Vapaus, February 27, 1968

              Sivu 2 Tiistai, helmik. 27 p. — Tuesday, Feb. 27, 1968
VAPAUS I N D E P E N D E N T I^KBÖRTCM^
; S O F F I N N I S H C A N A D I A N S .
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 19\7
EDITORi ' W . E K L U N D I JMANAOER: «.< 0 U K 8 I
TELERHONB: OFFICE AND EÖITORIAI. « 7 4 ^ 2 6 4
Published thrice weekly: Tuesday:^ Thiusdays and Saturdays by Vapaua
Publishing Co. Limited, vaQ~v>2i&m St^W«st»Sudbury,<>ntiiiuri|o, Canadair
MalUng addrees: JBox e9 ' '
Adtiflrtlsliig rates upon appllcation, translaU^^
Authorlzed as second c l a ^ by t^^ Po§t <>fri(>e ' J i ^ ^
and Xor payxoeot of foktage Jn casb.,
iCÄNÄDIÄNIffÄNGUAGLPRtbS
TILAUSHXNNATt.
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $525 UeA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
iTk. 911.00,6 bk.«B.7B
Ivk. 11.60, 9 V t . e.36
" E i nyt"
•J-l
Antiaimatta vairmaa ja selvää vastausta) tiediusfteluihiin', ai­kooko
Yhdysvallat käyttää Vietiiaimissa atdmiaseita, WaB!hing-ton
selitti jokin aika sitten huolestuneille almerilkikallaisille ja
^muille,;€lt•tä taktillisten atomiaseiden ifeäyttöä Viietnaimissa "ei
. ole nyt" harkittu.
Tämä on se taiusta, minkä johdiosta Britanfman pääiminfis-
-teri Harold WilsO(n oH pakoitettu sanomaan Washingtan!in vie­railunsa
päältyttyä pari viikkoa sitten, etitä ydinaseisiin tur-
' vautuoninen olisi "pelkkää järjettömyyttä."
' Mutta miksi yhdysvaltalaispiineissä eriboise^sti •'haiulkkio-
.3en''fceskxiudessa, aloitettiin jokiin .aika^^ säitten fceäkttistelliu ato^-
raiaseiden käytöstä. Vietnamissa? Siksi kum on «lakaten kaiut-
.ta tunnustettu, että "voittoa" ei saiada ilman laitomiaseita, ja
"vcdlfcosta" on sittenkin kysymys, vaikka muule maailmalle
puhutaan satuja "Etelä-Vietnamin avustamisesta." ,
Jos mikään, niin juuri puheet atomiaseiden käytöstä ja
.Wiaislhingtoiiiin varaukselliset lausunnot "ettei niideralkläyttöä
ole harkittu nyt, paljastaa Yhdysvaltain todelliset sotapää-määrät
Vietnamissa: Tarkoitus on alistaa! Vietnamin kansa-
Yhdysvaltain määräysvaillan alaisuuteen; sinne Wash-ingtonin
pillin mukaan toimiva niikkehallitus ja kaapata Ete-lärVietnamin
stratefgisia paikkoja Yhdysvaitain suuren sota­koneiston
tukiasemiksi.
* * *
Kun taminiikuun loppupuolella, buddhalaisten uudenvuo­den
yönä alkoi vapatitusrintaman sissien hjrvin sulunniteltu
hyökkäys eri puolilla Etelä-Vietnamia ja varsinktin päSikau-punigissa
Saigonissa, amerikkalaiset nimittivät sissijouMcoja
itsemurharyhmiiksi. Nyt on kuitenkin osoitltaurttuniut, että sitä
nie eivät dlleet koska taistelut jatkuivat edelleen yhdysvalta­laisten
suunnattoman suiuresta-ylivoimasta huolimaitta.
Yhdysvaltain haukat odottivat ainalkin aluksi, että tais­telussa
kärsimään "joutunut siviiliväestö kääntää selkänsä va­pautusrintamalle
ja ryntää joukkomitassa Saigonin halhtuk-
; sen "rauihoitusjoukkojen" '.amerikkalaisten avustuksella perus­tamille
"raiihoitusleireille". Tässälkin ne erehtyivät sillä ta­pahtumain
kulku on osoittanut, että Saigonin ja muiden kau-'.
punkieff^kuten maaselitupaikkiakuntienkin siviUilt ovat vapau­tusrintaman
ja sen asevoimien publeUa, koska siviiliväestö pi­tää
itsestään selvänä asiana, että ainoastaan vapautusrintamia
on äe voäma, jonka avulla ja kautta voidaan palauttaa järjes­tyneet
olot.
Siitä huolimatta haukat rakentavat poliittisia tuulentupia :
''kommunistivastaiseai kansanrinitaman" muodostamisesta va­pautusrintamaa
vastaan, kunnes koko unehna räj ähti heidän
silmilleen -Saiigonista tulleen ilm'oituksen muodossa. että jiun-tan
kolme joihtavaa oppositiomiestä on epäluotettavina van­gittu!
Siihen loppui satu "kommunisltivastaisen IkBnsanrinta-
•man" muodostamisesta Etelä-Vietnamissa.
Juuri se seikka, kun Yhdysvallat on Vietnamissa kärsinyt
sekä sotilaallisia että poliittisia tappioita, sai haukat pulhu-maan
itafctillisten ydinaseiden käytöstä Vietnamissa. Se ei ole
tietenikään voiman vaan heikkouden merkki — mutta kuten
sanotaan, peto on vaarallisin silloin kun se joutuu nurklkiauk-seen,
mistä pakeneminen on vaikeata. Yhdysvaltain haulkoilta
voidaan odottaa miltei mitä talhansa ja siksi olisi jäi^keväm-pien
voimien tehostettava toimontaansa vaadittaessa Pohjois-
:Vietnamin pommituksen lopettamista ja raulhanneuvotteluijen
alldittamista, sekä yhdysvaltalaisj>ouikkojen Vietnamista kotiut­tamista
ja Vietnamin kansallisen itsemääräämisoikeuden ta­kaamista
Geneven sopimuksen kirjaimen ja hengen miukiai-sella
tavalla — sillä vain sodan lopettaminen Vietnamissa an­taa
takeet siitä, ettei Yhdysvaltain toimesta ryhdytä joko ita-hapiseati
tai "valhingossa", mikä on loppujen lopuksi yksi ja
sama asia, käyttämään ydinaseitakin Vietnamin urheata kian-saa
vastaan.
Pohjoisimaiden Neuvoäbon eroava
puli^enjohtaäa Eiiu> Sirdn avasi Os
ivalittiin Nooijm v^tausJouman p^^^
h^enijjOiiitaiia S v e m tS>tray, vara
ip«!hjBena«htajak8i nlmltettlin^
Poihiioisiauuidiein) vieteius^^
heenfototajait:; Jens^Dtbl)" Krag,' Tams-^
kasta, Eino, Sir^n Suono^esta, Sjgur^
6 m Bjama?ön Jalamiista ja ]L«if
Cassd Kuotsista. '
T - Puolueettomiuudieia voi4aan sa
o>«ai miiodastavan x^ikejitavan . ele
nientin m^äs tail0l^dipllIi5essa yfti^eu-tymisessä,
ei vähiten siJloiin kuri
m jkysymyikaessä taloudeUisen yh­teistyön
kehittäminen Ikaikkieu
Euroopan m a i d e n välillä. Minusta
tuntuu, että Euroopan puolueetto­milla
maiMa voisi tässä: suhteessa
o l la merkittävä osa, huomautti u l -
k o n u n i s tm Aihti Karjalain*^ pu­huessaan'
PotosjoismaidenNeuivostos
sa lauantaina; ^
Ulkominlgteri Karrjalainen to­it
esi, ettei-Suomi ole tehnyt mitään
esitystä CCSiHe kuten sen kolmb
pohjoismaista naapuria. Suomen pe­riaatteellisen
asenteen Euipoopan
laajenevaai^ yhdentymiseen hän sa­noi
; olevan positiivinen, vaildcaikaan
nykyvaiheessa ei ole Otatsottu ole­van
aihetta aloitteisiin.
Edelleen puhuja mainitsi, että py-nntme
lunonoHisesti turvaamaain
taJoudeHiset etumme ja olemme
vakuuttuneita; ettei eristäytyvä
'kamppapolitiildca ole sopusoinnussa
näiden etugen turvaamisen kanssa.
Lähdimme nimenomaan siitä,
ettei taloudellinen yhdentyminen
ole puoliieebtomuuden vaihtoehto
ja ettelväit mahdolliset uudet kaup-papoiliittiset
raitkaisut saavutettuja
kauppapoliittisia tuloksia, hän ko­r
o s t i
•Euroopan markäcinatilanne näyt­tää
ulkoministeri Karjalaisen mie­lestä
Jälleen melko epäselvältä. Ne
peruÄvastakohdat, jotka olivat mark
kinaratkaisun tiellä tammikuussa
1983, näyttävän hänesitä edelleen
olevan olemassa, vaikkakin nyt use­alla
taholla esiintyy selvempää ha­lua
välttää toimettomuutta ja siltä
Kannatettava esitys
: Liittohallituksen eräs puhemies puolusteli aikoinaan ydin-aSell^
tissa <Dilevien yhdysvaltalaisten pommittaijakoneiden Ca-niadan
alueiden yhlentoa sillä, että Canadassa on, kulten hän
selitti; ikoulutettuja voimia, jotka voivat tilanteesta selvitä,
jos Canadan alueelle putoaa vetypommeja, Isulten niitä pultosi
vähän ennen mainitun selityksen antamista Grönlannin ran­nikolle
taimmikuiun 21 pnä. Se oli tyrmistyttävä kanta kysy­myksestä,
mihin saattaa liittyä tiihansien oanadalaisten elä­mä
ja terveys.
Tasan kuukauden kuluttua Grönlannin tapahtuman jäl­keen,
eh helmikuun 21 päivänä, saapui kuitenkin Ottawasta
toisenlaisia tietoja, jotka viittaavat siiliBn, että halli'tuspiirieissä
Offi tutkittu uudelleen asiaa ja tultu toisenlaiseen johtopäätök­seen.
; Mainitun uutist pyy,tää, efttä
Yhdysvallat lopettaa vetypommilastissa olevien pommittaga-tioineiden
lennot Canadan alueella osana North American De­fence'
COmmaiudin (NORADin) thinnasta." • ,
Tätä ehdotusta kamnateltaan täydellisesti. Me udconune
asiaan vähänkin paremmin peröhtyneiden cainiadalaistem toi­vovan
yksimielisesti, että tällainen "pyyntö" itodella esitettäi­siin
Yhdysvallloille.
• Tosiaisiassa monet canadalaiset. halusivat mentävän pitem-miälle
— eli koko NORADista luopuanista. Selvää^
on, että NORADiiin kuulumisesta on meille kansakuintana pelk­kää
vahinkoa. Yhtäältä Yhdysvaikt vaatii "yhteisen ilmapuo­lustuksen"
hinnaksi vissinlaista femaksua Oanadalta, sisältyen
siihen 'pikeus hätälasikujen tökioon ja tukiaseimien rakentami­seen
Canadam akieilla; ja toisaalta; jos sota syttyy jonka
onnettomuuden eh^käisemiseksi tulisi kaikkien peräänantamiat-toimadti
toimia — Canadasta voi-tulla Yhdysvaltain "vihollis-nxaan"
pommituskohde sen vuoksi kun Canada on Yhdysval­tain
liittolainen, ja eriikoisesU siksi kun ^YhdysvalloiUa on oi- '••'
Tapaus Propst
Helsinki. — H.S.) — Itävaltalais-syntyisten
Ruotsissa olevien natsien
uhrien järjestö on päättänyt kään­tyä
uudelleeen hallituksen puoleen
hallituksen muodostamisen jälkefen.
Järjestö aikoo ottaa yhteyden myös
presidentti Kekkoseen ja eduskun­taryhmiin",
kertoi järjestön pu
heenjohtaja.Ernst Propst.
Järjestö on tehnyt päätöksensä
koska se ei ole saanut vastausta
u Ikoimlnisteriöltä, jonka edustaj ien
kanssa Propst neuvotteli äskettäin
"EHeivät nämä tarpeelliset toi
met johda nopeaan tulokseen, jär­jestö
kääntyy Y K : n pääsihteerin
Thantin sekä puolueettomien fcin-sainvälisten
oikeujsistuimien puo­leen",
kertoi Propst Suomen Tieto­toimistolle
lähettämässään sähkees­sä.
Natsien uhrien järjestö vaatii
Suomen valtiolta miljoonan markan
klorvau^rta ikahdekisan itäfvalialais-pakolaisen
luovuttamisen johdosta
toisen maailmansodan aikana.
Propst on esittänyt tyytymättö-myytenstä
myös suomalaisten vi­ranomaisten
entisille itävaltalaisille
antamien todistusten sisällöstä; Hc
itarvitsevat todistuksia hakiessaan
eläkettä Itävallan valtioilta;
aiheutuvaa maiikkinaongelmien käi^
jistjmjlstlä.'
, KOiiketellessaan Pohjoismaiden
sisiäisöen • tilanteeseen puhuja huo-maiurtti,
,että 'lisääntynyt kauippa-vaihto,
uudet jaikeMiet ja syven­tynyt
ituotaintoyhteistyö ovait kehitä
tyneet ' vajaiden pojiäoismai^ten
jmarikkittOidBn puitteissa- Tämän kai
kiUe osspuolille edanllisen kehityk
sen voidaan hänen mielestään odot­taa
jatkuvan vain, mikäli maittem­me
elLnCteinoelämä voi lähteä siitä,
fttä vapaat pohjoismaiset markki­nat
säilytetään kaikissa oloissa
myös tulevaisuudessa.
iKclkouksen eroamisvuorossa ollut
suomafainen puheenjohtaja kansan­edustaja
Eino Siren korosti avaus­puheessaan,
etilei Pohjola saa mis­sään
vaiheessa eristäytyä muusta'
Euroopasta.
Kansaneioistafja Sir^n tähdensi,
ettei määrätietoin&n pohjoismainen
politiikka ole koskaan osoittaiitu-nut
turhaksi »jaiiellen sen vaiku­tusta
ulkomaailmaan. Hän totesi
pohjolan nauttiman kansainvälisen
arvonannon lujittuneen viime vuo­den
aikana. Esimerkkinä tästä Si­ren
'.xnainitsi mm. Kennedyn kier-r
roksen neuvottelut, Montrealin
maailmannäyttelyn ja idän ja Iän
nen markkinaryhmittymien välille
sohniilut stihteet.
Pohjoismaiden Nenvostoon toista­miseen
suainnatusta . arvostelusta
puhuessaan Siren sanoi, että neu­voston
pitäisi päättää keinoista työ­tahdin
j a työn tulo.sten parantami­seksi.
Neuvoston uusi puheenjohtaja
Norjan suurkäräjien jäsen Svenii
Stray luonnehti avausistunnossa
Ramikan nykyistä asennoitumilta
E E C : n laajentamiseen väliaikaisek
si i a sanoi, ettei se voi jatkua
muutttumattomana. Hän sanoi, ettei
Pohjoismaiden tule edetä tässä vaiv
hesssa varovaisesti. "Meidän . ei
tule tehdä sellaista, jotka ajanoloon
vaikeuttaisi perimmäisen tavoitteom
me, kaikki Euroopan vapaat maat
käsittävän moukkina-alueen, toteu­tumista",
sanoi Stray, ,
E r i valiokunnin valittiin seunii!-
vat jäsenet Suomesta: Juridiseen
valiokuntaan Georg Ehrnrooth,
Eirkki Haaa ja Eino Räsänen,, kult-buurivaliokuntaan
Georg Backkmd.
Kerttu Saalasti ja Sylvi Siltaneai,
sosiaalipoliittiseen valiokuntaan
Kaado af Heudin, Tyyne Leivo-
Larsson ja Veikiko Savela. LiLkeniie
valiokuntaan Mikko Laaksonen,
Olavi Lahtela ja Tuure Salo, ta-,
lousvallokuntaan Kiuiuno Honkonen,
Juha Rihtniemi, Eino Sir6n ja V
J . Suikselainen.
Aikakauslehti Nordisk Kontaktin
toimituskuntaana va)lititiin Suomesta
kansanedustaja Georg Backlund • ja
V, J . Suikselainen.
Tanskan pääministeri Hilmar
Baunsgaard, joka herätti suurta
huomiota esiintyessään nyt ensim­mäistä
kertaa Pohjoismaiden yhtei­sessä
kokouksessa,: esitti puheen"
vuonossaan uuden pohjoismaisen
aloitteen. Hän esitti Pohjoismaiden
pääminiSLerien huippukokousta, jos­sa
kesikustaltaisiin mahdollisuuksis­ta
saada pohjoismaiden lainsäädäntö
pntistä yhdenmukaLsemmalle poh­jalle.
il Itu l i
' . USAin italoudeesa ' ullunnaan-kauppa
ei näyttele läl^eakäön niin^
täfflcieää osaa kuin esim/ Englannissa
ja Suomessa, joille kansainvälinen,
kauppa On elinehto. Ulkomaankaup­pa
0)]^ kuitenkin painava tekijä n i ­menomaan
USAn maksutaseen .tasa­painottajana.
•'Nonmaailioloissa" US-A
on kerännyt vuosittainj suuria yli-;
jäämiä, rNiinpa sen vienifci. on /nous-^'
out Jopa 6.5miljardla -dollaria suu-reanimalksi'
k u in tuonti.: Multa tjo vii­me
vuoeina kauppatasKfen ylijäämä
on supistunut voimakkaasti. Se o li
viime vuonna pudonnut 4'miljardiin
dollariin; Samanaikalspeistimaiksuta-seen
osoittamait menot ovat "kasva­neet
valtavasti tuloja suuremmiksi.
Niinpä kaiuppait^seen ylijäämä e i ole
pystynyt peittämään maksutaseen
vajausta, joka o l i viime vuonna pe­räti
3.7 miljardia dollaria.
Prcsddentti Johnsonin viime tam­mikuun
alussa pitämässä puheessa
keskeisitnitä osaa näytteli maiksuta-seen
vajauteen paittäminen; Tässä
ei olluit sinänsä >mjitään untta ulko­puolisille.
Onhan USAn niaksuta-seen
vajaus vienyt kapitalistisen
maksuvälinejärjestehiiätt täytteen
unipi5{wjaan, josta e i toistaiselb^
mitään ulospää^ä. Tällaisena tilan­ne
e i v o i kuMenkaan jatkua loputto­miin.
Ranskan valtti USAata •— ja
myö3 Englantia — va||'aa{i .pn oiUjit
j.uuri täimä senvaati€t3!|a^Ji<ty^s.tä,
kultakantaan selcä dollarin j a k u l l an
34; vuotta vanhan pakkokuii^iJärjeB-t^
Imän' poistamilta. Ranakäft' tadmta •
on vahvoja voimia muisita kapfitalUs-
Lisista maista, jotka vaaUvat-tiimeii-omaan-
USAn oma-aloiitteiki^malttu-tasevajauksensa
tasapainottamista.
Käytännöllisiä tolinenpitiejtä onlkin
valmistumassa nopeaa vauhtia;
Kaikki nämä toimenpdteet, joisita
jokainen on vaikuttanut shoikkimai-
:esti sekä kotimaassa €i'Jtä U S A : n u l ­kopuolella,
tähtäävät USAn^ d o l l a n -
menojen supistamiseen ' ulkomailla
ja ulkcmaisten valuuittatulojen lisää-mise-
en. Niiden kcikkieft toteuititami-nen
merkitsisi U S A n "vapttan mark­kinatalouden"
päättymifitä"ja siirty­mistä
pakkotalouteen,joll& kuiten­kaan
ei olisi mitään tekemistä suun-ni!
telmallisuuden^kanssa• K u n U S An
(Jatkuu sivulla 4)- '
SAKSAN JÄÄKÄRIEN STRATEGIA
Saksassa koulutettujen j a itäHntamalla hiukan taistelukokemustakin saa­vuttaneiden
jääkäreiden pääjouldto, toista tuhatta miestä, saapui meritse
Vaasaan 25. 2. Tällainen määrä parhaassa tässä oUeita> vastavalmistuneita
ja sotilaan urasta kiinnostuneita upseereita jä aliupseereita tiesi suurta voi-manjisää
valkoiselle armeijalle.
Tehtäväj jota varten jääkärit oli nvt Suomeen kutsuttu, oli toinen kuin
se mitä oli kaavailtu heidän lähtiessään Saksaan. Tilanne oli muuttunut
perin pdijin. Jääkäreille ci suotu tUaisuutta taistella Suomen itsenäisyyden
puolesta, koska tämä kysymys oli ratkaistu myönteisellä tavalla kauan en­nen
jääkäreiden saapumista. Saksassa saatua oppia tarvittiin nyt sotaan
Suomen työläisiä va,staan. Tähän uuteen siantfiaan s<veutum'nen ei ehkä
tuottanut suuria vaikeuksia monellekaan porvarillisesta perheestä lähteneelle
nuorukaiselle eikä sellaisille, jotka tyytyivät ottamaan asian seikkailun tai
virkauran kannalta.
TYÖVÄKI J A JÄÄKÄRILIIKE
Vaikeammaksi asia tuli työläisUle,
joita Suojaluskuntain historia sanoo
jääkäripataljoonassa olleen koko­naista
370. Joukossa o l i monia sosia­lidemokraattisen
puolueen jäseniä­kin.
Eräiden (työväenliikkeen johto-henkilöidenkin
tiedetään suhtautu-neen
myötämielisesti hankkeeseen
sen alkuvaiheessa. Myönteinen suh­tautuminen
venäläistä soiiovaltaa
vastaan tähdättyyn aseelliseen ja
VÄLUUnARÄHASTO KIRJOIHAA NYT
ENGLANNIN BUDJETTtESITYKSEN?
S i l l o in ko me o l i riiiähep par
hammallas ni ei meilt kuihkän pel-jän,
sano Lunten.,
Laitila.
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Otto Lyytikäinen, Cobourg, R. R.
1, Ont, täyittää tänään, helmikuun
27 pnä 80 vudtta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
keus lentää Cainiadan ilmatilas­sa
jne.
NORAD^sopimus tulee uusit­tavaksi
ensi toiikdkuiussa. Ja
vaikika • pääminiistletri PearSoti
sanoi alafhuooieen , istunnossa
helmikuun 13 pnä, että Canada
on jo antanut Yhdysvaljtain
ymmäntää olevansa valmiina
mannermaisen ilmapublustulk-sen
kohdalta» me taiivon«mie,l^-
ten toivovat anoniet imuuitk^n
canadalaispiirit, että 'haillitiis
hai*kitsisi tätä asiaa uudellleen
ja pääfttäisi erota Ikolteo" KORAD
iata, kuten oyt ilmeisesti ha­luttaisiin
va^aiutua '.Vetypglm-miilastissa
Caniajdian ilimatillas^a
lentävistä yihdysvaltalaisista
pomimittajakoheista |
Alkavalla viikolla saapuu Lon­tooseen
Kansainvälisen Valuutta­rahaston
valtuuskunta osallistu «'Ht-.
seen Englannin uuden budjettiesi­tyksen
"kirjoittamiseen". Se c i aio
puuttua virallisesti yksityiskohtiin
mutta joutuu kuitenkin näin me­nettelemään
olosuhteiden pakosta.
Valtuuskunnan on vakuuttaudutta­va
siitä, että budjetissa täytetään ne
menojen supistukset, joihin Englan­ti
sitoutui saadessaan viime vuonna
nujrraskuussa Valuuittarahastoltii
punnan d eva 1 voi n ni n yh teydessä 1.4
miljardin dollarin luoton. Ellei eh­toja
täytetä, peruuntuu luotto. Val­tuuskunta
tarkastaa myös Englannin
talouden tilit tällä kertaa. Tämän
jälkeen tilit tarkastetaan uudelleen
ensi toukokuussa, heinäkuussa Ja
marraskuussa.
Englantilaisen Financial" Timesin
Washingtonin-kirjeenvaihtaja kir­joittaa,
että ValuuiLtaraihaston val­tuuskunta
katsoo Englannin finans­siministerin
Roy Jenkinsin Olkapäi­den
yli tämän valmistellessa uutta
budjettiesitystään: Tosin Englannin
"aikomuskirjelmä" "Letter of fn-tent"
Valuuttaraha-stolle ei sisältänyt
ehtoa, ("trigger clause"), joka usein
liiilciLään pienemmille maille lu&ttoja
myöimetläcssä ja jonka mukaan
luotto automaabtiscsti kumoutuu el­lei
hallituksen lupaamaa talouspo­liittista
suunnitelmaa noudateta. To­dellisuudessa
Englannin poikeitessa
sopimussuurrnrtelmistaan on tulok­sena
laskemattomia poliittisia j a ta­loudellisia
seurauksia, kirjoittaa F.
T:n kirjeenvaihtaja. Se että Valuut­tarahasto
tarkastaa Englannin talou­den
tilit Is. noudatetaanko sopimus­ta,
neljä kertaa tänä vuonna on kyl-.
Iin.vahva.uhka eli "trigger clause".
Valuuttarahaston valtuuskuntaa
johtaa Richard Goode, joka johti
luottoneuvotteluja viime marras­kuussa.
Valtuuskunta haluaa sel­vennyksiä
Englannin hallituksen
lupaamiin menojen supistuksiin,
joista monia pidetään "optisena
illuusiona". Tämä pakottaa valtuus
kunnan käymään Roy Jenkinsin
budjettiesityksen läpi nimike ni­mikkeeltä
ja tämä aiheuttaa pai­netta
yhä ankarampiin supistuk­siin,
kirjoittaa Financial Timesin
kirjeenvaihtaja.
muuhun salaiseen toimintaan oli läh­töisin
vuoden 1905 v^allankumouksen
ajoilta, jolloin monet Suomen val­lankumoukselliset
työläiset olivat so­sialidemokraattisen
puolueen johdon
tieten yhteistoiminnassa porvarillis­ten
aktivistien kanssa toimittaen m
m. aseita Venäjän vallankumouksel­lisille.
Kuuluisaksi tulleen "John
G raftönin'' aselastin vastaanottaj ien
ja purkajien tiedetään olleen järjes­tään
työväenpuolueen jäseniä.
Pannessaan kaiken toivonsa, keisa­rilliseen
Saksaan ja sen sotavoiniien
tunkeutumiseen Suomeen eivät uus-aklivislien
johtomiehet voineet aja­tellakaan
yhteistoimintaa Venäjän
vallankumouksellisten voimien kans­sa.
Asennoitumisessaan Venäjän val-lankumoukselltseon
liikkeeseen he
olivat aivan e r i kannalla kuin vanha
aktivistiliike. Työläisjääkärien suh­tautuminen
Venäjän vallankumouk­seen
ei sitä vastoin voinut olla muu
kuiri myönteinen.
JÄÄKÄRIEN AIVOPESU
Jo kauan ennen Venäjän helmi­kuun
vallankumousta oli jääkäripa­taljoonassa
havaittavissa voimakasta
kuohuntaa. Suojeluskuntain historia
kertoo, että syyskuussa 1916 patal-jooansta
erotettiin ja lähetettiin ran-gaistusleiriin
60 jääkäriä, jotka oli-vait
syyllistyneet politikointiin, arvel­leet
joukkoa käytettävän vain Sak­san
tarkoitusperien hyväksi ja kiel­täytyneet
palveluksesta. Tammi­kuussa
1917 oli jälleen 87 "niskoitte­li
j a a " siirretty "Saksan sisäosiin" ja
sitten lähetobty 'työansioille" Esse
niin.
Jääkäri Heikki Repo, joka Sak­sasta
palattuaan joutui ns. Simon
kahakassa 11. 12. 1916 vangiksi, ker­too
Venäjän vallankuimoustapahtu-mien
ja Suomessa puhjenneen suu­ren
joukkotaistelun jääkäripataljoo­nassa
aiheuttamasta mieltenkuohus­ta.
Hän sanoo huomattavan osan pa­taljoonan
miehistöstä olleen myötä­tuntoista
työväen vapausliikettä koh­taan
ja sosialidemokraattisen puo­lueen
jäsenten toivoneen jsaavainsa
puolueen johdolta informaatiota ja
selviä ohjeita. Yhteyttä eräisiin puo­lueen
johtohenkilöihin saatiinkin,
mutta näiden antamat .vaataukset
jääkäreitä kiinnostaviin kysymyksiin
olivat vältteleviä j a epämääräisiä.
Tämä helpotti työväenliikkeen- pyr­kimyksiin
vihamielisesti suhtautu-^
vien ainesten toimintaa, jo&ta Repo
kertoo.
Toisaalta pataljoonan porvarilli­nen
johto teki järjestelmällistä työ­tä
miehistön mielialan^TO«okkaalni-seksi
sosialidemokratialle,vastakkai­seksi.
Siinä ne onnisltuivat vasta syk­syllä,
jolloin sanomalehtito^ tulo
Suomesta heidän toimestaan keskey­tettiin;
Saatiin vain sUloin tällöin
joku porvarilehti. Sen sijaaäi patal-;
Joonan johto alkoi julkaista konekir-joiteittuatiedonanlolehteä;
jossa ker-^
rottiin m i l l o in minkin tunnetun sos-dem
puolueen johtomiehen ^ P i i s i -
sen, Huotarin jne. — asettuneein
suojeluskuntia tukemaa:n. Niissä
osoitettiin . . kuinka sosdem puo­lue
ei ole tuon 'työväen pohjasakan'
eli 'anarkistisen l i i k k e e n ' t ^ n a ; ä-teerattiin
Tokoin lausyintojä hänen
puheLsitaan ollessaan rafiflioitusretkil-lä
e i i puolilla maata,kuinka Helsin­gin
sofsdeni miliisipääIlS<i)c&; hajotti
Pörssitalon piirittäneen työväenjou-
Icot ja oli porvarien puolella Mom­milan
jutussa jne. Kun tuota taus­taa
vastaan tapausten kehitystä kat­seltiin,
n i in ei ihme jos pataljoonas­sa
menityöläisilitäkin käsilteet se-i
kaisin. Kaikkia noilta seikkoja osasi­vat
poiTarit niin taitavasti''käyttää
hyväkseen, että saivat hUMnattavan
osan ajattelevistakin työlä
ta tuomitsemaan Suomen,työivä€
vallankumouksellisen toiminnan."
TRAGEDIA P A L J A S T U I *
Mainitunlaisen "puhdistuksen" j a
"aatteellisen" muokkauksen jälkeen
Vaasaan lähetettäväksi kelpuutettu­jen
jääkäreiden ilnKrftetaah harvaa
poikkeusta lukuun ottamatta, olleen
valmiit palvelmaan vaDcbisessa ar­meijassa,
ja vaikea heidän o l i muu­alle
päästäkään. Ne heistä, jotka oli­vat
kuvitelleet joutuvansa vapautta­maan
Suoiirlea/'ryssästä", saivat pian
havaita erehtyneensä. Healie e i tar­joutunut
tilaisuutta edes -venäläisen
sotaväen karkottamiseen, sillä tämä
oU lupaustensa mukaisesti lähtenyt
itse rauhan tultua solmituiksi Saksan
kanssa. Suomeen jääneiden venäläis-
(Jatkuu sivulla 3).
PÄIVÄN PAKINA
SE TONKIMIN JUTTU
"Kielisittäin" .sanotaan, että
" v o i t t e narrata joitakin ihmisiä
joskus, muitta ette kaikkia ihmisiä
aina", tai ainakin jotenkin .siihen
malliin.
Juuri tästä johtuu se "uskotto­muuden
k u i l u " eli credibility gap,
mistä -Yhdysvaltain presidentti ja
hallitus on tullut kuuluksi.Kukaan
ei usko enää hänen selityksiinsä
ja lausuntoihinsa sen pai-emmin
Vietnamin sodasta kuin muista­kaan
tärkcinnmistä asioista.
Ja tämä puheitten ja tekojen vä­linen
kuilu näyttää laajenevan
edelleen.
Viikon lopulla julkaistussa uuti.s-tiedossa
kerrottiin esim. siitä, mi­ten
Yhdysvaltain .senaatin ulkoasi­ainvaliokunnan
puheenjohtaja —
siis suurenlainen viskaali — sen.
J . W: Fulbright oli syyttänyt sota­ministeri
Robert McNamaraa Yh­dysvaltain
kansan '^harhauttami­sesta"
Tonkinin lahden tapahtu­mista
vuodelta 1964.
Meille kem-oUiin silloin, oDlä
Pohjois-Vietnnmin pienet patrulli-laivat
olivat lulrllaneet sotila.-imah-dlstaan
-kuuluisan Yhdysvaltain
suuren laivastdn USS Maddox h ä-vtttäjäalusta.
Yhdysvaltain ulkomi­nisteriön
taholta selitettiin silloin
silrnUU rllJäyuiiiTiUttä, otlU Maddo.v
oli "ruliiniomaisella piatrullimat-k
a l l a " ja ehdottomasti Pohjois-
Vielnamin aluevesien ulkopuolella.
Nyt on kuitenkin myönnetty, et­tä
Maddox olikin vakoilulaiva, jol­la
oli kaiken lisäksi viralliset " v a l ­tuudet"
mennä Pohjois-Vietnamin
aluevesirajojen yli ''tarkkailemaan
Pohjoi.s-Vielnaimin laivojen" liikun­taa
jne. .: . • _
Ja maaliskuun alussa matkapas­sit
saava vsotaministeri McNamara
y r i t t i "oiikeubtaa" aluevesien rajo­jen
rikkomisen sanomalla, että Y h -
" ^ y s v a l l o i l l a oh siihen "oikeus" vä-kevymmyyden
perusteella, eli siksi
kun USA oli 'kansainvälisiä sopi­muksia
ja Y K n peruskiJ^^aa rik­koen
sekaantunut Vietnamin sisäi-
.siin asioihin.
Tämä Tonkinin hdideu tapauk­sen
johdosta hyväksytettiin prka-mai^
sslssa U S A n kongressissa pää­töslauselma,
jonka mukaan presi­dentti
Johnsonilla on oikeus "ryh­tyä
k a i k k i i n tarpeellisiin toimenpi­t
e i s i i n " vastaisuudessa tehitävien
hyökkäysten takaisin lyömiseksi.
Nyt on meille arvovaltaisista pii­reiltä'selitetty,
että tämä "päiltös-lauselmailuonnos"
oli valmiiksi kir-joitcitituna
Pon,tagonän heiToilla
pitkän aikaa ennen kuin Tonkinin
lupauksesta licdcLllin niitäun.
J a pian sen hyväksymisen jäl­keen
Pohjois-Vietnamin pienten
toipeedoveneiden sanottiin "hyör
känneen" toisitamiseen pei*äti kah­ta
yhdysvaltalaista hävittäjää —.
Maddoxia ja Turner Joyta vastaan
— ja n i i n sai Yhdysvaltain hallitus
tekosyyn Pohjois-Vietnamin pom­mituksen
aloittamiseen.
Mainittakoon, etitä vaikka Wash­ington
käyttää $30 miljardia so­taan
Vietnamin. kansaa vastaan.
Yhdysvallat on teknillisesti vielä
''rauhan oloissa". Sotaa oi ole
Vietnamia vastaan julistettu. Mut-ita
joka kerta kun Yhdysvalloissa ;
tulee kysymys Vietnamin hyökkäys
sodan "laillisuudesta", j a näitä ky­symyksiä
esitetään nykyään yhä
laajemmista piireistä, presidcnttt
Johnson vetoaa nimenomaan "Ton­k
i n in lahden tapauksilta hyväksyt­tyyn
päätöslauselmaan", mikä an-itaa
muka hänelle oikeuden käydä
julmaa hyökkäyssotaa Vietnamia
vastaan.
Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä
suuremmat kansanjoukot Yhdys­valloissakin
rupeavat epäilemään,
että Tonkinin lahden tapaus taisi
olla petosta j a vilppiä amerikka­laisten
harhauttamiseksi.
Mainititakoon, että amerikkalai­nen
merlluutnantti John W. White,
joka mainittuna aikana (elokuun
'4 pnä 1064) o l i palveluksessa Mad-doxilla,
o l i kertonut New Havenis-sa.
ilmestyvässä .1. F. Stone/|> \7eek- -
ly-lehdessä (1. 12. '67)," e-ttii m i - ' "
tään pohjoisviötnamilaisten hyök­käystä
tai edes aietta aggressioon
ei ollut olemassa. Hänen mukaan­sa
presidentti Johnson j a puolus-tusministeri
McNamara pettivät
kongressia valheellisella raportilla
saadakseen sen hyväksynusen Y h ­dysvaltain
hyökkäykselle Pohjois-
Vietnamiin ja avatakseen tien so­dan
laajenemiselle. ; .1 .
Pitäen mielessä, että Pohjois-
Vietnamia portunitettiin vajaan 10
tunnin kuluttua Tonkinin väitetyn
välikohtauksen jälkeenv- amerikka­laiset
kysyvät nyt, kuten monet
muut ovat j o kauan sMten kysy­neet:
— Miksi olisivat pohjolsvietna-milaiset
lyhtyneet midettömäfin
yritykseen käydä torpeettoveneiUä
hyökkäykseen kahta vahvasti aseis­tettua
hävittäjää, Maddoxia ja Tur­ner
Joyta vastaan? .
— Miksi, kuten edellÄmalnittu
meriluutnantti White sanpp.laivas­taan,
Maddoxissa ei ollut slUoin e i ­kä
jälkeenpäin pienintäkään hyök­käyksen
aiheuttamaa vaurion
merkkiä?
Ja siunatuksi lopuksi,' mW va­koilulaiva
Maddoxln väitetyn "pom­mituksen
johdosta piti aloittaa
Pohjois-Vietnamin pomiijiitMs vaik­ka
vakoilulaiva Libentyn/iikMnmi-tuiksesta
ei aloitettu ponmiiltusta
Israelia vastaan eikä vakoilulaiva
Pueblon knaj[>paaimisedta aloitettu
taan? — KUnsäikoaru,