1967-08-31-04 |
Previous | 4 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(
Sivu 4 Torstai, elok 31 p. — Thursdäy, Aug: 31, 1967
SUDBURY JA
YMPÄRISTÖ
MUISTILISTA
' CSJ:n Sudburyn osaston eri toi>
nUkuiitiön ja komiteain yhteinen
kokous Vpn Finnish haalilia keskiviikkona^
syyskuun 6 pnä kello 7
i l l a l l a . >Syystoimiiinaii järjestelyjen
vuoksi Icaikki mukaan, piease.
- Työa. 'pjuiston mainio sauna on
avoiiui^ keskiviikkoisin, lauanitaisin
ja sumnuntaisin, kello 1—11 ip.
Saäjpulkaa Jehuin sJeura-pelitHä^
uteen
JelÄA urheilutytöt ja -pojat ovat
taas jälriestäneet Beaver Laken haa-lille
seuViapelttilaisuuden syyskuun 6
pnä, ^kaejiklo 7.30, jonka täten ystä-
~vällis«nä Tcutsuna ilmoitamme. Siis
Icesluyiikkoikana. Mennäänpä taas
suurella joukolla viettämään rattoisa
ilta j a aittamaan ja edistämään nuorten
U^h^ilupVrkimyksiä.
•• ••, -77—-—-—r———,: •
Sajrashuoiltoikoiniitea
kiittää lahjois'ta
Kusti Salminen, "Pikku-Penagen"
j ä r v d t ä (Whitefish, Ont.) on lahjoittanut
$5.00 ja Toivo Kivi, R. R. 2,
SUdburysta, on lahjoittanut $3.00 tämän
seudun kansalaistemme sairas--
huoltotyön hyväksi.
' : CSJ:n Sudburyn osaston sairashuol-tokomitea
esittää sulimmat kiitoksensa
lahjoituksista
TILATKAA VAPAUS!
LUOKITELLUT
ILMOITUKSET
MYYTÄVÄNÄ
CSJ:n Whitefishin haali
ja .
noin 6.40 eekkerinialaa maata, tontit
No. 5 j a 6, neljänne?5ä Concessionis-sa,
Vermilion joen rannalla, Louise
Townshipissa, Whitefisii, Ont.. Paikka
löytyy kaupungista tuUessa Penag-en
tieltä vähän ennen KILPISEN kauppaa,
oikealle kääntys^än tien vierestä,
Inoln mailin mainitu-;ra tieristeyk-sestä.
.Tarjoukset voi tehd.i syyskuun 23
päivään' mennessä o.soitte-ella: W.
Ekltuid, Box 69, Sudbiiiy, Ont.
129-31-2'
Putkitus-, lämmitys-, pelti-
Ja ilmanvaihtotöiden expertlt
NELSON Plumbing &
Heating (Sudbury) Ltd.
F J i . 613-4273 j» 674-7115
100 Maki Ave. Sndbnry
Foot & Goring Ltd.
Vcknotnksla • KlintebnUtfiJft
KUntelmlfltöIainoJa
. . . PUHELIN 675-7585
72 Cea»r Street Sudbnry
KESTO-tlHAROIDEN
XESKTJS
Ensiluokkainen
palvelus
i^dlmorat
-kampaamo
8IORID KETOLA, omistaja
11 Cedar St. . Puh. 673-1590
Bautati-a vieressä Sudbury
Kolme ammuttu
kuoliaaksi
Norman kmmassa
Kolme henkilöä on ammuttu kuoliaaksi
sahalaitoksella, joka on noin
15 mailia luoteeseen Capreolista N O P
man kunnassa. Tapaus arvellaan olevan
kaksoismurha ja itsemurha.
Murhenäytelmän uhrit ovat: Alex
Maher, 23Jvuot:las kotoisin Shining-treestä,
hanmerilainen 27-vuotias Roland
Ross ja hänen 24-vuotias vaimonsa
Claudette. -
Maakuntapoliisin Sudburyn osaston
ylivalvojä Sam AVhitehouse sanoi» että
303 kaliberin kivääri oli osittain Rossin
ruumim alla ja, että kaikki ruumiit
olivat vain_viiden jalan päässä
toisistaan.
Eräs kuorma-autöhäjuri on kertonut
poliisille, että Maher, hän ja e r ä s kolmas
mies olivat köyttämässä kuormaa
kun mrs Ross saapui paikalle j a Maher
lähti kävelemään hänen kanssaan
Maherin asuntovaunua kohti. Kuului
laukaus ja nainen kaatui. Maheh kumartui,
hänen puoleensa tullen hänkin
ammutuksi. Pye ei sanonut nähneensä
ampujaa imutta, kun ihän toverinsa
kanssa lähti ajamaan pois paikalta,
hän näki auton, joka myöhemmin todettiin
kuuluvan Rossille.
Pye öli kuullut vielä kolme laukausta
hänen ajaessaan Capreolin poliisiasemalle,
josta tehtiin hälyytjys maa-kuntapoliisille.
Ross oli mekanikko Hanmerin linja-autoliikkeellä.
He jättivät .jälkeensä neljä lasta 2—
4 vuoden ikäisiä Maher sensijaan oli
yksinäinen.
Vakoiluletitokone
napattu Algeriassa
Alger. — Algerian turvallisuuspoliisi
on kaapannut Yhdysvalloissa rekisteröidyn
lentokoneen, jonka väitetään
olleen vakoilulennolla Algeriassa, ja
pidättäneet koneen sveitsiläiset miehistön
jäsenet, ilmoitti Algerian radio
viime viikolla.
Radiotiedon mukaan lentokone takavarikoitiin
Hass Messaoudissa Etelä-
Algeriassa, jonne se oli joutunut tekemään
pakkolaskun. Etelä-algerialais
ta strategisista laitteista otettuja kuvia
löydettiin koneesta, joka oli varta
vasten varustettu vakoilutehtäviä varten.
Sveitsin Algerian asianhoitaja Walter
Riesier sanoi ettei hänelle ole v i rallisesti
ilmoitettu kenenkään Sveitsin
kansalaisen pidättämisestä tai lentoko
neen takavarikoimisesta. Riesier valvoo
myös Yhdysvaltain etuja Algeriassa
maan hallituksen katkaistua suhteet
Yhdysvaltoihin lähi-idän sodarr aikana
Köyhät ja rikkaat maat
— Maailman vientikaupan kokonaisarvio
ylitti viime vuonna enr
simmäisen kerran 200 miljardin
dollarin, ilmenee hiljattain ilmestyneessä
YK :n vuosikirjasta 1966.
Kauppa on tämän mukaan lähes
kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen
vuoden aikana.
T I L A T K A A V A P A US
Mike's Sunoco
1329 B^sent St. S. Pah. 674-6«74
SUNOCO GASOLIINIA Ja ÖLJYÄ
"A TO Z" RASVOJA
Huolellinen huoltopalvelu
P O L T T O Ö L J Y Ä
Voitte ostaa lämmitysöljynne vähittäismaksull-la.
Automaattinen öljypalveiumme takaa ettA
öljysäiliössänne on aina öljyä.
N YT VAPAA POLTTIMOIDEN HUOLTO
Lämmityslaitteiden edustajat ja y l ö s p a n i j a t
DAVEY FUELS SUDBURY
LIMITED
54 ELM ST. W.
PnheUn 675-5647
SUDBUBT
(Jatkoa sivulta 3)
on saatu, vaajn ne sijoitetaan emämaahan.
IMPERIALISTINEN
RAHA '
- ^ V o i t a n e e n siis sanoa, että u l komaiset
investoinnit kehitysmaihin
eiivät aina ole eduiksi näille maille
itselleen?
— ^ 'Kyllä. Se on ikäynyt selvästi
ilmi mim. viraiHisesta ranskalaisesta
raiportista tkehitysmaista. Se osoittaa,
että suuret kansainväliset kon-
_sernit eivät »ja sellaista politiiJdcaa,
mikä kävisi yksiin kehitysmaiden
kannalta edullisen politiikan kanssa.
Voitaisiin tietysti siteerata myös
Pavenin uutta teosta, jossa h än
käyttää sanontaa "The international
imiperialiam of money" — rahan
kansainvälinen imperialismi.
—- Tävkeä osa investoinneissa on
sijoittaminen tulevaisuuden kannal.
ta menkittävään teollisuuteen.
Täirkein faktori länsimaisessa
teollisuudessa on oUut ylijäämän
investoiminen uuteen teollisuuteen
samailla alalla, josta voitto on saatu.
Tähän köyhillä mailia ei ole
aina ollut tilaisuutta.
KUKA AUTTAA KETÄ?
— YKn saamat tiedot osoittavat,
etä yksityinen pääoma, joka on sijoitettu
kehitysmaihin on huomattavasti
pienempi kuin ne pääomavirrat,
jotka sieltä saadaan takaisin
rikkaisiin maihin korkojen ja voitr
tojen muodossa. Tämä on johtanut
siiheri, e t t ä mm. Brasiliassa johtavat
taloustieteilijät pitävät ulkomaista
vaikutusvaltaa maan raaka-aineva-i;
astoihin suurimpana esteenä kehitykselle.
Brasilialainen piispa Ca-mara
on sitä mieltä, e t t ä ainoa mahdollisuus
on vallankumous — taloudellinen.
Tämä on paljon puhuvaa, koska
kyseinen herra on mielipiteeltään
lähinnä liberaali.
Toinen epäkohta on koulutettu
työvoima, jonka pitäisi muodostaa
teollisen yhteiskunnan rungon.
Näyttää nimittäin siltä, että rikkaammat
alueet vetävät pois köy-hemmiltä
koulutetun työvoiman. I l miö
on tunnettu myös rikkaimmis-sa
maissa. Suomessa mm. tapahtuu
jatkuvaa muuttoa eteläisille teollisuusalueille.
Ylioppilaat ja opiskelijat-
jotka ovat saaneet esim. stipendejä
ja tulleet opiskelemaan
rikkaimpiin maihin, osoittavat selvästi
suuntaa: he eivät palaa aina
takaisin omaan maahansa, vaan etsivät
toimeentulonsa rikkaammasta
maasta. Toisaalta he palatessaan ulkomailta
opiskeloma.sta usein muodostavat
selvän eri-llisen i-yhmän
irtaantuen liiaksi tavallisesta kangasta.
Ongelmaa ei Hotkaise t ä y d t l -
lisesti . se. että opiskelu tapahtuu
omassa maa.ssa — kuten edellä jo
osin käy ilmi.
HALLITUSTEN
HEIKKOUDET
Olennainen este kehitykselle on.
myös se. että rikkaat maat tukevat
sellaisia köyhien maiden h a l l i -
tuiksia, jotka eivät ole •'kehity.'?ystä-
.välljsiä ~ ihallituksiia, joiden i n tressit
liikkuivat vain oman edun tavoittelussa
eikä periaatteellisten
suurten ongelmien parissa.
Monissa (köyhissä maissa on t ä l lä
h e t k e l l ä konservatiivinen hallitus,
jofca ei toivo modernisointia mis^
sään muodossa, koska se kaventaisi
heid'än valtaansa tulevaisuudessa.
Poliittiset ja taloudelliset etuoikeu-djöt
ovat näin ollen selvästi kehityksen
tiellä.
ONKO MITÄÄN
MAHDOLLISUUKSIA?
— Kuinka tämä noidankehä voidaan
murtaa?
— Köyhillä mailla on suurempia
vaikeuksia teollistamisongelmissa
kuin rikkailla. Niistä ongelmista,
jolfka voidaan ratkaista; on osa seuraavassa:
Väkiluvun lisäys on pyöreästi 3
prosenttia. Tämä merkitsee sitä,
e t t ä vähemmän kuin puolet väestöstä
on työkykyistä.
— ^ Kuljet uskustannukset ovat
pienemmät kuin meidän teollista-misaikoina.
Tämän vuoksi saattaa
kannattaa viedä raaka-aineita köyhistä
maista rikkaisiin. Jossa ne
jalostetaan j a josta ne tuodaan takaisin
valmistavaroina. .
—- Köyhissä maissa olisi tapahduttava
muutoksia siten, että kehitystä
suosivat lehmät pääsisivät
valtaan.
— Myös rikkalmmissa olisi tapahduttava
muutoksia. Ennen kiiikkea
tulevat kysymykseen olosuhteet kau
pan alalla.
-—Köyhien maiden pitäisi saada
mahdolli-suuksia kehittää itse itseään.-
— Raaka-aineiden hintojen nousun
mahdollisuus edellyttäisi sitä,
e t t ä köyhät maat toimisivat yhdessä
liikatuotannon estämiseksi.
— On myös tärkeää saada a i kaan
tilanne- että köyhissä maissa
voidaan kontrolloida niitten konsernien
toimintaa, jotka esiintyvät
maailman laajuisilla areenoilla ja
hallitsevat köyhien maiden raaka-aineri'kkairksia.
— Meidän, rikkaissa maissa, ei
tule asettua va.stustamaan niitä ra-kennusmuutoksia,
joita kehitysmaissa
tapahtuu—r- ennen kaikkea
ei tule harjoittaa sotilaallista pai-no.<
vtiista uusien ryhmien valtaan
pää.ryn estämiseksi.
TULEVAISUUDEN
iVVUSTUS
— .Milka ovat näkymät tulevaisuuden
kehity^vusta?
— Tässä ikysymyksessä helposti
viitataan eurooppalaiseen ajattelutapaan
ja sen päätelmiin pohtimatta
sitä,, että kehitysmaat haluavat
itse muovata oman järjestelmänsä
joka on sopuioinnussa niitten oman
historiallisen taustan kanssa. Tämän
vuoksi on selvää, että valtio
haluaa voimaMa.immin kuin meillä
itse ohjata rakennustyötä.
Tämän hetki.>tä kehitysapua voidaan
luonnehtia .sanomalla sitä almujen
jaoksi. Sitä olisi lisättävä
pikimmiten, sanoo Erik Nord.
KIRJALLISHISTORIALLINEN
TUTKIMUS TULENKANTAJISTA
Kerttu Saarenheimo:
TULENKANTAJAT!
- Tohtori Kerttu Saarenheimon teos on en.slnimäinen yhteinen kir-jaJJtshistoiialiinen
tutkimus tulenkantajista.- E.sityk.sen runkona on
363[ SIVUA- ^ — HINTA SID. $S;.95
'/Hyhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla
:.:h^yy:'.:••'•' Runsas kuvitus
ryhmän kehityksen kolmlvaihejäottelu, jonka professori Lauri Viljanen
hahmotteli luonnehtiessaah kirjallisuutemme 1920-lukua Yleisradiossa
järj'estoty.s.'jä keskustelu.sarjassa. Ensin on Nuoren Voiman
kajisi, sitten suuren hurmion kaasi ja lopuksi päädyttiin etsimään
nykyaikaa. Näissä puitteissa kirjoittaja - ^ V a l t i o n humanistisen toU
mllcuririan tutkija ja Turun Yliopiston do.sentti — tarkastelee 20-
lu^un' lyyrLsten aiheiden värikästä, kaleidoskooppia, jos.sa heijastuu
mWoln/kauhukuvitelmia ja lahoavien lehtien tuoksua, milloin raivol-
8a^a;•flän^ännäIkää, eksotiikkaa, sjitua tai koneromantiikkaa.
IloLsen 20-luvun kirjavia virikkeitä tutkiessaan tri Saarenheimo
' lätijehtaa samalla näkökulmaa klrjoMa kirjailijoihin, heidän taus-täMJijä
ja harrastUrksiin.sa, y!>tävyys.suhtel.slin Ja hllpeään seuruste-iuiuj.
Painamattomat lähteet, ennen kaikkea ryhmän Jäsenten välinen
kirjeenvaihto ja haaälättelut ovat tuoneet e.siln run.saastl ennen
tUnt-ehnatonta materiaalia. Keskeisiä hahmoja ovat Onni Halla, Yrjö
Jylhä, Uuno Kallas, Arvi Kivimaa, P. Mustapää, Olavi Paavolalnien,
Ilmari Pimiä. Elina Vaara, Erkki ja Katri Vala, Mika Waltnrl ja
Lauri Viljanen. Heidän li.säkseen tapaamme ryhmään väljenunlt l i i l -
tynöitä, kirjailijoita, taiteilijoita ja kriitikoita.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P.O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Helsinki—• (Suomi-Seura.)
Ensimmäinen teräslevy valmistui
Rautaruukissa.
Ensimmäinen maassamme valmistettu
teräslevy saatiin ulos Rautaruukki
Oy: n val.ssilaitoksen koneesta
elokuun 17 päivänä. 16 millin
vahvuinen ja 2,000 kilon painoinen
teräslevy on kaksi metriä leveä ja
kahdeksan metriä pitkä- ja se asetetaan
muistomerkiksi valssilaitok-sen
seinälle.
Ensimmäisen levyn valssausta on
edeltänyt monta koekäyttöä. Saadut
tulok.set ovat myönteisiä ja on
voitu todeta, että 'kotimai-sesta raa-ka-
ainecsa valmi.stetlu teräs voi k i l pailla
maailmanmarkkinoilla.
Tuotantovaiheeseen siirtyminen
riippuu monta eri vaihetta käsittävän
koekäytön onnistumisesta,
mutta tulee todennäköisesti alkamaan
kuluvan vuoden lopulla. Tuotannon
. nousu tulee tapahtumaan
hitaasti ja vasta 1—2 vuoden kuluttua
levyjä valmistuu_yksi tai kaksi
minuutissa.
Rautaruukin tuotantolaitoksen rakentaminen
aloitettiin vuonna 1962
ia masuuni sytytettiin ta.san 'kolme
vuotta sTFfen; Tänä aikana oh tehdas
tuottanut täysin kotimaisesta
raaka-aineesta 1,8 miljoonaa tonnia
hankkorautaa. ..
Rautaruuikialueella työs^kentelee
tällä hetkellä 2.300 työntekijää.
Näistä rautaruiikin 'kirjoi-ssa oii
1,650, mikä tulee oleniäan lopullinen
vahvuus tehtaan toisen vaiheen
valmistumisen jälkeen; (IIS)
Matkustustascen vajausta v
Suomen Pankin antamien ennakkotietojen
mukaan miclkustukse.s-ta
aihciitiiineet tulot olivat vuoden
19R7 en.simmäi.sellä puolisikolla
65,2 milj. markkaa, mikä oli 27%
enemmän kiiin odelliscn vuoden
Vastaavaiia aikana. Matkalipuista
saadut valuuttatulot ovat samana aikana
ka.svaneel lähes kaiksinkortai-seksi.'
Matkuslusmcnot kasvoivat 19% ja
olivat 125,6 niilj. markkaa. Vaikka
inatkustustulot kasvoivat 8 prosenttiyksikköä
nopeammin kuin niat-kiistusinenot
tulojen ja menojen
suuresta ta.soei-ösla johtuen matkustustascen
vajaus lisääntyi 6,7 milj.
markalla 60,4 miij. markkaa, jota
edellisen vuoden ensimmäisellä
puoliskolla va.stasi 53v7 milj, markan
vajaus, (HS).
Suomalai.sia trukkeja valmistetaan
Brasiliassa
Valmet Oy:n tytäryhtiö Brasilia.s-sa
on aloittanut haarukkalrukkien
tuotannon: rinnan j o aikaisemmin
aloitetun traktorien tuotannon kanssa.
Trukki on samaa kahden tonnin
tyyppiä- joka on suunniteltu j a val-mitetaan
myös Suomessa.
Traktoreiden tuotantoluvut ovat
pysyneet ennallaan eli .noin kahtena
tuhantena vuodessa ja markkinointi
on sujunut enlläin hyvin.
Myynnissä on suomalaisyhtiö traktoreissa
toisella sijalla ja jopa hyvin
lähellä johtoasemääT Välillä on
johtoa pidetty 'ITallussakin, koska
erot ovat hyvin pieniä.
Ammatliitaitoi:-(,'.-ila työväestä oli
aiemmin .puutetta, nvutta. jakuvan
kouluuiksen ansiosta on t ä h ä n asiaan
.saatu korjaus. Siioriialaista työväkeä
on tällä heikolla parisenkyminenfä
johtohpiikilöt mukaanluettuina.
Työvoima on pääasiassa Brasilian
kansalaisia. Suomalaistehdas sijait-:
.see Mogi da-s Criizcs nimisessä kaupungissa
6Ö kilomclrin pää.ssä Sao
Paiiiosla/ (IIS)'
Expo-vierailut
lähentelevät
ennätysmäärää
Montreal.—Vierailijain luvun
ylitettyä viime viikolla 35 miljoonan
merkin, Expon menestyksestä
innostuneet virkailijat selittävät
nyt, että he eivät yritäkään ottaa
selville kuka vierailijoista ylittää
40 miljoonan rajapyykin.
.Mutta sensijaan tullaan erikoisesti
mainostamaan henkilöä jonka
vierailunumeroksi tulee 42,-
073,562.
Tämän numeron saavuttaminen
tarkoittaa, että Expo 67 maailmannäyttelyssä
on ollut vierailijoita 1
(yksi) enemmän kuin Brysselissä
V. 1958 olleessa maailmannäyttelyssä,
jonka ennätykseksi tuli. 42,073,-
561 vierailua.
. Expon virkailijat ovat kauan sitten
päättäneet, että Brysselin ennätyksen
rikkominen on välttämätöntä
vaikka onkin väitetty, että vuonna
1900 Pariisissa olleessa maailmannäyttelyssä
kävi 51 miljoonaa vierailijaa.
Expon tutkimusvirasto pitää vuoden
1900 tilastoa oikeana, mutta virkailijat
sivuuttavat sen epävarmana
tietona, sillä Pariisin luku perustuu
arvioon, eikä varsinaiseen laskuun.
Ensimmäiset viralliset yritykset
tällaisten tilastojen kokoamiseksi
pantiin alulle vasta marraskuun
22 pnä .1928, jolloin Pariisissa perustettiin
Kansainvälinen maailmannäyttely-
lautakunta.
Aikaisemmin oli virkailijain, ja
kiertoporttien valmistajatehtaiden
välillä kinastelua siitä, kuka on vastuussa
vierailijalaskujen sekaantumisesta.
Näiden vaikeuksien johdosta
päivittäiset yhteenlaskut olivat
toisinaan epätarkkoja. Nyt on las-kumenetelmiäkin
tehostettu ja varmistettu.
Expon viimeisimmät kilpailijat
maailmannäyttelyjen vierailijoitten
kohdalta ovat seuraavat: Seattle
9,639,969 V. 1962; New York 27,148.-
280 V. 1964 ja v. 1965 24,458,757 eli
yhteenlaskien 51,607.037.
Vaikka nyt ai-vellaan, että lokakuun
29 päivään eli sulkemishet-keen
mennessä Expossa käy 45 miljoonaa
vierailijaa, niin jotkut E.x-pon.
virkailijat ovat sitä mieltä, että
Expo-vierailijain määrä tulee sivuut
tamaan New Yorkin yhdistetyn tuloksen
rajan.
Valloittaako Suomi mutkan kautta
Lämi-Saksan aseo^oja?
Savuke vie viisi
senttiä elämästä
Washington> — Yhdysvaltain
terveysviranomaiset ilmoittivat
uuden tutkimuksen vahvistaneen
vuonna 1964 laaditun selostuksen
tuloksen, että tupakanpoltto aiheuttaa
keuhkosyöpää, keuhkoputkien
sairautta ja sydäntauteja.
Tutkimuksen on laatinut yli 70
tiedemiestä, joista kymmenen valmisti
vuoden 1964 yleisselo.stuk-sen
tupakanpoltosta ja keuhkosyövästä.
Uuden tutkimuksen mukaan: •
1) Keuhkosyöpäkuolemantapauk-
-setli.sääntyvät. nopeasti,
2) SepHvaltimon kalkkeutumiin
kuollei.sta tupakanpolttajia on
enemmän kuin ei-^polttajia.
•3) Tupakanpoltto on suurin syy
krooniseen keuhkoputken tuleh-duk.
seen j a se l i s ää t ä t ä sairastavien
kuolemanvaaraa.
Tupakanpoltosta luopuminen tai
sen vähentäminen viivästyttäisi
keuhkosyöpäkuolemia tai estäisi ne
useimmissa tapauksissa. Sama pitää
paikkansa niihin kuolemantapauks
i in nähden, joissa aiheuttajana on
keuhkoputkentulehdus tai eräät sydäntaudit.
— Näytelmien rahoittaminen ei
näy enää kannattavan Yhdysvaltain
tunn(>tu im massa ' teatterikeskuksessa,
New Yorkissa Broadwaylla, kertoi
muuan New Yorkin osavaltion
virkailija. Kesäkuun 1. päivänä
päättyneenä yuolena sijoitettiin 70
näytelmään 14 miljoonaa dollaria,
nctfa'appio oU melkein 1,5 miljoonaa
dollnria,.
Suomi ottaa
US Asta 15 milj.
dollarin vipin
Suomen valtio jät.ti maanantaina
anomuksen 15. milj. Yhdysvaltain
dollarin määräisen 10 vuoden obli-
Kaatiolainen liikkee.seen laskemisesta
Yhdysvaltain markkinoina. Liii-nan
nimelliskorko olisi 7 prosenttia,
ja .sen tuotto tultai.siin käyttämään
valtion .tämän vuoden pääoma
menojen kattamiseen. Lainan myynnin
ylei.sölle on laskettu alkavan
syyskuun 7. päivänä.
Lainan ensisijaisina välittäjinä
tulevat anomuksen mukaan toimimaan
riewyorkilaiset piinkkiirilii ic:
keet Drexell-Harriman, Ripley,
Cloep & Co., Laizart Frere's & Go.,
ja Smith, Parney & Cö.
Suomi on sodan jälkeen laskenut
Yhdy.svaltain markkinoilla liikkeeseen
kaikkiaan neljä obligaa,tiolai-naa,
joista viimeisimmän, vuoden
1965 lokakuussa. Tällä yuodelta on
Suomen valtiolla jo Euroopassa 12.
milj. dollarin laina.
Suomen pankki on saattanut julkisuuteen
katsauksen maamme (Suomen
Pankki ja yksityiset liikepanldt)
valuuttatilanteen kehittymisen tämän
vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden
aikana. Heinäkuussa valuuttavaranto
kasvoi 89 nyiljoonalla marka-la,
Vuoden alusta lukien kulta- ja valuuttavaranto
on kasvanut 307 miljoonasta
markasta 485 miljoonaan markkaan
heinäkuun loppuun mennessä.
Varannon kasvu vuoden seitsemän ensimmäisen
kuukauden arkana on siis
ollut peräti 178 miljoonaa markkaa.
Pinnallisesti katsottuna ilahduttavaa,
mutta lähemmin tarkasteituna harhauttavaa
j a nimenomaan länsivaluuttojen-
osalta mitä huolestuttavinta.
Länsivaluuttojen osalta lisäys on ollut
34 miljoonaa markkaa nousten koko
länsivaluuttojen varanto 119 m i l joonaan
marldiaan. Kun tähän lisätään
vielä Suomen Pankin hallussa
oleva 150 miljoonan markan arvoinen
kultavaranto, nousee länsimarkkinoilla
käyttökelpoisten vaaluttojen määrä
yhteensä 269 miljoonaan markkaan.
Vastaava luku oli vuoden alussa 329
miljoonaa imarkkaa, joten kullan ja
länsivaluuttojen menetykset Ovat o l leet
kuluvana vuornia "vain" 60 m ik
Joonaa markkaa. Mutta tämä ei paljasta
koko totuutta. Vuoden seitsemän
kuukauden aikana Suomi on ottanut
vippejä Valuuttarahastosta, ulkomaisilta
pankkisyndikaateilta sekä muuttanut
100 miljoonan markan arvoisen
kultaosuutensa Valuuttarahastosta Iän
sivaluutoiksi yhteensä yli 300 miljoonan
markan arvOsta. Ja nämä valuutat
ovat menneot sen sileän tien, ylettömän
länsituonnin rahoittamiseksi.
Vuoden alussa itävaluuttojen (Neuvostoliitto)
saldo osoitti 22 miljoonan
markan arvosta passiivisuutta. Menneen
seitsemän kuukauden aikana t ä mä
passiivisaldo on maksettu, j a l i säksi
itävaluutat ovat nousseet niin
huikeaan summaan kuin 216 miljoonaan
markkaan. Muutos itävaluuttojen
osalta on ollut siis vuoden seitsemän
kuukauden aikana 236 miljoonaa mark
kaa. Tämä itävaluuttojen voimakas l i säys
johtuu ensi sijassa koneiden ja
laivojen sekä eräiden muiden tuotteiden
viennin voimakkaasta kasvusta
Neuvostoliittoon. Itävaluuttojen varannolle
on kertynyt niin suuria summia,
ettei tällainen meno voi ajan päälle
jatkua.
Valuuttavarannon kehityksestä i l menee,
että vientimme Neuvostoliittoon
on jatkunut edelleen voimakkaana
heinäkuussa (ulkomaankaupasta ei
ole vielä käytettävissä lukuja heinäkuun
osalta). Tammi—kesäkuun ulkomaankauppatilasto
osoitti kauppataseen
vajauksen supistuneen 507 mil-joona.
sta 388 miljoonaan markkaan eli
113 miljoonalla. Tämä kauppataseen
vajauksen paraneminen johtui miltei
yksinomaan vieirnin kahvusta Neuvostoliittoon.
Kauppataseen vajaus Länsi-
Saksan j a Ruotsin kanssa nousi viime
vuoden tammi—heinäkuun 396 miljoonasta
markasta 459 miljoonaan madekaan
kuluvana vuonna. Valuuttavarannon
numeroiden valossa tällainen kehitys
ulkomaankaupassamme on jatkunut
edelleen viime heinäkuussa.
Valuuttavarannon ja ulkomaankaupan
kehitykses.sä on tultu sangen tärkeään
vaiheeseen, mihin julkisuudessa
ei ole kiinnitetty juuri ollenkaan huomiota.
Ruotsin Helsingin suurlähettiläs
Ingemar Hägglöf käsitteli viime vuoden
lokakuussa Paasikivi-Seuran ja
Pohjola Norden yhdistyksen järjestämässä
kokouksessa. Hämeenlinnassa
Skandinavian maiden (näihin .suur-hettiläs
luki myös Suomen) ja EECn
välisiä neuvotteluja ja tuli siihen tulokseen,
että ne eivät ole pitkälläkään
tähtäimellä ajankohtaisia. Kysymyksen
esilletuloon ovat vaikuttaneet lähinnä
sisäpoliittiset tekijät ja intressit
Mutta tämän lisäksi suurlähettiläs
Hägglöf lausui mm.: "Voimme sanOa
että Pohjoismaat rahoittavat osapuilleen
puolet EEG-maiden USA: n
tuonnin ylijäämästä: Tilanne on nimittäin
se, että neljä pohjoista Efta-maata
muodostavat yhdessä erään EEOi
maitten suurimmista kaiqjpakimjppa-neista;
Pohjoismaitten yhtenien tuonti
EEC maista on vuosittain.jopa 3.7'
miljardia dollaria, sHs huomattaväJBfti
enemmän kuin Yhdysvaltojen tuonti,'
EEG-^maista. Lisäksi on huomattava."
eitä Pohjoismaiden tuonti kEC-maista,
ylittää miljardilla dollarilla niiden'
viennin. Yhdysvallat sitä vastoin myy^
EEG maihin runsaan 2 miljardin dol-^
larin arvosta enemmän kuin ostaa*
niistä. Voimme siis sanoa,-että Poh';
joismat rahoittavat osapuilleen putrietj-'
EEG-maiden Yhdysvaltojen tuamnn!.
ylijäämästä." !
SuOraa tekstiä ja nimenomaan Suo-|' .
men osalta. On tunnettua, että Länsin-
Saksa maksaa USAilIe yaluuttasuori-tuksia
satojen miljoonien dollarien arvosta
vuosittain etukäfeen tulevia ase-'
ostoja vastaan. E i voi olla tdcemättä-johtopäätöstä,
että Suomi itse asiassa,
rahoittaa näitä Länsi-Saksan aseosto^'.
ja valtavan tuontiylijäämän Johdosta:.
• Libra ••:
Cttstom Alttminizing
Windows, Doors, Eavestntnshlnf
)and sidinsr
REASONAIBLE PBICeS
Phone 223-7611 (After 6:00)
88 Connaught Ave.,
WiIlowdale Ontario
Joseph P. Thompion
(1957) L T D .
HAUTAUSTOIMSTO
100 Cariton St, Toronto» Oatarl»
(Arnoa osoitteeoime)
R. DAVISON. JÄtaJa
PnheUn 924-9391
L I M I T B O
" K u k k a s o v i t e l m a mm
erikoisalamme'
Puhelin HU. 5-2018
Olemme muuttaneet:
lgJ95 Bayview Avenue
(LäheM EgUntoalA.)
T O R O N T O , O N T .
iillllllllillillllliliillllllllilllllillllilllll
Mielenkiintoinen ja
opettava teos näyttämötaiteen
harrastajille!
K. S. Stanislavski:
näyttämötaitjeen
palvetirksessa
447 SIVUA
HINTA NID. $2.60
K: s. Stanisläv&ia 0186»—1038),
Moskovan Taiteellisen "Peatterin
luojaa, pidetään yhtenä länsimaisen
näyttelijän- ja ohjaajantai-teen
suurimmista uudi^Jista ja
hänen muistelmateostaan kutsutaan
länsimaissa "teatterin raamatuksi".
ätanislavfki pyhitti koko elämänsä
teatteritaiteei^ Ja näyttelijöille,
hänen muistelmansa si-snltävät
värikkäitä kuvia vuoei-'
sadan alun teatterielämästä, syvällistä
taiteen filosofiaa Ja nerok--
kann näkemyksen leimaamaa käy-,
tännön ammattitietoa.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
COMIPANY LIMITED
P. O. Box 69, Sudburr. Oal.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiY
Tilatkaa Vapaus!
Eugene Peterson, omistaja
SUOMEA Pl HUVAT AJURIT
Fuh. DI 5-5461
: 122 S. Cumber<land St.
Port ArlhLir Ontario
Rakentajat!
IVieiltä saatte kaikenlaisia
/ rakennustarpetla.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT WILLIAM) LTO.
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvrlustaqn"
Puhelin 623-7469
51G Simpson St. Fon WilUam
Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Go-Op Stores Ltd.
176 S. Algoma Street Port Ärthuri Ontario
ROMAANEJA
jotka kertovat: ,
sodan järkyttävästä tuhosta,
inhimillisyydestä,
rakkaudesta ja vihasta
DAPIINE DU MAURIER:
RebeMca
431 sivua — Hinta nld. $1.80
Tämä romaani-kertoo Max de
\vinterin, Manderleyn upean kartanon
omistajan Ja hänen nuoren
vaimonsa tarinan.
, Kirjailija Daphne du Mauri«r
kohosi tä'lä romaanillaan maali-manrriaineeseen.
Miljoonat lukivat
sen almilmalla ja Hollywood tdcl
siitä menestyselokuvan.
FRANCOISE SAGAN: /
Pidättekö Brahmsista
130 sivua - Hinta dd. $1J85
; Francoise Saganln parlisllaiaro-maani
on maailmankuulun kirjailijattaren
ennakkoluulotonta ky-nänjälkeä.
ParlLsi on tämfin rans-;
kalaisen kolmiodraaman taustana:
Pariisin kadut, pehmeä varJoUet
bulievardit, suurkaupungin yöelämä
.syksy, talvi ja kevät.
Tilatkaa osoitteella:
US
BOX 69 SUDBIIRT, ONT.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 31, 1967 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1967-08-31 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus670831 |
Description
| Title | 1967-08-31-04 |
| OCR text |
(
Sivu 4 Torstai, elok 31 p. — Thursdäy, Aug: 31, 1967
SUDBURY JA
YMPÄRISTÖ
MUISTILISTA
' CSJ:n Sudburyn osaston eri toi>
nUkuiitiön ja komiteain yhteinen
kokous Vpn Finnish haalilia keskiviikkona^
syyskuun 6 pnä kello 7
i l l a l l a . >Syystoimiiinaii järjestelyjen
vuoksi Icaikki mukaan, piease.
- Työa. 'pjuiston mainio sauna on
avoiiui^ keskiviikkoisin, lauanitaisin
ja sumnuntaisin, kello 1—11 ip.
Saäjpulkaa Jehuin sJeura-pelitHä^
uteen
JelÄA urheilutytöt ja -pojat ovat
taas jälriestäneet Beaver Laken haa-lille
seuViapelttilaisuuden syyskuun 6
pnä, ^kaejiklo 7.30, jonka täten ystä-
~vällis«nä Tcutsuna ilmoitamme. Siis
Icesluyiikkoikana. Mennäänpä taas
suurella joukolla viettämään rattoisa
ilta j a aittamaan ja edistämään nuorten
U^h^ilupVrkimyksiä.
•• ••, -77—-—-—r———,: •
Sajrashuoiltoikoiniitea
kiittää lahjois'ta
Kusti Salminen, "Pikku-Penagen"
j ä r v d t ä (Whitefish, Ont.) on lahjoittanut
$5.00 ja Toivo Kivi, R. R. 2,
SUdburysta, on lahjoittanut $3.00 tämän
seudun kansalaistemme sairas--
huoltotyön hyväksi.
' : CSJ:n Sudburyn osaston sairashuol-tokomitea
esittää sulimmat kiitoksensa
lahjoituksista
TILATKAA VAPAUS!
LUOKITELLUT
ILMOITUKSET
MYYTÄVÄNÄ
CSJ:n Whitefishin haali
ja .
noin 6.40 eekkerinialaa maata, tontit
No. 5 j a 6, neljänne?5ä Concessionis-sa,
Vermilion joen rannalla, Louise
Townshipissa, Whitefisii, Ont.. Paikka
löytyy kaupungista tuUessa Penag-en
tieltä vähän ennen KILPISEN kauppaa,
oikealle kääntys^än tien vierestä,
Inoln mailin mainitu-;ra tieristeyk-sestä.
.Tarjoukset voi tehd.i syyskuun 23
päivään' mennessä o.soitte-ella: W.
Ekltuid, Box 69, Sudbiiiy, Ont.
129-31-2'
Putkitus-, lämmitys-, pelti-
Ja ilmanvaihtotöiden expertlt
NELSON Plumbing &
Heating (Sudbury) Ltd.
F J i . 613-4273 j» 674-7115
100 Maki Ave. Sndbnry
Foot & Goring Ltd.
Vcknotnksla • KlintebnUtfiJft
KUntelmlfltöIainoJa
. . . PUHELIN 675-7585
72 Cea»r Street Sudbnry
KESTO-tlHAROIDEN
XESKTJS
Ensiluokkainen
palvelus
i^dlmorat
-kampaamo
8IORID KETOLA, omistaja
11 Cedar St. . Puh. 673-1590
Bautati-a vieressä Sudbury
Kolme ammuttu
kuoliaaksi
Norman kmmassa
Kolme henkilöä on ammuttu kuoliaaksi
sahalaitoksella, joka on noin
15 mailia luoteeseen Capreolista N O P
man kunnassa. Tapaus arvellaan olevan
kaksoismurha ja itsemurha.
Murhenäytelmän uhrit ovat: Alex
Maher, 23Jvuot:las kotoisin Shining-treestä,
hanmerilainen 27-vuotias Roland
Ross ja hänen 24-vuotias vaimonsa
Claudette. -
Maakuntapoliisin Sudburyn osaston
ylivalvojä Sam AVhitehouse sanoi» että
303 kaliberin kivääri oli osittain Rossin
ruumim alla ja, että kaikki ruumiit
olivat vain_viiden jalan päässä
toisistaan.
Eräs kuorma-autöhäjuri on kertonut
poliisille, että Maher, hän ja e r ä s kolmas
mies olivat köyttämässä kuormaa
kun mrs Ross saapui paikalle j a Maher
lähti kävelemään hänen kanssaan
Maherin asuntovaunua kohti. Kuului
laukaus ja nainen kaatui. Maheh kumartui,
hänen puoleensa tullen hänkin
ammutuksi. Pye ei sanonut nähneensä
ampujaa imutta, kun ihän toverinsa
kanssa lähti ajamaan pois paikalta,
hän näki auton, joka myöhemmin todettiin
kuuluvan Rossille.
Pye öli kuullut vielä kolme laukausta
hänen ajaessaan Capreolin poliisiasemalle,
josta tehtiin hälyytjys maa-kuntapoliisille.
Ross oli mekanikko Hanmerin linja-autoliikkeellä.
He jättivät .jälkeensä neljä lasta 2—
4 vuoden ikäisiä Maher sensijaan oli
yksinäinen.
Vakoiluletitokone
napattu Algeriassa
Alger. — Algerian turvallisuuspoliisi
on kaapannut Yhdysvalloissa rekisteröidyn
lentokoneen, jonka väitetään
olleen vakoilulennolla Algeriassa, ja
pidättäneet koneen sveitsiläiset miehistön
jäsenet, ilmoitti Algerian radio
viime viikolla.
Radiotiedon mukaan lentokone takavarikoitiin
Hass Messaoudissa Etelä-
Algeriassa, jonne se oli joutunut tekemään
pakkolaskun. Etelä-algerialais
ta strategisista laitteista otettuja kuvia
löydettiin koneesta, joka oli varta
vasten varustettu vakoilutehtäviä varten.
Sveitsin Algerian asianhoitaja Walter
Riesier sanoi ettei hänelle ole v i rallisesti
ilmoitettu kenenkään Sveitsin
kansalaisen pidättämisestä tai lentoko
neen takavarikoimisesta. Riesier valvoo
myös Yhdysvaltain etuja Algeriassa
maan hallituksen katkaistua suhteet
Yhdysvaltoihin lähi-idän sodarr aikana
Köyhät ja rikkaat maat
— Maailman vientikaupan kokonaisarvio
ylitti viime vuonna enr
simmäisen kerran 200 miljardin
dollarin, ilmenee hiljattain ilmestyneessä
YK :n vuosikirjasta 1966.
Kauppa on tämän mukaan lähes
kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen
vuoden aikana.
T I L A T K A A V A P A US
Mike's Sunoco
1329 B^sent St. S. Pah. 674-6«74
SUNOCO GASOLIINIA Ja ÖLJYÄ
"A TO Z" RASVOJA
Huolellinen huoltopalvelu
P O L T T O Ö L J Y Ä
Voitte ostaa lämmitysöljynne vähittäismaksull-la.
Automaattinen öljypalveiumme takaa ettA
öljysäiliössänne on aina öljyä.
N YT VAPAA POLTTIMOIDEN HUOLTO
Lämmityslaitteiden edustajat ja y l ö s p a n i j a t
DAVEY FUELS SUDBURY
LIMITED
54 ELM ST. W.
PnheUn 675-5647
SUDBUBT
(Jatkoa sivulta 3)
on saatu, vaajn ne sijoitetaan emämaahan.
IMPERIALISTINEN
RAHA '
- ^ V o i t a n e e n siis sanoa, että u l komaiset
investoinnit kehitysmaihin
eiivät aina ole eduiksi näille maille
itselleen?
— ^ 'Kyllä. Se on ikäynyt selvästi
ilmi mim. viraiHisesta ranskalaisesta
raiportista tkehitysmaista. Se osoittaa,
että suuret kansainväliset kon-
_sernit eivät »ja sellaista politiiJdcaa,
mikä kävisi yksiin kehitysmaiden
kannalta edullisen politiikan kanssa.
Voitaisiin tietysti siteerata myös
Pavenin uutta teosta, jossa h än
käyttää sanontaa "The international
imiperialiam of money" — rahan
kansainvälinen imperialismi.
—- Tävkeä osa investoinneissa on
sijoittaminen tulevaisuuden kannal.
ta menkittävään teollisuuteen.
Täirkein faktori länsimaisessa
teollisuudessa on oUut ylijäämän
investoiminen uuteen teollisuuteen
samailla alalla, josta voitto on saatu.
Tähän köyhillä mailia ei ole
aina ollut tilaisuutta.
KUKA AUTTAA KETÄ?
— YKn saamat tiedot osoittavat,
etä yksityinen pääoma, joka on sijoitettu
kehitysmaihin on huomattavasti
pienempi kuin ne pääomavirrat,
jotka sieltä saadaan takaisin
rikkaisiin maihin korkojen ja voitr
tojen muodossa. Tämä on johtanut
siiheri, e t t ä mm. Brasiliassa johtavat
taloustieteilijät pitävät ulkomaista
vaikutusvaltaa maan raaka-aineva-i;
astoihin suurimpana esteenä kehitykselle.
Brasilialainen piispa Ca-mara
on sitä mieltä, e t t ä ainoa mahdollisuus
on vallankumous — taloudellinen.
Tämä on paljon puhuvaa, koska
kyseinen herra on mielipiteeltään
lähinnä liberaali.
Toinen epäkohta on koulutettu
työvoima, jonka pitäisi muodostaa
teollisen yhteiskunnan rungon.
Näyttää nimittäin siltä, että rikkaammat
alueet vetävät pois köy-hemmiltä
koulutetun työvoiman. I l miö
on tunnettu myös rikkaimmis-sa
maissa. Suomessa mm. tapahtuu
jatkuvaa muuttoa eteläisille teollisuusalueille.
Ylioppilaat ja opiskelijat-
jotka ovat saaneet esim. stipendejä
ja tulleet opiskelemaan
rikkaimpiin maihin, osoittavat selvästi
suuntaa: he eivät palaa aina
takaisin omaan maahansa, vaan etsivät
toimeentulonsa rikkaammasta
maasta. Toisaalta he palatessaan ulkomailta
opiskeloma.sta usein muodostavat
selvän eri-llisen i-yhmän
irtaantuen liiaksi tavallisesta kangasta.
Ongelmaa ei Hotkaise t ä y d t l -
lisesti . se. että opiskelu tapahtuu
omassa maa.ssa — kuten edellä jo
osin käy ilmi.
HALLITUSTEN
HEIKKOUDET
Olennainen este kehitykselle on.
myös se. että rikkaat maat tukevat
sellaisia köyhien maiden h a l l i -
tuiksia, jotka eivät ole •'kehity.'?ystä-
.välljsiä ~ ihallituksiia, joiden i n tressit
liikkuivat vain oman edun tavoittelussa
eikä periaatteellisten
suurten ongelmien parissa.
Monissa (köyhissä maissa on t ä l lä
h e t k e l l ä konservatiivinen hallitus,
jofca ei toivo modernisointia mis^
sään muodossa, koska se kaventaisi
heid'än valtaansa tulevaisuudessa.
Poliittiset ja taloudelliset etuoikeu-djöt
ovat näin ollen selvästi kehityksen
tiellä.
ONKO MITÄÄN
MAHDOLLISUUKSIA?
— Kuinka tämä noidankehä voidaan
murtaa?
— Köyhillä mailla on suurempia
vaikeuksia teollistamisongelmissa
kuin rikkailla. Niistä ongelmista,
jolfka voidaan ratkaista; on osa seuraavassa:
Väkiluvun lisäys on pyöreästi 3
prosenttia. Tämä merkitsee sitä,
e t t ä vähemmän kuin puolet väestöstä
on työkykyistä.
— ^ Kuljet uskustannukset ovat
pienemmät kuin meidän teollista-misaikoina.
Tämän vuoksi saattaa
kannattaa viedä raaka-aineita köyhistä
maista rikkaisiin. Jossa ne
jalostetaan j a josta ne tuodaan takaisin
valmistavaroina. .
—- Köyhissä maissa olisi tapahduttava
muutoksia siten, että kehitystä
suosivat lehmät pääsisivät
valtaan.
— Myös rikkalmmissa olisi tapahduttava
muutoksia. Ennen kiiikkea
tulevat kysymykseen olosuhteet kau
pan alalla.
-—Köyhien maiden pitäisi saada
mahdolli-suuksia kehittää itse itseään.-
— Raaka-aineiden hintojen nousun
mahdollisuus edellyttäisi sitä,
e t t ä köyhät maat toimisivat yhdessä
liikatuotannon estämiseksi.
— On myös tärkeää saada a i kaan
tilanne- että köyhissä maissa
voidaan kontrolloida niitten konsernien
toimintaa, jotka esiintyvät
maailman laajuisilla areenoilla ja
hallitsevat köyhien maiden raaka-aineri'kkairksia.
— Meidän, rikkaissa maissa, ei
tule asettua va.stustamaan niitä ra-kennusmuutoksia,
joita kehitysmaissa
tapahtuu—r- ennen kaikkea
ei tule harjoittaa sotilaallista pai-no.<
vtiista uusien ryhmien valtaan
pää.ryn estämiseksi.
TULEVAISUUDEN
iVVUSTUS
— .Milka ovat näkymät tulevaisuuden
kehity^vusta?
— Tässä ikysymyksessä helposti
viitataan eurooppalaiseen ajattelutapaan
ja sen päätelmiin pohtimatta
sitä,, että kehitysmaat haluavat
itse muovata oman järjestelmänsä
joka on sopuioinnussa niitten oman
historiallisen taustan kanssa. Tämän
vuoksi on selvää, että valtio
haluaa voimaMa.immin kuin meillä
itse ohjata rakennustyötä.
Tämän hetki.>tä kehitysapua voidaan
luonnehtia .sanomalla sitä almujen
jaoksi. Sitä olisi lisättävä
pikimmiten, sanoo Erik Nord.
KIRJALLISHISTORIALLINEN
TUTKIMUS TULENKANTAJISTA
Kerttu Saarenheimo:
TULENKANTAJAT!
- Tohtori Kerttu Saarenheimon teos on en.slnimäinen yhteinen kir-jaJJtshistoiialiinen
tutkimus tulenkantajista.- E.sityk.sen runkona on
363[ SIVUA- ^ — HINTA SID. $S;.95
'/Hyhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla
:.:h^yy:'.:••'•' Runsas kuvitus
ryhmän kehityksen kolmlvaihejäottelu, jonka professori Lauri Viljanen
hahmotteli luonnehtiessaah kirjallisuutemme 1920-lukua Yleisradiossa
järj'estoty.s.'jä keskustelu.sarjassa. Ensin on Nuoren Voiman
kajisi, sitten suuren hurmion kaasi ja lopuksi päädyttiin etsimään
nykyaikaa. Näissä puitteissa kirjoittaja - ^ V a l t i o n humanistisen toU
mllcuririan tutkija ja Turun Yliopiston do.sentti — tarkastelee 20-
lu^un' lyyrLsten aiheiden värikästä, kaleidoskooppia, jos.sa heijastuu
mWoln/kauhukuvitelmia ja lahoavien lehtien tuoksua, milloin raivol-
8a^a;•flän^ännäIkää, eksotiikkaa, sjitua tai koneromantiikkaa.
IloLsen 20-luvun kirjavia virikkeitä tutkiessaan tri Saarenheimo
' lätijehtaa samalla näkökulmaa klrjoMa kirjailijoihin, heidän taus-täMJijä
ja harrastUrksiin.sa, y!>tävyys.suhtel.slin Ja hllpeään seuruste-iuiuj.
Painamattomat lähteet, ennen kaikkea ryhmän Jäsenten välinen
kirjeenvaihto ja haaälättelut ovat tuoneet e.siln run.saastl ennen
tUnt-ehnatonta materiaalia. Keskeisiä hahmoja ovat Onni Halla, Yrjö
Jylhä, Uuno Kallas, Arvi Kivimaa, P. Mustapää, Olavi Paavolalnien,
Ilmari Pimiä. Elina Vaara, Erkki ja Katri Vala, Mika Waltnrl ja
Lauri Viljanen. Heidän li.säkseen tapaamme ryhmään väljenunlt l i i l -
tynöitä, kirjailijoita, taiteilijoita ja kriitikoita.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P.O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Helsinki—• (Suomi-Seura.)
Ensimmäinen teräslevy valmistui
Rautaruukissa.
Ensimmäinen maassamme valmistettu
teräslevy saatiin ulos Rautaruukki
Oy: n val.ssilaitoksen koneesta
elokuun 17 päivänä. 16 millin
vahvuinen ja 2,000 kilon painoinen
teräslevy on kaksi metriä leveä ja
kahdeksan metriä pitkä- ja se asetetaan
muistomerkiksi valssilaitok-sen
seinälle.
Ensimmäisen levyn valssausta on
edeltänyt monta koekäyttöä. Saadut
tulok.set ovat myönteisiä ja on
voitu todeta, että 'kotimai-sesta raa-ka-
ainecsa valmi.stetlu teräs voi k i l pailla
maailmanmarkkinoilla.
Tuotantovaiheeseen siirtyminen
riippuu monta eri vaihetta käsittävän
koekäytön onnistumisesta,
mutta tulee todennäköisesti alkamaan
kuluvan vuoden lopulla. Tuotannon
. nousu tulee tapahtumaan
hitaasti ja vasta 1—2 vuoden kuluttua
levyjä valmistuu_yksi tai kaksi
minuutissa.
Rautaruukin tuotantolaitoksen rakentaminen
aloitettiin vuonna 1962
ia masuuni sytytettiin ta.san 'kolme
vuotta sTFfen; Tänä aikana oh tehdas
tuottanut täysin kotimaisesta
raaka-aineesta 1,8 miljoonaa tonnia
hankkorautaa. ..
Rautaruuikialueella työs^kentelee
tällä hetkellä 2.300 työntekijää.
Näistä rautaruiikin 'kirjoi-ssa oii
1,650, mikä tulee oleniäan lopullinen
vahvuus tehtaan toisen vaiheen
valmistumisen jälkeen; (IIS)
Matkustustascen vajausta v
Suomen Pankin antamien ennakkotietojen
mukaan miclkustukse.s-ta
aihciitiiineet tulot olivat vuoden
19R7 en.simmäi.sellä puolisikolla
65,2 milj. markkaa, mikä oli 27%
enemmän kiiin odelliscn vuoden
Vastaavaiia aikana. Matkalipuista
saadut valuuttatulot ovat samana aikana
ka.svaneel lähes kaiksinkortai-seksi.'
Matkuslusmcnot kasvoivat 19% ja
olivat 125,6 niilj. markkaa. Vaikka
inatkustustulot kasvoivat 8 prosenttiyksikköä
nopeammin kuin niat-kiistusinenot
tulojen ja menojen
suuresta ta.soei-ösla johtuen matkustustascen
vajaus lisääntyi 6,7 milj.
markalla 60,4 miij. markkaa, jota
edellisen vuoden ensimmäisellä
puoliskolla va.stasi 53v7 milj, markan
vajaus, (HS).
Suomalai.sia trukkeja valmistetaan
Brasiliassa
Valmet Oy:n tytäryhtiö Brasilia.s-sa
on aloittanut haarukkalrukkien
tuotannon: rinnan j o aikaisemmin
aloitetun traktorien tuotannon kanssa.
Trukki on samaa kahden tonnin
tyyppiä- joka on suunniteltu j a val-mitetaan
myös Suomessa.
Traktoreiden tuotantoluvut ovat
pysyneet ennallaan eli .noin kahtena
tuhantena vuodessa ja markkinointi
on sujunut enlläin hyvin.
Myynnissä on suomalaisyhtiö traktoreissa
toisella sijalla ja jopa hyvin
lähellä johtoasemääT Välillä on
johtoa pidetty 'ITallussakin, koska
erot ovat hyvin pieniä.
Ammatliitaitoi:-(,'.-ila työväestä oli
aiemmin .puutetta, nvutta. jakuvan
kouluuiksen ansiosta on t ä h ä n asiaan
.saatu korjaus. Siioriialaista työväkeä
on tällä heikolla parisenkyminenfä
johtohpiikilöt mukaanluettuina.
Työvoima on pääasiassa Brasilian
kansalaisia. Suomalaistehdas sijait-:
.see Mogi da-s Criizcs nimisessä kaupungissa
6Ö kilomclrin pää.ssä Sao
Paiiiosla/ (IIS)'
Expo-vierailut
lähentelevät
ennätysmäärää
Montreal.—Vierailijain luvun
ylitettyä viime viikolla 35 miljoonan
merkin, Expon menestyksestä
innostuneet virkailijat selittävät
nyt, että he eivät yritäkään ottaa
selville kuka vierailijoista ylittää
40 miljoonan rajapyykin.
.Mutta sensijaan tullaan erikoisesti
mainostamaan henkilöä jonka
vierailunumeroksi tulee 42,-
073,562.
Tämän numeron saavuttaminen
tarkoittaa, että Expo 67 maailmannäyttelyssä
on ollut vierailijoita 1
(yksi) enemmän kuin Brysselissä
V. 1958 olleessa maailmannäyttelyssä,
jonka ennätykseksi tuli. 42,073,-
561 vierailua.
. Expon virkailijat ovat kauan sitten
päättäneet, että Brysselin ennätyksen
rikkominen on välttämätöntä
vaikka onkin väitetty, että vuonna
1900 Pariisissa olleessa maailmannäyttelyssä
kävi 51 miljoonaa vierailijaa.
Expon tutkimusvirasto pitää vuoden
1900 tilastoa oikeana, mutta virkailijat
sivuuttavat sen epävarmana
tietona, sillä Pariisin luku perustuu
arvioon, eikä varsinaiseen laskuun.
Ensimmäiset viralliset yritykset
tällaisten tilastojen kokoamiseksi
pantiin alulle vasta marraskuun
22 pnä .1928, jolloin Pariisissa perustettiin
Kansainvälinen maailmannäyttely-
lautakunta.
Aikaisemmin oli virkailijain, ja
kiertoporttien valmistajatehtaiden
välillä kinastelua siitä, kuka on vastuussa
vierailijalaskujen sekaantumisesta.
Näiden vaikeuksien johdosta
päivittäiset yhteenlaskut olivat
toisinaan epätarkkoja. Nyt on las-kumenetelmiäkin
tehostettu ja varmistettu.
Expon viimeisimmät kilpailijat
maailmannäyttelyjen vierailijoitten
kohdalta ovat seuraavat: Seattle
9,639,969 V. 1962; New York 27,148.-
280 V. 1964 ja v. 1965 24,458,757 eli
yhteenlaskien 51,607.037.
Vaikka nyt ai-vellaan, että lokakuun
29 päivään eli sulkemishet-keen
mennessä Expossa käy 45 miljoonaa
vierailijaa, niin jotkut E.x-pon.
virkailijat ovat sitä mieltä, että
Expo-vierailijain määrä tulee sivuut
tamaan New Yorkin yhdistetyn tuloksen
rajan.
Valloittaako Suomi mutkan kautta
Lämi-Saksan aseo^oja?
Savuke vie viisi
senttiä elämästä
Washington> — Yhdysvaltain
terveysviranomaiset ilmoittivat
uuden tutkimuksen vahvistaneen
vuonna 1964 laaditun selostuksen
tuloksen, että tupakanpoltto aiheuttaa
keuhkosyöpää, keuhkoputkien
sairautta ja sydäntauteja.
Tutkimuksen on laatinut yli 70
tiedemiestä, joista kymmenen valmisti
vuoden 1964 yleisselo.stuk-sen
tupakanpoltosta ja keuhkosyövästä.
Uuden tutkimuksen mukaan: •
1) Keuhkosyöpäkuolemantapauk-
-setli.sääntyvät. nopeasti,
2) SepHvaltimon kalkkeutumiin
kuollei.sta tupakanpolttajia on
enemmän kuin ei-^polttajia.
•3) Tupakanpoltto on suurin syy
krooniseen keuhkoputken tuleh-duk.
seen j a se l i s ää t ä t ä sairastavien
kuolemanvaaraa.
Tupakanpoltosta luopuminen tai
sen vähentäminen viivästyttäisi
keuhkosyöpäkuolemia tai estäisi ne
useimmissa tapauksissa. Sama pitää
paikkansa niihin kuolemantapauks
i in nähden, joissa aiheuttajana on
keuhkoputkentulehdus tai eräät sydäntaudit.
— Näytelmien rahoittaminen ei
näy enää kannattavan Yhdysvaltain
tunn(>tu im massa ' teatterikeskuksessa,
New Yorkissa Broadwaylla, kertoi
muuan New Yorkin osavaltion
virkailija. Kesäkuun 1. päivänä
päättyneenä yuolena sijoitettiin 70
näytelmään 14 miljoonaa dollaria,
nctfa'appio oU melkein 1,5 miljoonaa
dollnria,.
Suomi ottaa
US Asta 15 milj.
dollarin vipin
Suomen valtio jät.ti maanantaina
anomuksen 15. milj. Yhdysvaltain
dollarin määräisen 10 vuoden obli-
Kaatiolainen liikkee.seen laskemisesta
Yhdysvaltain markkinoina. Liii-nan
nimelliskorko olisi 7 prosenttia,
ja .sen tuotto tultai.siin käyttämään
valtion .tämän vuoden pääoma
menojen kattamiseen. Lainan myynnin
ylei.sölle on laskettu alkavan
syyskuun 7. päivänä.
Lainan ensisijaisina välittäjinä
tulevat anomuksen mukaan toimimaan
riewyorkilaiset piinkkiirilii ic:
keet Drexell-Harriman, Ripley,
Cloep & Co., Laizart Frere's & Go.,
ja Smith, Parney & Cö.
Suomi on sodan jälkeen laskenut
Yhdy.svaltain markkinoilla liikkeeseen
kaikkiaan neljä obligaa,tiolai-naa,
joista viimeisimmän, vuoden
1965 lokakuussa. Tällä yuodelta on
Suomen valtiolla jo Euroopassa 12.
milj. dollarin laina.
Suomen pankki on saattanut julkisuuteen
katsauksen maamme (Suomen
Pankki ja yksityiset liikepanldt)
valuuttatilanteen kehittymisen tämän
vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden
aikana. Heinäkuussa valuuttavaranto
kasvoi 89 nyiljoonalla marka-la,
Vuoden alusta lukien kulta- ja valuuttavaranto
on kasvanut 307 miljoonasta
markasta 485 miljoonaan markkaan
heinäkuun loppuun mennessä.
Varannon kasvu vuoden seitsemän ensimmäisen
kuukauden arkana on siis
ollut peräti 178 miljoonaa markkaa.
Pinnallisesti katsottuna ilahduttavaa,
mutta lähemmin tarkasteituna harhauttavaa
j a nimenomaan länsivaluuttojen-
osalta mitä huolestuttavinta.
Länsivaluuttojen osalta lisäys on ollut
34 miljoonaa markkaa nousten koko
länsivaluuttojen varanto 119 m i l joonaan
marldiaan. Kun tähän lisätään
vielä Suomen Pankin hallussa
oleva 150 miljoonan markan arvoinen
kultavaranto, nousee länsimarkkinoilla
käyttökelpoisten vaaluttojen määrä
yhteensä 269 miljoonaan markkaan.
Vastaava luku oli vuoden alussa 329
miljoonaa imarkkaa, joten kullan ja
länsivaluuttojen menetykset Ovat o l leet
kuluvana vuornia "vain" 60 m ik
Joonaa markkaa. Mutta tämä ei paljasta
koko totuutta. Vuoden seitsemän
kuukauden aikana Suomi on ottanut
vippejä Valuuttarahastosta, ulkomaisilta
pankkisyndikaateilta sekä muuttanut
100 miljoonan markan arvoisen
kultaosuutensa Valuuttarahastosta Iän
sivaluutoiksi yhteensä yli 300 miljoonan
markan arvOsta. Ja nämä valuutat
ovat menneot sen sileän tien, ylettömän
länsituonnin rahoittamiseksi.
Vuoden alussa itävaluuttojen (Neuvostoliitto)
saldo osoitti 22 miljoonan
markan arvosta passiivisuutta. Menneen
seitsemän kuukauden aikana t ä mä
passiivisaldo on maksettu, j a l i säksi
itävaluutat ovat nousseet niin
huikeaan summaan kuin 216 miljoonaan
markkaan. Muutos itävaluuttojen
osalta on ollut siis vuoden seitsemän
kuukauden aikana 236 miljoonaa mark
kaa. Tämä itävaluuttojen voimakas l i säys
johtuu ensi sijassa koneiden ja
laivojen sekä eräiden muiden tuotteiden
viennin voimakkaasta kasvusta
Neuvostoliittoon. Itävaluuttojen varannolle
on kertynyt niin suuria summia,
ettei tällainen meno voi ajan päälle
jatkua.
Valuuttavarannon kehityksestä i l menee,
että vientimme Neuvostoliittoon
on jatkunut edelleen voimakkaana
heinäkuussa (ulkomaankaupasta ei
ole vielä käytettävissä lukuja heinäkuun
osalta). Tammi—kesäkuun ulkomaankauppatilasto
osoitti kauppataseen
vajauksen supistuneen 507 mil-joona.
sta 388 miljoonaan markkaan eli
113 miljoonalla. Tämä kauppataseen
vajauksen paraneminen johtui miltei
yksinomaan vieirnin kahvusta Neuvostoliittoon.
Kauppataseen vajaus Länsi-
Saksan j a Ruotsin kanssa nousi viime
vuoden tammi—heinäkuun 396 miljoonasta
markasta 459 miljoonaan madekaan
kuluvana vuonna. Valuuttavarannon
numeroiden valossa tällainen kehitys
ulkomaankaupassamme on jatkunut
edelleen viime heinäkuussa.
Valuuttavarannon ja ulkomaankaupan
kehitykses.sä on tultu sangen tärkeään
vaiheeseen, mihin julkisuudessa
ei ole kiinnitetty juuri ollenkaan huomiota.
Ruotsin Helsingin suurlähettiläs
Ingemar Hägglöf käsitteli viime vuoden
lokakuussa Paasikivi-Seuran ja
Pohjola Norden yhdistyksen järjestämässä
kokouksessa. Hämeenlinnassa
Skandinavian maiden (näihin .suur-hettiläs
luki myös Suomen) ja EECn
välisiä neuvotteluja ja tuli siihen tulokseen,
että ne eivät ole pitkälläkään
tähtäimellä ajankohtaisia. Kysymyksen
esilletuloon ovat vaikuttaneet lähinnä
sisäpoliittiset tekijät ja intressit
Mutta tämän lisäksi suurlähettiläs
Hägglöf lausui mm.: "Voimme sanOa
että Pohjoismaat rahoittavat osapuilleen
puolet EEG-maiden USA: n
tuonnin ylijäämästä: Tilanne on nimittäin
se, että neljä pohjoista Efta-maata
muodostavat yhdessä erään EEOi
maitten suurimmista kaiqjpakimjppa-neista;
Pohjoismaitten yhtenien tuonti
EEC maista on vuosittain.jopa 3.7'
miljardia dollaria, sHs huomattaväJBfti
enemmän kuin Yhdysvaltojen tuonti,'
EEG-^maista. Lisäksi on huomattava."
eitä Pohjoismaiden tuonti kEC-maista,
ylittää miljardilla dollarilla niiden'
viennin. Yhdysvallat sitä vastoin myy^
EEG maihin runsaan 2 miljardin dol-^
larin arvosta enemmän kuin ostaa*
niistä. Voimme siis sanoa,-että Poh';
joismat rahoittavat osapuilleen putrietj-'
EEG-maiden Yhdysvaltojen tuamnn!.
ylijäämästä." !
SuOraa tekstiä ja nimenomaan Suo-|' .
men osalta. On tunnettua, että Länsin-
Saksa maksaa USAilIe yaluuttasuori-tuksia
satojen miljoonien dollarien arvosta
vuosittain etukäfeen tulevia ase-'
ostoja vastaan. E i voi olla tdcemättä-johtopäätöstä,
että Suomi itse asiassa,
rahoittaa näitä Länsi-Saksan aseosto^'.
ja valtavan tuontiylijäämän Johdosta:.
• Libra ••:
Cttstom Alttminizing
Windows, Doors, Eavestntnshlnf
)and sidinsr
REASONAIBLE PBICeS
Phone 223-7611 (After 6:00)
88 Connaught Ave.,
WiIlowdale Ontario
Joseph P. Thompion
(1957) L T D .
HAUTAUSTOIMSTO
100 Cariton St, Toronto» Oatarl»
(Arnoa osoitteeoime)
R. DAVISON. JÄtaJa
PnheUn 924-9391
L I M I T B O
" K u k k a s o v i t e l m a mm
erikoisalamme'
Puhelin HU. 5-2018
Olemme muuttaneet:
lgJ95 Bayview Avenue
(LäheM EgUntoalA.)
T O R O N T O , O N T .
iillllllllillillllliliillllllllilllllillllilllll
Mielenkiintoinen ja
opettava teos näyttämötaiteen
harrastajille!
K. S. Stanislavski:
näyttämötaitjeen
palvetirksessa
447 SIVUA
HINTA NID. $2.60
K: s. Stanisläv&ia 0186»—1038),
Moskovan Taiteellisen "Peatterin
luojaa, pidetään yhtenä länsimaisen
näyttelijän- ja ohjaajantai-teen
suurimmista uudi^Jista ja
hänen muistelmateostaan kutsutaan
länsimaissa "teatterin raamatuksi".
ätanislavfki pyhitti koko elämänsä
teatteritaiteei^ Ja näyttelijöille,
hänen muistelmansa si-snltävät
värikkäitä kuvia vuoei-'
sadan alun teatterielämästä, syvällistä
taiteen filosofiaa Ja nerok--
kann näkemyksen leimaamaa käy-,
tännön ammattitietoa.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
COMIPANY LIMITED
P. O. Box 69, Sudburr. Oal.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiY
Tilatkaa Vapaus!
Eugene Peterson, omistaja
SUOMEA Pl HUVAT AJURIT
Fuh. DI 5-5461
: 122 S. Cumber |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-08-31-04
