1956-05-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lioiant^m, toukok, 12 p. — Salurday. yiay 12,1956 3 BiaoTm QfllevOS. 4««2^;Msiia«er l ^ ladepeodppt Labor ^ addnw: Box <»,jBudteuy, Ontario, T' ' ^ b t S " * ^ jTteitflalion toe oTSter^. Office Oepanment Ottava, Pub- ' TnLAUSHXNKÄT; ^ l i « b ^ tiJrice „ »4>eiay: Tveaöan,' CanajJaasa; S «k. 7 ^ « Kk. 3.75 TtivxUiaysanäBatuxaAysbyV»p»ii»y 3 kk, 225 PuWi»hing Company Ltd.. at 100-102 yhdywal}oi«a M i * . « A » « kk. 430 Elm 8 t W., Sudbuxy. Ont, Canada.} 3uomes»a: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Miffi muut sannrail BaedmgiB feeiki ja sen vaikitas 150 viiotfa Snölbnanin t&Jnni^f|nustä • Lauantaina, toukokuun 12 päivänä tulee kuluneeksi 150 viibtia Suomen kansallisen herättäjän — viisaan suomalaisen v^^pmiehen^ Juhana Vilhelm Snellmanin §yntymästa. ...Snellman; f i l c ^ valtiomies, suomalaisuuden suuri herättäjä^ntyitoukok. 12 pnä 1806 Tukholmassa ja kuoli 75 ; epäonnistimut «ur/asti ja täydeiuses-, vuoden ikäisenä, heinäkuun 4 päivänä 1831 Kirkkonummella. Annettakoon tämän kaasuputkJiin-ylioppilaaksi Turussa 1822 ja .gl^^^^^^T^^^ ' : r fiiricanaitaatiksi J 8 3 i . - ^f^v^^hnnrn f^i rfe.ff-Hni.wn rvhma " t e i ' t. i « «. f : f;;.. I t & n n e oo MeJlUaen. «tö vJc» if ' U viidenlsS&a vuoden Jälkeen Trans- Canada ^Ffpe l>ines-yfitid> cd voi r a - t ftmtOA «der (kaasuptttkilinjan) Iän- [ ftlÄD osan rakentamisia; «isal l i i t t o - • hamtua lupaa ottaa $78 miljoonaa Pohjols-Ontariota varten varatuata j' nhBaUiit&stä. Uistata ee TVans-Ca-t tnadaUe potkilinjan rakentamiseksi,] ffirinnlpeKlin asti.; iSm&.jnimioa olisi 1' fmakaettavs takplsto ennen kuin tule« f ajka rffmtkilinjan Pohjofs-Ontarion > osan r£kentanil«e!le'. • ' ' Milloin sitten tulee tämä aiica? . . . . i Nyt tarvitaan hptikohtaLSesti koko- j naan uutta Jaköal Trans Canada on Unkarin fasavalian väkilannoite tilanne SITÄ JA [Ceylonia «taitteesta. fbmSfremain ;laajeimnaJle. guuri oeansa siinä on I tyä)(to: 4 » a ^ alonaitaan Aa-1 olit» ciSä, « t tä Sandungis konienens- 2ian Ja MtOUai maMen edttsEajat,, £la pääteiodä tuki NeuvostoUitto. ^3Ie Siksi B a n d o n ^ konferensU oli en- vapautuneiden' Idän maiden pyrkl-stmmäinen Idän maldiett « d ymmärrettäviä, y . A . . .. . . laaja kohtauÄflaisum. Jossa Ue Joka jBuIganinln, j a N. S . Khrusbcbevin f ^^^^^^ tasavaltaan Uökarih teollisuus l^'väfcj]än-l mntieiden tuotantoa inaataloatla • vart»!/; Ensimmäisen lääkärit -^Etfe saa ai viisivnoUs-. heUenoe voimakasta fcahvl vallaosa koko noapaUoD väe^ä»:> tä. ' Kanndnyä^^ •^•"Tt ten; i»xtid^^ konferiensslVa ön saoceti. mrHäty». Sf tä «anofaaii 'jayifn offceotetosU hlstorfaltisekri fjitiiab. tumaksi Aasian fcassbjeDeläB^ sä.;;:.'Nykyfsisnr'l^ henki'' tvUot «ymbOoU Idän kaibr pyrtJfDjiics^ ' l i n n a k k j ^ r^fcMahonih tai Gairdnerin ryhmä tai ' telassa slirtomaasorron lopolIlseD Vuodesta vuoteen 1834-36 hän esiintyi nuorison johtajana . maaktmtahaiiitusten j a liittohaiiituk- } Ukridoimisen puolesta. sen;xastu8taessa ylempien viranomaisten holhous- ja valvon- > sen yhdistelmä, tärkeätä ön se. että ' ' ' aloitefaan työt putkilinjan kaikilla On kolOASt roosi Aagbm J a Afrikan 29 J B M » laf/OfsnMM», Joka liAtttän Banfaagf»» Ifab- ( i ^ im is-'24 iwiä l«Mi. Haiidrti-fconfomMffD «salliftid tajia 29 Aasian Ja AfrU^ ta, JoidM »äkllnko « » mclkän Idän ongelmat. Joista <m nyt tullut j t a n i ln o l i arvokas panos viiden peri- ' « « « " a l u s e t leniaai, jouu» uioiuiv^L j - ^ - - Z:i7_ ' r" pooutolsu n t f f l » ^ he^AA^U. Aasian Ja AfrijBÄ kansojen oma a s i a . ! aatteen kä>tänn811iseen toteuttami-] PS* vakilannotteifa monta ^^'^•^1^^^^:^'^^^ boittaa hlotä. B o u v a : — Mutta vielä puolelta läUittellvät Ja analysoivat' matka Intiaan. Burmaan ja Afganis- rak«»ettijn pritiszin j a Boreodini hgnelle o n l a i h a ' ^ 7^ nvt t u U u t ' a n i l n ! nanos ^i^JZ~,\1iem»mset tehtaat. Jotka tuottavat ] P ^ a ^ ^ f » © « f Konferenssi kuvasti kirkkaasti s i i r - ; s e e n , "rauhan vyöhykkeen" laajentaa ; tomaakahlrfsta vapautuneiden Ja v a - j miseen. | pautuvien idän kansojen kasvavaa • Huolimatta siitä, että siirtomakber- • tUn niitä koko maassa. ! Mutta ^maatalouden kasvavia vä-! i;VH¥ESTI Kaksi sotilasta tapasi tc «osilla lähitulevien viikkojen aikana. \ — Globe and MaU. tatoimenpiteitä. V. 1840, ulkomailla ollessaan, Snellman julkaisi ^ kiistakirjoituksen; Almq^stia vastaätY^ Vuonna 1842 i l - mföf3iv'Läranom^^s Hegeliin nojaten €Sit^'tään, etfa valtion ytimenä on kansallishenki. JMyÖhemmin,, ktiopion yläalkeiskoulun rehtorina ollessaan Snellman ryhtyi 1844 julkaisemaan "Maamiehen Ystä-vaäJVja ruotsinkielistä "Saima" (lakkautettiin i846) jolla hän varsinaisesti aloitti käänteentekevän vaikutuksensa kansalli-, | minen calgarylaisen j a nevyorkiiaisen öljyTiiiehen Frank > McMahonin ehdotukset käasuputldilriJä ! Missä, on Bandunsjin konferenssin niin suuren merkityksen Ja mehes-ja lujittuvaa solidaarisuutta. Tämä , rat koettavat rikkoa Aasian j a A f r i - Mlannoitustarpeita ei tjady- ,a„nc33. n - „ o« tapahtui vastoin' kalkkia siirtomaa-i kan maiden ybtenäisv^den, "Handun-1 ^ t ä kuitenkaan täydeUisesU. ^'^^^y'''^^^^^^^; valtojen ^tyksiä lyödä kiito Idän | « t o henki" syöpyy vhä syvemmäOe I Päätetty rakentaa uusi kemialh-j — ^^y^^^^^.: maiden kansojen väliin, saada ne r i l - ' näiden maiden kansojen Uetoisuuteen.' " e n tehdas Tiszapalköniin tuotanto-' — Lyhyt peti, taan keskimaan sekä sosialistiseen l e i - ; Indoneesian parlamenttivaalit lujitU- i teholtaan 280.000 tonnia vuodess? , -- r i in kutilnvien maiden kansojen Ivat hiljattain tässä maassa voimia.! Tämän tehtaan rakentaminen on j o , r | « ^ | » kanssa, ensi s l j a ^ k i i n a n kansan-| jotka edistävät Aasian j a Afrikan i ajoitettu j a « en ^pitäisi tulla v a K | J | * | | 3 | ; | | y | | | | | | | | | { || demokraattisen tasavallan kansojen kansojen kansaUista riippumatto-1 miJkst neljän vuden ^J^* - kanssa; . k a n s a n Kiinan'oa^ ' » . r „ .. . — nen. konferbissiin..'kuten t i ^ ^ .. ._ . ., auttoi paljon sen mmestymistä.' .henki" kulkee voitokkaana Afrikan dasta, joka. rakennetaan toisella Bahdimginkonferettöi osoitti/e^^^ mantereella, joka oU vielä aivan h i l - viisivuotiskaudella. U u s i e n . tuotantolaitosten raken-sojen '1 h i i k s i ncJJän viiden vuoden ku-umi- mti^tta ja soUdaarisuutta niiden t a i s - ' ^«ttua. Tällä hetkellä suunniteUaan.j XAIlllinilKKA ttua, telussa rauhan puolesta. "Bandungin Unkarissa^ neljättä väkilannoiteteh- ItVUIUpUHnV Puolassa USERAAULEHTI V A A t l l SELI- !TrSTX UBEBAÄLIEN XIITTO-I HAIXITUKSELTA Liittohallituksen kielteinen suhtautu^ Aasian Ja/Afrikan maiden k a x t s o j e n l j a t t ^ . . , . j . . . «...^ - soMdaarlsuus niiden taistelussa ^^^T^ jräin ovat [ taminen^ äfitaa mahdoll^^ ^ tyksen salaisuus? Ensinnäkin dtoä. puniattomuuden. demokratian ja rau- i'muo«Jostuneet uudet, liippumatlomat sätä väkilannoitteiden käyttöä maa- <että Aasian ja Afrikan 29 maan Ban- puolesta, o n n i i n suuri voima,vallat - Libya: Tuiiisia. Marokko j a taloudessa ' kyinmenkertaisesfi ia- Idungin konferenssi kuvasti kh-kkaas- ^^^1^3^ siirtomaavallat voi olla otta-j Sudan. Liberia l^iajentaa myös kani — i t i uuden kauden alkamista maaliman ^^^^ huomioon. j . . , ^ . - . - . ^ , X . ^ — Idän-maiden i sainvälisiäiyhteyksiään.; Egypti muut-historiassa Jo"oinIdlan kansat osal- , 3 0 1 5 ^ ^ 3 ^ halvaannuttaa siirto- ; t u u yhä tärkeämmäksi tekijäksi k a n - maa5orron;:^ipuettakoon: se millaisiin [sainvälisessä^politiikassa.: uusiin muotoihin:tahansa.' ^ v v v ; ^ i "Bandunjgin hengen*V5ruumiillista-; Mutta herähheläehAäsiaÄJ^Jä 'Afri-^^ minen rauhanomaisen rinnakkaiselon kan maiden poliittinen kypsyjä ei ÖTe könkrettisUn muotoihin oh e i vain danedelllseen aikaan verraten. i Jistuvat aktiivisesti koko maailman kohtaloiden ratkaisuun, muuttuvat vaatii selitystä kiskolsutut ei ole vain: mielenkiintoinen, vaan hämmästyttävä seikka uudeksi '• mahtavaksi vaikutusyolmäk-si IsansainVälisissä giihteiasa:: ;Jo den maiden edustajain neuvotteluko- Ottawan kylmä- i kouksen koollekutsuminen ensi kerran s^ri-^rijistyi^elamän va Vuonna 1863 Snellnian nimitettiin senaattoriksi (erosi 1868). Senaattorina ollessaan, hän vaikutti ratkaisevaa heni:että julkaistiin v:n 1863 asetus suomenkielen oikeuksista ja saartoi onnelliseen päätökseen:!^ ^. , . ^ . . . . . , män tahakannan muutoksen. Snellmanin kootut teokset jul- jmyös siitä, kun Trans-Canadan put- [geimaa ratkaistu ilman siirtomaavai- i^**'^*^*** I f f l i ^ t i in «mm^k«!i 1928..^^ k i r i c e n v a i h t o o i i o l i s o n s a kanssa j köinja Jäisi Yhydysvaltaln jattllälsko- tojen edastajJa, jotka pitivät itspään : f^^.ll'jl*^^^ tullut ilmi vain niiden solidäaristiu- Aasian j a Afrikan. maiden kansojen, ] ta puroon vähän -matkaa täältä viinaan tunnusmerkillinen tapaus. Vielä I että nämä maat ovat tulleet maail-! sojen henki. Monet canadalalset ovat.huolissaan;aivan hiljattain ei yhtään Idän o n - i " ^ P < * " 5 " ' ^ ° laajaU? näyttämölle. kafstiiniitomeksi 1928-33, kirjeenvaihto puolisonsa kanssa 1923. . • * • - Toisin kuin eräät muiden maiden kansallistunnon herät- : täjät, Snellman vastusti jyrkästi aseellisia seikkailuja korostamalla taxia-on — siidstys.' iJä vaikka Suomen porvarilliset politiikot ovatkin tdineet huuUpalvelUsta Snellmanin suurille valtiomiesajatuksille, niin kumoamaton totutis on kuitenkin se, että airta toisen niaailmansodan loppupuolelle asti he hylkäsivät ilman muuta Snellmanin kuningasajatuksen Suomen ulkopoliittisista suhteista. Samalla kun Snellman kehoitti yhteistyöhön suuren itäisen naapurimaan- kansan kanssa ja opetti, että sotaseik-kailujen asemesta "pikkumaan rvoima on sivistyksessä%^ menitseriäisyyskaudeh johtavat hahmot pitivät kaikkein tärkeimpänä tehtävänä asfeistumista ja vihamielisyyden lietso-mistä ;suurta Itäistä naapurikansaa kohtaan. ynnekäi Suomen kansalle ja valtiolle voidaan tänä nferk-. kipäivänä'todeta,' että isiemme maassa on'tapahtunut'suuri käänne; että bn omaksuttu J . V. Snellmanin kuningasajatus näiden naapurimaiden välisten suhteiden kehit^piisestä ja vvaklinnutiamlsesta rauhanomaisen rinnakkaiselcrn- iwperus- , Vaikka'suomalainen työväenliike ei eHkäolekaaiflcäyt-tänyt riittävässä määrässä: hyväkseen Snellmania^^^^^^^ ja ohjeita, niin kieltämätön tosiasia kuitenkin on, että^ \uuri työvä^liikkeen ohjölmassa^ ja tavoitteissa seurata^n^^Snell-mpiMnj^ viitolt.tamaa kansallisuustunnon periaatteita. "Työväenliike tuomitsee ehdoi^a kansallisuuskiihkollun sen.kaikissä ilmenemismuodoissa. Työväenlikc on^kan^ain- . välisen solidaarisuuden luja kulmakivi — mutta karisainyäli-syyskäsitykseen kuuluu kaikkien kansallisuuksien,^ nfiyös oman: kansallisuuden ja sen perinteiden kunnioiU Tunnettuahan 6n, että miltei kaikkien maiden porvarit,' jotka .* Hi^stpriaii • ;^ vaiheessa veivät kansallistunnon lipun alla isänmaallista ja siis edistyksellistä osaa< ovat nykyään kieltäneet oman mehneisyytensäkin ja ruvenneet puhumaan miten muka "kansallisuustunto" on tullut "vanhanai- , kaiseksi" — miten on muka sen tai tämän tekosyyn perusteella luovuttava kansallisista eduis stetta varsinkin pikkukansojen itsenäisyyden rajoittamiseenyv supistamiseen ja kokonaan itsemääräämisoikeuden menetykseen. I \ 0n'patyöväenIiikkeenkih visseissä johtoportaissakin omak- •^uttu tämä kosrnopoliittinen asenne viittaamalla jopa Marxin ja Engelsin tunnettuun lausuntoon '•työläisillä ei ole isänmaata". . ' itosä on tietenkiii unhoitettu se tosiasia, .että MarJiin ja ^Engelsin aikana ei työläisillä todellakaan ollut isänmaata Karkoitettuna itse omasta isänmaastaan Saksasta, Marx joii* (ui 'nauttimaan toisten • maiden työläisten vieraanvaraisuudesta. Niissä olosuhteissa kehittyi perustus työväen kansain» välisyysaatteelle — mitä me kaikin kunnioitamme ja puolus* tamme loppuun asti. ] Mutta samalla kertaa Marx ja Engels viittasivat kirjoituksissaan, että kunkin maan työväenluokan täytyy tulla kansalliseksi, voimaksi. He kumpikin kiinnittivät erikoista huomiota oman maansa iyöläisten vapaustaisteluihin.. He leimasivat epätieteelliseksi määritelmän "maailman työläiset yhtykää" ja kirjoittivat sen tilalle "Kaikkien maiden työläiset yhtykää". ; Työväen kansainvälisyysajatus ei siis missään mielessä kiellä kansallistunnetta, eikä missään tapauksessa isänmaanrakkautta. Päinvastoin kansainvälisyyttä kannattava työväenliike kantaa nykyään päättävästi kansallisia tunnuksia; tnikä tärkeintä, esiintyy kaikissa maissa isänmaallisten aatteiden ja tekojen esitaistelijana. Juuri tässä mielessä kunnioitetaan ja muistetaan J,. V. Snellmanin elämäntyötä. } koisten öljy- ja kaasuyhtiölden kont- \ rolliin. McMahonin suunnitelmassa on t vielä' se etuisuus, että hänen: rakennuttamansa kaasuputkilinja jäisi ca-nadalaisten kontrolliin . . . — Toronto Daily Star. Idän kysymysten ratkaisussa- mono- 1 polisteina. Näin oli Bnndungin kon- i ferensslin asti. _ i teliä suurta osaa kansainvälisessä po- ' litukassa. Niiden solidaarisuus ei ole osoittautunut sulkeutuneeksi, ^ vaan Bandungln konferenssi oli kutsuttu : . «[»^ sellatoen voima. Joka koolle viiden Aasian maan SÄSKATCHEWANfSSA KtHinVMÄSSÄ MAAMAYÄAUKANPPAttU KIrJ. NELS^ON CLARKE . CCF > Ja Liberaalipuolue ovat esittäneet - vaaliohjelmansa kesäkuussa odotettavia Saskatchewanin maakuntavaaleja varten ja llnjoittautuminen alkaa olla selvä, LiberaaliJohtaja A. H . McDonald on omaksunut voittonsa saavuttamiseksi - sen kannan r ettävhän lupaa kaikille jotain hyvää; Mr. McDonalit • kertoo saskatchevanilaisiUe. että liberaalinen Hallitus Reginassa korjaisi 'kalk-. kl ne epäkohdat, jotka on.-saatettu. aikaan .Ottavassa^ liberaalisen' hallituksen toimesta; sellaisen^ hallltif&sen;' jolla ei ole sen innokkaampaa kannattajaa kuin mr. McDotiald itse; Mr, McÖonald kertoo, että liberaalinen ' hallitus Reginassa - huojentaisi kuntien 'verotaakkaa omaksumalla 50 prosenttia opetusmenoista; Mutta l i beraalinen 'h&1li^.us pttaW&ssa nyt Jo kahmii 70 prosenttia Jokaisesta- vero-dollätlstä 'Canadassa J a käyttää ptio-let siten'saämästaah-suinmästa^aseLs-tamlseen; luovuttaenv vain mitättömän osan opetuskustannuksiin. .: McDonald lupaa, että liberaalinen hallitus Sa8katchewanissa .edistäisi maakunnan teollistamista, mutta l i beraalinen hallitus :Ottäwassa on kieltäytynyt rakentamasta. South Sas-katchewanin Joen patoa j a saboteeraa Canadan kautta rakennettavaksi ehdotettua luonnonkaasuputkilinjaa s i - t^n toimien kansallisetujen vastaisesti. Mr. McDonald lupaa, että liberaalinen hallitus Saskatchewanissa: suojelisi Ja edistäisi farmiperheiden turvaa, mutta jos koskaan on ollut hallitusta Joka kaivaa maata farmiperheiden turvan alta. niin se on Juiu-l Otta-wassa sijaitseva liberaalinen hallitus. Mr. McDonald on ^nähnyt suuren vaivan peittääkseen liittohallituksen edesottamisla.: Hän. puolustaa sen panlckilainakantaa. Hän ei sanallakaan hiisku sen kauppapolitiikasta. Ellei tulevien ..vaalien . yhteydessä kerrota Saskatchewanin äänestäjille totuutta sUtä kutiikff-liittohaUituksen maatalous-. ja teolUöUUspoliUikka vahingoittavat Saskatchewanin taloutta, niin on olemassa vaara siitä, että mr. McDonaldin lupaukset j a Social Cre-dit- puolueen loistavat puheet tulevaisuudesta voivat saada vastakaikua kansan keskuudessa, joka on tyytymätön korkeiden verojen, huonojen teiden, yhä nopeammin vähenevien farmitulojen Ja hitaasti edistyvän teollistamisen Johdosta. Ihtiaii , edistää koko maailman rauhan lujit- Burman. Iridoneesian, Pakistanin ja ' •:• ' • v - . . ^ . r . i L o p p u tiedonannossa konferenssin I osanottajat kehoittavat laajaan t a - . loudelliseen yhteistyöhön kesklnäis- I hyödyn Ja kansallisen suvereentsuil-i den kunniblttamjseh pohjalla ei väin Aasian Ja Afrikan maiden, vaan myös maailman täiäähibsan iilkopiuolelläkin; plevien maiden, kesken. Konferenssi kehoitti kulttuurikanssakäymisen ke-hittämiseeh: korostaen erikoisesti, ettei se ota täfe^ kysymystä Aasian Ja Afrikan maiden (eristäytymisen'' kannalla eikä kilpailun.kannalta toisten maiden jcftn&ia.. "konferenssi bn sitä mieltä", sanotaan, tfedönajinössa. "että Aasian' J a :Afrikan 'maiden koiton "kehittyvä :• koko" maailman yhteistyön n&kökul- "Bandungin henki'? ei ole vain riippumattoman^ ^kehityksen tielle astuneiden Aasian ja Afrikan kansojen voitto, vaan se on maailman kaikkien kansojen voitto, jotka taistelevat luottamuksen lujittamiseksi eri maiden kesken, rauhanomaisen rinnakkaiselon puolesta. — V. Kurjavtsev; Piiolan kansantasavallan neuVpstö öii ;'iii]^nut: äsetuk sen vuotisen koulupakon \ saattamisesta 'kaikkialla 4setus edellyttää, että kau sä ja° inaaseudulla bn kalkl ten saatava seitsenvuotinei sivistys;-'Nuorisö, joka ei oh sieitseaviiotista koulusivist: ikävuoteen mennessä, on; s ya 16 ikävuoteen mennes! ^ mattialöilla opiskelevan - Kahden sotilaan uskotaan hukku- ] vuoden ikäisen nuorison o n e e n j a kolmas, joka saatiin elävärj,saatava vähin nä pois. trokista, kuoli pian. senjäl- koulusivistys ^•'^^yöläisnuo keen, kun ,hänet kuljetettiin sai- luissa, raalaan., Asetuä - velvoittaa tuotan Kuolleiden sotilaiden nimiä ei ten johtajat turvaamaan työ annettu, heti julkisuuteen, kunnes | risoUe välttämättömät ehdi heidän omaisilleen ensiksi Umoi- ], lusivistyksen saäniiseen. San Kolme sotilasta kuoli trökin syöksyttyä puroon Famham. — Kolme sotilasta sai surmansa kun t r o k i - syöksyi s i l l aK tettiin tapalituneesta. PEk)TÄÄt(Kö liSlNSSIMAKSUJÄ taistelua silla mielellä, että se :voisi yhdistää maakunnan kansaa ja torjua liberaalien Ja Social Credltiläis-ten hyökkäyksen. Pääministeri Douglas on esittänyt 12-kohtaisen "hyvinvoinnta ohjel- j man". - Se on pääasiallisesti aivan \ samanlainen kuip mr. McDonaldinkin 1 ohjelma. Totta puhuen Jotkut s6n' .. , ... kohdat eivät kuutosta aivan niinkään ' tuurikanssakäyminen hyviltä. ' > ' _ , , , , ..„ , masta katsottuna." Ilmeisestikin, yksistään sellainen Bandmigin 'konferenssin päätösten merkitys mehee siis kauas - Aasian Ja Afrikan mantereen rajojen ulkopub-leUe,,, i^^ämä-;käy/^-« kun muistamme köhferenssin ' iconi-muraikeaian kuuluvan julkilausiiman yleisen rauhai» ja yhteistyön edistämisestä. '^B: ohjelma ei takaa vaalivoittoa CCFrlle. Pääministeri Douglasin Ja C C P : n ön vaikuttavasti esitettävä tämä perök-teelllnen 'ero 'maäkuniian äänestä!fdl6!i He eivät tule sitä saavuttamaan väittelemällä liberaalien kanssa.Josko käytettäisiin $100 miljoonaa teiden kunnostamiseksi sensijaan että käytettäisiin $75 miljoonaa tai siitä, että kykeneekö maakuntahallitus maksamaan tai ei maksamaan, puolet ope-tjusmenolsta. He eivät voi :'vakuuttaia äänestäjiä silläkään, että arvostelevat ennen vuotta 1944 vallassa .ollutta l i - i beraalista hallitusta '—Jota ccf:laiset puhujat tekevät kokolailla paljon,, Kaikkein vakuuttavin kohta mr. Douglasin lausunnos^ "hyvinvoinnin ohjelmaansa" esittäessä oli se, että " C C F Jatkaa liittohamtuksen kehoit^- tamista farmituotteiden -kunnollisten hintojen asettamiseen, etumaksujen maksamiseen farmeilla varastoidusta vehnästä, farmituotteiden ylijäämien kauppaamiseen siten etta hyväksytään osittaisesti toisten maiden valuuttaa ja tehdään vaihtokauppaa se-: kä solmitaan kaksipuolisia kauppasopimuksia, . kansallisen eläinkauppa-suunnitelman laatimiseen Ja South: Saskatchewanin padon hetikohtaiseen rakentamiseen." - •; Asettautuen täten . liittohallitusta vastaan Ja puolustaen uutta kansallista politiikkaa sekä osoittaen m i t ^ farmitulojen . kohottamisen kautta voitaisiin taata maakunnallisen ohjelman toteuttaminen, voisi CCF saattaa Saskatchewanin maakuntavaalien keskeisimmät kysymykset oikeeseen näköpiiriin ja siten antaa masentavia iskuja liberaalijohta ja McDonaldin politiikaUe. Siinä on selitetty raubanomai- / sen rinnakkaiselon viisi periaatetta. Jotka ensi Jterran esitettiin Aasiassa Kiinan ja- Intian aloit- ; teestä. Näiden viiden periaatteen hyväksyminen Bändein gin konfe-renssissa laajensi paUÖn^ rauhaa -omaisen rinnakkaiselon: aluetta, ~; t& "rauhan; vyöhykettä".:; Nyt on : . n j u ; : perlaa^eet oteitfi useiden [[ Euroopan. AaJsIan Ja Afrikan maiden. ke8kinäissnht^Iden;.pqhJak8L: Xäsiasia Ja 'Afrikasta.'on ^^tnfIat , : ' ^ n d o n g i n hengen" kehib. ts. niiden viiden periaaiteen kehto, ^ Jotka nykyisissä. < IcansalnväUsIssä : >:saht«issa sopivat' parhaiten vai- ^ ttolHselta . ja , yhteiskonnalliselfa rakenteeltaan <: erilaisten^ .maiden r a n b ' a n omaisen rinnakltaiselon • muodoksi. Kuluneen vuoden aikana "Bandungln henki" lujittui Ja levisi entista Viime aikoina on ollut Jon-kun verran puhetta CBCrnv mahdollisesta laajentamisesta •• j a siitä miten se kävisi taloudellisesti - mahdplliskesi; Äskettäin nimitettiin kuninkaall i n en komissio, Fowlerin komissio, tutkimaan asiaa j a se pitää parhaillaan kuulusteluja. Luonnollisestikin suuren ra-han edustajat mielellään järjestäisivät asian siten, että Canadan yleisradio toimisi yksinomaan heidän etujensa mukai-sesti. Julkaisemme torontolaiäen Canadian,. Tiibune-lehden..asiaa . käsittelevän V.toimituskirjoituk-. sen, jossa osoitetaan, että lienee sittenkin parasta, että C BC säilytetään Canadan parlament i n valvonnan alaisena j a suu? relta osalta valtibh rahoittamana. ,* * * : Emme voi muuta kuin ylistää sitä: kannan määrittelyä millä C B C (Canadan yleisradio — V.) lopetti esityksensä Fowlerin radio- j a te-levisiokysyniyksiä käsittelevällä komissiolle; Siinä sanotaan: 5 . "Televisiosysteemi- voisi o l l a suu-rimerkityksellinen; tekijä n i i n nuor i en kuin vanhempienkin canada-laisten elämän rikastuttamiseksi; meidän kahta kieltä puhuvan väestömme kansallisten • perinteiden edistämiseksi;- käns,allisen elämämme ; edistämisen auttainiseksi.!' CBCrn systeemin kunniaksi on laskettava. se, että se, mahdollisuuksiensa rajoittamana on yrittänyt vähemmällä tai enemmällä menestyksellä sagda tuota 'periaatetta toteutetuksi kahdessa: miljoonassa canadalaisessa kodissa.:. Mutta miten voidaan edelleen kehittää, laajentaa; innoittaa, paremp i in ohjelmiin, canadalaisempiin ohjelmiin j a saada ne useimpien, i h misten nautittavaksi?' Tähän kysymykseen on vaikea vastata. . C B C : n esityksessä sanotaan kannan julistuksestaan: "Se määrä mU. hin näitä tehtäviä: voidaan toteut taa . r i i p p u u ' siitä kuinka paljon kansa on valmis .maksamaan CBC* f jacvioij ' että nykyinen paU velu. maksaa noiuc $15 'Vastaanotto-laitetta kohden. Siihen se lisää laajentamisesta koituvat kulut, ohr jelmien lavastamiset; värilähetyk-s i in siirtyminen j a tulee lopputu-lolcseen^ "$31 vastaanotinta kohden. Se ehdottaa, että nämä varat kerättäisiin siten,'että^perittäisiin : 11- senssirahoja;^niin; radio- kuin tele-visiovastaanottimistakin,'; : asettaen radiolisenssin • h m n a k s i . $1;50 ~ vaikka se; tunniistaakin: perimisessä ilmenevät vaikeudet.. - ; " ^ Se vastiistaa sitä, että pyydettäisiin hallitukselta, vuotuisia apumää-rärahoja, -sillä perusteella että sellainen toimenpide johtaisi CBC:n poliititseen kontrolliin j a 'puolueellisten, etujen palvelemiseen. Me emme voi yhtyä CBC:n väitteeseen. , Jo viitenä viime vuonna CBC:ta on autettu valtiollisella $6,250,000 suuruisella vuotuisella määrärahalla. Miksi • tätä summaa ei voitaisi kohottaa.ivsanokaamme vaikka $30 miljoonaan vuosittain — sillä ehdolla, että sitä tarkistettaisiin kol- (Jatkuu 3. sivulla) mä asetus velvoittaa tuotan! ten johtajat läheiseen yhtei; koul u j en * kanssa kasvatustyi rittanriseksi työläisnuorisoi kuudessa. Vanhempien on myös luot. silleen välttämättömät ehdot sivistyksen saantiin. Ihmisten kofiinpj aiheuffaa ifkua hammaskirislysti WashIn°:ton. — (T-E) — Vt partmentin taholta, sanottiin viikolla hyvin uhkaavasti Puo nettiläälle', että -hänen pitää "painostamasta" tässä maassa Puolan, kansalaisia palaamaar maahansa. Valtloviraston virkailijat sy ettö '^Puolan lähetystön virkaUi sivät täällä olevia Puolan karu Ja yrittävät saada heidät pala Puolaan". ^ j Kirjelmässä./joka:- lähetettiin lan;. suurlähettiläälle : Romiiald soveskille sanbttita, että hänen ( kattava siitä heti". Spasowskl sanoi' sanomaleht tattelussa.-rettä ne kolme puoli merimiestä, jotka Jättivät Yhdyi viime .syksynä jav palasivat Pu olivaj; - tulleet lähetystön ..virka jjuheille omasta v tahdostaan, kielsi - valtiodepartmentln syyi todenperäisyyden, että lähetystä kailljat "menevät omasta alol taan Puolan kansalaisten pi täällä-., Valtiodepartmentln nootissa sanottiin, että Yhdysvaltain hi pitää, että ulkomaisilla lähetyi tulee olla. oikeus puhutella m täällä - olevia kansala isiä. vaan lisättiin, että "Amerikan kansa täiset traditsionit Ja vapaus ev oikeuden harjoittaa mlnkaan painostusta". Moskova. — Aikakauslehdessä Ögohyokissa, j u l k a i s t i in sunnuntai: na tri Mikhail P. Ghumakbvin kirjoitus, jossa mm. sanottiin, eitä Kiinasta ^ön tuotu Nieuvostoliittbon apinoita, joiden munuaisista 'tul- On sanottava aivan peittelemättä,] laan kuluvan vuoden aikana valmis- OCP el. ole vielä alkanutkaan 1 tamaan Salk-rokotetta. PÄIVÄN PAklNA Mifeti iävisi pääm. King-vainajalle? et^ Äitienpäivän vieftosta Sunnuntaina, toukokuun 13 päivänä vietetään erikoista äitienpäivää, jolloin osoitetaan pientä huomaavaisuutta miltei rajattoman äidinrakkauden palkkioksi. ; Jos kukaan, nii^ suudenosoituksen ansainneet.; Monesti palkkatyössä käyden, tai ulkotöitä tehden farmeilla, äidit joutuvat kotiaskareissaan, lasten vaatteiden pesussa, paikkaamisessa ja parsimisessa venyttämään työpäivänsä ainakin hevosenkengän muotoiseksi f^ija'tätä jatkuu vuodesta toiseen ilman minkäänla .lomaa". Ihmetellä täytyy, miten äidit lainkaan jaksavat osaansa täyttää ja samalla sitä, että väsymyksestään huolimatta he voivat olla ystävällisiä ja huomaavaisia perheen ^jtnuita jäseniä kohtaan. : ^: Vapaus puolestaan;yhtyy niihin, jotka tä^^ tavat äitejään ja yrittävät heidätilahduttaa^joko tavalla tai - toisella. Erikoisesti lämmittää mieltä eri puolilta'Ganadää' tulleet uutiset, missä kerrotaan, että CSJ:n haaleille on järjestetty pääasiassa lasten ja nuoren kaartin toimesta erikoisia < äitienpäivä-juhlia, missä esitetään tilaisuuteen sopivaa ohjel-^ mistoa, puhutaan päivän merkityksestä, kukitetaan äidit jn,e..i Toinien ja erikoisesti äitejä ilahduttava seikka on se, että kansainvälinen jännitystilanne on edelleen huojentunut: Äidit, elämän antajana, toivovat hartaiinmin kuin mitään muuiä sitä, että heidän lapsensa saisivat elää rauhassa ja rakentaa itselleen vauraamman ja onnellisemman tulevaisuuden. Ja osallistuessamme tämän ansaitun äitienpäivän juhlan viettoon omalla vaatimattomalla tavallamme, meidän tulee korostaa sitä seikkaa, että äidit eivät tule saamaan täyttä oikeutta ennen kuin he nousevat tasa-arvoisiksi kansalaisiksi miestön rinnalle — että he saavat saman palkan samasta työstä miesten kanssa, että heille avautuu tasa-arvoisuuden perusteella samanlaiset toimi- ja kehittymismahdollisuudet kuin miehille-" fcin. Innoittakoon taffiä äitienpäivä juhla/toimintaa naisten oikeuksien tunnustamisen ja toteuttamisen puolesta. ' - Onneksi olkoon äidit. N i i n , miten ^.kävisi entiselle pääministerillemme, Rt. Hon; W i l l i am Lyon Mackenzie Kingille, jos hän yrittäisi t u l l a takaisin. Canadaän? - Vaikka m r . - K i n g tunnetaan miehenä, j o k a on " o l l u t kauemman aikaa Canadan pääministerinä kuin kukaan m u u " j a vaikka hänen ansiollaan on mm. r i k o s l a in pahamaineisen '98:nnen pykälän kumoami-nerf, meäestyksöllinen johtokausi t o i ^ h maailmansodan aikana jne, me rohkeneinme feuifenkih epäillä, että jos hän yrittäisi nyt tulla tak a i s in Canadaan, hänet "karkoitet-t a i s i in taitaisin sinne .mistä on tull u t k i n . Tosiasiassa, jos nykyinen suunta jatkuu loppuun asti R t Hon. Wil-—kas vasemmistolainen'." oli? JiamiLyöö Mackenzie K i n g e i v o i ' ainakaan Canadan: maan kamaran kautta nousta viimeiseire tuoniiolle-käan, ^illä siirtolaisministeriömme' lähettäisi poliisinsa sen estämään j a lähettäisi hänet takaisin " r a j a n" taakse. .Uskomatontako? , .Tutkitaänpa asiaa? - Me JIahdemme luonnollisesti siitä, tosiasiasta, että l a k i on samanlainen k a i l i a i e . * , . Sitten < me huomioimme Windsö-rista.. toukokuun 8 pnä lahefettyn CPtn uutistiedon. missä ken-ottiin mm. seuraavaa: - - . "New-yorkilainen varakas vasemmistolainen, Corliss Lamont otett i i n tänääi) Canadan rajalla.-pois junasta täicäläis'ten siirtolaisvirän-omaisten toimesta. ; . "Yhdysvaltain-^Neuvpstoliiton ys-: tävyysjärjestön kansallisen neuvoston entinen puheenjohtaja, 53rVuo-tias Lamont, sanoi olevansa rtyrmis-tynyt' tapahtumasta." ' Tämän jälkeen mainitussa uuti' sessa kerrottiin, että mr. Lainont^ " k i r j a i l i j a j a Columbia' yliopiston luennoitsija!' on - Thomas W. La-montin poika j a tämä "vanha" Lamont ei ollut sen;: vähempää eikä enempää kuin itse J . P . Morganin liikekumppani. £ttäkö' m i l l a asialla tämä •'vara- Toronto ; Huroanist Association (Toronton:.: humanistien yhdistys) o l i järjestänyt; kaksi luentotilaisuutta, . missä mr. Lamontln piti puhua n i i n "vaarallisesta" asiasta k u i n "kansalaisvapauksista"! Mr. Lamont sanoo' itse, ettei hänen tarkoituksensa ollut luentojen-sa yhteydessä . e d e s ; mainita Neuvostoliiton nimeä eikä. piihuä mitään : kansainvälisistä kysymyksistä. ' Sitäpaitsi mr. Lamont sanoo, ettei hän ole vuodesta 1950 alkaen ollut missään tekemisissä Yhdysvaltain-ronton Globe andi M a i l lehden tätä asiaa.koskevauutistieto, missä mainitaan mr. Lamontin karkoittamis^ määräyksen yhtenä "perusteluna'' se tosiasia, että sodan. aikana hän johti " U . S. A i d to Bussia F u n d " n i mistä järjestöä. Kuten tiedetään, tämä' järjestö keräsi kansalaisilta avustusta, mikä lähetettiin Neuvostoliittoon. sodan jalkoihin joutuneir den avustamiseksi. Tämä mr. Lahiontista. : Ja sitten takaisin kunnioitettuun pääministerivainajaamme. Kuten tiedetään,^ Canadassa toimi m§rös sodan aikana " A i d to Russia F u n d " niminen Järjestö. Ja.mikäli muistimme ei petä teknillisiltä koh-dita silloinen pääministerimme, Rt. Hön. Lyon Älackenzie' K i n g o l i Neu-^ vostoliitöh- kansalle avustusta keränneen canadalaisen järjestön "suojelijana" tai "kunnianpuheen-johtajana." Ja j o s mr. Lamont voidaan estää pääsemä^tär^ Canadaan sen " r i k o k sen" perusteella, että muun ohella hän osallistui sodan aikana Neuvps-toljiton avustamiseen, niin s s i l l o in voidaan:- pitää itsestään . selvänä asiana, että JOS pääministeri King-vainaja yrittäisi palata takaisin Canadaan. hänet karkoitettaisiin myös "takaisin sinne mistä on t u l l u t k i n ." ; Tämä. sellaisenaan osoittaa kuinka tuomittavasti siirtolaisvirastomme v i r k a i l i j a t mr, Lamontin tapauksessa esiintyivät. , Meillä e i ole mitään tietoa Toronton humanistiyhdistyksen toiminnasta j a luentotilaisuuksien laadusta. Neuvostol i i ton ystävyysjärjestön j a Mutta*"!»!!!! huonosti ei k a i k e t i siihen verrattavien laitosten :kanssa. | maänune asiat ole, että korvamme . lx>puksi .Toidaw on Coliim-b i a yliopistoa luennoitsijalla i tavaa kansalaisvapautta kosk< ' asioista? Loppujen lopuksi; y valtalaisilla on kokemusta siits ten: kansalaisvapaulcsia uhataar t e e i i an ilmapiirissä! L u u l i s i Ottawan saaneen o Yhdysvaltain arvovallan lask mikä johtuu nimenomaan juur laisista epädemokraattisista toi piteistä^: m i h i n • siirtolaisviranc set nyt 'syyllistyivät mr. Lam< suhteen. , . Maainme' hyvä n i m i maailma r u i l l a , j a kansakuntamme ki laisvapauksien säilyttäminen v tiukasti, että moisista toimenpi tä luovutaan alkuunsa. Ann koon- mr. Lamontille mr. Paul besonflle j a . m u i l l e vierailijoin» keu^tullaj Canadaan j a esiintyi nadalaisten:järjestämissä tilais sista. — .Känsäkoura.' J . K . , Ylläkirjpitetim jälkeen ta tui n u n , että oltuaan vuorokac "karkoitettuna", professori Lan sai kuitenkin luvan tulla Canad j a samalla tilaisuuden pitäävtp niistä vkahdesta luennosta, misU sovittu. Tämä sellaisenaan korostaa^e leen ^sitä tosiasiaa, että hän kohdistettu maahaiitulokielto; aivan yhtä väärämielinen ja CIkeutettu kuin bli aikaisemffliO' pahtiujut Paul Boliesomnkin ki^ Mitä pikemmin alinomaisia i nauksia tekevä siirtolaismini; riömine vapautuu näistä aroeril laismallisista, mielipidesortoon, nistuvista tyhmyyksistään, s tS rempi [ se - kansakunnalle oliä. Sama.. ' .-i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 12, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-05-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560512 |
Description
Title | 1956-05-12-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lioiant^m, toukok, 12 p. — Salurday. yiay 12,1956
3 BiaoTm QfllevOS. 4««2^;Msiia«er
l ^ ladepeodppt Labor ^ addnw: Box <»,jBudteuy, Ontario,
T' ' ^ b t S " * ^ jTteitflalion toe oTSter^.
Office Oepanment Ottava, Pub- ' TnLAUSHXNKÄT; ^
l i « b ^ tiJrice „ »4>eiay: Tveaöan,' CanajJaasa; S «k. 7 ^ « Kk. 3.75
TtivxUiaysanäBatuxaAysbyV»p»ii»y 3 kk, 225
PuWi»hing Company Ltd.. at 100-102 yhdywal}oi«a M i * . « A » « kk. 430
Elm 8 t W., Sudbuxy. Ont, Canada.} 3uomes»a: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Miffi muut sannrail BaedmgiB feeiki ja sen vaikitas
150 viiotfa Snölbnanin t&Jnni^f|nustä
• Lauantaina, toukokuun 12 päivänä tulee kuluneeksi 150
viibtia Suomen kansallisen herättäjän — viisaan suomalaisen
v^^pmiehen^ Juhana Vilhelm Snellmanin §yntymästa.
...Snellman; f i l c ^ valtiomies, suomalaisuuden suuri
herättäjä^ntyitoukok. 12 pnä 1806 Tukholmassa ja kuoli 75 ; epäonnistimut «ur/asti ja täydeiuses-,
vuoden ikäisenä, heinäkuun 4 päivänä 1831 Kirkkonummella. Annettakoon tämän kaasuputkJiin-ylioppilaaksi
Turussa 1822 ja .gl^^^^^^T^^^ ' : r
fiiricanaitaatiksi J 8 3 i . - ^f^v^^hnnrn f^i rfe.ff-Hni.wn rvhma " t e i ' t. i « «.
f : f;;.. I t & n n e oo MeJlUaen. «tö vJc» if
' U viidenlsS&a vuoden Jälkeen Trans-
Canada ^Ffpe l>ines-yfitid> cd voi r a - t
ftmtOA «der (kaasuptttkilinjan) Iän- [
ftlÄD osan rakentamisia; «isal l i i t t o - •
hamtua lupaa ottaa $78 miljoonaa
Pohjols-Ontariota varten varatuata j'
nhBaUiit&stä. Uistata ee TVans-Ca-t
tnadaUe potkilinjan rakentamiseksi,]
ffirinnlpeKlin asti.; iSm&.jnimioa olisi 1'
fmakaettavs takplsto ennen kuin tule« f
ajka rffmtkilinjan Pohjofs-Ontarion
> osan r£kentanil«e!le'. • '
' Milloin sitten tulee tämä aiica? . . . .
i Nyt tarvitaan hptikohtaLSesti koko- j
naan uutta Jaköal Trans Canada on
Unkarin fasavalian
väkilannoite tilanne
SITÄ
JA
[Ceylonia «taitteesta. fbmSfremain ;laajeimnaJle. guuri oeansa siinä on
I tyä)(to: 4 » a ^ alonaitaan Aa-1 olit» ciSä, « t tä Sandungis konienens-
2ian Ja MtOUai maMen edttsEajat,, £la pääteiodä tuki NeuvostoUitto. ^3Ie
Siksi B a n d o n ^ konferensU oli en- vapautuneiden' Idän maiden pyrkl-stmmäinen
Idän maldiett « d ymmärrettäviä, y . A . . .. . .
laaja kohtauÄflaisum. Jossa Ue Joka jBuIganinln, j a N. S . Khrusbcbevin f ^^^^^^ tasavaltaan
Uökarih teollisuus l^'väfcj]än-l
mntieiden tuotantoa inaataloatla •
vart»!/; Ensimmäisen
lääkärit -^Etfe saa ai
viisivnoUs-. heUenoe voimakasta fcahvl
vallaosa koko noapaUoD väe^ä»:>
tä. ' Kanndnyä^^ •^•"Tt
ten; i»xtid^^
konferiensslVa ön saoceti.
mrHäty». Sf tä «anofaaii 'jayifn
offceotetosU hlstorfaltisekri fjitiiab.
tumaksi Aasian fcassbjeDeläB^
sä.;;:.'Nykyfsisnr'l^
henki'' tvUot «ymbOoU Idän kaibr
pyrtJfDjiics^
' l i n n a k k j ^
r^fcMahonih tai Gairdnerin ryhmä tai ' telassa slirtomaasorron lopolIlseD
Vuodesta vuoteen 1834-36 hän esiintyi nuorison johtajana . maaktmtahaiiitusten j a liittohaiiituk- } Ukridoimisen puolesta.
sen;xastu8taessa ylempien viranomaisten holhous- ja valvon- > sen yhdistelmä, tärkeätä ön se. että
' ' ' aloitefaan työt putkilinjan kaikilla
On kolOASt roosi Aagbm J a
Afrikan 29 J B M » laf/OfsnMM»,
Joka liAtttän Banfaagf»» Ifab-
( i ^ im is-'24 iwiä l«Mi. Haiidrti-fconfomMffD
«salliftid
tajia 29 Aasian Ja AfrU^
ta, JoidM »äkllnko « » mclkän Idän ongelmat. Joista |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-05-12-02