Vapaus, July 17, 1951

              ittavana on kolhu
ijapakeltivalioU:
i k e n n kakaota
savukkeita
in-sukkia, vain
ipaino 11 paunu
NAA KAHVIA
spaino 7 paunu
ian huoltaa Ta
lahetvksenne.
ns SUKSI
;ettu asiamies
Vehnärenlcaan Basswooclin
ekvaattorien historiaa
K.rj. PHVtLIS EDMONDSON
Bassuood on yksi niistä Manito.
i,an lakuisisu velinänvUJelyslies-kuksisla,
joissa velmänniyyntlren.
jas (Wheat Pool) on seudun huo-
Biatuvin ja menestyksellisin yrf-tvs.
Tässä esitetään lyhennettynä
kappale t ä m ä n Winnipegln iänsi-poolella
sijaitsevan seudun bisto-
•.. naa.,,;.- .
Vien teidät takaisin s i i h e n muisto-
^ pai\aan kun Manitoba Pool E l e -
vatörs Limited p e r i i s t e t t u n b u h t i k . 9
öci 1925 erikoisen l a i n s ä ä d ä n n ö n pe-
^ t j ^ l a ; C H . B u r n e l l Oakvillesta
•oli sen ensimmäinen presidentti.' P e -
pistetun v e h n ä r e n k a a n rakenne o l i
Kllainen. etla se edellytti j ä s e n i s t ön
iontroll-a ja palvelua kus.tannushin-laan.
£e muodostui p a i k a l l i s i s t a j a -
seDJsiä. paL<allLsesta y h d i s t y k s e s t ä . j a
johtokunnasta seka koko.maakunnan
laajuisesta johtokunnasta.
• Tämä osuustomtunnallinen j ä r j e s t y -.
Binen johtui siitä, etta farmari o l i
riiston uhrina, Maaseudun elevaatto­rin
omistamisesta :johtuva p a i k k a k u n ­taylpeys
on ollut t ä r k e ä n ä t e k i j ä nä
tämin viljankäsittelyjarjeston jatku­vaan
edLsiymLseen. . S a m a n vuoden
dok 15 Piiä Roblinissa r y h t y i toimi­naan
vehnärenkaan elevaattori no 1.
Täällä Bass\vcodissa me muistelem­me
ylpeydellä vuotta 1926, j o l l o i n p e ­rustettiin
järjestö Pool Elevator no. 18
'varten Kuluneen n e l j ä n n e s v u o s i s a -
1 dan aikana on vehnarengas menesty-
1 nyt täällä hvvni. BasswoodiS£a toi-t
nij aikanaan kaikkiaan viisi eri ele-i
vaattoriyhtiötä, nimittam Federal,
! Alberta Pacific, Pool Elevator, R e l i -
f ance ja OgiHie: Toukokuussa 1943 me
ostimme Alberta Pacific j a P e d e r a l -
I yhtiöiden elevaattoriti Ogilvie lopet-
> ti toimintansa j a p u r e t t i i n kolme vuot­ta
myöhemmin. Joulukuussa 1947 os­t
e t t i i n R e l l a n c e - y h t i ö n laitteet j a n i i n
o l i paikkakunnalla ainoastaan v e h n ä ­renkaan
elevaattorelta; Nykyään o-vat
k a y t ä n n a s s a A. B / j a C-elevaatto-,
r l t , joiden ikapasiteeiti on 105,000 bush-e
l l a . A j a B ovat t ä y d e l l e e n s ä h k ö i s ­t
e t t y j ä . '
. K a i k k i a a n lähes 400 on liittynyt
vehnarenkaaseen Basswoo!lissa, mutta
monet h e i s t ä eivat ole a l n i i v i s i a . ovat
kuolleet tai muuttaneet pois. Renkaan
ansiokyky on kasvanut huomattavas­t
i s i l l a henak. l o p u l l a olivat y l i j ä ä m ät
y h t e e n s ä 102-110 dollaria, josta sum­masta
oU j a e t tu j ä s e n i s t ö l l e 60,895 d o l ­l
a r i a . Y k s i s t ä ä n viime vuonna Jaet­t
i i n voitto-osmkoma 19,606 dollaria'
j a viimeisten neljän ^oioden aikana
k ä s i t e l t i i n noin 1,500.000 bushelia v i l ­jaa.
• •
Rengas on palvellut j ä s e n i ä ä n entis­t
ä paremmin. Se mvy . esimerkiksi
h i i l t ä , josta saadut voitot palautetaan
j ä s e n i l l e . Sen toimesta edistejään
myöskin maan j a k a r j a k u n n a n paran­tamista,
suoritetaan maksuttomia i t ä -
vaisyyskokeita . j a k ä s i t e l l ä ä n Hyvää
.siemenviljaa: Jokainen jäsen saa
Farmarien
Päiväpalsta
CANADALAINEN SÄÄSKI
El SIEDÄ DDT:TÄ
S ä ä s k i e n puremista k ä r s i v ä t cana-dalaiset
saavat lohdutusta a i n a k i n s i i ­t
ä tiedosta, e t t e i v ä t canadalalset s ä ä s ­ket
ole vielä k e h i t t ä n e e t vastustusky­kyä
D D T : t ä vastaan.
Maatajousdepartmenthi kotitalous-j
a h}x>nteisjaoston laakmtaosaston e-dustaja
tri C . R . T v f i n n sanoo, e t tä
toisin kuin yhdysvaltalainen sukulai­sensa,
canadalainen s ä ä s k i ei ole ke­h
i t t ä n y t v a s t u s t u s k y k y ä laajasti k ä y ­t
e t t y j ä h y ö n t e i s m y r k k y j ä vastaan.
Toisella puolen tavallinen k o t i k ä r -
M a n i t o b a Co-operator-lehden j a sen .'"l^''*'.^^* ^"^ ^
kautta k a i k k i tiedot v e h n ä r e n k a a n t o i -
minnasta.
"Vehnarengas ei ole m i k ä ä n pelkkä
v i l j a n k a s i t t e l y j a r j e s t ö " , sanoi eräs
johtajistamme. Sitä todistaa se, e t tä
renkaan toimesta on j ä r j e s t e t t y k i r ­jastopalvelu,
julkaistaan lentokirja­s
i a j a varataan sairashuoltopalvelu.
R e n k a a n varoista t e h d ä ä n lahjoituk­s
i a kansan valistustarkoituksiin, ur­h
e i l u n ym. e d i s t ä m i s e n hyväksi; S en
toimesta on j ä r j e s t e t t y myöskin Bass-wood
Crop Improvement-seura, joka
on toiminut h y v i n menestyksellisesti.
H i s t o r i a on todennut, e t t ä me voim­me
saavuttaa paljon k u n liitymme y h ­teen
-vissien aatteiden innoittamina.
E r ä s johtajistamme sanoi, etta "veh­narengas
on vapaaehtoisen toimin­n
a n muistomerkki."
II I
JUOKAA.
SILVER
FOAM
VIRVOKE-JUOMIA
voi e n e m m ä n vastustaa n ä i t ä h y ö n ­t
e i s m y r k k y j ä ;
Yleisesti puliuen h y ö n t e i s e t k e h i t t ä ­v
ä t t j t ä v a s t u s t u s k y k y ä monen suku­polven
aikana. Tasta johtuu, etta
m e i d ä n saaskemme, j o i t a on v a i n yk­si
sukupolvi vuodessa, eivät kehitä
v a s t u s t u s k y k y ä niin nopeasti kuin
niiden eteläiset sukulaiset (Yhdysval­loissa,
Lisaksi, m e i d ä n saaskemme
eivät s i k i a k e s k i t e t y i l l ä alueilla, e i v ä t ­k
ä siis ole n i i n "suuressa mittakaavas­sa
DDT-myrkytyksen kohteena kuin
esim. floridalaiset sääsket.
H u o n e k ä r p ä s e t sensijaan ovat ke^-
hittaneet jossakin m ä ä r i n vastustus­k
y k y ä ' D D T : n suhteen. Kokeet ovat
osoittaneet, e t t ä t ä m ä vastustuskyky
on l i s ä ä n t y n y t noin 30 p r o s e n t i l l a .
^. M i s s ä D Ö t ei n y t anna t y y d y t t ä v ää
tulosta h u o n e k ä r p ä s t e n suhteen, s i e l ­l
ä p i t ä i s i k ä y t t ä ä ruisketta m i s s ä on
.5 prosenttia "Iindanea". Tämä ruis­ke
pitäisi antaa kolmen v i i k o n v ä l i ­a
j o i n karpassesonkin ajan. Myös
voidaan k ä y t t ä ä ruisketta missä on 2
prosenttia "chlordanea", jas e l ole
sellaista vaaraa etta se turmelee r u o ­katavaraa.
Jos n a i t a ruiskeita k ä y t e ­t
ä ä n Ihmisasunnoissa, silloin pitäisi
ruiskuttaa vain n i i t ä paikkoja mitä
kärpa.set pitävät lepopaikkoinaan. .
O n hyödyksi k ä y t t ä ä D D T : ä , Iin­danea
j a chlordanea erikseen, eikä
yhteen sekotettuna, s i l l a sekotus edis­t
ä ä vastustuskyvyn k e h i t t ä m i s t ä.
K ä r p ä s t e n h ä v i t t ä m i s e s s ä on k a i k ­k
e i n tuloksellisinta se. etta h ä v i t e t ä än
ne paikat, mlssä k ä r p ä s e t s i k i ä v ä t ,:
S ä ä s k i e n suhteen D D T on parasta
m y r k k y ä .
Vika ei ole
kaivossanne
KARJARAKENNUSTEN
I LM AN VAI HTO VÄLI N EET
A:
TILATKAA
YKSI
LAATIKKO
TÄNÄÄN
SUD6URY BREWING and MALTING
Lome St.
COMPANY LIMITED
PUHELIN 7-7561 Sudbury
H y v i n tuuletettu karjarakennus aut- <?>
taa karjan terveyttä.
L y p s y l e h m ä h e n g i t t ä ä noin 2 kuu­tiojalkaa
ilmaa joka minuutti. Lehmä
kuluttaa ilmasta hapen j a puhaltaa
ulos l ä m m i n t ä ja kosteata i l m a a missa'
on hiilihappea. Lypsylehmästä tulee
p ä i v i t t ä i n kosteutta 10—15 paunaa j a
siasta VOI t u l l a kuusikin paunaa.
Naissa olosuhteessa elainraKennuk-sen
ilma pilaantuu nopeasti j a kos­teus
l i s ä ä n t y y tavattoman p a l j o n ellei
ulkopuolelta hankita raitista ilmaa.
- V a i k k a l e h m ä tarvitsee henkitykssen
vain 2 k u u t i o j a l k a a ilmaa minuutissa,
n i i n normaalisesti tarvitaan navet­taan
60 kuutiojalkaa ilmaa lehmää
kohti minuutissa, j o t t a ilma olisi koh­tuullisen
puhdas vieraasta hajusta.
L i s a k s i , suhteellisen l ä m p i m ä n ilman
vallitessa tarvitaan 150:kin kutitiojal-kaa
Ilmaa l e h m ä ä kohti minuutissa,
J o t t a saadaan navetasta poistetuksi
lilkakosteus.
T a r v i t t a v a n i l m a m ä ä r ä n saamiseksi
elainrakennuksiin k ä y t e t ä ä n ^ikahta
m e n e t e l m ä ä : Luonnolliseen vetoon
perustuvat ja mekaanisesti toimivat
ilmanvaihtovalmeet. Näistä molem­mista
m e n e t e l m i s t ä saadaan yksityis­kohtaiset
neuvot ja selitykset Wm.
K a l b f l e i s c h i n ja J, W . W h i t e n kir­joittamasta
kirjasesta "Principles of
B a r n Construction". Myös s e l i t e t ä än
huomattavassa maarassa sita, miten
e r i s t e t ä ä n farmirakennuksia. Taman
kirjasen saa ilmaiseksi kirjoittamalla
osoitteella: Department of A g r i c u l -
ture, Ottawa. P y y t ä k ä ä : Publication
No. 859.
Kasviy josta
panamahatut
valmistetaan
V a i k k a kasvi. Josta Panama-hatut
valmistetaan muistuttaa l e v e ä l e h t i s tä
palmupuuta, n i i n ka.svitieteilljat luo­kittelevat
sen h y vm läheisesti kuulu­vaksi
cyclanthus perheeseen. Pana­man
hattukasvi kasvaa villinä M e k s i ­kon
etelaosa.sta Peruun ulottuvalla
alueella. Se menestyy parhaiten ma-r
i l l a alueilla, erikoisemmin toisen kas­vullisuuden
Joukossa, joka nousee a u ­t
i o i k s i j ä t e t y i l l e bananaistutuksille ja
muille ennemmin viljelyksellä ole­v
i l l e alueille jokien varsilla j a met­sien
reunoissa, jois.sa .se kasvaa mui­den
l e v e ä l e h t i s t e n kasvien Joukossa.
Suurissa metsissä, s i t a ei n ä h d ä m m
runsaasti. Varret ovat suuremmalta
osalta maan sisällä. Jokaise.sta j u u -
r l s y s t e e m i s t ä nousee ylös t e r ä l e h t iä
n o i n 10 j a 15 j a l a n korkeuteen. J o ­kainen
lehti on kolme Ja n e l j ä j a l k aa
Icvea. iNäma lehdet k e r ä t ä ä n h a t t u ­j
e n valmistamista varten ennenkuin
ne e h t i v ä t lakastua. Ne erkanevat
helposti p i t k i k s i slekalelksi, Joista s i t ­t
en alkuasukkaat valmistavat Pana­ma-
hattuja.
— E n s i m m ä i n e n olutpanimo penis-t
e t t lm Canadaan vuonna 1668 s i l l o i ­sen
Uuden Ranskan p ä ä m i e h e n toi­mesta.
Panimo paloi 1713 Quebecin
kaupungissa.
Nyt ilmestynyt n e l j ä s painos tohtori M a r t ti
J u k o l a n suuren menestyksen saaneesta tieto­j
a hakuteoksesta on tavallaan uusi teos —
siksi suurin harppauksin on u r h e i l u astunut
e t e e n p ä i n vuodesta 1947, j o l l o i n teoksen kol­mas
painos i l m e s t y i . Uudet t e k i j ä m l e h e t ovat
astuneet urheilurintamalle, ennatystaulukois-sa
on m o n i l l a a l o i l l a tapahtunut t ä y d e l l i n en
mullistus, k a n s a i n v ä l i s e t k i l p a i l u s ä ä n n ö t oyat
muuttiyieet, e r i l a j i e n tekniikka on k e h i t t y ­nyt
j a v a r s i n k i n nuorempien pallopelien tak­tiikassa
syntyy alati uusia "kikkoja". Myös
valmennuskysymykset ovat alinomaa k e h i t y k ­sen
alaisia, ' (NELJÄS
TjTTQTTTn Nama tapahtuneet muutokset o n " U R H E I -
D Ä T M / ^ cM PIKKU J Ä T T I L X I N E N " j ä l l e e n Ottanut
«'AlIMObJ huomioon — sen uitsl painos o n t a l l a h e t k e l lä
viuneinen sana urheilumaailmassa. Se on
erinomainen valmentaja jokaiselle jienkkiur-h
e i l i j a l l e ennen olympiakisoja ja korvaamaton
nuorten urheiUjan opastaja. 1,500 sivua, noin
1,500 kuvaa. Tämän uuden painoksen hinta
nousi guomessa 562 markalla. Hinta s i d . $6.25.
On nyt
saatavana
Tilatkaa o^itteella:
Vapaus Publishing Company Limited
Sudbury, Ont,
Alkaako vedenvähyys tuntua sy­vässä
kaivossanne?
Ovatko syvällä olevat vesivarastot
v ä h e n e m ä s s ä?
Naita kysymyksiä kuulee nj-kyään
k a i k i l l a farmlseuduilla, joissa syviä
kaivoja tehtiin s i l l o i n k u n maata alet­t
i i n asua. Niillä alueilla valitetaan,
etta kaivoissa alkaa vesi v ä h e n t y ä.
"Syvällä olevat vesivarastot farmi-seuduilla
eivät ole ehtyneet", sanoo
St. Paulin Universityn F a r m i n maa-talöusinsinööri
P . W . Manson. " K a i ­voissa,
jotka kaivettiin tai p o r a t t i la
s i l l o in kuin maan asiimlnen alettiin,
ei ole v e t t ä r i i t t ä v ä s t i vastaamaaix
nykyisiä tarpeita. H a r k i t k a a itse asiaa.
S i l l o i n k u n vanhasta kaivosta nostet­t
i i n vettä käsipumpuUa, el s i l t ä otet­t
u v e t t ä kovin paljon. Nyt s ä h k ö ­moottori
suorittaa työn. Vesi virtaa
asuntoon j a k a r J a l l e . ^ T e y r i t ä t t e saa-da
vanhasta kaivostarme enemmän
vettä, k u i n m i t ä se voi varata."
J a kaiken lopuksi, ä l k ä ä ottako va­kavalta
kannalta, juttua, e t t ä farmi-maiden
kuivaaminen^ •vaikuttaisi
maanalaisiin vesivarastoihin.
Puhuessaan ä s k e t t ä i n maan kui­vaamiseen
innostuneelle Joukolle,
Maason selosti v ä ä r i ä k ä s i t y k s i ä . Joi-ta
cn liikkeellä maan kuivaamisen
seurauksista. Hän sanoi: " P u t k i - eli
salaoja sen paremmin k u i n avoin oja.;
kaan eivat vaikuttaneet s y v ä l l ä ole­v
i i n vesivarastoihin tai s a d e m ä ä r ä ä n ,
eiku s i l l a ole m i t ä ä n t e k e m i s t ä ajoit­taisen
tulvien kanssa, sellaisten kuin
Red River laaksossa viime k e v ä ä nä
vallinnut tulva."
Mainitessaan ajatuksesta, e t t ä oji­tus
vaikuttaisi syvällä oleviin vesiva­rastoihin.
Manson osoitti, e t t ä sala­ojan
tai avonaisen ojan j a s y v ä l l ä ole­van
vesivaraston . v ä l i l l ä on monta
l ä p i p a a s e m a t o n t ä kerrosta, Jotka e s t ä ­vät
veden painumasta maan s i s ä ä n.
iMaan ojituksen vaikutuksesta s a ­teeseen
Manson tarjosi todistukseksi
kaksolskaupunkien s ä a v i r a s t o n rekor-t
l t H3 vuoden ajalta osoittaen, että;
kaifc.ieln pisin. Ja a n k a r i n kuivuus
v a l l i t s i tuolla alueella 20 v. vuosien
1837 Ja 1857 välillä, kauan ennenkuin
m i t ä ä n maan kuivaamista harjoitet­t
i i n . • •:• •
Vanhat rekortlt tekevät tyhjäksi
myö$kin v ä i t t e e n , etta maan kuivaa­minen
o l i s i aiheuttanut ä s k e i s e t tulvat.
Winnepegin alueella vallitsi paljon
paihempi tulva 1826 verrattuna viime
k e s ä i s e e n tulvaan. "Enkä usko, e t tä
kovinkaan paljon maan ojittamista
tapahtui tuona aikana", huomautti
Manson.
Xonuilou luituvituiui-..
kyytien hiiita kohoaa
33 prosentilla
Toronto. ~ T T C : n johto ilmoittaa,
etta torontolaisten katuvaunukyjaien
hinnat korotetaan elokuun 1 p ä i v ä s tä
l ä h U e n — 33 prosenUlla;
T ä h ä n mennessä ovat kyytlliput
Qiaksaneet 6.25 s e n t t i ä sillä xUltä on
myyty neljä 25 s e n t U l ä . Vanhat s i ­n
e r t ä v ä t liput eiv^t kelpaa kyydin
maksuksi elok. 1 p ä i v ä n ä eikä sen
j ä l k e e n mutta n i i s t ä saa r a h a n s a t a ­k
a i s i n T T C : n oppailta U I T T C : n t o i ­mistosta
Yonge St. v a r r e l l a.
Uudet keltaiset l i p u t maksavat 8 33
s e n t t i ä kappale sillä n i i t ä ^ m y y d ä än
kolme 25 s e n t i l l ä .
Torstaina Jiciiiäkuuri 19 p. -^TIiur§<Jay,
Lisäjoukkoja Koreaan
halutaan Tanskalta
ja myös Ruotsilta
Kotpenhamina. Tanskan hal­litus
keskusteli h e m ä k . 6 p n ä Y K : n
e s i t t ä m ä s t ä Joukkojen l ä h e t t ä m i s e s ­t
ä Koreaan; Puolustusministerin
t e h t ä v ä k s i j ä t e t t i i n tutkia mahdolli­suuksia
tanskalaisen Y K : n joukon
muodostamiseksi.
R u o t s i n l i a l l i t u s o n p ä ä t t ä n y t , ettei
se tolstaLsek.si anna vastau.sta Y K : n
esitykseen, e t t ä Ruotsi osallistuisi K o ­rean
sotaan l ä h e t t ä m ä l l ä Joukkoja
sinne.
Sotakorvaustöisfä kiskottu Suomessa
6,S14 miljoonan ylimääräiset voitot
Asia todetaan sotakorvaustöitä tutkineen
toimikunnan selostuksessa —-sama peli jatkuu
Milloin alkoi
maanviljelys
Kun hilJatUin Göt«bor«ri»a vesille laskettu Ruotsin Amerikan Linjan
uusi rahtilaiva Vibybolm liitekään linjan rahtilaivastoon, ylittää linjan
varsinaisten rahtilaivojen kantavuus 100,009 tonnin rajan, kuollutta
painoa. Linjan rahtilaivoihin on 'aikaisemmin varatta tUaa mantamllle
matkustajille mutta tämä tila on käytetty Vlljyholmlssa avarampia suojia
varten miebisiolle. Vlbyholm tulee liikennöimään tämän mantereen Itä­rannikon
Ja Ruotsin vtUUä.' Laivan kantamus on 6,250. tonnia Ja se
kykenee sasrotUmaan täydessä lastista ollessaan 16,5 soiman nopeuden.
Eras tuntematon h e n k i l ö lausui v.
1840: ' K u n viljelys alkaa, slllolri
muut taiteet seuraavat perussa. . F a r ­marit
n ä i n o l l e n ovat sivistyksen pe­rustajia."
K u n ihminen . r y h t y i viljelemään
maata, muuttui h ä n raakalaisesta s l -
vlstysolennoksl. Tämä kohtalokas
muutos tapahtuu asteettaln noin 12,-
000 vuotta « i t t e n . Ennen «Itä ihminen
pysyi hengis.sä v a i n tappamalla. Hän
eli m e t s ä s t y k s e l l ä j a kalastuksella j a
h a r h a i l i e l ä i n t e n Jälessä ruokaansa
etsien. .:
K u n m e t s ä s t ä j ä i h m i n e n h ä v i s i , r y h ­t
y i v ä t neolilttisen ajan ihmiset vilje­l
e m ä ä n maata, alottivat maanviljelys-kauden,
j o k a edelleenkin Jatkuu. M l s -
.sä t ä m ä alkoi j a m i t e n / s i i t ä ei ole
tarkkoja tietoja. Todistuksia maan­viljelyksen,
alusta on l ö y d e t t y useissa
osissa maailmaa.
Uusi e l ä m ä n t a p a oli sivistyksen a l ­kua.
Sillä ihminen, Joka viljelee maa-ta,
pysyy paikallaan Ja rakentaa p y -
.syyäisiä koteja j a yhdyskuntia.
H i s t o r i o i t s i j a t arvelevat, e t t ä en-n
e r ^ u l n ihminen lopulta ryhtyi maa­ta
v i l j e l e m ä ä n , h ä n jo ka.svatti «el-lai-
sia , s a t o j a kuin vehnää. Miehen
m e t s ä s t ä e s s ä nainen keräsi villiä sie­meniä,
joita myöhemmin kylvettiin
s y ö t ä v ä k s i .
M e l k e i n varmasti on tullut todis­tetuksi,
e t t ä v e h n ä oli e n s i m m ä i n en
fiatolaji. Egyptin hautakammioista,
Mesopotamian vanhoista asunnoista
Ja S v e i t s i n muinaisten j ä r v i k y l i e n r a u -
nioUta on l ö y d e t t y v e h n ä n j y v i ä.
Helsinki. — Sotakorvausten suorit­tamisessa
on y h ä edelleen paljastunut
uusia j a J u l k e i t a v ä ä r i n k ä y t ö k s i ä , j o i ­den
kautta o n p a n t u kansan kannet­taviksi
. e n t i s t ä e n e m m ä n sodasta a i ­heutuneita
kustannuksia. Sotevan
t o i m i n t a a tarkastovan toimikunnan
selostuksen mukaan hankkijat ovat
h y ö t y n e e t y k s i s t ä ä n alusten t o i m i t t a ­misella
6514 miljoonaa markkaa y l i -
m ä ä r ä i - s t ä voittoa. Tämä on ollut
mahdollista s i l t ä Johtuen, e t t ä alu.sten
h a n k i n t a a Ja hinnoittelua koskevissa
sopimuksissa e d e l l y t e t ä d n . e t t ä Soteva
suorittaa h a n k k i j o i l l e korottomia e n ­nakkomaksuja
kustannu.stcn p e i t t ä m i ­seksi,
mutta .siltä huolimatta soavut
h a n k k i j a t tcQidä lopullisen h i n n o i t t e ­lunsa
luovutusajan hlntn.son mukaan.
K u n k e s k i m ä ä r i n 81 % alusten val­mistuskustannuksista
on " l i u k u v i a ^'
SO. lutnkkijain m ä ä r ä t t ä v i s s ä , on se
merkinnyt sitä. e t t ä hankkijat ovat
h u h t i k u u n loppuun m e n n e s s ä saaneet
6.514 m l l j . mk. y l i m ä ä r ä i s t ä voittoa.
Saatujen tietojen mukaan on S O T E
V A n toimintaa tarkastamaan a-sctettu
t o i m i k u n t a J ä t t ä n y t j o k i n aika sitten
kauppa- Ja teolllsuusmlnLsteriölle lau­suntonsa,
jossa se k i i n n i t t ä ä ministe­r
i ö n huomiota n i i h i n suunnattomiin
y l i m ä ä r ä i s i i n voittoihin, joista sota­korvaustoimitusten
hankkijat ovat
p ä ä s s e e t osallisiksi h e i d ä n kans.saan
tehtyjen h i n n o i t t e l u - Ja hankintasopi­musten
perusteella: Ky.symykscs.sä on
t ä l l ä k e r r a l l a alusten toimituksia kos­kevat
sopimukset; M a i n i t t u tarka.s-tustolmlkunta
on lausunno.ssaan r a ­joittunut
e s i t t e l e m ä ä n ainoastaan t o i ­mittamatta
olevlfi aluksia ko-skevat
sopimukset,, m u t t a n i i s t ä k i n paljastuu
h ä m m ä s t y t t ä v i ä seikkoja valtion v a ­rojen
tuhlauksesta lalvarakcnnusteol-
ILsuutta harjoittavien k a p i t a l i s t i e n hy­v
ä k s i . ••
Asiasta saatujen ennakkotietojen
mukaan o n toimlttamattomla sotakor­vausaluksia
ollut tarkastustoimikun­nan
selostuksen mukaan 150, joiden
yhteenlaskettu peru.shlnta on 7,661,8
m l l j . markkaa,
. T a r k a s t u s t o i m i k u n n a n n y t esittele­mä
a s i a koskee siis ainoastaan j ä l j e l lä
olevia laivatoimituksia, mutta n i i t ä k in
koskevls.sa hintasopimuksissa on kapi­t
a l i s t i en " y r l t t ä j ä a n s l o t " l a a t u SOTE
V A n j a sen toimintaa valvovan minis­t
e r i ö n avulla kohotetuksi miljardeja
markkoja tavallista voittoa suurem­maksi,.
K u i n k a s u u r i a summia valtion varo-
Ja k a i k k i a a n on s a m a n t a p a h i i l i i k e ­periaatteita
noudattaen Kiirretly S OT
E V A n kautta y k i l t y l s l c n kapitali.sLien
k u k k a r o i h i n — .siltä cl t ä l l ä h e t k e l lä
voida e s i t t ä ä cdc.s l i k i m ä ä r ä i s i ä l u k u ­j
a ,
Muistetaanhan- vlel.1, miten kolme
vuotta sitten paljastui W ä r t « l l ä - y h t y^
m ä n kohdalla Kkandaallmalnen ket-
Työväen järjestäjä
vapautui vankilasta
Quebec -Canadian CathoIIc C o n ­federation
of Labor Ilmoitti taalla
maanantaina, e t t ä «en JärJestämLstyöri
apulaisjohtaja Rene Rocque vapauua-t
i l n edellisen viikon lopulla Borde­a
u x i n vankilasta Montrealissa. M r .
Röcque ryhtyi tammlk,.29 p n ä kär-
Elmäari s i t ä kuuden' kuukauden tuo­miota,
Jonka h ä n »ai vuonna 1949
luiydyn a s b e s t l t y o l ä l s l e n , 4.5 kuukaut­t
a k e s t ä n e e n lakon johdo.sta. Lfiko.ssa
olleet noin bfiOO t y ö l ä i s t ä olivat C C -
L : n kuuluvan unIon j ä s e n i ä.
Yli tuhat henkeä
pidätetty USArssa
.New York. — Sllrtolalflvlranomalset
p i d ä t t i v ä t New YorkiSBa Ja New Jer­seyssä
maanantaina 94 laittomasti
maahan t u l l u t t a ulkomaalaista, nos­taen
n ä i d e n p i d ä t y s t e n l u k u m ä ä r än
koaäkuun 11 p ä i v ä n J ä l k e i s e l t ä ajalta
yli tuliarmen. Annettujen tietojen
mukaan y l i 80 prosenttia laittomasti
Y h d y s v a l t o i h i n tulleista on laivoista
karanneita merlmleiliiä tai laivoilla
v a p a a k y y t i ä ottaneita.
Vanhuuden .
(Jatkoa e d e l l i s e l t ä 81 vuUa)
h ä n e n p u u m e r k k i n s ä vxllstajina olla
kaksi h e n k i l ö ä . KaikcsNa tapauksessa
p i t ä ä hakemuksen allekirjoittaa vala­ehtoisesti
sellaisen h e n k i l ö n , Joka el
ole sukulainen. T ä m ä on tarpeellis­t
a h a k i j a n henkilöllisyyden toteamis­t
a varten.
Yleensä puhuen cl virasto ole e r i ­koisesti
huolissaan siitä, e t t ä yritet­t
ä i s i i n «aada eläke v ä ä r i e n tietojen
perusteella. Perheiden lapslrahan ja­kamisen
yhteydessä saavutetut k o -
kcmuJtset ajoittavat epärehelli8yyt^ä
ilmaantuneen ) } e r l n - ^ h ä n . K u l u n e i ­den
kuuden vuoden aikana on. sen
Johdosta aiheutunut a i n o a » t a a n noin
1.50 s y y t e t t ä . Mutta saattaa o l l a Jol­t
a k i n hakijoita. Jotka pyrJsIvät venyt­t
ä m ä ä n totuutta lt«elleen edulllBcsti
ja vielä e n e m m ä n Bcllalsla, Jotka viat­tomuudessaan
antavat e p ä t a r k k o j a Ja
e p ä t ä y d e l l i s i ä tietoja. Näiden syiden
t a k i a o n tarpeellista tarkastaa tiedot,
mutta Jos hakemusta ei t e h d ä hyviiusä
a j o i n , on mahdollista, e t t ä s i t ä ci saa­d
a tarkastetuksi n i i n pian kuin h a ­l
u t t a i s i i n .
nottelu S O T E V A n h a n k i n n o i l l a , mutta
sekin h a u d a t t i i n silloisen Fagerholmin
hallituksen toimesta
N ä h t ä v ä k s i jiUi, miten nykyinen
kauppa- Jft teollisuusministeri . . - P e n -
na Tervo — s e l v i t t ä ä asian. Huljnuk-'
set Ja "vftkauttftminen'' kytkeytyvät
n ä h t ä v ä s t i k a i k k i a l l a yhteen, mutta
rajansa.on k a i k e l l a . T y ö t ä t e k e v ä kan­s
a el salli t ä l l a i s e n jatkuvan, vaan
vaatii perusteellisen tutkimuksen toi­mittamista
knlklst.i S O T E V A n p i i r i in
kuulu v l s t a i ö t ö k s l s tU Ja keinotteluista,
s e k ä valtion varojen v ä ä r i n k ä y t t ä j i en
s y r j ä y t t ä m i s t ä nykyisiltä palkoiltaan.
Suomen vaalii {JSiii
fioimas vaalitappio
Euroopassa ' -
Fagerholmin mielestä
kansandemokraattien . ..
voitto oli skandaali '
UebInkL (V. S.) — Äskeisiä edus-kuntavaalejamme
koskevia läiiaimal-i<
s i a lehtilausuntoja on ahkerasti vll>;
j e l t y maamme porvari- j a sosdem-l
e h d i s t ö s s ä Ja ompa myöskin selos­t
e t tu K . A . Fagerholmin tavanmukals-1
ta mielipideilmausta R u o t s i n Morgon-
T l d n i n g c r i s s ä . H ä n e n e r ä ä s t ä toisesta
Reuterin edustajalle' suomastaan l a u - (
sunnosta ollaan sensijaan kokonaan'
vaiettu. Tanskalaisen lehden liand?
og P o l k i n mukaan oli F a g e r h o lm s i i nä
sanonut, e t t ä "kansandemokraatilenv
vaalimenestys oli s k a n d a a l i " Ja e t tä
"Suomen kanpä e i osoittanut y m s n ä r - ;
t ä m y s t ä omaa oikeaa asemaansa 3töh--v
taan. K a i k k i pyrkimykset taloudelll-V;
sen vakiinnuttamisen alkaansaamtsek-:
si menevät nyt h u k k a a n . . . " ' ^
L a n d og F o l k k i r j o i t t a a t u o a l a u ­sunnon
johdosta : '"Skandaali ott k o ­konaan
Fagerholmin puolella; v l E i k äi
h ä n e n suunnaton harminsa s a t u l a i n -
ikaan lohtua siitä, ett4 kuukauden
Iculufcssa Amerikan sotapolitlikKä o n .
karsinut . kolmannen vaalltapptoma
Euroopassa."
mm
Sm
.f
T I L A T K A A V A P A U S !
Tehostakaa maanviljelystänne...
JOHN DEERE
MAANVIUELYSKONEILLA
ERIICOISESTIKIN SDOSITfJLLA •ieä4
M O N I P U O L I N E N V A L I K O I M A M A A N V I L J E L Y S K O N E I T A J A >
VÄLINEITÄ O N A I N A V A R A S T O S S A.
Win. KALLIO HARDWARE
27 Larch St. Puh. 4-4041 > Sudbury
FAST ECONÖMICÄL GÄINS
With Quqker FoUQ-Pep Pig Grower
14
Clualcer
PIG
^ GROWER
VARMENTAKAA
SIKOJEN
KASVUA
KUULUISALLA
FUL-O-PEP
KASVATTAJALL/g
M l '
•««;.•
mii
AITAA VIELÄ SAATAVISSA te
Meillä on vielä jälellä valikoima aitaa ja metallipylväitäi»'
Kaykaa 'katsoma.ssa j'a tiedustelemassa hintojamme. St
M»'
ALPHONSE E. CHARETTE & SOI§
JAUHOJA • JYVIÄ • REHUJA
TaKUTTAlN JA VÄHITTÄIN
ti»}.'
m/:
186 Louis St. Puh. 3-0531 Sudbury
fm
'-Mi