Vapaus, November 30, 1968

              Sivu 2 Laulantai, matrrask. 30 p. — Satuxiday, Nbv. 30, 1968
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1017
EDITORI W . E K L U N D MANAOER: K. SUKSI
TEUEPHONEt OFriCB A H O ^ I T O R I A U 074-4264
Publlshed thrlce weekly: Tnesdays, Thursdaya and SaturdayB by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102>Elö St. West, Sudbury, Ontario. Catiada.
X^aUlng afldress: Box 69
Adi«rtising rat» vpon appUetsAJion, trttosiattoo fr«e of dujg*.
Authorized as setiond cla^s mall by the Post Office Department, Ottava,
and- for payment of postage In cash.
^GÄNADIANILANGUAGElPRESSi
TILAUSHINNAT:
Canadassft: l i k : $10.00.6klc.MJ5 n8A:n;
8 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,0 kk.48.76
ivk. 11.80. 6 k». 6.26
«SefitykseÄ" s^tystä _
, Kulten tää-Hiä Casniadassakiin julkaiätujen "morköjutjtiujen"
perustieelJa tiedetään, Waslhinfgt^ PostioTi Tuiklhioilmaai Jdrjeenr
'vaihtaja Wilfred Fleislher Mvesti^' joi1:alkin viiklkojai ^ t en leih-delleeal
Suomen asioista sellaisen ikiuvaiufcsen, eltitä heiMcopäisttiä
' himitlti. MeidänMri lehdeltäaiime kysyfttim ^ililhemaikaatn erään
kansaksemme töilniesita, että örtklo edeis osdittainpeirälä näissä
Fleisiherin taruissa, joita jiulkaistiin sutiriin otsikJoin myöis To-,
j^ontt^^ ilmentyvässä suom«aiikieldsessä sen
tään pitäM^ paremmin j a tuinltevan jonkin-
• iaiiBta häpyä lukijainsa edessä, vadkkia vastuiunalaisuiiB iiinhoit-tuisiMn.
Minkälaisesta vääristdy- ja pelloitteliuijournalitemislta on
tässä yhteydessä puhe, se alasitomtiudessaain
esikn. Fledeherin, tarinan; seuraavalta lyhyestä lainauikse^ta,
— Pääaninisteri Koiviston Moskovan maltka lisäsi
"liuden arvoitutesellisien piiorteen Neuvostdliilton ja Suomen
smlhteissä tapahtuirteeseen lisääntyneeseen toimeliaisuuiteen. sit­ten
pääministeri AleksdiKiolsyginin yllätysvierailun president­ti
Ui*io Kekkosen luokse . . ; kir^oiltti Washington Postin kir-jieenvaihtaija
Wilfned Fleishiar Mchöknaista.
Fleisher jatkoi . . . "Suames(ta saapuvait matikailijlat!' ovat
tuoneelt "hälyttäviä uoiltisia, jotka Ikertovat kasvavasta mää­rästä
neuvoStoliittdlaisia 'vieraita', jbiden sanotaian ylittäneen
Karjalan rajan Suomeen sekä supisitetusta riautaitieillilkentees-
- tä tällä herkällä alfueella ja piftkidtä selvittämättömistä viivy­tyksistä
jimaliikenfteessä . . ." (Vapaa Sana loikak. 26. 1968.)
Tämän meriseUtykseirrimlkfä^ain oli siis vain viittä vailla
' liikekannaMepanomääräyksen antamista, ellei kysymys ollut
peräti sotatilanteen puhkeamisesta!
Mainittakoon tässä yhteydessä, etitä j'uJkiaistuaan moisen
hiaranujutun, inistä ei suinkaan lehden arvovalta lisääritynytj
Washington Post lähetti ulkomaaosastonsa johtajan Philip
iFbisien tutkimaan Fleisherin juitun alkuperää ja julkaisi pai­kan:
päällä Suiomessa; suorittamiensa -tarkasltusten perusteella
Hedsdngin Sanomissa lausunnony missä sanottiin:, "Olemme
ei^ehtyneet,.tämä raja (Suomenr-^NeuvostoliLton raja) on rau-haHiiiien,"
Nyt::on Siiomen Kuvalöhti haastaltellut mr. Fleisheria Suo-rmiesta
lehdelleen lähettämistähän hälyttävistä kirjoituksina
ihmeteUen mm. sitä, niiksi hän, mr. Fleisher, fcdkenut sano-inalehtimies.
ei hankMnut jutuHöen vahvistusta Suomen dip-loanaaitti-
ja hallituspiireisttä, mikä olisi odkit hänelle mitä
yksirikertaisin tehtävä.
Mr. Fleishef turvautui nyt kokeneen ja tottuneen lehti-:,
miöhlen verukkeisiin väittäanällä,€!ttä hänen taitavia varaus-takapotrttejaan
ei ole suomailaisissa lehdissä huomibitu. Toi­saalta
hän väittää kaikista kdkemuksistaan huolimatta " u s -
fconeensa" omiin uutislähteisiinsä^ joiden alkuperää hän. ei
merkiittävääti kyllä halua ilmaista,- aina siinä määrin, että
mitään virallisia vahvistuksia ei siinä tarvittu — ja tämä
sitäkin suuremmalla syyllä, kuten mr. Fleisher vielä "selvi-ty!
kisessääfnikin" arttoi Suomen Kuvalehden tietää, Jhän ei usko
presidentti Urho Kekikosen seditykseen pääminisiteri Kosy-ginin
vierailusta.
Ulkoniinislteriön marriaskuun 22 priä lähettämän uutiskat-;
tauksen yhteydessä jiilkaistiin mr. Fleisherin haastattieliun
jdhdosta myös Sudchieir^iiillfcofmi^ lausunto (S. Kuva-lehdeEe)
mikä :raalttaa mr, Fleisherin selitykset ja aiemmat
tiedonannot entistä kummallisempaan valoon.
Suomen u^kocminiäteriön lausunnossa sanotaan asiasta mm.
sieuraavaa: ^.^^
— Wilfred Fleisher väittää, elttäkirieenvadhtajia infor­moidaan
riittämättömästi. Varmasti Suomen taholta tapahtu-
, vaa informoinltia on syytä tehtodtaa, mutta jotain toivomisen
varaa on myös Fm leMimiesmoraaUssa. '5^^ että
WaÖhingtoh Postissa 22.10.68 ja 26.10.68 olleiden F:n kirjoi­tusten
välillä F:llä oli perusteellnen ikeskusteiluSu'amen Tuk­holman'
suurlähetystön edustajan kanssa. Tällöin kai'kki' Fn
esättämät väärät väitteet Ikumottiin. Siltä huolimatta F. jul--
kaisi tuon toisen, ensimmäistä pailjon törkeämmän kirjoituk­sen
(josta näyte yMblevassa VSn l a i n a u k s e s s a — V ; )—
F. ei uisko presidentti K,eikkosen kutsuneen pääminislteri
Kbsyginia Suomeen, ja hänen mielestään vaalipäivä oU kaik­kein^
epäedullisin' vierailun teöcemiselle. SiHe ei tieltysti voi
miitäiän, eittei F. usko presideintti Kekkosen s/elostusta siitä,
miten pääministeri Kosyginin fcdtsuiminen Suomeen tapahtui.v
Aijanköhta taas oU —- päinvastoin 'kuin F. Imilee — tätä
syiksyä atjatelllen suorastaan ihanteellinen niistä syisftä, jotka
presidenitti Kefkktonlen esitti . . .
F. yrittää vakuutella, että hämlen. arvailunsa siiltä, mitä
pääministeri Kosygin sanoi presidenttiJKlekkoselle, olivat oi­keaan
osuneet. F. panee mielivaltaisesti pääministeri Ko^y-ginin
suuhun saniolja, jotka olisivait mahdollisimman loukkaa­via
Suomen kannalta. Saa Sen vaikutelman, että F. ttodölllakin
iloitsisi (eilkä vain F. r - V.), jos NeuvostoUiitto toimisi Suo­mea
kohtaan juuri sillä tavalla kuin F. 'kuvitelmissaan väit­tää.
. F.llä ei myöskään , näytä olevan edes ; tyydyttävää yya-
^pimulksen tunltemustav toska hän arvelee sen nojalla
Neuvostoliitolla on noin vain oikeus lähettää Suometein soti­laitaan'.
Sellaista oikeutta ei Neuvostoliitolla die, v a a n yya-sopimuksen
mutkaan maitten välinen' yhteistoimintlia määräy- •
tyy aivan toisella HavalHa. Tämä prosessi on jotakin vallan
muulta kuin F:n väittämä 300 nieuvostoliittoladseni upseerin
päivittäinen saapuminen Saimaan kanavan kautta Lappeen-rantaaari.
F.-n väitteet'junlaliitoenteen lopettamisesta yhtä Moskovan
junaa lukuuniottamatta Hölsingin ja Lappeenrannan välillä
olivat \tietysti täyttä satua. Hän erehtyy myös väitteessään,
että Saimaian kanavasopimiutoen perustdella kanlavassa voi-dajan
esteettä ^kuljettaa maasta toisden sotilaaUlista henkilö-kunltaja;
Tämä on'sopimuksen 2. lartiklan 1. momentin mukai­sesti
nimenomaan ^kielletty . . ."
; Nämä Suomen ulkominifltteriönjulkaiseimiat F:n antamien
"Tuotannon kasvu Ja voimakas
työttömyys ovat ratkaisevia : US-A:
n talouden terveyden kannalr
ta." — Prof,: Jolin Owen Arljfoiaim
yliopistosta.
Kuluvan yuoden alussa llmÄ-tettiin
USA:s8a viralUse&ti olevan
3 miljoonaa työtöntä. Luvusta
UlstelUiän Jatltavasti. icoska tilas-tojen
autama kuva on vain osit­tainen.
Menet, Jotka ovat vailla
työtä, ovat tilastojen ulkopuolella
ViralUset tUastot jättävät huo-miotta
mm. seuraaviit kate^riat:
1) osa työläisistä, Jotka viime
neljän viikon aikana eivät ole on­nistuneet
saamaan työtä^ menettää
toivonsa ja jää rkUoUeiksi sleluik-siV,
jotka eivät ole kirjoissa sen
enempä työssäolev^na kuin työttör
minäkään,
2) alle 16-vuotiaat työtä hake­vat,
3) ne työläiset, joiden työttö­myysavustus
on lakannut ja joita
tästä syystä ei enää rekisteröidä
työttömiksi.
4) lakossa olevat.
Ammattijärjestön lehti — A F L -
eiO News - — o n kiinnittänyt huo­miota
erääseen Chicagon köyhim-pään
kulmaan, jonka työttömyyslu­vuksi
tilastot osoittavat 27%. mutta
jossa todellisuudessa on 38 pros.
vailla työtä. Työttömyys vaihtelee
myös vuodenaikojen mukaan: sadon
korjuu työllistää vain omana aika­naan,
joinakin kuukausina työttö­mien
kokonaismäärä voi nousta 11
miljoonaan. Kaikki nämä tekijät huo
mioon ottaen voidaan 4.5 miljoonaa
pitää keskimääräisenä työttömien
määränä.
NUORET J A VÄRILLISET
Työttömyys on suurinta nuorten
ja värillisten keskuudessa. Vuoden
1067 loi))iUa tlmoitUvat tilastot, että
välJicoiliojbs^stR työvoimasta oli 3.6%
v«iUa -työtä ja värplisegtä työyöi-mastft-
<ff«ekerit, •.puertoricolaiset,
meksikolaiset) 8.8 pros. Jossakin
N e w ' Y o r k i n Harlemissa luvut ovat
tätäkinf suuremmat.. Y l i viidesosa
P S A : n työttömistä on värillisiä, k un
heidän osuutensa väestöstä on noiii
10 pros.
Nuorten tilanne on kaikkein pa­hin.
Värillisistä nuorista oli 36.5%
v a i l l a työtä vuonna 1967 j a valkoi-sista
nuorista 10.8 pros. Prof, Fab-ricant
New Yorkista ennustaa nuor­ten
työttömyyden kasvua. Saman­tapainen
on tilanne naisten koh­dalla.
Työttömien ohella on useita ryh­miä
joiden elintaso ei, vastaa rik­kaasta
Amerikasta annettua yleis­kuvaa.
Työministeriön mukaan on- Järjestäytymisessä tapahtunut pieni
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
w U
Jabaar Salonen, Kirkland Lake,
Omit., itäy^iM manainitaiaa mairaskuun
15 ipäivä.iä 88-vaw>1ita.
Antti Lehtisaari, Kapuskasing,
OTAi.., ltä'}^t^ää CiaoiiSflitaJna marraskuun
30 päivänä 70.vuol't.a.
Yhdymimt suikulaiaten ja tuttavaio
iinnentoivotuiksiin.
Vietnam
F N L : n TAVOITTEET
Kansallinen vapautusrintama on
taistellut 14 vuotta .amerikkalaisia
hyökkäystä vastaan, jonka faricoituki
sena olisi tehdä Etelä-Vietnamista
USA:n taloudellinen, poliittinen javSo
tilaallinen satelliitti ja estää Vitna-min
kansan yhdistyminen ja kasvua
itsenäiseksi kansakunnaksi. Taistelun
nykyisessä vaiheessa vapautusrintama:
on esittänyt seuraavan kannan Etelä
Viefnamin kysymyksen poliittiseen raf-kaisuun
pääsemiseksi:
FNL VOITTOON
l Etelä-Vietnam taistelee päättäväi­sesti
pyhien oikeuksiensa puolesta, se
taisteree itsenäisyyden, demokratian,
rauhan, puolueettomuuden, kukoistuli-sen
j a isänmaan lopullisen yhdistämi­sen
puolesta.
2. Amerikkalaisten imperialistien on
lopetettava hyökkäyssotansa Vietna­mia
vastaan, vedettävä omat ja liit­tolaistensa
joukot pois Etelä-Vietna­mista
ja purettava kaikki tukUcohdal
Etelä Vietnamista. i
3. Etelä-Vietnamin kansan om saata­va
ratkaista sisäiset asiansa FNL: n
poliittisen ohjelman mukaisesti ilman
ulkopuolista sekaantumista: on muo­dostettava
kansallinen ja demokraat­tinen
laajapohjainen hallitus ja suori­tettava
yleiset vapaat vaalit Etelä-Vier.-
namissa. ' .
4. Kysymys Vietnamin j-hdistämises-tU
on ratkaistava molempien kanso­jen
kesken rauhanomaisin keinoin,
neuvottelujen ja keskinäisten sopimus­ten
pohjalta, ilntjan ulk<4>uolista se­kaantumista
maan sisäisiin asioihin-.
5. Etelä-Vitnamin on noudatettava
rauhanomaista jä puolusetontapolitiikr
kaa rauhan merkeissä. Se ei tule mis­sään
muodossa^mUkaan sotilaallisiin
liittoutumiin ulkovaltojen kanssa. Ete'-
lä-Vietnam solmii ystävälliset suhteet
kaikkiin maihin rauhanomaisen rin­nakkaiselon
viittä periaatetta noudat­taen.'
•
maassa miljoonia perheenhuoltajia,
joiden ansiotaso e i yllä amerikkalai­seen
minimiin. i
12 miljoonaa ihmistä, jotka muo­dostavat
15 pros. ityövoimasta, ori
poissa sosiaalisesti tuottavasta työs­tä.
Heistä (viime helmikuussa) oli
3.2 milj. työttömänä, 34 m i l j . ase­voimissa
ja 5:4 milj. sotateollisuu­den
palveluksessa.
AUTOMAATIO SVÖ
TYÖPAIKKOJA
Työttömyydestä on muodostunut
ripeästi edistyvän automaation yh­teydessä
amerikkalaisen elämänta­van
pysyvä iiniiö.
AFL-CIO:n tutkimusosasto ilmoit­taa,
että teollisuustuotanto vuoden
1967 ensimmäisellä puoliskolla oli
automaation ja uuden tekniikan an­siosta
70 pros. korkeampi kuin 1953
työvoiman määrän pysyessä ennal­laan.
Autoteollisuus on vuoden 1960
jälkeen nostanut tuotantoaan 40
prosentilla'; mutta saavuttanut tä­män
tuloksen käyttämällä-25 pros.
vähemmän työläisiä kuin 1960.; Vuo­den
1953 ja 1967 välisenä aikana
vähennettiin rautateiltä 600,000
työntekijää. Vuonna 1947 työsken­teli
kaivoksissa 600,000 miestä, vii­me
vuonna oU luku laskenut 100,-
OOOrnteen.
Myös terästeollisuudessa uhkaa
kehittyvä automaatit^ vähentää työ­paikkoja,
vaikka sotatilaukset toi­saalta
pitävätkin huolta korkeasta
tuotantotasosta. Vuonna 1941 tarvil-'
tiin 20 miestä tuottamaan tonni te­rästä,
nyt tullaan toimeen 10 mie­hellä
terästonnia kohden.
KARKAAVA PÄÄOMA
Amerikkalaisen. yksityispääoman
ulkomaiset investoinnit viime . 10
vuoden aikana (37,000 miljoonaa
dollaria, jotka ovat tuoneet voittoi­na
takaisin kotiin 46,000 miljoonaa
dollaria) ovat johtaneet siihen, että
USA:han tuodaan muissa maissa s i ­jaitsevien
amerikkalaisten yhtiöi­den
tuotteita, jotka muutoin olisi
valmistettu kotimaassa. Tämä vä­hentää
osaltaan kotimaista työlli­syyttä.
den ulkopuolella. Se asennoituu im*
perlfOlsmia myötäillen ja oian. ikan-natl^
B Johnsonin VietnAm-polttiik<
kaa.,Vuonna tapahtuneen
mattijärjestöjen yhdistämisen jäl­keen
ei liitto ole pystynyt värvää­mään
uusia. Tämä koskee varsinkin
eteiävftltioiden alipalkkaryhmiä.
Erään AFL-CIO:n komitean tutki­muksen
mukaan on 32 prosentilla
ammatillisesti järjestyneiden työ­läisten
perheistä 5.000—7,000 dolla­rin
vuositulot ja 46 «prosentilla 7,500
i-15,000 dollarin. Vain 22 prosent­tia
kuuluu alle 5,000 dollarin vuosi-tfiloisiin.
Ammatillisesti järjestyi
heet ansaitsevat siten huomattavas­ti
yli maan keskipalkan.
Viime 15 vuoden aikana on arama-tiilisten
järjestöjen jäsenmäärä py-.
synyt suurin piirtein ennallaah.
lisäys on lähes kokonaan tullut vh',
kamiespiireistä., Alipalkkaryhmät
ovat ammatillisten järjestöjen ulko­puolella.
Syoinessa m l o M k
HMslnklt mJ, ^ärjestömiae on m\mmk, m c i A n t<dininta
maassammi 4>n luiDsallisia etujsm-me
ja jsmmntiit iurvalllsutttta
vaarantavaa ja sellaisiena nopeasti
lopetettava, sanotaan Sodan;ja fa-sisminvastaine)
a työ ry:n oikeus-iMUBsieriUe
osotUanassa kirjel-
Biiissä.
Tämän .tehtävän nopeaa ja perus­teellista
suorittamista vaatii myös
kiristynyt kylmän sodan tilanne, jo­ka
on syntynyt Euroopassa NATOn
viimeaikaisten toimenpiteiden ja
uhkausten seurauksena, sanotaan
kh'aelmässä.
Siinä esitetään, että oikeuskans­leri
maamme -ylimpänä oikeuden-valvojana
määräisi suoritettavaksi
tutkimuksen amerikkalaisen vakoilu
järjestön rahoitustoiminnasta Suo­messa
ja että samalla selvitettäisiin
mistä syystä., maamnie oikeus- ja
turvallisuusviranomaiset eivät ole
näitä asioita selvittäneet, vaikka ise
on niiden nimenomainen tehtävä.
Kirjelmässä . viitatä8U';äÄJ:n .ta­paukseen,
jäI'jest(^^o entisen , tutki­mussihteerin
maisteri' Koljosen
juUdStiudessa sModttätiiiin paljastuk
siin, joissa on mainittu eiA:n suo­rittamasta
Ammattijärjestön toimin­nan
rahoittamisesta. Myös todetaan,
että Maailman nuorisom ja' ylioppi­laiden
kansainvälisen festivaalin ai-'
kana 'Helsingissä vuonna 1962 tödetr
tiin CIA:n rahoittaneen maassamme
painettuja painotuotteita ja olleen
järjestettyjen mellakoiden takana
toimeksiantajana ja taustavoimatta.
Oletamme, että oikeus ja tui^älli-suusviranomaisemme
ylnmärfävät
yhtä hyvin kuin muutkin kansalai­set,
että vieraan vallan vakoilujär­jestö
ei jakele rahamääriä kenelle­kään
ilman^sellajsia vastapalveluk­sia,
jotka edistävät tämän vieraan
vallan tarkoitusperiä, sanotaan kir­jelmässä.
Edelleen vitataan CIA:n
nimenomaiseen sotilaalliseen ja so­tilaspoliittiseen
luonteeseen.
SÄTEILY J A AVARUUSLENNOT
Neuv<M9toUittolai8eh avaruusaldk-sen
S0juz-3?o lennon aikana astro-fystkaaUset
observatoriot ja geo-fysikaaliset
asemat rekisteröivät
Auriogon aktiiviuideii sunrenemir
ren. Mutta aluksen ikkunoista mi-:
tatut Auringon säteilyn inäärät
yastasiyat laskelmia eivätkä yltä­neet
kosmonauttia vahingoitta-
:, vaan • määrään.
Seuraävagsa selostus siitä, mi­ten
taataan avaruuslennoilla isiuoja
säteilyä vastaan.
Avaruussäteilystä tehdyt biologi­set
kokeet ja fysikaaiis€lt tutkimuk­set
ovat kiinnittäneet asiantuntijoi­den
huomipn uuteen ongelmaan
avaruuslennoilla taryittavaan suO-jäan
säteilyä vastaari; Kysymys ei
ole vain kosmonauttien joutumisesta
säteiiyvaaraan, vaan ihyös säteilyn
epääuotuisastavaikutuksestä elämän
turvaamiseksi välttämättömiin jär­jestelmiin,
niateriaaleihin ja laittei-slfn.
V ,'
: AVariiusalusta väijyy: •galaktinen
säteily' Auringon leimahdusten ja
Maan säteilyvyöhykkeiden säteily.
Silä paitsi nykyaikana on tulossa to-dellijseksj
vielä yksi neljäs säteily,
lähde ihmisten suunnittelemat
ja lennoilla mukana olevat ydinlait-teet.
Muille planeetoille laskeudut­taessa
avaruusalusten miehistöt
saattavat joutua luonnollisen radio­aktiivisen
säteilyn vaikutuksen alai­seksi.
•'•,••;>•;>'..
•, Galaktista avaruussäteilyä saavat
aikaan protonit, alfahiukkaset ja
raskaat ytimet. Mutta suurimman.
annpsosari — aina 70 prosenttia —
antavat ytimet, joidieh lataus on y li
3. Säteilyn voimakkuus vapaassa t i ­lassa
vaihtelee Auringon aktiiviuden
minimi- ja maksimiaikoina.
Auringon leimahdusten säteily on
eritehoisia protoneja ja alfahiukka­sia.
Jopa ohutkin suoja tekee alfa­hiukkasten
osuuden merkityksettö­mäksi-
Auringon leimahdusten pro-elintaso
katsotaan virallisesti köy- tonisäteily taas vaihtelee leimahduk-
: uusien "selitysten" selitykset
on syytä panna mterkilLe ja
muistiin niimenbimaan siksi kun
tuntuu silitä, elttä. vissiten kansa-laispiirierame
keskuuteen yri­tetään
väellä ja voimalla Itevit-tää
samanlaista pajuköyttä sel­laisten
henlkilöiden ja laitbsten
toimesta, joiUa pitälioi olla asi­oista
sekä paremmiait tiedot että
suurempi vastuunitumlto.
Se on myös asia, jottla kannat­taa
miettiä nyt jos ja kun va­jaan
viikon kulu^ttua vietettä­vän
Suomen itsenäisyyspäivän
yhteydessä yritötlään; tavalla tai
toisella lietsoa yllätouvatunlaisT
ta" hurmahonkeä.
hyydeksi. Vaikka värillisten enem­mistö
kuuluukin tähän kategoriaan,
on kaksi kolmasosaa USA:n köy­histä
valkoisia ja y l i puolet On alle
21 vuoden ikäisiä. " ' ;
Suurten yhtiöiden voitot (verojen
vähentämisen jälkeen) ovat nous­seet
74.5 pros. ja voittojen jako
69 pros. Teollisuustyöläisten nimel­linen
viikkopalkka on noussut 24
pros. e l i palkan ostokyvyn mukaan
laskettuna 11 pros.
AMMATTIJÄIUESTÖN
ROOLI
Ammattijärjestö AFL-CIO on täs­sä
tilanteessa kokonaan todellisuu-sestaitoiseen
spektrin kovuuden mu­kaan.
Sen yhteydessä voi esiintyä
huomattavaa vähentymistä absorboi­duissa
annoksissa kehon eri osissa
aluksen suojan ollessa suhteellisen
ohut.
Auringon leimahdusten säteilystä
aiheutuva panos kokonaisannokseen
vaihtelee avaruuslennon pituuden
mukaan. Lyhyillä lennoilla on sätei­lyn
todennäköisyys melko pieni. A i ­van
toinen on säteilyn vaara pitkällä
avaruuslennolla. Kun otetaan huo­mioon
Auringon leimahdusten eri­lainen
spektrikoostumus; on toden­näköistä,
että jopa suojan ollessa
paksukin, esim, miehistön ollessa
erikoisvalmisteisessa paksuseinäises­sä
säteilysuojakammiossa, keskimäär
räinen annos 600 lentovuorokauden
aikana saattaa olla noin 20 yksikköä.
Tähän on lisättävä Maan säteily-vyöhykkeiden
vaikutus. Suurtehoi-sista
protoneista muodostuneen s i ­säisen
säteilyvyöhykkeen annosteho
voi olla 30 yksikköä/vrk. Lyhytaikai­sesti
Maan sisäistä säteilyvyöhyket-tä
läpäistäessä 10--30 minuutin ajan
esim., kuulennolla, annos on vain
muutamia yksikköjä;
Maan säteilyvyöhykkeen proto­nien
Osuus kokonaisannoksesta tulee
oleellisen suureksi, kun käytetään
pienitehoisia moottoreita siirtymi­seen
Maan. kiertävältä radalta pla­neettojen
väliselle radalle- Niinpä
esim. kun suoritetaan aluksen spi-raalivauhditusta
ekvatöriaalisessa
tasossa 30—60 vrk arkana, annos on
50—100 yksikköä.
Maan ulkoisen säteilyvyöhykkeen;
keskuksessa itarvitaan elektronien
säteilytehon laskemiseen - sallittuun
määrään suoja, jonka paksuus on
noin 5 g/cm*.
Jos käytetään erästä klassista suo­jelumenetelmää
säteilyä nastaan
Maan olosuhteissa — lisäämällä ava­ruusaluksen
kuoren paksuutta —
voidaan epäilen}^ttä merkittävästi
alentaa sen seinien taakse absortoi-tuvaa
annosta. Mutta alkeellisimmat-kin
laskelmat osoittavat, että sellai-jien
suoja on mieletön ja~mahdoton,
koska nykyaikaisen avaruusaluksen
paino on rajoitettu. Kenties tulevai­suudessa
joudutaan rakentamaan
erityinen säteilysuoja aluksen" yh­teen
osastoon miehistön suojaami­seksi
Auringon leimahdusten ja
Maan säteilyvyöhykkeen kautta kulr
kemisen aikana. Mutta tämän suoja-kammion
ollessa. mitoiltaan rajoir
tettukin. halkaisijaltaan 2—3 metriä
säteilymäärän alentamiseksi pitkä­aikaisella
planeettojen välisellä len­nolla
viiteen yksikköön/vuosi, mikä
vastaa nykyisiä vaatimuksia, tarvit­taisiin
100 tonnin painoinen suoja.
Säteilysuojan toinen aspekti on
kosmonauttien mahdollisen säteily­vaaran
ankarien normien laatimi­nen.
Laskelmat osoittavat, että pit­käaikaisella
lennolla kahteen vuo­teen
saakka suositellun annoksen
muuttuminen vaaran arvioinnin k r i ­teerinä
10 yksiköllä kofkonaisannok-sesta
10(^150 yksikköä vuodessa
johtaa säteilysuojan painon muuttu­miseen
suunnilleen tonnilla.
N i i n muodoin on etsittävä kom­promissia
toisaalta avaruusraketti-tekniikan
mahdollisuuksien ja toi­saalta
ihmisen kyvyn väliltä toteut­taa
aiottu lento-ohjelma-määrätyn
säteilyriskin vallitessakin. Sitä paitsi
tulee ottaa huomioon aluksen eri­laisten
järjestelmien luotettavuus ja
itse lento-ohjelman toteuttaminen.-
Avaruusalusten säteilysuojaa suun
uiteltaessa on määriteltävä riskian-noksen
määrä pitkäaikaisia lentoja
varten j a sen ylittämisriskin merkin
tys — ne tulevat olemaan suunnit­telu
kriteerit, säteilyturvallisuuden
olosuhteita luotaessa. Näiden suurei­den
perusteleminen on avaruussätei- '
lybiologian tärkeimpiä tehtäviä lähi­aikoina.
Nykyisin on saatu paljon aineis­toa,
joka koskee protonien biologis­ta
vaikutusta. On suoritettu lento-kokeita
avaruuslennon kaikkien te­kijöiden
vaikutuksen määrittelemi­seksi.
On suoritettu sarja erityisiä
säteilybiologisia lentokokeifa ava­ruusaluksilla
ja tekokuilla, mukaan- •
luettuna biologinen tekokuu Kos-mos-
110.
Erityisiä vaatimuksia asetetaan
säteilysuoja-alueille, jotka kuuluvat
aluksen miehistön, lääkevarastoon.
Niiden tulee olla tehokkaita elimis­tön
joutuessa pieniannoksisen sätei-;
lyn kohteeksi ja erilaisten ionisoi­vien
säteilylaj ien vaikuttaessa. Suo­siteltujen
lääkeaineiden tulee olla
vähätoksiinisia^ koska niitä käyte­tään
useaan kertaan lyhyen ajan
kuluessa eivätkä ne saa alentaa eli­mistön
reagointikykyä.
Jopa tarkka dosiiSetrinen infor­maatiokin,
joka tulee aluksesta ab­sorboidun
annoksen suuruudesta, on
riittämätön vastaavien parannus- ja
ehkäisytoimenpiteiden määräämi­seksi
-r- ihmisen henkilökohtaisen
säteilyherkkyyden alue . ori liian
suuri. Absorboidun annoksen ollessa •
suuruudeltaan sama saattaa kehittyä
eri vaikeusasteisia säteilysairauksia
Sen yhteydessä tulee välttämättö­mäksi
laatia elimistön säteilytartun-nan
vaikeusasteen arviointikriteeri
ja -metodi välittömästi aluksessa.
Valittujen kriteerien tulee olla spe­sifisiä,
hyvin totuutta vastaavia j a
antaa mahdollisimman täydellinen
kuva kosmonautin kunnosta. Sitä
varten on edellytettävä kaikfen sen
avaruusaluksesta saatavan lääketie­teellisen
informaation vastaava
muokkaus ja rinnastus säteilybiolor
gian kannalta.
Avaruuslentojen säteilyturvani-.
suuden ongelman ratkaisemisessa
on paljon tehtävää. Mutta kokemus,
jonka ihmiskunta on saanut ava-ruuskauden
alkuaikoina, antaa tilair
suuden järkevästi arvioida avaruus- v
säteilyn vaaraa, laatia kriteerit tä­män
vaaran ; määrälliselle arvioin­nille
ja kehittää tehokkaita toimen­piteitä
lentäjien suojelemiseksi sä­teilyltä.
— Prof. Juri Grigorjev.
PÄIVÄN PAKINA
VIILEÄHKÖÄ R A K K A U T TA
. Jotkut epäuskoiset ovat olleet
_kauan aikaa sitä mieltä, että Etelä-
Vietnamin asukkaat rakastavat ja
_ kunnioittavat "avustajiaan" osa­puilleen
samalla tavalla kuin
eläintarhassa kävijät ihailevat hä­keissään
ketterästi liikkuvia api­noita.
_
Apinat ovat mukavia katsejja —
mutta kukaan ci silti halua sen
läheisempiin suhteisiin niiden
kanssa ryhtyä- : ^
Eräät Saigonista viimeaikoina t u l ­leet
uutistiedot ovat edelleen vah­vistaneet
sitä käsitystä, että etelä­vietnamilaiset
yleensä (erotettuna
ostetuista ja palkatuista marione­teista,
sekä mustan-pörssin kaup-
--piaista ja kyseenalaista laatua ole­vien
yöklubien omistajista) ovat
sitä enemmän mielissään, mitä loi­tompana
he saavat olla yhdysvalta-,
laisista "auttajistaan".
"Puolueellisuusväitösten" välttä­miseksi
lienee paikallaan, että pu-ihutaan
näistä asioista suulla suu­remmalla,
cli lainaamalla eräiin
suurlehden kirjeenvaihtajan Sai­gonista
marraskuun 25 pnä lähet­tämästä
katsauksesta. -
Koo. kirjeenvaihtaja — Georgio
Anne Geyer on hänen nimensä •—
aloitti Saigonin kirjeensä totea­muksella:
Saigonin j a Washingto-nin
kinastelu viime kuussa viittaa
surulliseen mutta tosiperäiseen
seikkaan — kahden sotaliittolaisen
välillä ei ole mitään tunnesiteitä.
Ja sitten:
— Viisitoistavuotisen Vietnamin
asioihin' sekaantumisen jälkeen
nämä maat ovat vieläkin verratta­vissa
kahteen henkilöön, jotka ovat
sivuuttaneet toisensa pimeässä.
E i ole kysymys vain siitä, että
kauan aikaa Yhdysvaltain hyvänä
ystävänä tunnettu tiedoitusminis-teri
Ton That Thien tuU tokais­seeksi
Amerikan puolueelle V. 1963
tapahtuneeseen presidentti Ngo
Dinh Diemin; murhaan viitaten:
"Te amerikkalaiset tapoitte yh­den
presidentin siksi kun hän ha­lusi
neuvotella kommunistien kans
sa ja nyt haluatte tappaa toisen
siksi kun hän kieltäytyy neuvot­telemasta
heidän kanssa."
Eräs toinen poliitikko sanoi kat­keroituneena;
"Venäläiset.ja poh-joisvietnamilaiset
ovat tovereita.
Ranskalaisten ja vietnamilaisten
välillä oli ainakin joitakin kult-tuurisuhteita.
Mutta. amerikkalai­set
ja vietnamilaiset — me emme
ole edes ystäviä."
Ja kirjoittaja jatkaa:
Nämä kaksi kansaa on kaukana
toisistaan, kohtaamatta toisiaan,
vaikka ovat kuolleet yhdessä. Muu­tamia
poikkeuksia lukuunottamat­ta
ei ole mitään syvää ystävyyttä
. amerikkalaisten ja vietnamilaisten
välillä.
Amerikkalaiset sotilaat puhuvat
miltei aina halveksuvasti vietnami­laisista
sotilaista ja harvoin puhu­vat
välittömästi 'heille lainkaan.
Vietnamilaiset näkevät vain ame­rikkalaisten
suuren materiaalivoi-man
ja ajattelevat, että muuta ei
Amerikassa olekaan. \
Vieläpä nuoret, amerikkalais-mallisesti
työskentelevät, sanoo
kirjoittaja; katsovat että he eivät
saa mitään innostusta iJSA:sta.
Tällaiseksi "idealistiksi" sanotun
nuoren vietnamilaiseni Doan Thant
Liemin kevrotaan sanoneen:
"Te amerikkalaiset yliarvioitte
materiaalisen yjivoimannc. Teillä
ei ole meille mitään annettavaa
psykologisesti ja poliittisesti. Te
ette voi auttaa meitä muuten kuin
sotilaallisesti."
Kirjoittaja lisää puolestaan yllä­esitettyyn:
Ongelman yhtenä osana onkin
se, että Yhdysvallat on tuonut Viet
namiin eräitä kehnoimpia ominai­suuksiaan;
kelvottomimman kult­tuurinsa,
mädän virkakunnan tuke
mison ja sotilasmaihdin ikorskeiiden
Eräs nuori kommunisti-vastainen
vietnamilainen .journalisti seisoi
eräänä päivänä maaseudulla seura­ten
Yhdysvaltain ilmavoimien
suunnattoman suurta voimannäy­töstä
ilmassa.
"En voi välttää tunnelmaa, että
amerikkalaiset eivät edusta täällä
: mitään muuta kuin materialismia."
hän sanoi, " j a että toinen puoli
edustaa idealismia. J a jollakin ta­voin
minun on uskottava että idea­lismi
voittaa."
Täten, amerikkalaisten pitäessä
vietnamilaisia anastajina ja epä­rehellisinä,
vietnamilaiset suhtau-tuvatsamalla
tavalla amerikkalai-
• siin. •
"Heistä (vietnamilaisista) tun-tuu.^
ttä meidän toimenpiteemme
perustuvat kokonaan omaan etuum
me", sanoi Vietnamia useita vuo­sia
tutkinut eräs yhdysvaltalainen
sosiaali-tiedemies. "Heistä tuntuu,
että me vapautimme itsemme Die-mista
kun se sopi tarkoitukseem­me,
että me olemme valmiina va­pauttamaan
samalla tavalla itsem­me
kaikista muistakin."
Näin mainittu kirjeenvaihtaja
Saigonista.
Tätä taitstaa vasten on myös ym- ,
märrettävissä miksi Saigonin hal­lituksen
"ei koskaan neuvotella"
julistus kutistui lopulta «niin ly­hyeksi!
Diemin kuvan muistaminen saa
näes minkS tahansa sätkyäijän
nuii,slaniaan että rivissä on oUova
hiljaa. ~ Känsäkoura, .