1923-10-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, lokakuun 13 p. — Sat Oct 13 ^jTmhnryssa, OnU Jota tiistai, torstai ia laoantaL -,til»rrfr-;iii« nmr——" V A P A U S f69 ouly osgan of EJimififc WBritera to Canada. ^Pnb-fetordar. ÄdvertiBing rates 40c per *ol. Inch, .^'^^""^.^^r^ m aingie iiiBertlon 76c. biaconnt on ften**'»! «^fmSS , Tlie Vapana ia the beat advertlsing medium among ^nnishPeople in Canada Vapauden konttori ja toimitus oa Liberty BnUdlng. I^roe St.r Pohelin 1038. ^-Postiosote: Sndbury, Ont JAS «tfi> miiloin tahansa saa vastausta ensimäiseer m,TjSSe!^rt^^ audelleen liikkeehoitajan per coonanii^lla nimeM.^^^^^^ Liikkenhoitaja. Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. ^ ^ Ä t o Ä Suomeen, yksi vk. 86.60, puoli vk. ® mÄ%fteti-I?waa raha. ei tulla lähetiamäSa. itaits! flsiamiegten joili» rn takaakset. nmotushinta kerran julaistuista jImotuliaisU 40c. «älfltatuumälta. Suurista ilmotnkflista flekäjImotakBiBta. joiden teikstlä el joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukeet $2.00 kerta ja 60c. llräJl lolaiselta muistovarsyltä; nimenmuutosllmotukset 50c, kerta, $1.00 kolmekertia; avloeroilmotukset $2.00 kerta., 88.00 (kaksikertaa; syi.iynM»i'niotuk9et 81.00 kerta: ha- Intaantieto. ja osoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolme- /kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kana,--- . • • _i_ _ _ Tiistain iehleen aijotut ilmotukset pftfift olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lahteen torstaina kello 8. s» Eejdfltered at the Poat Office Department, Ottawa, as eseond clasa matter.' siääo kuin Canadassakin. Vasta viime vuosina on siirtolaisuus saavuttanut aivan JiillittomfQ vauhdin. Tämao siirtolaisuuden poikana ovat luonnollisestikin ne todelliset tai kuvitellut taloudelliset etuisuudet, mitä Yhdysvallat tarjoo. Sitä paitsi parempien työ-markkinain etsiminen rajan takaa siirtolaisuusasetuk-sista ja muista esteistä huolimatta on paljon helpompaa kuin esimeiluksi siirtyä Canadan itäosista län-si- Canadaan tai päinvastoin. Canadan yhtenäisyttami-seksi rakennetut yli mantereen ulottuvat-iautatiet eivät sittenkään muodosta niin lujia siteitä tämän maan eri osien sulattamisebi kuin kulkuyhteydet Yhdysvaltain puolelle. Canadan asuttamisessa ilmenevä keinot^oi-suus ja jokaisen uuden tulokkaan suoraa päätä heittäminen Jiillittömäin pääomamahtien keinottelun väii- ^ppaleeksi niin maalla kuin kaupungeissakin on ollut omiansa Isaäntämään väestön katseen vakaantu-neiromille laitumille. Ja viiineaikaiset esimerkit siirtolaisten hanl^imi-sesta Canadaan osottavat, että väestön vakiinnuttamis-kysymys muodostaa vielä pitkäbi aikaa täällä vakavan pulman. Salainen konferenssi . Pääministerien ja' muiden Englannin ja-sen alusmaiden johtavien; valtiomiesten konferenssissa Lontoossa on keskusteltu jo monta j|)äivää Britannian ku ningaskunnan sisä- ja ulkopolitiikkaa koskevista kysy mybistä. Ne jotka ovat odottaneet lähempää tietoa neuvottelujen laadusta ja~ tarlcotusperistä, ovat kaiken aikaa saaneet tuntea katkeraa pettymystä,, siliä konfe-irenssin keskustelut tapcdituvat kaikeäsa salaisuudessa verhojen takana. Eräänä päivänä kesti istunto viisi tuntia, mutta kukaan, paitsi itse neuvottelussa olleet nämä imperialistien salaisen diplomaatian.arkkifierrat, ei tiedä' mitä suunnitelmia pääministerit valmistelivat Niin paljon vain tiedetaan, että kysymyksessä' ovat ko konaisten suurten valtakuntain sisäisiä ja ulkonaisia eiAiteita koskevat asiat, mutta itse näiden valtakuntain kansat eivät saa tietää mihinkä tarkotuksiin niiden kohtaloja taas on päätetty käyttää. Neuvotteluja seuraamaan pyrkineet sanomalehti-miehet ovat saaneet tietää^ että konferenssin salassa pi tämineiit. tapahtuu Englannin hallituksen määräyksestä. Hallitusherrat tietävät, että heidän menettelynsä ja suunnitelmansa eivät siedä) päivän valoa. Myöskin ker- :rotaan, että eräät Englannin alusmaiden edustajat ovat puhuneet suoria sanoja konferenssissa sptä, mitenl^ä emämaan^ hallitus v mahtikäi^illääh komentelee ala maiskansojaan. Näiden arvostelujen ja paljastusten jul Jcisuuteen tuleminen ei olisi suinkaan eduksi englantilaiselle herruusvallalle. Kun Venäjällä tapahtui vallankumous, saattoi työläisten vallanlcumouksellinen hallitus entisen tsaarihal-lituksendtplbmaattiset salaisuudet kaiken maailman nähtäväksi. Milloinka paljastuvat englantilaisen im •perialismin salaiset juonet < - ^ v ^ i l i ^ i >si' ';> Gompersin kirous Samuel Gompers on ilmottanut Amerikan Työvä enliiton konventionissa, Portlandissa, että liiton toimeenpaneva komitea on päättänyt kuolettaa Seattlen unioidenkeskusneuvoston lupakirjan ja erottaa se emä järjestöstä, ellei neuvosto kolmenkymmenen- päivän sisällä alistu toimeenpanevan komitean antamiin mää räyksiin. Gompersin masiina on saanut ankaran vi-hanpuuskauksen Seattlen keskusneuvostoa vastaan neuvoston radikaalisen kannan takia, joka muun muassa on ilmennyt tunnustiiksen antamisena Venäjän neuvostohallitukselle. Vuosikauden ovat Seattlen unionistien ja Gompersin välit olleet jo kriitillisessä pistää. Seattlen keskusneuvoston sihteeri C. W^ Doyle on ilmottanut, että hänen edustamainsa^ järjestöjen jäseniä vastaan annettu uhkaus tullaan ottamaan pohdin »an alaiseksi neuvoston seuraavassa kokouksessa. Neuvosto on tehnyt päätöksensä jäsenistön 'antamilla valtuuksilla ja juuri heidän edistysmielisen kantansa il maisUna. Näin ollen Gompersin kirouskin tullaan alis lamaan itse joukkojen pohdinnan alaiseksi. Tämä ristiriita on ollut jo ennenkin Seattlen kes kusneuvoston pohdittavana, joskaan ei näin ratkaisevassa muodossa. Tähän saakl;:a ovat Seattlen järjestynet työläiset ilmaisseet päättäväisyytensä taistella oikeuksistaan ja kuulumisestaan Amerikan Työväen-liittoon melkeinpä hinnalla millä tahansa. Kenties he nyt hajaannusta välttääkseen icatsovat pakotetuksi iekemään muodollisen palveluksen Gompersin pyyteille;, mutta, me saamme «11a vakuutettuja, että he_£ivät tule luopumaan radikaalisista j>eriaatteistaan. Siihen ^löUuakseen on heidän luokkatietoisuutensa jo tarpeeksi korkealla. Ck^dan pulmaUinen väestökysymys Siirtolaisuus Canadasta Yhdlysn^altoihin on jo pi temmän a^a antanut päänvaivaa Canadan hallitus-herroille. Niin vuolaabi on kasvanut siirtolaisvirta täältä Yhdysvaltain puolelle, että Canadan hallitus on ryhtynyt laajaperäisiin toimiin vähmtäin miljoonan brittiläisen kuolettamisebi Canadaan. Väestön liikkuminen rajan toiselle puolelle on ollut niin suuri, että anuutamien laskelmien mukaan Yhdysvalloissaasuu aan yhtä paljon canadalaisia tai heidän jälkelai- 8-tunnin työpäivän tulevaisuus British Columbian lablaatjjakunnan seuraavassa istunnossa tulee taas pohdinnan alaisebi lakiehdotus kahdebantuntisesta' työpäivästä. Samallainen lakiehdotus on ollut esillä jo monta kertaa ennenkin, mutta aina ovat sen kannattajat jääneet väemmistöön. Tämä ei ole l^uitenkaan koskaan lannistanut kahdebantunti sen työl)äivän ajajia* Nyt taas tdidään uusi rynnistys saman aäian puolesta ja varmasti paremmilla tuloksilla... Luokkataistelu kantaa mukanaan edistyksen ja tulevaisuuden siemeniä. Aina kun vanhoillisuus ja edistysmielisyys ovat joutuneet taisteluun, on taistelu lopullisesti päättynyt vaiAoillisuuden häviöllä. Ne jotka nykyaikana vastustavat lyhyempää työpäivää, soittelevat kuolleitten luilla. Joskaan kahdeban tunnin vaatimus ei vielä kenties pääse läpäsemään British Columbian lainlaatijakunnassa tämän sybyn istuntokaudella, saamme me kuitenfkin nähdä lyhyeinmäp työpäivän puolesta taistelevain olevan varmempana asiansa voitosta kuin vielä koskaan ennen. Mitkään työväenliikkeen vaatimubet eivät voi ta teutua yhdellä yiskuUaj niinkuin itse työväenliikekään ei kehity täydellisyyteensä ilman pitkäaikaisia kokeilu ja ja ponnistubia. Työväenluokan voittojen laita on samoin. Taistelu kahdebatuntisen työpäivän puolesta sellaisenaan on jo voitettu bnta. On vain ajan kysy mys sen lopullisesta käytäntöön ottamisesta. Nyt on aika sanoa, vai kuinka? (Toverissa klrjottaa nimimerkki A. H.): Lännen puutavaratyöläiset ovat taaskin taistelleet yhden lakkonsa loppuun*. Ja niin sitä pitääkin eikä olla lakossa loppumattomiin. Sehän on ison W:n poikain tapa. Eikös tätä' mennyttä, lakkoa kutsuttu oikein voimaperäisillä keinoilla? JMiin toverjeillenne lausua mielipiteensa] lakkoutumisesta? • I.W.Wm pojat, teissä on tavat-1 toman- paljon rehellisiä luokkatovereita. Te tiedätte, etta teidän johtajissanne ,on tuulihattuja, samoin kuin tydläistovereissammekin. Te olette maltillisia raatajia myöskin | ja te vaikenette useimmissa tapa» uksissa, vaikka näettekin, että in. I toila jäsenistössänne ' on monesti paljasta tuulta. Te lähetätte mones-ti edustajaksenne jonkun suurkn- Kun maaorjuus oli kukistettu ja jumalan maailmaa man suupaltin, 'sellaiselle asialle,'• . . ' * ' "*«umaa jros"s a p".it"ä^iis"i! "^o"ll; a ediustajalla ^jS^rtk^cfal pra a^kaprtali.s„t i^n en yhteiskunta, p*^a ljjaosotmuii huectui , e«titäa ttaämmar vva paus mertt«tk-aJa haryntakykya, eikä vain tyhjää ""tt^sorlojaiiestelmaa, työläisten n^^^^ Alkoi syntyä erijai.ia hosumista. Te taistelette myöskin listisia oppeja torjumaan tätf sortoa sdcä taistelemaan s e n poista ^^T-kapitalismin riistojärjestelmää vas- Mutta alkuperäinen sosialismi oli utoopiäta sosialismia. S e t?an, mutta te ette ole kaikistellen pitalistista yhteiskuntaa, tuomitsi ja Jdrosi sen, uneksi sen^ -' kai se tehtiin. Ja kuinka mones tutustuneet taistelutapoihin. Luule^^ y^i^gU ^ järjestelmää'sekä koetti saada tikkJ.i''^ jo lie ollutkaaa tänäkin vuonna, te usem saavuttayanne olosuhteissa riistonsa epäsiveellisyydeslä. "'^'^^^^vaku.tetuksi kun otetaan huomioon ne ~ työ- Parannubia Mlmsilk menettelyta-"""*^^ voilla, joella vaan enemmän pila- Mutta utopistinen sosialismi ei voin^ut osoittaa todellista ulos taan asiaa. Siis'enempi harkitsemia, syä. Se ei osannut selvittää kapitalismin aikana vallitsevan paM ' ^ kykyä kaikissa esiUe tulevissa asi-den muotoa, Ö voinut paljastaa sen kehiiyksep lakeja, eikä se mv^T"' oissa - Oh tarpeeUlnen ottaa muis- L^„„^ löytämään sitä yhteiskunnallista voimaa, joka olisi k ! ^ tun. Samoin johtajamme eivät aina i.. • r . i j"»^ onsi kysm^^ ole oikeassa, jotea meidän on ,au>o«8emaan uutta Jrhteiskuntaa luomaan, auttava oma kantkmme asiasta. Sitävastom paljastivat raivokkaat vallaDkumoubet, jotka häviitirät Toivomuberame on, että vastai- feodalismin ja maaorjuuden kaikkialla Buropassa, mutta etenkin Rans-suudessa saisimipe lakkommekin kassa, yhä selvenunin että niiden kehityksen perustavana ja elävänä v * niin onnistuneiksi, että ne täydel- L a n a oli luokkien taistelu» leen vastaavat vaatimuksiainme, ku- r-. jL^-i:—' • » i i , ka heidät sitten kutsuukin. Ja sil. E^^tafcaan orjuutetun luokan poliittisen vapauden voittoa ole saa. loin, jos ei ole täydellistä solidari.r"'^"^ vim»^^^ taistelua. Ei -ybikään kapitalistinen maa ole suuden tunnetta luokbmme jäseniä muodostunut enemmäri tahi vähemmän vapäabi, demokraattisesi maak-kohtaan, niin vaikka minkä hyvän si ilman kapitalistisen yhteislkunnan luokkien välistä elämästä ja hith asi^n eteen taistelemmekin, on tais-lemasta käytyä laisteW^ telumme-turhaayja tuloksia tuotta-| Marxin nerokkuusyonkin juuri siinä, että hän ensimäisenä <«aä tehdä tästä sen johtopäätöksen, jonka antaa yleinen historia. Tämä jot topäätös on oppi luokkataktelusta. Suomen eduskuntalaitos Juuri-ikään on Iculunut 60 vuotta siitä kun Suomen valtiopäivät alkoivat toimintansa. Se oli syksyll vuonna 1863 jolloin keisari Alebanteri toinen avasi Suomen valtiopäivät, pitäen tilaisuudsesa puheen, jossa hallitsija vakuutteli tahtovansa pitää voimassa Suomen erikoisen valtiosäännön ja sen perusteella kut suvansa säädyt aina määräaikoina koolle. Puheessaan keisari samalla lupaili muitakin erikoisia oike-ubia Suomen kansalle. Sitä ennen, lukuunottamatta vuonna 1809 pidetty ä Porvoon valtiopäiviä, hallitsi Venäjän tsaarivalta luotsilta voittamaansa Suomea ilman edes nimellistä eduskuntaa ke^raalikuvernööriensä ja muiden virkamiestensä kautta. Tämä synnytti tyytymättömyyttä laa-oissa kansankerrobissa. Vuosi vuodelta alettiin vaatia valtiosäätyjen koolle kutsuhiista. Tsaarihallitus yritti vaatimuben< korvata ensm kuuluisalla Tammikuun-valiokunnalla, mutta kun porvarillisen jäijestelmän voimistuessa ja sen mukana kansan itsetunnon herä-essä vaatimubet eduskuntalaitoksesta kävivät yhä voimakkaimmiksi, katsoi Venäjän valtaistuin viimein vält-ämättömäbi kutsua Suomen valtiopäivät koolle v. 863. Tällöin laskettiui pohja säännölliselle edus-cuntatoiminnalle Suodessa. Sen jälkeen on eduskuntalaitos kulkenut monivai-leisen kehityssarjan lävitse. Sen muunnobissa kuvastuvat Suomen taloudellisen ja valtiollisen kehityksen piirteet, ollen oikeastaan niiden kummankin kes-ceisimpänä elimenä. Suomen työväenliike on jo vuosikausia painanut myöskin näkyvän jälkensä eduskuntaan a sen työskentelyyn ja epäilemättä tulevaisuudessakin tulee eduskuntalaitos olemaan Suomen luokkatietoisen yöväestön ja valtaluokan yhteentörmäysten ybi tarkimpia areenoita. , maataistelutkin, ja vieläpä pojat touhusivat lakkonsa •— sellaisen asian puolesta, jossa ei lipe ollut mitkään muirun ajatukset aihenttaji.^ na. . '-. . • • • ^ Mutta mitkä olivat saavutukset tämänkin huumauksen alkajilla? — Tämä-^ on vaan kokonaisuudessaan kysymys ison W:n pojilta, koska joukoissa löytyy paljon, jotka eivät rehellisinä työläistovereina ymmärrä menettelyänne .viimeisenkin lakkonne suhteen — eikä yhtään mitään muuta. -Mikä on ensiksi siihen aihe, että te kutsutte miehet lakkoon, harva se kuukausi? Miksi lakkonne, ei koskaan saa jatkua siksi, että ehtisitte edes vaatimuksenne tuoda esille ja saada tiedon, kaikille työ-iäistovereillenne lakkoaikeestanne ? Saako ne isäntänne raivostumaan lakkonne johdosta, kun menette muutamaksi päiväksi lepäilemään, saadabenne uusia voimia puskeakr senne urakkatyötänne monin ker. roin v^imakkanimin? Saako se po-likukset ja virkavallan ymmärtämään vaatimuksenne, jos niitä teol-lisuustyöläisinä teette, sillä eikös ne ole valtiollisia ainebia, joille nuo vaatimukset olisi tehtävä? Synnytättekö tyoläistovereissanne, todellista yhteenliittymisen tarpeellisuutta noilla 'kuhauksillanne lakon muodossa? 'Kerki^ttekö niiksi lue. tuiksikaan lakkotiinneiksi sulkemaan sadamienkaan osan. koiratorpista? Vaikka sulkemismäaräybenne saisi kohdistua •— kiinni ainiaaksi 1 Ovatko puutavararuhtinaat ollenkaan vastustavalla kannalla ison' W:n lyhytaikaisia lakkoja kohtaan, jolloin ne kiireen bupalla voivat korjailla ehkä epäkuntoon joutuneita laitoksiaan? Eivätkö he vain naureskele partoihinsa teidän tuhauksil-lenne? — Onko mitään mahdollisuutta pojille päästä takasin samalle: työmaalle, josta kävelivät alas joisiksin päiviksi lepäämään? Ettehän vain peijänne valtiovaltaa po-liisikapulan muftdossa, että istuisitte siksi kuin kuulisitte vastauksen vaatimuksiinne? Annatteko tilaisuuden ^atonta. Äatsokaa. Venäjälle/ mitä yksi-mielisyys saa aikaan. Oppikaamme^ käyttäkäämme toisten koke.muksia hyväbemme, raivatessamme tie*ä 'tämän rahavallan kukkuloiden yli. Pitäkäämme valmiiksi raivattu pol. kumnie puhtaana kaikesta taa», että kommunismi on pettänyt työväestöä ja he Ijipaavat'korjata tuhoa I ^ärnän <petoksen>. Nurkissa rähjä-tuottavasta saastasta, sillä tiedäm- tään, valhetta ladellaan ja ken sii. melhän, mikä on vastassa, jos hävi. ken uskoo, hänet yhdistetään tä-tämme ennen saavutettua Buurin Lg^ ja siten saatetaan palvelus' asiallemme on yhtyä taia- .. \. , . .. telemaan miehinä ja naisina sen li-taman halpamaisen menetelmän e-pun juurella, jota, Kolmas Kansain- M^stajaksi; liänestä tehdään kan-yälinen kantaa ja sen tekee jokai- sallisrikollinen ja tällä keinolla lunnin rehellinen työväenluokan jäsen, Lyat nämä ihmiset pääsevänsä - e-lkieunu lut*ka oi•o nmpai-h ii'nh änm usuitht,e unn jisä.or^joe^ns töWön: -Ltö,e npam xty' ö..v äenliiikk-eies,s •ä•; . — hyvänsä ja jota'maailman porvaris-r"^"'"^»""** «"^ tällainen leik. to vihaa, tieteessään sen tulevan ki kostaa itse itsensä, kuten jo on tuhoamaan, porvariston olemassa, tapahtunut monilla niillä paikka-olon, niiden, työläis-olentojen avus-| hunnilla missä tämä liike ensinnä tamana, jotka vielä nukkuvat. alkoi.—- Eteenpäin. Kiertävät Juoruilijat Suomalaisten keskuudessa on tup. lajuulainen liike näillä tienoin yhä täydiellisemmin , muodostumassa ilkeämieliseksi /juoruamiseksi, vihan ja feateuden kylvöbi toisia työväenliikkeitä vastaan. On merkillistä, että työväenliikkeenä itseään pitävä toiminta ei löydä aseikseen muu-1 Järjestön puhuja Martti lifenrick-ta kuin ihalpamaista valhetta ja son, joka ok kiertänyt järjestön juoruamista. Työläisille koetetaan [pahujana länsi-rannikolla, tulee PORT ARTHURIN PIIRIN OSASTOILtE heidän taholtaan lakkaamatta coisot- Port Arthurin piiriin ja puhuu seu- C:DAN PUUTAVARATYÖLÄISTEN TEOLLt SUUS-UNION PERIAATEJULISTUS, PERUS- JA SIVUSÄÄNNÖT Venäjän viljan vienti - Venäjän ulkomaakaupan komisaari Krasin on eräässä illanvietossa Moskovan maatalousnäyttelyssä pitänyt esitelmän viljan viennistä Venäjältä ja sen vaikutuksesta hintatasoon. Krasinin mielestä on viljan vienti änä vuonna neuvostovallaifi iskutehtaviä. Venäjän vii-akauppa on ollut herpaantunut kymmenen viinimen vuoden' aikana. Ulkomaille vietävän viljan määrästä ausui esitelmän pitäjäi että sen ensin ennakkotietojen perusteella arvioitiin kohoavan mahdollisesti 500 milj. mutaan. Mutta erilaisten epäedullisten seikkain vaiku-ubesta on viimeisten laskelmien mukaan ulkomaille vietävän viljan määrä arvioitu 300 mHj. puudabi. Coko vienti on keskitetty «Export-Hljeb» (Viljanvien- )-järjestön käsiin. Viljan vienti on, selitti Krasin edelleen, tulokkaana kdnona taistelussa alhaisia viljan-hintoja vastaan. Eräillä paikoilla Keski-Venäjällä on talonpoikien täytynyt myydä viljaansa 20 kultako-peekasta puudalta. Tällaisten hintojen vallitessa ei tietedcään talonpojilla voi olla kiäoketta maataloutensa kohottamiseen, eikä myöskään työväenluolcka voi päissä olosuhteissa olla tyytymätön haHitidoBeen, joka pyrkii kohottamaan lenran htatoja. Periaatejuliotiu. «Nykyailcainen yhteiskunta on «a. kaantunut kahteen luokkaan: kapi-talisteihin ja palkkatyöläisiin, joiden edut ovat toisilleen vastakkaiset ••••••• iNykyinen järjestelmä takaa ka-pitalistiluokalle yhä lisääntyvän määrän varallisuutta ja palkkatyöläisille yhä lisääntyvän määrän kurjuutta ja kärämyksiä. Sentähden on jatkuva taistelu käynnissä näi. den kahden luokan välillä. Työvoiman myyjinä ovat työläiset pakotettuja järjestymään teolli-suuksittain kansallisuuteen, mielipi- «isiin, väriin tai sukupuoleen katsomatta, ei vain voidakseen taistel-a itselleen parempia aviosuhteita^ ja puolustaakseen itseään pääoman ar-motonta,^ riistäntää' vastaan, vaan myöskin kasvattaabeen jäsenensä tuntemaan yhteiskunnallisen ase. mansa, siten tehdäbeen heidät kykeneviksi ottamaan käsiinsä teollisuudet »ja käyttämään niitä koko yhteiskunnan eduksi eikä kuten nykyään muutamien harvojen eduksi.) Loukkaus yhtä vastaan on loukkaus kaikkia vastaan. tai virkailijaa, on palkotettava to. distamaan- syytöksensä* joko varsinaisessa tai ylimääräisessä uiiion työkokouksessa, ja ellei hän voi sitä tehdä, on hänen tehtävä jul5. — Jäseneksi pyrkijät, joilla on,.k.i.n en ..a.n. te.e k. sip,y ,y n.t.ö.^ syytt.ä ,m ältaän täysinmaksettu jäsertkortti jostain P^!^^^*" ^^3^ palkkatyöläisten järg^töstä ostetaan f"-tTl. ^ 'työkokouksessa. Sima tapauksessa, että hän kieltäytyy tekemästä ärir jäseneksi * ilman sisäänkirjotusmak-sun suoritusta. Jäsenet, jotka eroa- i raavissa piiritoimikunnan järjeitä-missä paikoissa: .Lokakuulla: Fort Frances li p. Finland 15 p. • Fort Frances 16 p. . Commissa VI p. Millar 18 p. Pohjolan koululla 19 p, Intola 20 p. , ( Fort William 21 p. Kivikoski 23 p. Lappi 24 p. i • Warren koululla 25 p. Port Arthur 26 p. Tarmola 27 p. ' Fort Waiiam 28 p. Nolalu 30 P. ' Wolf Siding 31 p. Marraskuulla: Port Arthur l p . NilJigon' 2 ja 3 p. Screiber 4 p., Kullakin paikkakunnalla on tet' tävä kaikki mitä voidaan tehdä saa-daJcsemme puhetilaisuudet onnistamaan ja joukot kuulemaan puhujaa. Niissä paikoissa, joissa ei ole osas^ toa, pyydietääh toverien hankkimaan puhetilaisuuspaikka. Toverillisesti P. A. Piiritoimikunnan puoletta John Stohlherg, v.t • Perut* jft UTUMaiinot. 1. — Tämä järjestö tunnetaan nimellä Canadan Puutavaratyöläis. ten TeoUisuus-Unio (Lumber Wor-kers, Industrial ynion of Canada.) 2. — Järjestö on raken/teeltaan teollinen ja jokainen puutavarateol-lisuudessa ja ^ rakennus^kimpillä työskentelevä palkkatyöläinen on kelvollinen sen jäsenyyteen. Järjestön tarkoituksena qn jäsentensä yh. teiskunnalUsten ja taloadeUisten er tujen puolustaminen ja edistäminen.. . • • • • • V ' 3. — Ainoasftaan varsinaiset palkkatyöläiset ovat; jäsenkelpoisia. 4. —• SaBäänltiijoitasmnlcsa on yksi dollari 'ja kuukaoämalcsn ybi öoBari. vat uniosta antautuakseen joUekinh«j'^^'Pyy!;l*'«'.,^"f'^ jasenkorttmsa toiselle työalalle ja liittyvät senlf'; ^ ^'^T.,^'' työalan unioon, otetaan takaisinH^*"« P^*^'^*^ unioon ihnan rästissä olevien jäsen. 11.— Jäsenen, joka haluaa evä-maksujen suoritusta, silloin kun ne tä jonkun toisen jäsenyyden, tulee uudelleen pyiMvätunion jäseniksi, esittää syytöksensä kirjallisesti/että 6. —, Jäsenet, jotka voivat todis- joko pdirin tai union yleinen toi. taa yli: kuukauden kestämän joko meenpaneva komitea voi syytöksen sairaudesta tai loukkaantumisesta suhteen toimittaa tarpeellisen tut-jchtuneen työkyvyttömyyden, va- kimuksen. Jos union yleinfen tai pii-pautetaan jäsenmabuisfta työkyvyt- rin* toimeenpaneva komitea katsoo tömyyden ajabl | syytöksen petustelut päteviksi, tu , lee syytetyltä jäs_eneltä tai jäsenek- 7. — Jäsenet, joitten jäsenmak- L i pyrkijältä evätä jäsenoikeusjär-sut ovat jälessä kolme kuukautta, jeslössä. menettävät jäsenoikeutensa eikä . \ heillä ole oikeutta ottaa osaa k ö 4 Yksikään , tämän union kouksiin, union toimuÄaan tai vaa- kämppäläheftti tai järjestäjä' ei ole tia mitään jäsenoikeubiä. Jäsenoi. oikeutettu jär^jestämään millekään keutensa menettäneet jäsenet ote- p"'?We uniolle tai poliittiselle puo-taan takaisin unioon sillä ehdolla, h"^*''^^ ollessaan tämän järjestön että he maksavat kolme d^Uaria | P^^^^^^^^^^sa. 13. --- Unio ,ja seii täysinniaksa-neet jäsenet oyait oikeutetut saa* maan laillisia neuv<>ja ja ^ laillista apua, mihin ei kuitenkaan sisälly varsinaiset oBceusjuttii-aeiat: eikä \ ($3.00/; kabi dollaria uudelleen jäseneksi ottamisesta ja yhden dollarin kuluvan kuukauden jäsenmaksuista, Iculuvalla kuukaudella tar kotetaan atä kuukautta, Jonb aikana takaisin jäsenebi ottaminen tapahtuu. _ 8. — Jokaisen työnjohtajaksi~Tai superintendentibi tulleen jäsenen on viipymättä otettava «withdrawab kortti, jolla hän luopua jäsenoi. keudestaan. 9. — Jäiehe^ jotka unioon yhty-essään ov^t suorittaneet ainoastaan ssäänldrjoitusmaksan eivät ole oi keutettuja käyniään kokoubissa eivätkä ottomaan' 08^ 4ärje8tön asir ain määrittely^ kuin aipoastaan 30 päivän ajan yhtymisestään ennenkuin he ovat myöskin mabaneei jäsenmabuja.' ' 10. — .JäsTO, Joka syyttää td parjaa jotain--toista union jäsentä jäsenen tulee tyydyttävästi todistaa, sille konventionille, mikä hänet vir-kailijaehdokkaaiksi nimittää, että hän on työskennellyt puutavarate-ollisUudessa kämpällä tai myllyllä viimeisen kuuden kuukauden ailfa-na, ellei 'hän ole ollut aktiivisesti jäijestöp palveluksessa. Yleinen päämaja. ' 17. — Yleinen päämaja, j(yka on erillään-kaikista piireistä, sijaitsee Vancouverissa. 1«. — Yleinen sihteeri-rahastonhoitaja tulee nimittää ja valita yleisessä konventsionissa. Hän ei saa kuulua jäsenenä yleiseen toimeenpanevaan komiteaan, joka muodostetaan seuraavista jäsenistä; kaksi^ edustajaa rannikko-piiristä ja yksf edustaja kaikista muista piireistä. :a) Yleisen toimeenpanevan komi-tean jäsenet valitsee kunkin piirin jäsenet keskuudestaaii. 19. —; Yleisen sihteeri-rahastonhoitajan 'tulee oUa aina yleisen f» meenpanevan komitean johdon alaisena. Hänen on pidettävä täydellistä ja tarkkaa kirjanpitoa bikista-raharasioista ja tämä kirjanpito to-lee oUa aina saatavissa milloin yleinen toimeenpaneva komitea tai sen valtuuttamat vaativat siitä tietoja. Hänen tulee tarkistaa piirien tili-raportit ja julaista ne kuukausittain järjestön virallisessa lehdesjä. 20. — Kaikki järjestön rahav? sellaiset asiat, joista on muita ku-)j,at (yleisjärjestön ja piirien) _ luja paitsi mitä järjestö maksaa lakimiehelleen varsinaista palkkio ta, . 14. — Tilapäiset palkkatyolaiaet (homesteaderit y.m.) saaVat unilta cvathd!rawal> kortin^ jota^ ei aaa antaa jäsenille i^mmabl kuin l(Utt. den kuukauden ajaksi Jäsenmaksut Juoko ajalta tulee maksaa etukäteen. 15. Yksikään tämän union virkkailija ei' ole oikeutettu hyväksymään nimitystä ndhmkään porvarillisen hallituksen parlamenttiin eli kclkoomubeen.. , 16. — Jokaijteö.K .W. L of C:n virkaiUjaehdokkaaksi nimitetyn on taUetettavä jaiUistetuissa paniebsa piliiöji nimessä. 21. — Kopiot kaikesta uloslaöe-tetystS kirjevaihdosta on säflytet. tavä union konttoreissa. - 22. — mäm taJee tarkastnt-taa laiDisteÄl tilintarkastajafir-malla kerran vuodessa, jeni» valmistaa tiliselöstus, mikä on es»' tettäivä yjeiselle konventionille.^ ^ 23. - YleiseDe sihteeri-rahastott-hoitajalle tulee harickia yhden hannen dolkri» (H.OOO);tabi| Inotett»vaata takausyhtiöstä. _ ^ meenpanevan tulee hyvaksja J maksaa takausaaksut järjestön roicta. ny,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 13, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-10-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Audience | 1923-10-13 |
Description
Title | 1923-10-13-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Lauantaina, lokakuun 13 p. — Sat Oct 13
^jTmhnryssa, OnU Jota tiistai, torstai ia laoantaL
-,til»rrfr-;iii« nmr——"
V A P A U S
f69 ouly osgan of EJimififc WBritera to Canada. ^Pnb-fetordar.
ÄdvertiBing rates 40c per *ol. Inch, .^'^^""^.^^r^
m aingie iiiBertlon 76c. biaconnt on ften**'»! «^fmSS
, Tlie Vapana ia the beat advertlsing medium among
^nnishPeople in Canada
Vapauden konttori ja toimitus oa Liberty BnUdlng.
I^roe St.r Pohelin 1038. ^-Postiosote:
Sndbury, Ont
JAS «tfi> miiloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
m,TjSSe!^rt^^ audelleen liikkeehoitajan per
coonanii^lla nimeM.^^^^^^ Liikkenhoitaja.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
^ ^ Ä t o Ä Suomeen, yksi vk. 86.60, puoli vk.
® mÄ%fteti-I?waa raha. ei tulla lähetiamäSa.
itaits! flsiamiegten joili» rn takaakset.
nmotushinta kerran julaistuista jImotuliaisU 40c.
«älfltatuumälta. Suurista ilmotnkflista flekäjImotakBiBta.
joiden teikstlä el joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukeet $2.00 kerta ja 60c. llräJl
lolaiselta muistovarsyltä; nimenmuutosllmotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertia; avloeroilmotukset $2.00 kerta.,
88.00 (kaksikertaa; syi.iynM»i'niotuk9et 81.00 kerta: ha-
Intaantieto. ja osoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolme-
/kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kana,---
. • • _i_ _ _
Tiistain iehleen aijotut ilmotukset pftfift olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lahteen torstaina kello 8.
s»
Eejdfltered at the Poat Office Department, Ottawa, as
eseond clasa matter.'
siääo kuin Canadassakin. Vasta viime vuosina on siirtolaisuus
saavuttanut aivan JiillittomfQ vauhdin.
Tämao siirtolaisuuden poikana ovat luonnollisestikin
ne todelliset tai kuvitellut taloudelliset etuisuudet,
mitä Yhdysvallat tarjoo. Sitä paitsi parempien työ-markkinain
etsiminen rajan takaa siirtolaisuusasetuk-sista
ja muista esteistä huolimatta on paljon helpompaa
kuin esimeiluksi siirtyä Canadan itäosista län-si-
Canadaan tai päinvastoin. Canadan yhtenäisyttami-seksi
rakennetut yli mantereen ulottuvat-iautatiet eivät
sittenkään muodosta niin lujia siteitä tämän maan eri
osien sulattamisebi kuin kulkuyhteydet Yhdysvaltain
puolelle. Canadan asuttamisessa ilmenevä keinot^oi-suus
ja jokaisen uuden tulokkaan suoraa päätä heittäminen
Jiillittömäin pääomamahtien keinottelun väii-
^ppaleeksi niin maalla kuin kaupungeissakin on ollut
omiansa Isaäntämään väestön katseen vakaantu-neiromille
laitumille.
Ja viiineaikaiset esimerkit siirtolaisten hanl^imi-sesta
Canadaan osottavat, että väestön vakiinnuttamis-kysymys
muodostaa vielä pitkäbi aikaa täällä vakavan
pulman.
Salainen konferenssi
. Pääministerien ja' muiden Englannin ja-sen alusmaiden
johtavien; valtiomiesten konferenssissa Lontoossa
on keskusteltu jo monta j|)äivää Britannian ku
ningaskunnan sisä- ja ulkopolitiikkaa koskevista kysy
mybistä. Ne jotka ovat odottaneet lähempää tietoa
neuvottelujen laadusta ja~ tarlcotusperistä, ovat kaiken
aikaa saaneet tuntea katkeraa pettymystä,, siliä konfe-irenssin
keskustelut tapcdituvat kaikeäsa salaisuudessa
verhojen takana. Eräänä päivänä kesti istunto viisi
tuntia, mutta kukaan, paitsi itse neuvottelussa olleet
nämä imperialistien salaisen diplomaatian.arkkifierrat,
ei tiedä' mitä suunnitelmia pääministerit valmistelivat
Niin paljon vain tiedetaan, että kysymyksessä' ovat ko
konaisten suurten valtakuntain sisäisiä ja ulkonaisia
eiAiteita koskevat asiat, mutta itse näiden valtakuntain
kansat eivät saa tietää mihinkä tarkotuksiin niiden
kohtaloja taas on päätetty käyttää.
Neuvotteluja seuraamaan pyrkineet sanomalehti-miehet
ovat saaneet tietää^ että konferenssin salassa pi
tämineiit. tapahtuu Englannin hallituksen määräyksestä.
Hallitusherrat tietävät, että heidän menettelynsä ja
suunnitelmansa eivät siedä) päivän valoa. Myöskin ker-
:rotaan, että eräät Englannin alusmaiden edustajat ovat
puhuneet suoria sanoja konferenssissa sptä, mitenl^ä
emämaan^ hallitus v mahtikäi^illääh komentelee ala
maiskansojaan. Näiden arvostelujen ja paljastusten jul
Jcisuuteen tuleminen ei olisi suinkaan eduksi englantilaiselle
herruusvallalle.
Kun Venäjällä tapahtui vallankumous, saattoi työläisten
vallanlcumouksellinen hallitus entisen tsaarihal-lituksendtplbmaattiset
salaisuudet kaiken maailman
nähtäväksi. Milloinka paljastuvat englantilaisen im
•perialismin salaiset juonet < - ^ v ^ i l i ^ i >si'
';> Gompersin kirous
Samuel Gompers on ilmottanut Amerikan Työvä
enliiton konventionissa, Portlandissa, että liiton toimeenpaneva
komitea on päättänyt kuolettaa Seattlen
unioidenkeskusneuvoston lupakirjan ja erottaa se emä
järjestöstä, ellei neuvosto kolmenkymmenen- päivän
sisällä alistu toimeenpanevan komitean antamiin mää
räyksiin. Gompersin masiina on saanut ankaran vi-hanpuuskauksen
Seattlen keskusneuvostoa vastaan neuvoston
radikaalisen kannan takia, joka muun muassa
on ilmennyt tunnustiiksen antamisena Venäjän neuvostohallitukselle.
Vuosikauden ovat Seattlen unionistien
ja Gompersin välit olleet jo kriitillisessä pistää.
Seattlen keskusneuvoston sihteeri C. W^ Doyle on
ilmottanut, että hänen edustamainsa^ järjestöjen jäseniä
vastaan annettu uhkaus tullaan ottamaan pohdin
»an alaiseksi neuvoston seuraavassa kokouksessa. Neuvosto
on tehnyt päätöksensä jäsenistön 'antamilla valtuuksilla
ja juuri heidän edistysmielisen kantansa il
maisUna. Näin ollen Gompersin kirouskin tullaan alis
lamaan itse joukkojen pohdinnan alaiseksi.
Tämä ristiriita on ollut jo ennenkin Seattlen kes
kusneuvoston pohdittavana, joskaan ei näin ratkaisevassa
muodossa. Tähän saakl;:a ovat Seattlen järjestynet
työläiset ilmaisseet päättäväisyytensä taistella
oikeuksistaan ja kuulumisestaan Amerikan Työväen-liittoon
melkeinpä hinnalla millä tahansa. Kenties
he nyt hajaannusta välttääkseen icatsovat pakotetuksi
iekemään muodollisen palveluksen Gompersin pyyteille;,
mutta, me saamme «11a vakuutettuja, että he_£ivät
tule luopumaan radikaalisista j>eriaatteistaan. Siihen
^löUuakseen on heidän luokkatietoisuutensa jo tarpeeksi
korkealla.
Ck^dan pulmaUinen väestökysymys
Siirtolaisuus Canadasta Yhdlysn^altoihin on jo pi
temmän a^a antanut päänvaivaa Canadan hallitus-herroille.
Niin vuolaabi on kasvanut siirtolaisvirta
täältä Yhdysvaltain puolelle, että Canadan hallitus on
ryhtynyt laajaperäisiin toimiin vähmtäin miljoonan
brittiläisen kuolettamisebi Canadaan. Väestön liikkuminen
rajan toiselle puolelle on ollut niin suuri, että
anuutamien laskelmien mukaan Yhdysvalloissaasuu
aan yhtä paljon canadalaisia tai heidän jälkelai-
8-tunnin työpäivän tulevaisuus
British Columbian lablaatjjakunnan seuraavassa istunnossa
tulee taas pohdinnan alaisebi lakiehdotus
kahdebantuntisesta' työpäivästä. Samallainen lakiehdotus
on ollut esillä jo monta kertaa ennenkin, mutta
aina ovat sen kannattajat jääneet väemmistöön. Tämä
ei ole l^uitenkaan koskaan lannistanut kahdebantunti
sen työl)äivän ajajia* Nyt taas tdidään uusi rynnistys
saman aäian puolesta ja varmasti paremmilla tuloksilla...
Luokkataistelu kantaa mukanaan edistyksen ja tulevaisuuden
siemeniä. Aina kun vanhoillisuus ja edistysmielisyys
ovat joutuneet taisteluun, on taistelu lopullisesti
päättynyt vaiAoillisuuden häviöllä. Ne jotka
nykyaikana vastustavat lyhyempää työpäivää, soittelevat
kuolleitten luilla. Joskaan kahdeban tunnin
vaatimus ei vielä kenties pääse läpäsemään British
Columbian lainlaatijakunnassa tämän sybyn istuntokaudella,
saamme me kuitenfkin nähdä lyhyeinmäp
työpäivän puolesta taistelevain olevan varmempana
asiansa voitosta kuin vielä koskaan ennen.
Mitkään työväenliikkeen vaatimubet eivät voi ta
teutua yhdellä yiskuUaj niinkuin itse työväenliikekään
ei kehity täydellisyyteensä ilman pitkäaikaisia kokeilu
ja ja ponnistubia. Työväenluokan voittojen laita on
samoin. Taistelu kahdebatuntisen työpäivän puolesta
sellaisenaan on jo voitettu bnta. On vain ajan kysy
mys sen lopullisesta käytäntöön ottamisesta.
Nyt on aika sanoa,
vai kuinka?
(Toverissa klrjottaa nimimerkki
A. H.):
Lännen puutavaratyöläiset ovat
taaskin taistelleet yhden lakkonsa
loppuun*. Ja niin sitä pitääkin eikä
olla lakossa loppumattomiin. Sehän
on ison W:n poikain tapa. Eikös
tätä' mennyttä, lakkoa kutsuttu oikein
voimaperäisillä keinoilla? JMiin
toverjeillenne lausua mielipiteensa]
lakkoutumisesta?
• I.W.Wm pojat, teissä on tavat-1
toman- paljon rehellisiä luokkatovereita.
Te tiedätte, etta teidän johtajissanne
,on tuulihattuja, samoin
kuin tydläistovereissammekin. Te
olette maltillisia raatajia myöskin |
ja te vaikenette useimmissa tapa»
uksissa, vaikka näettekin, että in. I
toila jäsenistössänne ' on monesti
paljasta tuulta. Te lähetätte mones-ti
edustajaksenne jonkun suurkn- Kun maaorjuus oli kukistettu ja jumalan maailmaa
man suupaltin, 'sellaiselle asialle,'• . . ' * ' "*«umaa
jros"s a p".it"ä^iis"i! "^o"ll; a ediustajalla ^jS^rtk^cfal pra a^kaprtali.s„t i^n en yhteiskunta, p*^a ljjaosotmuii huectui , e«titäa ttaämmar vva paus mertt«tk-aJa
haryntakykya, eikä vain tyhjää ""tt^sorlojaiiestelmaa, työläisten n^^^^ Alkoi syntyä erijai.ia
hosumista. Te taistelette myöskin listisia oppeja torjumaan tätf sortoa sdcä taistelemaan s e n poista ^^T-kapitalismin
riistojärjestelmää vas- Mutta alkuperäinen sosialismi oli utoopiäta sosialismia. S e
t?an, mutta te ette ole kaikistellen pitalistista yhteiskuntaa, tuomitsi ja Jdrosi sen, uneksi sen^ -'
kai se tehtiin. Ja kuinka mones tutustuneet taistelutapoihin. Luule^^ y^i^gU ^ järjestelmää'sekä koetti saada tikkJ.i''^
jo lie ollutkaaa tänäkin vuonna, te usem saavuttayanne olosuhteissa riistonsa epäsiveellisyydeslä. "'^'^^^^vaku.tetuksi
kun otetaan huomioon ne ~ työ- Parannubia Mlmsilk menettelyta-"""*^^
voilla, joella vaan enemmän pila- Mutta utopistinen sosialismi ei voin^ut osoittaa todellista ulos
taan asiaa. Siis'enempi harkitsemia, syä. Se ei osannut selvittää kapitalismin aikana vallitsevan paM ' ^
kykyä kaikissa esiUe tulevissa asi-den muotoa, Ö voinut paljastaa sen kehiiyksep lakeja, eikä se mv^T"'
oissa - Oh tarpeeUlnen ottaa muis- L^„„^ löytämään sitä yhteiskunnallista voimaa, joka olisi k ! ^
tun. Samoin johtajamme eivät aina i.. • r . i j"»^ onsi kysm^^
ole oikeassa, jotea meidän on ,au>o«8emaan uutta Jrhteiskuntaa luomaan,
auttava oma kantkmme asiasta. Sitävastom paljastivat raivokkaat vallaDkumoubet, jotka häviitirät
Toivomuberame on, että vastai- feodalismin ja maaorjuuden kaikkialla Buropassa, mutta etenkin Rans-suudessa
saisimipe lakkommekin kassa, yhä selvenunin että niiden kehityksen perustavana ja elävänä v *
niin onnistuneiksi, että ne täydel- L a n a oli luokkien taistelu»
leen vastaavat vaatimuksiainme, ku- r-. jL^-i:—' • » i i ,
ka heidät sitten kutsuukin. Ja sil. E^^tafcaan orjuutetun luokan poliittisen vapauden voittoa ole saa.
loin, jos ei ole täydellistä solidari.r"'^"^ vim»^^^ taistelua. Ei -ybikään kapitalistinen maa ole
suuden tunnetta luokbmme jäseniä muodostunut enemmäri tahi vähemmän vapäabi, demokraattisesi maak-kohtaan,
niin vaikka minkä hyvän si ilman kapitalistisen yhteislkunnan luokkien välistä elämästä ja hith
asi^n eteen taistelemmekin, on tais-lemasta käytyä laisteW^
telumme-turhaayja tuloksia tuotta-| Marxin nerokkuusyonkin juuri siinä, että hän ensimäisenä <«aä
tehdä tästä sen johtopäätöksen, jonka antaa yleinen historia. Tämä jot
topäätös on oppi luokkataktelusta.
Suomen eduskuntalaitos
Juuri-ikään on Iculunut 60 vuotta siitä kun Suomen
valtiopäivät alkoivat toimintansa. Se oli syksyll
vuonna 1863 jolloin keisari Alebanteri toinen avasi
Suomen valtiopäivät, pitäen tilaisuudsesa puheen, jossa
hallitsija vakuutteli tahtovansa pitää voimassa Suomen
erikoisen valtiosäännön ja sen perusteella kut
suvansa säädyt aina määräaikoina koolle. Puheessaan
keisari samalla lupaili muitakin erikoisia oike-ubia
Suomen kansalle.
Sitä ennen, lukuunottamatta vuonna 1809 pidetty
ä Porvoon valtiopäiviä, hallitsi Venäjän tsaarivalta
luotsilta voittamaansa Suomea ilman edes nimellistä
eduskuntaa ke^raalikuvernööriensä ja muiden virkamiestensä
kautta. Tämä synnytti tyytymättömyyttä laa-oissa
kansankerrobissa. Vuosi vuodelta alettiin vaatia
valtiosäätyjen koolle kutsuhiista. Tsaarihallitus yritti
vaatimuben< korvata ensm kuuluisalla Tammikuun-valiokunnalla,
mutta kun porvarillisen jäijestelmän
voimistuessa ja sen mukana kansan itsetunnon herä-essä
vaatimubet eduskuntalaitoksesta kävivät yhä voimakkaimmiksi,
katsoi Venäjän valtaistuin viimein vält-ämättömäbi
kutsua Suomen valtiopäivät koolle v.
863. Tällöin laskettiui pohja säännölliselle edus-cuntatoiminnalle
Suodessa.
Sen jälkeen on eduskuntalaitos kulkenut monivai-leisen
kehityssarjan lävitse. Sen muunnobissa kuvastuvat
Suomen taloudellisen ja valtiollisen kehityksen
piirteet, ollen oikeastaan niiden kummankin kes-ceisimpänä
elimenä. Suomen työväenliike on jo vuosikausia
painanut myöskin näkyvän jälkensä eduskuntaan
a sen työskentelyyn ja epäilemättä tulevaisuudessakin
tulee eduskuntalaitos olemaan Suomen luokkatietoisen
yöväestön ja valtaluokan yhteentörmäysten ybi tarkimpia
areenoita. ,
maataistelutkin, ja vieläpä pojat
touhusivat lakkonsa •— sellaisen asian
puolesta, jossa ei lipe ollut mitkään
muirun ajatukset aihenttaji.^
na. . '-. . • • • ^
Mutta mitkä olivat saavutukset
tämänkin huumauksen alkajilla? —
Tämä-^ on vaan kokonaisuudessaan
kysymys ison W:n pojilta, koska
joukoissa löytyy paljon, jotka eivät
rehellisinä työläistovereina ymmärrä
menettelyänne .viimeisenkin lakkonne
suhteen — eikä yhtään mitään
muuta.
-Mikä on ensiksi siihen aihe, että
te kutsutte miehet lakkoon, harva
se kuukausi? Miksi lakkonne, ei
koskaan saa jatkua siksi, että ehtisitte
edes vaatimuksenne tuoda
esille ja saada tiedon, kaikille työ-iäistovereillenne
lakkoaikeestanne ?
Saako ne isäntänne raivostumaan
lakkonne johdosta, kun menette
muutamaksi päiväksi lepäilemään,
saadabenne uusia voimia puskeakr
senne urakkatyötänne monin ker.
roin v^imakkanimin? Saako se po-likukset
ja virkavallan ymmärtämään
vaatimuksenne, jos niitä teol-lisuustyöläisinä
teette, sillä eikös
ne ole valtiollisia ainebia, joille
nuo vaatimukset olisi tehtävä? Synnytättekö
tyoläistovereissanne, todellista
yhteenliittymisen tarpeellisuutta
noilla 'kuhauksillanne lakon
muodossa? 'Kerki^ttekö niiksi lue.
tuiksikaan lakkotiinneiksi sulkemaan
sadamienkaan osan. koiratorpista?
Vaikka sulkemismäaräybenne saisi
kohdistua •— kiinni ainiaaksi 1
Ovatko puutavararuhtinaat ollenkaan
vastustavalla kannalla ison'
W:n lyhytaikaisia lakkoja kohtaan,
jolloin ne kiireen bupalla voivat
korjailla ehkä epäkuntoon joutuneita
laitoksiaan? Eivätkö he vain naureskele
partoihinsa teidän tuhauksil-lenne?
— Onko mitään mahdollisuutta
pojille päästä takasin samalle:
työmaalle, josta kävelivät alas
joisiksin päiviksi lepäämään? Ettehän
vain peijänne valtiovaltaa po-liisikapulan
muftdossa, että istuisitte
siksi kuin kuulisitte vastauksen vaatimuksiinne?
Annatteko tilaisuuden
^atonta.
Äatsokaa. Venäjälle/ mitä yksi-mielisyys
saa aikaan. Oppikaamme^
käyttäkäämme toisten koke.muksia
hyväbemme, raivatessamme tie*ä
'tämän rahavallan kukkuloiden yli.
Pitäkäämme valmiiksi raivattu pol.
kumnie puhtaana kaikesta
taa», että kommunismi on pettänyt
työväestöä ja he Ijipaavat'korjata
tuhoa I ^ärnän |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-10-13-02