Vapaus, January 17, 1952

              Sivu 4 Torstaina, tammikuun 17 p. — Thursday. Jan. 17, 1952
ii' er lakaisini i
kuufuo yhä vopmakkaaninsin
i l
mmm
i i i i
•Toronto, — Viia:c viVzolls. iiri^zti-mielenosoituksen
kaatuneiden soti-laidea
'imiilstomerklii luo^e. palaut­taakseen-
muistiin SS-JoukioJen Iio-ivl'*;''^*^^
' »entajan Kurt Heyerln määräykses"
t ä murhattujen seltseaiäntorontolai-nulKJa
joista mainfttakoot "Tuokaa
Meyer takaisin" Ja "Pysäyttäkää, Sak­san
a".eislaajinen".' Kahdessa trokis-sa
1tovaääni£et kuuluttiTat Meyerin
rikollisia tekoja, hänen palauttamis­taan
Sa^iUaan Ja vaaraa minkä hänen
asettamisensa uusien natsilegioonien
johtoon aiheuttaa. Tuhansia lento-
^^i*?*'
'; iiJJ^Qln OäQ veteraania ja kaupun&f- i lehtisiä jaettiin muistomerkin luona
II
' it m
i
^, laista marssi liikekatuja m>'öt€n ja
viltisezikymmcntä autoa seurasi
I^maräsljoitar Samaan" aikaan kim
;v mielenosoittajat marssivat kaduilla,
: poliisien pitäessä niitä vapaina Icul-kiDS^
e, kirjoitti lentokon» taivaalle
,« suurin ^kirjaimin "Tuokaa Kurt Mey-fi
taVaisin".' Tuhannet torontolalset
II
Mi'
^ l ' ^ saivat sen lukea;
''Sij^Z , jMlelpnosoittajilla oli lukuisia tun-
NELSON jGARAGE
AUTOKORJAAMO
Puhelin KT. 7658
497 Spadina Avenue
-Toronto * Ontario
ONTARIO AUTO BODY
Moottoreita ja kaikenlaisia autoja
korjataan.
Autojen hinauspalvelu
rahelin PL. 4187
Iltasin CAL 4-6569
98 John St Toronto. Ont.
ja miflcnosolttajain kulkxu-eithi var-siUa.
' Sadoille i^ulstomerkin luokse ko­koontuneille
ihmisille BCAPm "lai­vueen
Joäitaja E. M. Aplhi puhui:
' "Me tulemme jatkamaan.'tai?-
' teliia jossa he kuolivat. Kurt
Meyerin vapauttaminen ja liänen
•asettamisensa tnisien SS divisjor
nien Johtoon on pyhän luottamuk­sen
petiämlstä.
"Canadan Ja ihmisyyden nhnes-sä
me/ lupaamme oUa lepäämättä,:
IlilfHiiillllHlliilllllHIIIIIIIIIIIIIIIII
mmm
m.
mmi
te
Parkway Bakers
valmistaa ruoka- ja kahvileipää.
Leivoksia, nimipäivä- Ja hääkaak-kuja,
korppuja yjn» leipomoalan
tuotteita.
PUHELIN EM3-7676
290 Queen st VV. - Toronto, Ont
ONNI TERVO
tt. Harris Optical
Puhelin MI. 9553
275 College Street
Toronto Ontario
•1 "t
f. p
I
s5 ' f ' Pf/i?
M
BOND CLEANERS
DYERS AND TAILORS
Suomalainen puhdistusllike.
^ ^Siisti ulkoasu on edustava Ja herät­tää
luottamusta." Teemme huolella
kaikki piaidistusalaan kuuluvat
työnne. Kotoa haetaan. Kaupungin
laajuinen palvelus. .
925 Pape Ave. PuheUn GE. 7145
216 0'Connor Dr. PuheUn GE. 2940
(Voi soittaa myös illalla) •
Vakuutettu säilytys.
.Toronto Ontario
Matkustakaa SUOMEEN
Olympialaisiin
ENSI KEVÄÄNÄ!
o Vielä on raijoltettu määrä saa­tavana
laivapaikkoja buhtikaun 30
p:il, toukokuun 19 p:n Ja Jonkun
verran palkkoja kesäkutm kulku-vuoroihin.
Nykyaikaiset laivat,
© Lähtö tapahtuu Quebecista
Englannin kautta; Tavalliset voi­massa
olevat hinnat.
O Lähettäkää
kiireellisesti:
paikikatilauksenne
U. OJALAMMI
VALTUUTETTU ASIAMIES
1625 St Antoine St
Montreal Quebec
(10-17r24-31>
SUOMIPAKETTEJA
lähettäessänne käytltäkää aina
luotetta.vaa (ja taatusti' nopeaa,
huolellis?sU= TANSKASTA LÄHE-
^TYSTX. Ei mitään välivarastoin­tia
tai varastojen loppumisen ai­heuttamia
viivytyksiä. Ensiluokan
tavara, aina tuoretta: ja paketit
perille hyvässä kunncesa. Vain
muutaman päivän postissa.
«'SAIMAil^ S6.50 — 2 kff. paah-tamatontaexlra^^
prima kahvia.
"OLYMPIA" — $7.70 ~ 2 kg. paah-tamatonia
Med^UIn kahvia, 4 Ibs.
riisiä, 1 Ib. rusinoita.
"FENNIA" — $9.40 — 4 Ibs. extra
prima paahdettua kahvia.papuina
1 ib. pusseissa, 3 Ibs. riisiä, 1 Ib.
luumuja Ja 1 Ib. rusinoita.
Paketit periUe 2-3 viikossa tilauk­sen
saapumisesta meille. Kaikki,
paketit vakuutuksessa. Vanhin pa,.
ketlnvälltysUlke tällä mantereella.
Yli .6. vuoden kiitetty palvelu ta­keena.
Kirjoittakaa suomeksi tai
englanniksi. Nimet ja osoitteet
mieluianmin tekstaamalla. •
NORDMAN (Regisfd)
Sulte 338 — Dominion Sq. Bldg.
Montreal, Quebec >; ,
DR. E. C. AHO - Hammaslääkäri
A HUONE 640 PHYSICIANS' & SURGEONS* BUIUDING
86 Bloor Street West ' ' T^^
Puhelin Kllngsdale 8237
HALUATTEKO OSTAA TALON
%^ TAI MYYDÄ OMANNE?
Antakaa meidän auttaa Teitä näissä asioissa
ARNE OKSANEN
Arthur A. Kivisen kiintelmlstötolmiston asiamies.
Toronton RealEstate Boardin jäsen.
Puh. W«Iowdale Zonc SOtO
442 Sheppard Ave. E.
Willowdale, Ontario
Puh. konttori MO 5464
33 Esgore Drive
Toronto 12, Ontario
VUODENAJAN TERVEHDYS
kaikille asiakkaillemme!
MOON^LITE GRItl
"Hyvä palkka rupkaiUa"
294 Queen St, W. Puhelin EM. 4-2078 • Toronto, Ontario
'.4
I)'
SATA TALOA MYYTÄVÄNÄ
KAIKENKOKOISIA ja -HINTAISIA
O VAPAA ARVIOINTI MYYDESSÄ
O 24 TUNNIN PUHELIN PALVELUS
TAISTO SALO REAL ESTÄiTE
(Member of Toronto, Ontario and Canadian RcalEstate Boards)
697 Bay Slrool Toronto. Ontario
'Puhelin: konttoriin EM. 4-2900 — kotiin MI.655'4.. \
i l ' ,
(17-24-31-7;
'm
Viime lauantaina oli Torontossa sotaveteraanien JohdcHa järjestetty ; mielenosoitusparaati natslkenraali
Knrt Meyerlti Saksaan palauttamisen tuomitsemiseksi. MIelencsoiftajat kantoivat tunnuksia "Tuojaa Kurt
Meyer takaisin*^, Älkäämme unohtako" ym. Ja laskivat: seppeleen Meyeriö määräyksestä murhattujen io-rontolatsten
muistomerkille.
kunnes oikeudenmukaisuus on pa­lautettu
Kurt Meyeriin nähden.
"Me emme 'tee tätä persoonalli­sesta
vihasta Meyeriä kohtaan. Me
tefcmme tämän siksi, ett»7haluam-me
estää Kurt Meyenn ja hänen
ystävänsä yrittämästä hyvitystä
uudella sodalla — koska me ha­luamme
estää hänet milloinkaan
enää pääsemästä määräämään ih­misten
elämästä ja Jcuolemasta."
Heti sen jälkeen kun seppele oli lasr
kettu muistomerkille vietiin kirje
pormestari Allan Lamportille. Kir­jeessä
keholtettiin uutta kaupungin
hallintoa yhtymään niihin, jotka
vaativat Kurt Meyerin tuomista ta-kabln
Canadaan, "Jotta hänellä ei
olisi milloinkaan enaa tilaisuutta
murhaamiseen".
it
Hamilton. — United Rubber Worfcr
ers umon osasto 13 yleisessä kokouk­sessa
'hiyväksyttiin päätöslauselma,
jossa vaaditaan liittohallitusta toi­mimaan
Kurt Meyerin palauttami­seksi
Canadaan palvelemaan tuomio­taan.--^
New York Timesin
toimittaja
puustasi sotaa
Toronto. — "Kyllä ryömin jo tarpeek­si
rintamalla, etten enää halua sitä
leikkiä." Edelläoleva on äskettäin
Suomesta tulleen nuoren miehen lau­suma
j a paljon puhuva osoitus, rau­han
kaipuusta, samoin kuin= on • tiu--
vattoman siirtolaisäldin itku- ^
Mutta New York Timesin toimittaja
'A;'iH. Sulberger ei ole varmaankaan
ryöminyt vuosia rintamalla, eikä itke­nyt
pikkulasten toimeentulosta mu­rehtien
sllrtolaisoloissa. Siksipä hän
puustasi sotaa hymyillen, aivan kuin
sota olisi vain lasten leikkiä, rahante­koa.
.. Viimemainittua se tosin hä­nen
Iäisilleen onkin. -Hän nimittäin
luennoi täällä Toronlossa' t.k. 12 pnä:
Hänen hymynsä muuttui vastatessa
kysymyksiin puheen loputtua hillityn
vihan irvistykseksi. Kysymykseen
rauhasta hän vastasi, etta 'rauha voi­daan
saada vasta sitten, kun on saatu
rautaverho alas". "Rauhan murhaa­ja",
kuului joku sanovan poistuttaes­sa.
• •
Puheensa alussa hän oli pistävän
ivallinen katuvaunulakkolalsla koh­taan,
varmaankin kuulijakunnan vä­hyyden
tähden ja muutenkin. E i suin­kaan
h i n vain halunnut kajota Ca­nadan
sisäpolitiikkaan? Allckirjoitta-neelle.
oli hämmästyttävää kuulla sel­lainen
puhe tieteellisen esitelmän si­jasta.
Näyttää etta K a i k i l l e sotakil-holtuksen
lietsojllle annetaan eslln-tymisoikeus
Canadassa. Mihin Jou­tuu
kurja ihminen jos tällaisilla her­roilla
on valta ja edesvastuu. Kuiten­kin
näyttää melkelmpä niin olevan...
He mvöskin haluavat yksinoikeuden
nuorison kasvatukseen Ja he vihaavat
katkerasti taistelevia työläisiä, tahto­v
a t hävittää uniot ja sulkea työväen-johtajat
vankiloihin 'Hitlerin j a Mus­solinin
malliin.
Voi sinä "länsimainen sivistys" kun
olet Johtanut Korean kansan mur­haamiseen
ja teroitat kalpaasi kaik­kialla,
kutsuen itseäsi poliisiksi...
Tukholma. — Äskettäin taalla päät­tyneessä
Pohjoismaiden rauhankon­ferenssissa
saivat osanottajat kuulla
myöskin kahden silminnäkijän kuva­uksen
Koreasta. Henkeään pidättäen
kuunteli v^konferenssi tanskalai^sen y-llkirjastonholtaja
Ida Bachmannin
kuvausta Koreassa kokemastaan. Häu
oli osallistunut muiden Euroopan en
maiden naisedustajien kanssa yhdessä
tutustumismatkaan tähän sodan hä­vittämään
maahan. 'Me vaeltelim­me
niiden rauniokasojen ympärillä,
jotka aikaisemmin olivat olleet korea­laisia
kaupunkeja —hän sanoi; Kuu­limme
ihmisten kertovan terrorista
ja rääkkäyksestä sen kuukauden. ai­kana
syksyllä 1950, jolloin amerikka­laiset
olivat 'miehittäneet Poihjois-
Korean. 'Naimme avoimia joukko­hautoja,
joihin amerikkalaiset olivat
sysänneet naisia pienine lapsineen ja
sitten ammuttaneet heidät. Yritim­me
käsittää kaiken tämän hirveän ja
käsittämättömän — koetimme kuvi­tella,
että tämä kaikki olisi voinut
tapahtua yhtähyvin meidän maissam­me,
meille itsellemme.
Miten voidaan hävittää sellai­nen
kaupunki kuin Phenjan, jos^
sa oli ennen sotaa 400,000 asukas­ta!
Amerikkalaiset osasivat sen:
he pommittivat kanpmikia yötä
päivää, a n t a m a t t a m l t ä ä n eroa
kohteelle. Ensin he > pudottivat
palopommeja, jotka :< valaisivat
kaupungin, sitten he pndottvat
hirvittäviä napalm-pommeja. Jot­ka
polttavat kaiken — vieläpä vä­estönsuojatkin
ja sitten aikasyty-tyspommeja
estääkseen pelastus­työn.
Senjälkeen "jätfetään" hä­vittäjäkoneet
ilmaan niiden sur­maamiseksi,
jotka aikasytytys-pommeja
uhmaten yrittävät pelas­taa
Jotakin siitä mikä on ollut hei.
dän kotinsa ja omaisuutensa.
Amerikkalaiset terroripommitukset
ovat pakottaneet ihmiset maan alle^
1x2 metrisiin kuoppiin. Joissa usein­kin
5—6 henkilöä vie kaiken tilan.
Maan alle on järjestetty tilapaissai-raalolta,
silla amerikkalaiset ovat tu­honneet
kaikki maan päältä. Ei ole
korealaista perhettä, jota sota ei olisi
koskenut. (Muistan erään miehen sei­somassa
pommikuopan äärellä tuijot­tamassa
hikkumatta sinne. "Tässä
oli kotini. Ja tuossa vieressä lepäävät
vaimoni ja neljä lastani". "Oli ihmeel-llsstä
joutua: maahan,- joka eli sodan
kauhujen, keskellä ja Ravata Ihmisistä
sellainen sisäinen rauha. He olivat
kalkki yhtä mieltä; kuin yksi mies
puolustaessaan maataan, kotejaan,
perheitään, "Sano totuus — sanoivat
he — toivomme, että lännen ihmiset
ymmärtävät meitä."
•Emme lähteneet Koreaan tutki­maan,
kuka oli laukaissut ensimmäi­sen
laukauksen. Mutta kun on näh­nyt,
mitä siellä tapahtuu, ei.ole epäi­lystä
siitä; kuka on hyökkääjä. Jo
ennen kuin sota oli kestänyt vuotta­kaan,
laskettiin 3 miljoonan korealai­sen
• menettäneen henkensä, pääasias­sa
amerikkalaisten terroipommilusten
tuloksena. ...
Taistelu nuorisosta
Neekerien asiaa
ei saa ajaa
Etelä-Afrikassa
ParUsi. — Etelä-tAfrlkan liittoval­tion
hallitus on Julistanut lähetys­saarnaajan,
pastori 'Michael Scottin,
joka on ryhtynyt ajamaan lounalsaf-rlakkalalsten
neekeriheimojen asiaa
ja kääa' ynyt näiden oikeuksien tur-vaamlie:
t-l Y K : n puoleen, "ulkomaa­laiseksi",
jota "el toivota maassa": ,
Jos hän saapuu Etelä-Afrikkaan,
kohdellaan häntä siirtolaislakien mu­kaan
jjf hänet voidaan tuomita 3 kuu­kaudeksi
vankeuteen tai karkoltetta-vaksi
maasta. Pääministeri on lei­mannut
hänet "fanaattiseksi agitaat­toriksi"
Ja "Etelä-Afrikan vlhoillsck-sl".
'Pastori Scott on parhaillaan
Pariisissa, missä hän odottaa, että
mandaattivaliokunta ottaisi iLounals-
Afrlkkaa koskevan kysymyksen käsi­teltäväkseen.
— Tammikuu on kuukausi jolloin
kivihiiltä kulutetaan kalkkein eniten,
samoin kalkkia muitakin lämmitysai.
ncita. ^
Äskettäin khrjoitti tässä lehdessä
entinen urheilutoverini,^ nykyisin an­sioitunut
Ja tarmokas penkkiurheili­ja,
nimimerkki H. S." siitä, missä jär­jestyksessä
tänä talvena menee hiih­tokilpailut
ja mitä osuutta niissä olisi
meillä. Han toteaa tämän yhteydes­sä,
että nyt taas, kuten aikaisemmin­kin,
käy nhn, etta vuotuiset arvokil­pailumme,
hiihtomestaruuskilpailut
törmäävät yhteen Ontarion nuorten
ja koululaisten mestaruuskilpailujen
kanssa Sudburyssa koska meillä on
samalla .hetkellä omat mestaruuskisat
Porcuplnessa.
Täytyy kysyä, että eikö meillä opita
mitään? Pitäisi muistaa miten kävi
viime talvena, jolloin vAlertsin Ja Sud-buryn
nuoret puheenjohtajansa joh­dolla
painuivat Ottawaan mestaruus­kilpailuihin
ja maalaiset, roundlake-laiset,
whiteflshllalset ja majavajar-velalset
saivat pitää Oliiiton mesta­ruuskisoja
omiin nimiinsä Sudburyssa.
Eikö naista asioista ole ennemmin
jo etukäteen puhuttu? On varmasti.
Jehun liittokokousedustajalla on ollut
evaat mukana tasta asiasta, onko sii­tä
puhuttu sitä en tiedä. Mutta ilman
puheitakin tama Juttu pitäisi olla sel­vä.
E i meille ole Suomen TUL:n saan­not
sellainen taabu, ettei 'helmikuun
kolmannesta lauantaista ja sunnun­taista
päästä eteen ei taaksepäin, jcs
tahdotaan. Jos näin kerran rupeaa
käymään joka talvi kisojemme kans­sa,
niin syytä on päätellä Ja ajatella,
onko tarpeellista Järjestää koko mes­taruuskisoja,
vaan annetaan itsekun-kin
seuran järjestää vaan kansallisia
kilpailuja. Ei ole lelklnpeUä järjes­tää
monia mestaruussarjoja Ja hank­kia
niihin mestaruusmitalit kaiver-ruksineen
Ja päälle päätteeksi vielä
muut palkinnot. Tällaisista kisojen
järjestelyistä on aina lopputuloksena
Matti pussin pohjalla Ja vaivat palk­kana.
Mikä muu tässä on kysymyksessä?
Nuoriso. Se nuoriso, josta .tänä päi­vänä
käydään taistelua. Omistam-raeko
me sen vai valloittaako sen por­vari
meiltä. Nimimerkki H. S. sanoo­kin
tästä puolesta hyvin sattuvasti
•Meidän pitää käsittää eshn. koulujen
pyrkivän kilpailemaan meidän seuro-jemme
kanssa nuorison omistamisesta
Ja se saatamme Joutua tässä kilpai­lussa
tappiolle, ellemme yirltä järjes­tää
asioita parhaalla mahdollisella ta­valla."
Me olemme Jo Jääneet tap­piolle
tässä kysymyksessä, sillä meil­lä
el ole niitä propaganda- ja multa
keinoja puolellamme mitä oh porva­rillisella
valtiolla, alkaen kirjallisuu­desta,
rahasta, hyvistä kilpailumat­koista,
hyvistä oloista perillä ja sa­nalla,
sanoen kaikesta silta mitä j}or-varillinen
koneisto omistaa vallot-taakseen
nuorison ja koko maailman
tulevaisuuden; . ^
Tarkoittaako muuten meidän Liit-tokc'kous-
pääto!csemme menoa koko­naisilla
Joukoilla muulloinkaan porva­rien
kisoihin ja vielä erikoisesti mes-
Taruuskllpailulhin omista mestaruus­kisoista
Meidän päätöksemme el
ole ilmapalloja. Joita voidaan puihal-taa
turvoksiin milloin päähän sattuu
Jotakin ailahtämäad. 'Jos ajatellaan
Liittokokous-päätöstä tästä asiasta
nlm mikä merkitys oli viime talvena
koko Alertsin sakin menolla Otta-w|
an? Sinne el olisi tarvinnut lähet-
'©k muita kuin lilinamaan sillä hän
S i e l l ä teki sen mita tehtävissä oli, e2ca
hankaan Alertsllle eikä liitollemme
sieltä mitään tuonut, vaan koululle
jota hän edusti.
•Nama ovat asioita joiden suhteen
seurojen kannattaa hiukan ajatella.
Ajatella sita mita meille merkitsee
nuoriso, kuka sen omistaa, minne se
menee ja miten seuramme siihen suh-taantuvat.
'Kyllä ainakin johtoportaissamme
pitäisi pyrkiä siihen mitä on tehtä­vissä,
ettei tällaisia yhteentörmäyksiä
satu jatkuvasti. 'Ellei niitä voida
välttää niin sille ei mahdeta mitään.
Mutta kyllä siihen pitäisi ainakin pyr­kiä
Ja uskon, että ainakin vähemmän
törmättäisiin tärkeimpien: kisojen
kanssa, jos aikoinaan suunnrteltaisiin
näistä asioista. Hiihtomme ilmankin
heikkenee ymmärrettävistä syistä kim
pyy maailman lopun edellä, sillä sil­lan
tuolla puolen osataan järjestää
syöksy-, pujottelu-, mäenlasku- y.m.
kisoja Ja mylly pyörii Jokainen sun­nuntai
jatkuvasti. Siellä on hiihto­kouluja
ja muita menoja Ja me istum­me
Ja pyörittelemme peukaloltamme.
e m m T j k ä edes osaa ajatella sen vertaa,
ettemihe törmäisi päin mäskiksi tois-.
ten kanssa. Sanotaan että ei voida
tehdä mitään siinä suhteessa, sillä
koululaiset edustavat kouluaan. Niin
näkyvät tekevän. Mutta meidän täy­tyy
ainakin sen verran pystyä että
katsomme ettei' omat nieistaruuski-samme
törmää päin muihin tärkeisiin
klsolhln.'^"Kuri näin tehdään rilln sit­ten
ainakin nähdään minkä verran ne
nuoret kunnioittavat meidän kiso­jamme
ja minkälainen ote meillä on
heihin nähden. — Tekohlmus. '
KoluvaD tammi'<aan 5 päi7ätt
numerossaan kirjoitti flelslngin
Vapaa £ana olymplakisakysymyk-sestä
seuraavaa:
vVuosi 1952 ei ole urheilun ystäville
pelkästään-uusi vuosi, vaan nimeno­maan
myös tirheilun juhlavuosi. Os­lon-
talvikisat helmikuussa ja Helsin­gin
olympialaiset kesällä tulevat ku­luvan
tuoden aikana antamaan oman,
värinsä suomalaiseen elämänrytmiin.
Maailman parhaiden urheilijain saa­puminen
tänne Pohjolaan on tapaus,
joka varmuudella saa enemmän tai
vähemmän "urheiluhullun" Suomen-kansan
veren virtaamaan tavallista
nopeammassa tempossa.
Olympiakisoja mainostetaan ennen­kaikkea
. terveen amatöoriurhellun
suurjuhlana, ja sellaisiksihan kisat
on alunperin tarkoitettukin. 'Mutta
toisaalta on nykyaika asettanut perin
vaikeasti ratkaistavan ongelman:
missa amatöorlurtieilu loppuu, ja
missä ammattiurheilu alkaa? Tosi­asiahan
on, etta olympiakisoihin saa­puvat
m-heilijat ovat poikkeuksetta
olleet useita kuukausiakin kestävillä
valmermusleireilla ja etta huippu-ur­heilijat
muinakin aikoina käyttävät
valtavasti suurimman osan ajastaan
I harjoitteluun Ja kilpailemiseen.. Sel­laiset
huipputekijät, jotka hankkivat
pääasiallisen toimeentulonsa muusta
kuin urheilusta ja osallistuvat urhei­lun
ohella suuremmassa mitassa myös
muihin yhteiskunnallisiin pyrintöihhi,
ovat harvalukuisia poikkeuksia. Ur­heilusta
on yhä 5 lisääntyvässä määrin
muodostunut Itsetarkoitus, vaikka
sen tuUsi olla osatekijänä sekä hen­kisesti
että fyysilllsesti terveen ja ta­sapainoisen
Ihmisen kasvattamisessa.
Vastaavanlaisen kehityksen alaisik­si
ovat joutuneet myös olympiakisat.
Miltei kokonaan vaille realistista pe-,
rustaa on jäänyt olympiakisojen: pe-,
rusta Jan, paroni de CoubertIn'in,,
ihanneajatus: • Olympiakisoissa ei ole
tärkeintä voittaminen, vaan osanot­to".
, Kansakimnat ovat lähettäneet
parhaita curheaijoitaan olympiakisoi­hin
nimenomaan ja yksinomaan voi­ton
mielessä, kansallisen paremmuu­den
osoittamisen tarkoituksessa. Se
on luonnollinen seuraus porvarillises­ta
yltlöisänmaalllsuudesta. Jossa
"päämäärä pyhittää keinot'. Muuta­mien
tähtiurheihjain valmentamiseen
uhrataan porvarillisissa maissa suun­nattomasti
enemmän k u ^ kansanur-heilun
kehittämiseen, koska kultami­taleja
J a urhellukunniaa saalistetaan
juuri huippujen, eikä joukkojen a-vulla.
Ja urheiluyleisö puolestaan ei
anna arvoa kilpailuille, joihin osal­listuu
kymmeniätuhansia urheilijoi­ta,
mutta joissa senteissä ja sekun­neissa
mitattavat tulokset Jäävät vä­häisiksi.
Se on kasvatettu sensatio-urheilun
hengessä.
Samanlaisen-hengen sävyttämiä o-vat
olleet myös olympiakisat, ama­töoriurhellun
suuri.apahtumat. Ei
tarvitse muuta kmn muistella Lon-toon
olympialaisia ja suomalaisten
heikkoa menestys;ä niissä. Maamme
koko porvarallinen lehdistö kietoutui
suruvaippaan ja lateli toisen toistaan
sydantäsärkevämpia valituksia Suo­men
urheilun taantumisesta. Tär-kemtä
ei ollutkaan osanotto, vaan
voittaminen. Kun suomalaiset ur-kurjoituksensa
yhteenvedossa;.
Tostourheilijat, jotka ovat ^
työnteossa, opiskelussa ja sosäa;
valtion: lujittamisessa, tuleva;
tymään. tulisina taistelijoic,
maailman rauhan puolesta.":
lausunto osoittaa, että neuvos,
Iljan mittana ovat muutkin
heiluUiset saavutukset ja että
kin!
heili jat eivät iLontoossa taas kerran
"juosseetkaan Suomea maailmankar- ' tavat rauhan puolustamista
talle", itketthn katkeria kj^neleita. i päna tehtävänään^—olymp]
. Helslnghi kisat ovat kuitenkin sii-r
nä mielessä p5ikkeukselliset;"fetta nii­hin
saapuu myös sosialistisen urhei­lun
. edustajia.' Neuvostohitto,' jossa
päähuomio kihmitetaan joukkourhei.
luun ja jossa 'huippu-ia-heilu on vain
sen sivutuote ja keino urheilun propa­goimiseksi
yhä laajempien kanssan-kerrosten
harrastukseksi, lähettää
Helsinkim oman joukkueensa. Olisi
tietenkin: tosiasiain vastaista lähtea
väittämään, ^ etteivätkö tänne saapu­vat
neuvostourheilijat olisi läpikäy­neet
pitkällistä ja perusteelhsta "vaU
mennusta ja etteivätkö he saapuisi
tänne voittamisen mielessä, mutta
nämä seikat muodostavat kuitenkin
vain tietynlaisen kehyksen, jonka si­sällä
sykkii sosialistisen. urheilun sy­dän.
Neuvostoliitossa ei parhainkaan
urheilija voi olla - vain urheilija, vaan
hän on samalla muodossa tai toisessa
yhteiskunnallhien toimihenkilö. '
Siihen; missä mielessä ja tarkoituk­sessa
neuvostouriheilijat tulevat esiin­tymään
Helsingin olympiakisoissa-,
antaa erinomaisen vastauksen Neu­vostoliiton
urheilukomitean puheen­johtaja
N . Romanov asiaa koskeneen
Saatavana pikm\
lähetystä varU
® :Inierior Trim
Insul-Bric Siding
® Plywood
® Maronite
® Asphalt^Shingles
® Fibre Glass Insul
Milton Franct
Lumber Co. Lt
Puhelin Dial 5-73941
99 S. Cumberland Sili
Pori Arthur
i
Langila & Waugh Hardware Co.
RAUTATAVARAA —' PORSUINITAVARAA
• "BEACH':-UUNEJA —"CONNOR"-PYYKKlKONEITA :
"PHILCO"-RADIOITA — "ELTO"-ULKOLAITAMOOTTOREm
Vastapäätä Prince Arthur hotellia
Puhelimet: 5-5912—5.-7581
10 N. Cumberland St. .Port Arthur. Ontari
A'
ENSI RAKENNUSKAUDELLE
Tulkaa valitsemaan rakennustarpeenne meidän
liikkeestämme. - ' •'
Välitämme ensiluokan rakennustarpeita.
WANSON LUMBER COMPANi
Puhelin Dial 5-6589
Port Arthur
Moskova. IsraelllaUien rahtilaiva
Rlmon on saapunut MUstan meren
satamaan Odessaan mukanaan €0,000
laatikkoa appelsihieja. (Kaksi muuta
laivaa odotetaan' lähitulevaisuudessa
Odessaan appelsllnUastlssa.
RAUHANTYÖ ESPANJASSA
Kaikesta Francon terrorista huoli.^
matta kerättiin Espanjassa jouluk. ai-kuun
mennessä 4O(^00O allekirjoitus­ta
siihen rauhanadressiin, jossa vaa-ditaan
viiden vallan rauliansopimus-ta,
sanoi Naisten kansainvälisen de­mokraattisen
liiton varapuheenjohta­ja
Dolores'Ibarruri rPassionaria")
äskettäin pidetyssä liiton toimeenpa,
nevan koiQitean kokouksessa Berll.
• •'nissä.' '
--Maajlman ensimmäinen rautatie
avattiin Englannissa 1825.
Osuusfoiminfaväen huomioon!
INTERNATIONAL CO-OP KULTTUURIRYHMÄ
— toimeenpanee —
KONSERTTEJA
seuraavissa paikoissa:
Sunnuntaina, tammikuun 20 päivänä kello 8 illalla,
Ukrainian Labor Temple. Wesl Fort William, Ont.
Sunnuntaina, tammikuun 27 päivänä kello 8 illalla,
Labor Temple. Ogden Street, Fort. William. Ontario
Kulttuuriryhmän toinen vuosittainen
KONSERTTI- JA TÄNSSi-im
Perjantaina, helmikuun 15 päivänä kello 8 illalla,
316 Bay Street, Port Arthur. Ontario
KAIKKI TERVETULLEITA!
Vapaita filmiesityksiä lauantaisin'klo 3 iltapäivällä
OSUUSKAUPAN AUDITORIUMISSA
VUODEN
1952
P0NTIAC4UT0T OVAT
JA 1951 MALLEJA VIELÄ SAATAVANA.
SEKÄ G.M.e. T M J Ä
% tonnista 5 tonniin
KÄYTETTYJÄ AUTOJA ja TROKEJA
KAIKKIA TEKOJA JA KOKOJA '
Kysykää meidän suomalaisia
myymämlehiä:
L. A: Mäki ja Neil Mäki North Cumberland & Cäxnerbn ,Slroels
Puhelin 4-2621 - Port Arthur, Önl.
X 7 " " ' -