Vapaus, December 15, 1964

              Sivu '2 T i i s t a i n a , j o u l u k . 15 p. — Tuosday, Dee. 15, 1964
I N D E P E N D E N T LABOR ORGAN VAPAUS
( L I B E R T Y ) Establlfihed Nov. 6, 1917
EklJtor: W. Eklund Manager: E. SukBl
Telephaue: prflce aud-Editorial fl74-C>J4- ^ . i
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and ^turdays by Vapaus'^
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario. Canada
Mailing address: Bo.\ 69
Advertising rates upon application. translations free of charge.
Authorized as second class mail by thn Poät Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
CANADIAN LÄNGUÄGE-PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.7.s USA;ssa''
3kk. 2,75. Suomessa:!
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
l,vk. 10.50 6 kk/ 6.75
Etiikan ohjeita ministereille
Samaan aikaan kun torypuolueen eräs-jäsen .syytti alahuoneessa,
ottä vissit apulaisministerit olivat syyllistyneet sekä lahjusten tarjoa­miseen
että kiristysmäiscen uhkailuun e l l e i asianomainen lakimies ota
lusikkaa kauniimpaan käteen ja käsittele hellävaroen huumausaine-jutusta
syytetyrV erään miehen takausmaksukysymyslä, esitettiin ala­huoneen
hyväksyttäväksi omalaatuinen epäluottamuslause-ehdotus —
että oikeusministeri Guy Favreaun palkka laskettaisiin yhteen dolla­r
i in vuodessa. Hallitus joutui tekemään oppositiolle vissejä myönny­tyksiä
ja niin tuli tämä palkanalenmusehdotus hyljätyksi.
Ja tämän jälkeen— vaikka meille on vakuuttamalla vakuutettu,
että toisin kuin pakanallisissa" sosialistjmais.sa, meidän politiikan-tekijämme
kulkevat sitä "kivisiä ja kaitsa polkua" täydessä herran
kurissa ja nuhteessa — katsoi pääministeri Lester B. Pearson tarpeel­liseksi
julkaista hallituksensa, ministereille ja heidän apulaisilleen
erikoisen "etiikan koodin" (siveysopilliset käyttäytymisohjeet). Näi­den
uusien käyttäytymisohjeiden perusteella vaaditaan ministereiltä
ja heidän, apulaisiltaan muun mua.ssa rehellisyyttä ja suosikkijärjcs-
...telmästä pidättymistä; heiltä vaaditaan Uihdonlujuutta turmcltunci-suutta
j a yksityisetujen tavoittelua voistaan.
Kaikki tämä on tietenkin ajankohtaista kun muistetaan, että esim.
eräs: tuomari vapautettiin juuri äskettäin .syytöksestä, että hän o l i .saa­nut
joko ilmaiseksi tai pilkkahinnalla o.sakkeita luonnonkaa.suyhtiöltä.
jonka kanssa hän o l i kaupungin pormestarin ominai.suude.ssa neuvot-
- telemassa liikcnnöimisoikeuksista; kun liittohallituksen oikeusminis­teriö
asettui julkisesti puolustamaan saman henkilön tuomarinaoloa
' riittämättömien todisteiden" vuok.si annetun vapautu.späätöksen pe­rusteella;
kun alahuoneen istunnossa tehtiin ilkeämielisiä vihjeitä,
että eräät liittohallituksen miniserit ovat henkilökohtiii.scsti saaneet
t)oikkeuk.sellisen edullisilla ehdoilla käyttöönsä huonekaluja liikkeiltä,
joiden konkurssipesän selvittelyn yhteyde.s.sä on puhuttu melko skan­daalimaisesta
asioista — j a kun luvattua vanhuudeneläkeparannusta.
eli Canadan eläkesuunnitelmaa, on viivytetty ja taas viivytetty siinä
määrin että .senkin saantimahdollisuus on jälleen pilvessä.
On v.aikea uskoa, että kokeneet politiikantekijät, kuten liittohai-lituksen
jäsenet, voivat, joutua aivan tietämättään ja sinisilmäise.ssä
viattomuudessaan näin monenlaisten skandaalien tiintjunaan., Mutta
ilmeisesti sieltä löytyy aina "tulta mi.ssä on savuakin" koska päämi-ni.
steri katsoi tarpeelliseksi tällaisen sivsysöpilli.sen cli moraalifilo­sofisen
ohjesäännön hallitusniinistereilleen antaa. Omasta puolestam­me
me toivomme, että näistä sivey.sopillisista säädök-sistä olisi apua
ja että skandäalinhaju loppuisi tähän. .Iokatapaukse.s.sa voimme omalta
kohdaltamme sanoa, että lehtemme Vapaus pn .sataprosenttisesti pää­ministeri
Pearsonin esittämien etiikan säädöksien kannalla.
SAMANARVOISUUTTA K A N N A T E T A AN
Olemme huomioineet, että eräs torontolainensuurlefiti.sanoo
suhtautuvansa hienolla skeptilli.syydellä pääministeri. Pearsonin si-veysopillLsen
kirjeen siihen kohtaan missä sanotaan, että "yleiset
asiat on käsiteltävä tasa-arvoisuuden ja objektiivisuuden pohjalla
kaikkiin nähden" antamatta "erikoiskohtelua henkilökohtai.sen tut­tavuuden,
sympatian tai minkään sellaisen seikan perusteella".
Me puolestamme toivomme, että pääministeri Pearson tarkoittaa
juuri sitä, mitä hän .sanoo. Erikoisesti me toivomme sitä. että oikeus-ja
kansalaisuusasioita käsittelevät ministeriöt sekä valtiosihteerin
virasto ottaisivat vihjeen huomioon toiminnassaan, tai että muu.ssa
tapauksessa pääministeri käyttäisi hallituksen johtajana valtuuksiaan
ja näyttäisi heille "missä kaappi seisoo".
Meidän miele.ssämme on tässä yhtcyde.ssä oikeusministeriön koh­dalta
se ilmeinen puolueellisuus, mitä se on osoittanut vissejä ääri­oikeiston
piirejä kohtaan, joita on pidetty "ystävinä", ja toisaalta .-ic
torjuva kylmäkiskoisuus, millä oikeusministeriön alaiset toimenhalti­jat
ovat suhtautuneet vasemmistolaisiin yleensä ja .saman tien niihin,
jotka on joko syystä t a i toisesta leimattu "va.semmistolaisuudcn" pol­tinraudalla.
Oikeusministeriö voisi käsittääk.scmmc parantaa paljon
hallilnk.senvarvovallaa tavalli.sen k n n s a U : kcskuude.ssa Ganadas.sa ja
ulkomaillakin, ottamalla huomioon pääministeri Pearsonin sivcy.sopil-
'^li.set neuvoi siitä että " k a i k k i a " canadalaisia pitäisi kohdella tasa-arvoisuuden
perusteella j a antamatta "erikoiskohtelua" kenellekään.
.Juuri siltä varalta, ettei meitä ymmärrettäisi väärin: Me emme toivo
emmekä halua mitään "erikoisoikeuksia" tai etuisuuksia niille kan­salaispiireille,
joita Vapaus-lehdellä on kunnia edustaa. Ainoa mitä
me vaadimme, ja mistä me pidämme kiinni on se, että Canadan kaik­kia
kan.salaisia olisi kohdeltava "ta.sa-arvoisuuden" pohjalla, kuten
pääministeri Pearson onnyt ministereilleen suositellut
SYRJINTÄ POIS
Kan-salaisuusky.symyksiä käsittelevän ministeriön kohdalla lau­summe
avoimesti mielihyvämme siitä, että kansalaisoikeuksien inyön-tämisen
tiimoilta pn liberaalipuolueen nykyi.sen hallituk.sen aikana '
tapahtunut vissiä edistystä. Mutta tosiasia on sittcnkrn — ja s e ^ n I
sekä kaasallinen että kansainvälinen häpeäpilkku maallemme — että
monet rehelliset, työteliäät ja kans.saihmistensä suurta arvonantoa
nauttivat .canadalaiset ovat vieläkin ei-kan.salaisia vain sen vuoksi,
kun heillä on valtiovallan,mielestä t<ii luullaan olevan, ja mikä pa­hinta,
on kurjien urkkijain toimesta sanottu olevan, joitakin "vääriä"
ajatuksia tai "vääriä" yhteyksiä". Me rohkenemme toivoa, että pää­ministerin
etiikan ohjeet velvoittaisivat kansalaisuusasioita käsitte­levän
ministeriön tehostamaan ponnistelujaan tämän huutavan epä'
kohdan korjaamiseksi ja että meitä ei ymmärrettäisi tai tulkittaisi
väärin tä.s.säkään a.sia.ssa. Vapaus haluaa tehdä kantaasa täysin .sel­väksi:
me emme kiistä valtiovallan oikeutta huolehtia maan turval­lisuudesta
ulkomaista hyökkääjää ja sen asiamiehiä vastaan. Päin­vastoin
on asia! Vapaus on puolustanut j a tulee aina puolustamaan
Canadan it.somääräämisoikeutta ja kan.sallista vapautta kaikkia ulko­maalaisia
hyökkääjiä ja hyökkääjien a.slamiehiä vastan. Jos henkilöä
epäillään epäluotettavuudesta; nostettakoon häntä vastaan syytös hiin,
että hän tulee joko tuomituksi tai vapautuu' aiheettomista epäilyistä.
Mutta älköön jatkettakö kansalalsoikqqksien jao.ssa nykyistä poliitti­sen
suvaiiscmattomuuden pohjalla lepäävää syrjiAlää.4eri' kirotun tC'
kosyyn peru.stcclla, että .siten muka halutaan jotenkin "suojata" Ca;
•k-
SYNTYMÄ.
PÄI\>IÄ
Lauri Koski. Whitefish. Ontario,
täytti lauantaina, joulukuun 12 pnä
65 vuotta. ...
Hilda Hcihfr/lsauirStc.Marje,
Ont., täytlää^l^torstaina; joulukuun
17 pnä^Vffr^uatta. • ' '
Evert Mäenpää. VVortbinfjtrf^.
Ont.. täyttää '.fauantaiiiy^^rjoulukd^Ä;
19 pnä 71 vup/iii, .
A r v i Inahti, ^Sndburyi^Oi^t., läylti
torstaina, joulukUlia ' 10; päiv^ji,
70 vuotta. " . . . ; ( •• •
Lempi Mäki, Long Lake; Ont:;
täyttää", huomentih, joulukuun 16
pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten J:J Inttä­väin
onnentoivotuksiin.'
ONKO TOINEN IHMISROTU
HUONOMPI KUIN TOINEN?
. Joultikuuit 10. päivää .vietettiin kaikkialla inaailmassa Ihmisoikeuk-siejfi
iifiivänä, Sen vietto sai alkunsa 16 vuotta sitten, jolloi|i Yhdistyneet
KfAsakuDn9t<järj?sto antoi .tunnetun Ihmfsoikeukslen yl^i^maiaibnalUäen
julistultsen. Sitä'on sattuvasti sanottu kjansojen ja ihmisten suhteiden
icttiseksi peruskirjaksi.
.Tänäkin päivänä on ihmisten ja kansojen keskeisissä suhteissa Ih-misoUqeuksien.
julistusta j a sen sisältöä rikkovia ja loukkaavia epäkohtia.
N i i s ^ vyksi oif rotuennakkoluulo ja siihen pohjautuva rp^j^rJIntS. Tähän
a l k a n e erääseen pjoUtaviinpaBn oi}g«}piaaii kltnniti^tälita . e n t y i s t l huo*
miota Ihmisoikeuksien ,16.. viiosipälvä^^
toimittanian, maisteri Hilkka Pietiläp artikkelin rotukysynrf^^ksestä;^^' j
' ' K a i l ^ k i ; nykyajan .•elivät ihpni?pt
jtuulpypt: säm^^^n jlajiijjj, >iHomö j jsa,
piens, ja Ovat, i jjhtei^t^ \:gilkMperp;
On olemassa , :eri käpjityksiä>^siitäi
kofka ja miteri: eri ^, jjiniisifyhmSt
ovat eronneet tästä yhteisestä pey
.•uskunnasta."
Teidän ja meidän
Vaikkakaan HiUla j a Tuomas Tuori
eivät voineet saapua Uuden Pörriäi-
.sen esitystä seuraamaan niin he kui­tenkin
halusivat lunastaa sisäänpää-
.syliput tilai.suuteen. Siispä kiitos
heille siitä' (.S2.00) kannatuksesta.
Ei ydinaseita
Bonnin käsiin
B e r l i i n i— Saksan sosialistlKrn
yhtcnäisyyspuoluccn. (SEI)- poliit-linen
(oimikunla e.sittää vakavan
varoituksen Bonnin pyrkimyksis­tä
päästä atomiaseidrn määräys­valtaan,
Euroopan herruuteen ja
lisäämään vaikutustaan NATO:s-sa.
Erhardin hallituksen vaatimuk­set
päästä huomattavassa määräs­sä
osalliseksi NATO:n ydinaselai-vastosta,
muodostaa tämän hetken :
nopeimmin kehittyvän vaaran, sa­noi
poliittisen toimikunnan jäsen,
professori Kurt HaKcr SEI>:n kes­kuskomitean
kokouksissa Länsi-
Saksan pyrkimykset päästä käsik­si
ydinaseisiin ii|6odostavat vaka­van
vaaran koko Euroopan turval­lisuudelle,
sanottua, selostuksessa
ja todettiin, '^tä- DDR tekee kaik­keus.-!
estääkseen näiden rauhaa
vaarantavien toimenpiveiden to­teutumisen.
Kansainviilisen , kommunistisen
liikkeen a.semcs't'a «anottiin selosr-tukscssa,
että scnVvöima on aatteel-iisessa
ja polii11i.scssa yhtenäisyydes­sä
ja että kommunistien kan.sallis-ten
ja kansainväMisten etujen ja vel­vollisuuksien
vastakkaina.settelu vai­kuttaisi
ehkäisevästi vallankumouk­sellisen
liikkeen kehityk.seen. SEI)
on edelleenkin kommunististen ja
työväenpuolueiden uuden neuvotte­lukokouksen
kannalla, sillä vuoden
1960 jälkeinen maailmanpoliittinen
tilanne, kaipaa yhtei.stä analysointia
ja johtopäätösten tekoa.
TIEDEjVHiES;rEN SANA
IlOTUkvSVM:^|(SGSTÄ
Rotuopeista j a niihin perustuvista
ennakkoluuloista johtuvat ongelmat
maailmassa ovat tvilleet vuosi vuo­delta
yTTä polttavammiksi/Vaikka
toisaalta on yhä enemmän niitä,
joita tällaiset ennakkoluulot eivät
.>ido j a jotka eivät anna minkään­laisten
rotua.senteiden vaikuttaa
loimintaan.sa ja suh autumisecnsa.
sir toisaalta rotujen välisistä risti
. i i d O T s t a johtuvat erimielisyydet
saaneet yhä kärjistyneempiä ilme-nemi-
fmuotoja niin e tä jopa veriset
yhteenototkaan eivät ole haivinai
^ia. Rotukysymykset aiheuttavat
kanneimpia seuraamuksia siellä
mis.sä erirotuiset joutuvat päivi'.
täin kosketuksiin toistensa kanssa
ja missä ihmisryhmien erilaisuus
on huomattava. :
Siellä, missä rotuerot ovat pienis
Is. yhdessä elävät t y y p i t eroavat
loisisU-ian vain vähän j a valtatyy-pistä
erottuvat ryhmät ovat pieniä
kuten meillä, tuudittaudutaan hei
posti siihen uskoon, että mitä.nn
rotuennakkoluuloja ei ole valta­väestön
p i i r i s s ä olemas-sakjian. Tä
mä käs.ilys o.soiltautuu kui enkin
•.iseimmiton valheelli.seksi niin pian
xuin tulee e t e e n konkreettinen t i
lanne. jo-.s:i suhtautuminen toisen
rotuiseen on ratkaistava. Pojan tai
•yttären avioituminen värilliseen
l O t u u M kuuluvan hKukiiön kan.ssa
u n usei:nmiile .suomalaisille van
heinmilie a i v a n yhtä kauhistuttava
ajatus kuin pahimmille koiiserva
I l v e i l l e ..Yhdysvalloissa.
. E r i ^ pupiilta^
ihmisiä tavat^^^^
mieitirnään, miten voidaan vetää
joitHkih rajoja eri rp
Jos katsotaan eäim.iihM
kaUckl w viyahdujteet ^(^^^
m^j^if^^^ vaqieii-;
i^qn¥äiiip;!yplwa#^
3a .iiiitaSh §elyää raj^^
>kpÄ^n = jfi• |ftrp?\lOn, musia, MJl^^n
perust^i^i-:
lä ;esjm. intia^iset»,
, <:essa ihion tum;?)U;US€^^^^^^
Dvat ftr^täin suurpt:? : j . i l
I " E i olie olema.ssa kansallista, u.s-
[konnoUista. maantieteellistä, kielel
Sen jälkeen todetaan, että eri ih j Iistä tai kulttuuriryhmää, joka si
misyksilöidon väliset eroavaisuudet j nänsä muodostaisi rodun; rodun kä
johtuvat erilaisista perintöteki site on .puhtaa.sti biojoginen.
jöistä ja ympäristön vaikutuksesta! Kaikilla .maailmassa nykyisin elä-näihin
perintötekijöihin. UseimmiTJ villa kan.soilla näyttää olevan yhä
ten tällaiset eroavaisuudet ovat t u ! suuret biologiset edellytykset saa
lok.senri molempien mainittujen te- j vuttaa millainen sivistystaso tahan-kijäryhmien
yhtei.svaikutuksesa.; | sa. E r i kangojen erilaiset saavutuk-
Kaikissj; ihmisryhmissä esiintyy | set on laskettava yksinomaisesti nii-i
u r i a perinnöllisiä eroavaisuuksia! | den kulttuurihist(»..-iasta johtuvik-
"Ihmislaji ei sisällä puhtaita ro • Yleisen älykkyyden j a henkisen
'.uja perinnöllisesti yhtenäisen väes-j kehityskyvyn perinnöllisten mah
tön merkeis.sä. Erot saman raJunidollisuuksien sen paremmin kuin
'ai väestöryhmän eri yksilöiden ityy-isten, ominaisuuksienkaan pe
;esken ovat usein suurempia kuin { rusteel|a /ei ole mitään oikeuUista
Suuri huomio elintason-,
ke.skimäSräiset eroavuudet rotujen
'ai väestöryhmien välillä.
Selvää tyypillisyyttä esiintyy ih
nisroduissa yleen.sä paljon vähem
nän kuin monissa eläinlajeissa eikä
liitä voida l.iinkaan verrata koti­eläinrotuihin,
jotka ovat erikoistar
voi uksiin tähtäävän tehostetun va
:innaii tulosta."
K A I K K I OLEMME
1 SEKAROTUISIA"
{ On monesti väitetty, että oi i ro-iujen
välisestä risteytymisestä .syn­tyvät
perilliset, ns. seka-aviolii-toisia
syntyneet • lapset olisivat jo­tenkin
heikommin varustettuja
käsityksille 'alemisa"
mistä roduista,"
tai 'ylem-
Lopuksi toteavat julistuksen alle­kirjoittajat,
että heidän yllä esittä
mänsä biologiset tosiasiat ovat täy­sin
vastakkaisia rotuoppien peri-a
t t e e l l C i Ei siis voida- millään pe­rusteella
väittää, että rotuteorioilla
olisi tieteellinen pohja.
Luettavaa
kerral(seen
Maailmassa ilmestyy lähes 8000
YK;n tiede-, kasvatus- j ; i kult j :<ui„ samanrotuisten lapset. Monien! päivälehteä ja niiden yhteinen
tuurijärjestön UNKSCO:n., penis - mj^icssä on sanalla •.sekaroluinen"! painosmäärä on suunnilleen 300
Kirjaan kuuluu velvoitus Ihmisoi-: edelleen erittäin halventava merki-
^ keuksien yleismaailmallisen : j u l i s - , tys. Jiiikilausumassa todetaan;
i*.iik-ien soveltamisesta. Täyttääk-:
;.een t.^t.i velvoitusta kiiy 1'NKSCO ! ..,h,„j,,,ä^.„i-j^.„ njkkuvuuden j : .
jatkuvaa kamppailua mm. ; o l '| /yhteiskunnallisten tekijöiden vuoksi,
an syntyneitä eroavaisuuksia ta.soit !
viime ^kesana i .,m;,;in pyrkivällä pariutumisella
UNESCOin toimesta koolle .joukko i
ennakoluuloja vastaan. - Tässä
mielessä kutsuttiin
Natsiril(ol(set
eivät vaniiene
B e r l i i n i . .— Amerikkalainen,
Nurnbergin oikeudenkäynnin y-leisen
pääsyyttäjän varamies tri
Robert Kcmpner sanoi Ehlangen-
Nurnbcrgin yliopistossa, että Sak­san
liittotasavallassa on annettu
tähän mennessä korkeintaan 1500
natsirikoksia koskevaa tuomiota.
Länsi-Saksan hallituksen natsi-ri­koksia
koskevaan vanhentumis-päätöksccn
liittyvässä . rsitykseS'
sään hän totesi ettei miljoonien
ihmisten murhaa ole voinut suorit­taa,
näin pieni tekijämäärä.
Israelin kaikki yhteiskuntapiirit^
ovat kuohuksissaan päätöksestä,
jonka mukaan natsi-rikok.set vanhe­nisivat
Länsi-Sak.sas.sa ensi vuoden
toukokUUs.sa, ilmoittaa israelilainen
uutistoimisto Itim. Maan parlament­ti
ja hallitus ovat antaneet julkisuu­teen
yksityiskohtaisen .selostuksen
israelilaisten suhtautumisesta a.si-aan.
Italialainen 'Avanti' kirjoittaa
että. plfqslcn vanhencjnji^päjitös voi­si
merkitä julinien rikollisten h i l -
j.-iisLa'.''pal:i(iitamr!)ta^k(iiuiidan. ri­kollisten^.-
jotka ovat t vioHi tänään
vailla nimeä,
i w l a n kansaa ja valtiota.
Lopuksi toivomme, että valtiosih­teerin
virasto muistaisi kaiki.ssa asi-oi.
ssa ja erikoisesti Canadan sata­vuotisjuhlien
valmisteluissa, että
Canadan eri kansallisuusryhmien
K A I K K I A P1IKE.JA, jotka HALUA­V
A T JA VOIVAT ahtaa jotakin
maamme lOO-vuotisjuhlan vieton on­nistumisen
hyväksi, kohdeltaisiin
"ta.sa-arvoisesti" ja ilman mitään
poliittisia ennakkoluuloja, kuten
pääministeri Pearsonin, kirjce.ssä
suositellaan. '
Sanalla sanoen meidän lehtemme
Vapaus tervehtii mr. Pearsonin mi­nistereilleen
ja heidän apulaisilleen
antamia siveysopillisia sääntöjä ja
toivoo, että niitä . ruvettaisiin tote­uttamaan
myös yllämainituissa ky­symyksissä.
maailman johtavia biologi9n. pe-
.-innöllisyystieteen ja antropolouiatl
tutkijoita tarkistamaan ja täyden­tämään
vuonna 1951 annettua ju
listusiii. joka selvitteli rotujen luon­netta
Ja niiden välisiä eroavaisuuk.
•;ia.
Tämän konfeien.ssin ant.-iina ju­listus
on todella ai vovaltaint-n lau
sunto rotukysymyksiin liiltyvistri
näkökohdista. Viimeisten 15 vuoden
alkan:i on juuri rotukysymyksiin
liittyvillä tieteenaloilla saatu selvi
telyksi monia tähän asti puutteel­lisesti
tunnettuja kysymyksi, joten
V. It).")! .rnnettii julistus oli siitäkin
-.yystä aiheellista larki.staa.
K A I K K I IHMISET KUULI \ A T
S A M A A N L A J I IN
Julir^tus. jonka on alle|^joittanut
22 kolkkia maanosia edustavaa
huomattavaa lutkijaa. toteaa asian
käsittelyn lähtökohdaksi;
miljoonaa kappaletta, ilmenee
UNESCOin raportista "World
Press — Neur.papers and News
-Agencies''. Raporttiin sisältyvät
tiedot 200 maasta.
Päivälehdistö ei ole päinvastoin
kuin muut massätiedolu.svälineet
eri ihmi s ryhmi in kuuluv i en yksilöi- kehittynyt: .samas.sa tahdis.sa kuin
o-en kesken huomattavasti tär-1 ^^^^j, ^„ ,5^^^^^^
keampi merkitys ihmisten kuin
eläinten historiassa: Minkä tahansa
ihmisväestön Uii rodun historia si
sältää run.saa.sti .sekaantumista ja
Sen määrä näyttää jatkuvasti kas-
• vavan. Ihmisen risteytymisen esteet
ovat maantieteellisiä, yhteiskunnal­lisia
ja kulttuurista johtuvia.
Ei ole koskaan todistettu, että
risteytymisellä olisi biologisia hait
toja ihmiskunnalle kokonaisuudes­saan.
Se päinvastoin vahvistaa ih­misryhmien
välisiä biologisia siteitä
ja siten: samalla' myös erilaistuneen
lajin yhtenäisyyttä.
Avioliiton biologiset .seuraukset
riippuvat yk.sinomaise.sti parin pe­rintötekijöistä
eikä heidän rodus­taan.
Sen vuoksi ei ole minkään­laista
biologista oikeutusta eri ro­tuun
kuuluvien henkilöiden välisen
avioliiton kieltämiseen tai vastus
tamiseen rolu.syiden vuoksi."
detaan UNESCO:n raportissa Väes­tö
on^ viimeisten kymmenen vuoden
aikana kasvanut 26 pro.sentilla, mut­ta
päivälehtien painokset ovat ko­honneet
ainoastaan 10 prosentilla.
Eräissä Euroopan j ; ; Pohjois-Ame-rikan
mais.sa on suuria päivälehtiä
lakannut ilmestymästä, mutta tämän
on osittain kompensoinut .se, että ke­hitysmaissa
on perustettu monia
uusia lehtiä. .
Eräät .suurvallat ovat todenneet
päivälehtien painosmäärän huomat­tavan
kasvun kokonaisuutena. Yh-dy.
svallois.sa ilmestyvien lehtien le­vikki
on 59 miljoonaa kappaletta,
mikä merkitsee neljän miljoonan
nousua vuodesta 1954. Japanin päi­välehtien
painosmäärät ovat sama­na
aikana nou.sseet 5 miljoonalla ja
Neuvostoliitossa 9 miljoonalla, mo­lemmissa
maissa on lehtien koko­naislevikki
39 miljoonaa kappaletta.
Moskov^.: — Väestön elintason
kohottaminen lisäämällä huomatta­vasti
maataloustuotantoa ja kulu-tustarvikkeiden
tuotantoa ja korot­tamalla
palkkoja on keskisenä kysy-inyksenä
Neuvostoliiton ensi vuo-j.
den taloussuunnitelmpssa, joka v i i -
.|i)e keskiviikkona .e^i^eltiin korkeim­malle
neuvostolje.
Neuvostoliitto ^i^pistaa sotilasme-
,npjaen ensi vuonna 500 miljoonalla
ruplalla, lausui taloussuunnitelman
esittelijä, pääministeri Aleksei Ko-
-sygin puolitoista tuntia kestäneessä
alustuksessaan.
Korkein neuvosto vahvisti yksf-mielisesti
puhemiehistön.sä jo lähe^
kaksi kuukautta sitten tekemän pää­töksen
Nikita Hrushtshevin vapaut-amise.
sta pääministerin tehtävistä
ja Aleksei Kosyginin nimittämisestä
hänen tilalleen.
K l o 10 viikko sitten keskiviikko­aamuna
kokoontuivat Neuvostoliiton
eri puolilta saapuneet korkeimman
neuvoston molempien kamarien, liit-^
toneuvoston ja kansallisuuksien
neuvoston edustajat e r i l l i s i in istun­toihin,
joissa tehtiin mm. päätöksiä
istuntojen päiväjärjestyksistä. T.i-lou.
ssuunnitelmien ja budjetin vah­vistamisen
ohella päiväjärjestykseen
' hyväk.syttiin ehdotus Neuvostoliiton
! uutta perustuslakia valmistelevan
komitean puheenjohtajan nimittämi-
.se.stä. Valiokunnan puheen johtaja­na
on tähän .saakka ollut Nikita
JIrushtshev.
HRUSHTSHEVIN EROPÄÄTÖK­S
E N VAHVISTAMINEN
Klo 11 alkoi molempien kamarien
vhteinen istunto, jo.s.sa- puheenjoh­tajana
toimi liittoneuvoston puheen­johtaja
Ivan Spiridonov. Ensim­mäisenä
otettiin käsiteltäväksi kor­keimman
neuvoston puhemiehistön
lokakuun 15 päivänä tekemä päätös
N i k i l a l l r u s h t s h e v i n vapauttamises­ta
pääministerin tehtävästä: Asia.sta
käytti puheenvuoron Leonid Brerfi-nev.
joka totesi puhemiehistön va­pauttaneen
Hrushtshevin korkean
iän ja heikentyneen terveyden
vuoksi. Hän suositteli Aleksei Ko:
.s.v.-jinin pääministeriksi nimittämis­tä
koskevan päätök.sen vahvistamis­ta,
koska sekä N-lriton kommu­nistinen
puolue että neuvostokansa
tuntevat Aleksei Ko.syginin huomat­tavaksi
valtio- j a puoluemiehcksi ja
hyväksyi organisaattoriksi. .
Korkein neuvo.sto vahvisti käteen-no.
stoäänestyk.sellä yksimielisesti se­kä
Hrushtshevin eroa että Ko.sygi­nin
nimittämistä koskevat päätök-
.set.' Vastaan äänestäneitä,. tai ää­nestyksestä
pidättyneitä ei ollut.
KOSYGININ SELOSTUS
Pääministeri Aleksei Ko.sygin a-loitti
tämän jälkeen puolitoista tun^
tia kestäneen erittäin asiallisen pu­heensa,
jo.s.sa hän perusteli ensi vuo­den
kansantaloussuunnitelmaa, erit­teli
talouden saavutuksia ja: useita
puutteita .sekä käsitteli lopuksi kan­sainvälisiä
kysymyksiä.
Kosygin mainitsi, että teollisuus­tuotannon
o.salta suunnitelmat yli­tetään
tänä vuonna. Ensi vuoden
talous.suunnitelmaa laadittaessa on
pidetty välttämättömänä tuotannon
lisäämistä j a etsitty lisävaroja vä­estön
elinta.son kohottamiseksi.
Kansallistulon huomattava kohoami­nen
ja elintason kohottaminen ovat
ensi vuoden suunnitelnian /tärkdin
erikoisuu». Kansallistulo kohoaa fä-män
vuotiseen verrattuna '^^4 njil-.
j a r d i l la ruplalla eli enemmän kuin
koskaan aikaisemmin. Toisena teh­tävänä
on maataloustuotannon^ ja
kulutustarvikkeiden tuotannon l i ;
Säämänen.
Kolmaiuieksi on pidetty ^Vstf&•
mättömänä ki^lutustarvlkkelden
tuotannon kasvun lähentämistä
tuotantovälineiden tuotannon ta- :
solle. Kulutustarvikkeiden' 'kasvu
on ensi vuonna 7,7% j a tuotah- r
tovälineiden tuotannon - kasvu
suunnitelman mukaan 8,2% »«'N^l-'
Janneksi on päätetty huomatta­vasti
lisätä väestön tuloja; .Tulot
kasvavat ensi vuonna 7,3%Ula
tämän vuotisen 3,9 % : n asemesta,'
Teollisuustuotannon lisäkasvu
on ensi vuonna 8 , 1 % K e m i an
osalta kasvu on 5 % . Keskinker­t
a i s i a : nopeampaa on tuotannon
kasvu mm. sähkön, öljyn ja->.eUn-taivikkelden
alalla;
V A K A V I A VIRHEITÄ
MAATALOUSJOHDOSSA
Maatalouden johtamise.ssa on tch-:
ty useita vakavia virheitä, lausui
Kosygin. On rikottu aineeyjjien
'.kiinnostuksen periaatetta ja jatku-tvasti
muutettu maatalouden hallin­tojärjestelmää,
mikä on vaikdtt^tiut
I kielteisesti maatalouden tilaan. Ko-i.
sygin totesi, että tänä vuonna sato
lon ollut parempi, mutta maatalou-
I den jälkeen jäämistä ei ole vielä voi-
,tettu ja sen voittaminen vaatiikiin
lu.seamman vuoden aian. "
I Kosygin mainitsi maatalouden a-lalla
viime kuukausina suoritettu
jen toimenpiteiden joukossa kolhoo-silaisten
henkilökohtaisen t9Ji9,uden
rajoittamista kcsktivan päätöksen;
kumoamisen j a valtion kolhooseille
mak.saman maidon hinnan korotta-imisen.
Hän sanoi, että viime vuo-
!sina on annettu paljon vastuuttomia
! ohjeita . maatalouskysymyksissä?* m.
•m. kolhoosien kylvöaloi.stajä-ItäFja-taloudesta.
Ko;hoo.seille itselleen
pitää antaa mahdollisuus päättää
tuotanton.sa suuntaviivoista.
Väestön reaalitulot kohoavat ^ n s i
; vuonna suunnitelman mukaan T%:- el­ia,
mikä on paljon enemmän^kuin
viimeisten viiden vuoden ^ikana.
Työläisten ja : v i r k a i l i j a in palkkoja
korotetaan 4i57r:lla minkä silsaksi
on parhaillaan toteutettavana .opet­tajien,
lääkärien ym.. väestön, palve­lualojen
palkkojen korottan^islaki.
Se toteutetaan ensi vuoden touko­kuun
1. päivään mcnne.ssä eli no­peammin
kuin alkuperäinen, suun­nitelma
edellytti. ^
Kosygin käsitteli laajasti .k^ujran
ja kulutustarviketeollisuuden kysy­myksiä
j a näillä aloilla esiintjryiä
puutteita. Hän totesi, että monesti
tuotteita on riittävästi, mutta kaijp-paverkoston
puutteiden vuoksi niitä
ei silti aina ole saat.ivissa.
Puhuja mainitsi, että uuden suUn-.
[nitelman mukaan lisätään varoja
myös sosiaali- ja kulttuuritoimin­taan.
Ensi vuonna otetaan käytän­töön
500,000 uutta lastentarhäpaik-kaa.
Lääkkeiden hintoja alejipet^n
ja useille sairaille henkilöiUe-anne­taan
lääkkeitä aivan ilmaiseksi: Ei^si
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
El USKO OMIA SAÄRNOJÄAN!
On .se helkkarin kiva pappi, se
Canadan Uutisten "Uela" nimit­täin,
joka ei usko edes it.se niihin
nuhdesaarnoihin, joita hän muille
sepittää ja trahteeraa:
Kuten muistcttanre, nimimerkki
Hela, joka tuntee myös nimen Nels
Inkilä piti jokin a i k a sitten meille
päin kovan nuhde.saarnan synnis­tä,
jonka lyömiseksi hän oli va­linnut
seuraavan tekstin; " P o l i t i i ­kan
pitäisi olla pois urheilusta".
Kysymys oli s i l l o in T U L ; n tyttä­rien
vierailusta j a " K e l a " saarna­si
noin nimeensä: ' T U L : n . nais-voimistclijain
vieraillessa täällä
antaen kaksi esity.stä . . . l>olitiik-ka
pitäisi olla pois urheilu.sta.
TU.L:n tyttöjen vierailun .yhtey­dessä
politiikka teki urheilulle
karhun palveluksen, sillä järje.stä-jät
ovat niin paljon vasemmalla
. Kuitenkaan ei epäilty sitä.
että, järjestäjille jäisi jonkin ver­ran
voittoakin sillä tilaisuudet
ovat .saaneet lämpimän vastaan­oton
kaikkialla : . . Vieraiden mat­kan
Atlantin, y l i kustansi T U L ,
.saaden huomattavan avustuk.sen
mm. opetusministeriöltä joten
toisaalta jotkut ov;it oikeutetusti
esittäneet miclipitecn.sä siitä, että
Suomen opetusministeriö hyvää
tarkoittae.ssaan on avu.stanut Ca­nadan
suomalaista (kom.) ama-tööriurheiluliittoa
. . ."
Toisin .sanoen "Rela" lankesi
juuri siihcii .syntiin, mistä hän
kansalaistemme keskuudtfSsa toi­mivaa
SGAU,|-.:oa kokonaan aiheet­tomasti
tässä tapaukse.ssa syytti
Julistettuaan, että "politiikka piv-täisi
olla pois u r h c i l u s l a " " R e l a"
paneutui silloin täydellä voimal­laan
politikoimaan "urheilupaki-nas.
saan" Suomalais-Canadalaista
Amatööriurheiluliittoa, sekä sa­mantien
Suomen opetusministeri­ötä
ja TUL:oa vastaan. •
Hyvää tarkoittavana j a ymmär­täväisenä
ihmisenä otaksuimme
silloin, että " H e l a " oli mielen-malttin.
sa syystä tai toisesta mene­tettyään
seonnut tässä asiassa
omiin housuihiasa, mutta nyt
näyttää kuitenkin, että tämä tauti
— omien saarnojen.sa uskomatto
muustauti — onkin vähän vaka­vampaa
laatua, j,;
Toivotaan nyt kuitenkin, ettei
se muodostuisi :kroonilliscksi viak­si.
. . - .
Pöydällämme on. nimittäin -'ite.-
lan" tuorein "urhcilupakina''.,: mi­kä
on päivätty joulukuun.'9 pnä.
Ot.sakkeena .seisoo selvästi "Urhei-lupakinaa",
ja kuten kirjoittaja on
meille "syntisille" selittänyt, "po­litiikan
pitäisi olhi urheilu.sta
pois".
Mutta eipäs malta mies py.syä
erillään politikoinnista. Yhtäällä
hän antaa taas poliittista itseke­hua
"omilleen" ja toisaalla l.vö
kuin vierasta sikaa poliittisina
vastu.stajinaan pitämiään piirejä.
Saksikaamme hänen "urheilupa-kinastaan"
.seuraavaa;
"Lehdessämme on toisaalla jul­kaistuna
Canadan Suomalaisten
X X V suurjuhlien tiliraportti . > •
Se osoittaa, että sudburylaiset jär­jestivät
juhlat hienosti .
: ' Tulee tässä mieleen, että mi-
••hinkä käytetään niiden toisten
'Suurjuhlien' ylijäämä? Emme ole
koskaan nähneet niistä edes hei^
dän oma.ssa lehdossaan minkään­laista
tiliselostu.sta . . :"
Näin sitä siis politikoida pau­kutellaan
täydellä terällä "toisin­ajattelevien"
pään- menoksi, vaik­ka
julistetaankin ' p o i t i i k k a " pan­naan
urheiluasioi.s.sa.
Mutta vakavasti puhuen onko
"Rela'' .sitä mieltä että CSJ;n ja
SCAUL;n jäsenillä ja järjestöeli-miliä
ei ole oikeutta it.sc päättää
siitä, miten he tiliraporttinsa tun-nctuk.
si tekevät — laajan järjestö-koneistonsa
avulla niille jotka ovat
siitä välittömä.stl vastuu.s.sa? '
Tosiasia on; tietenkin tä.ssäkin
tar^a kummempia "Meikäläisillä"
ci ele: mitään iillraporttien sano-ipalehdissä
> julkaisemista vastaan
sellaisenaan-. Päinvastoin mc.^kan-natanomc
lämpipiä.sti sitä varsin­kin
silloin, JQ.S, j a . m i l l o in päästään
kansalaistemme .vhteiscksi iloksi
yhteisten suurjuhlien järjestärai-seen.
^- \ • • •
Sivumennen sanoen SCAUL;n
ja CSJ;n toimesta on viimeksiku-lunecji
yli puolen vuosisadan ai­kana
julkaistu sanomalchdissäkin.
enemmän tiliraportctja mitä " H e ­la"
o.saa aavistaakaan. Mutta mitä
hyötyä on käyttää lehtien palsta-lilaa
" o m i e n järje.stöjcn" tilira-porttien
julkaisemiseen silloin kun
ne voidaan lähettää järjestöleitse
asianomaisille o.sastoillc, seuroille
ja jäsenille? Tosiasia on että
CSJ:n ja S C A y L ; n toimesta jär­jestetään
yuoden mittaan .satoja:
tilaisuuksia -— toiset suul'empia,
toiset pienempiä/ toisia mainitut
järjestöt erikseen, toisia yhteis­voimin.
Jos niiden tiliraporttcja
ruvettaisiin taas lehdissämme jul­kaisemaan,
silloin menisi siihen
tarkoitukseen paljon sellaista
: palstatilaa mitä voidaan käyttää
edullisemmin lukijain hyväksi.
Täällä meilläpäin päättävät täl­laisista
asioista jä.senet omissa
.sääntömääräisissä kokouksissaan.
Se tiirkoittaa että ylläsanottu on
vain allekirjoittaneen yksilöllinen
.selostus siitä, miksi tämä asia on
nyt näin; miksi järjestömme tili-raportteja
julkaistiin lehdissämme
tukkukaupalla aikaisemmassa vai­heessa
ja miksi niitä ci ole kat­sottu
tarpeelliseksi julkaista nyt.
Mutta kuten .sanottu näiden jär­jestöjen
jäsenillä on meidän käsit­tääksemme
täysi oikeus' päättää
omista menettelymuodoistaan —
mm. siitä, että järjestöjen-koko
vuotuiset tilikcrioimik.set lähete­tään
aina-vuoden vaihteessa asian-omaisinc
tilintarkastajain lausun­toineen
osastoille ja seuroille
josta menettelymuodosta luulisim­me
olevan 'varteen oteltavaa vä­hän
muillekin.
Mutta palauttakaamme nyt uu­delleen
mieleemme .se "koiran-nuuska"
jonka " H e l a " antoi SCA-UL;
Ile sillä perusteella kun hän -
oli uskovinaan, että T U L : n tyttä­rien
vierailu "auttoi" muka SCA-
.UL;oa rahallisesti. Hän piti sil­l
o in kovin pahana sitä, etlä"Suo-men
opetusministeriö hyvää tar­koittaessaan
on avustanut Cana­dan
suomalaista amatööriurheilu­l
i i t t o a " ja sanoi edelleen:
"Tähän saakka viorailuryhinät
ovat saaneet itse pitää tulonsa sen-jälkeen
kun niistä on vähennetty
järjestelymenot. Näin se olisi pi­tänyt
olla myös nyt. Asian muut­taisi
toiseksi se jos ryhmän mat­kan
järjestäjät olisivat kustanta­neet
sen Suomesta asti . . . " ,
Näin sanoissa! Entäs omissa
teoissa?
Olemme tutkimalla tutkineet
Canadan Uutiset lehdessä nyt j u l ­kaistua
Sudburyn juhlan tiiiselos-tusta.
mutta emme ole hakemalla­kaan
löytäneet mainintaa siitä, et­tä
piisi maksettu esimerkiksi juh­lapuhujaksi
Suomesta tulleen (0*0-
fessori Puntilan matkakulut cjäes
täällä Canadassa, puhumattakaan
nyt siitä, että ne olisi makseltu
Suomesta saakka,
Ja tämä siitäkin huolimatta,
vaikka meille kerrotaan, että Syd-bur.
vn Suurjuhlasta saatiin "voit­toa"!
Mitenkäs on asia tässä tapatik-sessa'/
Vai onko "Hela" sila mielr
tä, että se_mikä kelpaa_ ja sopii
kukolle, ei kelpaa eikä sovi ka­nalle?
Emme ole esittäneet' ylläote-vaa
minkäänlaiseksi "syytöksek­si
Sudburyn Suurjuhlaa j a Sten
järjestäjiä tai Suomen hallitusta
vastaan. Siihen ei l i i o in .sisälly
pienintäkään määrää kateutU
tai mielipahaa. .;
Tarkoituksemme oli väfai
osoittaa, kuinka epäjohdonmu­kaista
politikointia ystävämme
Inkilä harjoittaa "puolueetto-muuslippunsa"
alla.
Omalta kohdaltamme toivoi­simme,
että .sellaisesta politi­koinnista
tehtäisiin loppu ja ryh­dyttäisiin
puolin ja toisin etsi­mään
keinoja, miten rikkirepl-misen
asemesta autettaisiin ryh-märiitojen
Vähentämistä ja: yh-teisiymmärryksen
kehittämistä
kansalaistemme keskuudessa.
— Känsäkoura,