Vapaus, December 1, 1959

              ta
l i » .
te
Iiii?
p
p
Iiii
pm m
m
K ;
I'-,. "
Thursdays and;Saturdays by Vapaus
Publishing Company, Ltd;; at 100-102
.Elm"St. W., Sudbury^ Oni.', Canada.
ny:-''.
qmaassaan härvvolimseita'^ k^^ val­lan
pääministerinäkin vvr 1938-39 ja 1947-49, .viimeksimaini-tussa
tapauksessa sekä pää- että''ulkoministerinä.
Mr. Spääk ei ollut vain käytännöllinenj^p^
vaan myös aktiivinen teorian ja aatteen mies. Juuri hän
vastusti koil^ jä kom-inunisti^
ii; 3^ sotahatiJiiBiiä^
:;tarriis^i^;:slllä. k^^ komiimnistit vaiii^luuliVat
olevan jotakin sodanvaäräa. ja sitäpaitsi, vain hän, mr. Spaa^^^
jahänen hengenheimolaisensa ky k todel-lisftäi
tietä sosialismiin. NL:n kommunistit ja muut olivat
liian jokapäiväisiä Jä raakoja; sosialismiin pitää mennä as-teettain
ja kivuttomasti, selitti hän. -
Ne ajat ovat olleet ja menneet. Belgia joutui miltei en­simmäiseksi
Hitlerin natsiarmeijan raUtakoron alle — ja
Spaakiri Belgiassa sosialismi on hänen kaikista uiko- ja pää­ministerikausista
sekä jylisevistä puheista huolimatta yhtä
kaukana todellisuudesta, mitä se oli kaksikymmentä vuotta
sitten!
.Tosiasiassa mr. Spaak on lakannut kokonaan puhumasta
muuten kuin parjaustarkoituksessa minkäänlaisesta sosialis­mista!
Me suomenkieliset työväenmiehet ja -naiset olemme
uskoneet, että Väinö Tanneria kauemmaksi oikealle ei mi­kään
työväenjohtaja voi mennä — mutta tosiasia kuitenkin
on, ettäpatavanhoillisen kokoomuspuolueen kanssa liitossa
jä yhteistoiminnassa oleva Väinö Tanner puhuu vielä toisi­naan
joistakin työväenasioista ja vallan sosialidemokratiasta­kin,
inutta mr. Spaak on heittänyt tällaiset muodollisuudet­kin
roskakoriin ja jylisee leipätyökseen pelkästä sotavarus­telusta!
Seura tekee kaltaisekseen tavataan sanoa — ja mr. Spaak
On Ilmeisesti ollut hirviitävässä seurassa. Aikaisemmin pää-ja
ulkoministerinä ollessaan hänelle meni ilmeisesti suixruu-denrietas
päähän ja niin tästä entisestä sosialidemokraatti­sesta
johtajasta kehittyi vähitellen avoin porvaripolitiikko,
joka kiivaili kapitalismin puolesta enemmän kuin itse kapi­talisti,
mikäli se yleensä ön mahdollista.
Nyt hän on jo "ylentynyt" urallaan niin paljon, että on
voinut olla sötiiasluontoisenNATÖ-liiton keskeisenä uskot­tuna
miehenä, Atlantin- eli NATO-liiton pääsihteerinä. Ja
siinä ominaisuudessa häneltä on unhoittunut rippeetkin "so­sialismin"
peruista, mikäli niitä todellisuudessa hänellä on
, koskaan ollut. Mitä tahansa "sosialistista villitystä" Spaak
oli aikaisemmin omaksunut, nyt se on kuitenkin täydellisesti
tinhoitettu—ja kapitalistien toimesta myös anteeksi annettu.
. Niinpä ei kukaan meistä enää hämmästynyt kun tämän
entisen suuren sosialistijohtajan' kerrottiin selittäneen Wäsh-ingtonissa
mm; seuraavaa: "Paul-Henri Spaak on pannut sor­mensa
siihen, mikä näyttää olevan todellisena vaarana Poh-jois-
Atlahtiri liiton edessä — se on vaara, että rauhallinen
rinnakkaiselo idän ja'lännen välillä voi johtaa tämän 15 väl-
. . lan puolustusliiton lahoamiseen . . ."(Canadian Pressin uuti^
nen 25 päivänä).
, Ajatella sitä hirvittävää tilannetta, eitä maailma vapau­tuisi
sodan partaalla seikkailemisesta ja samalla NATOn jä-senmiden
kansat eivät "saisikaan" enää sysätä" noin 60,000,-
000,000 dollaria vuosittain sodan Molokille! Johan siitä vau­rastuisi
vähän tavalliset pikkuihmisetkin, ja siksi tällainen
"vaara" aiheuttaa painajaisunia tälle entiselle suurelle sosia­listijohtajalle,
joka on saanut nyt armon kaikkein pyhimmäs-sä,
Yhdysvaltain sotapäämajan munimassa ja hautomassa
sotaliitossa.
Tällaista on se "sosialismi", johon Paul-Henri Spaak olisi
kansainvälisen työväenliikkeen vienyt — jos olisi jaksanut
"aatteensa" edes itse säilyttää —^ ja jos olisi saanut työläisiltä
yhtä uskollista kannatusta, mitä hän nyt saa Wall Streetin
pankkiireilta ja heidän kenraaleiltaan!
Tervehdittävä yhteishanke
Viime viikolla tiedoitetti
; :dan' asiantuntijat ryhtyvät yhteisvoimin tutkiraaap alkoho-lisrmn
syitä syviä ja sen aiheuttamia ongelmiavtällä mante^
V reellä: Tämä Henkisen terveyden kansallisen instituutin joh*-
dollaYhdysvaUoissa:aloittamatyö^ on saanut naapurimaan
; halliutkselta $1^000^000 määrärahan, ja tarkoitus on hankkia^
lisävaroja "muista" lähteistä ko. viisivuotisen tutkimustyön
rahoittamiseksi. Yhdysvaltain ja Canadan yhteisen tutki-
:muskomissionin päämiehenä tulee toimimaan AlcoholismRe-search
säätiön johtaja H. David Archibald.
Mr.' Archibaldin' antaman selostuksen mukaan tämä tut-
-ikimustyö tulee ulottumaan Ganadan jokaiseen maakun
ja Yhdysvaltain jokaiseei^ osavaltioon.
Tarkoituksena on saada lisää tieteellisiä tietoja alkoholis-
; ;niin}ni^
sanoi mr. Archibald ja selitti, että tutkimuksen kohteeksi
tulee alkoholipitoisten, juomien käyttö, raittiusliike, väkijuo-
;<m:enmyyntimenetelmät, lain täytäntöönpanomenetelniät jne.
. Myös puhutellaan terveys-, huolto- ja opetustyön tekijöitä.
' -Pitäen mielessä sitä valitettavaa tosiasiaapettä alkoholis­mi
lisääntyy peloittavassa määrässä niin Yhdysvalloissa'kuin
täällä Cänadassakin, tällaisen yhteisen tutkimustyön järjes­täminen
on lämpimästi tervehdittävä toimenpide. '
-.'.'-.Toisaalta on tietenkin käsiteltävä, että alkoholismin hä-lyyttävän
nopea ja suuri lisääntyminen on myös osa porvaril­lisesi
yhteiskunnan rappeutumisprosessista — mikä vaatii uh-reikseen
yhteiskunnan kaikkien osien ihmisiä. Mutta tämä ei
tietenRääiTtarkoita, että mitään ei muka voida^tehdä nykyi­sen
^yhteiskuntamuodon vallitessa. Päinvastoin on syytä ko­rostaa,,
että alkoholismin estämiseksi ja ennenkaikkea sen
uhrien parantamiseksi voidaan ja'tulee tehdä paljon enem­män
mitä on tehty tähän asti. Me viittasimmekin tähän so­siaaliseen-
puoleen pääasiassa siksi kun toivomme,'että ko.
yhteinen tutkimuselin'huomioisi myös nämä seikat — mikä
' äuttfäisi vaikuttayasti tilanteen oikein'ymmärtämiseksi ja sen
väatiriiien toimenpiteiden suunnittelua.
Ydinaseita ei^
saa viedä ulos
NcHT Yoik. — Y K : n yleiskokous
hyväksyi < perjantai-iitana:pol^
valiokunnan Irlannin aloitteen joh-
,dosta hyyäksymän suosituksen, että
ydinasevaltojen': :olisl^:'r
jättämSstätällaistenyaseiden valvon^
taa ei-ydinasevaltdjen suoritettavak­si.
Edelleen kehoitetaan maita
joilla ei ole ydinaseita luopumaan
sellaisten^ ya^^^ tnmkt; u-hessä:
ehdoteta että uusi; aseista-riisuntoyalipkuhta
j o ^ Mustet­tuna
kyiniiienen maata; tutkisi mah-dpUisouksia
iydjnaseiden levittämi­sen
estämiseksi^ ^ '
Päätöslauselma hyväksyttiin 68
äänellä O vastaan, kahdentoista pi­dättyessä
äänestyksestä.
, ^|ätiinItiätää|tettäpi|lK«
va elämä • muistuttaa ampiaispesää uuteen ' toimeen nimitetyt polusi-silloin
kuin hälyytys on tapahtunut;
||Nläifti|Jii»^
sa, Kölnissä taikka Dysseldorfissa
ovat kääntyneet usein poliisin puo-lie^
n pienien asioiden j
ta heidät ajetaan pois-ikäänkuin
kärpäset. "Mahdollisesti ,he ovat
havainneet jonkun suuren kriminaa-iiriplisen*
l4tiw^
teiiaBiiudess^
Se mitä: on ihavaittti koskee poUisk
pääUUcöideKi i ihiiist
Syytä on infyöskin olliit tä6äii:^siBki-melskaain.
/ '
Asiat kehittylyät seuraavasti.
Muutamien viikkojen aikana syksyl­lä
Mmitettiin Pohjois-^^^
Westhaliän osavaltiosca monien tär­keiden
paikkakuntien rikospoliisin
päälliköiksi uudet niiehet. Rikospo-liisilaitoksen
työntekijät kuuluvat
Kuuli puolrskot vastaavat
maata merien sukteen
Moskovau —• (SIB) — Kuu
muodostui samdilMn aikoihin
kuin Misui ja vieläpä samasta ai­neesta.
Tämä tapahtui 4—5 mil­jardia
vuotta sitten jä sen jäl­keen
ovat ilma ja vesi huomatta­vasti
muuttaneet maan "kasvo­ja".
Mutta vettä ja ilmakehää
vailla oleva Kuun pinta on säily­nyt
alkuperälsemmässä muodo^a
kuin Maa ja siten tutkiessamme'
sitä voimme saada käsityksen
millaisielta Maa näytti 2—3 mil­jardia
vuotta sitten, huomauttaa
fysiikan tohtori B. Levin SIB:Ue
antamassaan haastattelulausun­nossa.
Maa kuten Kuukin on muodostu­nut
kovista kylmistä kappaleista.
Niiden aineet sisältävät radioaktii­visia
elementtejä, jotka hajotessaan
erittävät lämpöä; Maan ja Kuun
muodostumisen aikoihin — noin 5
miljardia vuotta sitten — raidioak-tiivisia
elementtejä oli nykyistä
enemmän ja lämpöä kehittyi noin
kymmenen kertaa enemmän kuin
nykyaikana. ,
Kahden—kolmen miljardin vuo­den
kuluttua Maan ja Kuun muo­dostumisesta
niiden uumenet kuu­menivat
niin korkeaan lämpötilaan,
että alkoivat osittain sillaa. Maan
suuren koon vuoksi lämpö siirtyy
hitaasti uumenista pintaan, ja sik­si
Maan kuumeileminen todennä­köisesti
vielä jatkuu.
Kuu on Maata neljä kertaa pie­nempi
läpimitaltaan ja sen massa
on vain yksi kahdeksaskymmeneosa
Maan massasta. Kuun pienemmän
koon vuoksi sen lämmönsäteily ava­ruuteen
on jo kauan sitten ylittä­nyt
iämmönerityksen sen uumenis­sa.
Toisin sanoen Kuu on jo ajat
sitten siirtynyt kuumenemisesta
kylmenemiseen. 1000 Celsius-asteen
lämötilaan hebkuuntunut aine si­jaitsee
Maassa noin 30—50 kilomet­rin
syvyydessä, kun taas Kuussa on
hehkuva aine noin 200—400 kilo­metrin
syvyydessä.
Kuun toisesta puolesta otettua
valokuvaa katsellessa kiintyy huo­mio
siihen, että sillä puolella on
meriä huomattavasti vähemmän
kuin Maahan päin olevalla puolel­la.
Mistä johtuu tällainen Kuussa
sijaitsevien merien epätasainen si­joitus?
Olisi tavattoman tärkeää
saada selville, onko tämä epäsuhtai-suus
satunnainen, vai ovatkö Siihen
syynä Kuun sisällä tapahtuvat pro­sessit.
Maan pallossa ovat seivästi ha­vaittavissa
pallonpuoliskot, joista
toisessa on enemmän ja toisessa
vähemmän mantereita. Pallonpuo­liskolla,
jossa sijaitsevat Pohjois-
.\merikka, Euraasia ja Afrikka on
kuivaa maata enemmän, kun taas
pallonpuoliskossa, jossa sijaitsevat
Australia, Etelä-Afrikka ja Etelä­manner
on vesimäärä suurempi.^
Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä,
että tällainen järjestely johtuu
maan uumenissa olevasta epäsuh^
taisuudesta. Todennäköisesti on
vastaava epäsuhta olemassa myös
Kuun uumenissa, ja \sen on täyty­nyt
heijastua Kuun pinnan raken­teessa.
Kuun nykyistä yksityiskohtaisem­pi
ja syvällisempi tutkiminen antaa
meille uusia tietoja Maan kehityk­sestä
ja tuo selvyyden moniin tie­teen
piirissä tähän asti selvittämät­tä
. jääneisiin kysymyksiin, toteaa
tri Levin.
Taistelua käydään Japanin
parlamentissa ja ulkonakin
Näinä päivinä, käydään kiivasta
keskustelua Japanin parlamentissa.
Uiko- ja sisäpolitiikka ovat kiivai­den
keskustelujen aiheuttajina.
Keskustelun lähtökohtana olivat
pääministeri Kishin ja ulkominis­teri
Fujiyaman raportit, joissa se­litettiin
konservatiivihallituksen
politiikkaa. Molemmat ministerit
puhuivat sellaisella tavalla ikään­kuin
ei olisi tapahtunut mitään
uutta maailmassa-senjälkeen kun
parlamentin; . edellinen: istunto
päättyi.
Kansainvälinen tilanne on kui­tenkin
parantunut, kuten yleensä
tiedetään. N . S.: Hrushtshevin vie­railu
Yhdysvalloissa ja hänen neu­vottelunsa
presidentti Eisenhowe-rin
:kanssa toi sellaisia tuloksia, et­tä
ne tuntuvat myöskin Japanissa
yhtähyvin kuin muissa osissa maa­ilmaa.
Neuvostoliiton ehdotus täy­dellisestä
'aseistariisumisesta avaa
uuden tulevaisuuden maailmalle —
maailman ilman sotia;: Neuvostolii­ton
korkein neuvosto on juuri esit-tänyt^^
etoomuksen kaikkienjiimait-ten
parlamenteille ja kehoittanut
niitä kannattamaan yleismaailmal­lista
täydellistä aseistariisumisoh-*
jelmaa j a auttäailujittamaan rau­hallisen
rinnakkaiselon politiik­kaa.
Japanilaiset oikeistopoliitikot
yrittävätvälttää näkemästä.:muu^^
toksia; maailmassa;-: Kishin ja Fuji-:
yaman puheissa vain vihjattiin
Hrushtshevin Yhdysvaltain mat­kaan
< ja rsisälsivät i muutamia mer-r
kityksettömiä fraaseja Neuvosto­liiton
yleisestä ja täydellisestä
aseistariisumisohjelmasta.
Japanin hallituksen johdossa ole­vat
f miehet keskittivät päähuomion­sa
kuluneeseen. fraasiin "vapaiden
maiden lujittamisesta" ja niiden
sotatehoisuuden lisäämisestä j a ke-hoittiyat
pysymään "lujana" kun
neuvotellaan "kommunistiseen
blokkiin" kuuluvien maitten kans­sa..
He ilmaisivat, että Japanin hal­lituksen
pääpolitiikka nykyään ott
tehdä muutoksia surullisen kuului­sassa
Amerikan—Japanin "turvalli­suussopimuksessa":
Japanilaiset tietävät vallan hy­vin
mitä tällaiset "muutokset"
merkitsevät; Todellisuudessa Jäpa-nin-^
Amerikan sotilassopimus mer­kitsee
vain sitä; että miehitys edel­leenkin
jatkuu: Jokainen japanilai­nen
koulupoikakiii tietää, että pu'
heet "tasavertaisista oikeuksista"
uudessa sopmuksessa ovat vain ver­ho.
Se todellakin tarkoittaa sitä/ et­tä
Japanm saarille rakennetaan
uusia ulkomaalaisia sotilastukikoh­tia
ja lisätään Japanin militarisoin­tia.
Tällä ei ole mitään tekemistä
Japanin puolustuksen kannalta
katsoen eikä mitään tekemistä ja-panilaisten
yleisten etujen kanssa.
Tästä johtuu, että "lujan puolus­tuksen"
politiikan kannattajien
puheet otettiin vastaan oppositio­puolueiden
__taboUa protestimyrs-kyllä.
Sosialistipuolueen taholta ar-
^vosteltiin ankarasti konservatiivi­puolueen
^ ohjelmaa.
Edistysmielisissä piireissä ^Japa­nissa
käsitetään miksi "sellaisella
kiireellä ja hermostuneisuudella
yritetään puskea läpi "turvallisuus^
sopimus" Yhdysvaltain kanssa. Tä­mä
hallitsevan luokan ulkopolitiik­ka
on luonnollisesti läheisesti si­dottu
heidän haluunsa estää demo­kraattisten
voimien vahvistuminen,
taantumuksellisen hallituksen yllä-;
pitämiseksi maassa ja saattaa Ja­pani
< häpeällisen hyökkäyspol itii-kan
tielle, joka on ennen johtanut
maan onnettomuuteen.
Japanilaiset ovat jo_ saaneet ko­kea
militarismin'ja^csod^ kauhut
ja heillä ei ole halua sitoa kohta­loaan
sotaliitonv j a asevarustelukil-pailun
politiikkaan.^
Japanin työväenluokka on hyl­jännyt
militarismin- ja päättävästi
puolustaa rauhan asiaa.
Seuraavassa on. muutamia esi;
merkkejä. J . Mencke. nimitettiin
Dortmundin rikospoliisin päällikök-
^i^J4vii83aJbänliitt3d?S^
hin^ja v.,i939 SS-jbukkoihin. Hän
sai pian < korotuksia ja y.< 1944 hänet
:korot|ttii^
babnfyiireriksi.',. Kölnin .rikospolii­sin,
päälliköksi nimitettiin Karl K i -
nei^Häii liittyi;
1936 j a v. 1944 hänet myöskin^]^^
tettiin Strumbahnfyhreriksi. -
Koska nämä miehet olivat'niin
suurta kaliberia hiin luonnollisesti
oli vmielenkiintoista tutkia toisten
nimitettyjen rikpspoliisin palveluk­sessa
olevien päälliköiden mennei­syyttä.
Tätä seuirasi useita mielen­kiintoisia
paljastuksia. Essenin r i ­kospoliisin
päällikkö oli SS-jöukko"
jen StrumbahnfyhreriEweler, hä­nen
apulaisensa SS-joukkojen O-bersstrumbahiifyhreri
~ Keinecke ja
rikospioliicin pääkomissioneri on
Tohlen, joka oli aikoinaan gesta-pon
palveluksessa. Lisäksi paljas­tettiin,
että. Achenin, Bonnin/Dys-seldorfln,
Gelsenkirchenin, Krefel-din,
Mynchen-Gladbachin, Mulhei-min
ja monien muiden kaupunkien
rikospolilsilaitosten johdossa on
myös entisiä SS-joukkojen päälli­köitä.
Ammattijärjestön toimesta kerä­tyt
tiedot rikospoliisien päälliköistä
jätettiin osavaltion lainlaatijakun-nalle
ja tiedot pääsivät lehtiin. Pal­jastaen
nämä tosiasiaf Frankfurter
Rundschau kirjoitti: "On luvatonta
pysyä tässä asiassa toimettomana ja
seurata,kuinka melkein kaikki Poh-jois-
Reinin-We!:tphalm rikospoliisin
avainasemat ovat joutuneet entis-
Hrushtshev, tuokaa
valoa metroihin!
Englantilainen lehti Daily Mirror
julkaisi joitakin päiviä sitten new-yorkilaisen
lukijansa Adolf Stein-bergin
kirjeen, jonka tämä oli osoit­tanut
pääministeri Hrushtsheville.
Kirjeessä sanotaan mm.:
"Teidän (siis Hrushtshevin) vie-raillessanne
New Yorkissa oli suun­niteltu,
että teette niatkan meidän
metrollamme. Suunnitelman mu­kaan
Teidän piti nbucta junaaii 72,
kadun ja Keskuspuiston kulmassa.
asemalle asennettiin suuria lamppu­ja
jotta Te ja kaikki voisitte'nähdä
paremmin.
Valitettavasti ei matkasuunnitel­ma
tältä osalta toteutunut, mutta
lamput jätettiin paikoilleen muua-mik:
i päiviksi. Meidän tavallisten
ihmisten mielestä, jotka käytämme
tätä metroa joka päivä, oli hyvin
miellyttävää, että asema'oli hieman
paremmin valaistu.
Mutta sitten lamput poistettiin,
tilalle asetettiin jälleen entiset pie­net
lamput j a matkustajien täytyy
edelleen tyytyä entiseen valoon.
Tarvittiin Teidän matkanne, en­nenkuin
me saimme enemmän valoa
metron asemalle 72. kadun varrella,
vaikka onnemme kestikin vain muu­taman
päivän. Herra -Hrushtshev,
olkaa hyvä ja matkustakaa tänne
pian uudelleen ja käykää täällä
usein. Ilmeisesti saamme joka ker­ran
erinomaisen valaistuksen!"
miehet,: eivät, voi',kumota^ ain9ata-kaahnUstä
tosiasioista, j o iU amhiät-tijärjestön'syytöksis:
ä esitetään.
E i yhtään vähemmän nolossa ase-masMj;^^^^
Wesl|)halia)^^
saan kysy;mysten^ eteen 'osavaltion
haUituksen jäsen Dufues; ei ^voinut
esittää ? pätövSäivastaustav yaan ^jyy-
J^^|wittaäipai^
edeUäjänsäbli antanut "minister^^^
kunniasanan" siitä; että "poliisivoi­mat
ovat täysin uskollisia";;;Enti-^
sen ministerin vakuutukset eivät ole
mistään arvosta eläväin siksi, että
SSriniehiä ön hirtiitetti^; j o l i ^
paikoille, inuUaniyö^^
heidln • kannattajahsa^ käyttäytyivät
kiin selläisiista' nimU^^
toiidaan. .
Dehtieh raporteista päättäen kau­pungin
tranpsortti- ja yleisen jpälye-liih
uhioh virasto saa useita puhe-liiisöittoja.
Uiiion jäseniä varoite­taan
sellaisilla varoituksilla kuin:
"Me tiedänäme teidän toimivan
me itä vastaan, mutta muistakaa, et­tä
SS-joukot eivät ole' kuolleet. Tä­mä
on vain varotus"."
Fasisminvastaiset veteraänitaiste-lijat
muistavat/että hitlerliläiäet al­koivat
J^yökkäyksensä maansa edis­tysmielisiä
voimia vastaan saman­laisilla
uhkauksilla.
"Tämä ei saa tapahtua enää", he
sanovat. "Kaikki piintyneet natsit
viimiseen SS- ja gestapomieheen;
caakka täytyy savustaa ulos ampi­aispesästä,
jossa he ovat piilossa.
Heidän ei saa"^ istua ppliisipäälli^
kön tuoleilla, vaan syytettyjen pen­killä."
•
elää xaidiassa/maailmassa;
Kassem > kehotti ' maansa poolos-
>is^6inda ' kehittäibääii: tehok^
kauttaan siinä määrin, että se
p y ^ ^ y^altaanuM^ ta­kaisin'arabimaille..
. ^ -
' ^^assem puliui^^^^
rille, jotka d i y a t s a a ^^
iemaan^ bäntä hänen töipumi^^^^
murhayrilyksescä^^i^
moistaan!^ ;Hän^^^
keimusdhljelinä t^^^ Iräldsta vii-dossä
vuodessa kulttuuriqaaati', "jos­ta
maailma voi olla ylpeä". ;
Päännhisterisanoi,^ että Irak on
puoluieeton valtio, joka ei: liity mi­hinkään
sotilasliittoon. Hän sanoi,
että Yhdjistynyt arabitasavalta ha­luaa
e:tää Irakin ja Syyrian välisen
sovinnon. Hän sanoi, ettei Irakilla
ole mitään laajentaumispyrkimyk-siä.
"Rakelinamme ensin° oman
oman maamme ja autamme sitten
yeljiäinme ulkomailla", sanoi Kas­sem.
.•, . •
Kassem kiisti ulkomailla esiinty­neet
tiedot,£ttä Irak yrittäisi e i t ­tää
"pelottavan puolikuun", arabi­valtioiden:
liiton, ^äh .sanoi ettei
Irak yritä elvyttää sitä mutta koros­ti,
että Irakin vapautumiisen jäl­keen
liitto ei ole eriää imperialis­tinen
vaan kansallinen ja sen vuok­si
hyvä.
haudan
vteimSelsi/yälko^^
''(dim^u^>^
pal]astanut/^?etteivät;:^ie^dll(Betkaana:S«^
• •;.Äi:iiii/i;' v^iiÄ^i;';^: ^SäiiJii'ijtÄs&iii^
nen kerta kun filmin menestys .o
niaiäattujen aasienTvarassa.'
; •v:^v:./;./*cv:/;W:/-/:./m-:v€^^^ ;C^^'>0»r^!SM
I
'; Vancouvei^- ^ / ^ • K Ä ; p i ä e ^ f l ^i
kaupungin • kun—n•a»lili"s—et* —v—aa lit Jjöu-//lvS|§l
lukuun 9 pnä ja täällä oh ts^ä
vuonna hyvin tunhettuja väe^
Samia.' — Haudan lepoon saa­toimme
taarkin yhden joukostam­me,
Nick Rajalan "Spokanen Kal­len".
Nick kuoli tapaturman uhri­na
työmaalla perjantaina 20 päi­vänä
marraskuuta. Oli järkyttävä
uutinen, kun saimme kuulla, että
Nick oli lähtenyt joukostamme niin
äkkiä. Niin harvenee tämä meidän
pieni joukko. ,
Nick saatettiin haudan lepoon
maanantaina, tk:n 23 pnä suuren
ystäväjoukoh saattamana. Paljon
oli saapunut kukkia-, joka todisti.
Tämän johdosta metron täHefettä hän oli pidetty töverL Kukkia
oli Detroitista, 'Windsorista, Toron­tosta
rekä paikalliselta CSJ:n Sar-nian
osastolta. Kukkien joukossa oli
myöskin kirvesmiesten uhion kukat
ja sarnialaisten ystävien kukat;
Ruumiin siunasi St. Stephens Ang-likan
kirkon pappi pastori W. W.
McUveen.
Se oli suuri menetys meille saa­tella
kahden viikon sisällä kaksi toi­mivaa
toveria sinne mistä ei ole
paluuta. Ei ole "Spokanen Kalle"
enää Liekin palstoilla. Niin menet­ti
Liekki taaskin yhden avustajis­taan
ja samoin Vapaus. Paikalli­sessa
osastosca hän oli se joka o li
pylväs huvitoimikunnassa, -'järjesti
näytelmät sekä kaiken huvipuolen;
Näin pieneen joukkoon se tuntuu,
kun ei ole toista miestä panna hä­nen
paikallaan.
Nick oli 63 vuoden ikäinen vaan
oli luonteeltaan nuori; Siksi se tun-silloin
kun halua on vielä elää. Ja
sitä elämän halua olikin Nickillä.
Tämä suomalainen luonne 'on
liian jäykkä antamaan kiitosta sel­laiselle
toverille, joka jotakin tekee.
Moitteen sJJna ehkä tulee herkem­min.
Siksi jäivät nämä menetetyt
yhteisen työntekijät eläessään kii­tosta
vaUle. Nyt jälestäpäin oli­simme
kiitokseenkin valmiit, vaan
se on myöhäistä, sillä he eivät
sitä enää kuule. Siksipä toivoisin,
että tämä meidän pieni joukko
koettaisi tehdä pärhaanra yhteisen
asiamme eteen jä jatkaisimme heil
tä kesken jäänyttä työtä vointimme
mukaan. Vaikka se ei kovin suu­relta
näytä vähäinenkin toiminta
on parempi kuJn ei mitään.
Keveät mullat haudallesi Nicki.
Kiitän mr. ja mrs. Emil Kumpua
kahvitarjoilun järjestämisestä hau-tajaisväelle.
Mrs. Kumpu oli Nickin
serkku ja ainoa sukulainen Cana-dassa.
, ,
Meillä täällä Sarniassa jatkuu ai­na
vain kaunista syksyä; Olemme
kyllä nähneet kaksi eri kertaa lun­takin
vaan se on mennyt heti poiS;
Kylmät tuulet puhaltelevat, vaan
nekään eivät ole mitään myrskytuu­lia.
— Kestäisi vain tällaista, niin
ei ole hätääkään elää tämän köy­hän
väen. — Liina.
a.: 'smji Mi
puolesita taistelevia ehdokkaita 1^- ,
ten Moha Morgan ja John bubno, ' ' i l
jotka ovat itsenäisiiiä eMökka^
Vancouverin kaupungin^ vält^^
toon. Heidän lisäkseen e^okkäi-- ,
den joukossa on myös Sam Jehkins,'
joka on työväen hyväksymä ehdo-'-.'
kas kaupungin valtuustoon. . >,
Harry Rankin on itsenäisenä eh- .
dokkaana koululautakuntaan ja Do- ^
hald Greenwell on itsenäinen ehdo-; /
kas puistolautakuntaan. '
BVRNABYN VAALIT
Bumabyssa on kolme työväen eh-dokästa
valtuustoon. He ovat Rus­sell
Hicks, Bert Hill ja John Hig-man.
Heidän lisäkseen hyvin tun­nettu
työväen edustaja. Bill Turner
on valtuustoehdokkaana. Marie
Godfrey on ehdokkaana Bumabyn
koululautakuntaan. ^
NORTH VANCOUVER
Työväen toimesta on asetettu <
Berney Keeley, Jetty Labourdais ••^
ja mrs. W. Henderson työväen eh- ;
dokkaiksi. Harold Dean on itsenäi­senä
ehdokkaana koululautakun- v
taan. Bill Moore on, työväen ehdol^- ;:
~kaana valtuustoon ja Bruce Yoirk ?
on itsenäisenä ehdokkaana koulu­lautakuntaan.
>
—f Jos korkki upotetaan kylliii
syvälle mereen, puristaa syvyydes­sä
vallitseva paine ilman korkista
tuukin pahalta, kun- pitää lähteäja se vaipuu kiven tavoin pohjaan.
onnis-tulvat
tiyvin toronto^^ — "Toimen naisten**
järjestämät myyjäiset onnistuivat
hyvin haalilla. Joukko ei ollut suu^
ren suuri, mutta hyviä ostajia he
olivat. Kiitos kannattajille, lahjoit­tajille
j a kerääjille.
Tavaraa jäi jonkinverran joten
niitä on vielä tilaisuus saada 13 p.
joulukuuta pidettävien päivällisten
yhteydessä. Ne ovat toisella lattial­la
"naisten huoneessa".
Seuraava kokous pidetään 8 pnä
joulukuuta; Siellä kuullaan myös
raportti myyjäistuloksista; Keskus-s
telun alaiseksi tulevat sunnnitelr
mat tulevista tehtävistä.
. Kuudentena' päivänä joulukuuta
on 300 Bathurst kadulla naisten:
kongressin: j ärjestämä teekuteu; al­kaen
kello 2 ip. Sinne toivotaan
runsasta osanottoa myös meidän ta­holtamme;
Helien Kasiän antaa
siellä raportin Kiinan matkataan.;
Kaikki ovat tervetulleita. — r A - L .
rr ää puhuko joutavia?"
NATO-liitolla on oikein oma
"paiiamenttinsakin" osoituksena
siitä suuresta demokraattisuudesta,
mikä tähän laitokseen liittyy.
Tällä NATO-parlamentilla ei ole
tosin suuren: suuria"päätösvaltuuk-
; lausetta.' sen : paremmin • NATO:n
amerikkalaiselle ylipäällikölle kuin
sen > belgialaiselle pääsiheterille,
entiselle "sosialidemokraatille",
Henry/Spaakille. NATO-parlament­ti
ei voi_päättää initään varojen
luovutuksesta,: ei varojennkäytöstä,
ei NATO:n sotilaspoliittisesta tai
taloudellisesta ohjelmasta eikä
muistakaan käytännöllisistä:?^ kysy­myksistä.
Mutta "parlamentti", hienonpuo-leinen
juttutupa NATOilla, kuiten­kin
on, ja yhtenä jäsenmaana Ca-nadakin
lähettää edustajansa (to­sin
heitä ei ole valittu kansan toi­mesta,
kuten parlamenttijäsenct
yleisesti/valitaan);'tämän laitoksen
istuntoihin. Viimeksi, noin pari
viikkoasitteni pidettyyn NATO-par­lamentin
istuntoon osallistui aina­kin
"21 canadalaista "edustajaa".
: Aikaansa seuraaVat kansalaisem­me
tietävät sanomattakin, että
NATO-parlamentin vastapidetty is­tunto
sai tavallista suurempaa huo­miota
- suurten V päivälehtien pals­toilla:.
sekä ; radio- ja TV-verkosto-.
jcn uutiskatsauksissa sen johdosta
kun nämä: NATO-"parlamentaari-^^
sia — se ei voi antaa epäluottamus^i: .^kot" tekivät juhlallisen .— täysin
yksimielisen : ehdotuksen, että nyt
kun sodanvaara on ilmeisesti väis­tymässä,
NATO:n: tulisi kiinnittää
"enemmän huomiota talouskysy­myksiin"
ja ryhtyä kilpailemaan
taloudellisella alalla > sosialistisia
maita vastaan.
Kaikkien väärinkäsitysten välttä­miseksi
lienee viel^:sjrytä;mainita,
että myös.yhdysvaltalaiset NATO-
"parlamentaarikot" yhtyivät tähän
:''parlamentin'^') yksimieliseen pää-:
tökseen.
Mutta mitä tapahtui?
Tämän /ylideihokraattisen sotalii-ton
yksi ainoa pomomies, Yhdys­valtain
valtiosihteeri Christian Her-tersanoj/
aslallisesli/puhuen näille
"parlamentaarikoille", että "älkää
puhuko, joutavia!"
' Mr. Herter ei edes vaivautunut
asiaa sen -paremmin selittämään.
Hän "tuhlasi'' vain noin kymmen­kunta
sanaa kumotakseen NATO-parlamentini
yksimielisen; päätök­sen
selittäen yliolkaisesti, että hän
"ei ole varma,; onko NATO sopiva^
laitos'': talousyhteistoimintaan?;; ;
. 'Me tietysti toivoisimme^ mr.^Her-terin
olevan väärässä, mutta vali­tettava
tosiasia" on, että hän on
oikeassa vja parlamentaarikot hakor
teillä. I Sotilaallisia' tarkoituksia ja
tavoitteita varten rakennettu sota-liitto
— olkoon se missä tahansa
-—ei voi olla taloudellisen yhteis­toiminnan
elimenä.
:<^ NATO-parlamentaarikot V tietävät
myös, että tiikeristä i e i ; tule lam­masta
vaikka'sitähiemanrtöhrittäiT
siin jollakin maalilla; NATO-parla­mentaarikkojen
;: ilmeisenä .r tarkoi-.
tuksena; olikin :järjestää pientä naa­miointia
iNATOrni kaunistamiseksi
suuren: yleisön^ silmissä. Mutta täl­lainen-
VnaamioinU*' ei käy laatuun
silloin kun kysymys on sotilaspo­liittisesta
pelistä eikä mistään
muusta kuin siitä; Mr; Herter muis­tutti
tylysti mutta asiallisesti tästä
tosiasiasta näille.f*^^
koille". \
NATO-parlamentin istunto suosit­teli;.
myös sitä,v että : muodostettai­siin
sadasta johtavasta kansalaises­ta
erikoinen "viisasten miesten"
komitea; minkä, tehtävänä. olisi?.tar^
kistaa NATO-liiton , jäsenmaiden
väUsiä^ suhteita ja tätä Jiittokysy-mystä
yleensä, selcä erikoisesti si­tä,
mitä mahdollisuuksia on laa­jentaa
tätä "Atlantin" liittoa Afrik­kaan
ja" Aasiaan asti. No, onhan
tässä "Atlantin" liitossa j o ' selai­le
nenkin Atantin valtameren tuon- '
puoleinen suuri :v demokraatti ^ kuin
Turkki, joten siihen.sopii näiden
NATO-parlamentaarikkojen mides- -
tä myös Chinagr Kai-shekin Forino- .
sa, SyngmanRheen Etelä-Korea ja ^
ehkä Kuuban virkaheitto diktaatto­ri
Ratistakin. ' -
Tässä suhteessa valtiosihteeri :
Herter 'oli^ hieman ymmäilSvSisem-: 7^^^
pi myöntäen, että NATO-maiden ;
välillä voisi oIla~ ehkä hieman laa­jempaa
mielipiteidenivaihtoa. Tällä .
ylimalkaiseUa; huomautuksella f h ^ l l l
sivuutti , kivuttomasti ja sievästi i
NATO-parlamentin .ehdotuksen sa:
dan johtavan kansalaisen •*wisas-ten
miesten", komitean :>; muodosta- .
miseksi. ^ Mr. Herter muisti epäi­lemättä
. sen ; 3-miehisenji!'viisasten
miesten /komitean*^.; minkä'..yhtenä'
jäsenenä oli Canadan silloinen oi- '
koministerr j a nykyinen x liberaali- ,
puolueen johtaja'Lester B. Pear-"".
soui joka sai;:munitulcsi; jonkiidai-sia
ehdotuksia siitä, että NATO:n
pitäisi-sirtyä:puhtaasUvSotilaalliseI-r':
ta-alalta myös taloudellisen'toimin- .
nan piiriin jne. Kuten tiedetaan. ,
tämä "kolmen ^ viisaan" mietiiidÄ|p
kaikkine viisaine ehdotuksineen oniv
edelleen tomuttumassa jossdani|g
NATO-päämajan arkiston siinä
osastossa, missä: säilytetään'jonnin­joutavaa
ai-kist9tavara°a. ' . '
' Saa nähdä,,mitä kaikkea^NAToUp
parlamentti vielä saa munituksi, jos
terveyttä ja' elonpäiviä riittää? i i i i
Känsäkoura./
S?T/;ift&f//v:?/s:;;//^
::;;;St!i!/:iM:::ä'f^i#:/S^^