Vapaus, October 17, 1922

              VAPAUS
CsDsdan snomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilnies-tjj
Sudbaryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO,
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
The onlF organ of Finni* Workera in Canada. Pob-
^ed ia ädbSr, Ont, every Tnesday. Thursday and
• Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
toÄe i S n 75c. biscount on »tanding advertijj
K >e Vapaus is the hest advertismg medium among
lie Finnish People in Canada.
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2.25, kolme ki.
* * ' ^ Ä J ^ a Ä n ? a Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk
^ • ^ Ä Ä j o i t e Ä r a a raha, ei tulla lähettämään
yai(5 asiamieaten joaip on takaakset.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotulcsista 40c,
nalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksistn
joiden te(kstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilraotukset 50c.
ierta $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 Icaksikertaa; syntymäilraotukset $1.00 kertaa ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolme­kertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kana.
, - —
Jos ette milloin tahansa saa vastausta en«lmäi«een
lÖTJeesaertne. kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimel'ä. ^
J . V. TTANNASTO. Liikkenhoitaja.
"Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lonie St.; Puhelin 1088.PöstiöMte: ^
Box h, : - - • :: ' • Sudbury, Ont.
'i^^ster^d at th£ Post OMice JÖepartment, Ottavfa, as
Tiistain lehteen aijotut-ilmo^kset pitää olla kont^
tor(3sssa^ lauanta. ina,, to„ rst„a in Tehleen tiistairiä-ja laöantaln
Ifthtieen torstaina kello 3..
; Banskalajneii kapitalismi ja
neuyostpmaa
Neuvostovallalle ystävällinen, «Nakanunje», joka
ilmestyy Berliinissä, on haastatellut Moskovaan mat-kalia
ollulta ranskalaista suurliikemiestä, Hdrriota, ja
on tämä lausunut, että Venäjän syrjäyttäminen maail­man
markkinoilta on luottanut ranefkalaiselle ja koko
maailmankapilaalille suurta vahinkoa. Useissa valti­oissa
vallitsee ylituotantokriisi, jota. ei voida menekki-markkinain
puutteessa lievittää. Tällaisissa olosuhteis­sa
ei Venäjän eristäminen enään saa jatkua. Vaati­mukset,
että Venäjän pitäisi suorittaa sodan ^ edellis-kauden
velat, ovat Venäjän valtion finanssitilaan kat­soen
selvää mielettömyyttä. Vasta Venäjän taloiiden
tervehtymisen jälkeen voidaan puhua velkain takaisin
maksusta. Ainoa Venäjän autlamistie on sen luonnon­rikkauksien
käyttäminen konsessioonien kautta. Her­riot
toivoi, että hänen matkansa johtaa läheisten rans-kalais-
venäläisten suhteiden solmiamiseen. Venäjällä ja
Ranskalla on juuri nyt (turkkilaisten menestys), jol­loin
vissit kysymykset pitävät koko Europaa vireillä,
yhteisiä etuja, joiden varjoon, piankin haihtuvat men­neisyyden
surulliset muistot. — ,
Herriotin selitys osoittaa, että ranskalainen kapi­taali
on päättänyt alkaa kilpailutaistelun englantilaisen
kanssa myös Vehäjän maaperällä, ja liänen ystävälli­nen
puhetapansa viittiaa siihen, että viimeisten vuosien
kokemukset ovat opettaneet ranskalaista kapitaalia ar-yos{
ap)aan neuvpstovaltaa. '^^t^^
taistelunsa välibppale eikä voi koskaan siksi lulla-;
kaan. He tulevat huomaamaan, että sosialidemokraat-;
tinen puolue, hyökkäämällä taistelevain työläisjoukko-i
jen selkään, muodostaa taistelun pääesteen, ja he tule
vat yhtymään Saksan proletariaatin ainoan taistelu-puolueen,
kommunistipuolueen joukkoihin ja osaltaan
tekemään sen siksi työväenliikkeen voimatekijäksi, jo­ka
toteuttaa mitä sosialidemokraatit nyt lupaavat:
johtaa voittoon kapitalismista.
Eivätkö rahamiehet kontrolleeraa
hallitusta
Sen johdosta kun tunnettu rahamiesten äänenkannat­taja,
Wall Street Journal, tuonnoin väitti detroitilaisen
autotehtailijan Höry Fordin olevan tämän maan rik­kaimman
miehen,, on iporvarillinen tilastotieteilijä Ro­ger
Babson myöskin tarttunut asiaan. Babson selittää
Yhdysvaltain nykyisen rahastoministerin Andrew Mel-lonin
olevan tämän maan rikkaimman miehen. Mello-nilla
väittää Babson, joka kai tietää mitä puhuu, sil­loin
kun hän puhuu tämän maan kapitalistien rikka
uksista, olevan enemmän kuin Rockefellerilla ja For
dilla yhteensä. Rahaministerin omaisuuden arvelee Bab­son
kahdeksi biljoonaksi dollariksi. Mellon on ainoa,
joka on menestyksellisesti taistellut öljykuninkaan
saalistuspyrkimyksiä vastaan, sanoo hän.
Edelleen väittää Babson, että Mellon kontrolleeraa
persoonallisesti neljä suurta pankkia, neljä henkiva­kuutusyhtiötä,
seitsemän eri kasvatuslaitosta Ja kuusi-kymmentäkaksi
suurta liike- ja teollisuusyritystä.
On siinä o;naisuutta ja sen mukana valtaa yhden
mieheq osalle. Ja tämä mies on hallituksen yhdessä
tär'keimmässä virassa, rahastoministerinä. Ei suinkaan
kukaan ole niin yksinkertainen, että väittäisi- ja us­koisi
eitä mies, jolja pn enemmän kuin miljoonan dol­larin
tuloja vuodessa, menisi ministeriksi, josta ei
makseta kuin SI2,000 vuodessa palkkaa, ellei hänellä
olisi muita etuja ja tarkpitusperiä hallitukseen me­nonsa
kannustimena. Mutta kapitalistien tarkoituksena
onkin mennessään hallitukseen ajaa sen kautta omia
riistoetujaan. Useassa tapauksessa teettävät he tämän
työn kätyreillään, mutta Mellon näkyy olevan tässä
suhteessa poikkeus. Hän meni itse hallftukseen ollak­seen
varma siitä että hänen ja kapitalislitovereidehsa
edut tulevat hyvin valvottua.
Ja tj^öläisissäkin on vielä niin yksinkertaisia, j'otka
uskovat, että hallitus, jonka jäseninä on biljoonien
omistajia, edustaisi' työtätekevää kansaa. — Työmies,
TjMen taistahritamilta eri niaista
Sosialipatrioottineii roi-kalemaisuus
venäläi­siä
ammattiliittoja
kohtaan
Tshekkoslovakia Itäval- i
lan valtaushank­keissa
Saksan noskelaispuolueen uudelleen
puoskairointi
Saksan sosialideraokrääitiselle puolueelle, olkoonpa
se miten mahtava hyvänsä, on yhdistyminen tippumat-,
tomain kanssa pakottava välttämättömyys, kirjoittaa
berliniläinen toverilehti. Puolue on luutunut, koska
sen ohjelma ja politiikka on vastahangassa työväen­luokan
tarpeisiin. Sen jäsenmäärä vähenee. Se tarvit­see
piristystä, ihillä saadaan unhoon sen vanhat syn­nit
ja elähytetään uudelleen joukkojen haihtuneet toi­veet.
Mutta yhtä vähän kuin riippumattomain puolue
yhdistymisensä avulla väittää ennakolta määrättyä
kohtaloaan, yhtä vähän takaa yhdistyminen sosialide-mokfäaltiselle
puolueelle mahdollisuutta politiikkansa
tarkistukseen, vaan on se päinvastoin omiaan vain l i -
sääinään vastakohtaisuutta -johdon ja jäsen joukko jen
tahilbn''välillä sekä jouduttamaan puolueen sisäisiä
lankeemusta. ,;
Yhdistyminen on sosialidemokraattiselle puolueelle
viimeinen keino edelleen säilyttääkseen voimansa ja
luonteensa porvariston vallituksena kapinoivia työläis­joukkoja
vastaan. T^män tehtäväni suorittaminen käy
puolueelle yhä vaikeammaksi. Ohi on Noskenhallinnan
aika, jolloin sosialidemokraattiset johtajat valkoisten
kaartien johdossa tukahultivat veriin vallankumouk­sellisten
työläisten nousut. Reformistinen politiikka on
jälleen pukeutunut toisiin, valtiomiesniuotoihin. Ei
Noske vaan Ebert on tällä haavaa sen ruumiillistuma.
Vielä tällä haavaa voidaan porvariston ja proletariaa­tin
välisen entistä syvemmän kuilun yli nipin napin
päästä reformistisen puolueen liitolla suurporvariston
puolueen kanssa. Suuri kokoomus on koko valtakun­taan
nähden päiväjärjestyksessä. Sosialidemokraattisten
puolueiden yhtyminen ei estä vaan jouduttaa tätä ko­koomusta,
se kun loiselta puolen kohottaa yhtyneen
puolueen arvoa porvariston liittolaisena, toiselta puo­len
taas lisää välttämättömyyttä tekoihin työväenluo­kan
edessä, ja siten pakottaa puolueen astumaan edel­leen
valitsemallaan tiellä porvariston liittolaisena.
Mutta juuri sen kautta, että yhtyminen ajaa sosialide­mokratiaa
vetämään reformistisen politiikan viimeisen­kin
johtopäätöksen, merkitsee seksille lopun alkua.
Ellei yhdistynyt puolue täytä, mitä se joukoille lupaa,
ei sillä enään ole iskettävänä mitään valtteja pöytään.
Ja se ei voi pitää mitä lupaa. '
Ja yhdistyneiden puolueiden jäsenet tulevat piankin
Jiuomaämaari, päästyään selville taistelun välttämättö­myydestä
ja käydessään sila joko ilman johtajia taik­ka
niitä vastaan, ellei yhdistynyt puolue ole heidän
i[ommunistien toiminta työväen
* «nioissa
Huolimatta niistä lukuisista .teeseistä ja artikkeleis­ta,
joita on kirjoitettu suhteestamme työväen unioitten
toiminlaauj on olemassa vielä tavattoman paljon häm­minkiä
tämän kysymyksen suhteen, vieläpä monissa
piireissä suoranaisia' väärinymmärrystäkin. Niinpä
kuulee usein kysymyksiä: onko oikein että vallanku­moukselliset
työläiset^ ottavat osaa työväen pohjajouk-kojen
jokapäiväiseen ja usein pieniä parannuksia vaa­tivaan
taisteluun. Monet,vilpittömästi ajattelevat toverit
nimittäin ovat sitä mieltä, että taistelu parempien'palk­kojen
ja työsuhteitten puolesta vain vahvistaa järjes­telmää,
minkä orjuudessa me nykyisin kidumme. Toi­set
taasen ollen sitä mieltä, että osanotto virallisten
ammattiuriioitten jokapäiväiseen työskentelyyn pakot­taa
heidät yhteistoiminlaari luökkatfedottomien työläis­ten
kesken, jotka ajattelevat, että parempi palkka ja
parannelui työ^uhteel 'sisältävät kaiken mitä työläisteh
tulee vaatia. • / '
Tällaisten syiden esittäminen johtuu isuureksi osaksi
siitä, että käsitetään aktiivineii osanotto työväen jouk*
kojäi^jestöjen toimintaan mieluummin päämäränä, kuin
keinpna, päämäärän saavuttamiseksi. Sen takia onkin
tä|ä kysymystä käsiteltävä siltä kannalta kuin tov.
Losovsky on sangen kyvykicäästi jä selvästi osoittanut,
nimittäin vallankumouksellisen todellisuuden kannalta.
Yksi vallankumouksellisen liikkeen ensimäisiä välttä­mättömyyksiä
nimittäin on, valloittaa työväen pohja-joukkojen
suurten, järjestöjen johto. Mutta ennen kuin
me voimme toivoa voivamme saada näiden järjestöjen
johtoa käsiimme, meidän täytyy löytää yhteinen alue,
missä työläiset kokonaisuudessaan, se on, niin luokka-tietoiset
kuin luokkatiedoltomatkin, voivat yhtyä yhtei­seen
taisteluun yht;;istä vihollistaan, kapitalisliluokkaa
vastaan.
Ja käsittäen, että kapitalismin nykyisessä kriisissä
yksin vähäpätöisemmätkin työläisten vaatimukset koh­taavat
yrkän vastarinnan, meidän tulee kyetä ymmär­tää,
että nämä taistelut pienistä parannuksista tulevai­suudessa
tulevat johtamaan yhä jyrkemmin luokkatais­teluun.
Ollen vastuunalaisissa ja vaarallisissa luotto-toimissa
näissä taisteluissa, vallankumouksellinen työ­läinen
voi helposti voittaa vielä takapajulla tietoi­suudessa
olevan työläistoveriensa luottamuksen, ja,
tarmokkaan järjestämis-" ja valistustoiminnan avulla,
johtaa heitä suurempiin ja kauemmastähtääviin taiste­luihin
— taisteluihin työläisten kontrollista teollisuuk­sien
ylitse. Kun taas vuorostaan tämä taistelu työläis­ten
kontrollisia teollisuuksissa tulee kehittää" taisteluksi
Työläisten Tasavallan puolesta. Tämä tulee epäilemättä
olemaan se tunnus, minkä ympärille työväen unioitten
taistelut tulevaisuudessa keskittyvät. Ja jos kommunis­tit
mielivät suorittaa historiallisen osuutensa, niin hei­dän
täytyy miehittää nämä strategiset asemat nyt. Tä­nä
päivänä on kommunisteilla ainoastaan yksi tärkeä
paikka, ja se on syvällä työväen pohjakerrosten jar-"
jestöissä. Meidän täytyy olla jäsenenä niissä järjeslöis-sä,
mihin työväen pohjakerrokset tuntevat tänä päivänä
mielenkiintoa. Meidän tulee qlla niissä jäseninä tänä
päivänä, johtajina huomenna, voidaksemme johtaa työ­väenluokan
taistelu^ JyöläisleDi Tasavallan puolesta.
yiei»venä!äi»en puutyölaijlliton avoin i
kirje Saksan pu«tyo!äi«ilIe.
Arvoisat toverit!
Venäjän puutyöläisillä oli elava
toivomus saada tervehtää syyskuun
25 pnä alkaneessa kongressissaan
Saksan puutyöläisten edustajia ja
oli sen vuoksi lähettänyt kutsun
Saksan puutyöläisliitolle. Se ei
kutsussaan viitannut ainoastaan hy-väin
keskinäisten suhteiden kan­sainväliseen'
merkitykseen vaan
myös siihen, että saksalaiset edus­tajat
pitemmän aikaa oleskelemalla
Venäjällä pääsisivät selville monien
meitä koskevain ilmoitusten val­heellisuudesta.
kautta, joille jokainen saksalainen on
hymähtänyt jo kolmekymmentä vuot
ta sitten. Hän on Mätänyt liitos­ta
järjestyneitä tovereja ja hajoit­ta^
systemaattisesti Saksan puutyö-läisliittoa.
Sen parempi ei ollut
hänen suorittamansa osa InnsKruc-kin
ja Leipzigin kongresseissa.
, Ja nyt kolme kysymystä Saksan
puutyöläisille:
Annatteko hyväksymisenne sillC;
että herra Paeplov teidän rahoillan­ne
ja teidän nimissänne esiintyy
Venäjän puutySläisliittoa ja neu­vostohallitusta
vastaan?
Kumpaistako pidätte oikeampana
-ja sosialistisempana, Venäjän puu-työläisliiton
vaiko herra Paeplovin
sielullista rakennetta?
Kuinka kauan annatte sellaisten
ihmisten kuin Paeplov, jotka hävit­tävät
järjestön ja porvariston etu­jen
hyväksi työskentelevät Venär
jää ja venäläisiä ammattitoverean-r
j trr 1 T . ~ - "6 vastaan, olla johdossanne ja sie-
— Canadan VVorkeri puoluö on ainoa työväen ^ätte heitä?
Vastaus oli kuitenkin kielteinen.
«Tulemme vasta seuraavassa kan
sainvälisessä puutyöläisten kongres­sissa
päättämään, ryhdymmekö lä­heisempään
kosketukseen ja ystä­välliseen
kanssakäymiseen venäläi­sen
puutyöläisammattiliiton kanssa,
jolla on aivan toisellainen rakenne
kuin ainmattiyhdistyksillä, jotka lu­keutuvat
•puutyöläisten internatio
naleen. Sitä paitsi on meille (nos-kelaisille!)
teidän poliittiset sub
teenne, Venäjän hallituksen pyrki
mys mitä alhaisimmilla keinoilla nU'
jertaakseen venäläiset sosialidemo­kraatit
sellainen kaphistus, ettem­me
toivo vierailevamme järjestön
luona, joka ottaa osaa näihin pyr­kimyksiin.
»
Niin kirjoitti Paeplov, saksalaisen
liiton ja samalla amsterdamilaisen
puutyöläisinternationalen puheen­johtaja.
Herra Paeplov mielii siis
ensin tutkistella. Mutta sitä var­ten
«i hän halua tulla Venäjälle,
vaan tuntee tämän «rakenteen»
muutenkin. Onko se sitten todelli­suudessa
niin huono?
MeidCin ammattiyhdistyksemme kt
hittyivät. vallankumouksen myrskys­sä
ja kiihkossa. Muutamien vuo­sien
jännittyneen työn jälkeen on
meillä luja liitto, joka toimii demo-kraattisen
sentralismin pohjalla ja
ottaa» kaikki johtavat voimat puu­työläisten
suuresta joukosta. Nä­mä
ovat elimellisesti kytketyt jouk­koon
eivätkä mhodosta mitään by­rokratiaa,
joka paikkojaan valvoes­saan,
pettäisi työläisedut. Meillä
Itävallan pulma uhkaa, tulla kon-j 5
ffiktin aiheeksi Keski-Europassa.jS
Tosiasia minkä porvarilliset uutis- \ S
toimistot täysin salaavat, on se,""
että Tshekko-slovakian hallitus
paraikaa valmisteleiksen mobilisoin­tia,
ollen Ranskan tukena ja sen
valvonnassa. Porvarilliset sanoma­lehdet,
samoinkuin sosialidemokra- _
tisetkin, seuraavat suuremmoisella s
hiljaisuudella näitä hankkeita. Kom-munistilehdet
ovat viime aikoina
järjestelmällisesti takavarikoitu ja
sensuroitu joka kerta, kun ne pu­huvat
mobilisointivalmistuksista, jot­ka
ovat jatkuneet syyskuun puoli­välistä
asti.
'Kommunistipuolueen keskus cn
hyväksynyt päätöslauselman, minkä
kommunistilehdet ovat julkaisseet
mutta sensuuri suurelta osalta ty­pistänyt.
«Uusi sodan uhka paisuu hori.
BÖntissa, lausutaan julistuksessa.
Tshekkoslovakian politiikka ei pidä
silmämääränään maan suojelemista
vaaroilta. Ranskan vaikutuksen alai­sena
ja salaisen diplomatian avusta­mana
toimii se päinvastoin maan
etuja vastaan . On, suunniteltu
tshekkiläisen armeijan mobilisointia
jonakin yönä. Proletariaatilla ei ole
mitään harrastusta vallata Itäval­taa
ja suorittaa Ranskan santarmin
osaa. Tshekkiläinen proletariaatti
pitää rikollisena liittoa, joka johtaa
sotaan taikka hyödyttää jugoslavia­laisia
laajentamishankkeita, i ^sekä
edistää Itä-Galitsian lopullista jou­tumista
Puolalle ja Bessaradian
Rumanialle. '
Kommunistipuolueen k o m i t e a
kiinnittää työläisten huomion Pik­ku
ententen viime aikoina pitämiin
konferensseihin Marienbadissa ja
Pragissa sekä Serbian monarkin
kohtaukseen Masaryn 'kanssa La­nassa.
»
Syyskuun 20 julkaisee reichen-bergiläinen
toverilehti niinikään so-tauhkaa
koskettelevan artikkelin.
Se analyseeraa hallituksen kantaa
ja syitä, jotka ovat johtaneet kom-munistijehtien
senstsrointiin. Ja
jatkaa: '
«Tiedämme, että on yli kahden
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
UHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30- 50c läV.^ i
40: 60c lähetyks. |40-$60; 75c S . t6oÄ^^^^^
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää Jl^"?.- Yli sa
lähetyksiUe $3.50 lisämaksu. ^'^^osanoma.
= view
Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A T Riii o-., «
Ave. • ' ' Broad
Rahayälitvksemme ovat Suomessa maksetut vE^ia-,n H
numeroon 1459 astu " ajiil,
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänite
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen (raltuutettu asiamies
BOX 69 VAPAUS.
BOX SUDBURY. QNT
Pflettiliike tehtävä J , V. Kannaiton nimessä.
jul
vnkon ajan valmisteltu mobilisoin'
tia.»
Tshekkoslovakia mobilifeol kah­destakin
syystä. Taloudellinen krii­si
kehittyy päivä päivältä yhä va­on
yksi puutyöläisliitto, eikä viittä kayämmaksi^ yhteentörmäyksiä ei
kuten Saksassa. Tällainen, on her­ra
Paeplov, meidän' rakenteemme
voida välttää, mitkä esim. Bratisla­vassa
ovat päättyneet verenvuJ
ettekä ole sanonut sanaakaan siitä Ensimäisenä äyyna on «jär-
m™5iLk.os5i se on «niiiin- h1,u ono. jestyksen ylläpitäminenMutta herra Paeplovin poliittinen
lausuma on vain raivon ilmaisu,
minkä kaikki maailman Paeplovit
kohottavat Venäjän "työläisiä Vas­taan.
Paeplov yhtyy tässä vihas­saan
venäläisiin valkoisiin emigrant-toihin,
herroihin Miljukovin, Savin-koviin
y.m.
Venäjän työläiset valitsevat yhä
vieläkin johtaviin asemiin kommu­nisteja,
joskaan ei mikään estä so­sialidemokraatteja
asettamasta omia
ehdökkälta&ftj Sillä Vienäjän työläi­set
tuntevat kylViksi sosialidemokraa
tit ja sosialivallankumoukselliset.
Mutta herra Paeplov jää itsel­leen
uskolliseksi. Sodassa oli hän
kaikkein ensimmäisiä patriootteja.
Vuonna 1916 yllytti hän säälimät­tömään
taisteluun kaikkia ei-sosi-alipatrioottisia
aineksia vastaan.Hän
ahtoi viranomaisille ilmi vallanku-mouksellisia
työläisiä, jä jatkoi so-dan
jälkeen aaksalais-kansalliseh
Winnigin kanssa tätä taisteluaan.
Hän houkutteli puutyöläiset pape­ri
yhteiskunnallistuttamissuunnitel-milla
pois taistelusta ja .propageera-si
aikoja sitten hyljättyjä sosialis-jestyksen
ylläj)itäminen».
Toisena syynä on Itävallan val­taaminen
joko kansain Liiton tie
ten täi tietäpiättä. Tiedetään, että
Tshekkoslovakia on Geneve-ssä selit­tänyt
ottavansa taatakseen, kaikki
Itävallan velat, mutta on luonnol­lista,
ettei se tällöin anna Itä­vallan
tehdä mitä tahtoo.
Kreikan kommunisti-keskusten
julistus
Kreikan Sosialistisen (kommunis­tisen)
Työväenpuolueen ja ammat­tijärjestön
keskuskomiteat ovat an­taneet
Kreikan kansalle julistuksen,
jonka oleellisimmat kohdat kuulu­vat
seuraavaan tapaap:
Meidän maamme oii joutunut ää­rettömän
vakavaan kriisiin, mikä
on ennakolta odotettavissa ollutta.,
hirveätä seurausta viime vuosien
mielettömästä politiikasta. Tämän,
maan todellisia etuja vastaan har
joitetun politiikan alkuunpanija oli
muistossa surullinen Venizeloksen
hallitus ja ovat sitä sokealla härkä
päisyydellä jatkaneet hänen poliit-min
ihanteita'toverituotentokuntienikiset vastustajansa ja hänen val-luokkataistelun
Kaikkia tehtäviä edustava t)'öläisfen
joukkojärjeslo CanadassS. Kehoittakaa lyöläisloverei-tanne
liittymään sen jäseniksi.
Yleisvenäläisen
puolesta:
Keskussihteeri:
puutyöläisliiton
Bogdano7<
tansa perijät, kuningas Konstanti­nin
4cannattajat, jptka ;Ovat mitä
uhmaavimmalla tavalla tallanneet
jalkojensa alle kansan tahdon, mi­kä
lausuttiin selvästi ilmi 'vuoden
1920 marraskuun vaaleissa. Kan­sa
kokonaisuudessaan on tällä haa­vaa
mitä hirvittävimmän tilanteen
kohtaama, niin sotilaallisesti, poliit­tisesti
ja taloudellisesti kuin kan­sainvälisiin
suhteisiinsa nähden, ti­lanteen,
jonka pääuhri on työtäte­kevän
kansan suuri enemmistö.
Kaikissa maakunnissa on huuta­va
nälkä. Sen aave yhkaa maata
kokonaisuudessaan. Tällaisen loihi
timansa hirvittävän tilanteen val­litessa
koettavat vallassaolijat työn­tää
vastuun toinen toiseltaan ja
tehdä viattomaksi suurporvariston,
poistaakseen sitä uhkaavan vakavan
vaaran ja taakseen sille maan
hallinnan.
Kreikan järjestynyt työväenluok­ka,
joka yksin on tuominnut ja vas­tustanut
Vähän-Aasian seikkailua
sekä puolueensa ja ammattijärjes­tönsä
välityksellä lausunut totuu­den,
ja ennakolta viitannut nykyi­siin
onnettomuuksiin, on paraikaa
sotaporvariston taholta mitä
mimman vainon alainen.
Tällaisena kansan elämälle niin
kriitillisenä hetkenä^ on maan työ­väenluokalla
entistä suurempi oike­us
puhua ääneen ja ponnella, i
Kreikan työväenluokka on päät­tänyt
taistella kaikkia salaliittoja ja
kaikkia joko venizelistien taikka
konstantinilaisten järjestämiä yri­tyksiä
yastaan kansan erehdyttämi­seksi
nykyisen tilanteen suhteen.
Puolueensa,'Kreikan Työväenpuolu-een,
ja ammattijärjestönsä kautta
julistaa se taistelevansa ajaakseen
läpi seuraavat ehdot, joita maan
hallitus älköön jättäkö täyttämättä:
Maan järjestyneen työväenluokan |
Kreikan työläisten ja talonpoikain
nimessä ja vielä aseissa olevan työ­tätekevän
väestön nimessä julistaa
työväenpuolue ja ammattijärjestö;
että maa ei voi läpäistä nykyistä
kriisiä ilman, ettei täytetä seuraa­via
vaatimuksia: .
A) Yleinen aseistariisunta; väli­tön
rauha.
B) Yleinen amnestia poliittisista
ja sotilasrikoksista tuomituille.
•C) Aseistariisuttujen reserviläis­ten,
sotaleskien ja orpojen, samoin­kuin
haavoittuneiden ja invaliidien
hyvittäminen; tämän ehdotuk^n ra­hallista
toteuttamista varten on tun
tuvasti veroitettava lukuisia sota-rikkaita.
D) Maanluovuttaminen Thessa-liassa
ja Makedoniassa maatavilja-leville
talonpojille.
E) Niin kutsutun Kansalliskoko
uksen hajoitus, se kun ei lainkaan
edusta kansaa; uudet vaalit on toi­mitettava
suhteellisen edustuksen
pohjalla, ainoa tapa, millä työtäte­kevälle
kansalle voidaan taata, suh­teellinen
edustuksensa parlamentis
sa.
F) perustuslain mukaisten oike-uksienur
ja vapauksien viipymätön
ennalleen asettaminen. Sensuurin
lakkautus.
G) Kaikkien vääryydellä vangit­tujen
ja tuomittujen työväenluokan
esitaistelijain viipymätön vapautta­minen.
,
tukseen oli heillä lintuja tai «
Nnn no, mitäs me muuta
otetaan tässä sitte oikein metsä
loma, ettei rikota lakia, kun r
tää että se on tehty aivaa
meitä köyhiä varten. He-rat
kyllä saada lomaa, mutta Jan
tai jos vetoaa vapauteen niin
netaan pian vapautta isommaks
kaa.
Vetoumuksia kommunistipuolueisiin
ja neuvostovaltaan.
Kreikan kommunistipuolue on
kommunistisen Balkaniliiton sihtee­rin
kautta vedonnut Kommunisti­seen
Internationaleen ja pyytänyt
tätä kääntymään neuvostovallan puo
ieen läheisen idän kysymyksessä.
«Pyydämme sitä viivyttelemättä
ottamaan suojelukseensa Vähän-
Aasian syyttömän väestön, Kreikan
ja liittoutuneiden hallitusten rikol'-
lisen politiikan uhrit, jotka on an­nettu
alttiiksi voittajan rankaisu­toimille.
Niinikään pyydämme ve­näläisten
veljiemme hallitusta kiin­nittämään
huomiotaan niiden
kreikkalaisten työläisten ja ta­lonpoikain
kohtaloon, jotka ovat
joutuneet kemalistien vangiksi.»
Niinikään ovat kommunistipuolue
ja sen kanssa yhteistoiminnassa ole­va
ammattijärjestö lähettäneet eri
maiden kommunisti puolueille ja
ammatillisille keskusjohdoille vetou-muksen,
missä pyydetään vaikutta­maan
sodan lopettamiseksi ja Krei­kan
imperialistisen hallituksen mie­lettömyyden
uhrien pelastamiseksi,
hallituksen, joka on vain ollut eu-roppalaisen
harvainvallan ja impe­rialismin
sokea kätyri, ja olivatpa
uhrit sitten kristittyjä taikka ei.
Port Arthurin uutisia
SyyskSrajSt. Port Arthurin oi­keustalolla
alkavat syyskäräjät 31
p. lokakuuta. Lista esille tulevista
asioista ei ole vielä täydellinen,
vaan odotettavaa on, että siellä tu­lee
olemaan paljon asioita.
Ei sunnuntaina. Pyyn ammunta-luvan
yhteydessä joka alkaa maa­nantaina
16 p. t.k.'. riistanvartijat
huomauttavat, että on laitonta kan­taa
pyssyä sunnuntaisin, henkilöt
joita tavataan pyssyn kanssa ulkona
sunnuntaisin joutuvat siitä rangais-
$1000 ja kulut. ^ Kun
Peari Wicholkiewicz palasi joi
päivän matkaltaan Winnipe
Fort Williamiin, sanovat poliisit
nen matkalaukkunsa heratta
heföän erikoista huomiotaan,
perusteella tekivät he tauastu
ja tulos oli 5 gallonan peltiä
alkohoolia. Hän sai vastata oi
dessa niiden hallussaan olemis
ja sakotettiin $1000 ja kulut j
hän maksoi tunti jälkeenpäin. ]
ten on sanottu, että Mrs. on
poliisien silmälläpidon alaisena
pitemmän aikaa ja tehnjt joi
vierailun' poliisioikeuteen ennei
Kuoli kun putosi päälle li
John Wojany austrialainen kuo!
Josephin sairaalassa puolit
tuntia jälkeen kun hän loukk
tui Canadian National kolitili
hänen päällensä putosi suur
määrä kolia niin sanotusta «
kolikaarasta». Wojny on naimi
ja asuu McBain 'St Fort W
missä. Sellainen on työläisen
talo, tietenkin tässäkin asia-sa
syynä vajaat tai huonot tun
suuslaitteet.
Toveri Yrjo Halonen Neuvi
Karjalan edustaJai Yhdysvallo
pistäytyi tälläkin puolen rajaa
ki^tysmatkalla. Halonen puhui
Arthurissa perjantai-iltana C
t.k. puheessaan käsitteli hän ei
män Neuvosto-Venäjän toimii
sen eri puolilta ja vallankin vi
aikaisempia toimenpiteitä, iiiiii
nykyinen talouspolitiikka ja ko
sioonien myöntäminen, jcka on
rättänyt suurta puheenaihetta
väestönkin keskuudessa. Kumpa
kin kysymyksen selitti puhuja
dyttävällä tavalla. Yleisöä oli
lissa enemmän vähän, alaji t
sataa henkeä, todistus siitä
ei edes ensimäistä aivostovalla
mousta ole tapahtunut siinä
kossa joka vaikka minkälaista
peä näytellessä on viimeail
täyttänyt haalin.
Uudien vihamielisyyden osoiti;
vallankumouksellista työväenlii:
kohtaan osoitti kannatusren
jphtokunta määräessään toveri
losen puhetilaisuudesta $]
vuokran.' " K- v-
SaultSte, Marien uuli
Osaston työkokouksessa loka
8 päivä käsiteltiin, seuraavista
oista. Valittiin ilmoituskomitea
hon osasto valitsi toveri Kuu
ja sitten tulee yksi henkilö j
sesta alaosastosta ja koniireasta
ka tulee huolehtimaan o.-:säton
minnan ilmoittamisesta. Crgan
raajaksi Henry Hillin tilall? vai
Hilda Nurmi, sunnuntaikouijr.
tajaksi Iida Rossin tilalle John
kanen.
Päätettiin että tiiataa.i
stämppejä joita tullaan niyyi
•ja niistä kerääntyneet varat
laan käyttämään Neuvosto-Ver
uudelleenrakentamisen hyv•ä^5'•
Asiamiesraporttinsa to:
Hill, ollen $16.95, toiset asia
het lupasivat antaa ensi kokou
sa. Ehkä ne taaskin ovat koKo
vät tulokeet koska on naytt
että usein sitä lehteä on tarpt:
kukas olisi Vapautta tilaani
Uutena jäsenenä osastoomme 1
Lempi Niemi. Aina niitä
joitain on nuorissakin jotka .<a--
vät yhteen joukkoon liittymisen
keyden, sen että meidän nn^an
me on vasta silloin turvattu
siihen kuuluu nuoret ja vannat^
jon on vielä Soossa sellaisia h(
löitä jotka eivät anna an-oa j
kotoiminnalle.
Erikoista. Agitatsioonikomit«