Vapaus, November 26, 1925

              Torstama, märräsk 26 ptaE—Hmg^ M@¥.2S, 1^5
^ on By53 I
ephoae I854
^ pukunne
Jin muualta.
Arthur, Otit, j
.IIKE
^: •
iur, Ontario.
KAUPPAA
ehdottomasti
ikkakunnalla.
lÄLÄÄ.
uoritetaan ti-lY
ITHUR, Ont.
/ALMISTAA
like
a varattoita.
Phone 948
!
9
ii I
VUODEN 1805 SUURLAKOSTA KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA.
kuun alassa tuH kulu­lla
kaksikyromentä vuotta Suo-
^T^tj-öv-äen taistelujen historian
Sestä nzerkittävimmistä tapauk-
•71. ^.AiTi 1905 suurlakosta.
fis»! v^—- .
Saoffien työväenluokan vallanku-aonkseliicen
nousu vuoden 1905
53Brl2kosta on
lä? »
sen tietääkin
n saa mauk-
, ja hinta —
iille, farmeille
LLIAM, ONT. ,
>erjanta!na j«
Sudbury, Ont
liffilaiset
tiin jossa OB
uokan ruokats-vimpiin
liintoi-
K O U
PhoBe 19*
se taistelukohta
SnoEes työväenliikkeen'historiassa,
^ merkitsee selvän proletaari-taistelun
sjTityä, luokkavasta-tobtaic
kärjistjTnistä. , Se merkit^
^ itsenäisen' työväenUikkeen . nou-porvariston
vanavedestä selväl­le
luokkataistelun tieUe, huolimatta
että Forssan puoluekokoukses-.
53 V. l?Cto olikin jo viitötettu ja
sammiteltJ työväen poliittisen toi-j
^ a n ohjelma vastaista taistelu­toimintaa
varten. • ^ v
ynimärtääkjemme suurlakon ai-
^ työväenluokan nousua, on
neidäu kuitenlcin palattava muuta-
Biia VuOsia taaksepäin.
Suorae.n työväenluokan heräämi­nen
oli tapahtunut pääasiallisemmin
l8?0-luvun alkupuolella.-^ Kymmen-
Tuotiskauden 189a—1900 kuluessa,
varsiakin sen alkupuolella, työväen
larrastukset j a pyrkimykset tavoi­tella
parempaa yhteiskunnallista a-semaa,
oli poi-variston ohjattavissa.
Loppupuolella tätä ajanjaksoa ta­pahtuu
kuitenkin muutos työväien-
Inokan eduksi ja Turussa pidetyn
työväen edustajakokouksen jälkeen
irtuBtuu työväenluokan liepeiltä
loputkia porvarilliset ainekset
Mutta Turun kokouksen jatkeen
yltyi myöskin vaino työväkeä vas­taan
niin työnantajain kuin halli­tuksenkin
puolelta. Ja sorto yltyi
yjtymistään yhdessä venäläisen,
tsaaristisen komennon mukana. Ko­koontumisvapaus
hävitettiin v. 1900
ja oli 36 tietenkin mitä kovin isku
työväen ^ielä kapalossaan olevalle
joukkotoiminnalle; Vuosisadan vaih­teessa
oli tosin olemassa jo kolme
työväen lehteäkin, mutta niidenkin
oli pakko työskennellä erittäin vai-'
keissa olosuhteissä. _ Sensuuria yhä
tiukennettiin ja -lakkautuksia -ta-;,
paatui.' Eikä suinkaan ollut por­variston
viha työväenlehtiä vastaan
vähäinen. Aivan niinkuin nykypäi­vinäkin,
ei esim. , Turun porvarit
sallineet työväenlehden painatta­mista
missään kirjapainossa Turus­sa,
mikä on meille niin psimerkilU-
^^ea kuvaava nykyaikaisen porvaris-j|
ton samanlaisista menettelytavoista
1923 elokuun tapahtumien jäl-een.
Mutta vieläkin vaikeammak-li
muuttui tilanne kun venäläisen
ismin piiska Bobrikov keväällä
1903 sai täydellisen, diktaattoriväl-an
Suomensa toteuttaakseen täy-lellisesti
alullepannun venäläistyttä-nisohjelmausa.
\
Mutta taantumuksen korkeimmil-aan
rehoittaessa, pidettiin vuon­ia
1903 N
J^orsian puoluekokous,.
keppihevoshommasta
ja siitä vain vaatimukset kasvoivat:
koko vanha säätylaitos oli poistet­tava.
Ja kun 14 p. huhtikuuta
V . , 1905 kysymys äänioikeusrefor-.
mistä oli ratkaistava säädyissä, ko­koontui
maaseudultakin työväkeä
Helsinkiin, joka pani toimeen val­tavan
mielenosotuksen-ja illalla pii­ritti
ainakin 35,000 työläistä sää­tytaloa,
minkä edustalla työläiset
seisoivat myöhään yöhön, odottaen
asian ratkaisua. Ja kun säädyt sit­ten
hylkäsivät työväen vaatimukset,
nousi sellainen myrsky mielenoso-lusjoukossa,
että sitä oli vaikea h i l -
] itä — säädyt olivat tehneet v i i -
leiset pahat tekonsa, säätyjen hä-eäpäivä
oli koittanut ja lähin tu-katsoo
puolue.;, itsensä vapaaksl^p^^'^""^ — ^"^a" vuoden suur-siitä
tuomiosta, jonka' historia ker-l^^^^** — ratkaisi säätyjenkin koh-ran
tulee tälle kansalle antamaan*
etuja, annettiinpa vielä 10 milj.
mk. venäläiselle militarismille! Näi­hin
päätöksiin ei tarvittu "oikeu
dellista tilaa" maassa!
\-altiopaivien
tyoväea vaatimukset jo Forssan
kokouksessa sangen jyrkkinä
Parhaiten se ilmenee äänioikeus-asiasta
tehdyssä päätöksessä, jon­ka
Yrjö Mäkelin oli laatinut j a ^ Työväki oli vihdoin suuttunut
jossa m.m. lausuttiin, että Suomen
sosialidemokraattinen puolue ei voi
tunnistaa Suomen silloista edus­kuntaa
kansaa edustavaksi laitok­seksi,
koska se jättää kansan val­tavan
enemmistön kokonaan ilman
valtiollista" valtaa. Suomen työvä­ki
e i / ' v o i tunnustaa pyhiksi niitä
lakeja, <joita luokkaeduskunta sille
laatii, ja sentähden ei se myöskään
voi tuntea mitään sitovia velvolli­suuksia
näitä lakeja kohtaan." "Tä­mä
asiaintila voi johtaa siihen, et­tei
työväki tunne mitään siveellistä
velvollisuutta maan valtiollisten,
yhteiskunnallisten ja taloudellisten
olojen tukemiseksi." "Niin kauan
kuin yhteiskunnallinen ja valtiolli­nen
valta tässä maassa on niin e-pätasaisesti
jaettuna kuin nykyään,.
JJARÖH
ita saatavana.
IHNSON
nd Lanö
ni 532
monikkoja
ossa työväenpuolue otti nimekseen
'Sosialideniokraattineii puolue Suo-
«ssä". Siellä hyväksytty ohjel-näki
kokonaisuudessaan "päivän-^
aion vasta suurlakon jälkeen, kos-
^ a sitä vallitsevissa taantujnukselli-
,':issa oloissa ei voitu saattaa julkl-
|=oteen. Sen lähimmät vaatiniuk-
£t oUvat: yleinen, yhtäläinen ja
ptös vaali- ja äänioikeus ;kaikille
\ Ta(^den ikäisille kansalaisille;,
teellinen edustus, yksikamarijär^-
«Jttäi salainen äänestys ja e-'
jpaJiUe palkkio; • välitön lainsää-
' ptöoikeus kansalle; täydellinen
'"'?stysrr.is-. kokoontumis- ja pai-
'Paus; yleinen koulupakko, mak-
Joa opetus ja kansakoulii pohja-
P i f e i ; uskonto . yksityisasiaksi,
•^«0' ja valtio erotettavat; asteet-nouseva
tulovero , ja rikkaam-ankarampi
verotus; maksuton^
, ^eu^enkäj-nti; terveydenhoito vai-*
^^ntain asiaksi; kansanpuo-
- . ' '^^isen ja miehen tasa-arvo;
' ^«a kieltolaki; tj'öaika 8-tunti-
« i ; alia palkka; yötyö kieUetta-
-^6-tantinen lepoaika viikossa;
_ a tyo alle 14 v. kiellettävä
" ^ ^ n rajoitettava kaikilla aloil-njttävästi
aramattit^kastajia;
"^tus laajennetta;raV '^turvatto--
^ lapsien hoito; kunnailiset olot
«nettava valtiolliset äänioikeu-
.ttsalle; asunto-olot korjattavat,
J-^myysrahastpt saatava- aikaan
^^'akeä koskevia kj-sytiiykaiä.
' ^ i hyväksyttiin kokouksessa
JiGSittu maatalousol^elmi^ ^
osuustoimintaliikrttä
tukena.
hyväksytystä ohjelmasi
r esuatyivSt
siitä heikkoudesta, jota se on o-soittanut
taistelussa olemassaolon­sa
puolesta." .
Mutta Forssan kokouksen jäl­keen
sai '
työväki taistella kahta rintamaa
vastaan
Työnantajatkin olivat yhdisty­neet,
j a harjoittivat voimakasta pai­nostusta
työväkeä vastaan. Kiel-sivätpä
useat iyönantajat työväen
kirjallisuuden ja sanomalehtien le­vityksen
ja kuulumisen mihinkään
työväenjärjestöön. Siitä tietenkin
oli seurauksena lakkoja ja häätöjä.
Toiselta' puolen vallitseva taantlu-mus
teki varsinkin kokoontumisva­pauden
hävittämisen jälkeen paljon
kiusaa työväelle ja erittäin harjoi­tettiin'urkintaa
jos jollakin tavalla.
(Mikä yhtäläisyys!) Yhdistyksiä
lakkautettiin. Poliisi oli läsnä yh­distyksen,
vieläpä toimikuntienkin
k o k o u k s1 s s a. Puoluehallinnon
täytyi monasti, kuten Bisinarckin
räuta-aikoina Saksassa, vetää urk­kijoita-
nenästä ja '-jos tahdottiin
kiellosta huolimatta pitää yleisiä
kokouksia oili kirjoitetuilla lipuilla
ne kokoonkutsuttava, niutta ei tä­mäkään
aina auttanut — kokous
hajoitettiiu; Sensuurikin oli val­lan
sietämätön ja pikkumainen:
Jumalan sai esim. kirjoittaa pie­nellä
j:llä, mutta hallitsija oli kir­joitettava
suurella H :11a. "Sosia-
•lismi", "kumous", "lakkopetturi"
sanoja ei saanut käyttää;
•pesällä V . 1904 oli
veaäläistyttämisöhjelman toteutta­misessa
Bobrikov saanut jo väiiion nouse­maan
kukkuroilleen. Venäjänkieli
oli tunkeutunut •virastoihin, asevel­vollisuuslaki
säädetty ja sitä koe­tettiin
toteuttaa, vaikka kutsunnas­ta
jäikin pois 60 pros. kutsutuista.
Vastoin perustuslaki^ oli Suomes
sotajoukfcer hajoitetun ja venäläisiä
pantu suomalaisiin virkoihin, v i ­roistaan
häädetty suomalaisia vir-
'kamiehiä j a toisia karkoitettu maan­pakoonkin.
Tällöin tapahtui Bob-rikovin
. murha. Epäilemättä Bob-
.rikovin murha pani mielet Suomes­sa
jännitykseen j a : suuntasi ne uu­sia
toiveita kohti. Seka työväen
että porvarillistenkiri mielissä kie­hui
ja kuohui. '
Näissä olosuhteissa kokoontuivat
syksyllä . 1904 säätyvaltiopäivät.
Työvä>en oli Ratkaistava kantansa
osanottoon nähden valtiopäi\^vaaIei-hin.
pii olemassa kaksi mielipidet­tä.
Toinen edusti sitä, että on
mentävä vaaleihin sen ' porvaripuo­lueen
kanssa, joka hyväksyy ylei-seif
äänioikeuden. Toinen taas si­tä,
/ettei työväen ole syytä lähteä
paikkaamaan tuota vanhaa romua,
säätylaitosta, vaan xtn vaalilakon a-vuUa
vaadittava äänioikeutta j a yk-sikämartsta
edustusta.^ ' K u n purva-ripuolueissa
ei^Jöyt^^iyf ^fllnictfl,
jokar-^6lisi hyväksynyt vaatufljidcsen
yleisestä. äani?ö'Jceud^te^sy^^
kosfäkm' vaäiaate^^ ei
siis:' vieia" syksy@^ 190^^^^ snos-tttvamen
edes muuttamaan äänjoi-keutta
yleifiiestä äänioikeudesta riip-ptivSfeii
Ja valtlaparyaiä 'Iceksivät
p o r v ^ t s6n syyn varjolla, ettei
maassa vallinimt täydellinen oike­ustila,
täkosyynj ettei muka voida,
eimehkuin tämä oikeustilanne on
palautettu, ottaa muita asioita rat-,
kaistavilei. , Äänioikensuudistus ja
kieltolaki, jotka olivat työväen vaa­timuksia,
heitettiinkin sitten syr-jääli,
matta tnnlaakimaksuista pää­tettyä,
loska se koski pDrvariston
Ei osannut Suomen porvaristo
aa^vistaa, kuinka pian
vallankumouksen aallot loiskahtivat
yli äyräittensä ja pyyhkäsivät yh­dellä
iskulla sen vanhan"^ edustus-järjestelmän,
jota ritaristo ja aa­teli,
pappis- ja porvarissäädyt vii­meiseen
asti koettivat puolustaa.
Mutta yksinomaan Suomen työväen­luokan
taistelu ei tätäkään kysy­mystä
nyt enempää kuin myöhem­minkään
ole ratkaissut. Ratkaise­van
iskun antoi tälläkin kertaa
niinkuin inyöhemmin v. 1917 tsaa-rismin
kukistumisessa - i - Venäjän
proletariaatti, nyt ja aina porvaris­tomme
halveksima Venäjän vallan­kumouksellinen
. köyhälistö.
Syksyllä, tarkemmin sanoen lo­kakuun
25 p:nä 1925,
' . räjähti Venäjällä
Venäjän Japania vastaan käymä
sota oli vaatinut liian paljon venä­läisen
proletariaatin verta ja veri­sen
tammikuun sunnuntain muistot,
sen aiheuttama: kiihtymys synnytti
Venäjällä vallankumouksellisen lii­kehtimisen.
Ellei Venäjän onneton
sota Japania vastaan ja hirmuinen
"tammikuun verisunnuntai". - r - mil­lä
nimellä kansainvälinen työväen­luokka
aina muistaa sen sunnuntain,
jolloin Pietarissa konekivääreillä
ammuttiin satoja työläisiä kuoliaaksi
— olisi valtiollista tilannetta siellä
kärjistänyt huippuunsa, ei myöskään
täällä olisi tähän aikaan suurlakkoa
syntynyt
Venäjällä alkoi suurlakko Mosko­vassa,
josta se vähitellen levisi ym­päri
Venäjän. Pietarissa, nykyises­sä
Leningradissa, julistettiin se mel­kein
samanaikaisesti Moskovan kans-,
sa. Venäläiset sanomalehdet sisäl­sivät
näistä valtavista liikkeistä pal­jon
selostuksia ja myöskin moitteita
Suomen rautatieläisille siitä, ettei­vät
he olleet lopettaneet rautatie­liikennettä
Viipurin—Pietarin vä­lillä,
» eivätkä ryhtyneet heidän käy­mää
taisteluaan .tukemaan.
Pitkän aikaa oli työväki sitä jo
odottanut, mutta ei kenelläkään lie­ne
ollut aavistusta, että vallanku­mouksellista
liikettä voitaisiin odotr
taa niin nopeasti. Että
vfillc.nkumouksen täytyi kerran tulla,
se oli jokaisella ajattelevalle luokka-taistelijalle
selvää, niinkuin se on
selvää tänäkin . päivänä maailman
taistelevalle proletariaatille. Ja kun
sanomia alkoi kuulua, odotettiin jän­nityksellä
sen leviämistä hallituksen
pääpaikkaan Pietariin. Kun sano­mat
sitten vihdoinkin tiesivät ker­toa,
että "Pietari on lakossa", että
koko "pyhää Venäjän maata järkyt­tävät
Venäjän proletariaatin voi­main
ponnistukset vapaan valtiolli­sen
elämän aikaansaamiseksi", niin
välähti monissa työväen johtavissa
mielissä Suomessakin ajatus: nyt
on sopiva hetki iskeä, iskeä voimak­kaasti.
Jo lokak. 27 p:nä, kertoo
Aug. Rissanen, joka sittemmin toi­mi
"Kansallislakon keskuskomitean"
sihteerinä, kokoontui pienempi ryh­mä-
pohtimaan, eikö olisi mahdollis^
ta saada suurlakkoa Suomessakin
syntymään tai ainakin tavalla taikka
toisella saada rautatieliikenne Pie­tarin
radalla keskeytetyksi ja siten
lopullisesti eristää Venäjä muun
maailman yhteydestä. Tämän neu­vottelun
tuloksena olikin, että eräs
henkUö lähetettiin seuraavana päivä­nä
Viipuriin, missä hänen tuli vai­kuttaa
rautatieliikenteen keskeyttä­miseksi
Pietarin radalla. Ja 29 pnä
loppuikin liikenne rajalle saakka ja
myöhemmin Viipuriinkin. 5en jäl­keen
kuin tämä toimenpide oli 'jo
toteutettu, saajfui samaa tarkoitta­via
sähkösanomia Tampereen työ­väenyhdistykseltä
ja Helsingin yli­oppilailta.
Ja sunnuntai-iltana 29
pnä lokakuuta päätettiin Helsingissä
seuraavaksi päiväksi kutsua yleinen
työväenkokous, ' mikä pidettiinkin
Rautatientorilla -maanantaina loka­kuun
30 pnä klo 2 päivällä. Tässä
kokouksessa piti Matti Kurikka voi-makashenkisen,
vallankumoukselli­sen
puheen, esittäen kokouksen hy­väksyttäväksi
-seuraavan ponnen: \
Antaen sydämellisimmän kanna­tuksen
Vena^iän "HaiHSan' nvkYise^le
taistgnnTe vapautensa ia inhirnillis-ten
oikeuksiensa puolesta, kehottaa
koTcous auomen työväestöä yli maan
laRlca~ämaan työstä ja^ asettaa va^o-kunnaiT"
valmistamaan suunnitelmaa
kähsanfme tulevaa toimrh|äa varten.
"RunTöö^ous oli yksimielisesti pon­nen
hyväksynyt, julistettiin
valtiollinen suurlakko
siitä, hetkestä lähtien .Suomessa al­kaneeksi,
valittiin lakkokomitea, jo­ka
sitten myöhemmin otti nimek­seen
Kansallislakon Keskuskomitea,
saaden se myöskin toimekseen neu­votella
jo lakkopuuhaan ehtineitten
perustuslaillistenkin kanssa mahdol­lisesta
yhteisestä ohjelmasta. "
On aivan kiistämätön tosiasia, et­tä
ilman työväen joukkonousua, ei
koko senaikaisesta "isänmaallisesta
huushollista" 'olisi t-uUut mitään.
Suomen porvarit saavat kiittää työ­väkeä
siitä, että se jo vuonna 1905
oli niin tietoista, että se päättäväi­sesti
nousi lakkoon. Pian se levisi
kaikkialle maassa, rautatieliikenne
keskeytyi ja työpaikat seisautettiin.
Kaikkialla vallitsi täydellinen sei->
saustila ja jännittyneinä ^dotettiin,
mitä tästä tuleman piti.
Työväen perässä julistivat sitten
polyteknikot, ylioppilaat, y. m. ylei­sen
lakon. Lokakuun viimeisenä
päivänä oli lakko jo täydessä käyn­nissä.
Mutta silloinkin vielä suo-mettarelaisten
äänenkannattaja, U.
Suometar, varotti lakosta. Mutta
siitä huolimatta kaikki seisoi. Vesi-ja
kaasujohdot eivät palvelleet, sa­nomalehdetkin
lakkautettiin myö­hemmin
päivällä. Kansaa kulki suu­rissa
'joukoissa kaduilla, lapsetkin
lauloivat marseljeesia. '
Perustuslailliset pitivät . suuren
cokouksen, jossa he nyt paitsi lait-omien
virkamiesten sekä senaatin
joistamista ja valtiopäivien kokoon-cutsumista
y. m., tunnustivat ylei-en
äänioikeuden kannatettavaksi,
mihin vielä vähän ennen eivät kier-telemättä
tahtoneet suostua. Työ­väki
kokoontui melkein samaap ai-^
taan, 30—^40,000 rnnen joukkona ja
vaati täydellistä lausumis-, paino-,
yhtymis- ja yhdistysvapautta sekä
kansalliskokouksen kokoonkut­sumista
yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden
perustuksella, joka m.m. loisi yksi-kamariseri
eduskunnan. Lisäksi vaa-ojittiin
bobriko^vilaiseri järjestelmän,
"kätyrien" poistamista. Työväestön
ohjelma oli siis laajempi kuin por­varillisten.
I^ansalliskokouksen ko*
s c f ^ i n e p t ^ hvväksvä Y^^^*^''''^y"
DorvariUisten ^'a työväen välillä lak»
Poliisillekin tarjottiin tilaisuus
lakkoon, johon se suostuikin, pääs­ten
siten ikävästä järjestyksen yllä­pitämisen
velvollisuudesta. Tämän
otti työväestö käsiinsä:
muodostettiin n. s. kansalliskaarti,
nossa oli kaksi ryktuenttiä, toinen
keskuspdliisiaseman suojelemiseksi
ja toinen kaupungilla toimittamaan
yartiopalvelnsta — näitä osastoja
kutsuttiin "punaiseksi kaartiksi" pu­naisista
käsivarsisiteistään—^ ynnä
muita järjestysosastoja, yhteenä
noin 6,000—7,000 miestä. Päälli­köksi
nimitettiin kapteeni Kock.
Kun ei muutenkaan porvaristo ja
työväki päässeet . yksimielisyyteen,
voi ymmärtää, että pprvariaineikset
muodostivat oman suojeluskaartin
— Theslövin "lalr
jossa oli VaVsmkin ylioppilaita.' Työ­väen
merkki oli — punainen ja por­varillisten:
— valkoinen risti.
Kuh molemmat yllämainitut ko­koukset
olivat. päättyneet; :meni lä-hestystöjä
kenraalikpvemöörin luo.
Työväki saapui ensin. Mörne vaati
ulkona seisovan kansan nimessä jyr­kästi
m.m. kenraalikuvempöriä eroa­maan
sekä avasi, tavatakseen hänen
luonaan istuvaa.senaattia, kohteliai­suudesta
välittämättä, senaatin is-tuntohuoneeseen
vjevän oven. Hiu­kan
myöhemmin saapui perustaslail"
listcn lähetystö, jolle, senaatti kir­jallisesti
lupasi eroavansa. ^.Ulkona
seisova kansanjoukko, joka oli suun­nattoman
suuri, tervehti senaattia
jyrisevillä alas^huudoilla ja sen
eronjulistasta.Jkmkuinlla, mjshtavilla
ilonpnrkauksilla. Motta
riitaisuudet pcnutuslailUsten ja
työväen välillä,
oliko kansalliskokous, jonka ko­koonkutsumista
"aktivistit" j a tai­teilijat
myöskin kannattivat — edel-,
Hset olivat sen jo keväällä 1905
esittäneet — vai tavanmukaiset bal-tiopäivät
kokoonkutsuttavat, eivät
loppuneet.
Kaikkialla maaseudun kaupungeis­sa
pantiin myös suurlakko toimeen.
Oulussa melkein julistettiin Suomi
erotetuksi Venäjästä. Tampereella
heitti tvSväesto aivan, kuinponTftTTh:
n^s.
"punaiset julistuksen",
jonka 1. 11. monikymmentuhatlukui-nen
kansanjoukko marseljeesin ja
niaamme-laulun kaikuessa hyväksyi
ja jonka ylimääräisellä junalla lähe­tystö
vei Helsinkiin. Siinä vaadit­tiin,
että senaatin on heti erotta-va,
s e n s i j a l i p nn-asptptt;ava y&\\.
miehtg^Tjoka ^kptstti' l^"k^"Tli
salligEoKouksen- yleisen, äänioikeuden
perttSleella eikä-tayallista^^Mtylai-tosta
"önaa työväen puolelta hy^a^-
sytST^^orni ön katsottava "gdfati-selcsT^
ltioksi J^jyd€llä,,Jit^gJ^,^P"^°'
ja "^iainsäaHrantä vaikka
Vefiajan'''Sffo'ilTamatt^ osajia".
Lisäksi oli saadetCävä kokoontumis-,
yhdistymis-, lausumis- ja painova­paus.
Tämä julistus hyväksyttiin
Helsingissä 3. 11. .suuressa työväen
kokouksessa.' 1
Sillä välin olivat kuitenkin jo pe­rustuslailliset
kirjoittaneet Keisar.
Manif. julistusehdotuksen ja vieneet
sen Pietariin, jossa sen yöllä 3—4.
11. allekirjoitti keisari. Kun se
saapui Helsinkiin, oli jo
työväestö va.linnu^ väliaikaisen
hallituksen
kaikissa kansankerroksista, 24 lu­vultaan,
niistä 8 sosialistia. Kuiten­kin
päätettiin suomettafel^isten pai­nostuksesta,
asettaa ne keisarin vah­vistettaviksi.
Sitä enemmän kun
eivät aktivistitkaan väliaikaisen hal­lituksen
asettamista enää kannatta­neet.
Suomalainen puolue oli laati­nut
välitysehdotuksen, jonka mu­kaan
myönnettiin yksikamarinen
e^dustus j a kansalliskokous, jolle kei-
Sari-suuriruhtinaan esityksen nojal­la
muodollisesti kokoontuneet val­tiopäivät
luovuttavat koko kansan­edustuksen.
Kun Manifesti oli saapunut, kut­sui
kenraalikuvernööri •
puolueitten edustajat neuvotteluun
Manifestissa luvattiin uutta edus­kuntaa
yleisen ja yhtäläisen vaali­oikeuden
perustuksella sekä sana-,
yhdistymis- ja kokoontumisvapautta
ynnä heti sensuurin poistamista se­kä
lisäksi monen painostavan lait-toniuusajalla
syntyneeri asiakirjan
peruuttamista. Kuitenkin lausuttiin
nimenomaan, että helinikuun mani­festi
ainoastaan "lakkautettiin siksi,
kuin siinä mainitut asiat tulevat
lainsäädäntötoimen kautta järjeste­tyiksi".
M o n i f a a f , ! <^tcttiin po^h-ripiireissä
vastaan rifiyt^titnmnPM-rir
muTIa. tvöläj^^^n -kfiAlm
kaatguneinjti^
k i j g iicloniat^ona^^^
känTälnut^^räsJiaim kuorman.
f y o v S e s ^^
män eikä kiiruhtanut lakon loppuun^
julistamista. Siitä syntyi yhteen­törmäyksiä
Theslövin kaartin ja kan-'
salliskaartin välillä. Mutta työväes­tö
ymmärs^ kuitenkin ettei.ollut'mi­tään
lisää saatavana tällä kertaa.
S:i:si päätettiin 6. 11.
lakko lopettaa jnhlaillsessa kokouk­sessa
Senaatin torilla
Tori oli täynnä väkeä. ..Koko­ukselle
luettiin useista eri'paikois­ta
julistus, mistä selvästi käy ilmi,
että työväen/ vallankumouksellinen
liikehtiminen oli jäänyt alkuunsa,^
nttä porvaristo oli lakossa voittanut
ja työväki siinä kärsinyt ehsimäisen
häviönsä, joskin joitakin työväelle'
kin tärkeitä reformeja oli saavutet­tu.
Suomen työväenluokan ajatuk­sia
kuvaa selvästi ' puheenäloevan
jdlistuksen ponnet, jotka kuuluivat
seuraavasti:
"Suomen riistajälnnlc|^^r j^^vyftnfi.
arvoisat kanssaveljet muissa in.ajsgflt
Pfg^eta¥Kam''1fl'^^
CTo^ on Relväfiti tullut näkyviin. Jä­män
johdosta ehdottaa suurlaldsft-k
o m i f e - ' • -
l i k s i ) että koska lakon jatkami­nen
tällä kertaa kahta vihollista
vastaan on mahdoton, ja sen äärinä
mäisyyte^n pitkittäminen olisi hyS-dytSntä
voimien tuhlausta, on sen
vuoksi lakko keskeytettävä j a varus-luduttava
uuteen, vieläkin anka-ipaan
taistelunn, jonka Suomen
Iproletariaat^i tästä lähin tulee koh»
l^distamaan porviaristoa ja sen nyt
itmrvattuja etnoilteuksia vastaan. Siis
Saclt Ste. Marien ja'ympäristöä eaomaL väestö'edbl£S ostobesas-
• COCHHANEN RAUTAKAUPASTA
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa saatte varmasti hal-vemmll
kuin pienemmistä liikkeistä.
COCHRANE HARDWARE UMITED, Suit Ste. Marie, Oatarie.
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄI^INE
ÄNGiLÄR L£IPURIL10CKEESTA
27 ALBERT ST. E A S T . — PHONE 1230—J. >
rilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAEEBY
on jyrkästi pysyttävä erillään kaikis­ta
niistä ryhmäkunnista, jotka ei-
^'ät* hyväksy julilallisen julistuksem­me
periaatetta, ja alettava kiihkeä
agitatsioni työväen järjestäytymi­seksi
j a koottava varoja ja tarpeita
pian lähestyvää ratkaisevaa hetkeä
varten;
2:ksi) Kansalliskaartit ovat yhä
edelleen toimessaan pysytettävät,
kullakin seudulla olosuhteiden mu­kaan,
sekä porvarilliset ainekset
niistä pois potkittavat. Helsingin
Kansalliskaartin päällikkö, kapteeni
Johan Kock, joka av erinomaisesti
toimensa täyttänyt ja nauttii työ­väen
luottamusta, toimii tästälähin
koko maan kansalliskaartien ylipääl­likkönä;
öJcsi) Kaikki räkijuomaliike ko­ko
maassa on pysyvä lakkautettuna-kunnes
eduskunta kansan toivomus­ten
mukaan laatii kieltolain. Sa­moin
on ohjesääntöinen prostitutsio-ni
pysyvä l^kautettuna;
4:k6i) Sosialidemokratinen puolue­kokous
kutsutaan puoluehallinnon
.päätösten mukaan viipymättä ko­koon
järjestäinään tehokkaan j toi­mintaohjelman
köyhälistön taiste­lulle."
Tähän päättyi työväen syksyllä v.
1905 käymän taistelun joukkoliikeh-timinen.
Läheisimpänä seuranneena
aikana kärjistyi taistelu- pääasialli-simmin,
omaa porvaristoa vastaan
niitä vastaan, jotka työväki suurla­kossa
nosti satulaan •—valtaan. I l ­mari
työväen taistelua ei porvaris­tolla
olisi ollut mahdollisuuksia jär­kyttää
'silloista venäläistä tsaarismia
ja ilman Venäjän proletariaatin a l -
Ituunpanba ei sitä olisi voiriilt tehdä
Suomenkaan työväenluokka. • Mutta
kun porvaristo oli saanut vallan kä­siinsä,
ei se häikäillyt sitä käyttää
hyväkseen työväenluokan vahingok­si
— uudistui sama ilmiö kuif»
Ranskan vallankumouksessa ja myö-hefnmin
muuallakin työväki sai
ryhtyä yhä kiivaampaan taisteluun
vallan kukkuloille nostamaansa por­varistoa
vastaan, ^ a se taistelu
jatkuu Suomessa' vielä tänä päivä-näkin.
'
Työn Xäni.
Pettävää isänmaalli-
^ > suutta
Canadassa bn vielä sodan jäl­keenkin"
ilm(?nnyt yhtä ja toista
kansallis vihan purkausta saksalaiisia
vastaan. Selvemmin se ilmenee pyr­kimyksenä)
bpikoteerata. saksalaisia
tayarpita, joita vastaan on ei^ikoisia
tulHjnääräylfsiäkin. Porvarillisissa
piireissä käsitetään jossain määrin,
häpeäksi ostaa saksalaisia tuotteita.
Ja jotkut ammattiyhdistyksetkin:
ovat vaatineet raskaita tpUeja sak­salaisia
tavaroita vastaan senkin
vuoksi, että ne- tuotetaan paljon
alhaisemmilla palkoilla ja huonom­pien
työsuhteiden alaisena, kuin mi­tä
tässä maassa on käytännössä.
Toronton kouluhallinnori kokouk­sessa
todettiin, että,"pyhän Toron­ton"
kouluissa käytetään Saksassa
valmistettuja tarpeita.»
Erään entisen sotilaan poika ,toi
teknillisestä koulusta kotiinsa pii­rustuksen.
Kotona havaittiin, ettäj
paperi on saksalaista tekoa, j a sii-.
hen kun oli vielä piirretty "Unionj
Jack" — brittiläinen lippua Mikä hä­peä!
Asiasta kirjotettiin koulu­hallinnolle.
- Eräj; kouluhallinhon jä-l
senistä selitti, että hän haluaa näh--
dä jokaisen palasenkin saksalaista
tekoa / olevaa paperia hävitettynä
koulusta. Ja toiset säestivät.; Niin­pä
määrättiinkin koulujen tarpei-7
den varastot tarkastettaviksi. Saa
nähdä., pölt);avatko kaiken saksalai­sen?
Niin, vaikl^pa polttavaisivatkin
kaiken saksalaisen, mitä on Varas­tossa,
niin uutta tulee tilalle, sillä
saksalaiset kykenevät myymään huo­keammalla
j a se se on kun .määrää
ostaessa. Ja jos tapsre on, niin sak­salaiset
voivat muuttaa tavaralei-maa
tarpeen mukaan. Voivatpa •vie­lä
i s k ^ merkin Isylkeen: 'Made \\n
Canadja". I«Jiin ne ovat ennenkin
tehneet. Ota silloin ' siitä selvä»
onko se epäisänmaallista ostettavaa
tai^ei.
Siihen sitä on päästy liittolais­maiden
yhteisillä.ponnistuksilla, et;
tä Saksa tuottaa niin halvaUa, että
se aiheuttaa vaikeuksia kaikissa
maissa. Työläiset, JQtka olivat tais^
telemassa, saavat jo. maistaa «ta
ruoskaa, jota he ovat olleet kau-ÄRNB
DRU6 CO.
Suomalainen Ulkolähotys apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Soossa. oteva apteekki, JAH
ka ilmottaa Vapaudessa. . •
icFaddenSMcl ilan
Asianajajat, iaktmiehat. notariot
. , .. 7. ta. .
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriah McFadden. E . C.
E. V, McMillan.
RUOKAA SAATAVANA
atorioittain ja viikottai^.
Auki klo 6:sta a.p. — klo 2:teeo
yöllä.
NEW WASHINGTON CAFE
Eira St., Sudbury, Oat.
i . A. MacInnoB, B.A. W.H.C. Bnoo
MaelNNES & BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat. Notoriot,
363 Queen Str.»
Savit Ste. Mario, i Ontario,
Konttori vastapäätä Satilt Streett ä.
Rahaa lainataan halvimmallo korol a.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus-
" kauppa
väUttUä kaikenlaista enshookaD ra/)-
katavaraa sekSr kailkenlaista eläin*
ten rtifbua. Linjalla olijat tehkää os»
toksenne osuus/katipasta.
369 Wellinsbt<m St., West. Opl«,
Can. Telefooni 1 aio F.
' HAUTAPATSAITA
Kun haluatto hauta- eli muistopat­sasta,
neuvotelkaa siitä kanssamme.
Meillä on parhain varasto koko kau­pungissa,
r
Lako Saperior Granite €t Marble wla>
W. J. MePhorson Mffr.
Soo, Ont. — —r- Phone 624.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
' DrcA.B. WEST '
SolkaranhatohtorI
Tarkastetaan X-sähkdsädekoneella. ,
217 Glouceoter St. Soo^ Oat
— Phone 1806 —,
Viidentoista vuoden kokemus suo­malaisten
keskuudessa.
Leipää
ja leivoksia; tarjoamme fiommissa ja
vähittäin kovaa leipää ja .korppaja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKEI|Y
Puhelin 789 J . -
Matti Ketola. ~
304 WelUDaton St. W. Soo, Oat
M Vatsassa, Paanpakotufe, Kitkerää vcltfl
•Buujssa, Sydlimcn poltio, pakoius selässä Ja
lorlkllulden alla, Sappitauti, Keltatauti,
Kova vatsa )a ylcunsa hnlkko ntuansulatus
ovat kalkki Vatsakatarrio tuntomerkkejä.
Tuma tauti on hyrln yleinen taniiaminc ke»
kundi-jtsa Ja «en olrtvt orat nila monet ja vallite-icrat,
«tta KonlUn luuk-c itmliUn valvaana ny-
<Bn', kculito- t. ro. tuudin, volkkaec Johtua ol-ooodtaatt
heitosta rnuanxalatukj^Kta. - r to^elffle
mitä tJlmä mlc» ^noo laakkcestU:
• Latrlcr, Ulnn.
i i r . P. A. Ligncll. ^ . ^
TplItH tilaamani lUSkkccn No; 250. olen M y t -
tJnyt «bjflilen mukaan Ja olrn,taas terve n>k«.
jaUo» blUe liyviUUl laflUkCMta.
Kunnlolt., Danlpl KxJUomakl.
Xar<Jclllw*n hoitoon knnltta »tmri pnlto Uaisct-ta,
i»nIveria''Ja' pilleriä sIsaiUMstlnaatittavta,,
täyni kuun'Iiolto, Tjiatkaa lääke:t?o,.^£HViai»-
teaSn ivstlua pmtlkulnt snotitettona $2.60>
—tifnf\\\xi Apteekki'on "»norin—' :
—«uouj. ApteekU TtulyBTttUolKsa— ' ' -
p. n. ' IGltlELL C O - Superlop. Mfls.
palla saksalaisille. Saksalainen hal­pa
tuotanto vaikuttaa hddäti elin­tasonsa
huononemiseen ' kaasainvä-
Usten kaoppamarkMnofden^ 1^
kantta.
-'•Älp,- •-• ; f ii;••.-.•Ä|i•
l i , . . A - Ä M