.
,joka antaisi presiden-tillo.
k;i.k.-r; niahdoilisiiutla lakkojen
paxollise:-ti lopeltaiiiiseksj. •
Tomen naista menetelmistä olisi
se. että presidentti voisi nimittää
lautakunnan, joka lutki.si asiaa,
kuulustelisi todistajia ja antaisi
päätöksensä,- jonka mukaisesti
"ratkaistaisiin" ongelma.
To.sena menetelmänä president­t
i voisi takavarikoida lakonalaiset
laitokset ja määrätä ne käyntiin,
jonka toimenpiteen kongressi voisi
eitota kymmenen, päivän kuluttua
Taft-Hartley-laki. kaikesta sen
työla.svastaisesta luonteestaan huo-.
limatta, ei ole senaattorin mielestä
k y l l in työväen oikeuksia.rajoittava.
Se sallii presidentin nimittää tut-kijalautakunjian,
ja sitten anovan
oikeuden määräystä, jonka mukai­sesti
voidaan pakoittaa lakkolaiset,
takaisin töihin enintään 80 päiväk­si;
jonka ajan • kuluessa tulee etsiä
keinoja riidan sopimiseksi. ; ^.-
Rautatieläisten uniot esittivät
vaatimuksensa rautatieyhtiöille
MlbntrealT — Canadan rauta-tietyöläisiä
edustavan 15 e i - l i i -,
kennetyöläisten union taholta bn
esitetty rautatieyhtiöille työläis-ten
v^atimulcset ;:uudesta^työehtor. ^
-^opimuksesta «sen : t i l a l l e , joka.
päättoy, ensi~ Jtfuiulutun} 31, päiyä:
iNämä 130,000-työläistä edustavat
uniot vaativat, että niiden' jäsenille
on annettava seuraavan kahden
vuoden kuluessa keskimäärin 25
sentin tuntipalkankorotus.
Saatujen tietojen mukaan uniot
vaativat yleistä 7 prosentin palkan­korotusta
ja sen lisäksi 12% sent­tiä
tunnilta.
:'-Ottawasta^^isaapuneiden hietojen:
mukaan uniot ovat päättäneet; kes­kittää
^taistelunsa palkkojen mie-luummii;!
] kuin; ?reunaetuisuuksien
puolesta. ' '
Viime sopimuksessa; ajoka-.^klle-kirjoitettiin
noinivuosi-sitten, näil:
le/työläisille suostuttiin antamaan'
palkankorotuksina - j a reunaetuina
noin 14 senttiä tunniltJi. Sopimus
oli tässä .suhteessa sovittelulauta-kunnan
enemmistön ehdotuksen
mukainen.
Vaatimukset esitettiin kuudelle
Canadan rautatiellef'näin: aloittaen
Canadan työläisten suVirimmanneu-'
vottelUyksikön';ja työnantaj ien vä­liset-^
nfeuvottelut.
'Vidlä' ei ole kitdtenkaan ' sovitl u
neuvotteluistuntojen- alkamisesta.
eikäVnlltä odotetakaan kunnes rau­tatieyhtiöiden
vn-kailljat ovat tut­kineet,
tarkoin unioiden esittämät
vaatimukset.
Unioiden neuvottelukomitcan pu­heenjohtajan,
Frank H. Hallin, .odo­tetaan
antavan ,tänään^v:(
na) sanomalehtimiehille selostuk­sen
unioiden kannanotosta.
Kun nämä uniot valmistautuivat
vaatimuksensa -esittämiceen viime
kesänä, Hall vihjasi, että työläisten
::keskuude^sa' harkitaan- suuria .muu­toksia
työehtosopimukseen — mm
eropalkkaa, kesäloma- ja juhlapäi-värahaa;]
työsääntöjen; muutoksia ja
töiden ulkopuolisille:^urakoitsijoil­le
antamisen kieltämistä.
On vihjattu, että uniot ovat luo­puneet
vaatimuksista,^ että; maksetri
täisiin eropalkkaa j a 'kiellettäisiin
teiden antaminen ulkopuolisille
urakoitsijoille. Kuitenkin otaksu­taan,
että . niiden- taholta edelleen­kin
vaaditaan - parempaa- lomar; ja
juhlapäiväpalkkaa.
Viime vuonna allekirjoitettiin
työehtosopimus vasta , sen jälkeen
kun uniot: uhkasivat maanlaajuiseh
la lakolla. Nämä < erinäiset uniot
edustavat; työstökonetyöläisiäikont-torityöläisiä,-.
sähkötyöläisiä, radan-korjuutyöläisiä,
rahdin käsittelijöi:
tä, asematyöläisiä jne. '
Viime vuoden sopimus allekirjoi­tettiin
tuomari Thomsonin , johta­man
: liittohallituksena sovittelulau-takunnan,
enemmistön ehdotuksien
mukaisesti. Uniot suostuivat lauta-;
kunnan ehdotukseen: "teollisuusrau-han
säilyttämiseksi." .
Mutta sen jälkeen rautatieyhtiöt^
väittivät liittohallituksen ' ' trans-porttilautakunnassa,-
että ne. eivät,
kykene' maksamaan siten-lisäänty-neitä
työvoimalaskuja Ja^vaativat
oikeiUta Korottaa rahtimaksuja; 19
prosentilla. ' - '
N i i l l e annettiin vihdoin oikeus
periä 17 prosenttia, enemmän ja
hallitus kieltäytyi kumoamasta
transporttilautakunnan • i i päätöstä
huolimatta::lukuisten^^^ m
protesteista. Kaikki' maakunnat
paltsiiOntario ja Quebec valittivati;
että rahtimaksujen korotus oli
epäoikeutettu. ^ '
Tuloksena tästä hallitus ilmoitti
päättäneensä, että se nimittää seit-.-,
senmiehisen tutkijakomission tut­kimaan
rahtimaksurakennolmaa.
Tämä komissio on jo kuuliistcllut
todistajia Quebecin/kaupungissa j a ;
Montrealissa ja matkustaa ensi vii­kolla
itärannikon maakuntiiii pitä­mään
kuulusleluistunloja neljän
maakunnan pääknupungeUs»'». >^
i
m
m.
mi
SM
m
{