Vapaus, November 26, 1925

              3 t.^
TBS
Torstina, mamsk. 26 p!iia—Hiir., Nov. 26,19^
•a ostetusta
terästä sg.
•^ö tehtaat
"ästyöiäistea
on ai-dnoyssä
pi-ieskimaärin
' tulivuoren
jatelulaitok-äärettö-i
«n jaetaan
imin toinen
' rybnjin,
vähenee ja
itäällä, tain
ttomien työ-see.
Ulto.
neidän. edes-
5ä mittakaa-
>iman iilpai.
itään! Seit-t
u prinsessa
xvät ole sen
tilanteen ke­lin
Canadan
virkakunta-istön
suuret?
nuuttaan ja
jnetonta vir­illä
brittiläj.
vasenta a i -
tuvat niiden
ttomiksi uh-elevat
uutta
tasomme pol-fcto
muista asi-
-oista ja tul-nliiton
asioi-iissa
sotalai-epäonnistu-murhayrityk-
Itanut meren
ainakin kak-uunottamatta
sukeltavat
mut pohjaan
Japanilta
Suomelta on
tietä ylisi
ajanut karil-nen
kokous
5i kello 10
Greighton
atettiin jäädä
taustaan seu-ksyttiin
ra-piirin
osas-almin
lähet.
yttiin.
tilanneensa
kirjotusko" v
Hyväksyt"
piiritoimikun-leen
järjesty,
esittää fiuolu*
skuskomite"
isivät-päiTOB»
piiritoimikan-ettava
Ja toi-jolueen.
piin*
*
lautamäen'lä-varojen
puut-esittää,
etta
ttaisiin. Velka
luentokurssien
miten vpi-,
»tka olisivat ;
iilapäisp^h^•
m. valistus-
, että kfli-illa
oleville • .
/ j o s t a sel-valmistaa
pu-puhua
use-leenpanenussa
Mtsottiin
ttää nykyj^
Vaara ja H.
jmään asiaa:
aineet pur
»napballus»
jäfjestänus»
irati . sDffl^
jttäS beti-A.,
tsätyöläisten
nen, sibt.'.'
ydäolersfl
tnnee^seo^:
Icanssa.
«»stajatr
i
Lähettää taäuksia nopeasti. Askmiehet tiukasti työhön ja missä ei asiamieM^ ole voidaan tilaukset lähettää SEoraan Vapauden konttoiiaii.
NTA 30 SENTTIÄ Jilatkaa osotteella
I f t i l l l i l l M t 0 El W "
Vapaus ei • kiihota ketään
lähettämään rahaa Suomeen,
mutta jos sitä kerran lähe­tetään,
niin onhah johdon­mukaista
tehdä lähetykset
oman liikkeensä välitykselli.
KURSSI ON NYT
SOOIENMKM
LÄHETYSKULUT:
4pc 5^etyksistä " a l le
^ 0 . 0 0 50c, lähetyk­sistä
$Stl—$59.99 as­t
i , 75c lähetyksistä
$60—?99.99 j a ?1,00
kaiknta $100.00 taik­ka
sätS suuremmilta
lähe!irfcsilta.
SäiSiösanomalähetyk-silfle
-on kulut $3.50.
Sudhuryssa j a ympä-ristöEä
asuvat • voivnt
Iräy^ Vapauden kont­torissa
tiedustamassa,
e r i k o i s k u r s s i a . ' '
K A I K K I SÄHEÖLÄHETYKSET tehdään suoraan S u d -
burysta Helsinkiin saessana päivänä kuin saapuv*t
Vapauden k&nttoriin. ^
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄ^,
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
TEHKÄÄ LÄHETYKSET O S O T T E E L LA
MaiiDoUamtä
RO. Box 69 Sudbuiy, <iki4&rio
Wapaad^lle ottavat aanravalityksiä m:
'«TAPAUS BRANCM O F F I C E DAVID HELIN
: S16 B a y S t . eri paikkakunnilla
Port Artltar, OsEtario / Podnjois-Oniariossa
o o o ^ 1181 • o • • • o o H @ Q o
Jfei, (fihk^ä ^nämä. .ovat cottnötto-munstapauloda.'
Jumalanilnaas ikou-rissahan
nämä laivat ovat memeet
raefanmat. Mutta sen opetuksen
iffiistä onnättoihuustapaokdslba a i n a ­kin
sm, ettei ole luotettava jnma-lanilmoissa
sotalaivoihinkaan. E n ­nen
<onisanettu sananlaskosa,' «öttä
jomal^ ^ei miahda sötalaivaSlfas mil­tään.
Ja ;että heittelee k i r i n 'Woja
tea^äläistä.. INyt voisi käänit^ i s a -
naalaskut näinpäin: jumala ei 'nnoi
iwiäläi3ell«\jinitaäJv. J a tämän s o -
tabiv(Qa I k o ^ v a n sananlasknai s a i -
ä i3iineijo!jen päiväkäskyissä pamaa
lais^jen pääll&öiden mieleen, ettei­vät
mämä lahfisi jumalanitmafim S y r
t a kenttäo&en&essa, vangitut kan­non
tySläiseft,' hirtettäviksi. Tä­män
lisabä ffiiUtean toisten n m -
den diktaattoreilta valittelusähkö-sanomia
mzorhaiyfit^ksen koht^ksi
j o u t u n e t t e <diktaä£k>riroikaleelle ja
pannaan eral -maiisKa toimeen faseis-tisia
kansomtouBi^ ja työläisten
hirttäjästä. .
nä henki p^ä!ä?llfi.k'öSlt'ä" lj''a' Vm?ieihji^stVölatäl. alle. Talondellisesti loistava u r a .
Pääminiäter^ y.m. s e l l a i ^ säso-njdtsia
vastaan 'järjestetyt mmiha-yritykset
ovat sentään paljon. vaa-.
rattonampia. TTällaisia inurhayii-'
tyksm on fröhty .Espanjan difctaat-i
toria Ifcintt)' .de a i i v e r a a , Unkaxsa
diktaattoria Hörthyä, Puolali dik-|
taattoria, samoin I t a l i a n diktaatto­rini
Mnssolinia j a viimeksi fascis-tipuolneen
pääsihteeriä Farinaccia
vastaan.
Tavallis€Eti nämä anurhayritykset
tehdään kotrapommilla t a i l u o d i t t o'
maila rerohperillä. Koko mmrha-
SritykBen «hfehna on suunnilleen
seuraava: Joku vähempimerkityk-sellinen,
rajrfta täysin luotettava
yhteiskunnan y l l y t t ä j ä saa- pan­nakseen
tohnesin' murhayrityksen^
Hänelle hanldtaan vsellaäjaen ase,
jolla hän saa pienen r S ^ y k s en
Pystyyi^,^ mutta c i mitään vaaraa.
Aseen tarkastavat yiela IShtiessa
luotetut henkilöt, ettei silla vaan
tuoteta vaaraa. Samat luotetut
fcöjkilöt seuraavat murhayrityfcsen
toimeenpanijaa niin tarkasti, ettei
* ^ vaan pääse asettaan vaflita-maan.
Murhayrityksen toimeenpa-oya
panee sitten erinomaisen • v a l ­vonnan
alla epäonnistuneen murhaa
ylityksen toimeen j a pääsee sitten
Karkaamaan. Häntä, e i mitenkään
kimni, häntä ei tunneta,.hän
jäljettömiin''k^dö^nnt
HSnen k n i m i o t t a ^ e h s a ei k u u -
Jataan enää o h j e l i M a n;
tyleen ^ jälkeen knulnn ohjelmaim
JTämä kafeky^knuluu länsimaiseen
oikeusjärfeiätykseen, isänmaan ja
yhteiskujirnan päijjeis^kseenr-
Murhayfrtstoet ffiktaattoreja vas­taan'
ovat TOurhHyrityks^ntekijälle
vielä erittOT» rahakasta ./hommaa.
Kehotamme •eteenpäinpyrkiviä por-varinuomkaiEla
«irtautumaan tälle
iu&taa maa^^ p i ^ t ^ ^ ^ i a a ^ , v a n u ta
JaiHd työväen luottamusmiehet,
' ^ t ä häitä h i r v i t t ä ä , h a n l ^
f^^tejojcn ;^^^TO5rennys^
» — j a ^jfiiden perusteella taomi-
Ei mitään annnattivaaroja. Yhdes­sä
tapauksessa tulrannesta joutuu
k i i n n i , j a silltänkin' pääsee sillä, et­tä'
juHstetaazi imih&äi kuten
:^eensa, porvarilliset murhamiehet.
Kansainliitto' « n s e c l a a n , n i i n y h ­teiskuntaa
säilji^ävä laitos kuin o n -
Ikjn, paljon ihmkmäsempi, huma­nistisempi
j a vakavampi, mikäli s a -
nomalehtitietoitön voi l a o t t a a . K a n -
sainiiitossa ovat porvanltiset j a sos.-
<3£m.' riiiehet j a l e h d ^ puhpneet
kauniita saiioja. Kansainliitto on
i h m i s y y d e n . j l i i t i o , kansojen veljes-l
i i l t o , sovinnon yllapiföjä, suuren­moinen,
ihana' rauhanliitto, maail­maa
rauhan tae j.n.e. Tähän ta
paan k i r j o t t i vielä joka pelvä sit­ten
muuan h o s k e n l e h tL
T i e t y s t i Kansainliitolle sattuu
pikku poiMceuksia. Sen suurimmat
jäsenet Englanti, Espanja j a . Bans-
_^ka. ovat. joutuneet,, sotaan . Maro-,
k o s s a , ' Syyriassa,'^ ' Mesopotamiassa
y . , m. siirtomaissa j a ovat tappa­neet
satojatuhansia rauhallisia, isän­maallisia
alkuasukkaita. / V i i m e k si
ovat pommittaneet Damaskoksen
murskaasi j a tappaneet sen. r a u h a l ­liset
asukkaat. Kansainliiton jäse­net
K r e i k k a j a ^ u l g a r i a ovat olleet
sodassa toisiaan vastaan..
Tietysti -Kansainliitolle on sattu­nut
sellainen^ p i e n i erehdys vielä,
että ; se ri^lU^Ua k i i r a l l a valmistaa
sotaa tyofeis-Venajää j a koko ^ 6 - .
lälsmaaymaa j a siirtomaita vastaan,
t.s. valmistaa lopullista maailman-sptaa.
• •• • ' V i . . • ;. .
/ -Mutta asiantuntijat väittävät, e t ­tä
tämä sota, jos s i i n f ty51äia-Ve-najä
j a . äirtomaat j a e r i maiden
tyolSiäet saadaan lopi^lisesti tnhöt-t
n a , .ott . o i t e v a - v^
Tietysö k^tii:^apS^e voittajat—
j o s porvarit TÖittavat — tappelevat
saaliista; kunnes jaolle jää vain
yksi osakas.
Mutta sittenpä rauha onkin saa­vutettu.
Kansainliitto v o i alkaa to­teuttaa
ihania päämääriään.
Inkvisiittori.
Kommunistisen varus-rustautuneisuuden
tarpeellisuudesta
Siitä,^ miten kommunisti kaiken­laisissa
eri tilanteissa suoriutuu, ja
selviää häneen kohdistetuista hyök­käyksistä
tahi kysymyksistä riippuu
sangen suuressa määrässä kommu­nismin
j a kommunististen aatteiden
leviäminen. Sentähden on kommu:
nistin yhtenä tarkeinjpänä velvolli­suutena
"treenata" itseään juuri
semmoisia tSaisuuksia varten missä
yht'äkkiä pitäisi antaa iskn kom­munismin
puolesta. Jos I än ei s i ­t
ä pysty tekemään oikealla aikaa
j a oikealla tavalla, niin on hän
heikko kommunisti, jota saisi y k ­sin
päiäicää kulkeutumaoBii vihollis-ten^
sekaan. Hän voi esim. joutua
vastakkain nokkelan porvarin tahi
porvaiismielisen työläisen kanssa ja
jäädä väittelyssä häviölle. Väitte­lyä
vmVk voi olla seoBcaamassa jouk-
1A> lobkkatiedottomia työläbiä, jot­ka
tietysti muodostarot arvostelun­sa
kommunismista senjälkeen kuin
sitäV Biinä puolustettiin. Tämmöi­s
e s i tapauksessa «m 'vahinko koko
tonferova.-
JJa sitten.'on iofeia tapaauksia,
joiBsa hyvä tilaisuus jää käyttä-im£
tfä sentähdei^ ikan ei ole meikä­läisiä
paikalla.' Tätä tulin ajatel-iciplvKi
kun silmäilin Saskatchewanin
fiflaiin GroVei^ jäiiJEstön tämänvuo-kommunistisessa
solutoiminnassa, ja
ne ovat suuremmassa tahi pienem­mässä
määrässä kaikkien saavutet-taNTssa,
jos vain siihen pyritään. .
L Wester.
audsia
Elisa jäa tSnae on sen hauskan
kappaleen nimi, - j o n k a näytelniäseu-ramme
esittää ensi lauantaina. Sa­nomattakin
on selvää, että haalim­me
on taaskin oleva täysi, kuten se
on \iime aikoina aina ollutkin. Ja
eikä nytkään yleisö tule katumaan.
Kappale on sitä lajia, joka pitää
jännityksessä yleisön alusta 19'ppuun.
J a kun vielä noin,tunti saadaan kai­ken
lystin päälle • pistää jalalla ko­reasti,
niin eiköhän siinä olekin y h ­deksi
illaksi. Pääsymaksu • on 50
senttiä. Alkaa tavalliseen aikaan.
Tuokaa tuttavannekin nauVamaan.
Seuraava suuri näytelmä on mahr
tava Suomen saaristolais-elämää k u ­vaava
"Kellojen soidessa" neUässä
näytöksessä. Katso ilmotusta tästä
numerosta.
. ' *
Soomalaisen puolueoiatton jäsen-tea
Ireromtoon. Työväenpuolueeil p a i -
kalliBJärjestö, johon me kaupungissa
olevat Kommunistipuolueen jäsenet­k
i n kuulumme, tulee tänä, kuten
edellisinäkin vuosina ottamaan osaa,
kuTmallisvaaleihin. 1 Tätä. tarkotusta
varten : on puolueemme lj;aupunki-komitea
kutsunut puoluejäsenten
yhteiseh kokoukseih' 'mäanaatiu-illait-
81, marraskuun 30 päivä,,^ englannin­kielisen
puolueosaston huoneustolle
No. 2 Gerrard St^ E . , alk^e'n kello
kahdeksan illalla. Tilaisuudessa
päätetään suhteestamme tuleviin
iniina läyttökuntoisena laivaliiken­teen
alkaess^keväällä. Tokka k a i k -
kjne lisälaitteineen t u l i s i maksamaan
^ 7 9 , 0 0 0 , jonka suurimmaksi osaksi
t u l i s i rahastamaan niin kutsuttu
satamakpmitea, joka koko satamalii­kenteestä
huolehtii. •
Eri paikkakioiiiilta
CONNAUGHT STATION, ONT.
tista, osastoillensa lähettämää p i ^ . ?«nnaUisvaaleihin.U Saapukaa siis
fcn acirjasta: "EMd»«k.ia ohjeln.ak.1 ^" m^Mo\\.^
tstkutoimihtaa varteif'. Siinä on eh­dotettujen
väittely- tai keskust^lu-ksa^
mysten joukossa muutamia,
jaöste keskustettaeaaa kommunistien
Doakana dlp kolisi ^aivan välttähiä-tön.
Esim. "Päätetty, ef^tä osuus­toiminta
tarjoaa oai^ammän mahdol­lisuuksia
tuottajalle, kuin sosialis-
" V o i k o yhteiskuntaa järjestää e i -
poluttiselle pohjalla?"
" T u l i s i k o lääkärin laanmatti yhteis-kuaasiiallistuttaa!?"
"Päätetty, \että suurempi hyöty
voidaan saavuttaa maalaisväestöUe
vapaaehtoisen osuustoiminnan, kuin
laialaadinnan Ikautta."
"Päätetty, että kaikki kouluissa
käytettävät hifitoriallisöt oppikirjat
taBä olla kansainvälisen komitean
vahnktamat."
^'Päätetty, että maiden ja'Titine-raalien
tulisi aina olla valtion suo­r
a n ksmtfollin-aöassena."
"Petetty, että vapaaelätoinen o-suustoiminta
(co-o^ration) .on edul­lisempi,
kuin yhttiskunnoffiinen 0-
mistOE.'" • . .
Ajatelkaapa, ktuiiLka mainäo työ­maa
olisi kommunistisella solulla
tahi vaikkapa vain selvitys- j a väit-teljicykyieellä
yksilölläkin niissä
yhdistyks^sä, joissa ISmmöisista k y -
sjrmyksista väitellään.
Myös puolueen bolshevisoimisen
j a uudelleen järjestelyn jälestä on
meidän painuttava työläisten u n i -
oihin, vaik^pa^ minkälaisen porva­rillisen
saastan sekaan, ollaksemme
siellä maan suolana, niinkuin raa­matussa
sanotaan. Jos tämä suola
kadottaa makunsa, B.t.s., emme k y ­kene
esiintymään kommunisteina,
n i i n millä sitten suolataan? Kye-
.iäksemme aina;heittänöfin^ suolaa
porvarilliseen ihädännäis^jrteen, pn
meidän varustauduttava o m a ^ kes­kuudessamme.
^On ylläpidettävä kas­vatuksellista
toimintaa, j o s mahdollis
ta, vielä tehokkaammassa muodossa,
kun tähän ^ a a k k a o n tehty. Yhtenä
kasvatuskeinossa j a henkisen voimis­telun
välineenä ei pitäisi panna
liian vähän painoa puhuja-, keskus­telu-
j a väittelyklubeilie. Niissä
oppii ei ainoastaan tarkasti j a j o h -
donxntikaisesti ajattelemaan, ;:vaan
inyos ajatuksensa julkituomiseen t a ­juttavassa,
selvässä j a sattuvassa
muodossa. Oppii erottamaan asiat
j a persoonat toisistaan. Oppii jär-r
jestettyyn keskusteluun, missä kaik­k
i sanomisen oSceus ei ole ainoas­taan
esillä, mikä parhaiten pystyy
huutamaan; missä täytyy koota
jätuksensa j a sanomisensa -Ryyta-niaänsä
pnhevuoroon. . K a i l d d n&-
mä ominiagindet tarvitaan kipeästi
t a , osanottajiksi tilaisuuteen.
Puutyöntekijäin: vnro-oaattot yh-
«[ittyvat. Kaupung^ij .laajuuden vuok­si
on ,ahojen kulneBsa puutyönteki­jäin
. Union osastoja muodostettu
e r i osiin kaupunkia, ^ u t t a . kustan-
Tnikset näin nousevat'! liiaksi kal­l
i i k s i , j a samalla j;Sainaah työalaan
kuuluvat järjestyneet; työläiset ovat
ITräksi eristettyjä t o i B i^an, j a siksi
päätti 'United Br<^hefhood o f "Car-penters
and J o i n ^ Local numero
1'64Ä viime, tiistaisessa kokoukses­saan
-yhtyä kaupnngin .keskuksessa
olevaan localiin ijjo. 27, vähentäen
^ t e n yhden Virkailijan .palkan sekä
konttorin j a kokoushuoneiden vuok­r
a n j a samalla jäsenet pääsevät suu­rempaan
vuorovaikutukseen kesken-sä,
'äiteli myös 'edistäen ald^dsem-paa
toimintaa puntyöläisten keskuu­dessa
Icaupungissa. y
Bsäannian tySIäisneJstj»^ luotto-henkilö.
Miss Jessie Varley,. v i e r a i ­lee
parasta aikaa kauput^ssa. Miss
V a r l e y puhui sunnuntaina, t. k . 22
päivä, Toronton Labor Temppelissä.
Hän tulee jatkamaan matkaatisa län­nen
maakuntiin, tarkistamaan' mitä
mahdollisuuksia siellä on B r i t a n n i a s ­ta
tuleville siirtolaisille.
Viidenftzdantuhannen dollarin r j L -
hattoa parasta aikaa kerätä kaupun­gissa,
kestäen keräys kajhdeksan
päivää. Rahasto kerätään kaupun­geissa
olevan Que^n Alexandra iSa-notoriumin
h y v i k s i j a j o ku aika s i t -
te kuolleen Ontarion ' sähköliikkeen
presidentti Beckin muistoksi.
fCaäpnnsUMi olenllo: saomalataiUe
naiaillo j a miehille.' Osaston voimis­teluseura
Yr!r.7« , kehottaa / k a i k k ia
suomalaisia naisia ja. miehiä, nuoria
j a vanhoja, jotka hiukankin kannat­tavat
urheilua, saapumaan seuran
johtokunnan toimeenpanemaan ylei­seen
kokoukseen ^^maiT^^ 29
päivällä, sunnuntaina iltapäivällä,
alkaen kello 3, osaston huoneus-t
o l l a , 957 Broadviejv Ave. T i l a i ­suudessa
keskustellaan urheiluseu­ran
toiminnan tehostamisesta paik­kakunnan
suomalaisten keskuudes­sa.
Seuran toiminta ei tänä syyb^
kautena -ole päässyt k y l l i n voimak-
^kaaseen vauhtiin j a riksi päätti seu­ran
johtokunta kutsua yleisen ko­kouksen,
jonka k^^tta toivoo saa­v
a a uusia osanottajia^ niin nais-kifiti
miesvoinustelijoita, jaksamalla
kokouksessa voidaan keskustella syis-.
tä, jos sellaisia ilmaantuisi, joiden
tiedetään olevan esteenä seuran k e ­hitykselle,
joten on jtoivottavaa, et­tä
paildcaknnnalla öleVkt typlaisur-heilun
kannattajat, naiset j a miehet
Muutama sana tämän perukaa
metsätöistä.' Tällä ympäristöllä on
useampia pieniä nietsäkämppiä, jois­sa
katkaistaan neljän jalan paperi­puita
Woolings komppanialle. Käm­pät
ovat kaikki pikkujappareilla,
mitkä toimivat välikäsinä ' komppa­n
i a l l e , ' kiristämässä tj^öläisten näl-känauhaa.
Täällä maksetaan toi­silla
kämpiköillä kaksi j a piioli dol­l
a r i a koortilta, mutta ahneimmat
jäpparit koettavat katkasuttaa kah­della
.dollarilla sekä kahdella ja
vartilla. Metsät ovat yleensä ^ \y-vin
huonoja j a k u n työläisten elin­taso
aina vain kiristyy, ilman tuol­laisia
jappareita, välikäsiäkin, niin
järjestyneiden, työläisten kärsivälli­syys
alkaa jo ^ l l a lopussa moisia
jappareita kohtaan.
Noin kolme j a puoli mailia Con-naughtin
asemalta on Leinon kämp­pä.
Täällä tarjottiin alussa mak­suksi
vain kaksi dollaria^ koortilta,
mutta pidimme kokouksen j a pää­timme
vaatia kaksi . j a v a r t t i koor-
.tilta . paremmasta metsästä, sekä
kaksi j a puoli dollaria huonommat^-,
t a . Isäntä vastasi vaatimukseem­me
myöntyvästi i Vaan sitte, k un
vihdoin tuli mitta j a saatiin t i l i,
n i i n maksettiin vain kaksi j a v a r t ti
koortilta. Koska metsä on yleensä
kovin huonoa, niin pidettiin taas
Nykyaikanai^ k u t a enempi ihmiset
alkavat ajattelemaan ja tekemään
kysymyksiä, sitä enempi selvenee
heille nykyinen riistojärjestelmä ja
köyhyyden syy. Sitä e i ole jumala
Juonut, vaan^ kapitalismi, jpllai on
k a i k k i koneet jä vehkeet millä vai*
mistetaan eläpiässa tarvittavat hyo»
dykkeet. .
Kaiken tämän kurjuuden voivat
ainoastaan työläiset joukkona pois­taa.
\,
Siis kaikki käykäämme innolla
yhteistyöhön.
A . W. K .
Rautatiiekapitalistit ^
hyväntekijöinä ^
Kun perunain hinnat joku aika
sitten Xew Yorkissa, Bostonissa ja
Pittsburgissa i»nousivat tuonne kol­men
dollarin seuduille säkiltä, niin
ryhdyttiin niitä lähattäniään taval­lista
runsaammin mainittuihin kau­punkeihin,
jopa niin suuressa mää­rässä,
että ei ehditty purkamaan ja
perunat joutuivat mätänemään rau­tatievaunuissa.'*--
Tämän johdosta
kieltäytyivät rautatieyhtiöt vastaan­ottamasta
perunalähetyksiä näihin
i kaupunkeihin.
Kun perunain lähettäjät valisti­vat
kiellon johdosta, niin selittivät
rautatieyhtiöt tarkottavansa tällä
kuljetuskiellolla vain lähettäjien pa­rasta,
sillä perunat kuitenkin odo-tellessa
pilaantuisivat.
Mutta kielto ei johtune missään,
tapauksessa sjitä, että r a i i t a t i c k a p l -
talistit tahtoisivat^ katsoa liihettäjäin ]
parasta, vaan ennenkaikkea omaa
parastaan. Sillä ensiksikään eivät
vastaanottajat huoli mädistä peru­noista,
vielä vähemmän maksaisivat
niistä rahtia. J a syksyllä on elon­korjuun
johdosta hyvä liikeaika, e i;
kä n i i n ollen kannata pitää l i i k k u v aa
kokous j a päätettiin vaatia kaksi ja^ kalustoa kiinni mädissä perunoissa
puoli dollaria koortilta kaikista.
Vaatimus esitettiin isännälle, johon
saatiin kielteinen ' vastaus. Pidet­t
i i n toinen kokous vastauksen saa­tua'^
j a liuotettiin pysyä vaatimuk­sen
takana. Yksimielisesti ! päätet­t
i i n lakata työstä j a asettaa kämp­pä
poikoteerauksen alaiseksi siksi,
kunnes sovitaan palkankorotusvaati­mus.
Kokouksen päätöksille osotti
myötätuntoisuutta myöskin kokki,
kieltiäytyen laittamasta ruokaa, jos
r i k k u r e i t a saapuu ' kämpälle. Ko­kouksessa
päätettiin antaa järj.esn
tyneille työläisille tietää mainitun
kämpän po^koteeraus lehden kautta.
L.W.I.'U. of Canada kortti No. 4»6.
Uskonto pakolliseksi
kouluihin
Papit tekevät -suunnitelmia, saa»
dakseen halUtu^en säätämään " p a ­kollisen
uskonnonopetuksen" koului­h
i n . ;
He eivät ole tyytyväisiä, yaikka
kmkkia oveluuksia käyttäen ovat
saaneet "sotilasharjotuksetV lasten
j a nuorison niskoille, vaan \ t a v a l la
tai toisella pyrkivät ^koululapsille
muun opetuksen ohiella opettamaan
mitä taikauskoisempaa uskontoa.
On kyllä huonoa, että pory^risto
voi pakottaa sotilasharjotuk^a kou­l
u i h i n , saadakseen lapsista tulevia
sotia varten toimeliasta tykinruo­kaa.
Vaan vielä surkeampaa on se,
että he koettavat pimittää nuorison
järjen vanhanaikaisella uskonnolla,
jonka tiede on todistanut^ arvotto­maksi.
Siten saadaan nuoriso k y ­kenemättömäksi
vaatimaan oikeuk­siaan.
Se j o on aivan sietämätöntä.
Papit ovat huomanneet,« kuinka
nuoriso karkkoutuu pois kirkoista
j a syyttävät lasten vanhempia siitä,
e||i|. he ovat lyöneet tehtäviään l a i -
min, kun ' e i v ä t painosta uskonnon
todenperäisyyttä lapsilleen kotona.
Tämän johdosta ovat protestanttiset
k i r k o t , Englannin kirkon jdidoUa,
lähettäneet evästyksen kouluhalli­tukselle.^
O n yminärrettävää, että opetus
tulee olemaan vanhasta testamentis­t
a , joka on kaikkein vanhölllisinta
jumaluusoppia. Selvästi. n S ^ e , e t r '
t a tämän -^elsen herätyksen uskdn-nollisiasa
pihreissa on aiheuttanut
se, etiä ihmiset alkavat aj^attele-maan
omilla aivoillaan. Uröfonnor
tarkotuksena -on ainoastaan «aattaa
ymmärtämättSmyyttä nousevassa s u ­k
u p o l v e s s a . S e n nojalla saadaan
heistä tyytyvafriä orjia, jotka eivät
j a vieläpä odottamascn. ihnan mak­sua,
k u n toisaalla voidaan liikkuvan
.kaluston käytön kautta* ansaita.
Siinä se s y y , miks i rautatiet k i e l -
täytjrvät kuljettamasta perunoita
silloin, kun sillä hommalla ei v o i
ansaita. E i se kieltäytyminen joh­du
erikoisesta hyväntekeväisyyden
halusta, vaan erikoisesta ansiohal^us-t
a . Mutta kapitalistit osaavat «elit- kunnan lumoissa. - Kalle TerS»
Syvallä"snrulla- j a - kaipauksella
ilmoitamme että hellästi
r a k a s t e t a poikamme.
WEIiaCQ JOHANNES ,
yaipui ikuiseen uneen koto­naan"
L o n g LakeUä,*4 p. m a r -
rask., kello 4 aamulla, sairas»
tettuaan 9 vuorokautta t u l i ­rokkoa,
joka katkasi hänen
nuoren elämänUingan. •Weik-ko
oli syntynyt X5opper ,Cli£-
lissä, 8 p. toukök. 1917, oUen.^
kuollessaan 8 V;, 6 k k . j a 26
pä. vanha. Häntä ikävöiden
kaipaamaan jäi 2 siskoa, isä,
äit^ sekä laaja sukulais- j a t u t ­t
a v a p i i r i tässä maassa sekä
Suomessa, jonka täten-jtiedok-si
annamme. Weikko-haudat­t
i i n Sudburyn hautausmaahan
6 p. marrask. kello kaksi päi­vällä.
Oi kuolo kylmä, miksi n i i n.
säälim^töin saatoit olla, että
rakkaan < veljen meiltä r i i s t it
pois. Nukkuos rauhassa vel­jemme
kulta, ikuinen muistosi
häilyköön meil a i n .
Siskosi Marsaret ja Voila.
Miksi itket^ äiti armas
— miksi silmäs Vettyivät
^dämeskö särkyi siitä,
että toivees p e t t y i v ä t . ^.
H e l l i n hoidit pienokaista
elämäsi turvaksi
'kuvotit kun r n u s u n , k a k k aa
kirkassilmä'poikaasi.
Lapsi kasvoi, varttui suureks
silloin oli määränpää
—. s i l l o in äidin toiveet sammui
kun sai nähdä yksin jään.
iUli ja ba.
Lausumme kaunii
ystäville j a ^ tovereil
. kiitokset
e kauniis- ; i
t a kukkaseppeleistä j a siitä e t ­tä
n i i n runsaslukuisesti otitte
osaa sulattamalla poikaamme
viimeiseen lepoon.
Elle Ja Antti tlaato«
• t p k a i k u asiat y k s i n k e r t i u m ^ ini>.
misille yhtä kauniilla t a v a l l a.
Ilmiankos suuri o s a ' tySvSeaUista-k
i n on vielä kapitalistisen yhteis-
V
Kuulehan sinä, joka Canadan korvissa raadat, pistäppäonnentoivo-tuksesi
tänä vuotena Vapauteen. Jos useampia suomalaiiia on s a n a l la
paikkakunnalla n i i n v o i ^ y v i n kerätä nimet jrhtcen j ä lähettää ne V a ­pauden
konttoriin j a täällä pidetään l o p o s ^ huoli.
J o u l u - (ja uudenvuoden onnittelujen. hinta on täaä vuotena yksi­tyiseltä
nimeltä^Eotteen kanssa 15 senttiä j a perheiltä k a i k k i e n perheen
jäsenten nimien j a osotteen kanssai 26c. « ' T y;^ «•
_ Jos e i satu' muuta paperia blemäan n i i n r e v i - t ä ^ ä löllooleVa Usta
Vapaudesta j a k r j i v a a öiihen rennon metsämiehen tavalla A i a i « » i 4 a lähetä
se sitten tulemaan, raha mukana, Vapauden konttoriin,' emiten j o u l u ­kuun
1 päivää. ~
Paikkakunta, josta nimet on kerättä .
Kerääjän nimi j a osote
Nimi Osote
vaadi minkäänlaisia palkankorotuk-saapnyatnostainaan
seuran t o i m i n - ! sekä'ajattelevat, että kaiken
t a a . t ama n kur juud en o n - j uma l a s a l l i -
Uaito Fen^-IalCona snnnnltellaan
Itdteffcayäksi Toronton satamaan enr
si-^tohren^ajalia, j o t t a -se -öBri--valJ'
n n t Kun kärsii uskollisesti lop­puun
asti, . n i i n .sitä kirkkaamman
kronnun-«aai-.. '~ -
y