Vapaus, November 18, 1954

              Sivu. 2 Tpr^taiua, marraskuun 18 p. — Thursday, Nov. IB, J954
'''OnpiH '''ffif •' JF*THP^''tt *^ft*f f <*'f .ri* '•'''"'•ffF*'
MUIAed IKor, 0,1917. AaXturfiztA
«•rMPond «IM» maU tqr tbo Poct
,€MQfe OonrtoieDt, Ottawa. Pub-liriM^
tbrice «eekly:. Tauday»
,13bandto]« axul Satoidajji l v Vapaus
Slm-et.*W., Sodlmcy; Onfc, Canacla.
TelepboDea: Sua, Office O0. 4-42M
Editorlal Office OS, 4-4265. Manaxer
E.Suk«L «UtorW.BUopd,MalUng
adtfrecs: Box 69, Sndboxy. Ontario.
Advertlsing. ntea iqxn» appilcatton.
a^aoslattoo f r e e of cbaivBk
TILAUBB3JI1MT:
CaaadaMa; 1 fk. 7JOO 6 kk, 9.1» ^ Jkk,!^
TbdiavalloiMft: 1 fk.M9«kk;4;89
suooMaia t ifk,a«>f kfecn
Yhteisvoimin loiimallisvaaleih^
Sudburyn kaupungin ja McKimm kunnallisvaaldstaImuodostuu
{tänä vuonna entistä,tärkeämmäf, sillä kysymys lisätulojen sonnista
|nikkeliteq|l4yuaest4 fon vastustamattomien tosiasioiden - perusteella
'lähestymässä ratkaisuaan kohti.
Lyhyesti sanoen. tilanne-on seuraava; Samalla kun £telä-Onta-
;;Jrion kaupungeissa-jälkeskuksissa teollisuuslaitokset ra^sävati^
Iprosenttia kuntien veroista ja kotienomistajat ja prkkuliikemiehet vain
• §3S~S0 pro£lenttia.> niin Sudburyssajo
jmaan lähes 70 prosenttia kunnallisveroista ja McKimin kunnassa yli
170 prosenttia. Tämä seVtttäz miksi kunnallisveromme ovat niin ääret-
:<tömän korkeat, vaikka meillä on kaikin puolin puutteellinen ja huo-
«no kunnallinen palvelu!
i Tämä huono tilanne johtuu siitä, että nikkeliteollisuus, mikä
jnauttii kuntiennne palveluksista sekä välittömästi että välillisesti, ei
;jnaki5a lainkaan kunnallisveroa. Toisin kuin Etelä-Ontarion teollisuus-
^laitoksetjnipporikas^nikkeliteolliäuus on hankkinut itselleea^ e
'letun aseman, missä sen ei tarvitse maksaa kunnallisveroa sen pa-f^
envmnSudburyn kaupungille kuin McKim kunnallekaan.'K^
llunkurinen tämä tilanne on^ se näkyy siitä, että Inco maksaa kunnallis*^
Veroa 'Port Colbomessa ja Huntihgdonissa 'West Virginiassa — mutta
'ei Sudburyssa eikä MtKimissä!
. ' Kuinka tärkeä tämä kys3fmys on veronmaksajain etujen karnial-ita
katsoen,! se näkyy seuravasta: Ontarion verotusvirkailijainviralli-
I sen arvion mukaan Incori Copper Cliffissä olevien laitosten verotus- ^
' arvio on noin 50 miljoonaa dollaria, eli tasaluvuissa puhuen .yhtä ^
Jsuurikuini^okoSudburyn ja'McKimin yht
j omaisuuksien arvo. Toisin sanoeil, kotienomistajien ja pikkuliikemies-
• Ien verokuormaa voitaisiin huojentaa puolella, jos Incoa verotettaisiin
. .'samassa suhteessa kuin verotetaan pikkuihmisiäkin.
Tämä tarkoittaa, että jos Incon laitokset alistettaisiin kunnallis-
- verotuksen alaisiksi; kuten ovat kaikki muutkin rakennukset ja laitok-
»settälläaIueella,SudburyjaMcKim^aisivat niin paljoa
lieroja voitaisiin vähentää ainakin yhdellä neljänneksellä ja siitä
limatta rakentaa tarvittavat koulut, viemärit, vesijohdot,* kadut, jal-
^'kakäytävät jne.
^ 'Meille luonnollisesti sanotaan, kuten on jo sanottukin, että Inco
> on niin suuri ja voimakas, ettei sitä voida koskaan pakottaa maksa­maan
kunnallisveroa. Mutta-tämä argumentti Incon "suuruuden voi-
SYNtYA^iiÄ-
PÄIVIÄ
Sam L. Bantanen, BäUam Credit.
tOnU t ä y t t ä ä t ä n ä ä n , marraskuun 19
pia 65 v u o t t a .
A f r o miUam 'jMikaU, T t m m b u l s t ä ,
Ont., t ä y t t ä ä Huomenna* mairaakuun
19 p n ä 50 vuotta.
H a i m a Salo Beanrtisfa, Ont., t ä y t ­t
ä ä : marraskuun 21. p n ä 60 v u o t t a ,
: Yhdymme sukulaisten Ja t u t t a v i en
o n n i t t e h i l b i n .
Mitä muut sanovat
' hankkimiseksi itselleen — ja samoin tulevat veronmaksajat Idytäjnään
j keii^ot-niiteh Vöidäan Irtcbn "laitokset' pai)n'a kUnnallisve^Cj^m^^^
suuteen. , >• ii ' ' i » . •<* J I
i Mitä tässä yhteydessä'.tarvitaaa lon se, että unohdetaan toisar-i'voisV(
l'selkkti>jötkafaiheuttavat
lläänj^hteisvoimin tukemaan kaikkia niitä ehdokkaita,jotka, nytjähes:^,
?tyvfesäi^kuiwrdK9vaaleissarvaat»vat"sitär^«
S I I H E N P C N A K A U H V N L I E T ­S
O N T A A I N A i O T A A .
N ä y t t ä ä s i l t ä , e t t ä senaattori J o ­seph
M c C a r t h y j a h ä n e n y s t ä v ä n sä
e i v ä t ole t y y t y v ä i s i ä ' e n n e n k u i n saa-,
v a t vedetyksi alas kaikkl^ m u u t omalle
tasoUeen. M i t ä nie r l y t n ä e m m e teh­t
ä v ä n «heidän y l l y t y k s e s t ä ä n o n t o d e l ­lisuudessa
roskajoukon h y ö k k ä y a Y h ­dysvaltoja
vastaan . . . E t t ä t ä m ä nuo­rempi
senaattori edustaisi sen p a r p m -
min.peruspsriaatteita k u i n m u i t a k a an
periaatteita, se o n uutlstieto niille,
j o t k a vovat onnettomuudekseen jou­tuneet
h ä n e n tielleen. J a m i t ä on
puhe s i i t ä , e t t ä h ä n e l l e p i t ä i s i saada
o i k e u t t a ? . M i l l ä perusteella p y y t ä ä o i ­keutta
mies j o k a kokonaan halveksuu
s i t ä k ä s i t e l l e s s ä ä n m u l t a i h m i s i ä , m u ­k
a a n l u k i e n s e n a a t t o r i t o v e r i n s a ; . : . .
— Olobe and M a i l - l e h d e n toimitus-kh-
joItuksesU. ^ •
Autot ja ravinto
k ä s i M puolet
«•1
Ottawa. ~ Canadan tilastolUsen
• t o i m e t o n toimesta k e r ä t y t j a j u l k a i s ­t
u t tiedot o s o i t t a v a t / e t t ä m i k ä l i m a an
v ä h i t t ä i s k a u p a n myynnit ovajt kysy­m
y k s e s s ä , m i l t e i 50 p r o s e n t t i a , n ä i s t ä
ostoksista k ä s i t t i r u o k a - j a autotar­v
i k k e i t a . Maan v ä h i t t ä i s k a u p an
myynnit olivat mainittuna vuonna
k a i k k i a a n y l i 10,435 m i l j o o n a a dolla­r
i a , h"
! N ä i s t y h a r o i s t a k ä y t e t t i i n erilaisten
.'tarvikkeiden ostamiseen rseuraajvat
.riuSSs^lrvfikeita ."... "24 '%
ASt?Wkkeita,.;.,..;,^
.Rakennusaineita 3 2 „ ;
.•^Polttoaineita Ja j ä S t a * . "
.RÖIitOja yni5;'^;v,:;'i'v..^ ^ ,2.2,.
•.p6ut!arW-'jkiäiTOltarv:'/..c.-. ^ 2.2
3vakunnallisverolain alaisuuteenSuiir-Sudburyn"muodostamisenavulla, j y a l k i n ^ l t ä - I l i i . . i A . 2 „
Jyhtei^imir^i v(,idaan tehdä ^•ia.yhWadmmeWiafi.««^^ "ij
» Yleisesti käsitetään, että turha on sitten ^nää lukita .tallia kun
«thevonen on JO varastettu. iMutta jotkut politiikot ovat valmiita: esit-
Stämään sellaisia ehdotuksia, jotka ovat verrattavissa juuri siihen, että
lukitaan tallin ovi vasta sitten kun hevonen on jo viety muille markki- .
noille.
: Yksi käytännöllinen esimerkki tästä on Britannian ulkoministeri
«Edenin maanantainen lausunto, jonka perusteella hän hylkäsi Neuvos-aloliitön
ehdotuksen koko Eurooppaa käsittävän konferenss
»mistä varten.
5 Vastaten kieltävästi brittiläisen lehdistön, julkisuusmiesten ja
* tavallisten kansalaisten 'kasvavaan vaatimukseen, että Britannian (ja
Jjmuiden länsimaiden) pitäisi ryhtyä tosimielessä neuvottelemaan Neu-
* vostoliiton kanssa' kansainvälisten riitakysymysten ratkaisusta, ^mr.
i Eden'turvautui uuteen tekosyyhyn selittäen^ että diplomaattisen; to-,
»dellisen edistyksen hintana on kestävyys tai itsepintaisuus: Puolustel-
5lessaantältä"uudelta*' pohjalta neuvottelujen vastustamista, mr. Eden
*sanoi, että ''jos te neuvottelette miehen kanssa, jolla ei ole mitään kii-
» rettä, mutta teillä on kiire, silloin häviätte joka kerta."
fc Tosiasia luonnollisesti on, että Neuvostoliitoa taholta on jatku-
^vasti osoitettu "kiirettä-' ja suositeltu hetikohtaisia neuvotteluja. Vain
^Yhdysvaltain sodanlietsojain ja heidän kannattajiensa taholta on osoi-.
l tettu halua neuvottelujen lykkäämiseen epämääräiseen tulevaisuuteen.
» Mutta ilmeistä on, ettei Neuvostoliitto pelkää kiirehtimisensä johta-
»van "tappioon"; kuten mr. Eden sanoi. Tosiasia onkin, etteivät neuvot-t
telut sodan vaa;ran torjumiseksi ole koskaan liian hätäisiä; -Näinmuo-
V dom widaan siis todeta, että ulkoministeri Edenin '"'uusi',' argumentti
S Euroopan neuvotteluja vastaan on kokonaan paikkansapitämätön.
* Vielä ilmeisemmäksi tuli:ulkoministeri Edenin kestämätön kanta
* tässä kysymyksessä kun hän selitti hallituksensa kantana—- mikä on
'%todellisuudessa yhdysvaltalaisten sodanlietsojain kanta "ettei mi-
^ tään hedelmällisiä neuvotteluja voida Venäjän kanssa pitää ennen kuin
y Saksan uudelleen aseistaminen on jo "hjrvässä menossa ."(Ne!W
! York Timesin kirjeenvaihtaja Drew Middleton.)
J Kokemus on kuitenkin osoittanut kaksi peräkkäistä kertaa, että
J Saksan imperialismin aseistamisen jälkeen ovat neuvottelut entistä
A vaikeimmin järjestettävissä — sillä saatuaan aseet käsiinsä, saksa-alaiset
imperialistit, lähtevät tavallisesti sodan avulla etsimään itsel-
\ leen "lisää elintilaa" — kuten tapahtui v. 1914 ja 1939. Jos missään,
I niin tässä on tapaus, missä yritetään sulkea tallin,ovi vasta sitten kun
; hevonen on jo varastettu!
; Toisaalta on suorastaan lapsellista odottaa, että se plioli maail-
^masta, jota vastaan Saksan imperialisteja aiotaan uudelleen aseistaa,
p katselee kädet ristissä tapahtumain kehitystä. Päinvastoin voidaan
« odottaa> että jos länsivallat ryhtyvät kerran uudelleen siihenmielettö-.
i mään yritykseen, että Saksan imperialistit aseistetaan taas 'konunu-f
«ismin kukistamista varten'', kuten Hitlerin Aatun päivmä sanottiin,
; tiiin se johtaa vastaavanlaisiin varotoimenpiteisiin niiden taholta^ joi-j
den "kukistamiseksi" Saksan imperialisteja aseistetaan.
3 Jos näin tapahtuu, niin silloin päädytään aivan samaan mistä on ^
i lähdettykin, voimien nykyiseen tasapainoon — vain sillä erotuksella,
että maailma on taas hampaisiin asti aseistettuna, ihmiset köyhty-fö/
pkkiitärvlldtelta' 1-8
;ii\i6ilekaTujä''ym8. ' - i . 7 .,
' ' M u i t a ' ^ V v i k k e i t a n i y y t U n - v ä h e m -
. m ä f t k i i l n e d f e l l ä m ä i n l t t u 1.7 prosent-
•tC='""'' ' <' ^ - ^ >
Albert Einstein ön
nyt putkityöläisten
union uusi jäsen
- Chicago. Maailmankualu tie­demies,
t r i A l b e r t ' E i n s t e i n otet-tUn
t k : n 12. p n ä virallisesti
A F L : n p a t k l t y ö l ä i s t e n u n i e n t ä r
k a l a i s e n osaston J ä s e n e k s i . Osas­t
o n luottamusmies M . B a i l e y l ä -
h e tU sen Johdosta t r i E i n s t e i n i l le
j ä s e n k o r t i n J a kirjeen, joka. a l k o i
t e r v e h d y k s e l l ä : " A r v o i s a veU E i n ­s
t e i n !»
Osasto p ä ä t t i ottaa t r i E i n s t e i ­n
i n Jäsenekseen s e n h ä n e n ä s k e i ­sen
lausuntonsa Johdosta,. Jossa
h ä n sanoi, e t t ä Jos. h ä n e n p i t ä i si
a l k a a e l ä m ä n s ä uudelleen olisi
h ä n mieluummin p n t k l t y ö l ä l n en
koht tiedemies. Osaston kirjecs-
:sä s a n o t t i i n : "Olemme Iloiset l a n -
sUessamme t e i d ä t tervetulleeksi
Joukkoomme."
Teräksen tuotanto
vähentynyt 25 pros. .
O t U w a . - . i Canadan t e r ä k s e n tuo­tanto
o l i v i i m e syyskuussa y h ä edel­l
e e n k i n laskusuimnassa. o l l e n 25 p r o ­s
e n t t i a v ä h ä i s e m p i k u h i edellisen vuo­den
syyskuussa. M i k ä l i k u l u v a n vuo­den
y h d e k s ä n e n s i m m ä i s e n kuukau­d
e n tuotanto o n k y s y m y k s e s s ä , o n se
v ä h e n t y n y t ' m y ö s k i n 25 ^ prosentUla
edellisen vuoden. vastaavaan ;aUcaan
verrattuna.
T e r ä l t s e n tuotantoa p i d e t ä ä n yleen­s
ä ' m a a i i taloudellisen e l ä m ä n tervey­den
mi(;tapuuna.
Canada ensimm^en
ulkomaan kaupassa
O t U w a . - ^ T i l a s t o l l i n e n toimisto U -
m o i t t a a ; e t t ä C a n a d a o l i v i i m e vuonna
Johtava maa ulkomaankaupan alalla,
m i k ä l i o n kysymyksessä ulkomaan­k
a u p a n arvo maan kutakhi asiikasta
k o h t i . V i i m e vuonna o l i : C a n a d a n u l -
komaaiokaupan arvo 630. d o l l a r i a asu­k
a s t a kohti, Uuden Seeiannhi j ä ä ­d
e s s ä toiselle tilalle , 573 d o l l a r i l l a.
V u o n n a 1952 o l i iUusi Seelanti, ensim­m
ä i n e n ($707) ja Canada toisena
($640).
Viljo RDSvallin ja Johan
Voutilaisen muisto eiää
Kaksikynunentäviisiyuotta^ taka­perin,
marrask.\ 18 pnä 1929 murhat­tiin
Port Arthurin läheisyydessä kaksi
silloisen Canadan Puutavaratyölä is­ien
Teollisuusliiton ,työmaalähettiä
— Viljo Rosvall ja Jfohan .Voutilai­nen.
', .
Silloin oli käynnissä metsa(yöläis-^
ten lakko ja nämä kaksi niiestä oll­evat
matkalla erä^n Mäki-nimisen
urakoitsijan kämpälle,: jossa tehtiin
töitä lakosta välittämättä. "jP^idän
tarkoituksenaan ';olf,„ saada ^ tämän
kämpän työläiset mjikaän yJitejssen
taisteluun.
Onion Xaken' rannalla hyökkäsi
heidän kimppuunsa' murhamiesten
joukko. Vain erämaa tietää ^illoin
käydyn taistelun vaihteet. Mutta
Viljo .Rosvall ja Johan - Voutilainen'
menettivät henkensä tässä taistelussa, v:
koska murhamiesten; joukko-oli.: lu­kumäärältään
moninkertainen. • ^
' Erämaa vaikeni ja niin vaikenivat myöskin.mur-hatyön
tekijät. Näytti siltä kuin nämä kaksi san­karia
olisivat hukkuneet erämaahan. Syksyn lumi
oli peittänyt kaikki jäljet. ; .
Kun maakunan poliisiviranomaisille-ilmoitettiin
asiasta ja vaadittiin tutkimustenitoimittamistajiiin
olivat he kovin vastenhakoisia.Jotain kuitenkin
tehtiin, ikäänkuin näön vuoksi. 'Induätrialisti"
ja sen kannattajat ilkkuivat: 'Venäjälle on. Rosvall
ja Voutilainen lähetetty." - • . - " M
Mutta järjestyneet työläiset ja murhattujen to--,
verit eivät hellittäneet. Heidän toimestaan järjes­tettiin
talven ajaksi Onion Laken seudulle "erikoi­nen
varfio, että rikolliset eivät saisi tilaisuutta jäl­kiensä
peittämiseen, ' Seuraavana keväänä kun- lu­met
sulivat,'paljastui katala^murha.
! Kuolemansyyn tutkijat väittivät miesten hukfcu-.
neen. Ajatelkaahan, että kaksi, tottunutta, huorfi
ja-voimakasta metsänkävijää olisivat hukkuneet
kolmen jalan syvyiseen veteen ja MäenkämpäUft -
johtavan polun viereen. ''
Yleinen mielipide työläisten keskuudessa oli, että
nämä: kaksi itietsätyöläisjärjestäjää oli murhattu;
Kuiiindasten
V I L J O R O S V A LL J O H A N V U O T I L A I N EN
työnantajain ja heidän kätyriensä toimesta. Mutta
* vielä tähän päivään mennessä ei ole saatu tähän
murhatapaukseen, mitään; virallista selitystäi Kos­kahan
rikollisten omatuntospakottaai^ puhumaan ja
paljastamaan tämän rikoksen yksityiskohtiaan myö­ten?
' - ' .
s-::Kun^^
.raavana keväänä Port Arthuriin: niin muodostui
;heidänr;hautaj£.isistaan valtava ;näky, ehkä;valtar
vimmat hautajaiset koko kaupungin historiassa.
;-Hautaussaattueeseen osallistui noin viisituhatta
työläistä. ^ ,
Rosvall ja Voutilainen olivat uhrautuvia: ja yh-:
-teistä hyvää: harrastavia^ miehiä^-r—.parhaita Cana-:
:;"dan5suomalaisten; joukossa. y.He^ m
kensä -taistelussa parempien palkkojen Ja olosuh­teiden
puolesta. Mutta heidän harrastuksensa eivät
rajoittuneet ainoastaan tähän taisteluun, .sillä : he
olivat kummatkin vakaumuksellisia sosialisteja,
jotka osallistuivat myöskin taisteluun paremman
yhteiskunnan puolesta.
Kauan eläköön näiden tämän maan parhain^iien
poikien muisto!
Viimeinen matka
KirjoHeliu V. Rokvallin ja J. Vouti'iiis8n muistolle v. 1S31
f ::',* f .il'-,''/
,Kirj. KALLE SALO,/ ,
Käy kahden he korvessa>rouUiista ikth ''"^ "j ' ^^~-<vermhti)io^sa hHpivät rputalsta^^^^ ,
syysvihUrm synkästi soitellen/ j \ ' ^ , , '^^^alaenjtalmia raadella saaliin. , ' j / '
tieillätyönä taisieliiviesit on'viedä ,\', . .: < ,rr:.V^-^f tahtoo — työläisen-verta^.. ^. }>. ^ •'
'poveen korven^-^'raatajaveljille.' i .-^uf i ) i '-^^ Sitä juoneet'jd'enueri"— Suomessa kerin .J
— Tovereille'id, velji.le — mitäkö', liene!,'. «• ' K - - , ; n i - -.)!- v . i ' V \' ' "
' vai vihamiehenkö joukkoa? - 'Kuka sen tiönne.' " ) , ^mppuhun karkasi ulvoen ^
rhonganrjingollaistuvainniatkaajten:':^^^^^^
•i^r^ySett^Uiis^
iv
Ml
Vaivanloistq.,v^ikk' iiekin, •
mitä pcrillä.Uel^in:y , t v i
•ei suunnasta metsien miehiä siitjta, ' > ja^annikön hongat—'jos kertoa'voisi'
ei pelkoa mielessä, vaaraa ei. muis^ta-''- " -^y^^ >- ' 'sen' kaik€n;-minkä ne näki ja kuuli..
— Vain tehiäväri mitistavat,'sen^^h^ffentäyt4ää . • ' ''jll Hurttien teot netie^oksi soisi '
Ei palkkio, maine/ei kiitoksen ipyyde ' ^^^//^ i • .
viekeskeen vaarojen vaanivien. - \ . . • ^ valkohuftatsarp,vat vtelakm kerta . . .
Heitä syksyinen viima, pakkasen hyyde.^.-^-^^
hyväilee käskystä velvoituksen. , s.n5 ; j . '
He tietävät: Toverit'ikuistavat vtfQttain,,,
ja taitoonsa/ tarmoansa' uskovät'litott4u
— Onhan kotoista heillä/ ' ""'-i^-
kulku metsien teillä, - . -. •
missä ennen~hiin monta päivää ja~yotä ' \
on kulkien käyneet ja tehneet työtä.
— Tuttu soitto on tuulen ja korpien kohu . .
— Sivu liukas on järven jäätikköpintai :
mi vielä niin uhkaava — petollinen. >-.\ .
On edessä tyyni nyt' metsikönrinta, ^
min keskessä ^ määränpää matkaajien;vi::^.
r-^ Syyspäivä jo maillensa hiljalleen vaipuu .
jajnatkaajat tuntevat levolle kaipuun v ;
— Honka murtunut tuolla
metsän varj(Ksen puolla, '
lepotuolin paikan saa meille nyt täyttää.^'
Näin virkkavi toinen ja kädellä.qn näyttää. ,
—• Pian katkaistu sitten on loppukin • taival; .
— Miehet istuvat hongalla hetkisen-huvitukseksi
retkistään kertoillen. .
Ei tiedä he — saitaa metsä ei saata i^^^-.
sudet valkoiset saalista saanut on vaaniin.
Joukkoteurastusta
valmistellaan nyt
Guatemalassa
Guatemala City. Vallankaappaffr
j a Carlos A n n a s o n i l m o i t t a n u t haas­tattelussa,
e t t ä t ä m ä n kuukauden a i ­k
a n a t u l l a a n telottamaan e n s i m m ä i ­set
20 n i i s t ä l ä h e s sadasta'johtavas­t
a henlcilöstä, j o t k a o n v a n g i t t u - t ä ­m
ä n United P r u l t C o : n edustajan ioi-mesta.
iNaltä entisen demokraattisen
hallituksen- miehiä s y y t e t ä ä n " j u l ­muuksista".
Jolta h e i d ä n v ä i t e t ä än
harjoittaneen.
>Armas m y ö n s i myöa"iin. e t t ä h ä n en
hallituksensa on p y y t ä n y t Meksikon
h a l l i t u s t a palauttamaan Guatema^o
l a a n demokraattisella tavalla ^valitun
presidentti Arbenzhi.v h ä n e n , uikomlr
n i s t e r i n s ä ' ja useita; m u i t a h ä n e n - l ä r:
h e l s i ä ä U ' m i e h i ä , ^ j o t k a ovat paenneet
Meksikoon J a i(jlea"£elevat. Siellä a s ^ *
lioikeuden mukaisesti. .
T ä ä l l ä p i d e t ä ä n mahdollisena.! e t t»
MeJksikko s a a t t a a luovuttaa A r m a s in
k ä s i i n kaksi G u a t e m a l a n e n t i s t ä p o -
h l s i p ä ä l U k k ö ä . -
Pian viriaavan puron mutainen vesi "
jo raadeltuin-taisteLjain ruumiita pesi"
— Pois hurtatkin hiipivät'pimeään yöhön '
'ja ulvonnassa 'soi>uusi aihe .'. .
Tämä olihan kukka verityöhön . . .
se liekö vieläkään viime vaihe?
— Taas hurtat uhria uutta ajaa
ja', verenjanoisna silmät palaa . . .
— Valkosuttcnko volito ^.mustempi yötä, • '
tihutyö tämä hurttien hurmeisien . . .?
. T—Liekö sentään/: Joukkoja näin vaisko lyödä,
vaikk' osa voi olla tää yksilöiden . . .?
Te sorruitte miehinä—^Taisteluveljet!
Tc täytitte paikkanne kuolohan saakka: v
Teitä muistatftme! — Kerran, me murramme teljet
ja hurtat vie lyömme ^Pois orjuuden taakka . . .
Ei nimenne.kunnia kiiulitisalienyt,
oli osanne työ sekä raadanta vain. '
Ette maineesta,-elämänriemuista tiennyt,
muttajfihdisti työnne te täytitte ain . . ; '
—-Tuhat paikkanne taisteVurivissä täyttää, /
tuhat uhkaa taas kostoa konnille.
-'-r-- Teidän muistollenne nyt paljastuu päät,
Teille, yhteisen aatteemme uhreille!
' - LI
EH v a l U a määrättyä fauvittimeisuu-den
j a m i e l e n k i i n n o n p i i r r e t t ä ovat
macnen^iaab lehdet- v i i m e päivinä'
k u v 8 i l t e « t ; - ' l o i s t e U a i t a '«er^oniolta
J o i l l a yfr^t :f E u r o o p a n p ä ä k a u p u n g it
i d i m e k i e ^ ^ ^ U s i . ovat v a s t a a n
n U & vierailullaan' kunnioittaneen
Abes3iinian (eli hienommin Etioo-pian)
k e i s a r m B a i l e S e l a a s l e n . jonka
t ä y d e l l i s e t arvonimet ovat Kunixjgas-tenkuxUngas.
J u m a l a n v a l i t t u / j u u d an
h e i m o n ' L e i j o n a ' n v a l l o i t t a j a ja lopuksi
N^us e l i K e g u s Negusti, j o n k a arvo-n
i i f i e n h ä n muuten* omJsti i t s e l l e en v.
1928. kakftfIvuotte^ V, ennen^ y e l ^
meUe fastjÖLtnlstaan^l^^
toun; ( M i ^ ^ t n: t t t y t t ä r e n J ä t t e e n ;
: E m m e (t^ttL <dla ohimennen^, notee-raamf^
a | ' ^ t ä r ' ' s u r r t a p a u s t ^ ? , vaik­ka
r t u o j k t t i u & I e l k o s i ö i a n t u U ^^
dän.rSutirjäisen kolkkamme osaksL
O t t a ä l p e e n arvokkaasti vastaan t ä ­m
ä n sutifen^ ibalUtsljan käyttl:;^^^
k a n . n e l j ^ " . tasavalta: kaikenylolstonsa
ja JUhlakomeutensarja P a r i i s i s ä t em
l e v l m m ä n ^ ^ a u r m g o n p a i s t e e n s a . v kerto-,
vat P a r i i s i n lehdet. Selostukset n ä i s tä
s e r e m o l ä p i s t a j ä ä k ö ö t l e h d l l l e i jotka
tuntevat^.ittikoifita: k u t s u m u s t a a ko
n u p ä i d e n ^ i e d e s o t t a m t t s t e n : kuvailuun.:
mainit^gmine v a i n : v i e r a i l u n kohokoh­d
a n : v ä l j ä ä n siniseen J a k u n n i a m e r k ­k
i e n koristamaan u n i v o r m u u n pukeu-tunutil^
egui^j- j o n k a m u s t a n t ä y s p a r ­r
a n reunustamien energisten kasvojen^
y l l ä k o h d ä i ^ l e i j o n a i i p p a l n e n kaksois-k
o l k k a h a t t u . ojensi R a n s k a n presiden­t
i l l e lahjaksi Sahan kuningattaren
h e l m l n a u ö ä n ; j o k a o n k o r k e i n etiopia-r
l a i n e n k u d n l ä n o s o i t u s . C o t y e i haltm^
nut o l l a - s e u huonompi j a h ä n ojensi
v a s t a l a h j a k s i : vieraalleen ; kuuluisaa
S e v r ö i i n - p o s l i i n i a olevan kahvikalus­ton.
' '
Sen sijaan palauttakaamme mie­l
e e n j o i t a k i n p i i r t e i t ä k e i s a r i Neguk-sen
e l ä m ä n v a i h e i s t a j a h ä n e n maansa
•historiasta. E u r o o p p a tuntee Neguksen
ennen kaikkea . h ä n e n raivokkaasta
v a s t a r i n n a s t a a n . M u s s o l i n i n hyök­k
ä y k s e e n v . 193Ö. E n n e n v a l t a i s t u i m e l ­l
e nouAiean oli k e i s a r i j o saanut
m a a n s ä j h y v ä k s y t y k s i K a n s a i n l i i t on
j ä s e n e k s i E n g l a n n i n vastustuksesta
huolimatta.- M u s s o l i n i n - h y ö k ä t e s sä
Abesslniaan kymmenen^vuotta t ä m ä n •
j ä l k e e n r h ä n , vetosi: — .-vaikka t u r ­h
a a n ' ^ K ^ ^ ^ i o ^ i t t o o n * joka..tyytyi
s e l k k a u k s e n vjselvittämiseksl^^'uhkaa.!
m a a n ; I t a l i a a e r ä i l l ä k a n s a i n v ä l i s i l lä
r a j o i t u k s i n a : , j a antoi vpommlt|aa..^d-d|
Is.-;Abebaa,vy..: 193S Negus p a k em ,per-
•Ifelneentvjiiontooj^eeii; m ^
t a j r - m y ö h e q a m i n , 'histprian .pycjläp
kää'ntye$sä^^Negujs,/Jo, pajasi - j i ä ä k a u -
p u i ^ l ^ n f i ^ . ^ j i d i s - A b e ö a ä n - s o d a n - e n ^
s l m m ä i s e n ä ; v o i t t a j a n a : v a l k o i s e l l a - her
Vosella- h r i t t n ä i s t f t i - ja^^.sudanU
joukkojen i ^ a t t a m j u i a . ' . /
-S w j ä l k e e n ;pn,^^H^^ pon-nfeteUut'keWf
k ^ f a s e e n ^ i n ^ a i i^
a i k a i s i a . olöja''nykyaWais'elle :tasblle Ja
y m p ä r ö i n y t -Iteepsä'V-julko^tmlaisil^^^^
a s i a n t u n t i j o i l l a . 'Ämeirikkalaiset^yhtiöt
e i v ä t ole vllvytelleet saaliinjaolle k i i |
niulj^taakseen J a . m m . on Haile, S e -
iassje . ' t e h n y t s u i i r i a m y ö n n y t y k s iä
S i n c l a i r O i l C o : l l e , j o k a n y k y i s i n s u o -
,Tittaa l a a j o j a porauksia Punaisen me­r
e n r a r m l k o l l a — m i s s ä r a t k a i s t a an
Abessiinlan: t a l o u d e l l i n e n tulevaisuus!!
SITÄ
Metsäpaloja ollut,
vähemmän v. 1954
Toronto; ' i - M a i d e n j a metsien m i ­n
i s t e r i ö n ' ^ a n t a m i e n tietojen mukaan
o l l maakunnassa kuluneen k e s ä k a u ­den
a i k a n a k a i k k i a a n 8T7 m e t s ä p a l o a
eli ,428 v ä h e m m ä n k u i n edellisen k(£-
s ä k a u d e n ^ ' a i k a n a . Tuli t u h o s i kaik­k
i a a n 54 9&7'eekkerlä.
A i n o a s t a a n y h d e k s ä n viime kesän
m e t s ä i ^ i ^ oU 500 e e k k e r i ä laa­j
e m p i a : •^'•^'Nctfn^-39 prosenttia m e t s ä ­p
a l o i s t a o n t o d e t tu salaman a i h e u t t a ­m
i k s i j a loput 70 p r o s e n t t i a a r v e l l a äh
Johtuneen muista syistä.
I s ä j a p o i k a m e n i v ä t markkinapa!;
k a l l e . j o a s ä « r ä s n ä t t i t y t t ö myi suuk.'
koala b y v ä n t e k e v ä l s y y a r a h a s t o n kar-'
tuttamlsekaL . /
-Ta$sä,©n 50 « e n t t l ä , j o l l a saat-si
t a a suukkosen t u o l t a t y t ö l t ä " , ^ n o i
i s ä pojalleen. * Siiudellessani nuoreni,
p a n a t y t t ö j ä saia h e i d ä t kirkaise-m
a a n . "
, V ä h ä n k j ä n k u l u t t u a poika palasi
t a k a i s i n i s ä n s ä luokse.
- S u u t e l l t k o työÄä?,- tiedusteli isä.
" S u u t e l l n p a t i e ö ^ i . "
" S a i t i t o h ä n e t T l c t r k a i s e a i a a n ? ' '
" S ä i n , ' köSka*'äi" antahoi? hänelle
s i t ä SO s e n t t i ä . "
O U V A U U I S T D N UT
F a r m a r i o l i j ä r j e s t ä n y t kastamls-t
i l a i s n u d e n ; ja/, p a p p i vsapuipaikaU^^
.Pappl7silrtylvifarmarhi. kanssa toiseen
; h i u > n e e s e e n , J o s s a : ' h ä n tiedusteli:
Oletteko ;valmistimeet t ä h ä n t i ­laisuuteen?
:< ^.Olen.v m i n u l l a o n 10 paunaa pai-v
a t t u a , s i a n l i h a a , kananmunia kaksi
tushiaa, k a a k k u a ' . . .
, - ^ p n ; m i n ä ; s i t ä tarkoittanut. Olet­teko,
h e n k i s e s t i valmistuneet?
— O l e n . M i n u l l a on kaksi pulloa
.-(Vhlskyäja-koline p u l l o a puhdasta pir­t
u a . ' ' • • '
Great Slave Laken
lähellä qn paljon
kahta mela lia.
. P l n e . • P o i n t i n seudulla Great Slave
L a k e n * e t e l ä i s e l l ä r a n n a l l a on jo y l i 30
vuoden: a j a n tiedetty sijaitsevan ehkä
m a a i l m a n suurimmat lyijy- ja sinkki-alueet.'
Ä s k e i s e t koeporaukset ovat to­denneet;:
e t t ä s i l t ä saattaa muodostua
s u u i i n / m i n e r a ä l i l o y t ö ; m i t ä on te^
t ä l l ä ' mantereella t ä m ä n vuosisadan
a i k a n a ; . J o v;ime vuosisadan lopiiUi
t i e d e t t i i n Alueella löytjrvän niin lyi­j
y ä . k u i n . s h i k k i ä k i n j a ensimmäiset
valtaukset t e h t i i n vuonna. 1898. . ;
:OorIalueen sanotaan olevan noin 38
p i a i l i n p i t u i s e n j a : k o l m e n mailin l e -
v y l s em Nykyisten- alhaisimpien arvioi-den-
mukaan: v ä i t e t ä ä n . : « i e l l ä . olevan
n ä i t ä - m e t a l l e j a n o i n .120 miljoonaa
t o n h f a . r : K a i v a n t o t ö i d e n suorittamis­i
a alueella; j h a i t t a a j se, tosiasia; että
#lue fsijäitseei^43S > mailin:-etäisyydessä
l ä b i n ^ m ä s t ä r a u t ä t l f ö slniie
my.öskääh''niaantietä,\ijdnka'^ohde6t3
k a i k k i e n rakennustarvikkeiden, konei-d&
cLiii,: elintaVvlkkeiden - kuljettaminen
tuiee- p e r l n ; ? k a l l i i k 5 i : ja sama pitää
luoimoUlsestl : j ) ä l k k ä n s a r myöskin' 1^-
• ; y n . , / a ' i l n k l n ' - i ^ markkinoille
USiettänoiseen n ä h d e n.
•Kysymyksessä olevat mineraalimaat
Icontfolloi Consolidated Mining and
S m e l t i n g ponipany, joka ei ole-vielä
t ä h ä n m e n n e s s ä -tehnyt mitään:pä4r
t ö ä t ä alueen" k e h i t t ä m i s e n suhteen.
A s i a n t u n t i j a t ' v ä i t t ä v ä t , että tämän
v a l t a v a n ' m i n e r ä a l l a l u e e n avaamisen
ehtona o n r a u t a t i e n rakennuttaminen
G r e a t S l a v e liakeUe. J o s ja kun se ta­pahtuu,
merkitsee se vesivoiraalaitoe-teri,
s u l a t t o j e n yms. rakentamista sekä
n o h i 10 000 a s u k k a a n kaupungin nou­semista
P t a e P o t o t t o tIenoUle. jossa on
Jo p a i k k a U n valittuna tätä tulevaa
k a u p u n k i a varten.
Kreikassa on
uusi hallitus
Ateena'; — K r e i k a n hallituksen pää­mies,
sotariiarsalkka Alexander'Papa-gos
muodosti torstaina, marraskuun
11. p ä i v ä n ä J h a m t u k s e n u u d e l l e e i t ««
Johddsiia. e t t ä k a k s i ministeriä .oli
eronnut s e n vuoksi k u n eräälle saksa-,
l a i s e l l e t ö i m l n h n e l l e oli salaisesti an-.
nettu4olmlI)ipa.
PÄIYÄ^ PAKINA
Tilastot eivät valhettele, mutta .
Canadassav_ s u o r i t e t t i i n " : viime
vuonna erilaatuisia r a k e n n u s t ö i t ä'
k a i k k i a a n 4 595 m i l j o o n a n d o l l a r h i a r ­vosta
e l i 6.3 prosenttia e n e m m ä n koh3
1952.
. V a n h a : : j a koeteltu tosiasia on; e t t ä
"numerot e i v ä t valehtele*:', k u t e n t a ­v
a t a a n sanoa, - m u t t a i k ä v ä k y l l ä , v a ­l
e h t e l i j a t k h i osaavat k ä y t t ä ä nume­r
o l t a . , ..
; T ä m ä - t u l i : i l m l m m . O n t a r i o n suuren
m y r s k y n t u h o j e n y h t e y d e s s ä s i l l ä i k u -
t e n muistetaan, h e t i - m y r ä k jm j ä l k e en
p u h u t t i i n s a n o m a l e h d i s s ä k l n n o i n 100
m i l j o o n a n d o l l a r i n m e n e t y k s i s t ä , m u t ­i
a k u n s i t t e n I l m o i t e t t i i n , e t t ä - h a l l i ­tus
t u l e e m a k s a m a a n - k o r v a u k s e n me­n
e t y k s i s t ä , " • niin'"* s a n o m a l e h t i i n i l -
m a a n t iU kokonaan uusi-luku - . - r u v e t ­t
i i n , iptulhumaatt'25- m i l j o o n a n d o l l a r in
m e n e t y k s i s t ä ' j n e . ' "
• T t Ä t u U s i l t ä ' I n i i n m e i d ä n "vdpaa
leiluiistdmmer oUsi n a p a n u o r a l l a sidot­tu
v l l s s e i h l n ; p l l r e i h h i a i n a k i n « e n v e r -
rdh.'että k u n t u l ee kyjgfmys kansalais^
ten:- menetysten korvaamisesta, nitn
m ' e n e ^ s t c n ; a r v o a :' v o i d a a n käden
k ä ä n t e e s s ä v ä h e n t ä ä k o l m e l l a n e l j ä n -
neksell^i-; "
.Sanuuolaisia v i i i k e i t ä o n h a v a i t t a ­via-'
eläinän m u i l t a k i n a l o i l t a.
Ottakaamme ' t o i s e k s i esimerkiksi
;neenä sotavarustelun johdosta ja sodanlietsojilla on taas käsissään -kansakuntien rauhanomaista rinnakkaisoloä niiden yhteiskuntamuoi/" vaikkapa M c K l m ä i kunnan r a h a l l i n en
S ihmisktimiän kohtalojert ohjakset. ^ doista välittämättä, sen sijaan että pyritään muodostaniaan toinen^ tai, '^)w^emminkta, ,sen R f B U ^ T ON
I , TuhatJkertak parempi olisi, että neuvoteltaisiin Euroopan ja ^ toisilleen vastakkaisia sotilaaHisia liittoja, jotkk eivät voi johtaa muivl» ,,asema.*^,
Imaqiltrt^^r^ Tdirh;^^ iihkaAvisifii ongelmista ja ryhdyttäisiin järjestämään, fe..hun^ ;:..^:.-:..v,-:,.Xmi:..i
'Ja .;.l;.i;.;.i^.: l
>l:^'i:V:•;^iv•:y(:/i•xyi':^;>^V•";«^fe'3'
, , Kun, j i f a i n i t u n - •^sunnfi^^ valtuusto
v a l m i s t u i t e k e m ä ä n k e n t t ä t y ö t ä I n ­con
h y v ä k s i n i i n , ettei Copper C l i f t ln
l i i t t ä m i s e s t ä SudbUryyn: J a M c K i m i i n
t u l i s i ' m l t ä ä i i ' n i i n valtuuston j ä s e n et
o n n i t t e l i v a t toinen toisiaan, kuten
raamatussa kerrotaan e r ä ä n fariseuk­sen-
onnitelleen I t s e ä ä n s i i t ä , ettei h ä n
ö l e " , J u m a l a n k i i t o s y h t ä s y n t h i e n k u in
muut. '
M c S l m l n ' k u n n a n Isät onnittelivat
i t s e ä ä n Ja " o h j ^ a a n s a " sUtä, e t tä
M < £ i m i n k u n t a e i o l e a i v a n y h t ä - h u o ­n
o j a f i n a n ö d t U a s s ä k u i n o h - v a r a r i ­k
o n ' p a r t a a l l a ' - o l e v a Sudburyn ' k a u ­p
u n k i , koska. M c K i m i n luoton sulh-teen'
e i ole~ v i e l ä ' m ä ä r i t e l t y y l i n t ä r a ­jaa.*
' —
T o s i a s i a 'onj k u i t e n k i n : t ä s s ä k i n
asiassa tarua kummempi, s i l l ä M c -
K i m el saa o b l l g ä t i o i t a a n lainkaan
kaupaksi vapailla m a r k k i n o i l l a , sillä
rahamiehet [katsovat, e t t ä M c K i m in
k u n t a o n h u o n o n l a i n e n riski s l j o l t t a -
:. «Toinen; t o s i a s i a on. e t t ä v a i k k a v a ­r
a r i k o n p a r t a a l l a , oleva Sudburyn kau­p
u n k i kjicenee, l^ankkimaan lamoja
n e l | ä n ' prosentin, k o r o l l a . j a s i t ä k in
halvemmaUa;: M c K i m i n , t ä y t y y niak-s
a » lahipistaan 5,5.prosentin k o r k o ..
;: k u t e n n ä k y y , t ä s s ä tilanteessa e i o le
s u u r t a k a a n kerskumisen j a Itsekehus-k
e l u n aihetta!
T ä s s ä M c K l m h i k u n n a l l i s i s i e n Itse-ylistyslaulussa
o n l i s ä k s i j o t a k h i h i r -
tehishuufaioriaktn hipovaa^ sillä k U n
esimerkiksi M a k l Avenuen asUkkaat
ovat « v a a t i n e e t , e t t ä m a i n i t u n kadun
kunnostamiseksi: k ä y t e t t ä i s i i n m u u t ä r
m i a t u h a t l a p p u s i a k u n n a n varoja, j o t ­t
a ihmiset voisivat s i t ä k ä y t t ä ä h y ­v
ä k s e e n katuna, e i k ä Unttupolkuna,
n i i n n ä i l l e a s u k k a i l l e o n a i n a vakuu­t
e t t u i i y v h i totisella naamalla, e t tä
korjausta katunne todella tarvitsee,
m u t t a " k u n n a l l a el ole Vahaa'^^ Ja
t ä m ä o n v a i n yksi esimerkki monista
samanlaisista.
. M i t e n k ä s i t t e n o n s e l i t e t t ä v i s s ä , e t t ä
v e r o n m ä k s a J i U e valitetaan varpjen
. p u u t t e e ^ , ; m u t t a h e t i toisessa l i e h -
genvedossa kerskutaan k u n n a n erin^
omaisen h y v ä s t ä talousasemasta? '
A l l e k i r j o i t t a n u t ei o le v a l i t e t t a v a s ti
ajatusten l u k i j a , e i k ä s i i s t i e d ä , n i i tä
valtifusmlestemme m i e l i s s ä l i i k k u u . >
Mutta.Jojj Jkaksi k e r t a a k a k s i o n v i e ­l
ä k i n n e l j ä , k u t e n o l k v t h r e ä s s ä nuo­ruudessamme
kansakoulua: käydes-s
ä n u n e . n i i n s i l l o i n v o i d a a n a s i a n s u h ­teen
t e h d ä v i s s e j ä olettamuksia.
l ^ i m m ä i s e k kiintyy: h u o m i o O n -
t a r i a n : ' k i m n a l l i s l a u t a k u n n a n kuulus­t
e l u u n m a r r a s k u tm 5; p ä i v ä n ä , , J o l l o in
M c K i m i n v a l t u u s t o n p a l k k a a m a l a k i ­mies
y r i t U h e t i aluasa torpedoida k(du>
k u u l u s t e l u n s e l i t t ä m ä l l ä , e t t ä kcÄco
t ä a i t ^ irauiuatelu oU Ä k i v a s t a i n e n , p u -
h u m a t y b u m p y t 8 U t ä . . e t t ä . h ä n o U a l
v e r o n m a ^ j i d n etujen ; m U k a t K s t i
v a a t i n u t ' l i s ä t u l o j a nlkkeUteolUsuudei-t
a . M i t ä s l l l o i h tapahtui?
I n c o n ' l a k i m i e s t e n -'raskaan tykJs,
t ö n " puhemies nousi heti takajaloil-;
l e e n J a ; r y h t y i kannattamaan . i ^ r
K i m i n k u n n a n lakuniehen ehdotusU!
I n c o osaa tavallisesti haistaa makka-i
r a n k ä r y n j a sen Johtava lakinuesöfr;
si m y ö s k e n e n ehdotusta h ä n voi kan-;
n a t t a a !
' M i k s i nata? Jokataen joka on m^^
n i t i m kunnanvaltuuston asioita vät
h ä n k i n ' y k s i t y i s k c h t a l s e m m i n s e i ^*
nut, o n m y ö s pannut roerkme.^etu
v a l t u u s t o n j ä s e n e t ovat hyvin rcÄ*»:
t a p o i k i a "sanomaan veronmaksaja»
e t t ä " e l t u l e : n y t kysymykseenköa.
k u n e i o le r a h a a - mutta vaikeneva»
kuta' b a b t ä sllioto kun pitäisi näyt­tää,
rohkeutta J a p ä ä t t ä v ä i s j T t t ä ^ '
t i i n a n a j l n c o l t a s i t ä rahaa, mitä itaan
el v o i i i a t u l l a toinieen. >
J u u r i t ä s t ä k e n k ä P^''^^-rZ
t ä m ä n vuoksi p i t ä i s i valita MdÖmU»
k u t e n r S u d b u i S r n k l n ^ » " P " " »^
tuustoon työväenmlehlä ja
Jotka uskaltavat Isoistenkin edes»
p u h u a totuuden, n U n kunnan tal^
a s i o i s t a k u i n roulstakta kysymykös»,
, Kyaymys ei t ä s s ä yhtey^lf»^
J i l t a k ä ä n paljon henkllökobtalsB^
rohkeudesta tid pelkuruudesta.
aUtä. mlnkfllaitfuKa suhteissa eno».
k a a t . 9 ^ V t U k k e l i t e o l l l s u u d en
, - o ; a t i m , h e j d i t a k t a « J ^ « ^
Joiden leJpävarxas « n ^^J^^,
v a i ovatko iie t a v a l l i s i a t y ö l ä t f j J»
d e n steluk e l Jnio voi k o n ö ^
- S ^ « t a . ' j o i d c a avull»,voi*3
- a t t « l ^ « Ä r i u n a l l l s t a
mm K ä n s ä k o u r a . liiÄiÄiiliiiil ' f