Vapaus, January 16, 1960

              Ilmestyy- tiistaina, torstaina ja lauantaina — Perustettu vuonna 1917 Canadan suomaisten itsenäinen työyäe&lehti
No. 6 — Voi. XLII vuosikerta SUDBURY, ONTARIO _ . ~
I
Tuomitsi uuden puolue­johtajan
valitsiernislavan
Quebecin lainlaatijakunnan jäsen sanoi, että .
lainlaatijakuntaryhmällä ei mitään sananvaltaa
Quebec. — Llsletin vaalipiirin
edustaja lainlaatijakunnassa 55
vuoden ikäinen tri Fernand Li-iiotte
ilmoitti sanomalehtimiehille:
-taäUä keskiviikkona, että hän
) eroaa lainlaatijakunasta protes­tiksi
sitä menettelyä vastaan, jol­la
pääministeri Barrette valittiin
Unipn Nationaletpuolueen jobta-r
jaksi: ja ebdotettiin pääministe,
riksi puolueen lainlaatijakunta-ryhmän
kokouksessa viime vii­kolla.
Uutinen levisi kuin kulovalkea ja
useat - puolueen jäsenet kävivät hä­nen'
puheillaan, mutta hän sanoi
olevansa varma päätöksestään. /f
V Kuitenkin :;;myöhemmin illalla
hän ei ollut vielä esittänyt; eroano­mustaan
vaikka eräs puolueen vir­kailija
tekikin selväksi,: että Lizo«-
itella ei ollut paljoakaan luottamus^^
ta puolueeseen.
Tri Liz tunnusti sanomalehti­miehille,
että. hän myös oli allekir'
joittanut 1 u u t nanttikuvernöörille
M-iiiton asevoimien
vahvuusjitteliJ?2l
Moskova. — Katsauksessaan
Neuvostoliiton asevoimien vah­vuuteen
sitten V. 1927 pääminis-<
teri Hrusbtsbev sanoi torstaina-
>:korkeimn^an:;neuvost,on istunnos-'
sa^-että eri vuosina oli asevoimieiii-vahvuus
seuraavanlainen:
1927 — Vallankumouksen jäl­keen
punaarmeijan ja -laivaston
demobilisoinnin seurauksena
Neuvostoliiton asevoimissa . o li
586,000 miestä.
1937 — Johtuen hyökkäyksistä
kauko-idässä: Ja fasismin kasvus*
: ta - Saksassa. 30-luvuIla: Neuvosto-.
liitto oli pakoitettu lisäämään ase­voimiaan
1,433,000 mieheen.
1941 -r Toisen maailmansodan
syttyessä ja fasistisen Saksan
:: l^ökkäysvaaran lisääntyessä Neu­vostoliitto
oli .pakoitettu lisää­mään
asevoimiaan edelleen aina
4,207,000 mieheen asti.
' 1945 — Toisen maailmansodan
'lopussa-oli Neuvostoliiton, asevoi­missa
kaikkiaan 11,365,000 miestä
ja naista. —
1948 — Asevoimien vahvuus
oli laskenut 2,874,000:een.
1949-^5 — NATO-liiton uhka
'ja vatomisotavantstelut - pakoitti-r
vat Neuvostoliiton jälleen lisää­mään
asevoimiaan 5,763,000:een.
1956—59 — Erinäisissä asevoi­mien
vähennyksissä vähennettiin
asevoimat 3,623,000:een.
" 1960 — Nyt ilmoitettu asevoi­mien
vähentäminen jättää Neu­vostoliiton
asevoimiin 2,423,000
miestä:
esitettävän anomuksen, jossa kehpi-tettiin
tätä pyytämään mrBarrettea
muodostamaan uuden hallituksen.
Kun häneltä kysyttiin miksi hän
allekirjoitti anomuksen,vaikka hän
sittemmin esitti protestinsa sitä
sitä vastaan, hän sanoi: "Meidän
oli pakko allekirjoittaa se."
Tri Lizotte saneli hitaasti ja har­kitusti
lausuntonsa sanomalehtimie­hille.
"Olen päättänyt erota edustaja­paikastani",,
sanoi hän "siitä jyys­tä,
että puolueen lainlaatijakunta:
ryhmän kokouksessa meillä ei ollut
vapautta valita, haluamaamme ehdo­kasta.
Kun sanon me, tämä tar­koittaa
enemmistöä paikalla; oUelsv
ta puolueen ; lainlaatijakuntaryh
mästä."
Tri Lizotle relosti sanomalehti
miehille, kuinka ministerit:; olivat-saapuneet
.ensimmäisiksi lainlaati-jakuntaryhmän
kokoukseen ennen­kuin
myillä lainlaatijakunn.an jäse­nillä
oli'mahdollisuutta päästä mir
hinkään päätökseen ja kuinka
heille oli sanottu ..että jos heillä on
aikomuksena ehdottaa: jotain hen­kilöä
puolueen johtajaksi, niin hei­dän
tulee .muistaa; että ministerit
' ovat sopineet .keskenään, jotta he'
tulevat' kaikki -paitsi Barrette ^ kielr
täytymään ehdokkuudesta. .
. "En ole .kiinnostunut lainlaatija-
:kunn3n; jäsenenä olemisesta - sellal
sissaolosuhteissa..'.. Jos-emme voi
valita: omaa ^.johtajaamme meidän
on paras lähteä", sanoi tri Lizotte.
"Minulla ei. ole mitään mr Bar-
;rettea ; vastaan • henkilökohtaisesti'':
jatkoi hän, "hän on yltäväni ja us­kon
hänen siksi jäävän. ..Jos meitä
olisi pyydetty äänestämään ; häntä,
olisin siten äänestänyt.; Mutta,hä­nen
valinnastaanvoli päätetty muu­alla
ja ajattelen, että jäsenillä myös
tuleni olla otJlaisuus sanoa sanotta­vansa
jos ei muuten niin ainakin
hyväksyäk een."
-Kk
Yiiteistoimintaa
Nizza. — Yhdysvaltalainen tiede­mies
R. W. Porter esitti keskiviik­kona
"ennustuksen", että Yhdys­valtain
ja 'Neuvostoliiton rakettien
avulla lähetetään tänä vuonnav-mui-den
maiden •satelliitteja;-avaruu­teen.
;Mri;Porterin selostuksen mukaan;
ensimmäinen ; -tällainen yhteistoi­minta
toteutuu silloin kun; Yhdys­vallat
lähettää ; avaruuteen jcanada-laisten
tiedemiesten rakentaman
instrumenttikärjen,.;mikä tapahtu­nee
vuonna 1960.
Hän-sanoi, että brittiläinen sa­telliitti,
missä on erikoisvälineitä
avaruudenfctutkimi^ttfTvarten, lähe­tetään'Yhdysvaltiim
toimesta ava­ruuteen
luultavasti 1961.
Ranskan finanssiministeri
:iin~pois virastaan^
-Ei pitänyt-dejjraullen sirhtautumisesta NATQ.on
_ : -Pariisi. — Ranskan finanssimi-
-nisteri Antoine Pinay-^efosi päämi-nisteVi
Debren hallituksesta keski­viikkona.
Todellisuudessa presi-
' dentti dc Gaulle oli vaatinut häncii
eroaan.
Ilmoittaessaan Debrelle, että hä­nen
päivänsä finanssiministerinä
ovat päättyneet de Gaulle tarjosi
hänelle valtioministerin paikkaa,
mutta Pinay kieltäytyi ottamasta
sitä vastaan.
Ranskan pankin kuvernööri yfi\-
frid Baumgartner, joka tunnetaan
Debren talous- ja finanssipolitiikan
kannattajana, nimitettiin iheti uu­deksi"
finanssiministeriksi, joka ni-mitys"^
vahvistettiin myöhemmin
hallituksen dekr'>ctilla. . . , >
{• - Joissakin piireissä on yriteUy.us|
•' kottaar;fetlä^inay^;j6utfii j^rimieti|
syyksiiii hallituksessa,-ditä , että
sovelluttamaaniyhä enemmän halli-tukseir
kontrollia _maan talouselä­mään,
emutta muissa piireissäTsano-taan
perussyyn olevan aivan toisen.
Luotettavista lähteistä - tulleiden
tietojen mukaan Pinay ei ollenkaan
pitänyt' siitä, että prjesidentti de
Gaulle harjoitti jarrutustaktiikkaa
PohjoiskAtlantin liittoon (NATO)
nähden. -
Pinayn sanotaan uskoneen, että
de Gaullen taktiikka — NATO-jöukkojen
yhtenäisen; komennuksen
alaiseksi saattamisen , vastustami­nen,'
Ranskan Välimeren laivaston
osan vetäyttäminen pois NATOn
palveluksesta ja hänen. kieltäyty­misensä
^hyväksymästä ydinaseiden
varastoimista Ranskan alueella Yh­dysvaltain
valvonnan' alaisuudessa
heikensi Ranskan suhteita seii
eurooppalaisiin liittolaisiin ja Yh
asevoimia
Moskova. — Neuvostoliiton
pääministeri illrushtsheV: ilmoitti
maan korkeimman V. neuvoston
(parlamentin) 1,300 edustajalle
eilen (torstaina); että Neuvosto­liiton
asevoimat ovat tarpeellisen
vankat. jotta niistä voidaan vä­hentää
; yksi kolmannes ja. luot­taa
ohjusasepuolustukseen, siinä
tapauksessa, että« jonkun ulko-maanvallan
taholta ryhdyttäisiin
-niinkin mielettömään tekoon kuin
Neuvostoliiton alueelle hyökkää:
miseen. V '
Tä.ssä yhteydessä pääministeri,
korosti, että 1,200,000 miehen va­pauttamisesta
on todellisuudessa
hyötyä : Neuvostoliiton taloudelle
ja tasavaltojen asukkaiden hy­vinvoinnille.
Tällä hän ilmeises­tikin
tarkoitti sitä, että siten va­pautuisi
mainittu määrä työmie­hiä
teollisuuden ja maatalouden
palvelukseen maassa, jossa ny­kyään
ei tunneta työttömyyttä,
vaan työvoiman puutetta.
Puheessaan korkeimmalle neu­vostolle
-pääministeri
sanoi: f> >
''Kommunis^tisen-^_giio|ueen„kes-kuskomiteav|
a2;NeuyostoliitoniJialli-:
-tus voivat Jlmoittaai teille, Toverit
kansanedusjajal,-^ että - vaikka ;.mei-
- Ylitän- hallussamme-nykyään olevat
aseet ovat kauhistuttavia, niin-ke­hityksen
alaisena-oleva ase on-vie|
läkin fayclellisempi, ~viel.äkin'^kau|
histuttavampi;^,
"Nyt kehityksen alaisena oleva
ase — kuten sanotaan, tiedemies-temme
ja suunnittelijaimme lau­kuissa
oleva— on fantastinen ase/'
Hän ei lähemmin selostanut tätä
asetta, vaan "tyytyi sanomaan, jotta
nyi oli selvääkin,-että "AiWrikan
Yhdysvallat ei ole maailman suu­rin
sotilasvalta,"
Myöhemmin puolustusministerj
Rodion Malinovsky sanoi kansan­edustajille,
että ohjukset mUodoit;i-;
vat perustan Neuvostoliiton soti;,
laalliselle'mahdille. Hän sanoi näi|
tä olevan kahden tyyppisiä, stratec-gisia
ja taktillisia, ^ ' e
Strateegisilla ohjuksilla, , sanoi
hän, oli,;rajaton kantomatka, niitä
"ZT" Lauan-t^ipa, tarrimik^ 16.p. — Saturday, Jan. 16, ISI^p Ottawa.—-Canadan 24. parla-
; mentin^ kolmas v-=u^toImikauden-puolimatkan
-^istunto alkoi tääl-
;lä tavanmukaisin suurin 'juhlalli-;
suuksin torstaina. ,
. Yleinen juhlatunnelma, levisi
pian sen - jälkeen kautta maan,
sillä muuten varsin vähäsisältöi-sessä
ohjelmapuheessa korostet­tiin
nyt sapeiinkalistelun asemes­ta
rauhanasian tärkeyttä ja sitä, i
:CUä Cäiiada tuie^^^
pan^oksensisi kansainvälisen jänni-tystilanteen
edelleen huojen^ami-'
• -siksi - jäf'ii^
sen aikaaasaamiseksi.
Hallituksen ohjelmapuhecYi ositti
hyt uusi keriraalikuvernöö
Se : seurasi muodollisesti tavan-oinaista
kaavaansa; siinä tavallisesti
viitataan monarkiaan, tä sä tapaiik-sessakuninjjattaren
äskeiseen: vie­railuun
täällä,, sitten luodaan yleis
katsaus-Ck^
seen; sekä. maan poliittiseen, j a ;ta-:
Ipudelliseen asemaan. Lopuksii esi-tetäärix"
yle.i;piir^^
siitä,; mivä esityksiä ja ehdotuksia,
hallitus aikoo alahuoneen istunnolle
esittää:;'Kenr^^^^
ohjelmapuheen — mutta' sen vkir-:
joittaa, (tai ainakin kirjoituttaa.)
pämiriisteri, tässä-1^
ministeri Diefenbaker. •
rOhjelmapuhecssa viitattiin yleis­piirtein^,
f mutta :;k^ .Iiyväk- ;
, syvästi kylmän; sodan; 'flauhtumi- ;
seen",; aseistariisumissopimuksen';
kannatukseen; Jsekä/i^
^.y ä ijnasekokeid
-saataistin:^
OhjeImapuheos:a ilmjustiin ilo
siitä, ;ettäYK:n;yleisistuntohyväk-;
syi; yksimielisesti ; Canadan ehdo;
tuksen tietojen, hankkimiseksi ra'
/dioaktiivisuuden: 1 i s ä ä n tymisestä
maai^^
Siinä osoitetaan, että i Canada ^-on
halukas •yhteistoimintaahsiinäv m
lessä,. että avaruutta käytetään ykr
sinomaan rauhanomaisiin. tarkoi­tuksiin.
Ohjelmapuheessa viif-taaus-
että; jälkeenjääneiden .maiden-avustamisessa;;
G^nada jatkaa; entis^
tä ohjelmaansa; 'lisäämjitiä- tai; te­hostamatta
sitä. I
lliiomipitsijät- ovat panneet'. mer­kille
erikpisosti sen, että ohjelm
puheessa: ei ollut sanaakaan> maan-:
puolustusasioilta; v jotka, aikaisem
missä ohjelmapuheissa ovat vieneet
niin suurta osaa. Aina vuodesta
1949:on ohjelmapuheissa; korostettu
jatkuvasti hs. kollektiivisen turval-lisuudcn
tärkeyttä ja yleinsämaan^
puolu:tuksen ensisijaisuutta, ns.
"konimunistivaaran" takia.
;;?Esimerkiksi:viime vuonna ohjel-
Kun canadalainen rahtilaiva Eskimo jäi talvehtimaan niin korkealle St. Lav^rrence
joelle kuin Three Riversiin, merkitsi se sima mieles.sä kan.sainväli.sen laivaliiken­teen
ennätystä. " ^ , ,
Neuvostoliitto vähentää
koi manne kseli
Korkeimmassa neuvostossa pitämässään puheessa
pääministeri Hrushtshev viittasi siihen, että
näitä miehiä tarvitaan teollisuuden palveluksessa
maapalloa osaan vaikka; minkälais;
ten sdäsuhteiden vallitessa.
"Tällä hetkellä on mahdotonta
hävittää" ballistista ohjusta Icnnos-
"-a", jatkoi hän
Hän korosti, että jos Neuvosto­liitto
olisi pakoitettu sotaan,: niin
.se käyUäisi totaalista ohjus- ja
:.ydinv<jmiaansa hyökkäyksen tor-~
juintseksi.
Pääministeri Nikita Hrush­tshev
piti kolme tuntia kestävän
puheen. Hän ehdotti, että Neuvos
toliiton; asevoimia .'Vähennettäisiin
1,200,000 miehellä vähentäen a.se-voimien
vahvuudep:2,423,000 mie:
heen, joka olisi vähin määiä sitten
V. 1937.
^ianialla pääministeri ilmoitti
kansanedustajille suurenmoisista
saavutuksista ivskaan teollisuuden
ja kulutustavarain tuotannon i sekä
työn tuottavaisuuden lisäämisensä,
joiden kaikkien tavoitteet viime
vuonna- aloitetun seitsenvuotissuun-nitelman
ensimmäiselle vuodelle
oli ylitetty.
Hän kosketteli kaikkien neuvos­tokansalaisten
elämää;koskevia ky
symyksiä ja sanoi, .että nyt on ta­voitettavissa:;
jotain kaikille kansa­laisille;
Kotirintamasta .puhuessaan
hau sanof; että v. 1959 alkoi kom-mumstison
yhteiskunnan rakenta-;
minen Neuvostoliitossa.
' J a ; rauhaa; janoavalle 'maailmalle
hän toisti Neuvostoliiton ehdotuk-si!
niyleisestä ja täydellisestä' asei.s-a.\
nisumise.sta.
\ Kosketellen kehittymättömien
maiden ong'ilmia hän viittasi.vtulc-viin
vieiailulhin.sa Aasian maihin
j.i Neuvostoliiton apuun näille
maille.
l^änsimaista puhuessaan ^^^:.; h
viittasi Yhdysvaltainfpresidentti
Eiscnhoweriin ja sanoi,;että:hän
on erilainen mies ; kuin ne, jotka
ajavat ikylmän; sodan .politiikkaa
voimapcrustcclla.
: Pääministeri sanoi, ;että; Neuvos­toliitto
oli päättänyt vähentää ase­voimiaan
viivytyksittä-;ajan. j a yri­tyksen
haaskauksitta, ilman sitä
Jännittyneisyyttä, joka liittyy lop-
(Jatkuu 4:llä sivulla)
Canadan tavoitteena on aseistariisuminen
ja pysyvä rauha, sanottiin ohjelmapuheessa
•(;;'•'-!;';;;;iv»i^:Sajy5;^^ Muuten asiaköyhässä ohjelmapuheessa luvataan
parannusta vanhuudeneläl(elal(Jin ja oilteuksien lakiin
mapuheessa^^Vpahoiteltiin"- Neuvos-/
toliiton ehdotuksia- Berliinin suh
teen ja alleviivattiin sitä;; eitä Ca­nada
on päättäväisesti sitoumusten­sa
takana NATO liitossa, että Ca­nada
tulee kehittämään puolustus;
voimien a/ "pidättävää" ; voynaa
hyökkäystä vastaan ja ehdotettiin,
että-v; parlamentin .tulee ylläpitää
«Idelleen suuria:puolustusvoimia.
' : Mitään ;^tä]!aista : ei oKut. eilen
esitetyssä ohjelmapuheessa. Tosi­asiassa
s inä ei mainittu mitään
vma a n puolustusasioista,' viitaten
se ehkä siihen^ että hallituksen
ohjeIma;:tältä kohdalta on vielä
ilnta<>sa.
-/Varusteluvimman asemesta ohjel­mapuheessa
sanottiin nyt:
,"Me .tervehdimme ; sitä henkeä
minkä; perusteella menneen vuoden
aikana tapahtui;edistystä: suurmai­den
johtajain: välisis:ä kohtaami­sissa;
ja, me uskomme, että. viisau^
della ja kärsivällisyydellä ensi tou-.
kokuussa Pariisissa alkavissa (kor­keimman:
portaan) kokouksissa voi­daan
saavuttaa kaikkien toivomia
tuloksjla:; Canada tulee kaikin kei-;
noin iuttamaan neuvonpidossa eri
koisesti NATO-piireissä . . .
"Canadan toiveena on ymmär­rykselle,
ja suvaitsevaisuudelle per.,
rustava kestävä Tauha kansojen:.
kesken." \
Yksi ryy, miksi ohjelmapuheessa
•ii mainittu mlään maanpuolustlis-asioista,-.-
Satittaa ^oUatise kun puhe.
aseistariisumisesta; -ymmärryksestä ;
ja TTSiivaitsevaisuudesta ; kancoje
kesken, ei' sovi' yhteen sen-kanssa,
että Canadaan annetaan sijoittaa
amerikkalaisia ohjuksia ydinaseita,
mitä on Washingtonista vaadittu
ja mistä on jo tehty vissejä sopi-inuksiakin/
joidcn suhteen hallituk­sen
ja parlamentin vtäytyy; määri­tellä
pian virallisen kantansa.
Käytännöllisinä vihjeinä siitä:' mirv
hin hallitus tämän istuntokauden
lainsäädännöllä pyrkiii ohjelmapu-;
heessa ilmaistiin ^seuraavat ; ehdo-:
tukset:
: ;Eläke^
netään vanhuudeneläkettä ^nautti­vien
ja • ulkomailla .asuvien ihm;s-ten.
kohdalta.
•i:;;--^ Kaikki tuomarit pannaan eläk­keelle
75 vuotiaana.
— Yukonille ja Northwest alu­eelle
annetaan korkeampi asema ja
suurempi itsevasluu.
— Intiaaneille annetaan äänioi­keus
liittovaaleissa
— Lakivoimainen turva pikku­liikkeille
' ,
: —f; Canadan oikeuksien ;lain hy­väksyminen
— Laki, mikä antaa canadalai-sille;-
suurempia: mahdollisuuksia
osallistua pohjolan öljy- ja kaacur.;
resurssien omistukseen. <
— Aikaisen lumen vuoksi V i i -
keuksiin joutuneiden aavikkomaa-kuntien
farmarien avustaminen.
Saksalaisvastaiiien mieli
kasvamassa Britanniassa
; Lontoo. ;:-T-r;.:;SaksaIaisvasta^
mielialan ilmoitettiin olevan .leviä­mässä
-kautta: Britannian tällä vii­kolla
protestina sitä vastaan, että
Saksassa ; on: -uudelleen . h e r ä n n yt
uusnatsilainen;, .juutalaisvastainen
kampanja.
Länsi-Saksan. lähetystössä täällä
väiiettiin, että; brittiläiset firmat
ovat erottaneet saksalaisia työllisiä,
että ;saksalaisia;tuojtteita. on -asetet­tu,
boikottiin ja että lähetystöön on
saapunut suuri määrä uhkaavia
kirjeitä, juutalaisvastaisten tapauk­sien
johdosta.
Kysymys herätettiin suurin otsi­koin;:
Länsi-Saksan lehdistössä ja
vahvistettiin Länsi-Saksan lähetys­tössä
täällä; Keskiviikkona; lähetys­tössä:
; odotettiin Bonnista ohjeita
siitä tulisiko sen ryhtyä; minkään-
VIIME TIEDOT
; : Washlng(on.: Täältä ui^koiaan. että la&nmiknun. 6 päivänä tapah-:
tunut hämäräperäinen, matkustajalentokoneen räjähtäminen^^^^^.B^
:N.C\ .sillä :seuraukj)ena;. että 34 henkilöä ;sar
räjähtämisestä it.ses.saan: lentokoneessa. Täällä on tullut ilmi, että eräs
ko. lentokoneen; mukana; olleista matkustajista oU hankkinut;
kuikkiaan $900,000 henkivakuutukset ja'epäillään; että ;hän oli räja
pommin, jotta hänen'perillisensä saisivat periä vakuutusrahat.
. .; > Lontoo. vKylmä sää: aina Skandinavian maista Polijois-Afrikkaan.
asti aiheutti torstaina väliintäin: kolmen ihmisen jäätymiseen kuolemisen.';
:K; : Vancniiver.: -i-^ Täällä ilmoitettiin: torstaina.:että valmistelut Pekin-.
Kinv(>opperanUnne tuomiseksi elokuussa on: loppuunsuoritettu..Hanke:
Qji ollut suunnittelun alaisena kaksi raotta.
;.; Oltava. t-^Tlinäänv (perjantaina) aikoi: se 30 päivän aika, jona Neu­vostoliitto
on ilmoitunul; käyttävänsä aluetta; keskellä: Tyyntämerta::oh-jiiskokeiluihinsa;;
Kaikkia laivoja on varoitettu; pysyttelemään pois alueella
New Delhi. ;—l>ääminLsteriNeIiFU^
tufe pyytämään - minkään ulkovallan aseellista apua selvittäessään raja­kiistaansa
Kiinan kans.sa. '
laisiin:itoimenpiteisiin.;ja\tehdä. va­lituksia
Britannain hallitukselle
väitettyjen ;:pakkolomauttamisien
johdosta.
Eräskin länsisaksalainen^ ;;1^
tiedoitti: "Saksalaisia häväistään, ka--
dulla" Englannissa.
: Lähetystön :• sanomalehtiattashea;
Christian Haebener vahvisti täälläj
että^tin' peruutettu Länsi-Berliinin
turistibussin vierailu Englantiin.
Bussin olisi: pitänyt lähteä jo.maa-:
nantaina; kolmen kuukauden: matr
kalle.
Mr. Huebener sanoi, että suunni­teltu
Länsi-Saksan laivaston saat-tuelaivueen.
vierailu ::Öiindeehin,;;
Skotlantiin, tulee: tapahtumaan ;ku:
ten suunniteltu tammikuun 29 päi­västä
helmikuun 3 päivään. *
• Daily Herald ; tiedoittaa etusivun
uutisessa, että erään suuremman
lontoolaisen kaupan näyteikkunoil­ta
oli poistettu kaikki: Länsi^Saksas-sa
valmistetut tuotteet, joiden jou­kossa
kirjoitus^koneet; takit ja kenr
gät.
Frankfurtilainen sanortialehli
Abendenpost sanoi, että :eräs lähe­tystön
jäsen, Joachim Ritter, oli
syyttänyt .Bonnin hallitusta siitä,
että se oli omaksunut "virheellisen
käsityksen saksalasivastaisen mieli-;:
alan laajuudesta Britanniassa" ja
että se "yritti väheksyä nykyistä
jännittyneisyyttä."
Eräs hallituksen puhemies Bon­nissa
sanoi, että mr. Ritterin huo­miot:
olivat.:"mittaamattomastiliioiT
teltuja".
Abendenpost sanoi, että saksalai­sia
häväistään kaduilla'ja että sak­salaisten:
kotien^; seinille on piirretä:
ty sanat: "Ulos saksalaiset".
Haknrisiiruttda vastaan on g:;^.;^;!^;::^:^
Toronto? —.Xanacla-H"
attava
-Koriimli-nistipuohil"
ji-kansallinen toimeen­paneva
komitea on antanut seu­raavan
lausunnon:
Ilakaristirytto on levinnyt yli'
Canadan. Synagogeja ja muita
'yleisiä rakennuksia on liattu To-ronto.
ssa, Montreali.ssa ja Vancou­verissa.
. '
^Me-emmc voi yhtyä niihin, jotka
kevytmielisesti sivuuttavat tämän
joittenkin ihmisten pahanilkisenä
-työnä. On muislqttava, että Hit­ler
myöskin sivuutettiin pahanil­kisenä.
, ^ , ' ^
Me emme voi unohtaa, että"pie­ni
äänekäs joukko fasisteja maas­samme
on vahvistettu sodan jäl-
, kcen • myrskyjouKkolaisilla sfckä
toisilja, gangstereilla ' juutalpicyas
nc^t suojaa muiralta-'jir'paenneet
.^öikeudelfii^niistä maista,:joissa he
ovat ryöstäneet ja tehneet murhTa.
Vaikka he edustavatkin väin
pientä osaa 'jiodanjälkeiseslä siir­tolaismäärä
tä he ovat palvelleet
kylinän .sodankävijöinä korkeis.sa
asemissa ja auttaneet lietsomaan
yihaa sosiali.stisia maita vastaan,
Kylmän sodan loppuminen, jota
suurin osa canadalaisista ja kaik­ki
kancalliset ryhmät ovat har-
^ laasti odottaneet, tulee pian hei­kentämään
nämä-demokratianvi-:
holliset voimattomiksi..
Tällä hetkellä demokraattiset
canadalaisct aivan oikein vaati­vat,
että hc^'jotka ovat-syyllisty-ne"
t . nykyisiin häpäisyihin, on
niit, että rljtoslaissa on kyllin riit-n^
ävä; kohta "k'aslfelläi:riiitä^^^^
löitj, joTka tuoreeltaan saadaaii^" saan on nosteltu hallitus, joka
kiinni tekemäsä-tällaisia järjet- pyrkii kostoon.'hyökkäykceen. ul-saattaa
natsit takaisin toimintaan^ sen:ä tällaisessa sitoumuksesta,
ja jonka perusteella" Länsi-Sak- "Kommunistipuolue kehoittaa työ­väenliikettä
ja; käikkia-demokraati
lömiä typeryyksiä". Meidän on
pakko kysyä Kelso Robcrtsill.')
että onko rikostutkimuksen laatu
niin heikko Ontariossa, että rikol­liset
voidaan vangita vain "jos
heidät tuoreeltaan tavataan teos-komailla
ja demokratian tukah­duttamiseen
kotimaassa.
Tämä hallitus jolla on virassa
.1 iOOO natsituomaria,von Dysseldorr
fissa' nostanut oikeusjutun rauhan-; i
työntekijöitä ja niitä Dortmundin
sa?" Työväenliikkeelle on erikoi-. , nuoria vastaan, jotka osallisluivat
sen välttämätöntä vaippaasti tais­tella
kaikenlaista fa-^ismin ilme
nomismuiotoa vastaan.
Canadalaisill.t~en "emienkaikkea
oikeus ja velvollisuus vaatia etlä
juutalaisvastaisen syöjän juuriin
on käy.ävä käsiksi.
Maamme, yhdessä toisten länsi-nuorison
rauhan ja ystävyyden
maailman festivaaleihin; • ''
Voiko ^ juutalaisvastaisille -voi­mille
untän suurempaa rohkaisua
kun tiedetään, että rankaisematta
pääs!?yt sotarikollinen Hans Spo'-
dcl komentaa NATOn voirnia En­tisiä
canadalaisia kiinnittämään
huomionsa "-siihen- vetoomukseen;;
jonka me esitimme marraskuun 2
päivänä:
"Canadan hallituksen NATOJI
jä.senenä tulee' vastustaa ja tuo­mita
Saksan militaristien uudel-
-leen 'aseistaminen. Saksassa ole­vat
Canadan joukot on tuotava
kotimaahan. Canadan tulee kan­nattaa
kasvavaa vaatimusta niaail-,
man täydeljisestä .aseistariisumi-ses'a."
-
Saksan natsit ja hoidan hillittö-,
mät juutalaisvastaiset voimansa
« u u o u - I ...«.y ^ « u i » . * w" T—- -— " , • ' . - , löydcUävä-'ja rangaistava. Olem- vidtain, kansaa, on syyllinen'Län- ^
syyksiiii •'hallituksessa,-ditä , että öurooppalaisiin'liittolaisiin Yh- hän, olliitijatön kantomatka, niitä toisilja, gangstereilla ' juutalpicyas- rlrnc fiiiomioineet että-"Ontarion sii-Saksan-uudelleen alistamiseen, ' «^l^i^^^»''»!^^
^Ranskassa" on viime aikoipa-pyritty dysvaltoihin.- ' " ' " \'< i jyoidaan'| lähettää mihin ^, tahansa , b i s i l l a , ihnHsillä,-jotkaovat etsi- , yliprokuraattori^-Robcris on sano- onnettomaan politiikkaan,'^ joka' 'Canadan pj
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
i-Qopassa, niiden mukana myöskin . .tullaan pian murskaamaan maail-canadalaisia^''
" man ^a;oistariisumisella ja rau-pitäisi
vapauttaa,, i l - • Jitilla. ' ^ ' - , > '