Vapaus, March 21, 1967

              Sivu 2 Tiistai, maalisk. 21 p. — Tuesday, Mar. 21, 1967
VAPAUS ( L I B E R T ^ \
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Nov. 6, 1917.
EC.fOR: W. E K L U N D MANAOER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : OFFICE A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays; Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-10? B lm St. We5t, Qudbury, Qntario, Canada.
Making address: Box 69
Advertising rates upon application, translatlon free of oharg«.
Authorized as secönd class mail by the Post Office Department, Ottawa,
• ajid for payment of postage in cash.
M..n,.e.o,CANADIANILANGUAGE•PRESS
\ TILAVSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk.$5.26 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
Ivk. $11.00,6 kk. $5.75
1 Vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Sukarnpn vallan loppu
Sanotaan, että jumalien myllyt jauhavat hiljaa, mutta
varmasti. Täten näyttää tapahtuneen Indonesian president­tinä
olleen Sukarnonkin kohdalta. Pitkän aikaa on ollut i l ­meistä,
että^ maa oli luisumassa pois hänen jalkojensa alta,
vaikka Sukarnö^yritti kaikin voimin pysytellä pinnalla.
Kenellekään ei tullut yllätyksenä Jakartasta viikko sitten
maanantaina saapunut tieto, että Indonesian, nyikyinen "voi­mamies",
kenraali Suharto otti edellisenä päivänä vastaan
vt. presidentin toimen ja siihen kuuluvat kaikki valtuudet,
mikä sellaisenaan tarkoittaa! että Sukarno tuli erotetuksi
presidentin toimesta.
Mutta niin ilmeisen selvää kuin kaikki tämä onkin, yhtä
helposti ei ole nähtävissä se, miksi näin tapahtui?
Tosiasia tietenkin on, että Sukamon vallasta luopuomi-nen
näytti todennäköiseltä jo vuoden 19(65 epäonnistuneen,
surkean ja seikkailunomaisen kaappausyrityksen jälliieen.
Silloin — ja sen jälkeen — väitettiin Sukamon itsensä ser
kaantuneen siihen varsin läheisesti ja tuon ajan miehet hänen
ympäriltään on yksi toisensa jälkeen likvidoitu, totesi Suo­men
laajimmin leviävä työväen päivälehti Kansan Uutiset
selittäen tilannetta mm. seuraavasti:-"Vaikka tosiasiallinen
valta on keskittynyt kenraali Suhartolle ja oikeistolaisille
upseereille, antoivat nämä^kuitenkin Sukarnon säilyttää näin
kauan muodollisen asemansa valtion päämiehenä ilmeisesti
peläten sitä kansansuosiota, mitä Sukarno Indonesian vapaut­tajana
on nauttinut etenkin maaseutuväestön silmissä."
Tosiasiassaa näyttää nyt siltä, että tämä kansansuosio
pelasti aiijakin tässä vaiheessa Sukarnon joutumasta maan­pakolaisuuteen
tai oikeuteen syytettynä vuoden 1965 tapah­tumista
ja valticn asioiden huonosta hoidosta. Itse kenraali
Suharto vastusti tässä yhteydessä äärioikeiston esittämiä
syytösvaatimuksia sillä perusteella, että syytteiden nostami­nen
Sukarnoa vataan voi nostattaa kahakoita kansanjouk­kojen
keskuudessa. :
Indonesian vapaustaistelu Hollannin siirtomaanikeestä
oli lujaa ja rohkeaa. Taistelun lähtöasemat olivat alkeelliset,
sotaa viidakkosaarilla käytiin luonnonkansan välinein, mutta
Hollanti ei jaksanut kestää yli sadanmiljoonan kansan pai­netta
kymmenellätuhannella saarella. Indonesian-politiikka
muotoutui voimakkaasti imperialismin vastaiseksi ja sosia­listiset
maat — etenkin Neuvostoliitto — antoivat voimaka.sta
taloudellista apua. Sukarno alkoi kuitenkin kallistua enem­män
Kiinaan päin ja herätettiin tunnus Djakartan-Pekingin
akselista. Toisaalta — Monien muiden vapautuneiden val­tioiden
lailla — ei maan talouselämää pystytty saamaan ja­loilleen.
Suuri köyhyys jatkui ja valtion varat nieli häikäile­mätön
korruptio ja toisarvoiset sijoitukset. Rauhanajan pää-
•hiiehenä ei ailahteleva, elämän nautiskelusta tunnettu Su­karno
ollut taisteluajan Sukarnon veroinen. Kun aasialais-imperialismin
aate kiinalaisten vaikutuksesta valitsi Sukar­non,
sanoo mainittu suomalaislehti, ei hän toisaalta pystynyt
pitämään kurissa voimakkaita oikeistoaineksia etenkään: ar­meijassa
eikä lujittamaan kansansuosiotaan nuorten opis-kelijapolven
keskuudessa.
.Vuoden 1965 seikkailumainen vallankaappausyritys, jon­ka
taakse ei oltu koottu kansan tukea, merkitsi päätepistettä
SukarnoUe. Se antoi osaltaan oikeistolle aiheen erääseen
maailman julmimmista verilöylyistä, jossa kolmimiljoonai-nen
kommunistinen puolue lyötiin, ja sadattuhannet puolu­een
jäsenet tai sellaisiksi epäillyt surmattiin, usein mitä jul­mimmalla
tavalla. Indonesian tapaus avasi monen aikaisem­min
Kiinaan päin kallistuneet silmät näkemään kiinalaisten
ohjelman seikkailupolitiikan mielettömyyden ja vaarallisuu­den
ja irroitti ne Kiinasta.
Maan sisäpoliittisesta tilasta huolimatta ovat nykyiset
maan johtajat vakuuttuneet, että Indonesia pysyy edelleen
imperialismin vastaisilla linjoillaan ulkopolitiikassa. Siihen
sen pakoittaa kansanjoukkojen vahva imperialisminvastai-
, nen ja jyirkän kansallismielinen asenne. Samalla on pyritty
ylläpitämään ulkopoliittista puolueettomuutta. Indonesia on
liittynyt jälleen YK:hon, suhteita muihin Kaakkois-Aasian
maihin on normalisoitu ja yhteyksiä yritetään jälleen raken-
; taa myös sosialistisiin maihin, nimenomaan Neuvostoliittoon.
Indonesialaiset pelkäävät joutuvansa jälleen sidotuiksi län­nen
imperialistivaltojen vaikutukseen, mitä vaaraa lisää se,
että kiihkeämmät kommunistivastaiset ainekset haluavat si­toa
maansa Yhdysvaltain politiikkaan Kaakkois-Aasiassa.
Indonesian tie voi nyt lähteä kulkemaan moneen suun­taan,
mutta vuoden 1965 jälkeinen aika ei ole osoittanut,
että ainakaan Sukarnolla olisi enää voimaa ja kannatusta
palata takaisin voiman päiviensä asemiin.
Päinvastoin Indonesian kansan neuvotteleva kongressi sa­noi
BungKarnos (Veli Sukarno) lempinimestä tykkäävää Su-,
karnoa vain tri insinööri Sukamoksi, antaen siten virallisesti
tietää, että siitä hetkestä lähtien häntä pidetään väin yhtenä
tavallisena. indonesialaisena.
Dmitri Gudkov:
KOSTO PAUASTUKSISTA
Kalifornialainen aikakauslehti
iRamparts sai virallisen Washing-tonia
vihat pääUe«u palJ93t^^.9Ji
että kymmenet amerikkalaiset Ja
kans^inväl^et ylioppilas-, ammat­tiliitto-,
uskonnolliset, opettajat- ja
lehtimiesjärjestöt sekä finanssisä^-^
tiöt ovat saaneet varoja CIA:lta.
Tämän osoittavat eräiden pääkau­pungin
lehtien tarkkailijoiden konp-meatit.
Niinpä USA: n tietotoimljs-t
o n U S A : n entinen johtaja Carl
Rowen, joka nykyisin tpinjiii W ^ -
hingtonissa tarkkailijapa, vaati pai­kallisen
Star-lehden palstoilla Ram;
partsia amanaaan selvityksen, mis­tä
se itse on saanut raidat lehdon
julkaisemiseen. Sadat amerikkalai­set
lahdet ovat viime aikoina ker­toilleet
Eamparts-leh^en historiap.
Se perustettiin vuonna 1962 San
Franciscossa ja oU tarkoitettu lihe-raalisesti
asennoituneille katolisiin.
Taantumuksellisen lehtisyndikaatin
Scripps Hovvardin kirjeenvaihtaja
Richard Boce kirjoitti hiljattain, et­tä
lehden rahoitti seitsemän kalifor­nialaista,
jotka saivat kasaan 1,2
miljoonaa dollarin pääoman. Suu­rimman
osuuden sijoitti Edvard
Kitting, joka oli hankkinut Kali­forniassa
valtavan omaisuuden
kiinteistö kaupoilla. Kitting on ny­kyisin
Rampartsin julkaisija ja teh­den
painos on kohonnut 200,000
kappaleeksi; irtonumero maksaa 75
senttiä. Koska lehti ei kuitenkaan
julkaise ilmoituksia, joista tilasto­jen
mukaan amerikkalaiset lehdet
saavat kolme neljännestä tulostaan,
on Rampartsin ollut vaikea pitää
tilinsä tasapainossa.
Nämä ovat yleisesti tunnettuja
seikkoja, joista Rovven on kuiten­kin
olevinaan tietämätön. Yrittäes­sään
samentaa selvän veden Rovven
menee vieläkin pitemmälle. Hän
vaatii lehden toimitussifileeriä, toi­mittaja
Roberts Sheeriä antamaan
seikkaperäisen selvityksen hänen
Prahaan suorittamastaan matkasta.
Lehtimiehen tehtävissään Rowen
on viime aikoina käynyt monissa
maissa, mutta kenelläkään ei ole
pälkähtänyt päähän vaatia häneltä
selvitystä niiden johdosta. Jos joku
kuitenkin saisi päähänsä vaatia täl­laista
selvitystä, viittasi Rowen var­maankin
USA:n peruslain takaa­maan
lehdistön vapauteen.
"Muutama päivä sitten saapui
Piahasta salainen tiedotus". —
näin Rowen aloittaa kirjoituksensa.
Sen sisällön sai tietää vain Was-hingtonin
korkeimpien viranomais­ten
suppea ryhmä. Tiedoituksessa
kerrottiin, että Ramparts-lehden
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
John Nummikoski, Silver Moun­tain,
Ont., täyttää lauantaina, maa­liskuun
25 .päivä 83 vuotta.
Matti Huhtala, 540 Hudson St..
S a u l t S t e . Marie, täyttää tänään,
maaliskuun 21. päivä 80 vuotta.
H i l j a Laitila, Wanup, Önt., täyt­tää
lauantaina, maaliskuun 25 pnä
75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onnentoivotuksiin.
Vaarallista kehitystä
Mikäli voidaan Hongkongista viime perjantaina saapu­neeseen
New York Times Servicen uutistietoon luottaa, Kii­nassa
nyt käynnissä oleva valtataistelu saa yhä väarallisem-pia
niuotoja. ' • , ' v ' ' • • . ^ - . » • » ' # ' 1
. M a i n i t u n uutistiedon mukaan puheenjohtaja Mao Tse-tungin
kannattajat turvautuvat yhä enemmän asevoimien
apuun ia tukeen saadakseen kontrolloiduiksi puoluekoneis-r
toa ja sitä tietä siviilihallintoa yleensä.
Mainitun uutislähteen mukaan Kiinan asevoimien jul­kaisu
GhiehFang Chun Pao julkaisi viime viikbUä toimitus-kirjoituksen,
missä Uusi Kiina uutistoimiston selostuksen
mukaan sanotaan mm. seuraa-vaa:,.
"Suuri proletaarinen vallan­kumous
on nyt ratkaisuvai­heessa
proletaaristen vallanku­mouksellisten
taistelussa kaapr
paamiseksi kapitaHsmin tielle
lähteneiltä kouralliselta: puolue
ja hallitushenkilöiltä. Tämän
terävän ja monisäkeisen luok­kataistelun
aikana meidän tu­lee
antaa suurempi eikä piO'
nempi arvo sotilasvoimien
osuudelle'\y
Jos olisi kysymys''vain "kou­rallisesta
kapitalismin tielle
lähteneistä", niin siinä ei var­maankaan
asevoimien "suurem
paa osuutta tarvittaisi. Päin­vastoin,
turvautuminen asevoi­miin
viittaa siihen, että Maon
kannattajat yrittävät asevoir
niien avulla ja tuella saada
kommunistisen puolueen ja
maan hallituselinten kontrol­liin
siellä, missä se ei käy. muu­ten
laatuun. Toisin sanoen ase­voimia
käytetään puolue- ja
valtiokoneiston kontrolloimi­sen
hyväksi eikä päinvastoin
kuten pitäisi.
Tämä asevoimien kasvu "val­tioksi
valtiossa" tuntuu osoit­tavan,
yhtäältä Maon kannatta­jien
aseman edelleen heikkene­mistä
ja toisaalta hyvin vaa­rallista
kehityssuuntaa mikä.
loogisesti loppuun asti ajatel-.
tuna voi johtaa sotilasdiktatuu­riin.
toimittaja on käynyt Prahassa, jos­sa
hänellä on ollut salainen "tapaa­minen
kommunistJSiBSfii asennoitu­neen
Kansainvälisen ylioppilaslii­ton
. edustajien kanssa'V'1 Jokainen
joka on vähänkin selvillä Washing-tOAi^
a vallitsevista lehtimiestavois­ta,
tietää, että kun amerikkalaisil­le
tarkkailijoille vilautetaan salai­sen
asiakirjan sisältö, liittyy tähän
äin^ toive, että heidän kynästään
kirpoaa hallitukselle .myötämieli­nen
kirjoitus.
Tarkkailija kertoi edelleen, että
hän soitti Sheerille San Francis­coon
i a kysyi, oliko tämä tavannut
Kasainvälisen ylioppilasliiton
edustajia Prahassa pari viikkoa ai-,
kaisemmin. Sheer kertoi Rowenil-le
auliisti haastatelleensa parina
päivänä Prahassa Etelä-Vietnamin
kansallisen vapautusrintaman sekä
Kansainvälisen > ylioppilasliiton
edustajia. Sheer tähdensi tavan­neensa
Kansainvälisen ylioppilas­liiton
edustajat pelkästään haastat-t^
lumielessä. Ollessaan Euroopassa
toimituksen lähettämänä keräämäs­sä
aineistoa artikkeliin englantilai­sesta
filosofista Bertrand Russelis-ta
Sheer käväisi Prahassa. Hän ha­lusi
mm. saada tietää, miten Kan­sainvälinen
ylioppilasliitto oli rea­goinut
Rampartsissa julkaistuun
kirjoitukseen, joka paljasti USA:n
kansalli-sen ylioppilasliiton olevan
yhteydessä CIAhan. Käsittäessään,
mitä Rowen ajaa takaa Sheer täh­densi,
että hän sen enempää kuin
muutkaan Rampartsin työntekijät
eivät tunne minkäänlaista sympati­aa
kommunismia kohtaan, vaan he
haastavat oikeuteen jokaisen, joka
julkeaa syyttää heitä siitä. Uskal'
tautumatta avoimeen syytökseen
Rowen turvautui kiertotiehen. " M i n
kalainen yhteys on Rampartsilla
Kansainväliseen ylioppilasliittoon?"
"Minkälainen oh Rampartsin ra­hoituksen
todellinen historia?" —
tällaisia kysymyksiä pohditaan
Rovvenin sahojen mukaan VVashing-tonln
"korkeimmissa hallituspii­reissä".
On selvää, että Ramparts
on astunut eräiden Washinglonin
vaikutusvaltaisten henkilöiden var­paille.
SKP pf e^id
vaalitayasta
Helsinki, (STT). — Su
ipunistinen puolue on
maan presidentin väiltsemi^
littömällä kansanvaalilla,
SKP:n poliittisen toimiku
kiviikkoisesta kokouksestay» .
sa tiedotteessa. • ''"Hv
SKP:n poliittisen to^kö;nnan;
tiedotteessa tähdennetään.^^kuiten­kin,
että kommunistinenvpo^e' on
pitänyt parhaana vaihtoehtö'kia edus
kunnan suorittamaa presidentinvaa­lia.
Vaalitavan muuttamisen ohella
olisi muutenkin lujitettava. ediUk
kunnan asemak maan korkeamman
vallan haltijana, tähdennetään po­liittisen
toimikunnan tiedotteessa.
E l l e i presidentin valintaa vOi'4ä
suorittaa eduskunnassa on pyrit*:
tävä nykyistä hallituspohjaa edus­tavaan
laajaan vaaliliittoon normaa­lilla
tavalla^ suoritettavi3sa_valitsi ja-miesvaaleissa,
sanotaan tiedottees­sa.'.;
•• •
SKP:stä annettiin seuraava tie­dote:
/'Suomen kommunistisen puo­lueen
poliittinen toimikunta totesi
keskiviikkona pitämässään kokouk­sessa,
että puolue on pitänyt par­haana
vaihtoehtona eduskunnan
suorittamaa presidentinvaalia. Vaa­litavan
muuttamisen ohella olisi
muutenkin lujitettava eduskunnan
asemaa maan korkeimman vallan
haltijana. Ellei presidentinvalintaa
voida suorittaa eduskunnassa on
pyrittävä nykyistä hallituspohjaa
edustavaan laajaan vaaliliittoon
normaalilla tavalla suoritettavissa
valitsijamiesvaaleissa.^ V a i k ka
SKP:n mielestä etutilalle onkin
asetettava em. vaihtoehdot, on puo­lue
valmis tutkimaan myös muita
ratkaisuehdotuksia."
Suuri vieraihiryhmä
Unkarista Suomessa
Helsinlii.' — Unkarin valtion
kansantanssiryhmä, jossa on y l i
100 tiiiteilijaa, aloitt vierailunsa
Helsingin ruot.salaisessa teatteris­sa
viikko sitten tiistaina,: esiintyen
viikon loppuun. Seurueeseen kuu­luu
kuoro,: tanssiryhmä ja musta-laisorkesteri.
,
Mitä muut sanovat
4v
V A N H A A N J A R I N A A N VÄSYY
Oh mukavaa kiiiiHa hyvää puhujaa. Kopsertin lom^sSf. noa^tiviljclys^
neuvos Kalliolco^ki esitti Suomen tervehdyksen meille, mutta se-oli liian
pitkä. Samanlainen kuin aikaisempi neljä vuotta sitten ja saman tyyli­nen
kuin sMomivieraiden puheet ovat olleet. Puhutaan samaa kyyneleen
silmäkulmaan tuovaa tahtia sodista ja kärsimyksistä, Amerikan ja Ca­nadan
suomalaisten .avusta, kuinka hyvää tuo apu teki, j a tietysti - r
teitä enime.ole unohtaneet... .<j.
• K u n .sitä toistetaan kuin suosikkilevyä radiossa, sen kuulemiseen
väsyy: Jotain uutta pitäisi puhujien tuoda. \
— Rela, Vapaa Sana, Toronto, >
Y H D Y S V A L T A I N • * A I K K I V A L T A I S U U S"
: Hifhtjki^ussa' vuonna 1917 hävitettiin eristäytyneisyyskuvite^mal,
USA tuli; viattomuutensa loppuvaiheeseen ja samalla päättyi sen poikar
mies-riippuvaisuuden rehevä vapaus. Että vastuunalaisuudet maailman-valtana;
eivät ole t ^ n e e t meitä sen onnellisemmiksi, ei ole. jpikään
yllätys. Auttaaksemme itseämme niiden valvomisessa, olemme korvan-
. neet. eri$täytyneisyydeh harhakuvitelman, uudella kaikkivaltias-harha-kuviteimalla.
Tämän verhon täytyy myös pudota.
• Missä- kerran pidimme itseämme omillaan toimeentulevina ja va­paina
pysyttelemään onjissa oloissamme, me näemme nyt itsemme aivan-kuin
moidät olisi varustettu jonkinlaisella lähetystehtävällä, jonka tar;
koituksena on järjestää maailma oman_ kuvamme kaltaiseksi. Sotilaalli­sesti
voimme tuhota Hanoin j a epäilemättä myöskin Pekinginkin, mutt^
emme siltikään voi kehittää uutta puhdasta demokratiaa ydintuhkan
päälle. Hirvittävä-tosiasia sotilasstrategioille on se, että heitä ei voida
käyttää -—ongelma, joka on uusi historiassa. Mikä tahansa meidän
aineellinen ja poliittinen valtamme onkaan, niin ei se kuitenkaan ole
riittävän suuri kaikkivaltaisuuteen. Emme voi muovailla ei-läiisimaista
maailmaa toivomuksiamme mukaiseksi emmekä vaatia, että se hyväk­syy
meidän käsityksemme poliittisesta vapaudesta edustavasta hallitus­muodosta.
Urheuden parempi puoli vaatii meiltä oppia elämään erimielisyyk­sien
olosuhteissa, niiden vihamielisyyksistä huolimatta, kunnes ja m i i - '
loin löydämme toisen planeetan.
— Barbara Tuchman, New York Times. y .
SOON KAUPUNGISSA NÄHDÄÄN
NYT PAUON "KARVANAAMOJA"
Sault Ste. M^rie. — Jospa taas
juttelisi näistä kyläkunnan kuulu­misista,
jo.skaan nämä me:dän kuu­lumisemme
eivät ole mitään ihmeel­lisiä.
Mutta onhan merkintä, että
vielä sitä täälläkin hengissä ollaan
ja aina välinsä koetetaan pitää toi­mintaakin
yllä. Kokoonnumme aina
tuonne omalle haalillemme suun­nittelemaan
uusista toimintamuo­doista/
Mutta eihäh tätä meidän
PÄIVÄN PAKINA
VARJELTAKOON "YSTÄVILTÄ"
Jalkojen laahustaminen ci ole
kaunis tapa, sen me kaikin myön­nämme.
Jokin aika sitten, tarkemmin sa­noen
maaliskuun alussa, ilmoitet­t
i i n kuitenkin Torontosta, että
yhdysvaltalaisten omistamat, Ca­nadassa
toimivat, "alayhtiöt" raa­haavat
jalkojaan Montrealissa
huhtikuussa alkavan _maailman-näyttelyn.
Expo 67 kohdalla.
• Exppn apulaiskomissioneri; Ro­bert
F. Shavvn kertoman mukaan
yksityisliikkeiden osallistuminen
Maailmannäyttelyyn on kiitettä­vää,
"mutta, hyvin tärkeitä cjuia-dalaisjärjestöjä"
on vielä sivusta
katsojina. . ;
Neuvoen näille jalkojensa räa-hustajille
hyviä "canadalaistapo-j
a " , mr. Shaw sanoi Torontossa
Canadian Clubin kokouksessa:
"Jos teidän .'herranne' Yhdysval­loissa
kieltävät teiltä osallistumis-luvan,
niin menetelkää, kuten
menetteli eräs päättäväinen mies;
Sanokaa heille, että he saayat
niennä helvettiin, ja osallistukaa
siitä huolimatta."
Meidän mielestämme se o l i asi-.
.illinen ja ajankohtainen neuvo.
tätä asiaa koskevat uulistiedot
viittasivat siihen, että kysymys on
jostakin pahemmastakin kuin vas­tahakoisesta
jalkojen raahaamises­ta.
Erään äskettäisen montrcalilais-tiedon
mukaan Expo 67 virkaili­jat
syyttävät yksityiskeskusteluis­sa
Yhdysvaltoja siitä, että se pai-'
-nostaa latinalaisen Amerikan mai­ta
o.sallistumasta :ensi vuonna
Texasin näyttelyyn, mikä asialli­sesti
tarkoittaa Expon kiertämis­tä.
':. Expon avatessa porttinsa huhti^
laisen Amerikan maiden näytte­lyjen
paikaksi;
Siitä laitoksesta meinasi tulla
$300,000 hintainen valkoinen ele­fantti,
mutta se saatiin viime vii­kolla
vältetyksi salaisen sopimuk­sen
avulla. Tämän sopimuksen
mukaan Yhdysvallat j a Morokko
järjestävät sinne ravintolan, jotta
latinalaisen Amerikan maiden pa­viljonki
ei jää aivan käyttämättä.
Tästä järjestelystä huolimatta'- niiiille viimeisä sijaa myöten. Siji-
Expp 67 johtoraportissa sanotaan ne tulee 16 afrikkalalsiriaata.
"ikänuorten" hommaa voi- Verrata
sellaisten kylien rientoihin, joissa
on nuorisoakin mukana. Mutta k u i .
tenkin koetamme toimia omalla ta­vallamme,,,
järjestämällä ruokatar­joiluja,
seurapeli tilaisuuksia ja
syntymäpäiväkekkereitä ja niissä­hän
tuo aika kuluu. Ja onhan niis­tä
vähän tulojakin, että pystytään
selvitymään välttämättömistä me­noista,—
veroista ja muista mak-
.':uista, jotka on vielä tähän men­nessä
voitu hyvin suorittaa.
Haalimme on hyvässä kunnossa,
että passaisipa siellä nyt hyvinkin
esittää näytöskappaleitakin, jos
vain löytyisi sellaisia voimia, jot­ka
puuttuvat ainakin tällä kertaa.
Ympäristön toiskielinen väestö on
kylläkin huomioinut tämän haalim­me
kuntoisuuden, koska aina tar-.
vitessaan sitä vuokrataan,-että siel­lä
on jotain hyvää menossa mel­keinpä,
joka päivä.
» <J <s
Jaa. jospa taas vähän kalastaisi-kni,
koska nuo toisetkin kuuluvat
vetelevän oikein isoja raudunvon-kaleita.
Kävinhän sitä minäkin yrit­tämässä,
multa sain vain niitä pie­nempiä,
isot eivät uskaltaneet käy­dä
minun koukkuuni. Täytyi tyytyä
pienempiin, mutta sanotaanhan si­tä,
että pienissä on . parempi liha.
Ja kyllähän ne hyviltä maistuivat­kin.
. • • « • , • « «
Tällä nurkalla näyttää tulevan
tuo "parlavillitys" oikein hiuotiin.
Nuoret miehetkin: alkavat näyttää
sellaisilta "karvakuonoilta" että
heitii on hyvin vaikea tutitea' enää
samoiksi miehiksi ja vanhemmat­k
i n miehet muistuttavat jo hyvin
paljon ''kiistusvainajaa" harmaine
partoineen — kasvattavat partaa
kai tämän sata-vuotisjuhlan kun­niaksi.
« » «
Työmaa asioissa on nyti^ muuten
taas rauhallista, lakot on sovittu,
joten sen puolesta menee elämä
(Jatkuu sivulla 4)
ne osallistuvat maailmannäytte­lyyn
Montrealissa. Multa nyt ne
.sanovat, ettei niillä ole "varaa"
näyttelyyn osallistumista varten?
Peru on kuitenkin ilmoittautvt-nut
"Hemisfair '68" näyttelyyn ja
latinalaisen Amerikan toisten msii-den
uskotaan seuraavan esimerk­kiä.
.
Toisaalta vaikka latinalais^
Amerikan maiden paviljonki mei­nasi'
jäädä sikäläisien maiden
"varaltomuusvetoomusten" perus­teella
kylmille, niirt afrikkalais-maille.
rakennettu " A f r i c a Palace"
on vuokrattu nuorille afrikkalals-olevan
melkoista katkeruutta asi­an
johdosta. Expon virkailijat
kuussa, siellä on edustettuna syyttävät Yhdysvaltain ulkominis-latinalaisesta
Amerikasta ainoas­taan
öljyrik^is Venezuela — vaikr
ka - Expon suunnittelijat ja jäiv
jesläjät toivoivat saavansa sieltä
yli kymmenen maa nedustuksen.
Yhtään ainoata Keski-Ariibrikan
maan edustusta ei tule Montrea­lin
maailmannäyttelyyn'mutta
siellä nähdään kuitenkin Kuuban
paviljonki niitä sivumennen sano-'"'
en, ja kummallista kyllä on uhat­tu
jiommilusattentaateilla!
Saatujen tietojen mukaan Expo
67 toimesta rakennettiin erikoi­nen
$300,000 hintaineri "Plaza de
Muttai sen • jälkeen saapuneet Las Americas" paviljonko latina-teriöä
"painostuskirjeitten lähet--
tämisestä meidän latinalais-Ame-rikan
ystävillemme, neuvoen niitä
osallistumaan ensi vuonna Texa­sin
näyttelyyn," kuten eiään n i ­mettömänä
esiintyvän Expo-vir-kailijan
kerrotaan sanoneen.
Mistä sitten kenkä puristaa?
Vuoden kuluttua huhtikuussa
alkaa San Antoniossa "Hemis-fair'
68" näyttely; Canada järjes­tää
sinne paviljonkinsa ja samoin
latinalaisnen Amerikan useimmat
maat;;
Peru, Brasilia, Ärgentiun ja
Uruguay liedoiltival ensiksi että
Expon virkailijat välttävät täs­sä
yhteydessä julkista esiintymistä
mutta yksityiskeskusteluissa he
ilmaisevat mielipiteen, että lati­nalaisen
Amerikan -maat olisivat
tulleet Montrealiin, ellei niitä oli­si
painostettu osallistumaan ensi
vuonna Texasin näyttelyyn!
Kun Expo 67 tunnuksena on
"ihminen ja hänen maailmansa"
niin siitä ovat montrealilaiset teh­neet
kaskun: "Ihminen j a hänen
maailmansa -7^ Etelä-Amerikkaa
lukuunottamatta".
Kukas se olikaan joka sanoi iur
Icvansa ° jotenkin toimeen viholr
listensa kanssa, kunhan Jumala
suojelisi häntä ystäviltään?
Känsäkoura.