1954-11-18-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu. 2 Tpr^taiua, marraskuun 18 p. — Thursday, Nov. IB, J954 '''OnpiH '''ffif •' JF*THP^''tt *^ft*f f <*'f .ri* '•'''"'•ffF*' MUIAed IKor, 0,1917. AaXturfiztA «•rMPond «IM» maU tqr tbo Poct ,€MQfe OonrtoieDt, Ottawa. Pub-liriM^ tbrice «eekly:. Tauday» ,13bandto]« axul Satoidajji l v Vapaus Slm-et.*W., Sodlmcy; Onfc, Canacla. TelepboDea: Sua, Office O0. 4-42M Editorlal Office OS, 4-4265. Manaxer E.Suk«L «UtorW.BUopd,MalUng adtfrecs: Box 69, Sndboxy. Ontario. Advertlsing. ntea iqxn» appilcatton. a^aoslattoo f r e e of cbaivBk TILAUBB3JI1MT: CaaadaMa; 1 fk. 7JOO 6 kk, 9.1» ^ Jkk,!^ TbdiavalloiMft: 1 fk.M9«kk;4;89 suooMaia t ifk,a«>f kfecn Yhteisvoimin loiimallisvaaleih^ Sudburyn kaupungin ja McKimm kunnallisvaaldstaImuodostuu {tänä vuonna entistä,tärkeämmäf, sillä kysymys lisätulojen sonnista |nikkeliteq|l4yuaest4 fon vastustamattomien tosiasioiden - perusteella 'lähestymässä ratkaisuaan kohti. Lyhyesti sanoen. tilanne-on seuraava; Samalla kun £telä-Onta- ;;Jrion kaupungeissa-jälkeskuksissa teollisuuslaitokset ra^sävati^ Iprosenttia kuntien veroista ja kotienomistajat ja prkkuliikemiehet vain • §3S~S0 pro£lenttia.> niin Sudburyssajo jmaan lähes 70 prosenttia kunnallisveroista ja McKimin kunnassa yli 170 prosenttia. Tämä seVtttäz miksi kunnallisveromme ovat niin ääret- :<tömän korkeat, vaikka meillä on kaikin puolin puutteellinen ja huo- «no kunnallinen palvelu! i Tämä huono tilanne johtuu siitä, että nikkeliteollisuus, mikä jnauttii kuntiennne palveluksista sekä välittömästi että välillisesti, ei ;jnaki5a lainkaan kunnallisveroa. Toisin kuin Etelä-Ontarion teollisuus- ^laitoksetjnipporikas^nikkeliteolliäuus on hankkinut itselleea^ e 'letun aseman, missä sen ei tarvitse maksaa kunnallisveroa sen pa-f^ envmnSudburyn kaupungille kuin McKim kunnallekaan.'K^ llunkurinen tämä tilanne on^ se näkyy siitä, että Inco maksaa kunnallis*^ Veroa 'Port Colbomessa ja Huntihgdonissa 'West Virginiassa — mutta 'ei Sudburyssa eikä MtKimissä! . ' Kuinka tärkeä tämä kys3fmys on veronmaksajain etujen karnial-ita katsoen,! se näkyy seuravasta: Ontarion verotusvirkailijainviralli- I sen arvion mukaan Incori Copper Cliffissä olevien laitosten verotus- ^ ' arvio on noin 50 miljoonaa dollaria, eli tasaluvuissa puhuen .yhtä ^ Jsuurikuini^okoSudburyn ja'McKimin yht j omaisuuksien arvo. Toisin sanoeil, kotienomistajien ja pikkuliikemies- • Ien verokuormaa voitaisiin huojentaa puolella, jos Incoa verotettaisiin . .'samassa suhteessa kuin verotetaan pikkuihmisiäkin. Tämä tarkoittaa, että jos Incon laitokset alistettaisiin kunnallis- - verotuksen alaisiksi; kuten ovat kaikki muutkin rakennukset ja laitok- »settälläaIueella,SudburyjaMcKim^aisivat niin paljoa lieroja voitaisiin vähentää ainakin yhdellä neljänneksellä ja siitä limatta rakentaa tarvittavat koulut, viemärit, vesijohdot,* kadut, jal- ^'kakäytävät jne. ^ 'Meille luonnollisesti sanotaan, kuten on jo sanottukin, että Inco > on niin suuri ja voimakas, ettei sitä voida koskaan pakottaa maksamaan kunnallisveroa. Mutta-tämä argumentti Incon "suuruuden voi- SYNtYA^iiÄ- PÄIVIÄ Sam L. Bantanen, BäUam Credit. tOnU t ä y t t ä ä t ä n ä ä n , marraskuun 19 pia 65 v u o t t a . A f r o miUam 'jMikaU, T t m m b u l s t ä , Ont., t ä y t t ä ä Huomenna* mairaakuun 19 p n ä 50 vuotta. H a i m a Salo Beanrtisfa, Ont., t ä y t t ä ä : marraskuun 21. p n ä 60 v u o t t a , : Yhdymme sukulaisten Ja t u t t a v i en o n n i t t e h i l b i n . Mitä muut sanovat ' hankkimiseksi itselleen — ja samoin tulevat veronmaksajat Idytäjnään j keii^ot-niiteh Vöidäan Irtcbn "laitokset' pai)n'a kUnnallisve^Cj^m^^^ suuteen. , >• ii ' ' i » . •<* J I i Mitä tässä yhteydessä'.tarvitaaa lon se, että unohdetaan toisar-i'voisV( l'selkkti>jötkafaiheuttavat lläänj^hteisvoimin tukemaan kaikkia niitä ehdokkaita,jotka, nytjähes:^, ?tyvfesäi^kuiwrdK9vaaleissarvaat»vat"sitär^« S I I H E N P C N A K A U H V N L I E T S O N T A A I N A i O T A A . N ä y t t ä ä s i l t ä , e t t ä senaattori J o seph M c C a r t h y j a h ä n e n y s t ä v ä n sä e i v ä t ole t y y t y v ä i s i ä ' e n n e n k u i n saa-, v a t vedetyksi alas kaikkl^ m u u t omalle tasoUeen. M i t ä nie r l y t n ä e m m e teht ä v ä n «heidän y l l y t y k s e s t ä ä n o n t o d e l lisuudessa roskajoukon h y ö k k ä y a Y h dysvaltoja vastaan . . . E t t ä t ä m ä nuorempi senaattori edustaisi sen p a r p m - min.peruspsriaatteita k u i n m u i t a k a an periaatteita, se o n uutlstieto niille, j o t k a vovat onnettomuudekseen joutuneet h ä n e n tielleen. J a m i t ä on puhe s i i t ä , e t t ä h ä n e l l e p i t ä i s i saada o i k e u t t a ? . M i l l ä perusteella p y y t ä ä o i keutta mies j o k a kokonaan halveksuu s i t ä k ä s i t e l l e s s ä ä n m u l t a i h m i s i ä , m u k a a n l u k i e n s e n a a t t o r i t o v e r i n s a ; . : . . — Olobe and M a i l - l e h d e n toimitus-kh- joItuksesU. ^ • Autot ja ravinto k ä s i M puolet «•1 Ottawa. ~ Canadan tilastolUsen • t o i m e t o n toimesta k e r ä t y t j a j u l k a i s t u t tiedot o s o i t t a v a t / e t t ä m i k ä l i m a an v ä h i t t ä i s k a u p a n myynnit ovajt kysym y k s e s s ä , m i l t e i 50 p r o s e n t t i a , n ä i s t ä ostoksista k ä s i t t i r u o k a - j a autotarv i k k e i t a . Maan v ä h i t t ä i s k a u p an myynnit olivat mainittuna vuonna k a i k k i a a n y l i 10,435 m i l j o o n a a dollar i a , h" ! N ä i s t y h a r o i s t a k ä y t e t t i i n erilaisten .'tarvikkeiden ostamiseen rseuraajvat .riuSSs^lrvfikeita ."... "24 '% ASt?Wkkeita,.;.,..;,^ .Rakennusaineita 3 2 „ ; .•^Polttoaineita Ja j ä S t a * . " .RÖIitOja yni5;'^;v,:;'i'v..^ ^ ,2.2,. •.p6ut!arW-'jkiäiTOltarv:'/..c.-. ^ 2.2 3vakunnallisverolain alaisuuteenSuiir-Sudburyn"muodostamisenavulla, j y a l k i n ^ l t ä - I l i i . . i A . 2 „ Jyhtei^imir^i v(,idaan tehdä ^•ia.yhWadmmeWiafi.««^^ "ij » Yleisesti käsitetään, että turha on sitten ^nää lukita .tallia kun «thevonen on JO varastettu. iMutta jotkut politiikot ovat valmiita: esit- Stämään sellaisia ehdotuksia, jotka ovat verrattavissa juuri siihen, että lukitaan tallin ovi vasta sitten kun hevonen on jo viety muille markki- . noille. : Yksi käytännöllinen esimerkki tästä on Britannian ulkoministeri «Edenin maanantainen lausunto, jonka perusteella hän hylkäsi Neuvos-aloliitön ehdotuksen koko Eurooppaa käsittävän konferenss »mistä varten. 5 Vastaten kieltävästi brittiläisen lehdistön, julkisuusmiesten ja * tavallisten kansalaisten 'kasvavaan vaatimukseen, että Britannian (ja Jjmuiden länsimaiden) pitäisi ryhtyä tosimielessä neuvottelemaan Neu- * vostoliiton kanssa' kansainvälisten riitakysymysten ratkaisusta, ^mr. i Eden'turvautui uuteen tekosyyhyn selittäen^ että diplomaattisen; to-, »dellisen edistyksen hintana on kestävyys tai itsepintaisuus: Puolustel- 5lessaantältä"uudelta*' pohjalta neuvottelujen vastustamista, mr. Eden *sanoi, että ''jos te neuvottelette miehen kanssa, jolla ei ole mitään kii- » rettä, mutta teillä on kiire, silloin häviätte joka kerta." fc Tosiasia luonnollisesti on, että Neuvostoliitoa taholta on jatku- ^vasti osoitettu "kiirettä-' ja suositeltu hetikohtaisia neuvotteluja. Vain ^Yhdysvaltain sodanlietsojain ja heidän kannattajiensa taholta on osoi-. l tettu halua neuvottelujen lykkäämiseen epämääräiseen tulevaisuuteen. » Mutta ilmeistä on, ettei Neuvostoliitto pelkää kiirehtimisensä johta- »van "tappioon"; kuten mr. Eden sanoi. Tosiasia onkin, etteivät neuvot-t telut sodan vaa;ran torjumiseksi ole koskaan liian hätäisiä; -Näinmuo- V dom widaan siis todeta, että ulkoministeri Edenin '"'uusi',' argumentti S Euroopan neuvotteluja vastaan on kokonaan paikkansapitämätön. * Vielä ilmeisemmäksi tuli:ulkoministeri Edenin kestämätön kanta * tässä kysymyksessä kun hän selitti hallituksensa kantana—- mikä on '%todellisuudessa yhdysvaltalaisten sodanlietsojain kanta "ettei mi- ^ tään hedelmällisiä neuvotteluja voida Venäjän kanssa pitää ennen kuin y Saksan uudelleen aseistaminen on jo "hjrvässä menossa ."(Ne!W ! York Timesin kirjeenvaihtaja Drew Middleton.) J Kokemus on kuitenkin osoittanut kaksi peräkkäistä kertaa, että J Saksan imperialismin aseistamisen jälkeen ovat neuvottelut entistä A vaikeimmin järjestettävissä — sillä saatuaan aseet käsiinsä, saksa-alaiset imperialistit, lähtevät tavallisesti sodan avulla etsimään itsel- \ leen "lisää elintilaa" — kuten tapahtui v. 1914 ja 1939. Jos missään, I niin tässä on tapaus, missä yritetään sulkea tallin,ovi vasta sitten kun ; hevonen on jo varastettu! ; Toisaalta on suorastaan lapsellista odottaa, että se plioli maail- ^masta, jota vastaan Saksan imperialisteja aiotaan uudelleen aseistaa, p katselee kädet ristissä tapahtumain kehitystä. Päinvastoin voidaan « odottaa> että jos länsivallat ryhtyvät kerran uudelleen siihenmielettö-. i mään yritykseen, että Saksan imperialistit aseistetaan taas 'konunu-f «ismin kukistamista varten'', kuten Hitlerin Aatun päivmä sanottiin, ; tiiin se johtaa vastaavanlaisiin varotoimenpiteisiin niiden taholta^ joi-j den "kukistamiseksi" Saksan imperialisteja aseistetaan. 3 Jos näin tapahtuu, niin silloin päädytään aivan samaan mistä on ^ i lähdettykin, voimien nykyiseen tasapainoon — vain sillä erotuksella, että maailma on taas hampaisiin asti aseistettuna, ihmiset köyhty-fö/ pkkiitärvlldtelta' 1-8 ;ii\i6ilekaTujä''ym8. ' - i . 7 ., ' ' M u i t a ' ^ V v i k k e i t a n i y y t U n - v ä h e m - . m ä f t k i i l n e d f e l l ä m ä i n l t t u 1.7 prosent- •tC='""'' ' <' ^ - ^ > Albert Einstein ön nyt putkityöläisten union uusi jäsen - Chicago. Maailmankualu tiedemies, t r i A l b e r t ' E i n s t e i n otet-tUn t k : n 12. p n ä virallisesti A F L : n p a t k l t y ö l ä i s t e n u n i e n t ä r k a l a i s e n osaston J ä s e n e k s i . Osast o n luottamusmies M . B a i l e y l ä - h e tU sen Johdosta t r i E i n s t e i n i l le j ä s e n k o r t i n J a kirjeen, joka. a l k o i t e r v e h d y k s e l l ä : " A r v o i s a veU E i n s t e i n !» Osasto p ä ä t t i ottaa t r i E i n s t e i n i n Jäsenekseen s e n h ä n e n ä s k e i sen lausuntonsa Johdosta,. Jossa h ä n sanoi, e t t ä Jos. h ä n e n p i t ä i si a l k a a e l ä m ä n s ä uudelleen olisi h ä n mieluummin p n t k l t y ö l ä l n en koht tiedemies. Osaston kirjecs- :sä s a n o t t i i n : "Olemme Iloiset l a n - sUessamme t e i d ä t tervetulleeksi Joukkoomme." Teräksen tuotanto vähentynyt 25 pros. . O t U w a . - . i Canadan t e r ä k s e n tuotanto o l i v i i m e syyskuussa y h ä edell e e n k i n laskusuimnassa. o l l e n 25 p r o s e n t t i a v ä h ä i s e m p i k u h i edellisen vuoden syyskuussa. M i k ä l i k u l u v a n vuoden y h d e k s ä n e n s i m m ä i s e n kuukaud e n tuotanto o n k y s y m y k s e s s ä , o n se v ä h e n t y n y t ' m y ö s k i n 25 ^ prosentUla edellisen vuoden. vastaavaan ;aUcaan verrattuna. T e r ä l t s e n tuotantoa p i d e t ä ä n yleens ä ' m a a i i taloudellisen e l ä m ä n terveyden mi(;tapuuna. Canada ensimm^en ulkomaan kaupassa O t U w a . - ^ T i l a s t o l l i n e n toimisto U - m o i t t a a ; e t t ä C a n a d a o l i v i i m e vuonna Johtava maa ulkomaankaupan alalla, m i k ä l i o n kysymyksessä ulkomaank a u p a n arvo maan kutakhi asiikasta k o h t i . V i i m e vuonna o l i : C a n a d a n u l - komaaiokaupan arvo 630. d o l l a r i a asuk a s t a kohti, Uuden Seeiannhi j ä ä d e s s ä toiselle tilalle , 573 d o l l a r i l l a. V u o n n a 1952 o l i iUusi Seelanti, ensimm ä i n e n ($707) ja Canada toisena ($640). Viljo RDSvallin ja Johan Voutilaisen muisto eiää Kaksikynunentäviisiyuotta^ takaperin, marrask.\ 18 pnä 1929 murhattiin Port Arthurin läheisyydessä kaksi silloisen Canadan Puutavaratyölä isien Teollisuusliiton ,työmaalähettiä — Viljo Rosvall ja Jfohan .Voutilainen. ', . Silloin oli käynnissä metsa(yöläis-^ ten lakko ja nämä kaksi niiestä ollevat matkalla erä^n Mäki-nimisen urakoitsijan kämpälle,: jossa tehtiin töitä lakosta välittämättä. "jP^idän tarkoituksenaan ';olf,„ saada ^ tämän kämpän työläiset mjikaän yJitejssen taisteluun. Onion Xaken' rannalla hyökkäsi heidän kimppuunsa' murhamiesten joukko. Vain erämaa tietää ^illoin käydyn taistelun vaihteet. Mutta Viljo .Rosvall ja Johan - Voutilainen' menettivät henkensä tässä taistelussa, v: koska murhamiesten; joukko-oli.: lukumäärältään moninkertainen. • ^ ' Erämaa vaikeni ja niin vaikenivat myöskin.mur-hatyön tekijät. Näytti siltä kuin nämä kaksi sankaria olisivat hukkuneet erämaahan. Syksyn lumi oli peittänyt kaikki jäljet. ; . Kun maakunan poliisiviranomaisille-ilmoitettiin asiasta ja vaadittiin tutkimustenitoimittamistajiiin olivat he kovin vastenhakoisia.Jotain kuitenkin tehtiin, ikäänkuin näön vuoksi. 'Induätrialisti" ja sen kannattajat ilkkuivat: 'Venäjälle on. Rosvall ja Voutilainen lähetetty." - • . - " M Mutta järjestyneet työläiset ja murhattujen to--, verit eivät hellittäneet. Heidän toimestaan järjestettiin talven ajaksi Onion Laken seudulle "erikoinen varfio, että rikolliset eivät saisi tilaisuutta jälkiensä peittämiseen, ' Seuraavana keväänä kun- lumet sulivat,'paljastui katala^murha. ! Kuolemansyyn tutkijat väittivät miesten hukfcu-. neen. Ajatelkaahan, että kaksi, tottunutta, huorfi ja-voimakasta metsänkävijää olisivat hukkuneet kolmen jalan syvyiseen veteen ja MäenkämpäUft - johtavan polun viereen. '' Yleinen mielipide työläisten keskuudessa oli, että nämä: kaksi itietsätyöläisjärjestäjää oli murhattu; Kuiiindasten V I L J O R O S V A LL J O H A N V U O T I L A I N EN työnantajain ja heidän kätyriensä toimesta. Mutta * vielä tähän päivään mennessä ei ole saatu tähän murhatapaukseen, mitään; virallista selitystäi Koskahan rikollisten omatuntospakottaai^ puhumaan ja paljastamaan tämän rikoksen yksityiskohtiaan myöten? ' - ' . s-::Kun^^ .raavana keväänä Port Arthuriin: niin muodostui ;heidänr;hautaj£.isistaan valtava ;näky, ehkä;valtar vimmat hautajaiset koko kaupungin historiassa. ;-Hautaussaattueeseen osallistui noin viisituhatta työläistä. ^ , Rosvall ja Voutilainen olivat uhrautuvia: ja yh-: -teistä hyvää: harrastavia^ miehiä^-r—.parhaita Cana-: :;"dan5suomalaisten; joukossa. y.He^ m kensä -taistelussa parempien palkkojen Ja olosuhteiden puolesta. Mutta heidän harrastuksensa eivät rajoittuneet ainoastaan tähän taisteluun, .sillä : he olivat kummatkin vakaumuksellisia sosialisteja, jotka osallistuivat myöskin taisteluun paremman yhteiskunnan puolesta. Kauan eläköön näiden tämän maan parhain^iien poikien muisto! Viimeinen matka KirjoHeliu V. Rokvallin ja J. Vouti'iiis8n muistolle v. 1S31 f ::',* f .il'-,''/ ,Kirj. KALLE SALO,/ , Käy kahden he korvessa>rouUiista ikth ''"^ "j ' ^^~-<vermhti)io^sa hHpivät rputalsta^^^^ , syysvihUrm synkästi soitellen/ j \ ' ^ , , '^^^alaenjtalmia raadella saaliin. , ' j / ' tieillätyönä taisieliiviesit on'viedä ,\', . .: < ,rr:.V^-^f tahtoo — työläisen-verta^.. ^. }>. ^ •' 'poveen korven^-^'raatajaveljille.' i .-^uf i ) i '-^^ Sitä juoneet'jd'enueri"— Suomessa kerin .J — Tovereille'id, velji.le — mitäkö', liene!,'. «• ' K - - , ; n i - -.)!- v . i ' V \' ' " ' vai vihamiehenkö joukkoa? - 'Kuka sen tiönne.' " ) , ^mppuhun karkasi ulvoen ^ rhonganrjingollaistuvainniatkaajten:':^^^^^^ •i^r^ySett^Uiis^ iv Ml Vaivanloistq.,v^ikk' iiekin, • mitä pcrillä.Uel^in:y , t v i •ei suunnasta metsien miehiä siitjta, ' > ja^annikön hongat—'jos kertoa'voisi' ei pelkoa mielessä, vaaraa ei. muis^ta-''- " -^y^^ >- ' 'sen' kaik€n;-minkä ne näki ja kuuli.. — Vain tehiäväri mitistavat,'sen^^h^ffentäyt4ää . • ' ''jll Hurttien teot netie^oksi soisi ' Ei palkkio, maine/ei kiitoksen ipyyde ' ^^^//^ i • . viekeskeen vaarojen vaanivien. - \ . . • ^ valkohuftatsarp,vat vtelakm kerta . . . Heitä syksyinen viima, pakkasen hyyde.^.-^-^^ hyväilee käskystä velvoituksen. , s.n5 ; j . ' He tietävät: Toverit'ikuistavat vtfQttain,,, ja taitoonsa/ tarmoansa' uskovät'litott4u — Onhan kotoista heillä/ ' ""'-i^- kulku metsien teillä, - . -. • missä ennen~hiin monta päivää ja~yotä ' \ on kulkien käyneet ja tehneet työtä. — Tuttu soitto on tuulen ja korpien kohu . . — Sivu liukas on järven jäätikköpintai : mi vielä niin uhkaava — petollinen. >-.\ . On edessä tyyni nyt' metsikönrinta, ^ min keskessä ^ määränpää matkaajien;vi::^. r-^ Syyspäivä jo maillensa hiljalleen vaipuu . jajnatkaajat tuntevat levolle kaipuun v ; — Honka murtunut tuolla metsän varj(Ksen puolla, ' lepotuolin paikan saa meille nyt täyttää.^' Näin virkkavi toinen ja kädellä.qn näyttää. , —• Pian katkaistu sitten on loppukin • taival; . — Miehet istuvat hongalla hetkisen-huvitukseksi retkistään kertoillen. . Ei tiedä he — saitaa metsä ei saata i^^^-. sudet valkoiset saalista saanut on vaaniin. Joukkoteurastusta valmistellaan nyt Guatemalassa Guatemala City. Vallankaappaffr j a Carlos A n n a s o n i l m o i t t a n u t haastattelussa, e t t ä t ä m ä n kuukauden a i k a n a t u l l a a n telottamaan e n s i m m ä i set 20 n i i s t ä l ä h e s sadasta'johtavast a henlcilöstä, j o t k a o n v a n g i t t u - t ä m ä n United P r u l t C o : n edustajan ioi-mesta. iNaltä entisen demokraattisen hallituksen- miehiä s y y t e t ä ä n " j u l muuksista". Jolta h e i d ä n v ä i t e t ä än harjoittaneen. >Armas m y ö n s i myöa"iin. e t t ä h ä n en hallituksensa on p y y t ä n y t Meksikon h a l l i t u s t a palauttamaan Guatema^o l a a n demokraattisella tavalla ^valitun presidentti Arbenzhi.v h ä n e n , uikomlr n i s t e r i n s ä ' ja useita; m u i t a h ä n e n - l ä r: h e l s i ä ä U ' m i e h i ä , ^ j o t k a ovat paenneet Meksikoon J a i(jlea"£elevat. Siellä a s ^ * lioikeuden mukaisesti. . T ä ä l l ä p i d e t ä ä n mahdollisena.! e t t» MeJksikko s a a t t a a luovuttaa A r m a s in k ä s i i n kaksi G u a t e m a l a n e n t i s t ä p o - h l s i p ä ä l U k k ö ä . - Pian viriaavan puron mutainen vesi " jo raadeltuin-taisteLjain ruumiita pesi" — Pois hurtatkin hiipivät'pimeään yöhön ' 'ja ulvonnassa 'soi>uusi aihe .'. . Tämä olihan kukka verityöhön . . . se liekö vieläkään viime vaihe? — Taas hurtat uhria uutta ajaa ja', verenjanoisna silmät palaa . . . — Valkosuttcnko volito ^.mustempi yötä, • ' tihutyö tämä hurttien hurmeisien . . .? . T—Liekö sentään/: Joukkoja näin vaisko lyödä, vaikk' osa voi olla tää yksilöiden . . .? Te sorruitte miehinä—^Taisteluveljet! Tc täytitte paikkanne kuolohan saakka: v Teitä muistatftme! — Kerran, me murramme teljet ja hurtat vie lyömme ^Pois orjuuden taakka . . . Ei nimenne.kunnia kiiulitisalienyt, oli osanne työ sekä raadanta vain. ' Ette maineesta,-elämänriemuista tiennyt, muttajfihdisti työnne te täytitte ain . . ; ' —-Tuhat paikkanne taisteVurivissä täyttää, / tuhat uhkaa taas kostoa konnille. -'-r-- Teidän muistollenne nyt paljastuu päät, Teille, yhteisen aatteemme uhreille! ' - LI EH v a l U a määrättyä fauvittimeisuu-den j a m i e l e n k i i n n o n p i i r r e t t ä ovat macnen^iaab lehdet- v i i m e päivinä' k u v 8 i l t e « t ; - ' l o i s t e U a i t a '«er^oniolta J o i l l a yfr^t :f E u r o o p a n p ä ä k a u p u n g it i d i m e k i e ^ ^ ^ U s i . ovat v a s t a a n n U & vierailullaan' kunnioittaneen Abes3iinian (eli hienommin Etioo-pian) k e i s a r m B a i l e S e l a a s l e n . jonka t ä y d e l l i s e t arvonimet ovat Kunixjgas-tenkuxUngas. J u m a l a n v a l i t t u / j u u d an h e i m o n ' L e i j o n a ' n v a l l o i t t a j a ja lopuksi N^us e l i K e g u s Negusti, j o n k a arvo-n i i f i e n h ä n muuten* omJsti i t s e l l e en v. 1928. kakftfIvuotte^ V, ennen^ y e l ^ meUe fastjÖLtnlstaan^l^^ toun; ( M i ^ ^ t n: t t t y t t ä r e n J ä t t e e n ; : E m m e (t^ttL <dla ohimennen^, notee-raamf^ a | ' ^ t ä r ' ' s u r r t a p a u s t ^ ? , vaikka r t u o j k t t i u & I e l k o s i ö i a n t u U ^^ dän.rSutirjäisen kolkkamme osaksL O t t a ä l p e e n arvokkaasti vastaan t ä m ä n sutifen^ ibalUtsljan käyttl:;^^^ k a n . n e l j ^ " . tasavalta: kaikenylolstonsa ja JUhlakomeutensarja P a r i i s i s ä t em l e v l m m ä n ^ ^ a u r m g o n p a i s t e e n s a . v kerto-, vat P a r i i s i n lehdet. Selostukset n ä i s tä s e r e m o l ä p i s t a j ä ä k ö ö t l e h d l l l e i jotka tuntevat^.ittikoifita: k u t s u m u s t a a ko n u p ä i d e n ^ i e d e s o t t a m t t s t e n : kuvailuun.: mainit^gmine v a i n : v i e r a i l u n kohokohd a n : v ä l j ä ä n siniseen J a k u n n i a m e r k k i e n koristamaan u n i v o r m u u n pukeu-tunutil^ egui^j- j o n k a m u s t a n t ä y s p a r r a n reunustamien energisten kasvojen^ y l l ä k o h d ä i ^ l e i j o n a i i p p a l n e n kaksois-k o l k k a h a t t u . ojensi R a n s k a n president i l l e lahjaksi Sahan kuningattaren h e l m l n a u ö ä n ; j o k a o n k o r k e i n etiopia-r l a i n e n k u d n l ä n o s o i t u s . C o t y e i haltm^ nut o l l a - s e u huonompi j a h ä n ojensi v a s t a l a h j a k s i : vieraalleen ; kuuluisaa S e v r ö i i n - p o s l i i n i a olevan kahvikaluston. ' ' Sen sijaan palauttakaamme miel e e n j o i t a k i n p i i r t e i t ä k e i s a r i Neguk-sen e l ä m ä n v a i h e i s t a j a h ä n e n maansa •historiasta. E u r o o p p a tuntee Neguksen ennen kaikkea . h ä n e n raivokkaasta v a s t a r i n n a s t a a n . M u s s o l i n i n hyökk ä y k s e e n v . 193Ö. E n n e n v a l t a i s t u i m e l l e nouAiean oli k e i s a r i j o saanut m a a n s ä j h y v ä k s y t y k s i K a n s a i n l i i t on j ä s e n e k s i E n g l a n n i n vastustuksesta huolimatta.- M u s s o l i n i n - h y ö k ä t e s sä Abesslniaan kymmenen^vuotta t ä m ä n • j ä l k e e n r h ä n , vetosi: — .-vaikka t u r h a a n ' ^ K ^ ^ ^ i o ^ i t t o o n * joka..tyytyi s e l k k a u k s e n vjselvittämiseksl^^'uhkaa.! m a a n ; I t a l i a a e r ä i l l ä k a n s a i n v ä l i s i l lä r a j o i t u k s i n a : , j a antoi vpommlt|aa..^d-d| Is.-;Abebaa,vy..: 193S Negus p a k em ,per- •Ifelneentvjiiontooj^eeii; m ^ t a j r - m y ö h e q a m i n , 'histprian .pycjläp kää'ntye$sä^^Negujs,/Jo, pajasi - j i ä ä k a u - p u i ^ l ^ n f i ^ . ^ j i d i s - A b e ö a ä n - s o d a n - e n ^ s l m m ä i s e n ä ; v o i t t a j a n a : v a l k o i s e l l a - her Vosella- h r i t t n ä i s t f t i - ja^^.sudanU joukkojen i ^ a t t a m j u i a . ' . / -S w j ä l k e e n ;pn,^^H^^ pon-nfeteUut'keWf k ^ f a s e e n ^ i n ^ a i i^ a i k a i s i a . olöja''nykyaWais'elle :tasblle Ja y m p ä r ö i n y t -Iteepsä'V-julko^tmlaisil^^^^ a s i a n t u n t i j o i l l a . 'Ämeirikkalaiset^yhtiöt e i v ä t ole vllvytelleet saaliinjaolle k i i | niulj^taakseen J a . m m . on Haile, S e - iassje . ' t e h n y t s u i i r i a m y ö n n y t y k s iä S i n c l a i r O i l C o : l l e , j o k a n y k y i s i n s u o - ,Tittaa l a a j o j a porauksia Punaisen mer e n r a r m l k o l l a — m i s s ä r a t k a i s t a an Abessiinlan: t a l o u d e l l i n e n tulevaisuus!! SITÄ Metsäpaloja ollut, vähemmän v. 1954 Toronto; ' i - M a i d e n j a metsien m i n i s t e r i ö n ' ^ a n t a m i e n tietojen mukaan o l l maakunnassa kuluneen k e s ä k a u den a i k a n a k a i k k i a a n 8T7 m e t s ä p a l o a eli ,428 v ä h e m m ä n k u i n edellisen k(£- s ä k a u d e n ^ ' a i k a n a . Tuli t u h o s i kaikk i a a n 54 9&7'eekkerlä. A i n o a s t a a n y h d e k s ä n viime kesän m e t s ä i ^ i ^ oU 500 e e k k e r i ä laaj e m p i a : •^'•^'Nctfn^-39 prosenttia m e t s ä p a l o i s t a o n t o d e t tu salaman a i h e u t t a m i k s i j a loput 70 p r o s e n t t i a a r v e l l a äh Johtuneen muista syistä. I s ä j a p o i k a m e n i v ä t markkinapa!; k a l l e . j o a s ä « r ä s n ä t t i t y t t ö myi suuk.' koala b y v ä n t e k e v ä l s y y a r a h a s t o n kar-' tuttamlsekaL . / -Ta$sä,©n 50 « e n t t l ä , j o l l a saat-si t a a suukkosen t u o l t a t y t ö l t ä " , ^ n o i i s ä pojalleen. * Siiudellessani nuoreni, p a n a t y t t ö j ä saia h e i d ä t kirkaise-m a a n . " , V ä h ä n k j ä n k u l u t t u a poika palasi t a k a i s i n i s ä n s ä luokse. - S u u t e l l t k o työÄä?,- tiedusteli isä. " S u u t e l l n p a t i e ö ^ i . " " S a i t i t o h ä n e t T l c t r k a i s e a i a a n ? ' ' " S ä i n , ' köSka*'äi" antahoi? hänelle s i t ä SO s e n t t i ä . " O U V A U U I S T D N UT F a r m a r i o l i j ä r j e s t ä n y t kastamls-t i l a i s n u d e n ; ja/, p a p p i vsapuipaikaU^^ .Pappl7silrtylvifarmarhi. kanssa toiseen ; h i u > n e e s e e n , J o s s a : ' h ä n tiedusteli: Oletteko ;valmistimeet t ä h ä n t i laisuuteen? :< ^.Olen.v m i n u l l a o n 10 paunaa pai-v a t t u a , s i a n l i h a a , kananmunia kaksi tushiaa, k a a k k u a ' . . . , - ^ p n ; m i n ä ; s i t ä tarkoittanut. Oletteko, h e n k i s e s t i valmistuneet? — O l e n . M i n u l l a on kaksi pulloa .-(Vhlskyäja-koline p u l l o a puhdasta pirt u a . ' ' • • ' Great Slave Laken lähellä qn paljon kahta mela lia. . P l n e . • P o i n t i n seudulla Great Slave L a k e n * e t e l ä i s e l l ä r a n n a l l a on jo y l i 30 vuoden: a j a n tiedetty sijaitsevan ehkä m a a i l m a n suurimmat lyijy- ja sinkki-alueet.' Ä s k e i s e t koeporaukset ovat todenneet;: e t t ä s i l t ä saattaa muodostua s u u i i n / m i n e r a ä l i l o y t ö ; m i t ä on te^ t ä l l ä ' mantereella t ä m ä n vuosisadan a i k a n a ; . J o v;ime vuosisadan lopiiUi t i e d e t t i i n Alueella löytjrvän niin lyij y ä . k u i n . s h i k k i ä k i n j a ensimmäiset valtaukset t e h t i i n vuonna. 1898. . ; :OorIalueen sanotaan olevan noin 38 p i a i l i n p i t u i s e n j a : k o l m e n mailin l e - v y l s em Nykyisten- alhaisimpien arvioi-den- mukaan: v ä i t e t ä ä n . : « i e l l ä . olevan n ä i t ä - m e t a l l e j a n o i n .120 miljoonaa t o n h f a . r : K a i v a n t o t ö i d e n suorittamisi a alueella; j h a i t t a a j se, tosiasia; että #lue fsijäitseei^43S > mailin:-etäisyydessä l ä b i n ^ m ä s t ä r a u t ä t l f ö slniie my.öskääh''niaantietä,\ijdnka'^ohde6t3 k a i k k i e n rakennustarvikkeiden, konei-d& cLiii,: elintaVvlkkeiden - kuljettaminen tuiee- p e r l n ; ? k a l l i i k 5 i : ja sama pitää luoimoUlsestl : j ) ä l k k ä n s a r myöskin' 1^- • ; y n . , / a ' i l n k l n ' - i ^ markkinoille USiettänoiseen n ä h d e n. •Kysymyksessä olevat mineraalimaat Icontfolloi Consolidated Mining and S m e l t i n g ponipany, joka ei ole-vielä t ä h ä n m e n n e s s ä -tehnyt mitään:pä4r t ö ä t ä alueen" k e h i t t ä m i s e n suhteen. A s i a n t u n t i j a t ' v ä i t t ä v ä t , että tämän v a l t a v a n ' m i n e r ä a l l a l u e e n avaamisen ehtona o n r a u t a t i e n rakennuttaminen G r e a t S l a v e liakeUe. J o s ja kun se tapahtuu, merkitsee se vesivoiraalaitoe-teri, s u l a t t o j e n yms. rakentamista sekä n o h i 10 000 a s u k k a a n kaupungin nousemista P t a e P o t o t t o tIenoUle. jossa on Jo p a i k k a U n valittuna tätä tulevaa k a u p u n k i a varten. Kreikassa on uusi hallitus Ateena'; — K r e i k a n hallituksen päämies, sotariiarsalkka Alexander'Papa-gos muodosti torstaina, marraskuun 11. p ä i v ä n ä J h a m t u k s e n u u d e l l e e i t «« Johddsiia. e t t ä k a k s i ministeriä .oli eronnut s e n vuoksi k u n eräälle saksa-, l a i s e l l e t ö i m l n h n e l l e oli salaisesti an-. nettu4olmlI)ipa. PÄIYÄ^ PAKINA Tilastot eivät valhettele, mutta . Canadassav_ s u o r i t e t t i i n " : viime vuonna erilaatuisia r a k e n n u s t ö i t ä' k a i k k i a a n 4 595 m i l j o o n a n d o l l a r h i a r vosta e l i 6.3 prosenttia e n e m m ä n koh3 1952. . V a n h a : : j a koeteltu tosiasia on; e t t ä "numerot e i v ä t valehtele*:', k u t e n t a v a t a a n sanoa, - m u t t a i k ä v ä k y l l ä , v a l e h t e l i j a t k h i osaavat k ä y t t ä ä numer o l t a . , .. ; T ä m ä - t u l i : i l m l m m . O n t a r i o n suuren m y r s k y n t u h o j e n y h t e y d e s s ä s i l l ä i k u - t e n muistetaan, h e t i - m y r ä k jm j ä l k e en p u h u t t i i n s a n o m a l e h d i s s ä k l n n o i n 100 m i l j o o n a n d o l l a r i n m e n e t y k s i s t ä , m u t i a k u n s i t t e n I l m o i t e t t i i n , e t t ä - h a l l i tus t u l e e m a k s a m a a n - k o r v a u k s e n men e t y k s i s t ä , " • niin'"* s a n o m a l e h t i i n i l - m a a n t iU kokonaan uusi-luku - . - r u v e t t i i n , iptulhumaatt'25- m i l j o o n a n d o l l a r in m e n e t y k s i s t ä ' j n e . ' " • T t Ä t u U s i l t ä ' I n i i n m e i d ä n "vdpaa leiluiistdmmer oUsi n a p a n u o r a l l a sidottu v l l s s e i h l n ; p l l r e i h h i a i n a k i n « e n v e r - rdh.'että k u n t u l ee kyjgfmys kansalais^ ten:- menetysten korvaamisesta, nitn m ' e n e ^ s t c n ; a r v o a :' v o i d a a n käden k ä ä n t e e s s ä v ä h e n t ä ä k o l m e l l a n e l j ä n - neksell^i-; " .Sanuuolaisia v i i i k e i t ä o n h a v a i t t a via-' eläinän m u i l t a k i n a l o i l t a. Ottakaamme ' t o i s e k s i esimerkiksi ;neenä sotavarustelun johdosta ja sodanlietsojilla on taas käsissään -kansakuntien rauhanomaista rinnakkaisoloä niiden yhteiskuntamuoi/" vaikkapa M c K l m ä i kunnan r a h a l l i n en S ihmisktimiän kohtalojert ohjakset. ^ doista välittämättä, sen sijaan että pyritään muodostaniaan toinen^ tai, '^)w^emminkta, ,sen R f B U ^ T ON I , TuhatJkertak parempi olisi, että neuvoteltaisiin Euroopan ja ^ toisilleen vastakkaisia sotilaaHisia liittoja, jotkk eivät voi johtaa muivl» ,,asema.*^, Imaqiltrt^^r^ Tdirh;^^ iihkaAvisifii ongelmista ja ryhdyttäisiin järjestämään, fe..hun^ ;:..^:.-:..v,-:,.Xmi:..i 'Ja .;.l;.i;.;.i^.: l >l:^'i:V:•;^iv•:y(:/i•xyi':^;>^V•";«^fe'3' , , Kun, j i f a i n i t u n - •^sunnfi^^ valtuusto v a l m i s t u i t e k e m ä ä n k e n t t ä t y ö t ä I n con h y v ä k s i n i i n , ettei Copper C l i f t ln l i i t t ä m i s e s t ä SudbUryyn: J a M c K i m i i n t u l i s i ' m l t ä ä i i ' n i i n valtuuston j ä s e n et o n n i t t e l i v a t toinen toisiaan, kuten raamatussa kerrotaan e r ä ä n fariseuksen- onnitelleen I t s e ä ä n s i i t ä , ettei h ä n ö l e " , J u m a l a n k i i t o s y h t ä s y n t h i e n k u in muut. ' M c S l m l n ' k u n n a n Isät onnittelivat i t s e ä ä n Ja " o h j ^ a a n s a " sUtä, e t tä M < £ i m i n k u n t a e i o l e a i v a n y h t ä - h u o n o j a f i n a n ö d t U a s s ä k u i n o h - v a r a r i k o n ' p a r t a a l l a ' - o l e v a Sudburyn ' k a u p u n k i , koska. M c K i m i n luoton sulh-teen' e i ole~ v i e l ä ' m ä ä r i t e l t y y l i n t ä r a jaa.* ' — T o s i a s i a 'onj k u i t e n k i n : t ä s s ä k i n asiassa tarua kummempi, s i l l ä M c - K i m el saa o b l l g ä t i o i t a a n lainkaan kaupaksi vapailla m a r k k i n o i l l a , sillä rahamiehet [katsovat, e t t ä M c K i m in k u n t a o n h u o n o n l a i n e n riski s l j o l t t a - :. «Toinen; t o s i a s i a on. e t t ä v a i k k a v a r a r i k o n p a r t a a l l a , oleva Sudburyn kaup u n k i kjicenee, l^ankkimaan lamoja n e l | ä n ' prosentin, k o r o l l a . j a s i t ä k in halvemmaUa;: M c K i m i n , t ä y t y y niak-s a » lahipistaan 5,5.prosentin k o r k o .. ;: k u t e n n ä k y y , t ä s s ä tilanteessa e i o le s u u r t a k a a n kerskumisen j a Itsekehus-k e l u n aihetta! T ä s s ä M c K l m h i k u n n a l l i s i s i e n Itse-ylistyslaulussa o n l i s ä k s i j o t a k h i h i r - tehishuufaioriaktn hipovaa^ sillä k U n esimerkiksi M a k l Avenuen asUkkaat ovat « v a a t i n e e t , e t t ä m a i n i t u n kadun kunnostamiseksi: k ä y t e t t ä i s i i n m u u t ä r m i a t u h a t l a p p u s i a k u n n a n varoja, j o t t a ihmiset voisivat s i t ä k ä y t t ä ä h y v ä k s e e n katuna, e i k ä Unttupolkuna, n i i n n ä i l l e a s u k k a i l l e o n a i n a vakuut e t t u i i y v h i totisella naamalla, e t tä korjausta katunne todella tarvitsee, m u t t a " k u n n a l l a el ole Vahaa'^^ Ja t ä m ä o n v a i n yksi esimerkki monista samanlaisista. . M i t e n k ä s i t t e n o n s e l i t e t t ä v i s s ä , e t t ä v e r o n m ä k s a J i U e valitetaan varpjen . p u u t t e e ^ , ; m u t t a h e t i toisessa l i e h - genvedossa kerskutaan k u n n a n erin^ omaisen h y v ä s t ä talousasemasta? ' A l l e k i r j o i t t a n u t ei o le v a l i t e t t a v a s ti ajatusten l u k i j a , e i k ä s i i s t i e d ä , n i i tä valtifusmlestemme m i e l i s s ä l i i k k u u . > Mutta.Jojj Jkaksi k e r t a a k a k s i o n v i e l ä k i n n e l j ä , k u t e n o l k v t h r e ä s s ä nuoruudessamme kansakoulua: käydes-s ä n u n e . n i i n s i l l o i n v o i d a a n a s i a n s u h teen t e h d ä v i s s e j ä olettamuksia. l ^ i m m ä i s e k kiintyy: h u o m i o O n - t a r i a n : ' k i m n a l l i s l a u t a k u n n a n kuulust e l u u n m a r r a s k u tm 5; p ä i v ä n ä , , J o l l o in M c K i m i n v a l t u u s t o n p a l k k a a m a l a k i mies y r i t U h e t i aluasa torpedoida k(du> k u u l u s t e l u n s e l i t t ä m ä l l ä , e t t ä kcÄco t ä a i t ^ irauiuatelu oU Ä k i v a s t a i n e n , p u - h u m a t y b u m p y t 8 U t ä . . e t t ä . h ä n o U a l v e r o n m a ^ j i d n etujen ; m U k a t K s t i v a a t i n u t ' l i s ä t u l o j a nlkkeUteolUsuudei-t a . M i t ä s l l l o i h tapahtui? I n c o n ' l a k i m i e s t e n -'raskaan tykJs, t ö n " puhemies nousi heti takajaloil-; l e e n J a ; r y h t y i kannattamaan . i ^ r K i m i n k u n n a n lakuniehen ehdotusU! I n c o osaa tavallisesti haistaa makka-i r a n k ä r y n j a sen Johtava lakinuesöfr; si m y ö s k e n e n ehdotusta h ä n voi kan-; n a t t a a ! ' M i k s i nata? Jokataen joka on m^^ n i t i m kunnanvaltuuston asioita vät h ä n k i n ' y k s i t y i s k c h t a l s e m m i n s e i ^* nut, o n m y ö s pannut roerkme.^etu v a l t u u s t o n j ä s e n e t ovat hyvin rcÄ*»: t a p o i k i a "sanomaan veronmaksaja» e t t ä " e l t u l e : n y t kysymykseenköa. k u n e i o le r a h a a - mutta vaikeneva» kuta' b a b t ä sllioto kun pitäisi näyttää, rohkeutta J a p ä ä t t ä v ä i s j T t t ä ^ ' t i i n a n a j l n c o l t a s i t ä rahaa, mitä itaan el v o i i i a t u l l a toinieen. > J u u r i t ä s t ä k e n k ä P^''^^-rZ t ä m ä n vuoksi p i t ä i s i valita MdÖmU» k u t e n r S u d b u i S r n k l n ^ » " P " " »^ tuustoon työväenmlehlä ja Jotka uskaltavat Isoistenkin edes» p u h u a totuuden, n U n kunnan tal^ a s i o i s t a k u i n roulstakta kysymykös», , Kyaymys ei t ä s s ä yhtey^lf»^ J i l t a k ä ä n paljon henkllökobtalsB^ rohkeudesta tid pelkuruudesta. aUtä. mlnkfllaitfuKa suhteissa eno». k a a t . 9 ^ V t U k k e l i t e o l l l s u u d en , - o ; a t i m , h e j d i t a k t a « J ^ « ^ Joiden leJpävarxas « n ^^J^^, v a i ovatko iie t a v a l l i s i a t y ö l ä t f j J» d e n steluk e l Jnio voi k o n ö ^ - S ^ « t a . ' j o i d c a avull»,voi*3 - a t t « l ^ « Ä r i u n a l l l s t a mm K ä n s ä k o u r a . liiÄiÄiiliiiil ' f
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 18, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-11-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus541118 |
Description
Title | 1954-11-18-02 |
OCR text |
Sivu. 2 Tpr^taiua, marraskuun 18 p. — Thursday, Nov. IB, J954
'''OnpiH '''ffif •' JF*THP^''tt *^ft*f f <*'f .ri* '•'''"'•ffF*'
MUIAed IKor, 0,1917. AaXturfiztA
«•rMPond «IM» maU tqr tbo Poct
,€MQfe OonrtoieDt, Ottawa. Pub-liriM^
tbrice «eekly:. Tauday»
,13bandto]« axul Satoidajji l v Vapaus
Slm-et.*W., Sodlmcy; Onfc, Canacla.
TelepboDea: Sua, Office O0. 4-42M
Editorlal Office OS, 4-4265. Manaxer
E.Suk«L «UtorW.BUopd,MalUng
adtfrecs: Box 69, Sndboxy. Ontario.
Advertlsing. ntea iqxn» appilcatton.
a^aoslattoo f r e e of cbaivBk
TILAUBB3JI1MT:
CaaadaMa; 1 fk. 7JOO 6 kk, 9.1» ^ Jkk,!^
TbdiavalloiMft: 1 fk.M9«kk;4;89
suooMaia t ifk,a«>f kfecn
Yhteisvoimin loiimallisvaaleih^
Sudburyn kaupungin ja McKimm kunnallisvaaldstaImuodostuu
{tänä vuonna entistä,tärkeämmäf, sillä kysymys lisätulojen sonnista
|nikkeliteq|l4yuaest4 fon vastustamattomien tosiasioiden - perusteella
'lähestymässä ratkaisuaan kohti.
Lyhyesti sanoen. tilanne-on seuraava; Samalla kun £telä-Onta-
;;Jrion kaupungeissa-jälkeskuksissa teollisuuslaitokset ra^sävati^
Iprosenttia kuntien veroista ja kotienomistajat ja prkkuliikemiehet vain
• §3S~S0 pro£lenttia.> niin Sudburyssajo
jmaan lähes 70 prosenttia kunnallisveroista ja McKimin kunnassa yli
170 prosenttia. Tämä seVtttäz miksi kunnallisveromme ovat niin ääret-
: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-11-18-02