Vapaus, August 11, 1956

              S{vu2 taqnatafna, elotaiun tl p. ^ Satur4ay, Aug> 11,1956
VAPAUS Tdepbones: S t » Office O S , 4-«3M;
Editoria] O f f Jee OS, 4<4as». Manager
£ . Sukat E d t o r W . Eklund. Mailing
addren: Sox:«9, Sudburr. Ontario.
C h v m of R s n b b c»na<iten», E f -
taUMied Hor, 0, Aatfa^rtEed
w «00004 cba» mail bf Cbe Fort
OfOee Oqurtment» Ottawa, Pot»-
tttfMd tlitlee v e d d j : TiMsdays,
« i & n d i j f v « i d Batisdajv br Vapai»
patflMrtng: Cnmpmy L t d , a^ loo««c
Cb» 8 t Sodiniry; O n t , Canada.
A d m t l a i t v jraUs «poo appUcatton,
XrajMlatton f r e e ^ cbarge.
TOAUSIONNAT:
Canadaasa: 1 vk. d kk. 3.75
3 kk. 3 A mtaysnmaai 1 fk. 84K» 6 kk, 430
Suomosa: 1 »k. 8 Ä » « kk. 4,75
Usva ei o le vielä haihtunut
Edenin riitainen puhe
~ Britannian pääministeri sir Anthony Edenin Jseskiviikko-napitama
ja erittäin voimaperäisesti mainostettu puhe Suezin
Itanavalcyivmylcsesta, oli jkaikkea muuta muttei maailman
yleistä mielipidettä Qryd3rttävä ja Suezin tilannetta paran­tava.
Päinvastoin — J a varsinkin jos sitä verrataan saman-aikaisiesti
pidettyyn IhUanpäaminu puheiescen —
P^dcTiin' puheen tarkoituksena oli lietsoa ennakkoluuloista
y j i ^ m f i ^ ^ melko avoi-m^
ti tunnusti, että kaiken tämän kohun ja kiihkoilun takana
on »vaih eräitten suurrahamiesten taloudelliset etukyqrmyk-set
Egyptissä ja muissa arabimaissa.
C i Julistaen, ^ttä "Britannia ei tule koskaan hyväksymään
S i ^ t i r i hallituksen päätöstä Suezin kanavan ^^^^^k
^ksi", pääministeri Eden unhoitti jopa oman maansa histo-
Ijritän ja sen tosiasian, että Britannian labor-hallitus kansallis­e
n i Englannin kivihiiliteollisuuden ja rautatiet kysymättä
i^lUienJupaa sen paremmin Egyptiltä kuin muiltakaan mailta.
Ja kun s i r Anthonyn johtama toryhallitus ei ole purk^ut
^eltajänsä Vansallistamispäätöstä, niin se on ilmeisestikin
antanut sille siunauksensa. Tämä siitäkin huolimatta vaikka
Britannian kivihiiliteollisuuden ja rautateiden osakkeenomis-iajain
joukossa oli myös ulkomaalaisia rahamiespUrejär Tämä
sellaisenaan paljastaa .pääministeri Edenin puheen suuren
i^stiriitaisutiden ja herättää kysymyksen: Miksi ei Britannia
voi hyväksyä Egyptissä sitä, mitä se on itse tehnyt omassa
iliaasi^aanf '
Tässä yhteydessä on meille selitetty, etfä "Egypti on rik­konut
kansainvälisiä sopimuksia" siis kansainväliltä lakia.
Omana mielipiteenämme olertme jo aikaisemmin esittäneet
iiarkitunvkiBSityksemmej. että yksipuolten
väliset sopimuksef voidaan oikeutetusti y k s i p u o l i s e s t i rik-j^
bakin. Mutta brittiläistä liberalismia edustava suurlehti,
Manchester Guardian on sitä mieltä, että Egypti ei^^^^
Icaän rikkonut: kansainvälisiä sopimuksia. Myöntäen; että^
Egyptillä^ on oikeus tehdä omassa maassaan mitä se haluaa,
myös, kansallistaa vissejä laitoksia kuten Suezin kanavayh-
"^ön, Manchester Guardian torjuu kaikki syytökset, «ttä
Egypti on muka rikkonut kansainvälisiä sopimuksia ja lakeja.
Mainittu lehti kirjoittaa: "Vuoden 1888 «sopimus takaa' vapaan
pääsytienjkaikkien maiden laivoille, mutta siinä ei ole sanaa­kaan
omistussuhteista., Vuonna 1936 ja 1954 tehdyissä sopi­muksissa
ei tehdä mitään muutoksia täliän seikkaan. On siis
hyvin vaikeata nähdä miten eversti Nasseria voidaan syyttää'
kansainvälisen lain rikl&>misesta . . . .
t > "Eversti^Nasserin toimenpiteet saattavat olla epämielui^
sia ja liikelcannalta epäedullisia länsimaille . . t Mutta ne
eivät oikeuta aseellisia toimenpiteitä,
Sivumennen sanoen .voidaan mainita että Manchester
Gttardian on myös sitä^mielta, ettäE^ptillä on täysi oikeus^
|(aiisalli8taa Suezin kanava • tai olla kansallistamatta pyytä-?
matta siihen keneltäkään lupaa.
^Tämän arvovaltaisen käsityskannan mukaan Egyptin
-hallitus ei^:ole sii$ millään tavalla rikkonut kansainvälisiä so-pimul^
ia ja lakeja. Sitäpaitsi tiedetään, että Egyptin hallitus
on vakuuttanut ja käytännössä osoittanut, että kaikkien mai­den
laivat saavat esteettömästi käyttää tätä laivareittiä, kuten
on aikaiseinmih tehdyissä sopimuksissa säädetty. Juuri tältä-kohdalta
ontuu Britannian pääministeri Edenin puhe kaik­kein
pahimmin; Jouduttuaan tunnustamaan, että Egyptin
hallitus ei ole millään tavoin vaikeuttanut Suezin, kanavalii*
kennettä, sir Anthony Eden ei voinut muuta kuin vedota en­nakkoluuloihin
ja "ajatusten lukijain" tavoin sanoa, "me
emme voi luottaa Nasseriin" siinä, että hän pitää tämän
vareitin avoinna.
Tosiasia luonnollisesti on se, että Suezin kanava ei ole
igyptille juuri minkään arvoinen, elleivät eri maiden laivat
,tule käyttämään sitä ja tästä käyttöoikeudesta maksamaan
sovitun hinnan Egyptille.
Mutta ajaessaan "huonoa asiaa" sir Anthony Eden ajautui
puheessaan yhdestä ristiriitaisuudesta toisejen. Tunnustaeli
avoimesti, että kysymys on Britannian rahamiesipiirien im­perialistisista
eduista — "öljystä" kuten hän sanoi, sir An­thony
selitti: "Tämän kanavan kautta kulkee noin toinen puoli
siitä öljystä mitä ilman Länsi-Euroopan^ Skandinavian Ja
monen muun niaan teollisuuslaitokset eivät tule toimeen.
Tämä on elämän ja kuoleman kysymys meille kaikille."
Toisinsanoen, jos Suezin kanavaa ei voida käyttää laiva­liikenteelle,
tyrehtyy öljyn saanti yllämainituissa maissa ^^^^^^j
seurauksena on kuolema. i
Mutta väitettyään; että Nasserin sanoihin '^ei voida luot­taa"
sir Anthony sanoi (AP:n mukaan) mm seuraavaa: "Egyp­tin
lain mukaan (Suezin) yhtiön työläisten täytyy olla työssä
vankilauhkauksen perusteella. Me kaikin tiedämme^ miten
^fäsistihallitukset'menettelivät ja me kaikin muistamme, mitä
"^se maksaa kun annetaan periksi fasismille."
Toisin sanoen, vaikka : Suezin kanavan laivaliikenteen
lylläpitäminen on "kysymys elämästä ja kuolemasta'* Britan­nialle,
niin Britannian hallituksen nimissä leimataan kuiten-
;kin suurta vaaraa aiheuttavaksi "fasismiksi" Egyptin halli­tuksen
ne väliaikaiset toimenpiteet, joilla taataan se, että
«laivaliikenne voi jatkua keskeytymättä! .
Vankilauhalla järjestetty työn suoritus on luonnollisesti
kaikkea muuta muttei suotavaa. Mutta poikkeustilanteessa
'on sekin "välttämätön paha",- jota ei ilmeisestikään voida
välttää. Suezin kanavasta puheen ollen tiedetään, että mai-
•nitun laitoksen teknikot ja johtajat ovat valtaosalta brittiläi-
'siä ja; ranskalaisia. Myös tiedetään; että Britannia ja Ranska
on määrännyt kansalaisensa poistumaan Egyptistä, ilmeisesti
fsiinä nimenomaisessa hurskaassa toivossa; että Egypti ei voisi
V teknikkojen puutteen takia ylläpitää kansain välistä-laivalii­kennettä
tällä kanavalla. Se antaisi hienon tekosyyn sekaan-
!tua Egyptin sisäisiin asioihin.
Tällainen oli se tilanne, missä Egyptin hallitus antoi mää-
.'räyksen, että Suezin yhtiön työläisten ja toimenhaltijain tulee
^^toistaiseksi jatkaa työtään ikäänkuin mitään ei olisi tapahtu­nut
tai muussa tapauksessa joutuvat tekemisiin EgjTptinoi-
Iketislaitoksen kanssa. Selvästikin Egyptin hallitus oli tässä
tilanteessa oikeutettu turv^autumaan tähän "välttämättömään
; pahaan" edellyttäen, että se ryhtyy viivyttelemättä koulutta-
T^nnaah egyptiläisiä insinöörejä ja teknikkoja siinä nuelessä,
^«ttä ne ulkomaaliset teknikot, jotka eivät halua jatkaa työs-
Kin, Aibett Sahn
Äskettäin mexOn O i k a g m t » suu»
reen vsäo1cwaufltariniskeltA myytiän
mucfeseen: pia ostaa mmtauaia pSk'
k u t a n r l k k e i t a valokurauskooetta rar*
V a n h a mjrjrjä. m a t a l a J a k a l j u mies,
esiUeU tmnime oifUeim ötev!» t a v a ­r
o i t a . HäD k y a y t mbikä laatuisva
valokuvausta b a r r a s t a n . V a s t a s l D , ' e t ­tä
mieluiten^ l i a r r a s t a n lapslvaloku-vauffta,
mutta a j o i t t a i n . o t a n Icuvla
kuten aanomalebtimlea.
My)rjä tarkasteli minua m i e l e n k i i n ­n
o l l a paksujen silmälasiensa t a k a a .;
— Ja. mitä te k i r j o i t a t t e ? — kysyi
hän.
V a s t a s i n , että pääasiassa p o l i i t t i s ia
Icatsauksia.
— K a s v a i n ! Vahinko, ettette t u l ­lut
meille t u n t i a aikaisemmin, isällä
kävi henkilö. Joka teidän olisi k a n ­nattanut
kohdata.
Hän r y h t y i puhumaan luottamuk­sellisesti,
a l e n t a e n h l e m a n ääntään:>
— S e o l i h u o m a t t a v a yrittäjä. Hä­nellä
: oU suuri tehdas Califomiassa.
Siellä cn aaUmat^fsnk JI^VTitolä
punaisten kanssa. Timä para. osti
15 tuhannella ^mriOktOm iatvii^
keitä? Ufjf» «fO^ ^ 1 ^ ' v t i r i i -
nlä. ' ' "
En voJntttkasmää, minkä'.VooiEEi
tehtaan coaigtaiaSie. iaaka WxUmn
"kommunistit tabnlstovat' ksippaa^
maan", ovat tarpeen vBlokuvaöstar-vikkeet
Mutta mifTenktfntonf fusä-si,
kun vilkaisin vitrlhiiin. S i b A ei
ollut mitään muuta, paitsi vaHcome-tamsta
vabnistettuja aistikkaita l a -
siölta-
^ Mikähän vehje tämä on? ^ Igr-
«yin.
^ Itämä ovat äänityskojefta ml-niatyyrikossa,
— myyjä hymähU
tyväisenä. — "mogetr aiten näitä
nimitetään. Ne merkitsevät Jolmlsen
sananne. Täydellisesti r v a n i i ^ ^
toimivat parbtojen avulla. \y<aUe
kuljettaa niitä huoniaamatta.^Ssi-merkiksi
nahkäkotelossa sivuUapne.
Se hjerra. tehtaan omistaja, lähentää
Midgetebi'' varustettuja luotettavia
henkilöitä punaisten kokouksiinj Seu­raavana:
päivänä hän tietää 'sanasta
mk ON OtKONUT VALHEITA
BURMAAN''TiimTUMISESTA
Bancoon^ Btinna.: < - r - K i i n a n k a n ­santasavallan
taholta myönnettiin
viime lauantaina; että sen a s e j o t i k -
koja o n o l l u t riidanalaisella alueella
K i i n a n - B u r m a n rajalla.r M u t t a s a ­m
a l l a tehdään A l v a k s i , ettei se ö le
o l l u t "tunkeutumista" B u r m a a n , k u ­ten
viime päivinä o n B 3 i n a l l e v i h a ­mieliseltä
t a h o l t a y r i t e t t y maailmalle
uskottaa.
P e k i n g i n radiolaajalluksessa' sanot­t
i i n , että K i i n a n kansantasavallan
joukkoja o n siellä o l l u t r a u h a n ylläpi­tämisen
tarkoituksessa.: Alueella s a ­n
o t t i i n havaitun jälleen : s a l a l i i t t o ja
k l i n a l a i s - b u r m a l a i a t e n suhteiden v a ­hingoittamiseksi.
• . P e k h i g i n radiossa siteerattibi ' ' K a n ­s
a n Päivälehteä". j o k a s y y t t i B u r m an
h a l l i t u k s e n kiertäneen totuutta teh­dessään
syytöksen, että kiinalaiset
ovat ottaneet haltuunsa burmalaista
aluetta.
"Antaessaan sellaisen lausunnon
B u r m a n hallitus laiminlöi mainita
erikoisen : tärkeästä tosiseikasta", s a ­n
o t t i i n laajalluksessa. "Siitä n b n l t -
täin, että. alue. johon viitattiin,^ on
K i i n a n - B u r m a n r a j a n eteläisellä a l u -
edla^ Jossa r a j a a ei o le määritelty."
• «Lauantain radiolaajallus o l i K i i n a n
ensimmäinen huomiointi sen i ^ t t e en
johdosta, j o n k a B a n g o o n i n päivälehti
" K a n s a k u n t a " teki hebiäkuunSl.päi­vän:
numerossaan, että K i i n a n Joukot
ovat "tunkeutuneet" p i t k i n SÖO mailin
r i n t a m a a n i i n k t a syvälle B u r m a n a l u ­eelle
k u b i 6& m a i l l a j o i l l a k i n : p a i k o i n.
Bangoonin h a l l i t u s k u i t e n k i n puhui
ainoastaan k i i n a l a i s t e n pystyttämistä
etuvartioasemista.
P e k i n g i n radiolaajalluksessa selos­t
e t t i i n , että koko kysymys: voidaan
neuvotella r a u h a l l i s e s t i B a n g o o n i n ja
P e k b i g i n h a l l i t u s t e n kesken:
Suomen sosdemien
suuntariitojen
selvittel
Helsinki. — Sosialfdemokraalti-sen
puolueen snuntaerimielisyyk-:
siä selviteltiin heinäkuuii 29 päi­vänä
sekä Suomessa että Ruotsis*
sa. ' . '
Kolme puhujaa, tohtori Vaino
Tanner pääministeri Fagerholm
ja pääsihteeri Lindblom, edusti­vat
opositioa e l i Leskisen auuntaa;;
Ja ministeri Hannes Tiainen puo­lueen
virallista ^kantaa; Opposi­tion
puhujat moittivat vastapuol­ta
liian särmikkäästä puhetavas-ta
ja ehdottivat siirtymistä aslal-
Ifselle pohjalle keskustelussa Ja
pohtimaan päivän kysymyksiä.
T o h t o r i Väinö T a n n e r v i i t t a s i p u ­heessaan
Riihimäellä sosialidemo­k
r a a t t i s e n p u o l u e e n a i k a i s e m p i i n s i ­säisiin
r i i t a i s u u k s i i n m a i n i t e n , että
ne ovat k e h i t y k s e n mukana itses­tään
poistuneet näyttämöltä, mutta
o n t o s i n j o u d u t t u »illoin tällöin p a ­k
o s t a nostamaan r i i d a n a i h e u t t a j ia
p u o l u e e n oven u l k o p u o l e l l e . Tan­ner
toivoi k e s k u s t e l u n siirtyvän
a s i a l l i s e l l e p o h j a l l e , ' k o s k a on käy­t
e t t y " l i i a n v o i m a k k a i t a s a n o j a ;"
Taloudellista tilaa arvioides­saan
Tanner valittelee Inflaation
^ kalvamaa valtiontalouttamme ]a
asettaa siltä syyn Kekkosen vii­den
hallituksen harteiUe. Mah­dollista
uutta palkkojen korotus­ta
hän kuvailee suohon vaipumi­seksi
kurkkua myöten. Itse hän
lähinnä asettuu hintojen ja palk­kojen
nykyiselleen jäädyttämisen
kannalle.
Pääministeri F a g e r h o ^ ; j o k a on
o p o s i t i o o n kuulumisestaan i:- h u o l i ­matta
yrittänyt esiintyä yleisenä so­v
i t t e l i j a n a , puhui s u n n u n t a i n a K a -
Uxissa Ruotsissa.
Hän p i t i p u o l u e e n sisäistä t i l a n ­n
e t t a "erittäin v a i k e a n a j a v a a r a l l i ­s
e n a " . Maan t a l o u d e l l i s t a t i l a a kä­sitellessään
F a g e r h o lm asettuu s i l ­le
k a n n a l l e , että o n saatava a i k a an
sopimus mdeksijärjestelmän muut­tamisesta,
j o s a i o m m e t u r v a t a r a h an
ar\-on.
O p p o s i t i o n kolmas mies, S T K :n
pääsihteeri L i n d b l o m puhui Loi­m
a a l l a . L i n d b l o m h i u k a n m o i t t ii
v a s t a p u o l e n edustajia ministereitä
L e i v o - L a r s s o n i a j a T i a i s t a , että he
ovat käyttäneet l i i a n vahvasanatsia
p u h e e n v u o r o j a j a toivoo, että he
siirtyisivät k e s k u s t e l u s s a a s i a l l i s e l le
p o h j a l l e . M i n i s t e r i Tiainen, j o ka
edellisenä s u n n u n t a i n a pitämässään
puheessa o l i m a i n i n n u t , että j a l k o -
k e s k u s t e l u s t a v o i d a a n vaieta, mUt-;
ta et e h d o i t t a ; s a i v a s t a u k s e n LitJd-;
h i o m i l t a . ' L i n d b l o m sanöi^ että "Juu-^
r i taUä t a v a l l a heitetään e s i l l e hä.:
märiä v i i t a u k s i a ^ j a tämä o n j u u r i
sitä, m i k d e l mielestäni mahdu puo­lueemme
e r i a a t e l i n j o i h i n V'rTäm& i^
jälkeen L i n d b l o m k e h o i t t a a T i a i s ta
suuntaamaan tarmonsa maataIott&;
k y s y m y s t e n ' r a t k a i s e m i s e e n «ikä
tuhlaamaan aikaansa i)uolueen S i ­säisiin
riitoihin. • '
M i n i s t e r i T i a i n e n , j o k a e d e l l i s e n^
s u n n u n t a i n a o l i kireästi arvostel-^
lut puoluesihteeri L e s k i s e n j o h t a j ai
pyrkimyksiä, puhui sunnuntaina
L a i t i l a s s a . T i a i n e n m a i n i t s i p u h ee
snan, että maataloustuottajat ovat
ottaneet syltsyyn 1955 v e r r a t t u na
lisää t u l o j a y l i 30 p r o s e n t t i a . Vuot­ta
kohden o n j o k a i s e l l a oikeus l i ­sätä
t u l o j a a n 3 —- 5 p r o s e n t i l l a i l ­man
että~^ s e n tarvitsee tapahtua
t o i s t en väestöpiirien osuudesta l o h ­k
a i s e m a l l a t a i - i n f l a a t i o t a synnjrt-täen.
V i r k a m i e s t e n palkkakysymystä
käsitellessään puhuja osoitti, että
v i r k a m i e s k u n t a kokonaisuudessaan:
o n saanut vucden lisällä n om 3 0
p r o s e n t i n korotuksen j a ninren-omaan
korkeammat virkamiehet
ovat saaneet tätäkin runsaammat
k o r o t u k s e t Siitä h u o l i m a t t a tämä
ryhmä o n p a l k a n k o r o t u k s i a vaati^
massa. P u h u j a j a t k o i , että palkka-^
työläisten y l e i s l a k o l l a saavuttiuna
n o i n 10 — 13 p r o s e n t i k s i a r v i o i t ti
p a l k k o j e n nousu on edellämaiiiit
t u j c n r i n n a l l a vaatimaton. ;
Käsitellessään puolueen opposi­t
i o n asennetta p u h u j a sanoi, että
p u o l u e s i h t e e r i Lesldnen syyttelee
h a l l i t u k s e n t a l o u s p o l i t i i k k a a ^ joka
viittaa siihen, että «pposition ta>
holla t o i v o t t a i s i i n siirtymistä vuo­den
1953 K-ohje\maan. Se merkit*
s i s i , että erikoisesti työläisten
täisi tinkiä jo saavuttamastaan
eliiftasosta^ M i n i s t e r i kysyy, tä­täkö
oppositio pitää nyt inlkisesä
t a l o u d e l l i s e n a o h j a a n a a n?
Puheensa l o p u k s i m i n i s t e r i T i a i ­nen
kosketteli edessä o l e v i a jät^es^
tötoimenpiteita j a l a u s u i ; että ' 1 ^
o h j e l m a n t i i m o i l t a o n syytä s u o r i t ­taa
puolueväen keskuudessa kes­k
u s t e l u . P u o 1 u e kokous, vaik­k
a k i n se tulee k a l l i i k s i , on bp^
p o s i t i o n vaatimuksesta pidcKävä.
M u t t a vieläkin k a n s a i n v a l t a i s e m pi
tapa o n jäsenäänestyksen s u o r i n a -
m i n e n . Tällöin e i t o i m i t s i j a v a l t a l -
suas pääsisi v a i k u t t a m a a n m i e l i p i ­teeseen.
— D L P.
figmttffj • ^fi***ll • ***fffr *iff 'ffiifl mii iif- TT trf*?
g g n t o a t i l i a t ' TSJtytftian «deOeen.
BEän uitu minvk' ifM^VUoJesta, Ja
saattdl i o l t e n vUr^Ott Unen.
>^ J * itoä, k u t e n j d e t e ^ ^ ranne^
keOd/ eöe emta timill&tesfa» k e l k i c t a .
eikd tott»? Itae vasIaM» tämä on
m l k z o f k ^ J a ^ l e n o o n " J i l t t y y kakid
sähköjohtoa. Yhdistätte n e äänitys-lattteeesen
» Joka p n sivunanne^ J a
I d o asetti " k e l l o n " varovasti p a l ­kalleen
J a pyöritti päätään vSkömn
Uiastuneöia.
- ^ K a t s o k a a p a tätä l o u k k u a täällä
hyllynä. Slbiä o n k a l k k i tavallista:
Sen lukkoon o n aseonettu m i k r o f o n i;
samanlainen k u i n rannekellossa, gä-nltyskojeexme
' v o i t t e k u l j e t t a a tässä
laukussa.
Myyjä p u h u i valcuuttavastl J a t a -
s a i s e ^ : tämä o l i hänelle todennär
köisesti t a v a l l i s t a t y ö t ä .'
- ^ K u v i t e l k a a , että oleUe neuvotte­lussa
s e n f i r m a n edustajien kanssa,
j o n k a kanssa asioitte. Olette heidän'
toimistossaan j a käsittelettesopimukr
seen liittyviä kysyäayksiä. :Batkatee-v
a l l a hetkellä pjn^dätte anteeksi Ja
pyydätte l u p a a käyttää m u k a v u u s l a i ­tosta.
J a n i i n : . . — Hän p i t i p l o i en
tauon j a k o h o t t i viekkaasti k u l m t ^ r -
v o j a a n ; — - K a l k k i , mitä he puhuvat
ollessanne poissa, onkin merkitty
m u i s t i t o l «linrätte to^
huomiseksi^ j a k a i k k i valUt ovat kä­sissänne.
Teto hänene vibneto I c y ^
j o k a o l i m i n u a v a i v a n n u t : '
—- Bflnkä vuoksi valokuvaustarvik­keiden
kaupassa myydään kalkkia
näitä . . . e s t o e i ^ l ? '
--- Katsokaas kiirehti hän v a s ­taamaan
— olemme aina - myyneet
äänityslaitteita filmikameroita var^
ten. Mutta ioSka liikemiesten, kes­kuudessa
näillä esineillä o n auuri
menekki ~ niitä ostavat JUsäksi e t s i ­vät
Ja erilaiset valtion laitokset' —
n i i n m i k s i emme m y i s i tämän l a a t u i s ­ta
tavaraa. Se menee h y v i n k a u -
paksL L.
— M e elämme sangen k u m m a l l i ­sessa
maailmassa, ettekö huomaa^jBltä
— tysytai.
m n Iski m b i u l l e UoisestI sUmfLä; sen
Jälkeen nyökäytti päätään mielissään,
-1- 'rleäättckö mitä?' Tämä on'hy­v
i n iedulltoen business. J a työsken­t
e l y e i öle- h u l l u m p a a ; Päällikkömme
on peijakkaan miellyttävä henkilö.
Hän' k u m a r t u i korvani viereen ja
kUlskäsI."
— Ainoastaan y k s i seikka. K o s k a an
ei voi tietää, m i l l o i n pääUlkkö s u u n ­nittelee
^minulle Jotain näiden : k a p i ­neiden
a v u l l a ! . . .
^niÄrrklttSvbitä tässä t a r i n a s s a t>n s e .
että k a l k k i ! näkemäni Ja; k u u l e m a n l e l i
t d h t u t t u t : l a t o k a a n epätodelUselta.
K y m m e n i s e n : ' v u p t t a sitten: o l l s b i ' t o -:
dennäkölsestl ällistynyt, mutta tänä'
pälvänä.iJpUoto Yhdysvaltojenyltä e l
o l e vielä hajonnut "kybnän sodan"
usväV nliiniä kehitetyt v a k o i l u n .muo­dot
tuntuvat JoUakIn t a v a l l a l u o n n o l ­l
i s i l t a J a h o r m a a l i i n - elämään k u u l u -
v U t a i V a k o i l u sävyttää larklpälvääm-me:
aivan kuto Jääkaapit, cocafcola
tai' pllvenplb-täjät. V a l t i o l l i s e t t o i m i ­henkilöt
^ v a t ' ' tottuneet tuhlaamaan
melkoisen-osan heidän'haltuunsa u s ­k
o t u i s t a " varoista', " t u t k i m u k s i i n " Ja
vakoiluun. ' .
Henkilökohtaisesti e n voi o l l a v a r ­ma,
etteikö puhelinkeskustelujani
kuunneltälsl/iettelkö kirjeitäni avat­t
a i s i F B I : n agenttien Idlinesta Ja" e t -
tielkö erälhin k o r t i s t o l h b i olisi m e r -
B{« de l n c i m « Elok. S pnä
Tsbekkoslovakia voitti Brasilian
paVonaaotteltissa maOaän 1 — 0
«al^IUaden toimesta. Hiiden, luku»
adiEx^ xionsi Joänxs Icymnu^
Basistikaan ymmärrä, miksi niitä
taxtittito n i in paUon;
Jokin älka sitten oUn Detroitissa
esltdmöImäSEä Matusora kirjasta.
Auto, Jossa oli kaksi salapoliisia, 'iTäi-v
y s t t - t a l o n edessä. Jossa esUnnyto.
Tökerösti plitolttöeva valokuvaaja
o t t i t a l o n vastapäätä "olevasta I k k u ­n
a s t a yhtämittaa k u v i a luentoa k u u ­lemaan
saapuvasta yleisöstä. Myö^
hemmbi sato tietää, että salapoliisi.
Joka ölt;tullut kokoussaliin, o l i nmer-k
t o n y i m u i s t i t o koko puheeni — t ö ­k
i t t y kokouksia. Joihto ^ o l e n ottanut
osaa. puheitaii Joita olenrpitänyt. k i r ­j
o i t u k s i a . Jotka ovat lähteneet kynäs-
V i i m e vuonna työskentelto . t o i m i t ­taakseni
k i r j a n Valhetodlsta j a . Jossa
Harvey Matusow kertoo rikollisesta
toiminnastaan- oikeuslaitoksen ^osta-m
a n a " a s l a n t u n t i j a n a " . : Sen: t a k ia
m t o u n sekä Matuspvra perään Järjes-'
tettlto yhtämlttatoen u r k t o t a F B I :n
denhäköisesti - m i g e t U l ä ".
O l i s i kultenkto väärin sanoa, että
v a l t i o n l a i t o s t e n h a r j o i t t a m a urktota
suuntautuu^ y k s i n o m a a n ~ t a i p ä ä ­asiassa'
— niitä ' t 7 S A : n kansalaisia
vastaan, jotka kuuluvat edistykselli­s
e e n ' l e i r i i n ^ K o k o maa: s u on
kuhisee F B I : n erikoisagentteja,
" k a l k k i e n seikkojen t i e d o l t t a j l a " . J o t ­k
a työntävät nenänsä tiedemiesten.
Journalistien, sotllashenkilölden. lää­kärien;
ammattmittojen t o i m i h e n k i ­löiden
Ja papplenkto yksityiselämään.
F B I : n päällikkö Edgar Hoover o n
pitänyt "välttämättömänä kääntyä
väestön puoleen pyyntötaeen. B&n
pyytelee asettamaan käyttöönsä m a h -
d o l l l s l m i n a n ' runsaasti tiedoittaJlav
Täs£ä suhteessa hän syrjäyttää Jopa
r o t u d i s k r i r o t o o i n n i n k l n . m n e n s a ­noistaan
jKlätellen' k a i k k i amerikka­laiset
sukupuoleen. Ihonvärlto t a i u s ­kontoon
katsomatta kelpaavat v a k o i ­l
i j a n ammattiin.
A m e r i k a n lääketieteellisen yhdis­tyksen
aikakauslehdessä Hoover k i r ­j
o i t t i 'kirjaimellisesti V seuraavaa:
" A m e r i k k a l a i s e t lääkärit, samota kuto
m u u t l d n kansalaiset, voivat p a r h a a l la
t a v a l l a auttaa kansakunnan sisäistä:
t u r v a l l i s u u s p a l v e l u a Ilmoittamalla
F B I : l l e . p o t i l a i s t a a n k a i k e n l a i s i a t i e ­t
o j a , j o l t a työssään saavat selville."
J a aikakauslehdessä :Women's D a y
hän o n k u t s u n u t " a m e r i k k a l a i s i a n a i ­s
i a " tledolttamaan hänen Johtamal­l
e en l a i t o k s e l l e - k a i k i s t a tuttavien Ja
ystävien "epäilyttävistä toimtonols-t
a " ; samalla kertaa F B I : n pääDIkkö
v a r o i t t a a huolehtlvasti,: että kommu­nistiset
naiset ovat "ulkonäöltään . . .
samanlaisia , tomlsiä kuto kalkki
muutkto >— mikä' t a h a n s a n a a p u r i t a -!
l o n nainen, paikallisen tehtailijan
rouva t a i p i k k u Bobbyn äitrv
E n s i kertaa : Y h d y s v a l t d j e n h i s t o r i -,
a i s a • o n ^ .valheiodlstaja kohotettu
'^kansalllssankarto"~ korokkeelle. T u n ­nettujen
r v a l h e t o d i s t a j i e n : antamat
"todlsteefJ.^ ' valbetodistajien; - " iolt^
käytetään "asiantuntijotoa'? i o i k e u ­dessa:
t a i kongressto valiokunnan' is^
t u n n o i s s a , ' j u l k a i s t a a n suurin otsl-;
koto sanomalehtien etusivuilla koko
Amerikassa l A t l a n n l s t a : T y y n e l l e m e ­relle.
Heidän " t o d i s t e e n s a " ' k a i k e n -:
k a r v a i s i s t a : Vkommunistisista s a l a l i i ­t
o i s t a " — jotka n o s t a t t a v a t ; t u k an
pystyyn kenellä järkevällä Ihmisellä
tahansa '— toistetaan p o l i i t t i s t e n t o is
mihenkllöiden. : puheissa Ja niiden
mukaan johdetaan' h a l l i t u k s e n slsä-j
a ulkopolitiikkaa. Valbetodistajien
k u n n i a k s i : kohotetaan m a l j o j a ban­keteissa,
heitä vedetään puhujiksi
kokouksito, yliopistototo,: heitä y l i s ­tetään
"amerikanlsmlsta".
O n ymmärrettävää, että he saavat
huomattavan p a l k k i o n v a l t i o n l a i t o k ­s
i l t a . Äskettäin vaati apulaisoikeus-m
i n i s t e r i . j' kongressta edustajainhuo­neen
ftoanssikomissiolta lisämäärära­h
o j a ammattimaisten valbetodistajien
J a muiden t i e d o i t t a j i en palkaamiseen.
"Mitä:tulee aslantuntijatodlstajito
hän sanoi. — nito meidän täytyy
useto tinkiä heidän kanssaan j a etsiä
kenet saa h a l v e m m a l l a . . . T M i s t a -
j i e n suhteen a s i a t ovat hirveällä k a n ­nalla/
Jos^ o t t a a huomioon,' m i t e n p a l ­j
o n rahaa näille:'Joudutaan: m a k s a ­maan
. . . ' '
Fiiulio} ja tinreel
heilttnfaf; kaksi
ipiiania laulohDi
B^ J B i n k L — L a u a n t a i n a , e l o k u un
4 1 ^ ^ t y i M a l m i l l a S u v i t i e 7:65a
s i j a i t s e v a s s a m u s t a l a i s t e n asumuk­sessa
J o u k k o t a p p e l u , j o s s a s u o r i t e ­t
u n välienselvittelyn seurauksena
k a k s i mieshenkilöä k u o U j a y k si
j o u t u i s a i r a a l a a n.
V e l j e k s e t KäUe V o i t t o V a l t t er
P a l m , T o i v o V i k t o r P a l m j a A k s e l
P a l m «livat ryhtyneet r y y p i s k ^ e -
määb asunnossaan. K l o 22.00 jäl­k
e e n saapuivat v e l j e k s e t V a l d e A r r
mas A s p j a A k s e l R o b e r t A s p P o r ­voosta
j a liittyivät P a l m i n v e l j e s t en
s e u r a a n . Bliesten k e s k e n s y n t y i r i i ­taa*
j o n k a seurauksena V a l d e A s p
t e m p a i s i e s i l l e t a s k u a s e e n j a a m p u i
sillä KalTe P a l m i a k a u l a a n j a T o i v o
P a l m i a r i n t a a n ; A k s e l A s p otti^ a -
seekseen p u u k o n i s k i e n sillä A k s el
P a l m i a päähän. A k s e l P a l m e i k u i ­t
e n k a a n mennyt t a i n n o k s i i n , vaan
l ö i - k i r v e e l l ä V a l d e A s p i a vasem­paan
ohimoon.
- P a i k a l l e hälytetyt; i»oliisivirano-maiset
k u l j e t t i v a t t a p p e l u u n o s a l l i s ­tuneet
m i e h e t s a i r a a l a a n , j o s s a to­d
e t t i i n K a l l e j a T o i v o P a l m i n k u o l ­l
e e n . Valde A s p j ä i s a i r a a l a a n,
m u t t a hän v o i h y v i n . Robert A s p
SITJl
IM.
TÄT
Armaan •gamytnmaatnme aa
syrjänpuiideiseUa s e n d i i U a %lele(
maatalousnäytteixjä. Näyttelyn
teydessa oU t i ^ y s t i myös aipg
set, k u t e n h y v a a n n u a t a l o u s D^
Jytapaan k u u l u u ^ M i k k o n e n o l i 1
k i n o s t a n u t a r v a n j a seurasi jän
tyneenä a r p o m i s t o i m i t u s t a . Sen j
tyttyä toi k u u l u t t a j a j u l k i nun«
j a v o i t o t:
— N:o 2 6 — s i k a!
—* S e o l e n minä. s e olen in]
h o k i M i k k o n e n riemastuneena^
VUOBOTYÖ
— - E i k Q t u o b l e . v a i m o l l e m i e ai
l i i a n r a s k a s t a työtä? k y s y i kaiii
k i l a i n e n k a t s e l l e s s a a n isännän k
sa i k k u n n a s t a u l o s emännän k i
kiessä vihannesmaata.
— R a s k a s t a s e o n , mutta häii
kee sitä vuorotyönä.
— S i i s k u n hän väsyy, niin
j a t k a t t e?
E i . K u n hän väsyy puuta
työssä, hän s i i r t y y sisälle tali
töihin.
j a A k s e l P a l m ovat pidätettyini
p o l i i s i j a t k a a heidän kuulusteluj
e d e l l e e n .
Syyttää llSA:n armeijan kieltäneen
Canadan kansanedustajalta vierailu-oikeuksia
sotilasleirille maakunnassaa
W i n n l p e g . — V i i m e v i i k o l l a tääl­lä
t u l i j u l k i s u u t e e n ^ että y h d y s v a l t a ­l
a i s e t s o t i l a s v i r a n o m a i s e t o l i v a t an-r
taneet määräyksiä, j o i d e n p e r u s t e e l -
l a k i e l l e t t i i n eräältä. Manitoban
m a a k u n n a n l a i n l a a t i j a k u n n a n jäse­neltä
oikeus o s a l l i s t u a v i r a l l i s e en
v i e r a i l u u n s o t i l a s a l u e e l l a.
New Y o r k i n valtiossa: o n saatettu
voimaan uusi l a k i "opettajien l o j a a l lr
suuden tu^vaamlsesta'^ Tämän j o h ­dosta
l i i t t o v a l t i o n korkeimman oikeu­den
-jäsen''William Douglas sanoi
seuraavaa:
•TSmä l a k i muuttaa koulujärjestel­män
väistämättömästi vakoilujärjes-telmäksl.
Se v a a t i i , että opettajien
lojaalisuudesta' <m esitettävä j a t k u ­vasti
selostuksia. :: K o u l u j e n johtajat
m u u t t u v a t ' salapoliiseiksi.) oppilaat,
lasten vanhemmat j a kouluplirto
a s u k k a a t : t i e d o l t t a j i k s i . K a l k k i ' kor.-:
vat ovat höröllään kuullessaan, mitä
tahansa^-vÄuhuJa epälojaalisuudestä.
Se,.mlkä'rs5mtyy :tämänv l a t o , perus-.:
teellä, o n 'tyypillistä poliisivaltiolle.^ > r
::~Täytyy. sanoa, että yhä suurempi
Joukko amerikkalaisia esitotyy s l ^
vastaan, että Y h d y s v a l l a t m u u t e t t a i ­s
i i n ; v a k o l l i j a t o J a lurkkljolden maak-r
si.: Huomattava osa' lehdistöä, a r v o ­valtaiset
kb-koUiset järjestöt J a monet
tunnetut amerikkalaiset, tuomitsevat
yhä päättävämmto maksettujen. v a l ­hetodlsta
j i e n : käyttämisen. Eräissä
viime aikotoa tehdyissä oikeuspäätök­sissä
o n a r v o s t e l tu terävästi ns; " t u r -
vallisuusohjelmaa" j a luonnehdittu
se " s a l a i s t e n tiedoittajien, kulskaHI-j
a i n ja. huhujenlevlttäjien systeemik­s
i " . Eräät lUttovaltion elimien t o i ­menpiteet,
j o t k a • on: suoritettu " t u r ­vallisuuden"
merkeissä, on j u l i s t e t tu
näissä oikeuspäätöksissä perustuslato
vastaisiksi.
• Sitä;; mukaa, k tm kansatovälisellä
näyttämöllä lievenee jännitys, käy
yhä vaikeammaksi vakuuttaa amerik­kalaisille,:
:etta valtakunnan täytyy
jäädä "poikkeustilaan" j a että sitä
vaativat Intressit "turvallisuudesta
punaisten, j i h k a a vastaan". Yhä
useammto amerikkalaiset alkavat
a j a t e l l a , i että senlaatutoen ^ t u r v a l l i ­suus!'
muistuttaa pikemmtokto s e l ­laisen
ihmisen " t u r v a l l i s u u t t a " . Joka
on heitetty kaltereiden taakse.
L a b o r P r o g r e s s i v e puolueen j i
W i l l i a m A . K a r d a s h , joka on o
M a n i t o b a n lainlaatijakunnassa
toistakymmentä' v u o t t a , sanoi,
häntä vastaan k o h d i s t e t u t toime
teet oUvatVpöliittista diskrim
tiota'- -ja että t o d i s t e i d e n peruste
hänestä o n selvääkin, että "mää
o l i a n n e t t u yhdysvaltalaisten yi
sessä sotilasneuvostossa oleviei
r a n o m a i s t e n vaatimuksesta."
Määräys t u o m i t t i i n myös koi
v a t i i v i s t e n j a ccf:läisten laini
j a k u n n a n jäsenten taholta, ji
o l i v a t n i i d e n ; v i r a l l i s t e n valitti
e d u s t a j a i n ^ja hallitusvirkaili
j o u k o s s a j o t k a sunnittelivat C
c h i l i i n s o t i l a s l e i r i l l e j a Cranb
P o r t a g e u r a d a r i a s e m a l l e vieräil
C C F : n puolueryhmän järjes
l a i n l a a t i j a k u n n a s s a D o n Swaile
n o i : ' " K o k o homma o n naurettu
E n o l i s i o l l e n k a a n ihmeissäni 1
k a * B p d d J o h t o ( K a i v o s r j a l u on
r e s u r s s i e n ^ m i n i s t e r i ) olisi 1
hankk§$n. t a k a n a j ' ^ Y h ^ e n .C(
p u f i e n d e f i e Ä l k o n s a s v a t u^
k u n n a l l i n e n j o h t a j a Duff R(
myös t u o m i t s i L P P : n jäsenelti
n e n o i k e u k s i e n s a kieltämisen;
M r . K a r d a s h s a n o i , että toinu
de " o l i v a l i t u n kansan edust
k o r k e a n v i r a n loukkaamista",
keessä p u o l u s t u m i n i s t e r i Campi
le' l a i n l a a t i j a k u n n a n jäsen sai
"Mtoä esitän vastalauseeni ta
s k a n d a a l i m a i s e n toimenpiteen'
dosta. T a l l a määräyksellä iva
v a l i t t u j a kansanedustajia. Py:
s e l o s t u s t a tämän epäoikeutetun
k r l m m i n a a t t o r i s e n : toimenpi
j o h d o s t a . " .
Kojska määräys k o s k i e n Kard2
m a t k a o i k e u k s i e n k i e l t o a oli t
O t t a v a s t a , l a i n l a a t i j a k u n n a n j
s a n o i :
: " S a a m i e n i t i e t o j e n mukaan m
le o n selvää, että määräys oli ai
t u y h d y s v a l t a l a i s t e n yhteisesK
t i l a s n e u v o s t o s s a o l e v i e n viranoi
ten vaatimuksesta. Tämän mäai
sen vakavuus tulee selväksi
h u o m i o i m m e k u i n k a yhdysväit
t e n sotilasviranomaisten salli
päättää-milUncanadalaiset kai
e d u s t a j a t voivat mennä j a n
heUtä o n k i e U e t t y oikeus on
maakunnassaan."
kentelyään Suezin kanavalla, voivat ensitilassa erota palve­luksesta
ja lähteä kotiin.
Kuten näkyy, sir Anthony Edenin "suuri puhe" on suuri'
vain siinä mielessä, että siinä on alusta loppuun saakka suuria ^
ristirutoja, ja että koko puhe ontuu ipolemmilla jaloillaan.
Myrkkyä uilieiiun vesilasissa
I n t o i l u j a k a i k e n l a i n e n k i i h k o i lu
j o h t a a j t a v a l l i s e s t i j ^ e n p i m e n n y k ­seen,
t y h m y y k s i e n t e k o o n j a j a l e s -
t ä p ä i n t u l e v a a n , u s e i n niitaän. aut­tamattomaan
k a t u m u k s e e n . :^
M u t t a Jkaädsta k o k e m u k s i s t a huo­limatta:
o n " " h e l a k i n havaittavissa
tällaista m t o i l u a.
K u n v i i i n e a i k o i n a o n p u h u t tu
pääasiassa u r t i e i l u k y s y m y k s i s t a , k i i ­tos
.siitä h y v i n ' . o m d s t u n e i i l e l i i t t o ­j
u h l i l l e , n i i n meidän s a l l i t te
k i r j o i t t a a m u u b u n a sana y l e i s m i e -
lessä u r h e i l u a k o s k e v i s t a kysymyk­sistä.
•Palauttakaamme ' m i e l e e m m e sä
t o s i a s i a , että v i i m e v u o n n a , j o l l o in
näytti m a h d o l l i s e l t a , että Neuvos::
t o l i i t t o j k o r j a a suurimman^ sadon
t u l e v i e n o l y m p i a l a i s t e n ' ^ i s t e k i l -
^nassa", j u l i s t e t t i i n j u u r i j u l m e t u s t i,
e t t e i mitään: p i s t e k i l p a a o l e k a a n e i ­kä
s e l l a i s t a v o i d a s u v a i t a o l y m p i a ­l
a i s t e n ybtyedessa.
M u t t a n y t k u n Setä S a m u l i on
s u o r i t t a n u t jättiläismäisiä p o n n i s t e ­l
u j a — j a s i e l lä riittää kyUä v o i m ia
— tähtiurheilijainsa h u i p p u k u n n on
k o h o t t a m i s e k s i , o n , m y ö s t u l l u t m a b -
d o U i s e k s i . että Y h d y s v a l t a i n u r h e i l i ­j
a t ^ ä v a t s i t t e n k i n e n i t e n -pisteitä
— j a n i i n p n täällä m a n t e r e e l l a l a - .
k a t t u pauhaamasta o l y i n p i a l a l s t en
p i s t e k i l p a a vastaan.
Kj^symys e i s i i s o l e k a a n n i i n p a l ­j
o a siitä "epävirallisesta" p i s t e k i l -
v a s t a , v a a n siitä,. ' k e n e n lehmä sat­t
u u o l e m a a n ojassa.*'
- Bflikäli t u l e e a l l e k i r j o i t t a n e e s e e n,
n i i n me pidämme Y h d y s v a l t a i n p i s ­t
e v o i t t o a ' näissä ' o l ^
m a h d o l l i s e n a — . m u t t a h u o l i m a t ta
siitä mikä~'ffiaäsuuriDunan pistemää­rän
saa ^ k a h m i t u i k si m e c n i m e n äe
mitään |>ahaa'-näicten^ "epävirallis­t
e n " pistej^en 1 ^ ^ Tur­haa
o n ^ y e l e s t a i n ^
säkään^asiässai ' >^
M u t t a e r i k o i s h u o m l o t a ansaitsee
M e l b o u r n e s t a vähän t o i s t a v i i k k oa
t u l l u t : : v u t i s t i e t o missä k e r r o t a an
k a n s a m v ä l i s e n r o l y m p i a k o m i t e an
v a a t i v a n k a i k i l t a : näihin ' k i s o i hm
o s a l l i s t u v i l t a l u r h e i l i j o i l t a v a l a a t a i
l u p a u s t a , missä m h e i l i j a t : v a n n o v at
^ k u n n i a n s a " kautta, - e t tä he ' o v a t
amatöörejä, j a e t t ä h e ' a i k o v a t p y -
s y ä k t o a m a t ö o r e m ä " v i e l ä r , o l y m p i a ­l
a i s t e n jälkeen.
^ M a i n i t u n . f v a l a n " . t a i ^ l u p a u k s e n"
sanamuoto o n s e u r a a v a :
"BGnä,, a l l e k i r j o i t t a n u t j u l i s t an
k u n n i a n i kantta^ ^että.minä olen^ j a
a i o n py^ä.amatöSrinä j a t u l e n täyt-vtämään
o l y m p i a l a i s t e n sääntökomi-t
e a n v a a t i m u k s e t ."
A l l e k i r j o i t t a n u t on viimemen
mie's4näailmassa j o k a a l i a r v i o i a m a -
töörisanan merkitystä u r h e i l u t o i ­minnassa.
/ T o s i a s i a s s a u r h e i l u a e i
v o i o l l a k a a n m u u a l l a k u i n amatööri-piirissä,
sillä n s . a m m a t t i u r h e i l u o n
t o s i a s i a n a " l i i k e t o i m i n t a a . ^'
M e ^ k a ' i i d n myönnämme myös, et­tä
amatööriurheilijam ' h u i p p u l u o -
.icassa o n amatöörisäädöksiä r i k o t tu
m e l k o p a l j o n . J o t k u t meistä, k u t en
e s i m e r k i k s i - • : a l l e k i r j o i t t a n u t k m ,
olemme sitä niieltä, että amatööri-säädökset
ovat v a n h a n a i k a i s t u n e et
simä määrin.:> että monet rikkour
m u k s e t j o h t u v a t j u u r i siitä, k u n v o i ­massaolevat,
säädökset eivät: vastaa
enää n y k y a j a n tai-pgita.
Työstään elävä, sanokaamme: p e r -
h e e l i i n e n ; h u i p p u - u r h e i l i j a ei
t u l e toimeen: hengellään. - J o s :hän
pitkillä; k i l p a i l u m a t k o i l l a a n menet­tää
s i m a ; m ä ä r i n i t ^ a i k a a n s a , ettei
p e r h e t u l e t o i m e e n , n i m k u k a v o i
meistä' syyttää, häntä siitä, e t t ä vas­taanottaa:
k u l u n k i r a h o j a : pöydänkin
a l i t s e . J l f u t t a p a l j o n p a r e m p i o l i s i,
j o s tehtäisiin kansamvälisesti sopi­mus,
että u r h e i l i j o i l l e v o i d a a n mak­saa
k i l p a i i u m a t k o i l l a ollessaan s a ­n
o i n a m m e a m m a t t i m i e h e n p a l k k o ja
vastaava, päiväraha ynnä k u l u t , n i in
tämä: vetäisi k y s y m y k s e n : kirklcaa-s
e e n päivänvaloon j a l o p e t t a i s i v a l ­t
a o s a l t a ''sala-ammattllaisnuden*^. ;
v^Kmken itämän sanottuamme,: m e
h a l u a n u n e liittjrät k u i t e n k i n n i i h in
jotka tuomitsevat seUaisentintoHun,
"mikä sisältyy yllämamittuun c
p i a k o m i t e a n vaatimaan "vai
t a i " l u p a u k s e e n " , että urhcilijf
k u u t t a v a t ' k u n n i a n s a kautta 1
sen, että h e e i v ä t "aiokaan" rj
a m m a t t i l a l s i k sL
T ä l l ä i n e n " v a l a " muodostui
k o s t a k i n " v a r i k s e n v a l a k s i " vi
kin^^yhdysvaltalaisten kohdata
k i n e n salaisuushan on,, että I
k a i k k i y n d y s v a l t a l a i s e t nyrkke
u n e k s u v a t siitä, että olympialai
l a n , -hopean t a i - p r o n s s in voil
a a n he ryhtyvät ammattinyrk
j o i k s i . Tämä sellaisenaan on
tettavä s e i k k a . Mutta kuitenk
s i a s i a l Eikä s y y o l e nimkään
j o a näissä a m e r i k k a l a i s i s s a nyi
i i j o i s s ä . k u i n niissä olosuhl
missä he-.ovat kehittyneet j a i
he j o u t u v a t elämään. Baba h
k a i k e n i n h i m i l l i s e n saavuh
korkeun m i t t a , n i i n s i l l o t o se *
myös u r h e i l u t u l o s t e n m i t a k s i i
sessa olosuhteessa, mikä: n y t )
see Y h d y s v a l l o i s s a.
H u o l i m a a - s i i t ä mitä me its
k m kysyniyksistä ajatteleminj
simielisiä k a i k e t i : olenune siitä
k u r j a a o n s e j o s urheflifoflta
d i t a a n : k u n n i a n s a nimissä ä t |
jäävät p o i s o l y m p i a l a i s i s t a vai
v u o k s i , että heiUä o n aikomi
l a i s n u d e n ' t u l l e s s a joskus r
a m m a t t i l a i s i k s i ^ kuten
Y h d y s v a l l o i s s a t a p a on, t a i et
v i i t t a a v a t k m t a a l i a kunniaani
a U e k i y j o i t t a v a t , f tällaisen
o m i s t a ^ • "ailä)muksistaan'
m a t t a . — Känsäkoura.
Ti